Vapaus, August 11, 1949

              dan suomalaisten ilsenalnen tyoräenlehii Perusleiiu Yuonna 1917 Ilmestyy tHntaiain, tontaSida J« tetumtaitin
. qT^:ri949 — Voi, xxxn vk. Torstaina, elokuun 11 p. — Thursday, Aug. 11
distystä rauhaa kohti
uoden kuluessa: Lie
rlinin kriisin
tkaisu suurin
kijä siinä
Lake Success. — E s i t t ä e s s ä ä n xie'.-
,jien vucsiraporttinsa YK:n ylels-fuTo.?!
cne. yleijsiliteeri Trygve L i e
ma?.r.i;:t:.ina, e t t ä k a l t o l s e i -
t huomioonottaen k u l u n u t vuosi o n
!l'jt ediftvk-cn vuosi rauhanomai-
.i-aa maalimaa l i o h t l ."
jjj. Lie huomioi ettei ele e d i s t y s tä
pahtunut atomienergian j a m a a i l -
-n järjf.^^iyJ^P^-Jisin suhteen. Mutta
isElh puolen hän selitti, e t t ä Y K : n
•menpiteet Palestiinassa, K a s h m i r i s -
ia Indo-.e.siassa ovat jo e h k ä i s s et
i pysähdyuäiicet sodat, m i h i n kie-utui
500 mil.i. ihmistä.
Mr. Lie .^anoi k a n s a i n v ä l i s e n i l m a -
'in .selkenemisen perusseikaksi s i t ä.
Berlinin umpikuja saatiin r a t -
•Etuis! ja hän 'kuvasi t ä m ä n t o l -
enpiteer. YK:n Neljän SuiH-en kor­iisi
vaiticmiesteoksi, s i l l ä sen pe-e^
efUa voidaan U l k o m i n i s t e r i n e u -
tossa keskustella koko Saksan
|)robleemista. S a m a l l a h ä n lausui t o i ­vomuksensa
e t t ä n ä m ä neuvottelut
j o h t a i s i v a t rauhansopimuksen alle­kirjoittamiseen
l i i t t o l a i s t e n sekä. Sak­san.
I t ä v a l l a n j a J a p a n i n kanssa. L ie
ehdotti k a n s a i n v ä l i s e n p o i l s i n J ä r j e s ­t
ä m i s t ä I t a l i a n enUsten siirtomaiden
luovuttamista Y K : n huollettaviksi j a
' Y K : n j ä s e n o i k e u k s i a anoneiden nel­j
ä n t o i s t a ' maan j ä s e n i k s i h y v ä k s y m i s ­t
ä .
M r . Lie ehdottaa myös fcenttäpal-velun
j ä r j e s t ä m i s t ä eli Y K : n v a r t i o t a,
missä olisi 300 m i e s t ä . Sen t a r k o i ­tuksena
o n s u o j s l a Y K : n h e n k i l ö k u n ­t
a a j a toimipaikkoja. Lisäksi ehdo­tetaan
2,000 henikeä k ä s i t t ä v ä ä k o -
missiORia, m i s t ä saadaan Y K : n v i r ­k
a i l i j a t k a n s a n ä ä n e s t y i k s i ä j a muita
sellaisia t e h t ä v i ä j ä r j e s t ä m ä ä n.
M r . L i e ehdottaa raportissaan j ä -
senvaltoja y K : n j a "erikoisiaitosten"
hautta e h k ä i s e m ä ä n injsi talouskriisi
H ä n sanoi v ä l t t ä m ä t t ö m | l k s i sitä, e t tä
j ä s e n v a l i a t " k ä y t t ä v ä t t ä t ä koneistoa
k ä s i t e l l ä k s e e n n ä i t ä jralttavia prob­leemeja".
uoli kylästä paloi ia
ain osa oli vakuutettu
kkiä tullut sade
mmutti palon;
ahingot $150,000
Vai Scnnevillc, Quc. — M e t s ä v a l k ea
etoi sylDilyvnsä tämän Luotsis-Que-
-in kyliin ja tuhosi puolet sen asun-
;s;a. s?kä hotellin, k u n n a l l s t a l o n j a
tokorjaamon. kunnes yhfäkkiä
jennut sade sammutti palon.
Paon johdasta joutui 50 i h m i s tä
ittcmaksi ja vahinkojen suuruus
iioidaan S150.000.
KyläläLst?n k ä y t e t t ä v i s s ä ei ollut
Ichsammutu.s v ä l i n e i t ä , paitsi 1»4
uman letku ja gasoliinipumppu, j o n -
avulla oli pumputtava v e t t ä l ä h es
puolen m a i l i n p ä ä s s ä olevasta Bour-lamaque
joesta. L ä h i s e u d u n Amosin
k y l ä s t ä saapuneet pa'onsammuttajat
j a h e i d ä n -rulsikunsa e i v ä t voineet e n ää
e s t ä ä s i t ä , e t t ä 13 k y l ä n 30 asxmto-r
ä k e n n u k s e s t a tuhoutui.
V a i n j o i l l a k i n asukkailla oli p a l o ­vakuutus.
Siksi on C a n a d a n P i m a i -
selle R i s t i l l e l ä h e t e t t y a v u n p y y n t ö.
T ä m ä n palon uskotaan saaneen a l ­kunsa
V a i d ' O r l n l ä h e t t y v i l l ä . Lie­k
i t n ä y t t i v ä t olevan j o s a n m i u m a i s i l -
laan, m u t t a tuulen k ä ä n t y m i n e n a n ­toi
s i l l e l i s ä ä voimaa j ä t o i sen t ä h än
k y l ä ä n .
P a l a n e e n k y l ä n tuotanto keskittyy
s a h a l a l t d k s i l n e i k ä n i i s t ä palanut m i ­k
ä ä n .
Maantietöitä
työttömyyden
lieventämiseksi
O t U w a . — U u d e n parlamentin e n ­s
i m m ä i s e l l e istunnolle, jonka pitäisi
kokoontua syysk. 15 p n ä . e s i t e t t ä n e en
ehdotus l a i k s i trans-Canada-maantlen
rakentamista varteii.
J ä l l e e n r a k e n h u s m i n i s t e r i W i n t e rs
sanoi t i i s t a i n a , e t t ä t ä m ä lakiehdotus
antaa l i i t t o h a l l i t u k s e n avustuksen t ä ­m
ä n miljoonia dollareita maksavan
suunnitelman toteuttamisen hyväksi.
T ä h ä n m e n n e s s ä ei ole v i e l ä tehty
finanssisopimusta maakuntien kanssa,
mutta mr. WinterE arvioi, e t t ä l i i t t o ­hallituksen
osalle tulee t ä s t ä suunni­telmasta
n o i n $150,000.000 — $200.000.-
000. T ä m ä n noin 5.000 m a i l i a p i t k än
p ä ä l l y s t e t t ä v ä n tien kokonaiskustan­nus
on a r v i o i t u $400.000.000.
Työ suoritetaan maakuntien h a l l i n ­n
a n alaisuudessa j a se a l o i t e t a a n ensi
k e v ä ä n ä . On arvioitu, e t t ä t ä m än
t i en valmistamiseen t a r v i t a a n uaeim-missa
maakunnissa 5 vuotta.
M r . Winters sanoi p i t ä v ä n s ä t ä tä
osana y l e i s e s t ä sijoitusohjelmasta. Se
antaa t y p t ä maakunnissa Ja avaa s a ­m
a l l a uusia kehitysmahdollisuuksia
maassa.
T i e n paikastakaan e i ole vielä p ä ä ­tetty,
s i l l ä maakunnat e i v ä t ole p ä ä s ­seet
yksimielisyyteen siltä.
V i r k a i l i j a t sanovat, ettei t ä s t ä maan­t
i e s t ä tule "super-hlghwayta". mutta
se p ä ä l i y s b e t ä ä n kokonaan j a s i i t ä t u ­lee
" k a i k k i e n kelien" maantie. Tällä
kertaa ei Canadassa ole vielä l a i n k a an
h y v ä ä m a a n t e i t ä , m i t ä m y ö t e n h e n k i lö
veisi kulkea H a l i f a x i s t a Vancouveriin.
Kielloista huolimatta on
tuhansia ihmisiä kuollut
Kurjuus, terrori
ja kuolema vallit- .
see siirtomaissa
P a r i s . — R a n i k a l ä h e t t ä ä pian Y h -
dysvaltoih n kiellon s i i t ä . e*.tä rans­kalaiset
s o t l a a t "teurastivat" 60,000
madagaskarilaista v. 1947 — mutta
; ä s s ä kiellossa m y ö n n e t ä ä n kuitenkin,
e t t ä noin 60.000 madagaskarilaista
menetti ennenaikaisesti hengeosä
U a n r / i a n yliva]voni:an alaisuudessa.
( Y a l e y l i o p s t o n jumaluusopin tie­dekunnan
johtaja tri L i s t e n Popa,
j c k a on myös k a n s a i n v ä l i n e n aukto­r
i t e e t t i rotusuhdcasioiisa, syytti viime
maanantaina New Havenissa, Conn.
antamassaan lausunnossa, e t t ä A f r i -
kas.sa ollr.s.-^aan madagaskarilaiset
Johtajat kertoivat hänelle "60j000
alkuasukkaan tr-ura.stamiscsta Rans­kan
viranomaisia vastaan kohdistu­neessa
kapinassa".)
Täällä saatujen tietojen mukaan
Ranskan vastaukseen s i s ä l t y y seuraa­vanlaisia
selostuksia:
Ei ole totu, e t t ä Ranskan sotilaat
tappoivat 60,000 i h m i s t ä kapinaa ku-kistaessäan.
Y l i 100 eurooppalaista t a p e t t i in ma­dagaskarilaisten
k a p i n a l l i s t e n toimes­ta.
Kapinalliset tappoivat Ja k i d u t t i v at
useita tuhansia Ranskan puolella o l ­leita
madagaskarilaisia.
Noin 10 000—15,000 madagaskarilais­ta
tapettiin Ranskan sotajoukkojen
loimesta opcrationien aikana.
Noin 60,000 i h m i s t ä tuhoutui k a p i -
nas.sa, mutta noin 40,000 h e i s t ä kuoli
nälkään ja t a u t e i h i n . He olivat p ä ä -
a.siassa vanhoja m i e h i ä j a n a i s i a , sekä
lapsia, jotka pakenivat m e t s ä ä n.
Madagaskarilaiset Jäsenet Ranskan
parlamentissa ja muut julistettiin
syyllisiksi kapinan Johtoon ja h e i d ä t
rangaistiin s i i t ä.
a>pi valitsi tieteellisen
osialismin tien itselleen
eurakunnan jäsenet
ahoillaan pidetyn
pin menetyksestä
Lontoo. — Viime maanantaina i l -
:ltet i r. .etli Lounais-Lcntcossa s i -
itsevan Du!wich Grove Congrega-nal
kirkon pappi Wi l l am F . , A l l en
eronnut toimastaan sen vuoksi,
n kirkcn jctkut j ä s e n e t eivät h y -
'""y hänen j ä s e n y y t t ä ä n Englannin
•Timuhisti.se-.sa pu;luees.sa.
Kirkon vji/.ailijat kuitenkin sano­ta
'että .-^uuri e r e m m i s t ö kirkon
s°ni,nä on kovasti pahoillaan aja-b?
st3. 'ttä hc m e n e t t ä v ä t n i i n p i -
tyn ja ctnantunnon t a r k a n papin".
Virkailijat .•5elo.';tivat edelleen e t tä
"monta vuotta k e s t ä n e e n intensiivi­sen
t u t k i m u s t y ö n j ä l k e e n " A l l e n on
t u l l u t siihen lopputulokseen, jotta
" k r i s t i l Isen yhteiskunnan ihanne saa­vutetaan
M a r x i a j a L e n i n i n tieteelli­sen
sosialismin perusteella.
"Monet k i r k o n j ä s e n e t eivät louk­kaannu
s i i t ä vaikka h e i d ä n p ä p p i n sa
on kommunistisen puolueen j ä s e n e n ä,
mutta on j o i t a k i n . Jotka eivät h y ­v
ä k s y mr. A l l e n i n vasemmistotoiniln-t
a a Ja jotka pyysivät h ä n t ä eroa­maan",
sanotaan k i r k o n ' V i r k a i l i j a in
lausunnossa. T ä s s ä seurakunnassa on
600 j ä z e n t ä.
" M i n ä haluan edelleen p i t ä ä p a l l -
liset oikeuteni j a L o n t o o n Congrega-tiona!
Union on suostunut k ä y t t ä ­m
ä ä n minua t i l a p ä i s p a p p i n a " , sanoi
mr. Allen.
'arshdllin avun vähennys
uolestuttaa Britanniaa
Paris. - Täällä saatujen tietojen
'Jian näyt ää .siltä, että B r i t a n n ia
ä •ain ,:oime viides-saa s i i t ä M a r -
^!in avur; määrästä, m i t ä se pyj-si.
Britanr.i.n kerrotaan pyytäneen
513,000 orjö Mar.shallin avun k a s -
mut a nyt n ä y t t ä ä siltä, e t tä
5-a tyytyä S900,000,000.
Euroopan finsnj^siekspertit — l u o n -
f:se?ti yhdysvaltain avustamana —
«nteicvär nyt kiireesti avustus-
^ärahoja. k^n Yhdy.svaltain se-hy.
ak.syj ehdotuksen laiksi,
.-niyta^n jaetaan $3.468,380,000
•y«>"Pan yhrt • ksälletoista m a r s h a l l o i -
-e mas ie vv. 1949—50.
^•"ama .:vu.^tenavat" maat ovat itse
arvioineet tarvitsevansa M a r ^ a l l in
apua noin $5,161,000,000, j o t t a ne v o i ­sivat
Y h d y s v a l l o i s t a ostaa tavaroita,
j o i a e i v ä t voi muuten ostaa.
Talousekspertit ovat s i t ä m i e l t ä , et­t
ä B r i t a n n i a n dollaripuute muodostaa
avaimen M a r s h a l l i n avxm jakopulmal-le.
Viime vuonna B r i t a n n i a sai $1,-
239,000,000 — e l i suurimman, csa n E u ­roopan
m a r s h a l o i t u j e n maiden avus­ta,
m i k ä oli y h t e e n s ä $4.756,030,000.
B r i ' t S l ä i s e t selittävät Euroopan
maiden avustusta t ä r k e ä m m ä k s i te­k
i j ä k s i , e t t ä Britannia saisi ioko
p y y t ä m ä n s ä a v u s t u s m ä ä r ä n , sillä B r i ­t
a n n i a n p i t ä ä rahoittaa koko pi^iita-alu<
J, lukeutuen t ä h ä n csia Aasiasta
j a Afrikasta.
Hallitus sivuutti
työtä edellyttävän
kauppatarjouksen
Torottto. — S t . L a u r e n t i n hallitus
on sivuuttanut mahdollisuuden edul­liseen
vaihtokauppaan, mikä olisi
^ i ä s t ä n y t Canadalle kymmennen m i l ­joonaa
JänkkidoUairia j a a n t a n u t t y ö ­t
ä sadoille canadalaisille, paljastetaan
- ä h k ö t y ö u n i o n Canadan p i i r i n , U E
News-nimisen ä ä n e n k a r m a t t a j a n ä s ­k
e i s e s s ä numerossa.
U n i o n lehti kertoo seuraavista tosi­asioista,
j o t k a on kaivanut e s i i n tmion
t u t k i m u s t y ö n johtaja Idele Wilson:
' " P o h j o i s - K i i n a olisi varsin halukas
saamaan kuparilankaa j a s i l l ä olisi
soijapapuja niiden maksuksi. P i t k i en
v i i v y t t e l y j e n jälkeen kyettiin teke­m
ä ä n kaupat J a p a n i n amerikkalaisten
miehitysviranomaisten kanssa."
C a n a d a l l a on k u p a r i l a n k a a maas­ta
v i e t ä v ä k s i j a o n s en m a r k k i n o i d en
puutteessa. Canada tuottaa myös-rcin
soijapapuja j a n i i s t ä va m i s t e t t u -
j a tuot'el ta — j a sen o n maksettava
n i i s t ä Y h d y s v a l t a i n dollareissa.
Vuonna 1947 v i e t i i n Canadasta u l ­komaille
kuparilankaa viiden j a puo­len
miljoonan d o l l a r i n arvosta j a m a a ­h
a n tuotettiin soijapapuja j a n i i s tä
t e h t y j ä valmisteita kymmenen Ja puo­len
miljoonan d o l l a r i n arvosta — kaik­ki
Y h d y s v a l o i s t a,
T ä m ä tilaisuus vaihtokauppaan o l i ­s
i s ä ä s t ä n y t Canadalle l ä h e s 10 m i l ­joonaa
k i p e ä s t i t a r v i t t a v i a J ä n k k i d o l -
larelta — Ja o l i s i samaan a i k a a n mer­k
i n n y t t y ö t ä c a n ä d a l a i s i l l e työläisille.
Ecuadorin maanjäristys
teki paljon kodittomia
Sotalaki voimassa;
rankkasade ]i.sää
ihmisten kurjuutta
Quito. Ecuador, — K o v a t sateet 11-
s ä v ä t m a a n j ä r i i y k - s e n johdosta k o d i t ­tomaksi
j ä ä n e e n 125,000 ihmisen kur­juutta
Ambatonissa, mi,s.sä tarvitaan
suuri m ä ä r ä telttoja. Viime v i i k o l la
kodittomiksi joutuneet ihmiset e t s i ­v
ä t sateensuojaa puiden ja alas r o ­mahtaneiden
kattojen alta. Tuhansia
; h m l s l ä on yleisillä toreilla odotta­massa
apua.
H a ' l i t u s ofj turvautunut koviin t o i ­menpiteisiin
rosvouksen c h k ä l s e m l s t i k -
si tuhoalueilla. H a l l i t u s ö n v a l t u u t t a ­nut
sotalain voimaanpanon missä hy­v
ä n s ä se tulee tarpeelliseksi maan­j
ä r i s t y s a l u e e l l a .
Presidentti Gal(j Plaza sanoi, e t tä
pelastusjoukikueot y r i t t ä v ä t vie"ä muu­taman
p ä i v ä n aikana saada pelaste­tuksi
l ä h e m p ä n ä pintaa olevat ruu­miit.
Sif.en pannaan "bulldozcrlt"
k ä y n t i i n ja n i i d e n avulla p e i t e t ä än
sekä h ä v i t y k s e n j ä t t e e t e t t ä niiden
sca.c^a olevat ruumiit.
Ke.<9kiviikkona ei ollut vielä luotet­tavia
tietoja kuolleiden määrästä,
mutta n ä y t t ä ä siltä, e t t ä se o n sen-t
ä ä n pienempi mitä aluksi luultiin
— arviolta 2,000—4,000 v ä l i l l ä . (Pre­sidentti
tledolttl lauantaina, e t t ä P e l l -
i c o n kauppalassa y k s i n ä ä n kuoli 2,200
i h m i s t ä t. Presidentin a n U m a n tie-doituksen
mukaan Amt>atossa pystyyn
j ä ä n e i s t ä rakennuksista on 75 pro­senttia
n i i n huonossa kunnossa, e t tä
ne o n purettava. Kaiken kaikkiaan
m a a n j ä r i s t y s teki vakavaa tuhoa 50
•kunnassa. Apua on pyydetty E t e l ä -
A m e r i k a n maista Ja Yhdysvalloista
Ja presidentti arvioi, e t t ä alustavat
olettamukset $20,000.000 vahingoista
ovat todellisuutta pienemmät.
Japanin maaseutuväestö
hallitusta kaatamassa
aimisjs.sa olevat
^rukset ovat
teissä
Toronto, - .\aimisissa olevat sisa-
JO-ta toinen on ollut a v i o l i i -
^cT^'' ^ ' " " ^ kuukautta, ovat h ä -
kumnialiLsoiia tavalla, mutta
^•avaitt .:-.:ä huolimatta pclllsivi-
••:ma;=P- r^-at kuitenkin s i t ä m i e l -
•^•«•a- hc- ele joutuneet v ä k i v a l l an
Kzsi.
.^:^^-n^-:t sisarukset joiden etsi-pyydetty
poliisin apua,
' mrs. C h a r l e s B a ll
-^aru., avenuelta j a 2 2 - v u o ä a s mrs.
^ Di^narcc Winchester s t r e e U l t ä.
Veljekset hukkuivat
pohjavirtaan
Englehart. — 18-vuotias D a n i e l L a -
Chance j a h ä n e n 22-vuct:a5 veljensä
Sydney hukkuivat a l k u v i i k o l l a B l a n -
chz jokeen K r u g e r d o r f i n luona, noin
kymmenen m a i l i a t ä ä l t ä pohjoiseen.
N ä m ä veljekset, Joista k u m p i k a a n e i
csaimut uida. asuivat kotlfarmilla
vanhempiensa Ja xiseiden v e l j i e n s ä ja
sisariensa kanssa Chamberlaln town-shlpissa.
He Joutuivat petollisen poh­j
a v i r r a n v a l t a a n j a a p u u n kiirehtineet
ihmiset tulivat paikaUe kvätexMn lii­a
n m y ö h ä ä n.
Äidin sanotaan
ampuneen 4 lasta
ia itsensä
M a k l n a k , M a n . — K e s k l . - l k ä i s e n ä i ­d
i n sanotaan ä k k i ä m e n e t t ä n e e n mie-lenmalttinsa
Icotonaan L u o t e i s - M a n i -
tobassa j a ampuneen ensi 4 p i e n t ä las­taan
kuoliaaksi Ja ^ t t e n i t s e n s ä h a u l i ­k
o l l a h c n g e t t ö m ä k s L Maklnak on 156
m a i l l a Winnlpegi8ta pohjoiseen.
Kuolleet ovat Mrs. Btory Walz, 4-
vuotlas Leon, 8-vuotiafi Ixjcian ja 12-
vuptiaat icakfoset Gordon j a K e n n e t h .
M r . Walzi, Joka löysi ruumiit, on
p i d ä t e t t y n ä todistajana.
Pcllisiviranomaiset sanovat e t t e i v ät
he tiedä m i t ä ä n syytä t ä h ä n mur­haan
j a Itsemurhaan. Naapurit s a ­novat
e t t e i v ä t h e ole ampumisen edel­l
ä havainneet m i t ä ä n erikoista t ä l lä
f a r m i l l a . * A s i a s t a suoritetaan tutki­mus.
Poliisiviranomaiset y r i t t ä v ä t kui­t
e n k i n saada y h t ^ d e n W a l z l n kol­men
muun lapsen kanssa, j o i s U yksi
asuu Dauphinissa, M a n . , toinen B r a n -
donissa, M a n . j a kolmas Aylmerissa,
Ont.
Uutistletojen mukaan mr. W a l z on
aivan kuuro j a h ä n kertoi p o l i i s i v i r a n ­omaisille,
ettei h ä n kuullut l a i n k a an
ampumista. LSydettyi&n r u u m i i t mr.
W a l z tiedoltti puhelimet<si asiasta p o -
Uislviranomaisllle.
Tokio. — ^ A L N ) — 45 f a r m i j ä r j e s -
t ö n y l i 1,500 edustajaa hyväksyivät j
t ä ä l l ä yksimieli-sesti kansallisessa kon- j
fererifsissaan p ä ä t ö s l a u s e l m a n , missä
vaaditaan p ä ä m i n i s t e r i Shigeru Yos-h
i d a n johtaman demokraattis-libe-r
a a l i s t a hallitu.sta eroamaan.
T ä m ä konfcrcn.s.';i kuvasi Japanin
maaseutujen va-sempaan siirtymistä.
Maaseutu k ä r s i i korkeista veroista, se­kä
t y ö k a l u j e n ja - v ä l i n e i d e n ja l a n -
nokkelden. p u u tteefitä.
J a p a n i n talonpoikain union ja De­mokraattinen
tiedemiesliitto ehdotti­vat
konferen.-Fi)Ie h y v ä k s y t t ä v ä k s i oh-felman.
minkä peru-teella farmivät.s-ö
o n yhteLstoiminna!;.sa työväen u n i o l -;
den j a muiden edistysmielisten ryh­mien
kans.sa.
S a m a l l a ofi havaittavissa, että
m u u t k i n r y h m ä t arvostelevat l i s ä ä n -
tyvä.ssä m ä ä r ä s . s ä Yoshldaa. Vastape­rustettu
Demokratian puolustusliitto,
kansallisessa mittakaavassa toimiva
r a u h a n l i i k e , on ilmoittanut, e t t ä sen
kampanja huipentuu elokuun. 15 pnä
Tokiossa p i d e t t ä v ä s s ä Joukkokokouk­sessa.
Elokuun 15 p n ä o n J a p a n in
antautumisen n e l j ä s vuosipäivä.
Y l l ä m a i n i t t u liitto on kcholttanut
k a l k k i a unlolta Ja demokraattisia
r y h m i ä p i t ä m ä ä n r a u h a n puolustusko-kouksia
elokuUn kahden enslmrpälsen
v i i k o n aikana — a i k a n a jolloin ato­mipommit
pudotettiin Hiroshimaan
j a Nagassaklln.
Maailman nuorisoliikkeelle uusi
kansainvllinen keskus Brysseliin
Bryssri. — Kshdekam p U vU
kestänsrt naorisokakotu, oUhln
osalllstal edustajia vUdettä maan-osasta,
pääUyt ««ällä Tilme maa-nantalna
unden kansalBväliaea or-caan'n
muodostamlaecii, Joidui W-kottuksena
on « a t kU maallnMin
nnoiiscn pulmakysymyksUL Ja aut­taa
niiden ratkaisnai
KokmduKcn osaUistal 150 e d n -
taiaa 39. maaitta.. Se oU MMllman
naoriso.iikkeen vaUtulMn neuvos­ton
enslmmfnen kokoaa.
. .Ajatuksen t ä l l a i s en liikkeen rauo-dosUmlsesU
herättivät Yhdysval-tain,
Britannian, Ranskan. Tans­kan
Ja Alankomaiden nnorisooen-
V M M . VWMI i K tm ne katsoivat
c4«*UJal[«ke«kiai L e n i o o a c en
Blart pemtcfttUn Unft naaUman-iMjalaea
aaorlMlllke. Nyt tiUUä
pidetyn koaferenasiB ensimmlise-nä
Ja t f t i k d m p ä n ä t e h t ä v i n ä oU
•UMtöJen hTfUuminen Ja 29
•mata on Jo alleklrJoltUnat tä-m
i a asiakirjan.
T i m ä a maailmn nnorisoliikkeen
pUauJa mMdNtelaan Bryaaellin
Ja etetaanitnen ylelakokoos pide­tään
T.
Seoraavten vnoalen toiminnan
ohjrekit hyviksyttUn nyt pidetya-aä
kokoidueaM « kehtaa kistuävä
ohjelma:
1. Edistää nnoriaoUikkeiden ke­h
i t t ä m i s t ä Ja yhteistolmlntakoml-tealn
mnodostamista kalidaaa
2. Mnodostaa kesfctduen
•oprobleemien mntotlbi mcfftdtaa-mitiut
Ja nUden Uedotttamlst» w .
3. Tntkla kansallisia J» kaaaaia-
TäUaiä Järjestöjä Ja lastitaatleja
mikäli ne koskevat nuoren Tien
matkustamista työ-, oplaketa. Utt
hnvirtehitarkoltukseasa,
..4.Aloittaa kampanjan nadrlaoa
elintason parantamisen hyvUol.
5 Auttaa nuoria Ibmlalä aloit,
teiden teossa Ja Tastaonalalsmden
omaksumisessa omiaaa isloisBaaa.
6. Työskentelee tehokkaasti raa-han
hvyäksi kitkemällä pois en>
näkkolnoloja Ja vääryyksift:' '
Canadan ja Neuvostoliiton välinen kauppa
on nyt pienempi kuin 20 vuotta sitten
Filosofian erilaisuus sanotaan
syyksi kaupankäynnin tyrehtymiseen
Ottawa. — S a m a l l a kun Canadan
kauppa mahdollisuudet v ä h e n e v ä t B r ir
tannlassa Ja rnuuaPa Yhdysvaltain
k a u p p a p o l i t i i k a n Johdosta, viranomai­set
havaitsevat, e t t ä k a u p a n k ä y n t i C a ­nadan
j a Neuvostoliiton välillä on
m i l t e i ikokonaan tyrehtynyt.
Viranomaiset s e l i t t ä v ä t kaupan­k
ä y n n i n v ä h e n t y m i s e n juontuvan n ä i ­den
kahden maan kaupfiafllosoflan
erilaisuudesta. Heidän selostuksensa
mukaan V e n ä j ä ostaa kokonaissopl-musten
perusteella kaksitahoisten so­pimusten
perusteiella.
Canada on kuitenkin hyljännyt
kaksitahoisen k a u p p a p o l i t i i k a n Ja Ico-rostaa
sensijaan vapaf.la markkinoilla
k ä y t ä v ä n kaupan m e r k i t y s t ä.
T o l s i n a vaikutteina mainitaan so­k
i n , e t t ä Venäjä haluaisi e h k ä ostaa
m i t ä Canada e i " p u o l u s t u s s y l s t ä " h a ­l
u a myydä Jne.
Huolimatta siltä, m i t k ä ovat to-deUiset
syyt, V e n ä j ä n ja Canadan
v ä ' i n e n k a u p a n k ä y n t i o n n y t pienem­p
i , m i t ä se o l i 20 vuotta sitten. V u o n ­na
1929 Canadasta vletUn Venäjälle
$3,400,000 arvasta tavaraa j a samaan
a l k a n sieltä tuotettiin Canadaan
$90b,O00 arvosta. Viime vuonna t ä ä l ­t
ä l ä h e t e t t i i n Venäjälle $112,000 a r ­vosta
j a tuotettiin $4,000 arvosta t a ­varaa.
Mutta e n s i m m ä i s e n 6 Sdc. a i r
kana t ä n ä vuonna on V e n ä j ä l l e l ä h e ­tetty
Canadasta vain $31,000 tavaraa
— yksi kolmannes s i l t ä , m i t ä l ä h e t e t ­t
i i n samaan aikaan viime vuonna —
j a tuonti laski tuhanteen d o l l a r i i n!
London, Ont. — Uudessa Seelan­nissa
Canadan kauppakomissionerina
oleva P. B . M c L a n c sanoi t ä ä l l ä t l U -
t a i n a a n t a m a / » a a n haastattelussa, e t ­t
ä Neuvostoliitto j a e r ä ä t muut maat
e d i s t y v ä t Canadaa paremmin k a u p a n ­teossa
Uudessa Seelannissa. '
"Vapaa lehdistö"
saa käteismalaun
mielipiteistään
New York. — ( L N S ) — Y h d y s v a l ­t
a i n hallitus o n maksanut Henry L u -
cen Llfe-nlmlselle kuvitetulle viikko-lehdelle
$853.000 ja Tlme-nlmiselle
toiselle viikkojulkaisulle $360,000 s i l tä
crikoLspropagandasta mitä ne ovat
suorittaneet Euroopassa Marshall-suunnitelman
puolesta. Maksut on
suoritettu M a r s h a l l - s u u n n i t e l m a n va­roista.
T ä m ä kiinnostava paljastus tehtiin
viime v i i k o l l a George Seldesin luotet­tavassa,
I n F a c t - n i m i s e s s ä julkaisussa.
M u i l l e lehdille on maksettu samasta
palveluksesta seuraavasti: New York
Sunday Times $110,000, New Y o r k He-
- a l d ln P a r i i s i n painos $827,000 Ja B c a -
i c r s Digestin ranskalainen j a i t a l i a l a i ­nen
painos $305,000.
N ä m ä ovat n i i t ä l e h U ä Ja J n U u i -
suja, jotka p i t ä v ä t suurta melua
Neuvostoliiton Ja uuden demokra­t
i a n maiden "kontrolloidusta aano-m
a l e h d i s t ö s t ä , "
K a i k e n t ä m ä n lisäksi maksaa. Time
ja LIfe-julkalsujeri toimittaja Henry
Lucc hallituksen propagandavarolsta
myöskin ne kulut m i t k ä ail;)euttavat
Winston Churchillin huvittamisesta
loistavaan tyyliin Italiassa hänen
maalatessaan siellä taulujaan Ja v i i -
m c l s t e l l e s s ä ä n muistelmiensa kolmat­t
a osaa. K a l k k i laskut l ä h e t e t ä ä n mr.
Lucclle.
Kapitalistinen maailma on
talouskriisin otteessa
Ammattiunioiden Maailmanliiton
lausunto maailman tilanteesta
Oeneva. _ Ammattiunioiden M a a i l ­m
a n l i i t o n puhemiehet k i i n n i t t i v ä t v i i -
me maanantaina Y K : n Taloudellis­ten
Ja Soitiaalisten asian neuvoston
huonUoöQ k a p i t a l l s t l s e t i m a a i l m a n t a -
loudu-llsiln,
Ammattiunioiden Maailmanliiton
lausunnon mukaan kapitalistisen
maailman taloustilanteesta voidaan
v e t ä ä seuraavanlaisia J o h t o p ä ä t ö k s i ä:
1. K a p i t a l l B t i h e n maalima on k r i i ­s
i n kourissa,
2. Sosialistinen maailma el ole.
3. K a p i t a l i s t i m a i d e n työttömyys on
laajakantoinen ilmiö — suurempi m i ­t
ä on i l m o i t e t tu
4. T y ö l ä i s e t joutuvat kantamaan
koko k r i i s i n taakan.
5 T y ö ä l s t e n asema on e n t i s t ä p a -
l l ^ m p l j a on jatkuvassa larfxusuun-n
a « a . ^
I 6. Y h d y s v a l l a t on k r i i s i n aiheutta­j
a n a j a l e v i t t ä ä s i t ä M a r s h a l l i n avun
puitteissa Eurooppaan.
7. K a i k k i kapitalistimaat ovat s a ­m
a l l a tavalla sen kouristuksessa t i -
lastoUedoistaan j a o h j e l m i s t a a n huo-lUnatta,
6. T i l a n n e k e h i t t y y Juuri siten k u in
Ammattiunioiden Iblaallmanliltto on
ennustanut.
Ammattiunioiden Maailmanliiton
p u h e m i e h e n ä esiintyi tunnettu i t a l i a ­l
a i n e n kommunisti aulsejlpe V l t t o r l o,
Joka on A m m a t t i u n i o i d e n M a a i l m a n ­l
i i t o n p r c i t i d e n t t i h ä Ja e s i t t i kokouk­selle
j ä r j e s t ö n s ä katsantokannan.
B r i t a n n i a n edustaja Corley Smith
v ä i t t i vastaan sanoen, e t t ä b r i t t i l ä i s ­ten
olosuhteet ovat vllmcalikolna p a ­rantuneet
j a Y h d y s v a l t a i n hallituk­sen
edustaja väitti Ammattiunioiden
m a a i l m a n l i i t o n liioittelevan 'Yhdys­v
a l t a i n t y ö t t ö m y y s t r . a n t e c s t a puhu­essaan.
V:liiton julkaisu
ehdottaa tosiperäistä
.sotahistoriaa
Moskova. — Historiallisia problee­meja
käsittelevä julkaisu keholtti N -
l i l t on hi.storioit«i joita valmistamaan
mahdollisimman lyhyessä ajassa toi­sen
maalimansodan historian". His-torijoitsijoita
kehcitetaan paljasta­maan
k a i k i l his'o-i2n väärcnny:<.set.
"Kurjuutta pakoon"
\ sanovat portugalilaiset
Rahat, Marokko. — K a k s i k y m m e n tä
kahdeksan portugalilaista saapui tiis­t
a i n a s e i l l v e n e e l l ä Medhyaan, Marok-
. kon rannalle, sanoen, e t t ä he "ovat
i lähtienect maansa kurjuutta pako<jn".
i Toinen 22-henkinen portugalilaisten
I joukko saapui muuta p ä i v ä sitten M a -
;rokkoon.
VriME TIEDOT
Detroit. — F o r d i n t y ö l ä i s e t Mich. valtiossa Yhdysvalloissa ovat v i i .
meksikuluneen kolmen p ä i v ä n aikana suoritetux.%a ä ä n e s t y k s e s s ä antaneet
kumi ä ä n i ä y l i t ä vastaan lakkoutum « p ä ä t ö k s e n puolesta t y ä o l o s u h t e i t -
tensa parantamisen hyväksi. Vielä vähän kesken ex^AsXiKn tietojen m u ­k
a a n on i l m o i t e t t u , e t t ä l a k k o ä ä n e s t y k s e e n o v H i s t u i noin 75,000 t y ö l ä i s tä
tehtaista, joissa palvelee 80,000 t y ö l ä i s t ä . . L a k k o ä ä n e s t y » «Millaisenaan el
U r k o i t a lakon hetikohtaista a l k a m i n a , s i l l ä neuvotteluja Jatketaan union
Ja y h t i ö n välillä.
Wa%hington. — K y s y m y s militaarisnsta yhteixtotminnasta Ja atomivoi­masta
tulee harkittavaks i Washinslonis)ia ensi syyskuussa Yhdysvaltain,
B r i t a n n i a n j a C a n a d a n edustajien välillä s i i n ä kokouksessa, m i s s ä p i t i kes-kusteltaman
yksinomaan B r i t a n n i a n dollarikriisiMä.
Lontoo. E n g l a n t i . — Y h d e k s ä n ihmisen murhaan itsensä syylliseksi
tunnustanut vampyyrimnriiaaja John Oeorge Haig^h hirtettiin eilen
Wandsworthin vankilassa.
Port A r t h u r , — M e t s ä n h o i t o v i r a n o m a i s e t l l m o l t « v a t iääOä keskiviik­kona,
e t t ä Nipij^onin townshipissa riehuu t u h a n n e n ekkeerin aineella met­s
ä p a l o , m i t ä ei ole vielä saatu kontrolliin.
Ottawa. — Saatujen tietojen mukaan «täällä alkaa tänään salainen
kokous maanpuolustnsasioista. Kokous on korkea'la taso'la, ballituq>er.
taalla, mihfn osallistun YhdysvalUin hallltaksen puolnstoniMeeri Jofan-son
Ja yhteisen puolnstnslautakunnan canadalainen edustaja, kenraali A.
G . L . M e N a u s h t ö n ym. Tämän kokouksen t ä r k e y t t ä on verraCiu siihen
konferenssiin, mihin edesmennyt ForresUI «salUsUii viime vuonna.
Myrsky vei miestä
mukanaan
Vorkton, Sask, — Rok«by-pllrln
fSa.Tk.) farmari. Herman Claughton
n i m e l t ä ä n , on sanonut, e t t ä t ä ä l lä
i t ä ä n j a e t e l ä ä n laajalla alueella maa­n
a n t a i n a riehunut myrsky j a raekuuro
oli p a h i n m i t ä h ä n on n ä h n y t 45 vuo­teen.
M y r s k y n aikana h ä n y r i t t i panna
vanhan oven rakeiden s ä r k e m ä n keit­t
i ö n ikkunan eteen. "KUn pyörre­myrskyn
puuska tuli. m i n ä olin n i in
j ä n n i t t y n y t , e t t ä p i d i n kiinni s i i t ä k i ­rotusta
ovesta j a »e vei m i n u t puh­taasti
k a n a h ä k i n y l i " , s e l i t t i hän.
Myrskynpuuska kaatoi myös h ä n en
k a r j a v a j a n « a sekä konehuoneensa.
J o i s s a k i n paikoin tuli tennispallon ko­koisia
rakeita.
On ilmoitettu huomattavan suuria
vahinkoja. R o c k e b y - p i l r l s s ä esim. on
kaatunut a i n a k i n 20 k a r j a - j ä kone-vajaa.
j
T om Inglis niminen farmari sanoo,
e t t ä myrsky i m i h ä n e n viljalaaristaan
600 bushelia kauraa j a 60 t o n n i a hei­n
ä ä katosi teille tietämättömille-^
Erinäisten tavarain
rahtia korotetaan
Vancouver. — Rautateitse I t ä - C a -
dasta Vancouveriin l ä h e t e t t ä v ä n lähes
180 tavaralajin rahtimaksut nousevat
.5—30 prosentilla syyskuun 1 p n ä . T ä ­mä
on kolmas rahtimaksujen korotus
puolentoista vuoden aikana, e i k ä t ä l ­laisten
y k s i l ö t a v a r a i n rahtimaksujen
korotus tarvitse Trarisporttilautekun-nan
siunaustakaan.
5' T ä m ä korotus koskee sellaisia tava-r
o i U kuin esim. radioita, s ä h k ö v ä l l -
n e i t ä . Juurikasveja, lääkkeitä Jne.
T ä k ä l ä i s e t liUcemiehet sanovat, e t tä
se aiheuttaneen j o i t a k i n hinnankoro­tuksia.
Lahjuksia ja muuta mätää
rajan eteläpuolella
•Viiden prosentin"
miesten edesottamisia
tutkitaan vähän
VV^shintton. — H a l l i t u k s e n rahavi-raston
v i r k a i l i j a Lindsay C. AVerrcn
on paljastanut 34 tapausta, loissa h a l ­litukselta
on petkutettu y h t e e n s ä yk-s
i t o i s . a Ja puo/l miljoonaa dollaria.
Warren esitti raporttinsa senaatin k o ­mitealle.
Jo'fa tutkii p ä ä k a u p u n g in
"vilsiprosenftllalsla". Hän sanoi, e t tä
kahdesta Jokaisesta 24. h3Uituksen
urakasta löytyy t/xiiBtu'xsia petkutuk­sesta
tai l i i k a maksuista. Todistukset
n ä y t t ä v ä t rajoittuvan pienempiin ura­k
o i t s i j o i h i n . ,
T ä m ä raportti paljastaa petkutuk­sia
Ja lahjusten k ä y t t ö ä tapahtuvan
e r ä i d e n h a l l l t u s v l r k a i l l j a i n j a upsee­r
i en keskuudessa.
E r ä ä t New Y o r k i n kaupungissa s l -
'aitsevat liikkeet, joiden n i m i ä cl mai-nita
Ja jotka k i r j o i t t a v a valmiiksi
irakkasoptmuksia, ovat oHeet osalli­s
i n a t ä h ä n petkutukseen. ArmeUan
upseerit, j o t k a auttoivat n ä i d e n tu-ak-k
a i n han'{intaa, saivat myöhemmin
lahjusmaksuja hallituksen rahoista j a
v i e l ä p ä t y ö p a i k k o j a k.o. l i i k k e i t ä.
O s a k k e i t a a n n e t t i i n ups3ererie "osa­a
j a l l a euorltctulsta palveluksista"
e r ä ä l l e liikkeelle, mikä sai 100,000
d o l l a r i n arvo-ita urakoita. E r ä ä t h a l -
lituk-s2n vlrkai;ijat ja armeijan tfl>-
s c c r i t ottivat vastaan lahjuksia, Jotka
a n n e a i l n p ä i v ä l l i s t e n , v ä k i j u o m i e n y,
m. muodossa urakoitsijoilta, j o i t ä vas-tapalvcluk
»ek.sl suositeltiin hallituk­selle
u r a k k a i n saannissa.
N o i n 9,000 hallituksen antamaa
palkkiota on t ä h ä n m e n n e s s ä t u t k i t t u,
»clcsti Warren. T ä m ä edustaa vain
murto-osaa niistä sadoistatuhansista
urakoista. Jotka v i i d e n vuoden a i k a na
a n n e t t i i n . Warrenin raportti laa­jensi
k ä y n n i s s ä o e v a a "vilsiprosenttte-t
c n " painostamista, mikä o n t ä h än
m e n n e s s ä io johtanut kahderi k e h -
r a a l l n eroittamiscen t ä r k e ä s t ä yarus-t
« h t ä v ä « t ä armeijasta.
Ammusräjähdys
Ranskan satamassa
Paria — Useita ranskalaisia laivas­ton
l ä m m i t t ä j i ä loukkaantui, yksi
hengenvaarallisesti kun 200 tonnia
ammuksia r ä j ä h t i sunnuntaina Toulo-n
i n luona olevassa varastossa. R ä j ä h ­dyksen
aiheuttajaksi l u u l l a a n kuumaa
Ilmaa.
Veropalautuksia
lokakuun tienoissa
Ottawa. — J o h o n k i n a i k a a n t ä nä
s y k s y n ä — t o d e n n ä k ö i s e s t i lokakuussa
— noin 750 canadalaista rupeaa saa­maan
t a k a i s i n n i i t ä rahoja mivä h e i l ­t
ä on l i i a k s i verotettu v. 1949.
Nämä ovat n i i t ä pienituloisia i h m i ­siä,
joUca v i i m e vuonna maksoivat ve­roa,
mutta p ä ä s i v ä t nyt pois veron­maksajien
luettelosta kun vaalien
Kotka-taisteluhar­joituksen
tarkoitus
on kolkutella
Ottawa. — C a n a d a n armeijan J a i l ­mavoimien
yleisesikunta kokoontui
t i i s t a i n a keskustelemaan' y l e i s ö n kes-kuudc.<>.
sa havaitusta vasta vaikutteesta
"Kotka-taisteluharjoituksen" — E x e r -
clse Eagle — suhteen, m i n k ä asian­t
u n t i j a i n lausunnon mukaan p i t i p a l ­jastaman
t ä m ä n maan "puolustusky-v
y t t ö m y y t t ä " — j a s i t en auttaa sota-tarvctllaukslen
saantia.
e d e l l ä esitettiin budjetti — J o ta e i t o ­s
i n ole vielä h y v ä k s y t t y — m i k ä X M s tl
verovapauspenistaa.
Veropalautuksia ei ole kuitenkaan
odotettavissa ennen k u i n parlament­t
i hyväksyy t ä m ä n vaalibudjetin ja
parlamentti kokoontuu vasta s j ^ k . 15
p n ä .