Vapaus, April 30, 1949

              allamainUat tupaaninliinsmeraal
toivotamme paljon onnea
[lona ja Emil
osen
uuteen kotiin
ja Bob Lujanen ja
apset
ea ja E. Tuomaala
oi ja Jack Riekko
ja mrs. Leo Tapper
ja mrs. P. Tapper
!S, Kay ja Lauri Hotti
ja' mrs. R. CuUen ja
)erhe
odda
ja mrs. A. Lahti
ja B i ll
ja Eino Hill
f ja Paul
a ja Arvi Kivi
ie ja P . Laine
likuun 24 p. 1949
Olga ja H . EUmen
Annie ja Chas Palo
Tyyne ja M . Tolmunen
Passit
Gertie ja Gerry
Oiva Ranta
Laila ja Eugene
Bertha ja Sulo
Toots ja Martin
Annie ja K . Honkanen
Mary ja Aatos Honkanen
Impi ja Toivo Koivikko
Vilma ja Fred Rönkä
Aino ja Lauri Koski.
Aino ja A<. Kivinen
Whitefisli, Ont.
KIITOS
oi kun osaisimme sanoin t u l k i t a sydämelliset kiitoksemme
ie. rakkaat sukulaiset, naapurit Ja ystävät, £iitä tosi yllä-
•cstä jonka järjestitte m e i l l e uuteen tupaantuliaisiksi h u h t i ­in
24 päivänä 1949. ,
ylintäydeltä k i i t o k s i a kerääjille, l a h j o i t t a j i l l e , kahvinkelttä-
»ja myös niille, j o t k a osallistuivat l a h j a a n , v a a n eivät v o l -
t saapua kahville meidän kanssa.
'^oi kiin vieläkin maistuu siilissä ne hyvät-kakut Ja v o i ­jat.
'ervetuloa kylään käymään muutenkin, sillä emäntä osaa
.'kin kahvia keittää.
Vielä k e r r a n k i i t o s k a i k i l l e.
I l o n a j a Eznil Nojonen ja lapset
litefish O n t a r io
suomalaista
ilijää saapuu
on kilpailuihin
i. — Chicagonsa toukok./ 18
tävään Euroopan Ja Y h d y s -
iliseen nyrkkeilyturnaukseen
Euroopan joukkueeseen
nyöskiu kaksi suomalaista
ää. nimittäin H a r r i S i l j a n -
eemu Kuusela, j o i s t a edel­l
i n e n ottelee raskaassa keskisarjassa
Ja jälkimäinen raskaassa sarjassa.
P o i k i e n pitäisi .saapua New Y o r k i i n
loukok. 10 pnä, j o t en heille Jää n o in
v i i k o n päivät h a r j o i t t e l u a i k a a ennen
k i l p a i l u a . Kuuselan arvellaan olevan
tulevaisuuden mies n y r k k e i l y n ; t a i ­v
a a l l a mutta samalla todetaan, että
hän ei saatua vielä olla valmis suur-o
t t e l u i h i n , sellaisiin k u i n Chicagon
k i l p a i l u t k i n ovat.
CKIITOS
luniit kiitoksemme k a i k i l l e ' R o r k e t o n i n j a Meadow Portagen
rille siitä .suuresta yllätyksestä, j o n k a Järjestitte meille hääpäi-me
johdosta h u h t i k u u n 21 p : n ä 1949.
itos lahjoista j a r a h a l a h j a s t a . K i i t o s homman alkuunpanijoille
ie Mäelle ja Elsie HuhtalaUe.
horn
Teitä k a i k k i a k i i t o l l i s u u d e l l a muistaen,
MAMIE JA ALEX GRANT
Manitoba
MATKUSTAKAA
SYKSYLLÄ
Syksy on vuodenaika jolloin hy^ä paik­koja
on saatavana upeissa naooltorilaiyoissa
GRIPSHOLM ja STOCKHOLM, lähtien
Nev7 Yorkista suoraan Göteporiin. Ruotsiin
—ja siitä erinomaiset yhteydet SUOMEEN.
Oripsholm
Stockholm
G r i p s h o lm
Stockboim
M i n i m i h i n n a t
E l o k . 12
Elok. 29
Syysk. 9
Syysk. 23
Gripsliofan
S t o c k h o lm
G r i p s h o lm
S t o c k h o lm
Lokak. 7
Lokak. 17
Marrask. 4
M a i r a s k . 12
toristilookassa. Göteporita meno­matka,
a l k a e n 1 8 0 : ^
Viettäkää joulimne Snomessa. K a k si
s u u n a Jouluhuvimatkaa Suomeen
Järjestetään kuuluisilla, n i o o t t o r i l a i -
v o i l la
G B I P S H O l i f J O U t V K V V N 3.
S T O C K H O L M J O U L U K U U N 9
A i n o a s t a a n 10 vuorokautta New
Y o r t J s t a Suomeen Ruotsin kautta.
Saadaksenne paikkatilauksen käykää
matkailuasiamiehenne luona. Hänen
palveluksensa Ja pätevät neuvonsa
ovat käytettävänänne i l m a n I I Ä -
maksua.
L I N E
Sunnuntaina toukok. I pnä a l k a v an
viikon a i k a n a lähettää Suconen Y l e i s ­radio
lyhytaalto-ohjelDuui entiseen
t a i » a n aaltopituudella 19 m . k j / s
15.190. Vapun jcäidosta esitetään s u n .
nuntalna kuvauksia vapfun; vietosta
seuraavaan tapaan: v : ; -
Smmnntaina k l o 11.50 ap. lähete­tään
U l l a n l i n n a n kentältä selostus
ylioppilaiden vapunvi^osta H e l s i n g i s ­sä,
kk) 12.10 i p . esitetään P e k k a T i i l i ­kaisen
kokoomia välähdyksiä tydväen
vappukulkueesta, klo 1225 i p . esittää
Ture A r a e r i säveltäjien kevätlaulu­ja,
klo 4.05 i p . esittää T o i v o Määttä
(Eosdem) selostuksen <7öväen»vappa-
JuhUsta j a k l o 4.30 a l k a a U n t o M i e t t i -
sen ( S K D L ) selostus samoista Juhlis­t
a . Kello 10 i l l a l l a esitetään laulua
Ja soittoa.
M a a n a n t a i n a klo 4.05 kokoontuu
työmiehen keskustelukerho Ja k l o 10
i l l a l l a esitetään Alponse Daudetin
näytelmä " A r l e s i t a r ".
T i i s t a i n a klp 4.05 esitetään metsä-r
a d i o n yhteydessä Armas Leppäsen
kuvaus uittotöistä K y m i j o e n väylällä
Ja klo 10 i l l a l l a alkaa radio-orkesterin
t i i s t a l k o n s e r t t i .
K e s k i v i i k k o n a k l o 4.30 i p . tsitelmSI
maisteri S i r k k a Högström taistelusta
sananvapauden puolesta sortovuosien
aikana j a k l o 10 i l l a l l a vastaa maiste­r
i K a l e v i K i l p i kaukosuomalaisten lä­hettämiin
k i r j e i s i i n j a tiedusteluihhl.
Torstaina klo 10.30 I l l a l l a .on M i i ­na
Sillanpään h a a s t a t l ^ i i Ja k l o 10.50
esitehnöi maisteri Velji V i r k k u n e n a i ­heesta
"Radio maaseuiäun r k u l t t u u r i ­tekijänä."
'' ' -
P e r j a n t a i n a k l o 4.05 i p . alkavassa
metsäTadio-ohJelmassa puhuu Väinö
Tervaskari metsien miesten säästä-misjärjestelmästä.
klo 4.45 i p . e s i t e ­tään
Suomisen perheen h u v i r e t k i , k lo
10.05 ip. esitetään osa y l i o p i s t on j u h ­lasalista
lähetetystä Helsingin k a u ­punginorkesterin
sinfoniakonsertista
j a klo 10.55 luetaan katkelma I l m a ri
K i a n n o n " R y y s y r a n n a n Joosepista."
L a u a n t a i n a k l o 4.05 i p . bn radiolää-kärin
10 m i n u u t t i a , klo 4.15 i p . esite­tään
J u h a n i Tervapään k i r j o i t t a m ia
kuulokuvia työmiehen perheestä Ja
k l o ip. etsii selostaja vastauksia ute­l
i a i d e n kuunbelijain kysymyksiin.
K u u n t e l i j o i t a keholtetaan tiedoitta-maan
lähetysten kuuluvaisuudesta Ja
toivomuksistaan ohjelman yms. näh­den
osoitteella: Suomen Yleisradio,
H e l s i n k i .
Suomenkieliset lähetysajat ovat J o ­k
a päivä k l o 7—8 ap. (torstaina k l o
7.15—8.00), k l o 11.45 a p . '— 12.45 ip., k l o
10—11.20 i p .
Ruotsinkieliset lähetysajat ovat
t o r s t a i s in k l o 7—7.15 ap. j a Joka päivä
paitsi ei maanantaisin, k l o 11.20—12
lp. ^
t)«liism x^m^arnibtBn. totedle.
BabmeDna m «vftvienlttokkajin k u o -
luvftt j u h l i m i M v4tNnk ieibilqsta, dkft
tätä p ä l ^ i M i iftraua&a j N i ^ ^
t a siitä i a s t » | « t i u ^ ^ «petuksisUu
Kuten t Ä ^ i b s^
Ittvulia k i m C&kail»n tjöquset a l o i t ­t
i v a t a a a ^ f f i « t i ^ ^ kahdek-sapt^
nntp t3r<t|Milvin p i M k s t a . V a -
puDpälvi Taiättttn ts^vten soUdarl-suuden
^ c O e x u i i f ^ t u s p U v i k a J a o s o i t ­t
a m a a n kansalle t a l o a d d l l s t a laatua
mutte k e ^ t t i i poUlttlseksi t a i s t e l u k ­s
i , v e t t e n tnukaap böttisiä talste-h
i u n työnantajia J a h a U i t u k s l a T « S -
U a n . l £ a h « ^ » b t u i ^ tyOlAlvätais.
t e l u o n n y t p e f i n t e e n i n e n aivan s a^
xnoln k u t a ; * a p i » ^
N y t yU eo v a o t t a m j ^ e n u n l n . » y -
tävki lukuisat » n a d a l a i s e t . Hsensä
edelleenkin tiisnt«esss« Jossa kahdek.
s a n t u n n i n 1y8p*lyi oi» yhä edeUeen-k
i n toteuttanntta. Sen lldUcsl on
meidän edesslnuDe: m u l t a k i n p o U i t t i -
s i a . ky^rmykslä. Joitten puoteBta m e i ­dän
o n t a l s t d t f v a yhtenäisinä.
T a i s t e l u l a u h a s t a o n täricein m e l ­k
e i n k a l k i l l e . . 3 i e i d # n o n saatettava
sodamuitisöjat tapploUe idllä he ovat
sitä samaa viheä. Joka o n h e r r a na
teolli«iUd«Si| J a "hallituksessa, p y r ­k
i e n rikastutmk^fi ^ t l s t ä enemmän
työväenluokan kustannuksella. He
taistelevat sBiatsteD p a l k k o j e n J a p l t .
k i e n työpäivien jNXdesta aivan s a ­maan
tapaan k u l l i me taistelemme
k u n n o l l i s e n p a l k a n J a lyhemmän työ­päivän
puolesta.
Työväenluokan o n myöskin t a i s t e l ­tava
oikeudesta k u u l u a esteettömäsU
omUn työvftenittokan JfirJ^töibinsä.
R a u h a n vOiolliset pelkäävät Järjesty­nyttä
työväkeäni p y r U v i t JatkuvasU
a u r s k a a m a a n joukkojärjestömme Ja
ttolomme. Luopttrit J a peUdliset u n i -
cddea J(^tajat saavat tukea Juuri
stHä taholta pyrkiessään h a j o i t u -
m a a n Ja murskaamaan työväen jär­jestöt.
. Meidän o n taisteltava myöskin c a -
nädalalstra yhteiskunnallisen t u r v a l ­lisuuden
puoaesta. MeidSn o n vaa^
dtttava. että tämän maan rakenta­miseen
osallistuneet vanhukset s a a -
r a t riittävän eläkkeen sen k u r j a n a l ­mun
asemesta minkä he saavat Jos
läpäisevät-köyhyyskcdceen. Lr.sk{en Ja
l a s t e n o n saatava k u r j i e n eläkkeiden
asemesta paras toimeentulo mitä maa
kjieenee varaamaan. Työläiset ovat
myös ansainneet oikeuden s a i r a a l a ­hoitoon,
satrausavustukseen, säädylU.
sUn asuntoihin. rUttävään opetidc-seen.
Juuri ne samat p l l n t , Jotk<>
ovat Tiholllsianune taistelussa r a u h an
puolesta, kieltäytyvät tunnustamasta
^ v ä e s t ö l l e näitä oikeuksia, koska he
-peUcäävät Ja vihaavat työväenluok­kaa.
K u t e n havaitset Jussi, on kansaa
vastassa kaikessa taistelussaan sama
vihollinen. Me emme kykene oikeal­l
a tavalla taistelemaan Joukkojärjes-töjemme
puolesta ellemme samalla
taistele tehokkaasti myöskin rauhan
puolesta, d l e i rauhaa puolusteta Ja
säilytetä, ei meillä ole k o v i n kauan
Järjestöjänunekään. Jos uniomme
oiwt hajanaiset emme kykene puolus­tamaan
olkeuksiamme.
Vappu on työväenluokan s o l l d a r l -
siiuden päivä, Meillä o n taistelussam.
me monia Uittolaisia. Päättäkäämme
tä>ä vappuna taistella yhdessä yhtei*
seksi hyväksi. V a i n siten tehden voim.
me olla varmat, että Canadan työ­läisille
nousee vielä uusi päivä.
O s u u s t o i m i n n a l l i s i n terveisin. Babs
Coott.
Olympialaiskisat
pidetään V. 1956
Ausfraaliassa
Rooma. — Kansainvälisen olympia-laiskomitea
on myöntänyt olympla-laiskisojen
pitämisen ensimmäisen
k e r r a n eteläiselle pallonpuoliskolle
slUä vuoden 1956 kisat t u l l a a n pitä­mään
Melljournessa Australiassa. T o i ­nen
eteläisen pallonpuoliskon k a u p u n ­k
i , Buenos Aires, o l i a i n o a Melbour-nen
vaarallinen k i l p a i l i j a kisojen
s a a n n i n suhteen. Ratkaisu tapahtui
neljänne.ssä äänestyksessä. Jolloin
Melbournen hyväksi a n n e t t i i n 21 ä ä n ­tä
Buesnos A i r e s i n 20 vastaan.
T a l v i k i s o j e n pitäminen myönnet­t
i i n C o r t i n a n hiihtourhelhikeskukseen
Italiassa, j o n k a hyväksi a n n e t t i i n e n ­simmäisessä
äänestyksessä 31 ääntä,
M o n t r e a l i n saadessa seitsemän ääntä.
MellKiume o n A u s t r a l i a n a i n o a m i l ­joonakaupunki.
Jossa o l i esikauptuir
keineen 1943 n o i n 1.075,000 asukasta.
Se on V i c t o r i a n v a l t i o n pääkaupunki.
Jossa asuu y l i puolet v a l t i o n väestöstä.
Joka a r v i o i t i i n kesälc? 30 pnä 1943 l ä ­hes
kahdeksan miljoonaksi hengeksL
K o k o A u s t r a l i a n väkiluvuksi i l m o i t e t -:
t i i n mainittuna a i k a n 7,229364 hen­keä.
' ,
Melbourne sijaitsee kaakkois-Austr
rallassa j a se ö n vilkas m e r e n k u l k u - Ja
teollisuuskaupiinki. V
Helsoiffin olympia­kisoissa
Lo^idon
kisojeti o b j ^ a
B o o n a . '—• Kaiusäinvällsen o l y m p i a -
l a i s k o m l t e a l i MMUUi pidettyjen k o ­kousten
Johdoista Omoitettlta, että
H e l s i n g l h k l s p l a ^ t u l e e olemaan sama
o h j d m a ' ki)Un^ —
mitään el oic JUÄily; eikii mltäiJn
polstettiu öbJ^lQUtfta. -Suomen t a h o l ­t
a oU ehdotettu vissien l a j i e n p b l s t a -
m i s t a ohjelmasta, mutta didotukset
oli hyljätty.
T a l v i o l y m p i a l a i s t e n ohjelmaan t e h ­t
i i n k u i t e i ^ miuutpksla. Vuodesta
1936 saakica /ohjelmasta poistettu
CurUng-peliUälttiih tulevien t a l v i ­o
l y m p i a l a i s t e n qfijelmaan. jQsto pols-t
e t t U n 8(>tUäipatttdUhiihtb. T a l y l k l -
sojein ohjclnuian .btetttin myöskin
e r i ^ n l ^ i e n i^imnl»tamis^^ Jossa
k U p a i i i j a l i e äm^etäiaii kompassi Ja
k a r t t a . Johon oo m e r k i t t y ne palkat»
Joiden kautta hJlhtäjän o h päästävä
p e r i l l e . SotUaspatrulUhilhdon t i l a l le
lisättita o b j d m s a n yhdistetty p a t r u l -
l i h i i b t o , Johon veivät psaillsttia n i in
sotilaat I n i l h s i v i i i i m l e h e t k l n.
AmätÖörinOUlritteiyi päätettiin p i ­tää
entisellään v a l i d c a e ^ i d e h maiden
t a h o l t a öU {^Inostitstettu sitä. että
olympia^iiBldSDildh; dBallistuville voi­t
a i s i i n nrnksaafkorvaiusta m^
ansiosta.
Vuod0n l f e « kleöjen p a l k k a a n näh­d
e n väitetään iM^ltknirn^en J a O e t r o i Un
olevan etutUqSia. Buenos Aires ja
McJdco C i t y ovat m y ö s kUpaUussa k i l ­p
a i l u j e n saänindstft kaupunkeihinsa.
K o m i t e a n kQlunista Jatketaan t ä ­nään
j a perjantt^lpa.
. « . 1 . . . " 1 ' ' . ' ' '
Victor Mann kuollut
B e r i U n L —•. V i c t o r M a n n , t u n n e t t u ­j
e n U r j a l l l j o i d e n T h o m a s Ja H e i n r i ch
M a n n i n VeU, k u oU h u h t i k u u n 22 p ä i ­vänä.
Itän o l i B a i j e r i n k a u p p a p a n k in
maAtalQUsdqnartimentln erikoistunti­j
a . Kuollassaao hän o l i 59 vuoden
ikätoen. •
8 U U B X txtm FAntenv
fflinrSFALLOISSA
st. FPol. M||k — e t . Pau) Pioneer
Press pidnetmn 420 sivuisena 100-
vuotispälväpään h t i h t l k u u n 24 päivä­nä.
Se o n s u u r i n l e h t i mitä o n k o s ­k
a a n p a i n e t t u Ifhdyavalloissa.
Tänä vuonna uitot
30 pros. vähemmät
kuin viime vuonna
nelsbikl. — (S-8) — U i t t a j a l n y h -
dlstykscn saamien ennakkotietojen
mukaan tämän vuoden uitot ovat koko
huomioiden noin 30 prosenttia pie­nemmät
k u i n viime vuonna. Hak­kuut
Qvat Jonkin verran edellistä
raotta pienemmät, mutta n y t e l k u ­t
e n viime vuonna ole edelliseltä u i t t o -
kaudelta uittamatta Jäänyttä puuta-
Varaa nimeksikään.
u P r o u i t o t Etelä. Ja K c s k i - S u o m c s -
s a ovat Jo alkaneet j a pääsevät täy­teen
v a t i h t i i n huhtl-toukokuun v a i h -
tlMBSSa.
Kaivostyöläiset uhkaavat
l^koutua Meksikossa
Mexleo city. — (ALN) — Seltse-mänkynunentätuhatta
kaivostyöläistä
uhkaa l a k k o u t u a ellei heidän p a l k a n -
korotusvaatimulLsecnsa suostuta. H a l ­litus
o n I l m o i t t a n u t , että Jos l a k k o a l ­kaa
n i i n se J u l i s t e t a an " l a i t t o m a k s i " .
Suomalaisen juuston
vientiä laajennetaan *
H e l s l n k L — (S-S) — J u u s t o n k o ti
maisen tuotannon yhä noustessa on
tuUut mahdolliseksi lisätä sen v i e n ­tiä
useampUn maihin. V l e n t l l i l k k e l -
den t a h o l t a kerrotaan, että lähialkoi
na ulotetaan v i e n t i , myöskin valtame­ren
t a k a i s i i n sekä useampiin Euroo­pan
m a i h i n . V i e n n i n Jatkumiselle on
suuria edellytyksiä, sillä suomalainen
Juusto o n l a a d u l t a a n u s e i d e n muiden
maiden Juustoa parempaa. Tästä Joh.
tuen s e n h i n t a k i n pysynee ennallaan
Ulkomaankaupassa on emmethal-juuston
sijoittaminen helpointa Ja
tuottajataholta lausutoan tunnustus
siltä, että viranomaiset ovat sotavuo.
sinäkin sallineet tämän juuston val­mistamisen.
Siirtyminen v i e n t i i n on
näin oUen käynyt helpommin kuin
mitä o l i s i ollut l a i t a päinvastaisessa
tapauksessa.
— K c s k i - A m e r l k a s s a sijaitsevassa
S a l v a d o r i n tasavallassa o n prosentti­määrässä
enimmän kultlovoitua maa­ta
k u i n missään toisessa maassa. 80
prosenttia maasta on viljelyksessä.
Toini Elna luukon
M U I S T O L L E
Kuoli kotonaan toukokuun
I päivänä 1936.
Vuotia kolmetoista vierinyt on
muistojen taa —
SiUvin kuten nytkin kevät purot
lirisi
Luonto hcräf kaikkiaHa, kesäkin
jo riemuitsi! \
Vaan äidin sydämeen se
kaipauksen toi,
/osta ei se koskaan poistua voi.
Sinua aina muistcmtne, Toini!
X H i , Isä. VeU^ S i s k o l a
F i k k n v d L
S f m l a kaivaten, ilmoitamme, e i t ä rakas isämme OSCiMl HERMAN SALO
m i k f c ^ i k s l s e e a «aeen B e d D e e r i n MlraalaMs hobUkaun 17 p:nä
pfiidte'sai<wwlea Jänuen. V a i n a j a h a u d a t t i i n äitimme viereen
E c k v M l t p |Mii|ftii«mialian h a l i U k n i u i 21 jpUvänä.
mn oil vairnft IrBstarMM V a a s a n tääalssä, h n h U k a o n 24 p:nä
mi. mysvaltoltaht M95 J» moottt sieltä v. 1895 Canadaan,
Albcrtaa fburinaiiaaa Ja fybtyi s i e l b f a r i n a r i k s i E c k v i l l e n ahiecUa,
U « «6 siilMB asl^ fcoii rakas äitimme knoU 4 vuotto sitten,
lilkeea Sylran lakena. A l b e r t a s n.
Vataupja» tVbtntÄ fU suremaan 4 tytärtä, 4 vävyä, 2 poikaa Ja
4 laaicniasla.
Miksi vuotaa kyynel virrat
miksi rintamme vaikeroi?
Onhan isämme raukan saanut.
Elo VMStyi jo tieltäsi pois,
ori päättynyt matkasi määrä.
R a k k a u d e l l a muistelemme isäämme.
Lapees Vieno. Gertie. l a l i a . S a l l i.
B O B e j a Eddie.
KIITOS
fyydänuue ^ydämelUscsU kiittää k a i k k i a . Jotka tavalla t a i toisella
o t t i v a t osaa sutinmime. KUtoft k a n t a j i l l e Ja k u k i s t a , Joilla peittyi
EcfcvfOe
•IBirO JA JOHN KAHGAS
Alberto
Titon vankina
-Tflront*. — Jadtnstvo. kolmesU v i i .
kossa Ilmestyvä canadan Jugoslavia­laisten
demokraattien lehU. o n s a a ­nut
Jugoslaviasta tiedon, tvk Jugos.
l a v i a n enUneh Ottawan lähetystön
neuvonantaja B n n k o VukeUch o n n y t
vaarassa tulla murhatuksi T i t o n s a ­laisen
p o l i i s in toimesta.
M a j u r i Vukelich on vangittu sen
vuoksi k u n hänellä o l i rohkeutto a r ­vostella
T i t o n natsionalistlsta Ja n e u .
vostoliittovastaista ohjelmaa. Saatu,
jen Uetojen mukaan häntä pidetään
Zagrebin eristetyssä kopissa missä
häntä el pääse kukaan katsomaan.
Tämä o n antanut aihetta pelicoon,
että pemeys voi hänet nIeUä".
V u k e l i c h tunnetaan k a i k k i a l l a J u ­goslaviassa
etumaisena taistelijana
kansallisessa vapaussodassa. Sodan
päätyUyä hän o n o l l u t useissa tär­keissä
halUtustehtävissä. V . 1946 hänet
lähetettiin attasheaksl Jugoslavian
WashingtonIn lähetystöön. Sieltä h ä .
net lähetettiin M o n t r e a l i i n sikäläisen
konsulaatin Johtoon. Marraskuussa
1947 hänestä t u l i J u g o s l a v i a n Ottawan
lähetystön neuvonantaja.
V u k e l i c h o n naimisissa canadalalsen
naisen kanssa. o.s. M a r y Segina, K i r k -
l a n d L a k e l t a . Heillä on k a k s i lasta,
2-vuotias Slobodan j a kahdeksan k u u .
kauden ikäinen tyttö M i r a . Mrs. V u ­k
e l i ch Ja hänen lapsensa asuvat n yt
K i r k l a n d L a k e l l a.
T i e t o V u k e l l c h i n vangitsemisesta on
suuresti Järkyttänyt Canadan Jugo.1^
l a v l a l a i s l a jotka^ ovat lähettäneet .sa­t
o j a protesteja Titolle tämän Jugos­l
a v i a l a i s en patriootin puolesta.
Äidin päivän viettoon -
valmistutaati Vancou>
verissä
Vanconver. —' Toukokuun toinen
sunnuntai oh yleisesti omistettu ä i ­deille.
S i l l o i n vietetään kautta maa­i
l m a n erikoisia äideille dhiistettuja
J u h l i a , yksityisiä Ja yhteistä, r i i p p u en
.minkälaiset mahdollisuudet Ja olo­suhteet
missäkin maassa Ja p a l k k a -
k u n n a l l a on tiiaisuukslca-Järjestämis
seen.
Täällä Vancouverissa ovat nuoret
olleet työssä Ja touhussa Jo pitemmän
aikaa Ja n y t äidlnpälvänä toukokuun
8 pnä k l o 7.30 i p . h e k u t s u v a t kaikicl
äidit CUnton-haalllle k u n n i a v i e r a i k s i.
Nuoret esittävät hyvää Ja monipuolis­ta
ohjelmaa Ja huolehtivat myös t a r ­j
o i l u s t a Jussin j a A n t i n avustamina,
tietysti. Tilaisuus on vapaa kalkille,
ainoastaan kolehti kerätään. Siltä on
Jo pitemmän aikaa k u n nuoret ovat
omaperäiSMtl Järjestäneet äidinpäl
vän täällä Vancouverissa, joten pitä
kääpä tämä tilaisuus mielessänne Ja
saapukaa katsomaan mitä meidän
nuorisomme on saanut aikaan.
C S J : n täkälä!sen asaston naisten
kerhon varsinainen kuukausikokous on
torstaina, toukokuun 12 pnä, k l o 1 i p .
C l l n t o n - h a a l i l l a . Pitäkääpä naiset
päivä mielessänne! — E .
— K o e t a saada h3rviä ihmisiä ystä­viksesi,
sillä he innostavat sinua h y ­vään
Ja pahoja viholUsiksesl. sillä
he estävät sinua tekemästä pahaa. —
Dlogcnes.
Hauskaa Vappua!
Toivottavat
ESTON, SASK.
HiJja, Lauri, Alice ja
Teddy Honkala
TORONTO, ONT.
Mrs. Salli Vataja ja Reijo
W. Basizin
F . K u l m a l a ,
314 Borden St.
Arthur Viita
A. Puro
Herman Rasku
A . ^ g e r s t r om
Väinö Perälä
Arthur Lavia
M. Zaghaka
V. Vuori
Wm. Toivonen
C. Pietilä
F. Hill
Guy, Betty ja Sulo Latva
Yrjö Lahti
S A I R A A N H O I T A J A T T A R I E N
S I I R T O L A I S U U S A I H E U T T AA
H U O L E S T U N E I S U U T T A
VVihnipeg. Capadalalsten
r a a n h o l U J a t t a r i c n silrtolalauu»
s a i -
Y h ­dysvaltoihin
älheMitiiA httoleft^^
suutta vhvnomalsten kelkttttd«Bi,43lR
lä v. 1948 meni 779 <»iiiadäl«itasi^'
raanluiltajatarta YhdysvtltoQUn,^
kaksi kertaa niin paljon kuin ede8f<i
senä vuonna. ^ M':f
Toivotamme paljon onnea
TYYNE JA KALLE LATVALLE
heidän uudessa kodissaan
Helmi ja Jussi Latva
Betsy ja Sulo Latva
Karen, Elli ja Lauri Latva
Helen ja Eino Tarvainen
Martha ja Väinö Turkia
Taimi ja A . Nummi
Olga Jokinen
Vera Vahtera
Väinö Salo
Margit, E. ja Y . Rönn
L y y l i ja August Merihelmi
Lydia ja A . Anderson
Alma Hill
Mr. j a mrs. Nylund
Hulda ja Tyko Virtanen
Sirkka Enberg
Maiju ja E, Pirttincn
Ilma ja H . Ronty
Mrs. ja A . Laitinen
Mrs- ja John Hytti
Ida Reini
Gustaava ja W. Poole
Tprttu Lahtinen
Martha j a O, Peltonen 1
Sohvi Grondale
Emmi ja W. Säilä
E l l i j a Jussi Murre oanm j a o m
Bertha ja Mike Kyrö Hilma ja Edvin Kekki
Impi ja V . Tulonen
Sanni ja B i ll
Toronto Ontario
KIITOS
Tuhannet kiitokset teille, omaiset J a ystävät, k u n yllättäei(
t u l i t t e meitä tervehtunään uudessa kodissamme, tuoden «yö^*
miaet, k a u n i l u k u k k i a , r a h a l a h j a n Ja k a i k k e a liyvää t u l l e s ­sanne,
Myöit kiitoe niiUe, j o t k a eivät voineet eäapua näihin
j u h U l n . •
Ystävät, olette aina tervetulleita meidän kotUnunet
Ystävyydellä, • - •
TYYNE JA KALLE LATVA
166 Cambridcc Ave.
H i d i t i k mm 23 9 - I M »
Torrata^ OnlMla m J•.'•^^'.-V,^s- lir
mm