1950-08-05-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KIITOS grfäinelllnen kUtos teikfUe osaaottaneille dltä suuresta sMttälto- ' hi^udesta. jonka Järjestitte, n»iUe20-vuotishääpäiTiimne J o ^ ^ K to'"^ kahvipöydästä, kukista. a r v o k k a i s t i l S K a j Ä S : Jätitte käyntinne muisto^ Viää «lko!setMtofa?t h Ä S S ^ e ja-illan c m a n n i U e n K & H i ^ ^ mrs. l^yne v S s S te Stabvinkeittäjälle mrs. E l m i KankaaUe. ««acue ^ffiitoUisuudella teitä kaikkia muistaen., . , HILJA jä ARVO PERALA SOUTH PORCOPDJE ' ONTARIO Mitä Buuriinmat kiitokset ^li?auainme lausua teille V a J d' jstävät Ja tuttavat, sUtä arvokkaasta lahjasta ja yllätyksestä ionka Jll,te järjestäneet m ^ e s ^ sieltä i»!s'mmiS {^nnie johdosta heinäkuun 23 p:nä 1950. *^ " ' : Erikoinen kUtos yllät^rksen alkuimpanijoiUe mrs.'Ida RoJolalle IA ialkille toisille, jotka tavalla t a i toisella auttoivat sen kauniin kahvi, pöydän laitossa. ^samalla haluamme kiittää mr. j a mrs. Tovio Kangasta siitä vltst-tyisesta lahjasta. T^tä kaikkia kiitollisuudella muistaen: ; EIRA, SIVI ja EINO WUOIiLET VTELLER P A R K ONTARIO sm HOLLYWOODIN FILMIT TUNKEUTUVAT RANSKAAN KIITOS Haluamme lausua sydämelliset kiitokset kaikille sukulaisille Ja jstävllie. jotka tuUvat meidän häätilaisuuteemme 15 p, heinäkuuta 1950. ja kaikista lahjoista, Joita niin runsaasti saimme vastaanottaa. Erikoinen Iciitos illan emännille j a tarjoilijoille Myöskin parhain kiitos Meadow Portagen sukulaisiUe Ja ystäville siitä kauniista illanvietosta, jonka olitte meiUe järjestäneet 22 p. hemalcuuta 1950, Ja niistä kauniista lahjoista Joita saimme Tastaanottaa. Kiitos kaikille Jotka olitte auttamassa meitä. Erikoinen kiitoa Anna Vesalle Joka vaivojaan säästämättä oli suurena äpima Kiitollisuudella teitä aina muistamme. PORT ARTHUR LILLIAN ja BERNIE LOD 75 D U K E ST. ONTARIO PARHAItslTA ONNEA ZO-VUOTIAALLE toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: Tyyne ja Alex Affi ja Billy Aune ja Eero Kinos SELMA ja DAVID RITARI ja LAPSET Joan ja Leo Affi Julia ja Jimmy Brandle Mrs. Hilma Ritari JUDITH ja ELMER Mrs. Justiina Ritari Kaarina ja Arne Ritari Tilda ja Wm'. Santala Sofia ja Yrjö Sikala ja lapset Mr. ja mrs. Wilfred Roy Mr. ja mrs. John Poutanen Helen ja Bill Sundholm Hilda ja Matti Kotanen Mrs. Eriika L u h^ Gerry, Ina ja Oscar Tapper S""» Arvo ja tytöt Linda, Aune ja John Puffari Niilo Isomäki ^r- Ja mrs. E. Basto Eila Kuosmanen Jack Ruth Martta Helin Mr. ja mrs. J . Taipanainen Niko Piispanen Airi, Veera ja Väinö Maija ja Walpas Hänninen Lindholm Bertha ja Kaarlo Toikka Enni ja John Koskinen Tommy, Wayne, Liliaj Impi ja Isak Salo Kenny ja Ted Jenny ja Eino Santala Tili ja Vie. Hänninen Hilma ja J . Jussila Mrs. Lydia Kinos Martha Ranta Mr. ja mrs. A.-Lindström Mr. ja mrs. Aimo Mäkelä Ellen ja Helmer Suomu ja lapset Elina ja Arvi Laura ja Lauri Hill Nancy ja Taimi Peterson Irma ja Toivo Peräipäki ja lapset Hulda, Oscar ja Helvi Johnson Alli ja Oiva Santala ja pojat Signe ja Ted Kovalainen Vieno ja Herman Punkari ja lapset Gloria, Senja ja Edwin Suksi Manda, Yrjö ja Matti Hill Mr. ja mrs. Alex Rauhala Mr. ja mrs. Niilo Jacobson ja perhe Matti Basto ja perhe Elsa ja John Niemi Jack Niemi Mr-ja mrs. Walter Mäki Eino Mäkelä Erkki Mutkala J A C K RAUHALA Antti Honkanen ntos Täten lausun parhaimmat kiitokseni sukulaisille ja ys-täville suuresta yllätyksestä, jonka olitte järjestäneet No. ^•A Waters-koutuUe mirtun 70-vuotissyntymäpä$väni jok- '^ita heinäkuun 30 pnä 1950. Monet kauniit kiitokset rahalahjasta ja kauniisti kate-lusta kahvipöydästä monerUaisine herkkuineen. Erikoinen kiitos yllätyksen alkuunpanijoille ja illan ' tmänniUe. Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen. JOHAN RITARI CREIGHTON MINE ONTARIO SanomaIebdlstöss9r'- « n viime vuosien varreUa vilahtanut useita uutisia ranskalaisen elokuvan taloudellisista vaikeuksista. Kun filmituottajat kaikkialla Jat&uvastf -valittavat tuo-taimon kannattamattomuutta (onhan Jopa filmimagnaattii Arthur Rank l u vannut panna pillit pussiin) ei näiäln tietoihin kukaan ole.kiinnittänyt suur rempaa huomiota. ^-Kuitenkin n i menomaan Ranskassa on,kansallinen eloöturatuotanto v a i k e a s i ^asemassa, Jonka vertaista tällä hetkellä tuskin löytää muualta kuin ehkä ItaUasta. ^ Viime tietojen mukaan Ransikan elokuvatuotanto olisi elpymässä, suunnitellaan jatkuvaa yli 100 elokuvaa käsittävää vuosituotantoa, Jotta tämä mslko suvrelta vaikuttava luku tulisi oikeaan valaisti^een on kuitenkin muistettava, että Ranskassa on runsaasti y l i 200 elokuvatuottajaa. Tällä Ihetkeliä Ranskan elokuvatuotanto etsii kuumeisesti u l - kolaisia m>:Ockinoita. Tämä ei suinkaan johdu vain siitä, että maan omat markktoat eivät olisi tarpeeksi suuret, vaan myös siitä, että ne ovat y l i kuormitetut, eivätkä suinkaan ranskalaisilla vaan hollywoodilaisidla filmeillä. Surullisenkuuluisan Blum-Bimes-sopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana Ranska on muodostunut Hollywoodin filmlsiirtomaaksi. Kuinka tämä on ollut mahdollista maassa. Jorsa ennen^ toista maailmansotaa kansallisen filmituotannon elokuvat täyttivät 65 pros. valkokankait. ten käyttöajasta? Sodan aiikana a - merildcalaisten elokuvien' esitys oli miehitetyssä Ranskassa kielletty. Morl net jo silloin varoittivat saiioen, että tätä menetystä ei kannata surra. "Anglosaksit rakastavat meitä kuin kananpoikasia", sanottiin . siihen a i kaan. — ^'Jos englantilaisten j a a - merikkalaisten onnistuu vapauttaa meidät, se tulee olemaan ranskalaisen kulttuurin loppu." Ja Eran Francais kirjoitti: "Syödäkseen meidät Hollywood ei tarvitse paljon a i kaa . . . " 'Näin on myös tapahtunut Kohta vapautuksen jälkeen ala-arvoisen amerikkalaisen "standardikult-tuurtn" vaikutukset ilkoivat näkyä Ranskan kaikilla sivlstysaloilla, mutta pääisku tapahtui elokuvarintamal-la. Taitavina liikemichinä amerikkalaiset yrittivät ensityökseen myydä vanhaa, ala-arvoistä homehtunutta tavaraa. Tämä johti kuitenkin sil-r heh. että amiärikkalai^t alkoivat Scär-siä. tappiota. Ranskan elokuvayleisö alkoi vieroksua aiherlkikalaista elokuvatuotantoa. Yleisön mielipidetutkimuksen yhteydessä kerätyistä lausunnoista amerikkalaisten filmien puolesta oli vain 10 pros,. Tämä on ainakin eräs syy, miksi ameriklcalai-eet pakoittivat^ Ranskan allekirjoittamaan Blum-Bimes-sopimuksen, tämän, kuten sitä nimitettiin. Ranskan elokuvan "ohdottoinan antautumisen;'. Mikä on Blum—Bimes-sopimuksen käytännöllinen sisältö? Ensinnäkin tämä sopimus poisti kaikki rajoitukset amerikkalaisten dubbattujen filmien maahantuonnilta. Ranskalaisia elokuvia oli välttämättä esitettävä valkokankailla vain 4 viikon aikana vuosineljänneksessä. Vielä allekirjoittamisen vaiheessa tämä sopimus nosti suuttumuksen myrskyn. Ranskalaisen elokuvan puolustamista varten oli asetettu erikoinen komitea, johon liittyi monta sellaistakin elokuvamiestä, jotka eivät suinkaan lukeudu edLstyksellisiin. Pyrkien lopullisesti lyömään kilpailijan Hollywood ryhtyi käyttä mään kaikkein barbaarisimpia keinoja. Niinpä eräs amerlklkalainen y h tiö osti Marcel Cam'en elohuvan "Aamu koittaa", teki oman elokuvan saman aiheen perusteella ja sitten poltti alkuperäisen ranskalaisen elokuvan kopiot. MafcelCamen alkuperäinen elokuva esitettiin Suomessa ennen sotaa ja -hollywoodllainen uusi "muunnelma" viime talvena. S i i . tä. kumpi elokuva oli todella taiteellinen ja korkeatasoinen, el voi olla kuin yhtä mieltä. "Aamu kolttaa" ei ole suinkaan ainoa tapaiis. elokuvatuonnin Ranskaan 65 filmiksi vuodessa. Näin uusi sopimus on lall» Ustanut vlcKt 4 vuodeksi siirtomaa-järjestyksen Ho^yvoodin miehittämillä Rianskan elokuyamarkkinoilla. ; Amerik2calaist^, filmien tulva Johtaa siihen, että Ranskan omat elokuvat Joutuvat vuosittain odottamaan tilaisuutta pSäsläKseen valkokankaalle.- Esim. 1. 5. 1949 55 valmista ranskalaista elokitvaa ei vlelä-ollut saanut tilaisuutta esittäytyä P a riisin valkokankailla. Näistä 38 oli valmistettu V. 1948 Ja 3 j ö 1947. Elokuva-alalla vallitsee kriisi. S i i tä puhutaan kalkissa länsimaissa. Mutta vain harvoin kajotaan lorllsin pääasialUsiin syihin. Filmin taiteellista kriisiä on katsottava taloudellisen kriisin taustaa vtustaan ja taloudellisen kriisin pääaelalUsena syynä hyvin monefsa maassa on Hollywoo-din häikäilemätön ekspansio. Ranska voi tässä suhteessa olla kaunopuheisena esimerkkinä. Unsivallal ovat 14 kertaa hyljänneet atomipommin pannaanjuisfusehdotukset .Eräiden tuutaattavlen Uetojen Johdosta, jotka bos&evat Neuvosto- Uiton YS:ne tekemm' ehdotuksia 'atomlvalvontakysymyksessa, Julkaisemme seuraavassa yliteenvedon n&'sta neavostoehdotnksbta atomipommin UeKfimlseksi Ja bleOon tehokkaaksi kansainväliseksi vai-vonnaksL Nazim Hikmet vapautettu Viime heinäkuun lopulla vapautettiin Turkissa tunnettu vallankumous nmoilija Nazim Hikmet oltuaan vankilassa yli 12 vuotta. Alkujaan tuomittiin Hikmet 28 vuoden vankeuteen siitä syystä, että hän oli k i r joittanut runoja. Jotka Turkin val-lassaolijain mielipiteen mukaan vaikuttivat huonosti turkkilaisten sotilaiden Ja merimiesten moraaliin. Kun Nazim Hikmet ryhtyi viime huhtikuun 7 päivänä nälkälakkoon kiinnittääkseen huomion kotimaansa tyrannimaiseen kohteluun, niin se herätti suurta huomiota kaikissa maissa. Tunnettujen taiteilijoiden ja kirjaUijoiden johdolla järjestettiin e r i maissa mielenosoituksia Turkin lähetystöjen edustalla ja vaadittiin tunnetun runoilijan- vapauttamista. Kirjailija Howard Fastin ja laulaja Paul Robesonin Johtamina amerikkalaisten taiteilijoiden lähetystö kävi New Yorkissa Turldn konsulin puheilla Ja vaati Nazim HikmetiUe v a pautta. Kuuluisan ttul^kilaisen runoilijan vapautti koko maailmaa käsittävä protestiliike. Vankeudessa ollessaan on Hikmet saanut vaikavan sydäntau. din. Charlie Chaplin valmistaa uutta filmiä HoUywood. — Charles Chaplin valmistaa kiireellä uutta filmiä. Hän on kieltäytynyt osallistiunasta m i hinkään kutsuihin ja vastaanottamasta ketään, jota pidetään met&ki-nä siitä, että^ hän haluaa saada f i l minsä mahdollisimman pian esitettäväksi. Hänen '^City Lights"-filminsä uusintaesityksillä on ollut suuri menestys. Prof. Eliel Saarisen muistoksi vaikuttava surujuhla Helsinki. — (S-S) — Eliel Saarisen elämänkaari saavutti dieinäk, 2f pna lopullisen päätepisteensä. Suomen suuri poika, eräs -vuosisadan vaihteen mainehikkaan kulttuurifalangimme näkyvimpiä {hahmoja, kätkettiin kotimaan multaan Kirldconummella, här nen rakkaassa Hvitträskissään. Paikassa, jonka, Eliel Saarinen itse Jo vuonna 1916 o l i valinnut viimeiseksi leposijalcseen. yhtyvät suomalaisen kcrpimaiseman monementaalisuus ja lempeys. Mahtavat kalliot j a jykevät hongat ympäröivät romanttista kalmistoa. Ja alhaalla levittäytyy idyllinen Hvitträsk. Vaikuttavassa hautaustiiaisuudessa Eliel Saarisen muistoa kunnioitettiin kaunein kukkalaittein Ja tunnustuksen sanoin. Ennen hautausta oli valtioneuvoston toimesta järjestetty y l i opiston juhlasaliin muistojtihla. johon oli ki^toontunut arvovaltainen yleisö Ja jossa pääministeri Urho Kekkonen sekä professori Alvar Aalto tulkitsivat .kotimaan syvän kiitollisuuden Eliel Myöhemmässä vaiheessa Blum— gaarisen elämäntyölle. Lisäksi pUhul yliopiston reihtori, prof. L^ngfors. Hautaustilatsuudessa eslintjyi Poly-teePskaxlen kucro säveltäjä Osso Elok-kaan johdolla. Bimes-sopimus oli kytketty Marshall-suunnitelmaan j a muodostui erääksi USA:n avun lenkiksi. Kuinka pitkälle tämä apu ulottui elokuva-alalla näkyy seuraavista (elokuvavuosi alkaa Ranskassa -,,10.) 474:stä esite.- tystä elokuvasta oli 281 (melkein .60 pros.) amerikkalaisia. Ranskalaisia oli 89 (eli 19 pros.) ja muita 21 pros. Heinäkuussa 1948 Blum-Bimes-sopimuksen aika kului umpeen. Yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi u u dessa sopimuksessa. Jolca allekirjoitettiin syyskuuf#a 1949, amerikkalaiset tekivät näeimälsiä myönnytyksiä. Ranskalaisten elokuvien esitysaika korotettiin 5 viikkoon vuosineljänneksessä. Käytännöllisesti tämä t a kaa ranskalaisille elokuville 38 pros. teatterien esitysajasta entisten 30 pros. sijasta. Ensimmäisenä sopimusvuonna «merlkkalaiset kieltäytyi, vät rajattoman filmlntuonnln oikeudesta Ja suostuivat.tuoliaan vain 121 kuvaa. Tämän oibeUa he saivat o i keuden tuoda maaiban-24 elokuvaa. Jotka on valmistettu yU Ccakd vuotta sitten. Riitsl sitä sopimus mää-rä$ muiden maiden (paitsi l78A:n> Haikara hikoilee Port Said. — Haikaralla on kuumat päivät I5fi00 tonnin postihöyrylaiva Atlant:ksella. joka on matkalla Port Saldteta Rotterdamiin. Laivan matkustajina on odottavia äitejä Ja i>leniä lapsia. Tähän saakka on matkan a i - Icana syntynyt 22 poikaa Ja 18 tyttöä, Ja lasten lukumäärä laivalla on 400. Lisää on vielä tulossa runsaasti L a l valla on vielä 211 odottavaa äitiä. Muuan farmari kertoo hävittäneensä farmiltaan myrkkymuraatin (pois-on tvy) suolan avulla. Siellä missä muraattl^ el voitu hävittää polttaa maila, bän sirotteli suolaa. Muraat-ti M v i s i . Samaa keinoa käytti farmari f^kkialsen Ja muiden rOacaruo-hojen hävittämiseen. Katkaistuaan takkialsen. varisteli hän runsaasti cuolaa ikantoonVj Takklalncn ei kasvanut uudestaan, S. Kesäkuun 19 pnä 1946 Gromyko ehdottaa: — kansainvälistä sopimusta. Joka . julistaisi atomipommin laittomaksi. — koko atomipommituotannon pysähdyttämistä ja kaikkien valmiiden atomipommivarastojen hävittämistä- 80 päivän kuluessa sopimuksen ratifioimisesta. 2, Lokakuun 29 pnä 1946. Molotov ehdottaa Y K : n toisessa Istunnossa New Yorkissa: — varustusten supistamista - kaikissa maissa. — atomiaseen käyttämisen ja valmistamisen kieltämistä sekä i atomienergian valvontaa siten, että sen hyväksikäyttäminen rauhanomaisiin tarkoituksiin turvattaisiin. 3, Joulukuun 14 pnä 1946 Moloto-vln historiallinen esitys Y K :h y - lelskokouksessa. Joka äänestää hänen ehdotuksestaan päätöslauselmaksi. Tämä merkityksellinen päätöslauselma vaatii: — Että Y K : n atomikomlsslo viipymättä toteuttaa niiden teh tavien toteuttamisen, jotka sille on asetettu. — Että turvallisuusneuvosto saattaisi päätökseen yhden tai useamman sopimuksen valmistelut, jotka sopimukset käsittäisivät atomiaseen kieltämisen jä .atomienergian kansainvälisen valvonnan turvallisuusneuvoston puitteissa, joka "ottaisi kannettavakseen vastuun rauhan säilyttämisestä". 4}. Helmikuun 19 pnä 1047. Kun Y K : n atomikomisslon ensimmäisen selonteon pohjalla oU hyväksytty amerilckalainen suunnitelma ilman; että olisi otettu huomioon joulukuun 14 pnä 1946 hy-väk^ tty päätöslauselma, joka nimenomaan määräsi, että atomipommi olisi julistettava laitto-maksi, ehdotti Gromyko tämän selonteon yhteydessä päätettäväksi: — Atomiaseen kieltämisen. — Kansainvälisen valvonnan ; toimeenpanemisen turvallisuus- . ^ u v o s t o n puitteissa. S,''Kesäkuun 19 pnä 1047. Gromyko esittää YK:lle Neuvostoliiton suunnitelman atomienergian kansainväliseksi valvonnaksi. Tässä suunnitelmassa määritellään säännöt komission kokoonpanosta, organisatiosta sekä tarkastusta Ja sanktioita koskevista oikeuksista, g . Elokuun 15 pnä 1947. Y K :n amerikkalainen enemmistö hylkää Neuvostoliiton suunnitelman Javahvistaa atomikomisslon toisessa selonteossa, ettei se luovu Baruch-suimnitelman amerikkalaisista periaatteista. Jotka perus, tuvat Yhdysvaltain atomlpommi-moTU} poliin sekä etomiteollisuu-den kalkkien kaivoksien, tehtaiden Ja raaka-aineiden suoranaiseen Johtoon kaikkialla maailmassa, Ja että vasta sen jälkeen, kun nämä periaatteet on hyväksytty, se haluaa puhua atomiaseen ja sen valmistamisen kieltämisestä. Gromyko esittää uudelleen Neuvostoliiton asenteen^ Jonka lähtökohtana on kahden sopimuksen allekirjoittaminen: Toista toinen käsittäisi a - tomlaseen tuottamisen ja kyytön kieltämisen. — Ja toinen ensimmäisten määräysten toteuttamista koskevien toimenpiteiden valvonnan sekä toteamisen, onko kieltoa rikkoneita valtioita vastaan ryhdytty toimenpiteisiin. 7 , Maaliskuun 29 pnä 1948. Gromyko käsittelee amerikkalaisten Inspiroimaa. X SO n-Britannian Ranskan. Canadan j a Tshiang-kaishekin esittämää selitystä. Jossa hylätään Neuvostoliiton ehdotus Ja tuetaan Baruch-suunni-teUnaa> Hän uudistaa Neuvostoliiton «vaatimukset: Atomiaseen täydellisestä kieltämisestä. Ja kansatovälisestä valvonnasta turvallisuusneuvoston puitteissa. 8 , Huhtikuun 5 pnä 1948. Oromy-ko vahvistaa vielä kerran, että ' Neuvostoliitto on aina valmis atomiaseen kieltämistä kosltevan sopfanuksen mukaisesti — osallistumaan muiden sopimuksien laatimiseen atomiener-glatuottelden Jakamisesta — j a organisoimaan atomie-neiglatutklmuksen valvontaa ja hallintoa. 9, Toukokuun 17 pnä 1948, Y K :n amerikkalainen enemmistö hy- ' vdksyy Y K : n atomikomisslon kolmannen selonteon, jossa kieltäydytään Jatkavasta neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa ja Joesa Yhdysvaltain. E n g l a n n i n Ja Ranskan aloitteesta ehdotetaan Y K : n atomikomisslon hajoittamista. Neuvostoliiton, asenteen torkol-^ tukset Ja pitää välttämättömänä neuvottelujen Jatkamista siksi - kunnes kalkkien kansojen väi:i-: lä on saavutettu yksimlcllsyyB., & 0 . Lokakuun 1 pnä 1948. vyshins-v k l ehdottaa. kahden sopimuksen allekirjoittamista. Jotka kfislttäl-sivät: — viiden suturvallon aseellisten maa-, merK- j A ' ilmavoimien s u pistamisen kolmanneksella — ' Ja atomiaseen käyttämisen kiitämisen sekä samalla ktellon valvomisen' kansainvälisen elimen kautta, joka-luotaisiin Y - K : n turi^allisuusncuvoston puitteissa. • •• ( aa. Lokakuun 8 pnä 1948. Vyshihs-kl ehdottaa Y K : n kokouksessa Palais de Chaillofssa Pariisissa: —> atomikomisslon toiminnan - Jatkamista niiden linjojen mukaisesti,' Jotka vedettiin yksimielisesti hyväksytyissä päätöslauselmissa tommik. 24 p. Ja joulukuun 14 pnä 1846 —• Ja kahden sopimuksen allekirjoittamista. Jotka astuisivat samanaikaisesti voimaan Ja joista toisessa sovittaisiin atomiaseen kieltämisestä Ja toisessa konsain-välisen valvonnan kieltämisestä. £2. Helmikuun 25 pnä 1949^ Neu- , vostoltiton valtuutetut ottavat uudelleen esille Vyshinskin ehdotuksen Ja vaativat keskustelua siitä. 23, Heinäkuun 20 pnä 1949. Amerikkalaisen valtuutetun Osbornin vaadittua, että Y K :n atomiko-missio aloittaisi jälleen toimintansa Vyshinski esittää uudelleen Neuvostoliiton ehdotuksen, jota ei kertaakaan ollut asetettu äänestyksen alaiseksi, ja korostaa, että Neuvostoliitto ehdottaa kahta samanaikaista sopimusta. M, Syyskuun 23 pnä 1949. Vyshlns-kj ehdottaa: — Atomiaseen käyttämisen ehdotonta kieltämistä sekä tehokkaan Ja ankaran kansainvälisen valvonnan toimeenpanemista. — Ja viiden suurvallan välisti rauhansopimuksen solmlamista. 6armnleIta'lImoUan,efa'*nIeheBl' : tnioll kfuhkokaumeeseen Sault 8t&^Marien, Gcnernl HbsplUftllssft^V^' helnäkmm 16 p:nä 1950. Hän oU syntynyt fi:auhaio«ik Hyy^äcyia»*.^' sS, Vaasan läänissä. tammlkttUtt 16 p:n& 1899»' .v ' 'i>ut / " Snrenuum p i s mInS» hänen vahniutsa täällä j», snlblalsla j i fnf-tovia Suomessa^ sekä imurI tuttavapiiri täs^ moaiaa., Sunini on siiuri, el tiedä sitä ken. , • Yksin minä istun, ikävöiden kaipaillen, v . Kyynel karvas «Umän täyttää, vaan lotfdotusta en siltä löydäl Sua muistan puolisoni armas, kun eloni taivalta kuljen. Sun mutetos muUe on rakkahln, . n i in kauankun minäkin silmäni suljen;? Sua muistan kaihoisin aatoksin^ v a i ^ tuskani polttavan solaan..' ^ Sua muistan katkerin kyynelin, vaikka Uedän et koskaan luokseni paloa. : ValmosrAlnuu I ••'.'r,':::''.f'^.>j. KIITOS Haluan loitsua sydämelliset kiitokset kantajille; laulajille :J kalkille Jotka;oUvat &aattam'assa vainajaa vllme!fieen;lepoott;' ALMA OJALA. '•mr mc m ' 1 Suomalaisia suuntaviivoja Amerikan metsätalouteen Helsinki.—(8-8) — Äskettäin Amerikasta saapuneen tiedon mukaan. on Tapion kustonnuksclla ilmestyneen, tohtori Erkki K . Kalelan kirjoittaman kirjan "Luonnonmukainen metsän käsittely" — ruotsinkielinen käännös, joka on Jo saanut varsin huomattavan levikin Ruotsissa löytänyt tlcns-:i myös Yhdysvaltoihin Ja saanut siellä niin suopean vastaanoton, että sen Julkaiscmlsoikcutta siellä englannlhklelellä on pyydetty. : Samassa tlcdoittikscssa mainittakoon myös, että mm. International Paper Companyn metsäalueilla Alabamassa on metsänhoito jo* muutettu noudattamaan tässä kirjaesa esitettyjä käsittelyohjeita ja suuntaviivoja, Ja mm. harsinnan käyttämisestä on kokonaan luovuttu. Jälleen uusi luovutun Suomesta Helsinki. — (8-8) — Suomen v i ranomaiset pldätUvät äskettäin Neuvostoliiton kansalaisen Ivon Andrein-poika Artlpovln; Joka -viime vuodot väärän nimen turvin on i)lileäkellyt eri to/hollIa maaseutua.' Hänen n i mensä esihityy polilslvlronomaisile aikoinaan jaetussa etslntäluettelossa. Jossa hänet mainitaan Heimo P, S :Bsa palvelleena sotavankina. Kun häntä viranomalstemme hallussa olevan a i neiston perusteella voidaan syyttää siitä, että hän on rikkonut; maansa lakeja syyllistymällä maan petokseen toi yhteistyöhön vihollisen Jcanssa sodan aikana. Suomi on velvollinen rauhansopimuksen 9 artiklan 1 b) kohdan nojalla luovuttamaan hänet. Tämän mukaisesti valtioneuvosto päätti heinäk. 20. pnä. että Arhipov luovutetaan Neuvostoliiton virano^ matsille. ' * l vi » Naiset hurjan näköisia nukkumaan mennessään Lontoo. — Keäkl-lkälnen vMtliä. ^ poika pappi on täällä moittinut lials» ten nukkumoanmenoasuo. 4, "Kuinka hurjan näköinen npJinsp on nukkumaan menne8sä'V(M^ol pan;; pt Erlo Bailey kirkon Julkaisussaan.'* "Mihä en voi oHa ajattelematta, että tämä voi olla syynä jdidenk|n.a^Q.- mttojen epäonnlBturolseen. ^7. ^'j "JM!&YA on vedetty Jonkunlaisen verkon.'Joka pannaan leuan alta k i i n - ni, alle Jo (kasvot sekä kaula;i:0£a( voideltu rosvolla. .,.>K ;^; ' t ^ 3 f|j ."Minä en voi ollaTjottclemflttoi " X - " " , " ," että jokaisen avioliittoon aikovan s u l - , ' - ""K . hoscn pitäisi sooda tilaisuuden'*näh- ' dä koikki tämä ennen vihklihjätä. / . [ 1 ' ! ' ^^ Hän sitten tietäisi, että voUnöUään \^^r^ on. koksi puolta samoin kuto-Jo- -/ *» katecllo kysymyksellä on koksi puoN '' , , ' to." A 3;vii!'!!llll!MllMitt|l!!WilHiil!lill!!llil!|H!l!|||IMi|iii^^^^^^^ F A N N Y , j a V I L HQ Venäläisiä vankikar- > kureita Suomessa Helsinki. — (8-S) — Heinäkuun 24 pnä pidätettiin l>uo]angan Kotilan kylässä kaksi venäläistä vankikarkuria, joiden otaksutaan piileskclleen Suomen puolella jo muutaman viikon ajan. Heidät löydettiin nukkumasta heinäladosta, mistä löytäjät —' muutamat helnämichct r - tekivät lU moituksen pollislviranomalellle, Puolangalla suoritetuissa tutkimuksissa on käynyt ilmi mm. seuraavaa'. ' Pidätetyt ovat IL-nolttaneet nlmek- ;seen Sergei Mihalloff Ja Viktor Sche. ptshenko. enslnmainittu iältään 38 vuotta ja jälkimmäinen 21 vuotta. Miehet ovat kertoneet olleen«a V a l - keameren vankileirillä yienäjällä säh-körakennustölssä. Mlhalloff on selittänyt, että hänet on tuomittu 10 vuodeksi vastapropagandasta Ja vangiksi antautumisesta.. Hän oli viime sodan aikana ollut kaksi vuotta saksalaisten vankina Norjassa. Schep-tsenko oli samoin tuomittu 10 vuodeksi "pahantapaisesta" elämästä. Miesten tarftoitu» oli päästä Norjaan. Mitään karttaa tai kompassia heillä ei ollut mukanaan, vaan olivat he matkanneet auringon mukaan. Aseita heillä ei ollut mukana mutfta kuin pieni puufkko, A&lhlltä tavattiin suotpalaisia jauhopusseja ja muitakin suomalaisia ruokatarpeita, jotk» he kertoivat saa. neensa suomalaisilta matkan varrelta, mutta otaksutaan heldin kuitenkin varastaneen ne. Viime a i koina on Kuhmon puolella todettu tapahtuneen muutamia varlcaulcsia, Jotka luultavasti ovat kxt, miesten suorittamia. Tutkimtäcset ovat kuitenkin vielä keskeneräiset. ' Puolangasta miehet passitettiin tavanmukaista vanginkuljetustietä Oulmm Ja sieltä edelleen Helsinkiin. •h i — Ruotsissa oli ennätysvuosi l a i - vanrakennustölBsä v. 1044. Silloin r a - Icennettiln 81 laivaa, jo!den yhteinen kantavuus oli noin 475.000 tonnia. ' —' Ruotsalaiset polkui>yörät ovat populaarista ErasUIassa, Jossa kaksivuotias tehdas tuottaa niitä enempi Gromyko täsmentää uudelleen | kuin 2/100 joko kuukausi. Me allamainitut sukulaiset, toverit ja ystävät ONNEA HYVÄÄ tulimme teille toivottamaan ja KULTAMAITANNE • kanssanne viettämään sekä elon Utapuolelle myÖs^ parftaät onnen toiveet tuomme. ii ' Niku Orunsten Hehni Mäkelä Roy, A l l i Ja Niilo Saukko June. A l l i ja E , Kauppi Helmi Ja J . Latva . Martha Ja O. Peltonen ^ Amanda Erlckson ; Mrs. Ja L i i n a Wäyrynen Aino ja Robert Grönwall Katri Hytönen Vera Ja Eino Johnson Selma Lehtinen Lyydia Puilla Amanda Kahila Kaarin K iU Mr. Ja mrs, Bergström Mtoimi Ja J . Laari Colleen Ja B i l l Laari Karl Lehto Betty Ja E . Hagelberg Anna Ja W. E l o ' Sylvi ja E, Löppönen ' ' S i i r i Ja Matti Ilkka Hanna Ja Ilmar Leppälä Anna Jarvls Senja Ja Victor Jarvls Siiri Ja John Hill Maiju ja Ed, Pirttinen Emma Jo N . Flink Alma Ja John Virtanen • Helmi Jo Henry Mononen Olga Jokinen Edward Bauer Leo Ja Norman Turner Mr. ja mrs, Willlam8 Martha Ja X . Kujanpää Ilma Ja Henry Rönty Katri Ja P. Mertanen Impi ja W. Hberg Mr. ja'mrs, Len Hjorth L A K E FENAGE, ONTARIO Alho Ja Anton Nieminen Hanna Ja Kalle Tarvainen : Mr. Ja mrs. Storbeig Ida Leppälä Anna Ja ViUe Putila KIITOS Sydämelliset kiitokset teille, sukulaiset, toverit^ja ys'^^^^^^^^ tävät yllätyksestä, jonka järjestitte kotiimme heinäkuun 29 p,:n iltana meidän SO-Vuotishääpäivämme johdos" ta. Kiitos ystävät jättämästänne rahalahjasta. Kiitos toveri Laivalle kauniista puheesta. Tuhannet)kiitokset illan emännille kauniista kahvipöydästä, jota koristi ihanat ruusut, kotona leivotut pullat, kaakut ja leivok-- set. Erikoiset kiitokset juhlan alkuunpanijoille: Kiitos sähkösanomista ja samoin tovereille jotka ottivat ösaas lahjaan, mutta olivat estettyjä saapumaan' Hääpäivämme muodostui kauniiksi Juhlaksi. Läsnä-^ olonne ystävät säilyy muistissamme elon iltaan saakkai^ FANNI JA VILHO OKUNSTEN 74 SOMERSET AVE. TORONTO, ONTARIO it4 IA
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 5, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500805 |
Description
Title | 1950-08-05-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | KIITOS grfäinelllnen kUtos teikfUe osaaottaneille dltä suuresta sMttälto- ' hi^udesta. jonka Järjestitte, n»iUe20-vuotishääpäiTiimne J o ^ ^ K to'"^ kahvipöydästä, kukista. a r v o k k a i s t i l S K a j Ä S : Jätitte käyntinne muisto^ Viää «lko!setMtofa?t h Ä S S ^ e ja-illan c m a n n i U e n K & H i ^ ^ mrs. l^yne v S s S te Stabvinkeittäjälle mrs. E l m i KankaaUe. ««acue ^ffiitoUisuudella teitä kaikkia muistaen., . , HILJA jä ARVO PERALA SOUTH PORCOPDJE ' ONTARIO Mitä Buuriinmat kiitokset ^li?auainme lausua teille V a J d' jstävät Ja tuttavat, sUtä arvokkaasta lahjasta ja yllätyksestä ionka Jll,te järjestäneet m ^ e s ^ sieltä i»!s'mmiS {^nnie johdosta heinäkuun 23 p:nä 1950. *^ " ' : Erikoinen kUtos yllät^rksen alkuimpanijoiUe mrs.'Ida RoJolalle IA ialkille toisille, jotka tavalla t a i toisella auttoivat sen kauniin kahvi, pöydän laitossa. ^samalla haluamme kiittää mr. j a mrs. Tovio Kangasta siitä vltst-tyisesta lahjasta. T^tä kaikkia kiitollisuudella muistaen: ; EIRA, SIVI ja EINO WUOIiLET VTELLER P A R K ONTARIO sm HOLLYWOODIN FILMIT TUNKEUTUVAT RANSKAAN KIITOS Haluamme lausua sydämelliset kiitokset kaikille sukulaisille Ja jstävllie. jotka tuUvat meidän häätilaisuuteemme 15 p, heinäkuuta 1950. ja kaikista lahjoista, Joita niin runsaasti saimme vastaanottaa. Erikoinen Iciitos illan emännille j a tarjoilijoille Myöskin parhain kiitos Meadow Portagen sukulaisiUe Ja ystäville siitä kauniista illanvietosta, jonka olitte meiUe järjestäneet 22 p. hemalcuuta 1950, Ja niistä kauniista lahjoista Joita saimme Tastaanottaa. Kiitos kaikille Jotka olitte auttamassa meitä. Erikoinen kiitoa Anna Vesalle Joka vaivojaan säästämättä oli suurena äpima Kiitollisuudella teitä aina muistamme. PORT ARTHUR LILLIAN ja BERNIE LOD 75 D U K E ST. ONTARIO PARHAItslTA ONNEA ZO-VUOTIAALLE toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: Tyyne ja Alex Affi ja Billy Aune ja Eero Kinos SELMA ja DAVID RITARI ja LAPSET Joan ja Leo Affi Julia ja Jimmy Brandle Mrs. Hilma Ritari JUDITH ja ELMER Mrs. Justiina Ritari Kaarina ja Arne Ritari Tilda ja Wm'. Santala Sofia ja Yrjö Sikala ja lapset Mr. ja mrs. Wilfred Roy Mr. ja mrs. John Poutanen Helen ja Bill Sundholm Hilda ja Matti Kotanen Mrs. Eriika L u h^ Gerry, Ina ja Oscar Tapper S""» Arvo ja tytöt Linda, Aune ja John Puffari Niilo Isomäki ^r- Ja mrs. E. Basto Eila Kuosmanen Jack Ruth Martta Helin Mr. ja mrs. J . Taipanainen Niko Piispanen Airi, Veera ja Väinö Maija ja Walpas Hänninen Lindholm Bertha ja Kaarlo Toikka Enni ja John Koskinen Tommy, Wayne, Liliaj Impi ja Isak Salo Kenny ja Ted Jenny ja Eino Santala Tili ja Vie. Hänninen Hilma ja J . Jussila Mrs. Lydia Kinos Martha Ranta Mr. ja mrs. A.-Lindström Mr. ja mrs. Aimo Mäkelä Ellen ja Helmer Suomu ja lapset Elina ja Arvi Laura ja Lauri Hill Nancy ja Taimi Peterson Irma ja Toivo Peräipäki ja lapset Hulda, Oscar ja Helvi Johnson Alli ja Oiva Santala ja pojat Signe ja Ted Kovalainen Vieno ja Herman Punkari ja lapset Gloria, Senja ja Edwin Suksi Manda, Yrjö ja Matti Hill Mr. ja mrs. Alex Rauhala Mr. ja mrs. Niilo Jacobson ja perhe Matti Basto ja perhe Elsa ja John Niemi Jack Niemi Mr-ja mrs. Walter Mäki Eino Mäkelä Erkki Mutkala J A C K RAUHALA Antti Honkanen ntos Täten lausun parhaimmat kiitokseni sukulaisille ja ys-täville suuresta yllätyksestä, jonka olitte järjestäneet No. ^•A Waters-koutuUe mirtun 70-vuotissyntymäpä$väni jok- '^ita heinäkuun 30 pnä 1950. Monet kauniit kiitokset rahalahjasta ja kauniisti kate-lusta kahvipöydästä monerUaisine herkkuineen. Erikoinen kiitos yllätyksen alkuunpanijoille ja illan ' tmänniUe. Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen. JOHAN RITARI CREIGHTON MINE ONTARIO SanomaIebdlstöss9r'- « n viime vuosien varreUa vilahtanut useita uutisia ranskalaisen elokuvan taloudellisista vaikeuksista. Kun filmituottajat kaikkialla Jat&uvastf -valittavat tuo-taimon kannattamattomuutta (onhan Jopa filmimagnaattii Arthur Rank l u vannut panna pillit pussiin) ei näiäln tietoihin kukaan ole.kiinnittänyt suur rempaa huomiota. ^-Kuitenkin n i menomaan Ranskassa on,kansallinen eloöturatuotanto v a i k e a s i ^asemassa, Jonka vertaista tällä hetkellä tuskin löytää muualta kuin ehkä ItaUasta. ^ Viime tietojen mukaan Ransikan elokuvatuotanto olisi elpymässä, suunnitellaan jatkuvaa yli 100 elokuvaa käsittävää vuosituotantoa, Jotta tämä mslko suvrelta vaikuttava luku tulisi oikeaan valaisti^een on kuitenkin muistettava, että Ranskassa on runsaasti y l i 200 elokuvatuottajaa. Tällä Ihetkeliä Ranskan elokuvatuotanto etsii kuumeisesti u l - kolaisia m>:Ockinoita. Tämä ei suinkaan johdu vain siitä, että maan omat markktoat eivät olisi tarpeeksi suuret, vaan myös siitä, että ne ovat y l i kuormitetut, eivätkä suinkaan ranskalaisilla vaan hollywoodilaisidla filmeillä. Surullisenkuuluisan Blum-Bimes-sopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana Ranska on muodostunut Hollywoodin filmlsiirtomaaksi. Kuinka tämä on ollut mahdollista maassa. Jorsa ennen^ toista maailmansotaa kansallisen filmituotannon elokuvat täyttivät 65 pros. valkokankait. ten käyttöajasta? Sodan aiikana a - merildcalaisten elokuvien' esitys oli miehitetyssä Ranskassa kielletty. Morl net jo silloin varoittivat saiioen, että tätä menetystä ei kannata surra. "Anglosaksit rakastavat meitä kuin kananpoikasia", sanottiin . siihen a i kaan. — ^'Jos englantilaisten j a a - merikkalaisten onnistuu vapauttaa meidät, se tulee olemaan ranskalaisen kulttuurin loppu." Ja Eran Francais kirjoitti: "Syödäkseen meidät Hollywood ei tarvitse paljon a i kaa . . . " 'Näin on myös tapahtunut Kohta vapautuksen jälkeen ala-arvoisen amerikkalaisen "standardikult-tuurtn" vaikutukset ilkoivat näkyä Ranskan kaikilla sivlstysaloilla, mutta pääisku tapahtui elokuvarintamal-la. Taitavina liikemichinä amerikkalaiset yrittivät ensityökseen myydä vanhaa, ala-arvoistä homehtunutta tavaraa. Tämä johti kuitenkin sil-r heh. että amiärikkalai^t alkoivat Scär-siä. tappiota. Ranskan elokuvayleisö alkoi vieroksua aiherlkikalaista elokuvatuotantoa. Yleisön mielipidetutkimuksen yhteydessä kerätyistä lausunnoista amerikkalaisten filmien puolesta oli vain 10 pros,. Tämä on ainakin eräs syy, miksi ameriklcalai-eet pakoittivat^ Ranskan allekirjoittamaan Blum-Bimes-sopimuksen, tämän, kuten sitä nimitettiin. Ranskan elokuvan "ohdottoinan antautumisen;'. Mikä on Blum—Bimes-sopimuksen käytännöllinen sisältö? Ensinnäkin tämä sopimus poisti kaikki rajoitukset amerikkalaisten dubbattujen filmien maahantuonnilta. Ranskalaisia elokuvia oli välttämättä esitettävä valkokankailla vain 4 viikon aikana vuosineljänneksessä. Vielä allekirjoittamisen vaiheessa tämä sopimus nosti suuttumuksen myrskyn. Ranskalaisen elokuvan puolustamista varten oli asetettu erikoinen komitea, johon liittyi monta sellaistakin elokuvamiestä, jotka eivät suinkaan lukeudu edLstyksellisiin. Pyrkien lopullisesti lyömään kilpailijan Hollywood ryhtyi käyttä mään kaikkein barbaarisimpia keinoja. Niinpä eräs amerlklkalainen y h tiö osti Marcel Cam'en elohuvan "Aamu koittaa", teki oman elokuvan saman aiheen perusteella ja sitten poltti alkuperäisen ranskalaisen elokuvan kopiot. MafcelCamen alkuperäinen elokuva esitettiin Suomessa ennen sotaa ja -hollywoodllainen uusi "muunnelma" viime talvena. S i i . tä. kumpi elokuva oli todella taiteellinen ja korkeatasoinen, el voi olla kuin yhtä mieltä. "Aamu kolttaa" ei ole suinkaan ainoa tapaiis. elokuvatuonnin Ranskaan 65 filmiksi vuodessa. Näin uusi sopimus on lall» Ustanut vlcKt 4 vuodeksi siirtomaa-järjestyksen Ho^yvoodin miehittämillä Rianskan elokuyamarkkinoilla. ; Amerik2calaist^, filmien tulva Johtaa siihen, että Ranskan omat elokuvat Joutuvat vuosittain odottamaan tilaisuutta pSäsläKseen valkokankaalle.- Esim. 1. 5. 1949 55 valmista ranskalaista elokitvaa ei vlelä-ollut saanut tilaisuutta esittäytyä P a riisin valkokankailla. Näistä 38 oli valmistettu V. 1948 Ja 3 j ö 1947. Elokuva-alalla vallitsee kriisi. S i i tä puhutaan kalkissa länsimaissa. Mutta vain harvoin kajotaan lorllsin pääasialUsiin syihin. Filmin taiteellista kriisiä on katsottava taloudellisen kriisin taustaa vtustaan ja taloudellisen kriisin pääaelalUsena syynä hyvin monefsa maassa on Hollywoo-din häikäilemätön ekspansio. Ranska voi tässä suhteessa olla kaunopuheisena esimerkkinä. Unsivallal ovat 14 kertaa hyljänneet atomipommin pannaanjuisfusehdotukset .Eräiden tuutaattavlen Uetojen Johdosta, jotka bos&evat Neuvosto- Uiton YS:ne tekemm' ehdotuksia 'atomlvalvontakysymyksessa, Julkaisemme seuraavassa yliteenvedon n&'sta neavostoehdotnksbta atomipommin UeKfimlseksi Ja bleOon tehokkaaksi kansainväliseksi vai-vonnaksL Nazim Hikmet vapautettu Viime heinäkuun lopulla vapautettiin Turkissa tunnettu vallankumous nmoilija Nazim Hikmet oltuaan vankilassa yli 12 vuotta. Alkujaan tuomittiin Hikmet 28 vuoden vankeuteen siitä syystä, että hän oli k i r joittanut runoja. Jotka Turkin val-lassaolijain mielipiteen mukaan vaikuttivat huonosti turkkilaisten sotilaiden Ja merimiesten moraaliin. Kun Nazim Hikmet ryhtyi viime huhtikuun 7 päivänä nälkälakkoon kiinnittääkseen huomion kotimaansa tyrannimaiseen kohteluun, niin se herätti suurta huomiota kaikissa maissa. Tunnettujen taiteilijoiden ja kirjaUijoiden johdolla järjestettiin e r i maissa mielenosoituksia Turkin lähetystöjen edustalla ja vaadittiin tunnetun runoilijan- vapauttamista. Kirjailija Howard Fastin ja laulaja Paul Robesonin Johtamina amerikkalaisten taiteilijoiden lähetystö kävi New Yorkissa Turldn konsulin puheilla Ja vaati Nazim HikmetiUe v a pautta. Kuuluisan ttul^kilaisen runoilijan vapautti koko maailmaa käsittävä protestiliike. Vankeudessa ollessaan on Hikmet saanut vaikavan sydäntau. din. Charlie Chaplin valmistaa uutta filmiä HoUywood. — Charles Chaplin valmistaa kiireellä uutta filmiä. Hän on kieltäytynyt osallistiunasta m i hinkään kutsuihin ja vastaanottamasta ketään, jota pidetään met&ki-nä siitä, että^ hän haluaa saada f i l minsä mahdollisimman pian esitettäväksi. Hänen '^City Lights"-filminsä uusintaesityksillä on ollut suuri menestys. Prof. Eliel Saarisen muistoksi vaikuttava surujuhla Helsinki. — (S-S) — Eliel Saarisen elämänkaari saavutti dieinäk, 2f pna lopullisen päätepisteensä. Suomen suuri poika, eräs -vuosisadan vaihteen mainehikkaan kulttuurifalangimme näkyvimpiä {hahmoja, kätkettiin kotimaan multaan Kirldconummella, här nen rakkaassa Hvitträskissään. Paikassa, jonka, Eliel Saarinen itse Jo vuonna 1916 o l i valinnut viimeiseksi leposijalcseen. yhtyvät suomalaisen kcrpimaiseman monementaalisuus ja lempeys. Mahtavat kalliot j a jykevät hongat ympäröivät romanttista kalmistoa. Ja alhaalla levittäytyy idyllinen Hvitträsk. Vaikuttavassa hautaustiiaisuudessa Eliel Saarisen muistoa kunnioitettiin kaunein kukkalaittein Ja tunnustuksen sanoin. Ennen hautausta oli valtioneuvoston toimesta järjestetty y l i opiston juhlasaliin muistojtihla. johon oli ki^toontunut arvovaltainen yleisö Ja jossa pääministeri Urho Kekkonen sekä professori Alvar Aalto tulkitsivat .kotimaan syvän kiitollisuuden Eliel Myöhemmässä vaiheessa Blum— gaarisen elämäntyölle. Lisäksi pUhul yliopiston reihtori, prof. L^ngfors. Hautaustilatsuudessa eslintjyi Poly-teePskaxlen kucro säveltäjä Osso Elok-kaan johdolla. Bimes-sopimus oli kytketty Marshall-suunnitelmaan j a muodostui erääksi USA:n avun lenkiksi. Kuinka pitkälle tämä apu ulottui elokuva-alalla näkyy seuraavista (elokuvavuosi alkaa Ranskassa -,,10.) 474:stä esite.- tystä elokuvasta oli 281 (melkein .60 pros.) amerikkalaisia. Ranskalaisia oli 89 (eli 19 pros.) ja muita 21 pros. Heinäkuussa 1948 Blum-Bimes-sopimuksen aika kului umpeen. Yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi u u dessa sopimuksessa. Jolca allekirjoitettiin syyskuuf#a 1949, amerikkalaiset tekivät näeimälsiä myönnytyksiä. Ranskalaisten elokuvien esitysaika korotettiin 5 viikkoon vuosineljänneksessä. Käytännöllisesti tämä t a kaa ranskalaisille elokuville 38 pros. teatterien esitysajasta entisten 30 pros. sijasta. Ensimmäisenä sopimusvuonna «merlkkalaiset kieltäytyi, vät rajattoman filmlntuonnln oikeudesta Ja suostuivat.tuoliaan vain 121 kuvaa. Tämän oibeUa he saivat o i keuden tuoda maaiban-24 elokuvaa. Jotka on valmistettu yU Ccakd vuotta sitten. Riitsl sitä sopimus mää-rä$ muiden maiden (paitsi l78A:n> Haikara hikoilee Port Said. — Haikaralla on kuumat päivät I5fi00 tonnin postihöyrylaiva Atlant:ksella. joka on matkalla Port Saldteta Rotterdamiin. Laivan matkustajina on odottavia äitejä Ja i>leniä lapsia. Tähän saakka on matkan a i - Icana syntynyt 22 poikaa Ja 18 tyttöä, Ja lasten lukumäärä laivalla on 400. Lisää on vielä tulossa runsaasti L a l valla on vielä 211 odottavaa äitiä. Muuan farmari kertoo hävittäneensä farmiltaan myrkkymuraatin (pois-on tvy) suolan avulla. Siellä missä muraattl^ el voitu hävittää polttaa maila, bän sirotteli suolaa. Muraat-ti M v i s i . Samaa keinoa käytti farmari f^kkialsen Ja muiden rOacaruo-hojen hävittämiseen. Katkaistuaan takkialsen. varisteli hän runsaasti cuolaa ikantoonVj Takklalncn ei kasvanut uudestaan, S. Kesäkuun 19 pnä 1946 Gromyko ehdottaa: — kansainvälistä sopimusta. Joka . julistaisi atomipommin laittomaksi. — koko atomipommituotannon pysähdyttämistä ja kaikkien valmiiden atomipommivarastojen hävittämistä- 80 päivän kuluessa sopimuksen ratifioimisesta. 2, Lokakuun 29 pnä 1946. Molotov ehdottaa Y K : n toisessa Istunnossa New Yorkissa: — varustusten supistamista - kaikissa maissa. — atomiaseen käyttämisen ja valmistamisen kieltämistä sekä i atomienergian valvontaa siten, että sen hyväksikäyttäminen rauhanomaisiin tarkoituksiin turvattaisiin. 3, Joulukuun 14 pnä 1946 Moloto-vln historiallinen esitys Y K :h y - lelskokouksessa. Joka äänestää hänen ehdotuksestaan päätöslauselmaksi. Tämä merkityksellinen päätöslauselma vaatii: — Että Y K : n atomikomlsslo viipymättä toteuttaa niiden teh tavien toteuttamisen, jotka sille on asetettu. — Että turvallisuusneuvosto saattaisi päätökseen yhden tai useamman sopimuksen valmistelut, jotka sopimukset käsittäisivät atomiaseen kieltämisen jä .atomienergian kansainvälisen valvonnan turvallisuusneuvoston puitteissa, joka "ottaisi kannettavakseen vastuun rauhan säilyttämisestä". 4}. Helmikuun 19 pnä 1047. Kun Y K : n atomikomisslon ensimmäisen selonteon pohjalla oU hyväksytty amerilckalainen suunnitelma ilman; että olisi otettu huomioon joulukuun 14 pnä 1946 hy-väk^ tty päätöslauselma, joka nimenomaan määräsi, että atomipommi olisi julistettava laitto-maksi, ehdotti Gromyko tämän selonteon yhteydessä päätettäväksi: — Atomiaseen kieltämisen. — Kansainvälisen valvonnan ; toimeenpanemisen turvallisuus- . ^ u v o s t o n puitteissa. S,''Kesäkuun 19 pnä 1047. Gromyko esittää YK:lle Neuvostoliiton suunnitelman atomienergian kansainväliseksi valvonnaksi. Tässä suunnitelmassa määritellään säännöt komission kokoonpanosta, organisatiosta sekä tarkastusta Ja sanktioita koskevista oikeuksista, g . Elokuun 15 pnä 1947. Y K :n amerikkalainen enemmistö hylkää Neuvostoliiton suunnitelman Javahvistaa atomikomisslon toisessa selonteossa, ettei se luovu Baruch-suimnitelman amerikkalaisista periaatteista. Jotka perus, tuvat Yhdysvaltain atomlpommi-moTU} poliin sekä etomiteollisuu-den kalkkien kaivoksien, tehtaiden Ja raaka-aineiden suoranaiseen Johtoon kaikkialla maailmassa, Ja että vasta sen jälkeen, kun nämä periaatteet on hyväksytty, se haluaa puhua atomiaseen ja sen valmistamisen kieltämisestä. Gromyko esittää uudelleen Neuvostoliiton asenteen^ Jonka lähtökohtana on kahden sopimuksen allekirjoittaminen: Toista toinen käsittäisi a - tomlaseen tuottamisen ja kyytön kieltämisen. — Ja toinen ensimmäisten määräysten toteuttamista koskevien toimenpiteiden valvonnan sekä toteamisen, onko kieltoa rikkoneita valtioita vastaan ryhdytty toimenpiteisiin. 7 , Maaliskuun 29 pnä 1948. Gromyko käsittelee amerikkalaisten Inspiroimaa. X SO n-Britannian Ranskan. Canadan j a Tshiang-kaishekin esittämää selitystä. Jossa hylätään Neuvostoliiton ehdotus Ja tuetaan Baruch-suunni-teUnaa> Hän uudistaa Neuvostoliiton «vaatimukset: Atomiaseen täydellisestä kieltämisestä. Ja kansatovälisestä valvonnasta turvallisuusneuvoston puitteissa. 8 , Huhtikuun 5 pnä 1948. Oromy-ko vahvistaa vielä kerran, että ' Neuvostoliitto on aina valmis atomiaseen kieltämistä kosltevan sopfanuksen mukaisesti — osallistumaan muiden sopimuksien laatimiseen atomiener-glatuottelden Jakamisesta — j a organisoimaan atomie-neiglatutklmuksen valvontaa ja hallintoa. 9, Toukokuun 17 pnä 1948, Y K :n amerikkalainen enemmistö hy- ' vdksyy Y K : n atomikomisslon kolmannen selonteon, jossa kieltäydytään Jatkavasta neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa ja Joesa Yhdysvaltain. E n g l a n n i n Ja Ranskan aloitteesta ehdotetaan Y K : n atomikomisslon hajoittamista. Neuvostoliiton, asenteen torkol-^ tukset Ja pitää välttämättömänä neuvottelujen Jatkamista siksi - kunnes kalkkien kansojen väi:i-: lä on saavutettu yksimlcllsyyB., & 0 . Lokakuun 1 pnä 1948. vyshins-v k l ehdottaa. kahden sopimuksen allekirjoittamista. Jotka kfislttäl-sivät: — viiden suturvallon aseellisten maa-, merK- j A ' ilmavoimien s u pistamisen kolmanneksella — ' Ja atomiaseen käyttämisen kiitämisen sekä samalla ktellon valvomisen' kansainvälisen elimen kautta, joka-luotaisiin Y - K : n turi^allisuusncuvoston puitteissa. • •• ( aa. Lokakuun 8 pnä 1948. Vyshihs-kl ehdottaa Y K : n kokouksessa Palais de Chaillofssa Pariisissa: —> atomikomisslon toiminnan - Jatkamista niiden linjojen mukaisesti,' Jotka vedettiin yksimielisesti hyväksytyissä päätöslauselmissa tommik. 24 p. Ja joulukuun 14 pnä 1846 —• Ja kahden sopimuksen allekirjoittamista. Jotka astuisivat samanaikaisesti voimaan Ja joista toisessa sovittaisiin atomiaseen kieltämisestä Ja toisessa konsain-välisen valvonnan kieltämisestä. £2. Helmikuun 25 pnä 1949^ Neu- , vostoltiton valtuutetut ottavat uudelleen esille Vyshinskin ehdotuksen Ja vaativat keskustelua siitä. 23, Heinäkuun 20 pnä 1949. Amerikkalaisen valtuutetun Osbornin vaadittua, että Y K :n atomiko-missio aloittaisi jälleen toimintansa Vyshinski esittää uudelleen Neuvostoliiton ehdotuksen, jota ei kertaakaan ollut asetettu äänestyksen alaiseksi, ja korostaa, että Neuvostoliitto ehdottaa kahta samanaikaista sopimusta. M, Syyskuun 23 pnä 1949. Vyshlns-kj ehdottaa: — Atomiaseen käyttämisen ehdotonta kieltämistä sekä tehokkaan Ja ankaran kansainvälisen valvonnan toimeenpanemista. — Ja viiden suurvallan välisti rauhansopimuksen solmlamista. 6armnleIta'lImoUan,efa'*nIeheBl' : tnioll kfuhkokaumeeseen Sault 8t&^Marien, Gcnernl HbsplUftllssft^V^' helnäkmm 16 p:nä 1950. Hän oU syntynyt fi:auhaio«ik Hyy^äcyia»*.^' sS, Vaasan läänissä. tammlkttUtt 16 p:n& 1899»' .v ' 'i>ut / " Snrenuum p i s mInS» hänen vahniutsa täällä j», snlblalsla j i fnf-tovia Suomessa^ sekä imurI tuttavapiiri täs^ moaiaa., Sunini on siiuri, el tiedä sitä ken. , • Yksin minä istun, ikävöiden kaipaillen, v . Kyynel karvas «Umän täyttää, vaan lotfdotusta en siltä löydäl Sua muistan puolisoni armas, kun eloni taivalta kuljen. Sun mutetos muUe on rakkahln, . n i in kauankun minäkin silmäni suljen;? Sua muistan kaihoisin aatoksin^ v a i ^ tuskani polttavan solaan..' ^ Sua muistan katkerin kyynelin, vaikka Uedän et koskaan luokseni paloa. : ValmosrAlnuu I ••'.'r,':::''.f'^.>j. KIITOS Haluan loitsua sydämelliset kiitokset kantajille; laulajille :J kalkille Jotka;oUvat &aattam'assa vainajaa vllme!fieen;lepoott;' ALMA OJALA. '•mr mc m ' 1 Suomalaisia suuntaviivoja Amerikan metsätalouteen Helsinki.—(8-8) — Äskettäin Amerikasta saapuneen tiedon mukaan. on Tapion kustonnuksclla ilmestyneen, tohtori Erkki K . Kalelan kirjoittaman kirjan "Luonnonmukainen metsän käsittely" — ruotsinkielinen käännös, joka on Jo saanut varsin huomattavan levikin Ruotsissa löytänyt tlcns-:i myös Yhdysvaltoihin Ja saanut siellä niin suopean vastaanoton, että sen Julkaiscmlsoikcutta siellä englannlhklelellä on pyydetty. : Samassa tlcdoittikscssa mainittakoon myös, että mm. International Paper Companyn metsäalueilla Alabamassa on metsänhoito jo* muutettu noudattamaan tässä kirjaesa esitettyjä käsittelyohjeita ja suuntaviivoja, Ja mm. harsinnan käyttämisestä on kokonaan luovuttu. Jälleen uusi luovutun Suomesta Helsinki. — (8-8) — Suomen v i ranomaiset pldätUvät äskettäin Neuvostoliiton kansalaisen Ivon Andrein-poika Artlpovln; Joka -viime vuodot väärän nimen turvin on i)lileäkellyt eri to/hollIa maaseutua.' Hänen n i mensä esihityy polilslvlronomaisile aikoinaan jaetussa etslntäluettelossa. Jossa hänet mainitaan Heimo P, S :Bsa palvelleena sotavankina. Kun häntä viranomalstemme hallussa olevan a i neiston perusteella voidaan syyttää siitä, että hän on rikkonut; maansa lakeja syyllistymällä maan petokseen toi yhteistyöhön vihollisen Jcanssa sodan aikana. Suomi on velvollinen rauhansopimuksen 9 artiklan 1 b) kohdan nojalla luovuttamaan hänet. Tämän mukaisesti valtioneuvosto päätti heinäk. 20. pnä. että Arhipov luovutetaan Neuvostoliiton virano^ matsille. ' * l vi » Naiset hurjan näköisia nukkumaan mennessään Lontoo. — Keäkl-lkälnen vMtliä. ^ poika pappi on täällä moittinut lials» ten nukkumoanmenoasuo. 4, "Kuinka hurjan näköinen npJinsp on nukkumaan menne8sä'V(M^ol pan;; pt Erlo Bailey kirkon Julkaisussaan.'* "Mihä en voi oHa ajattelematta, että tämä voi olla syynä jdidenk|n.a^Q.- mttojen epäonnlBturolseen. ^7. ^'j "JM!&YA on vedetty Jonkunlaisen verkon.'Joka pannaan leuan alta k i i n - ni, alle Jo (kasvot sekä kaula;i:0£a( voideltu rosvolla. .,.>K ;^; ' t ^ 3 f|j ."Minä en voi ollaTjottclemflttoi " X - " " , " ," että jokaisen avioliittoon aikovan s u l - , ' - ""K . hoscn pitäisi sooda tilaisuuden'*näh- ' dä koikki tämä ennen vihklihjätä. / . [ 1 ' ! ' ^^ Hän sitten tietäisi, että voUnöUään \^^r^ on. koksi puolta samoin kuto-Jo- -/ *» katecllo kysymyksellä on koksi puoN '' , , ' to." A 3;vii!'!!llll!MllMitt|l!!WilHiil!lill!!llil!|H!l!|||IMi|iii^^^^^^^ F A N N Y , j a V I L HQ Venäläisiä vankikar- > kureita Suomessa Helsinki. — (8-S) — Heinäkuun 24 pnä pidätettiin l>uo]angan Kotilan kylässä kaksi venäläistä vankikarkuria, joiden otaksutaan piileskclleen Suomen puolella jo muutaman viikon ajan. Heidät löydettiin nukkumasta heinäladosta, mistä löytäjät —' muutamat helnämichct r - tekivät lU moituksen pollislviranomalellle, Puolangalla suoritetuissa tutkimuksissa on käynyt ilmi mm. seuraavaa'. ' Pidätetyt ovat IL-nolttaneet nlmek- ;seen Sergei Mihalloff Ja Viktor Sche. ptshenko. enslnmainittu iältään 38 vuotta ja jälkimmäinen 21 vuotta. Miehet ovat kertoneet olleen«a V a l - keameren vankileirillä yienäjällä säh-körakennustölssä. Mlhalloff on selittänyt, että hänet on tuomittu 10 vuodeksi vastapropagandasta Ja vangiksi antautumisesta.. Hän oli viime sodan aikana ollut kaksi vuotta saksalaisten vankina Norjassa. Schep-tsenko oli samoin tuomittu 10 vuodeksi "pahantapaisesta" elämästä. Miesten tarftoitu» oli päästä Norjaan. Mitään karttaa tai kompassia heillä ei ollut mukanaan, vaan olivat he matkanneet auringon mukaan. Aseita heillä ei ollut mukana mutfta kuin pieni puufkko, A&lhlltä tavattiin suotpalaisia jauhopusseja ja muitakin suomalaisia ruokatarpeita, jotk» he kertoivat saa. neensa suomalaisilta matkan varrelta, mutta otaksutaan heldin kuitenkin varastaneen ne. Viime a i koina on Kuhmon puolella todettu tapahtuneen muutamia varlcaulcsia, Jotka luultavasti ovat kxt, miesten suorittamia. Tutkimtäcset ovat kuitenkin vielä keskeneräiset. ' Puolangasta miehet passitettiin tavanmukaista vanginkuljetustietä Oulmm Ja sieltä edelleen Helsinkiin. •h i — Ruotsissa oli ennätysvuosi l a i - vanrakennustölBsä v. 1044. Silloin r a - Icennettiln 81 laivaa, jo!den yhteinen kantavuus oli noin 475.000 tonnia. ' —' Ruotsalaiset polkui>yörät ovat populaarista ErasUIassa, Jossa kaksivuotias tehdas tuottaa niitä enempi Gromyko täsmentää uudelleen | kuin 2/100 joko kuukausi. Me allamainitut sukulaiset, toverit ja ystävät ONNEA HYVÄÄ tulimme teille toivottamaan ja KULTAMAITANNE • kanssanne viettämään sekä elon Utapuolelle myÖs^ parftaät onnen toiveet tuomme. ii ' Niku Orunsten Hehni Mäkelä Roy, A l l i Ja Niilo Saukko June. A l l i ja E , Kauppi Helmi Ja J . Latva . Martha Ja O. Peltonen ^ Amanda Erlckson ; Mrs. Ja L i i n a Wäyrynen Aino ja Robert Grönwall Katri Hytönen Vera Ja Eino Johnson Selma Lehtinen Lyydia Puilla Amanda Kahila Kaarin K iU Mr. Ja mrs, Bergström Mtoimi Ja J . Laari Colleen Ja B i l l Laari Karl Lehto Betty Ja E . Hagelberg Anna Ja W. E l o ' Sylvi ja E, Löppönen ' ' S i i r i Ja Matti Ilkka Hanna Ja Ilmar Leppälä Anna Jarvls Senja Ja Victor Jarvls Siiri Ja John Hill Maiju ja Ed, Pirttinen Emma Jo N . Flink Alma Ja John Virtanen • Helmi Jo Henry Mononen Olga Jokinen Edward Bauer Leo Ja Norman Turner Mr. ja mrs, Willlam8 Martha Ja X . Kujanpää Ilma Ja Henry Rönty Katri Ja P. Mertanen Impi ja W. Hberg Mr. ja'mrs, Len Hjorth L A K E FENAGE, ONTARIO Alho Ja Anton Nieminen Hanna Ja Kalle Tarvainen : Mr. Ja mrs. Storbeig Ida Leppälä Anna Ja ViUe Putila KIITOS Sydämelliset kiitokset teille, sukulaiset, toverit^ja ys'^^^^^^^^ tävät yllätyksestä, jonka järjestitte kotiimme heinäkuun 29 p,:n iltana meidän SO-Vuotishääpäivämme johdos" ta. Kiitos ystävät jättämästänne rahalahjasta. Kiitos toveri Laivalle kauniista puheesta. Tuhannet)kiitokset illan emännille kauniista kahvipöydästä, jota koristi ihanat ruusut, kotona leivotut pullat, kaakut ja leivok-- set. Erikoiset kiitokset juhlan alkuunpanijoille: Kiitos sähkösanomista ja samoin tovereille jotka ottivat ösaas lahjaan, mutta olivat estettyjä saapumaan' Hääpäivämme muodostui kauniiksi Juhlaksi. Läsnä-^ olonne ystävät säilyy muistissamme elon iltaan saakkai^ FANNI JA VILHO OKUNSTEN 74 SOMERSET AVE. TORONTO, ONTARIO it4 IA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-05-03