Vapaus, October 18, 1949

              M/S BÄTÖRY
Matkat SUOMEEN ja SU^MESTA»lf^päihamlnan kaulta
SutMMtelkaa sj^smätkanne^Suoirieen nyt
Varliainen joulumatka: marraskuun 10
Snnri henkilökolita&eäti joHiletta joalnhnTimatka jonlok. 10
TARJOILU
Nopeat ja mukava't laiva-,^fautalie- ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän'
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC
205 Drummond BlgidL 1117 Ste-Calherine St., W./ Montreal.
(Leikatkaa irti tämä ilmoitus)
Asiamiesten ja Yhdysvaltain
veljeslelitten tilaajien huomiooni
Canadan rahan arvon alentamisen seurauksena
tulevat Yhdysvaltain veljeslehtien tilaushinnat
Canadaan tilattuna tästä päivästä alkaen olemaan
seuraavat:
ETEENPÄIN TYÖMIES
1 vk S9.45 1 vk $8.35
Gkk 5.00 Gkk. 4.45
3 kk - 2.80 3 kk. 2.50
NAISTEN VIIRI
1 vk $3.60
6 kk 1.85
Pyydämme asidviicsten ja yllämaiiiittujrn Irhticu tilaajien
, oHainaaii huomioon nämä uudet tilaushinnat.
VAPAUS PUBLISHING CO LTD.
P. O. Box €9 Sudbury, Ont.
saapunut SUOMESTA
Sointtt', Decca-, Rytmi-, Triola- ja
Sävel-levyjä
• • •
SOINTU-LEVYJÄ
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
L a u l . Reino A r m io
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005
SD—5011
SD—5020
SD—5069
SD—5072
O Sole Mio, — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel j a Decca-orkesteri
Napolitana, Tango serenade,
H ^ r y Theel j a Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot* Eero Väre
Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel j a Eero Väre
Caballero ia. Ruusu — Tango Henry Theel
Ruusuinen hetki — slow-fox
K i r s t i Hurme j a Decca yhtye
tJnelmien Linna Olavi V i r ta
Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel j a Decca-orke.steri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8001 Kosinta-jenkka
K a u k a i n * koti — valssi
L a u l . Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi.
L a u l . H e n r y Theel
T—8003 Toivetangöni ' ' ^ i ^ : -
Tuulen viemää — foxtrot
L a u l . H e n i y Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 Kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 K A P P A LE
VUämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-
'<iatitnuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
•nLhlKJiA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sudbury, Ontario
(VapM Sana. HdbinU)
Kun £osdem hallituspieiM^auQen
kerran täyttää kokonaisea vunden, on
£>7tä tarkastella, mitkä lupauksensa
se on tänä aikana pystynyt täyttä­mään.
HallituJcsen chjflmajuiistuk-sessa
31. 7. 1948 sanottiin:
"TaloospoXiittiseUa aiaOa halU-tus
on kohdistava erityistä huo­miota
talondellisen Takantomiseo
aikaansaamiseen, inflaation py-sähdyttämiseen
sekä työranluui
yUäpitämiseen pallckcjen Ja hinto­jen
oikendenmukaisen suhteen
pohjalla."
Miten on käynyt taloudellisen va­kautumisen?
Kaikkien niiden tar­vikkeiden
hinnat, joita työläiset jou­tuvat
käyttämään jokapäiväisessä
elämässään, ovat kohonneet. Siitä
on esimerl^inä leivän - hinnan ko­hoaminen
kaksinkertaiseni, tekstii­lien
ja jalkineiden hintojen nostami­nen
6—15 %:lla, polttopuiden hinnan
1,000 markalla, vuokrien 38 % : l l a,
margariinin 25 markalla, saippua 30
markalla saunamaksut 40 % :11a, par-turimaksut
30 %:lla, eräät tärkeät
työkalut, joita "työmies joutuu vähän
väliä hankkimaan 15 Tc:lla j.n.e. L i ­säksi
ulkomailta saadut valuutan
huonontamisohjeet tietävät hintojen
kohoamista n. 10—15 %:\\&.
Palkkapuolella on tepahtonolt
alennuksia. Metsätyölälsten pal­kat
ovat halUtitksen aikana alen­tuneet
130 markalla päivässä.
AmmattilUtot arvioivat alipalk­kauksen
oseimmilia työaloilla 10
—20 markkaan tunnilta.
Jos hallitus julkilausumassaan
vuosi sitten tarkoitti hintojen kohot­tamista
ja palkkojen laskemista, Jotta
vakautuminen "hintojen ja pallcko-jen
oikeudenmukaisella pohjalla" ta­pahtuisi,
on se onnistunut. Patukka-demokratian
avulla ^en on lisäksi on­nistunut
pitää yllä myös jonkinlais­ta
"työrauhaa", josta vain kapita­listit
ovat hyötyneet.
Julistus sanoo eeeKeen: Tietoi­sena
siitä, että paremman elinta­son
saavQttaminen on mahdollis­ta
vain lisääntyvän tuotannon
avulla, hallitus pyrkii tarkoituk­senmukaisin
ja tervein keinoin tu­kemaan
taptänbon kohottamista
kaikilla ^oiUa. Yleistä tarviketi-lannetta
maassa on parannettava
kotimaista tuoiantoa kehittämällä
ja ulkomaankauppaa lisäämällä.
Teollisuuden -tuotannossa on viime
vuoden loppupuolella ja varsinkin tä­män
vuoden alkupuolella ilmennyt
selviä hidastumisen merkkejä. UseUia
aloilla ei tuotanto enää ole kohonnut
siitä, mihin Pekkalan hallituksen a i ­kana
päästiin. Se valtava nousu, m i ­kä
Pekkalan ja muiden yhteistyöhal-lltusten
aikana tapahtui, on laske­massa.
Jos hallitus tahtoo lisätä tuo­tantoa
suomalla ^kapltalistitovereil-leen
lisättyjä voittoja, kohottamalla
hintoja ja devalvoimalla valuuttam­me
sekä alentamalla palkkoja, niin el
näitä ainakaan voida sanoa terveik­si
keinoiksi. Ulkomaankaupan l i -
sääminien on vaatinut oman uhrinsa,
valuutan devalvoinnin, jotta vaan
hallitus saisi Itauppamme pysymään
lännessä vaikkapa työläisten elinta-
.•^on laskemisenkin uhalla. Merkittä­vää
on, että vielä verrabtain myöhäi­sessä
vaiheessa mm vuoslneuvoskoml-tea,
prof. Klaus Varis Ja pääjohtaja
Tuomiioja olivat jyrkästi devalvaatio­ta
vastaan. Kanta muuttui Tuomio­jan
käytyä USA:ssa. Uusia markki­na-
alueita ei ole pystytty löytämään
siinä laajuudessa kuin olisi mahdol­lista.
Tarviketilannetta hallitus i l ­meisesti
aikoo parantaa sallimalla pe­rustaa
maahamme vielä yhden kan­nattamattoman
sokeritehtaan, vaikka
entisten pystyssäpysyminen vaatii
kotimaisen sokerin hintoja korotetta­vaksi,
minkä korotuksen työläiset
joutuvat maksamaan. Kuka näistä
vastaa — Pagertiolm, HUtunen ja
Toivonen sekä entinen hlntamlnlsterl
Härmä.
virkaanastumista lukuisia ÄSnnös-telyn
puricamisehdotuksia mm. leiv&a
säännöstelyn lopettamiseste, vaiöta-kaan
ei sen suuntaista, joita nykyi­nen
hallitus, ei siis hinnan torotuksla.
Sensijaan toinen lause, jokit koskee
fuunnitelmallista talouspolitiikkaa ja
täystyöllisyj-den ylläpitämistä, on sos-dem
hallitukselle varmaankin Icarvas
pala.- Täyst5'öllisyyden ylläpitäminen
edellyttää juuri suunnitelmaHista
talouden hoitoa.
Knn syksyUa vuonna ^M8 edus­kunnassa
hallitusta ja sen tolo- ja
menoarviota käsiteltiin, niin kom­munistien
taholta tuotiin avoimes­ti
Julki haUitukseUe, että sen olisi
ajoissa varauduttava estämään
tuhoisa työttömyys, j|oka ulkomais­ten
suhdanteiden huonontaessa on
olevu edessäamne.
Halliti&sen taholta suhtauduttiin
melkirfsella ylimielisyydellä näihin
varoituksiin, ja vieUpä myöhenmiin-kin,
kun merkkejä suhdanteiden las­kemisesta
länsimarkkinoilla oli jo h a ­vaittavissa
ja meillä alkoi työttömjTS
paisua, hallituksen ityömlnlsteri ja
vieläpä hallituksen puheenjohtajakin
katsoivat sen kaiken olevan vaan
kausiluontoista.
Puolessa vuo::essa virallinenkin
työttömyys kohosi 51,000 työttö-roään,
mikä mVidän eloissamme
on tyrmistyttävä loku.
Suimnitelmallisuutta taas edustaa
haUituksen politiikassa se. että se 'kal­k
in keinoin pjTkU säilyttämään ta­loutemme
nimenomaan lännen mark­kinoilla,
josta pulat meille tulevat,
yhteyksien pitäminen työmarkklna-
Järjestööilnkin on todellisuudessa ta-
.pahtunut, vaikkatein hieman omitui­sessa
valossa. Aikoinaan kun S AK
teki touinetun päätöksensä 5,5 ';i:n
palkkojen korotuksesta, niin muis­taaksemme
juuri ministeri Hiltunen
oli läsnä uudessa kokouksessa varoit­tamassa
tämän päätöksen hyväksj*-
ihlsestä. SAK:n oikeistojohto taipui
Ja palkankorotus Jäi saamatta. Sa­moin
hallituksen sormen Jäljet, tun-
, tuvat Tampereen mellakoissa, ^Jol-loin
laiton hajolttaja ammattiliitto
sai heti rekisteripaperinsa kun'toon,
vaikka muilta sfihen menee aikaa
viikkoja Jopa. kuukausiakin. Edel­leen
yhteys työmarkkinajärjestöjen
kanssa paljastiiu muutama päivä s i t ­ten
Suomen Tj-önanlajain Yhtelsva»
llokunnan ahtamasta julkilausuitiäs-ta,
jossa he ovat täysin tyytyväisiä
hallituksen nykyiseen hinta- j a palk­kapolitiikkaan.
. '•
TULI LXXKARIEN KOKOUKSEEN
Professori Ludwi«: Undström saapui ädiettiiin Ruotsin Amerikan Linjon
Gripshnlmiilä tälle mantereelle osallistuakseen New Orleansissa pldettä-vitän
lääkärien kansainväliseen konirresslin. Professoria pidetään Suomessa
kimrsian erikoistuntijana.
Itähanarvon alentaminen ja kapi­talismin
talouspula
"Edessäolevat vaikeudet Ja rasi­tukset
on pyrittävä Jakamaan ta­sapuolisesti
eri kansalaisryhn^en
kesken. Tässä snhtees.sa hallitus
toivoo Jo aivan ensi tilassa voi­vansa
Jättää eduskunnalle konk­reettisia
ehdotuksia. Valtion me­noja
vähentämällä ja verotusta
oikeudenmukaistamalla hallitus
pyrkii helpottamaan niiden kaiisa-laisryhmlen
asemaa, Jotka elävät
ahtaimmassa taloudellisessa puris­tuksessa."
"Säännostelyjärjesfelmä on as-teettain
purette va sitä mukaa
kuin säännöstely ei jollakin alal­la
osoittaudu täysin viUttämättö-mäksL
HäUitns pitää välttämät­tömänä,
että taloudellisen elämän
^ 1
k^tystä sommitelmallisesti oh­jataan
ja et<a täystyöllisyys säily­tetään.
Tämän, samoinkuin mui­denkin,
tämän loontoisten talon-dellisten
kysymysten boitamisdod
se tulee jrlläpitämään kiinteänä
yhteyttä työmarkkinajärjestöi­hin."
Lausunto ei voisi olla paremmin
muovattu j a todella ajatultset ovat
kaxmiita. Mitä ensinnäkin säännös­telyn
purkamiseen tulee, n i in kellään
ei liene mitään sen purk«nista vas­taan.
Päinvastoin. Hallitus on suo­rittanut
säännöstelyjärjestehnän l o -
piettamisen, ja sen toteuttaminen ei
ole oUutkaan milcään vaikea t^bävä,
koska Päckalan hallituksen erotessa
yleinen elintarviketilaime alkoi jo
olla siinä mitassa, että purkaminen
oli helppo suorittaa ja siten sen olisi
voinut t^idä, mikä hallitus hiyvänsä.
Tekihän ministeri Trjö Murto Jo p a l ­jon
ennen Fagerholmin ha1tlt<iksen
Tällä lausunnolla ilmeisesti halli­tus
tarkoitti niitä vähäisiä verojen
alennuksia, joita se alassa toimitti,
SeasiJaan valtion menot eivät tulo­ja
menoarvion mukaan osoittaneet
mitään pienenemistä vaan kuulu­vaksi
se 5 % : n liikevaihtoveron alen­nus,
jonka eduskunta myönsi. Ikävä
vain, että suoritettujen hintojen ko-rotiusten
ja devalvaation takia tämä­kin
helpotus valuu kokonaan hiek­kaan
ja kansa joutuu jo kohonneiden
leivänhintojen takia suorittamaan
uusia "veroja" hallitukselle. K u n
vielä silmällemme edelläkertomtam-me
hinta- ja palkkakehitystä niin
näemme, että millä tavalla hallitus on
tasoittanut valkeuksia pri kan.salais-piirien
kesken.
"Viimeksi halUtus julistaa:
"Valtion omaan tuotanto, ja Ul-keyritysfoimintaan
hallitus tulee
sähtaniomaan ennakkoUinlotto-masti
Ja kehittämään näitä tarkoi-tuksenmoluiisnatta
Bilmälläpitäen,
samalla laajentaen tätä ttrfmintaa,
milloin se osoittautuu maan koko-naisetujen
kannalta tarpeelliseksi
ja vältiämättömiksL'
Tältä alalta ei ole kuulunut mitään
erikoista. Ehkäpä hallitus on katso­nut,
ettei valtion liikeyrityBtoimintaa
tule laajentaa, koska se e i olisi tar­peen
vaatima. Hallituksen mielestä
varat on koottava veroina, eikä val­tion
tuloatuottavan pääoman tuotto­na.
Ainoa ilmiö, mikä on ollut i i a -
vaittavissa, «n se, että valtion rau­tateiden
osalta on Uvarakuljetnk-sen
lientyessä huonontuneiden
nihdanteiden takia laskettu tule­van
yli miljardin t;H>P>ota.
Palauttakaamme mieleen, mitä
äKP sanoi välittämäsU hallituksen
muodostamisen jälkeen:
"Sen «Mroitteena on tak>ndeIU-sdla
alalla Suomen talouden lä-
-liiJniupl kytkeoitnen Uusimaiden
Vnlstetooteen, «nirpääoman val-
Port Arthur. — Sjnnuntaina 10
minuuttia yli kymmenen saavuin L P -
P:n johtavan komitean keskustieluko-koukseen
neuvottelemaan nykyisestä
tilanteesta. Koska olin 10 minuuttia
myöhästynyt ryhtyi eräs toveri heti
alustamaan kysymystä dollarin deval­voinnista.
Han selitti, että porvarilli­set
sanomalehdet ovat kirkuneet Eng­lannin
punnan ja Canadan dollarin
sekä muiden maiden valuuttain a r -
vcnalentamisen tuottavan vain puh­dasta
slunamta. Ne eivät ole yrittä­neetkään
sanoa totuutta, että se mer­kitsee
kaikkialla työtätekeville kan­sanjoukoille
ostokyVi^n vähenemistä.
Hän selitti, että .suurimman Iskun sai­vat
brittiläiset työläi.set. Joille se syö­tettiin
"työväenhallituksen" nimessä.
Yhdy.svaltain rahamlespiirit halusivat
rahanarvon laskemista koska siten
voidaan alistaa eri maat palvelemaan
"kylmän sodan" politiikkaa entistään
tehokkaammin ja Yhdysvaltain impe­rialismin
etujen mukaisesti,
Kun Canadan kon.servatiivlpuolu-een
johtaja Drew esitti äskeisten llit-tovaalien
aikana dollarin devalvoimis­ta
niin hänelle naurettiin koska hän
esitti .sen vain taloudellisena toimenpi­teenä.
Hän ei esittänyt siinä yhtey­dessä
mitään kaiftainvällstä poliitti­sia
päämääriä ja kun liberaalit eivät
halunneet keskustella niistä päämää­ristä
vaalien edellä niin he mieluum­min
vastustivat" ajat^usta. Mutta St.
Laurentin liberaalihallltas ajoi sen
läpi ilman yleisiä selityksiä. Hallitus
on siten osoittanut olevansa valmis
tekemään mitä tahansa Wall St. suur-rahamie.
spilrlen ja Yhdysvaltain im-lan
lujittamisen, kapitalistien mil-jaardiavoittojen
lisääminen työ­tätekevän
kansan kerrosten ase­man
huonontamisen kautta. Kah-
«Jenkymm-ncn kapitalistiperheen
py.-kimy.-isenä on hajoittaa am-mattiylidisty.
sl!ike, tehdä työväen­luokka
pufylustiiskyvyttömäksi slU--
tääkseen uhkaavan talouspulan
raskaat seuraukset työtätekevän
väestön IcannettaväksL"
Tähjjn Fagerholm eKvoinut vasta­ta
muuta, kuin että tuomitkaa halli-ttista
vasta tekojensa mukaan.
Edellä jo olemme osoittaneet, miten
lupausten on käynyt. Antakaamme
jonkun tavallisen kan.salaLsen langet­taa
hallituksen politiikasta lyhyt tuo­mio.
Suomen Sosialidemokraatti jul­kaisi
29. 7. 1949 työnjohtaja Lauri S i l -
l l n in haastattelim. Se kutUul lyhen-nsttynä
näin:
".Vykylnen hallitus e: ole mie­lestäni
oikein onnistunut. Tuntuu
kun nimenomaan työläisten koh­dalta
olisi elämä muuttumaasa
kireämpään päin. — Sensijaan
sennutin varsin suurella mielen­kiinnolla
hallituksen kaatoyritys­tä-
Silloin ihmettelin snoresU
mm. maalaisliiton ti^mintaa. Täs­sä
yhteydessä tuli ajatelleeksi, et­tä
tämä sosialidemokraattinen
hallitus suosisi porvarillisia ai­neksia
ia päinvastoin. Sitäpaitel
raja^sosdemien Ja kommanistien
välillä on aivan liian Jyrkkä Ja to­siasiassa
väärällä pueldla. Bajan
pitäisi kulkea porvariston Ja työ­väenluokan
välillä eikä nynkain
nyt. Tämä haittaa bnomattavasti
hallituksen toimintaa Ja tästä
syystä moni kommunistien piiristä
lähtenyt hyvä ajatus Jootan pape­rikoriin'.
.
Tätä lausuntoa el SS voi välttää
viäxäksi, koska se on heidän omansa.
Työläiset ovat oppineet näkemään to­tuuden
fagerholmilalsuudesta. Siksi
voimat on koottava fhtesn -tällaisen
ejiäkelvon komennon nujertamlsekid.
perlallsmln pyyteiden edistämiseksi.
Canadan kansaan se tulee koske­maan
kipeästi, sanoi alustaja. E n ­simmäiseksi
se merkitsee elinkustan­nusten
kohoamista. Yhdysvalloista
tuodut tavniat mak-tavat 10 prosent­tia
enemmän canadalalsessa raha.ssa
koska Canadan hallituspolitiikka on
Johtanut siihen, että tärkeät valmis-tetuottect
viimeistellään Yhdy.svaIlols-sa
tai Canadassa valmistettaviin tar­vitaan
YhdysvalloLssa valmistettuja
osia. Esim. canadalalsissa tehtalasd
valmistettuun automobiiliin tarvi­taan
Yhdysvalloissa valmLstettuja osia
230 dollarin arvosta.
Rahan arvon alcnn asprose.s-sln kalk­ki
seuraukset alkavat 10 prosentin
palkanalennuk.sena työläisille.
Nyt alettiin keskustelu Johon osallis­tuimme
vuorotellen.
Toinen puheenvuoron käyttäjä tolp-sl
että heti dollarin, devalvoinnin jäl­keen
.selvisi että lukuisia tavaroita
tuottavat canadalalset yhtiöt, "yhteis­ymmärryksessä"
y h d y s valtalaisten
hintojen kanssa, eivät myy täällä val­mistettuja
samanlaisia tavaroita (rau­tauunit,
sähkövälineet. Jäähdytyaväll-neet
y.m. metallituotteet Canadassa
tuotetun raudan, kuparin ym. hinta
nousi 10 prosentilla.
Rahamiehet eivät itke Yhdy.sval-tain
eikä Canadan työväen elintason
la.skasta, joka johtuu devalvoinnista,
sillä Jokaisessa tapauksessa se merkit­see
korkeampia voittoja kapitallstoille.
Kaikki Yhdysvaltoihin tuotteitaan
vievät yhtiöt hyötyvät devalvoinnista
suuresti. Esim. Sudburyn piirin val­tias
Inco, jonka myynnit olivat lähes
200 miljoonaan dollarin arvoLset Y h ­dysvaltain
rahassa, saa nyt jokaisesta
kymmenestä miljoonasta yksitoista
miljoonaa Canadan dollareissa. Hal­lituksen
politiikka dhtol Incolle lah­jana
lähes kaksikymmentä miljoonaa
dollaria vuodessa. Sama on «eivä C a ­nadan
paperi- ja pjutavararuhtlnal-hln
nähden. Kun niiden vuotuiset
myynnit ovat 400,000 tonnia. Jonka
hinta oli ennen 40 miljoonaa Yhdys­valtain
dollareissa ja kun siihen lisä­tään
10 pros. on siitä tulos 44 miljoo­naa
dpllaria. Sama tarina uusiintuu
kaikkiin Yhdysvaltoihin vietäviin t a ­varoihin
nähden. Monopollstit saavat
cntlsiit tulclrset ja enemmänkin vä­hemmällä
työläisten lukumäärällä ja
pienemmillä palkoilla. Työläisille
maksetaan palkat huonommilla dol­larilla.
Se o n ' suoranainen palkan­alennus.
Ja sitä vastaan ei ole muuta
vastamyrkkyä kuin taistelu korkeam­pien
palkkojen puolesta.
Seuraavan puheenvuoron käyttäjä
totesi että Yhdysvaltain monopollsti-en
Ja St. Laurentin hallituksen toi­menpiteet
eivät paranna niiden väli­siä
raha-asioita, eikä imperialismin
ristiriitoja, mutta kärjistää heti nii­den
20 maan välisiä suhteita jotka
alentivat valuuttansa. Todellisuudes­sa
alkaa Britanniassa inflatlo, joka
johtaa saman tien kautta muittenkin
Marshall-maitten talouselämän sa
manlaisiin tuhoisiin seurauksiin. Tä­ten
lisääntyy Yhdysvaltain taloudelli­nen
vaikutus heikompien maiden y l i,
mutta se heikentää samalla yleistä ka­pitalistista
järjestelmää.
Seuraavallakin puheenvuoron käyt­täjällä
oli vielä uutta sanottavaa;
Hallltusporvarit selittävät etta kun
uudelleen järjestetään rahan arvo,
hinnat, tullit, y.m. niin sitten voidaan
"lisätä maailman markkinoita". Matta
xuurrahamiehet eivät kykene sano­maan
miten se tapahtuu. Nykyinen
kapitalistisen maailman kriisi ilmenee
kauppapulana juuri siksi, että Mar­shallin
suunnitelman maat ovat Y h ­dysvaltain
johdolla yrittäneet teen-näisesti
icobentaa maailman kaup­paa.
Todellisuudessa oli valuutoin
alentaminen vakava ilmiö ristiriito­jen
kärjistämisestä, jossa pelastuskei­not
ovat monta kertaa Johtaneet yh-
Tiistaina, lokakuun 18 p. ~ Tuesday, Qctv 1^^
destä pulasta toiseen ja kapitaUstisen
talouspulan kalkkien perusristiriitojen
kärjistämiseen. Kapitalistisen Euroo­pan
kriisi on parantumaton. Scdasta
voimistunut Yhdysvaltain ja Canadan
kapitalistinen talous auttoi tilapäises­ti
bHttilälstä kapiUltsmia. Mutta nyt
se on lopussa ja ristiriidat ovat edessä
entistään vakavampina.
Vielä tehtiin muutamia kysymyksiä.
Lopuksi sanottiin yhteenvetona, että
Yhdysvaltain m o n o p olikapitalLsmin
keinot eivät auta koska ne ovat Impe­rialistisia.
Jokainen "pvunanto", jol­la
lievitetään E^iroopan vanhojen ka­pitalististen
talou.smuotojen ristiriito­jen
vaikutusta, johtaa samanaikaises­ti
samat maat entistä enemmän (de-biokratia
ei tule kys.vmykseen) Y h ­dysvaltain
taloudellisen j a poliittisjn
vallan ikeeseen.
Teennäinen maailmankaupan ko­hentaminen
johtaa vain Yhdysvaltain
Imperialismin vallan lujittamiseen ka­pitalistisessa
maailmassa. Yhdysval­tain
markkinoille lähetettävät "ylijää­mät"
lisääntyvät. Samalla kun Y h ­dysvaltain
tuotteita tynönetaän E u ­roopan
maihin ja estetään niiden te­ollisuuksien
kehittyminen, syventyy
taloiMpula ^niissä mai-ssa. Canada,
jonka kauppamarkkinat r i i p puvat
Marshallin suunnitelma "ylijiUimistä
joutuu jatkuvasti kärsimään viennin
vähenemisestä, joka cdellövlitatun
kansan ostokyvyn laskuun seuraukse­na
johtaa yhä enemmän tuotannon
supistamiseen Ja pulan kärjistymiseen.
Edesmenhyt Yhdysvaltain presi-deiiiti
Roosevelt Ja Stalin näkivät
KÖdan löpuiua tämän kehityksen
<Ja mr: Churchill myös joutui sen
myöntämään) Ja allekirjoittivat
J aitan konferenssin Julistuk-scn,
Jossa varoitettiin että. ainoastaan
sosialististen Ja k a p i t alistlsten
maitten yhteistoiminta, joka ensik­si
kohdistuu sodan hävityksen uh­rien
auttamiseen uudelleen raken­tamisessa,
tekee mahdolliseksi ih­miskunnan
Jatkuvan Ja onnellisen
kehityksen. 'Kätken yhteistoimin­nan
perustana täytyy olla, ettei
loukata minkään maan itsenäisyyt­tä,
huolimatta siitä mikä talous­muoto
niissä vallitsee.
Jas tätä sopimusta olisi noudatettu
olisi tilanne toisenlainen kuin on nyt,
Tilhän asti olisi autettu ihmiskunnan
edistystä kapitalistienkin taholla.
Mutta silloin olisikin kapltulisnil l a ­kannut
olemasta kapitalismia, sanoi
Stalin äskeisessä lausunnossaan. Kos­ka
kapitalismi (;i voinut muuttaa rlis-toluonneltaan
kieltäytyivät suurpää­oman
edustajit Marshallin Ja Tru-nutnnln
johdolla kulkemasta viitoitet­tua
tietä onnen ja edlstyk.scn sijun-taan
ja omaksuivat Imperialistisen
rösvoukscn, riiston ja valtauksen tien,
joka Johtaa kapjitalismin tuhoon.'
Meidän on tässä tilanteessa tuomit­tava
se kyynllllsyys millä Yhdysval­tain
Ja Canadan kapltallKtlscn valtio-hilehbt
(Britannian "työväenhallltuk-
. HebinU. — ,<S-8>., ~
den soyxv\i\xacVta9^
van jonkun yerrtn jrfeÄ^ii^ '
me vuonna. ' Juaiiik*^
jonktm verran pifnmjHfrkditiitiil
sijaan Juurikkaiden
.sa ei ole suurempia eroa'
me vuoteen nähden.
JuuriUuiden nosto ÄQout^^^
remmalla puolella. iB^ico'.'^^
käytännössä tänä \wma)tiiat^^
matta sataa juurlkkaldeii'
ta.
— Sana eskimo. tfirkoiUM-n»V^
lihan syöjiä.
— Cabot löysi Hud8<miuiIini»^)ii:J
1498. , .......
sen' suosiollisella avulla) suoi^t^m
Britannian talouden nylkemisen.
man politiikan jatkaminen maMiiiiiM
kapltailsmin yleisen ktiitin'.pobJaUu
Johtaa kauppa- ja valnui^krfisbi k l M
jisiymiseen osana taloiUptdast^r Joioy
on osa Canadan kapitalistisen HaiQ«4
den sisäisestä sairaadesta. -ÖauBidttJ
tuotannon laajentuminen on'-pihfttty*
nyt. Pääomien sijoitusten laaje^tiin^
nen on päättynyt. TäystyOlUlyydeM
perusteet ovat lopussa. Tutmnsteol
siirtolaisten tuonti maiahain U A i tySt>|
tömäih Ja 08a<-ajalla tyOsketttlleTienl
armeijaa. Ostokyvyn'IaiiIceaSrtfcnta*|
pahtuu ehdottomasti, jne.
Tätä talouspulan Itehltirikadbui «d
voida kiertää enää kapitalismin^ oloUHJ
sa. Mutta sen Iskujen (ÄÄVSi^iayotfi
daan lievittää taistelemaJU kftupan^l
käynnin puolesta kaikkien maltkeni
kanssa, teollisuuksien käynnissä piti-|
missn, uusien teolllsuululen «vaaml-i
sen, yleisten töiden. Ja kattslUliJoUk!*!
kojcn palkka- ym. atisloiden Usftämt»!
sen puolesta; työttMiyys-, vi^UuitUki
äitiys- yjn. korvauksleir korottamiseni
ja yleisen terveysvakuutuksenfpuolet^l
ta, jne.
Tällu kertaa oli keskustelu selvetf-l
tänyt miten tilanteeseiftn^VAflgittav
.seikat on ymmärrettävä. i^etärBav«it|
kokouksen tehtäväksi Jäi Itl^^tääiiOlU»'!
ten palkallisten tehtäväin kon^avettJ-j
hen esittely. ~ A. T. H.
SUOMEN iJiiiBfir&irö
LEGATicHf OF rmiiäiD
140 Wellliif«<f[n Street,
Ottam; Ont&fo.
PuheUn e^2ttf
90-58 IVUmer Sinet
ToronlOb Ontario
KIISHET: .
Keskiviikkona Ja torstaina 3-i2 l.p.
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina 1 l.p. - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p. -1 i.p.
NAISET:
Keskiviikkona Ja torstaina Z'l2 UQ,
Perjantaina ja lauantaina' M 2 Lpj
PUHELIN BL. «071
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJin Wanupln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston hanlllla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSI:n Sprocedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin,
CSi:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokafseii
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 Illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 Illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. K a r l , 71 N. Kenogaml Ave.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 Illalla osas­ton
huoneistolla Don-Shaalilla,
CSJ:n Timmlnsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sim-nuntaina
kello 7 illalla.
C.SJ:n Sudburyn osaston kokoitlöet
pidetään jokaisien kuukatuUn (En­simmäisenä
sunnuntaina. Pu*
hecnjohtaja Oscar Männistö, fllh-teeri
Hilma Miki, osoite Box 3H
Sudbury, Ontario.
CSJ:n Vancouverin oiastim N'o.^5S
k u u k a u s I kokoukset' l^tiOMMbi
Cllnton-haalilla Jokaisen kuu­kauden
toisena stlnntmtaina Uo
2 l.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJ:n Kapnskaslnfte oeastM-knu-kauslkokoukset
pidetaon jokai­sen
ktrukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i,p,
CSJ :n Sault Ste. BbHen «äkfo
No. 5 työkokoukset pidetSin j0ka
kuukauden en8tmmälneni||a kpl-mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen klo
8 Ulalla.
CSJ:n Vai d'Orin osaston ktlU-kauslkokoukset
pidetään'jokaitett
kuukauden enisiihmäis^nä^ sun­nuntaina
klo 2 i.p. 'SihteeMn
osoite: Lempi Ojanen,*Box 856.
Vai d'Or, Que.
CSJ:n Beaver Laken ofiulOB kuu- :
kauslkokous pidetään Jfriut kto-kauden
kolmantena sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haaUlla.
Kirjeenvaihtajan osoHe: Wni.
Rönkä, R. E, 1. Worthington,'OUt
MATKUSTATTEKO S U O M^
KEVÄÄLLÄ V. 1950?
Jos olette suunnitelleet Suomimatkaanne en8l'<kevilkil,
n i in nyt on A I K A tilata laivapaikkanne sitä varten, siUft Ujftt-hemmin
laivapaikkojen saanti on kovin epävarmaa.
Teidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa, koska'luUutte
matkustaa, niin matkailutoimistomme huotehtii siltä, -^ettft
Teille varataan laivapaikka haluamananne aikana.
Ilmoittakaa, josku haluatte edestakaisen tai alnoaibutn
yhtäällepäin lipun. ^
Menomatka — koska? _
Takaisin tulo — koska? .*
EDWIN SUKSI i
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box