Vapaus, October 18, 1949

              4 Tiistaina, lokakuun 18 p. — Tuesday, Oct. 13
CSJ:n Port Arthurin osaston syystoiminnan
ava)aisnäyle'mänä 'esitetään
"Naimahulluja"
(3-näytöstä>
Lauantaina lokakuun 22 p:nä klo 8.30 ill.
316 Bay Slreet
}Mnen poikiansa
HENKILÖT:
SosBu Saaronen
Pekka
Hintti f'
Liisa, palvelija
Maij3 Konttinen
Selma, hänen tyttärensä
Malakias Matikainen . . ..
Jussi, häm-n poikansa ..
ESITTÄJÄT:
Martha Kärkkäinen
Paavo Tuominen
Sam Pakkala
.. Bertha Quinn
Elvi Kyyny
. Lily Sandström
Veikko Oja
... Wm. Hakspik
Yleisohjaus: Martha Kärkkäinen
Sisäänpääsy: eluk. 50c — ovella 60c
Saapu^caa nauramaan ja nauttimaan tästä- verrattomasta
suomalaisesta naurupillerlstäi
Suurin osa Canadan suomalaisista
farmareista asui Ontariossa
Yli neljäsosa omisti enemmän maata kuin 200
eekkeriä ja yli 5 prosenttia 640 eekkeriä
mm
4^7
m M • • • • • • •••
^outtcc äänilevyjä
PUOLELLA HINTAA
Seuraavat Sointu äänilevyt myydään puolella
hintaa:
S—904 Kulkuri kuutamossa — jenkka
Jos olisin sulttaani — ioxi
Laul, Georg Malmsten
S—905 Pennitön uneksija — jenkka
On morsiameni suukkoja vailla — valssi
Laul, Georg Malmsten
S—1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olavi Virta
Sinistä ja hopeaa — valssi
Laul. G. Malmsten
S—1009 Bongo Bongo — ioxtTot Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
Näissä yllämainituissa levyissä on rosoinen pinta ja sen
takia ne myydään puolella hintaa. '
Tilauksen tulee käsittää vähintään kolme levyä.
Alennttsmyyntihinta 6Sc kpl.
(ynnä lähetyskulut)
Vapaus Publisliing Company Limited
F. o. Box 69 Sadbury Ontario
i i i
mä:-
mmm
LÄHESTYY!
Muistakaa omaisianne jo
ystäviänne Suomessa
SAL:n
Kahvipaketilla
PAKETTI SISÄLTÄÄ 6 PAUNAA
Jauhettua erikbiskahvia Ilmatiiviisti pakatuissa
peltirasioissa, käärittyinä v:ihvoihin pahvikarton-keihin.
joiden ympärillä on teräsvanne. Koko­naispaino:
10 paunaa.
Nopea ja luotettava perille toimitus.
VAIN
$6.25
Sisältää
(Ullin
Kuulkaa, mitä sanovat tyytyväiset pakettien
vastaanottajat:
jyväskylä, Suomi 25. 0. 1949
Mitä parhaimmat kiitokseni siitä
"Vralkoisesta ruususia, toisin sanoen,
sfitä erittäin hyvästä kahvista, jonka
saimme tässä joku päivä sitten. Kyllä
oli hyvää ja vielä se komea purkki saa
silmät loistamaan. Muut purkit ovat jo
lähteneet kohti Saari järveä. Kait siellä­kin
ovat kahvipannut hellalla porise­massa."
Jyväskylä, Suomi 25. 9. J9-19
^lonet lämpimät terveiset ja miljoo­nat
kiitokset siitä paketista, joka saa­pui
loistokunnossa pari päivää sitten^
Kyllä ne kahvit ovat hyviä, oikein lois-loainetta.
Minä hain oikein hyvää ker­maa
ja sitten sitä herkuteltiin ja hyviä
ne o'ival.''
LÄHETTÄKÄÄ PAKETTTTILAUKSENNE OSOITTEELLA:
Vi^PAUS TRAVEL AGENCY
Box 69
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Sudbury. Ont.
OtUwa. — Canadan tilastollisen
toimiston viimeksi toimittaman väen
laskun yhteydessä keräämät tiedot
osoittavat Canadassa olleen kesäk. 1
pnä 1941 kaikkiaan 3.229 suomalals-peruista
tärmaria, joista enemmistö
eli läh?s 53 prosenttia asui Ontarion
maakunnassa. Alempana . olevassa
taulukossa mainitaan myöskin far­marien
ostamien maiden paljous y h ­deksään
eri suuruusluokkaan jaettu­na.
Siltä ilmenee, että- y l i neljäsosa
sucmalaisperuisista farmareista «kaik­kiaan
878) omisti maata enemmän
kuin kaksisataa eekkeriä. 201—299
eeläceriä käsittäneiden farmien omis­tajia
oli 145; seuraavaan suuruus­luokkaan
(300—479 eekkeriä) kuului
417 farmaria: 480—639 eekkerin omis­tajia
oli 134 ja yli 640 eekkerin omis­tajia
oli 182 eli 5.6 prosenttia — yksi
kahdestakymmenestä.
Yleisin farmin koko tämän maan
suomalaisilla oli 101—200 eekkeriin,
.sillä tähän suuruusluokkaan kuului
kaäckiaan 1.386 farmaria eli lähes 43
prosenttia suomalaisperuisten farma­rien
lukumäärästä.
Kymmenen eekkeriä tai vähemmän
omistaneita oli yhteensä 182, joista
enemmistö (lähes kaksi kolttiascsaa)
oli British Columbian maaktmnassa.
Seuraavaan suuruusluokkaan 410—50
eekkeriin) kuiQui kaikikiaan 316 Ja
51—100 eelckerin omistajia oli yhteen,
sä 467.
Allaolevasta taulukosta ikoenee yk-sitylsk<
Dhtaisesti suomalaisperuisten
farmarien lukumäärä maakunnittain
ja miten he jakaantuvat eri ryhmiin
omistamiensa maiden penistftella.
PaUmeeii fälid saa­daan
p<ns
Palaneen jälki voidaan poistaa val­koisesta
rayon-vaatteesta siten, «ttä
kostutetaan vaate puhtaassa peroxide.
aineessa, paonaan tämä-vaate pala­neen
paikan päälle J a sitten pannaan
kuiva vaate sen päälle.
Tämän jälkeen painetaan kevyesti
lämpim&llä silityisrattdälla siten, ettei
rauta koske yhtään kosteaan vaattee­seen,
mikä aiheuttaisi ruostelätkän.
Kun päällimäisenä oleva vaate tulee
kosteaksi, se pitää vaihtaa kuivaan.
Farmin Ont. Alta. Sask B. C. Man. Que. N. B. N. S.
koko P. E. I.
1— 4 9 7 33 2
5— 10 38 3 2 86 i : * 1
11— 50 168 9 1 130 ' Z 3 2 1»)
51—100 374 18 2 49 17 5 1 1
101—200 901 279 115 40 48. 3
201—299 97 27 8 6 6 1
300-^479 109 168 120 8 12
480—639 8 56 63 3 4
Y l i 640 4 83 90 3 2
Yhteensä 1708 650 401 358 93 13 4 2
Enemmän karjanhoitoa
Saskato^waniin
Saskatchewanln eläfnlälkärien äs­kettäin.
4>itämässä k^^Päiväisessä
vuosikokouksessa keslcusteltiin siitä
olettamukfiestä, että Sa5katcbewanin
maanviljelys kääntyy enemmän kat -
janhoitoa j a äkataloutta kohti.
Puhuessaan kokoukseen osallistu.
neelle.yU 50 eläinläiUcärUle, yUopiston
eläinboitoJaosUm johtaja, professori
A. H. £wan8 lausui mielipiteeni&n,
että Saskatchewanin. farmarit ryhty­vät
lähitulevaisuudessa enemmän kar­janhoitoon,
sillä viljamarkkinat tä3^
tyvät. . ,
Sokerijuurikkaan
sato ki|on<nitimut
Lethbiidse, Alta. — Etelä-Albertan
sokerijuurikkaan kasvattajien edessä
-tm tiusi pulma, sokerijuurikkaiden so-keripitoismtden
suuri väheneminen.
Sokerijmirikastäi teki tänä vuonna,
suurempaa . tuhoa kuin milloinkaan
aikaisemmin. Jotkut epäviralliset p i i ­rit
arvj(dvat vahinkojen nousevan
kymmeneen prosenttiin. Canadian
Sugar Pactories L t d virkailijat sano­vat,
että nämä menetykset ovat suu­rempia
kuin kosia an ennen".
Monilta pelloilta saatiin vain^S—5
tonnin sato verrattuna 12-tonnin nor­maalisatoon.
' ,
Tämä täi. mikä muistuttaa lentä­vää
muurahaista, on elämänsä alku­vaiheen
cottonwood-pulssa. Kesä­kuussa
se lentää sokerijuurikaspel-loille,
kaivautuu maahan ja tekee mu­nansa.
Syksyyn mennessä syntyy nel­jä
tai viisi sukupolvea näitä tuholai­sia.
Täi syö juurikuituja ja ehkäisee s i ­ten
sokerijuurikkaiden kehityksen.
Tämä aiheuttaa pienemmän sadon ja
ijokeripitoisuuden vähenemisen.
Milloin kalkki maahan?
Että kalkki antaisi parhaan tulck-sen,
se on. pantava maahan kuusi tai
kahdeksan kuukautta ennen seuraa­vaa
sismentämistä. Kun • useimmat
satotuotteet, jotka kalkkia tarvitse­vat,
ovat kevätkylvöihin kuuluvia, se
merkitsee, että kalkin paneminen
maahan pitäisi tapahtua tänä syk­synä
,
Paljon onnea
HANNA JA VfKKi
LEKANDERIUE
onuma I0aissaan toivottm
seuraavat sukalaiset ja toverit:
• • •
') Prince Edward Islandin maakunnassa.
Farmimekanikkojen kurssit alkavat
marraskuun 1 päiränä Saskatoonissa
Saskatoohissa sijaitseva Canadian
Vccational Training School järjestää
kaksi kuukautta kestävää farmimeka­nikkojen
kurssia. Ensimmäinen kurs­si
on marraskuun 1 pn ja joulukuun
31 pn välisenä aikana ja toinen tam­mikuun
3 pn j a helmikuun 25 pn väli­senä
aikana.
Tarkoituksena on kehittää meka-nikkotaitoa
farmeilla. Opiskelumuo­tona
on käytännöllinen pajatyö ja
luennot visseistä aineista.
Moottorit Ja trslctorit: gasoliini- ja
diesel-moottorien kunnossapito ja
korjaus (motor timeup; overhauling;
timlng, clutch, transmission, diffe-rential;
fuels ja ollS).
Parmikoneisto: nUden hoito, asien-tamlnen,
korjaaminen, käyttö muok­kauksessa,
kylvötöissä, heinänteossa;
elonkorjuukoneet; riiiskutusvällneet
jne.
Farmipuutyöt: Työkalujen huofto ja
käyttö; kattotuolien katkaisu sekä
yleinen rakennust^-ö Ja rakennusten
kunnossapito; sementtityö; eristystyö
(a ilmanvaihtolaitteet.
Sähköistäminen: Helppo langotus;
f a r m i valckoneet; sähkölaitteiden
merkit ja standartit.
Yleinen farmans: Luentoja maata­louskoneiden
menestylEsellisestä käy­töstä
maatalouskoneiden oikeasta v a ­linnasta,
tehokkaasta farmlhuoUcsta;
koneiston suhteista maan suojelemi­seen
ja maan käytöstä; kotiveslsys-teeml
jne.
Metallityö, 'takominen. Jaottami­nen:
Voidaan antaa näytteitä miten
metallitöitä tehdään.
Ylläselostettu kurssi on avoinna
16-30 vuotiaille miehille. Kurssimak.
sua ei ole ja opfilallle varataan tar-rittavat
työkalut. Oppilaiden pitäisi
tuoda mukanaan sopivat työvaatteet.
Tämä kurssi on osa liitto- ja maa­kuntahallituksen
nuorison opetusoh­jelmasta,
mitä Saskatchewanin yli­opisto
toteuttaa ja mikä on Reginassa
sijaitsevan opetusministerin ja Otta­wan
työministerin alaisuudessa.
Lisätietoja näiden kurssien suhteen
saa kirjoittamalla osoitteella:' L. C.
Paul, Extension Department. Univer­sity
of Saskatchewan, Sadcatoon. Op-pilaskaavaketta
pyydettäessä olisi i l ­moitettava
haluaako oppilas päästä
ensimmäiselle vaiko toiselle kurssille.
Tämä on tärkeätä luokkahuoneiden
rajoitetun t i l an vuoksi.
Farmarit pyytävät
korvausta sorsista
The Passin Ja Carrotjoenv alueen
farmarit (Manltobassa) anovat kor-vousta
niistä suurista vaurioista mitä
alueelle tulleet suuret sorsajaumat.
ovat aiheuttaneet. Saskatchewanin.
ja Etelä-Albertan kuivuusalueella o l ­leet
sorsat kokoontuivat pohjoiseen ja
siten lisäsivät Mlssissippin laaksoon
johtavan 50 mailia leveän lentoväylän
ennestään suurta sorsakantaa. Far­marit
sanovat, että heidän pyytämän­sä
jatkuvat ampumaluvat tulivat l i l an
myöhään ja sorsat tekivät suurta t u ­hoa
muutaman päivän kuluessa.
Kylmä vesi parempaa
vaatteiden liottamisessa
Käyttäkää kylmää vettä valkoisia
vaatteita liotettaessa yön yli — jos
liottaminen katsotaan tarpeelliseksi;
pankaa siihen lämpimään veteen lio­tettua
lievää saippuaa. Älkää käyt­täkö
kuumaa vettä liotuksessa sillä
kuumuus kiinnittää osan liasta vaat­teisiin
niin tiukasti, että sitä on val­kea
saada lähtemään.
Catuicten farmituotanto
«Canadan fariUituotattto oli v. J948
suurempi kuin «dellisenä vuonna,
mutta kiiitetädn vähän pUm^mpi kuin
vuoden 1942, kaSsklen aikojen «nnä-^
tystuötänto. TSmä iltoiehee lilttoval'-
tion tilastotoimiston ensimmäisistä
tiedoista.
JoiB VV. 1935-39 sadoh Indeksi on
100, ttito vuoden 1948 ttiotahhön i n ­deksi
^11 1255, verrattuna 116.8 tuo-tanto<
m «äeUisenä vuonna. Tuotanr
noh lisääntyminen johtui viljan, pe-runaih,
tiiiJSikan Ja i a s v i s t en tuotan­non
Usään^ymlseötäTiiilkä bll suiurem.
pl kuin touldett tublantohaarojen las­ku.
vuoden 1«42 indeksi o l i 164.2. Tämä
Johtui suitteltä. osalta erinomaisen
hyvästä yajasadosta sekä sodanalkai-ses^
karjatalouden elpymisestä. A l ­haisin
taso mainftunimteksin määrlt-telyvuoslen
jälfcfeeh öll v. 1937 jolloin
Indeksi .'oli vain S3.1 Johtuen se sil­l
o in äärettömän huonosta viljasadcsta.
ViSdto^ metallikatoissa
Vuoto metallikatoissa joko vanhois­ta
tai suurentuneista n&ulanreijistä
voidaan -lopettaa tUklntäseoksella, jo­ta
voi itse valmistaa. Seos valmiste­taan
sekoittamalla metallista sinkki-
Jauhetta <metf^ic zink dust) maali-öljyyn
siten .että, se tulee vahvaksi
klttlmälseksi Uisterikisl . Sitä kun s i ­vellään
vuotaviin palkkoihin, niin
vuoto lakkaa.
Sask. vehnärengas
maksanut velkansa
maakuntahallitukselle
Regina. — Lähettäessään $465,169.77
shekin maakuntahaUitukselle suoritti
Sask. vehnänmyyntirengas loppuerän
siitä noin 22 miljoonan dollarin sum­masta,
jonka maakuntahallitus l a l -
.lasi renkaalle maaliskuussa 1933 sen
johdosta, että rengas oli joutunut p u ­laan
VV. 1929—1930 tapahtuneen veh­nän
hinnan romahtamisen johdosta.
Rengas oU maksanut jo alkiunaksui-na
farmareille niiden renkaalle myy­mästä
vehnästä paljon enemmän k u in
mitä saatiin lopiUlis^ti sen hintana
kun vehnä myytiin kansainvälisillä
markkinoilla. Rengas oli sitoutxmut
maksamaan jäsenilleen vissin enna­kolta
määrätyn hinnan ja kun veh­nää
oli runsaasti varastossa hintain
romahtaessa, aiheutui siitä renkaalle
kymmenien' miljoonien dollarien tap­piot.
H^rry, Annikki ja Eric
Minnie ja Jalmar Vakkari,
Toronto
Lyyli ja Yrjö Mäki,
Toronto
Tyyne ja Väinö Anttila
Jouko Anttila
Elna ja Martti Ahonen
Ida ja Oscar Männistö
Aino ja E . Heikkinen
Anni ja Aug. Kannisto
Lempi ja Olavi Hirvelä
Lempi ja Ed. Hilden
Hilja ja Peter
Laila ja Gfeorge Seppälä
LOCKERBY. ONT.
Sylvi ja Jack Kupari
Valma ja Arthur Bontiia
Albert, Ester ja Eino
Aih ja Jussi Roininen ia
pojat '
Hilma ja Ensio Vuori
Lahja ja Toivo Huhtala
Rauha ja K. Närhi
Bertha ja Olavi Laine
Elsa ja H. Riekko
Hilja ja Eino Smith
Bertha ja Carl Mäki
Martta ja Mikko
Kalle Mäki
L O K A K . 16 P:NÄ 1)
Pierino Camba.
matkustaa Suomeen
HelslnkL — (S-S) — 11-vUotias i t a -
lialainen k a p e 11 imestari-ihmelapsi
Pierino Gamba saapuu täime j a joh­taa
ainoan sinfoniakonsertin Messu­hallissa
lokak. 20 pnä. Gamba on juu«
r l esiintynyt Kööpenhaminassa saa­vuttaen
jälleen sensaatiomaisen me­nestyksen.
Louis Armstrongln sekstetti vieraili
Helsingissä lokakutih 10 pnä ja saa­vutti
jazz-nuorison jakamattoman
suosion. Messuhallin viimeistä sijaa
täynnä oleva yleisö oli ihastuksissaan,
mutta arvostelijat nyrpistivät nenään­sä
eritoten yli 100-kilolselIe neekeri-laulajattarelle.
Ulkomailla syntyneet suomalaiset
farmarit ovat olleet kauan maassa
Ottawa. — Vuoden 1941 väenlaskunsa t^i muualla (etupäässä Yhdysval-yhteydessä
kerättiin myöskin tietoja loissa) syntyneeltä suomalalsperuisel-siitä
kuinlca . kauan ulkomailla syn-ta farmarilta, joiden maassa oleskelu
tyneet farmarit ovat as aneet Cana-Ilmenee seuraavasta taulokosta:
dassa. Tietoja saatiin 2,794 Suomes-
Syksyllä poikivat lehmät
Syksyllä poikivia lehmiä ei saisi l a i ­minlyödä
kiireiden syys töiden vuoksi.
Olisi pidettävä huoli, että ne saavat
tarvitsemansa väkirehun ja huollon.
Laiminlyönti ruokinnassa ja huollossa
tuntuu l y p s y ä m p ä r i E s ä silloin kun
lehmä poikii ja menetystä tuotannossa
on vaikea enää saada myöhemmin
korvatuksi. Siksi tarpeellinen huomio
syksyllä poikiviin lehmiin.
Turpoamisvaara •
syksynä tuipoamäseh vaara lehmil.
le on verrattain suuri. ' A s i a on siten,
että hetnä- Ja elokuulla laitumet ta­vallisesti
huonontuvat,' mutta syyssa­teiden
seurairtcseia - ruoho virkistyy
kasvamaan nopeasti. Täten jos laitu­mella
kasvaa epiläa, makeaa-apilaa
tai alfalfaa, turpoamisvaara on syksyl­lä
yhtä suuri kuin kevtäällä. Ja tur­poamista
aiheuttaa myös jäätynyt
ruoho, l^äinollen on tarpeellista, että
lehmille Ja lampaille annetaan kuivaa
heinää ennenkuin ne päästetään l a i -
tumeUe. Eikä eläintä pitäisi päästää
uloa-aamulla varhain, JoUoin ruoho on
mätkää kasteesta tai jäistä, siliä siitä
voi ollaseuraukisiena turpoaminen. Tä.
mä Ml erittäin tärkeätä jos eläimet
muutetaan yhcten., l a j in laitumelta
toisenlaiselle laitumelle.
Ontario
Alberta
B. C.
Saslc.
Manitoba
Quebec
N. B.
N. S.
Yhteensä
Yht.
1,539
536
320
305
82
9
2
1
1-9 V.
17
4
8
2
1
10-14 V.
259
42
35
27
4
6
15-ld V.
334
66
53
16
13
1
1
24-25 V.
85
22
19
29
17
YU 25 V.
844.
402
205
231
47
2
1
VAPAUDE
Laivalippntoim
E D W I N SUKSI
Trans-Atlantic Passenger (.
rencen valtuuttama asiaa
Edustamme melkein kalkki
tavlmpia valtamerilinjoja.
nitellessanne matkaa Suome
muihin Euroopan maihin,
\^ottamuksella kääntyä pue
me lippu- yjn. matkaa kosi
asioissa.
I Paikkoja saatavana Sun
matkustaville syys», loit
marraskuun kulkuvuon
VIETTÄKÄÄ JOVmi
SUOMESSA
Kaksi suuria jouln*
huvimatkaa
S U O M E E N
Järjestetään kuuluisilla mod
laivoilla
2,794 33 373 484 172 1,732
Ei auttanut malariassa,
mutta kanoille hyvää
Boston. — Lääke, Joka osoittautui
tehottomaksi ihmisten malariakuu-metta
vastaan, on kuiteidcin tuottanut
hjrv-iä tuloksia kanataloudelle. Fede­ral
Keserve pankin farmiraholtusjuL.
kaisu arvioi täällä, että tämä ihmis­ten
suhteen epäonnistunut lääke on
tehnyt kanataloudessa noin $20,000,-
000 Säästöt.
Tämä sulfa quino.taline-nimellä
tunnettava lääke osoittautui ehkäisy­keinoksi
parasilttitautia, coccidioslsia
vastaan, mikä aikaisemmin tappoi
kymmenen prosenttia nuorista ka­noista.
— V.
opisto.
1821 perustettiin M c G i l l y l i -
TORONTON NAISTENKERHON
järjestämä
Don-haalfflay Toroiiiossa
Sunnuntaina lokakuun 23 päivänä
alkaen klo 4 iUapäiväUä
OHJELMA:
Soittoa
Terrehdyssaaat ...
Soololaalna
Kansantanhuja
(OhJ. Lempi Serra)
Juhlapuhe
Kuorotaulua
. . OsastMi. solttokimta
Lydia Anderscm
Elma Semellus
. Kerholaiset
. . . . . DoTise Nielsen
Sekalnraro' " R n l a n d l a "
VAUAIKA
2-näytöksinen näytelmä
" V A I Ä A "
OhJ. Helmi Tervola
HENKn^aX:
Kerttu
Väiski. Kertan mies
Kertoa ystävätär ..
Leena, leski
ESITTÄJÄT:
. . ; ^Isi Jalonen
. . . P a u l Seppälä
.. / Aune Rautio
Mamie Seppälä
Taulukko osoittaa, että kaikissa*
maaicuimissa. oli enemmistö ulkomail­la
syntyneistä suomalaisista farma­reista
olliit Canadassa yli 25 vuotta
silloin kuin väenlasku toimitettiin ke-säk.
2 p:nä 1941.
Luvuista käy selville, että Saskat-chewanin
suomalainen farmlasutus
lienee keskimäärin laskien hiukan
vanhempi kuin Albertan koska Sask.
maakunnan suomalaisista farmareista
75.7 prosenttia oli asunut maassa y li
25 vuotta, Albertan vastaavan pro­senttimäärän
ollessa tasan 75.
Quebec osti 900 neliö-mailia$
900,000
Quebec — Maakuntahallitus on os­tanut
Minganin 900 neliömailin laa­juiset
entiset läänitysmaat tuhannen
dollarin hinnasta neliömaililta. Maat
sijaitsevat noin 150 mailin pituudelta
St. Lawrencen pohjoisraimalla ja kä­sittävät
noin miljoonan koortia puu­tavaraa,
88,715 hevosvoimaa vesivoi­mia
ja mahdollisesti mineraalirik-kaulcsia:
Ranskan kuningas Louis
X L V antoi tämän läänltyksentutki-musretkeiiija
Louis Jollietin appivaa­rille,
joutuen myöhemmin brittiläisen
Labradon Companyn haltuun.
3^000 uraanivaltausta
Fort IVUIianu — Kaivantomlnisteri
W. S. Gemmell sanoi täällä* että Alona
Bayn alueella on tehty tähän men­nessä
yli 3,000 uraanivaltausta ja et­tä
niiden toteamista varten on a n ­nettu
viiden vuoden aika. tämän vuo­den
m a r r ^ i päivästä laskien.
.1
GBIPSHOLM — Joolok. 3
STOCKHOLM — Joulok. I
Ainoastaan 10 vuorokautt
NEW YORKISTA SUOME
Ruotsin kautta
Muistakaa sukulaisimi
ystäviänne
S U O M E S S A
SAL.N L.AHJ.AP.AKEm
6 paunaa jauhettua laatuk
ilmatlivissä peltirasioissa pai
na vahvaan kartonkiin, joda
parilla on teräsvanne.
Type " C " . Bmttopaino,Mpi
Hinta: $6.25 sisältäen tsl
Vapaus Travel Afi
I EbwiN SUKSI
I Valtuutettu asiamia
|P. o. Box 69 SodbOT.
Suomen porokanta
Helsinki — Viimeisimpien laskel­mien
mukaan on Lapin paliskunnissa
nykyään noin 138,000 poroa, verrattu­na
235,000 eläimeen sodan edellisinä
aikoina. Sodan johdosta väheni poro­kanta
67,000 eläimeen kun saksalais­ten
sotaretki tuhosi noin 160,000 po­roa.
Eduskunta on myöntänyt neljän
miljoonan määrärahan lainattavaksi
siitosporojen ostamista varten, enin­tään
40,000 markkaa porojen omista­jaa
kohden.
— Vaikka Leif Ericsonin tiedetään
vierailleen Ganadassa v. 1000 tienoilla,
n i in Canadan historia lasketaan alka­neeksi
v. 1437, jolloin John Cabot
löysi kesäk.^ 24 pnä Pohjois-Amerflcan
itärannikon.
MUSIIKKIVIHKOJi
sisältäen sanat ja musiikin
^ ^ ^ ^
P O L K K A SAARNIO, vihko No. 8 — sisältää 8 kpL<
AÄNILEVYISKELMIX. vihko No. 1 - sisältää 17 -
Henry Theelin ja Toivo Kärjen ohjelmistoa . '
ISKELMÄ AITTA, vihko No. 2 — sisältää 24 kpl.
parhaimpia tanssiuutuuksia - ^
P O L K K A SAARNIO, vihko No. 7 — sisältää 4 kpL
pianosovituksia .............. "
J . ALFR. TANNERIN "SUOSITTUJA LAULUJA",
vihko No. I—sisältää 20 kpl. pianolle tai . ,
harmonikalle „„.„ _ - '
J . ALFR. TANNERIN "KUOLEMATTOMAT KOT»If
TIT" — sisältää 103 kappaletta. sid. * ^
P O L K K A SAARNIO, vihko No. 9 — sisältää 8 kpl^
säveleitä näytelmästä "Kaunis Veera" y.m
TAHTI-KOkOEIJfA, vihko No. I — sisältää 17
valikoitua menestysiskelmää
KOKOELMA V A U Ö I S K E L M I A — sisältää 14 lq)L 1
ISKELMÄ KALENTERI — sisältää 19 kappaletta
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD,
BoxS9 SudbuTT'