Vapaus, February 18, 1950

              ^aids ja kixja^Uiiix^
/ ^ N I M E N I ON PAUL ROBESON..;
Kuuluisa neekerilaulaja kertoo elämästään
essä
^ ^ ^ i l m a n k a n l a neekerilanlaja
^ Bobeson on jnlkaissnt eJä-
_ästään kirjasen, jossa hän avo-
^ j j j s ä ja UDrattavasti kert«*P
jjjjjjään fa heimostaan- Kun tä-jä
knvans samalla valaisee n ^ e -
jjjjj asemaa Amerikan Yhdysval-julkaisemme
alla otteen Idr-j
j j e ^ Kas näin kirjoittaa Paul
gcbesoD elämistään: •
Simenl o n Robeson. Mutta se «
v c n a n i m e n i , vaan sen skottilaisen
^jjomistajan nimi., jonka plantaa­s
i etelävalloissa vanhempani orji-työskentelivät.
Isäni oli neekeri-joka
k u u l u i Robesonin perheelle,
hän pakeni pohjoisvaltioihin
1858: Myöhemmin hän osalr
pobjois- ja etelävaltioiden vär
sLsaiissotaan j a taisteli ase l£ä-
. orjanomista jäin ihmisarvoa
.vien lakien poistamiseksi. Isäni
sitten parhaansa auttaakseen
a i n o a n tyttärensä ja viisi
ivansa, joista minä olin nuorin,
siitän että en saattaisi käydä
MinuUa ei ollut ensinkään
\, eivätkä rahat riittänet' t a r -
llisten vaatteiden ostamiseen. Sen­jaan,
että o l i s i n voinut nauttia lo­it
tä>'tyi minun tehdä työtä
fcESät, j o t t a olisin voinut käydä
talvella.
Voidakseni täydentää opintojani
ytyj minun alituisesti ajatella joka-leipää.
Ken-an olin tarjoi-eraässä
kahvilassa juosten pöy-pöytään.
Olin myöskin kulje-styöläisenä
horjuen raskaiden kuor-alla
satamissa ja rautatiease-opiskelin
lakia yliopistossa,
minun hankkia elatukseni j a l -
okentillä. Siellä näin porvaril-urheilun
vastenmieliset piirteet,
tuntemaan n e puolet, jotka yie-pvat
sille tyypillisiä. Nyrkkeily-en
johtajat, jalkapallokerhojen ja
eilukenttien omistajien ainoa into-oli
suurten voittojen saaminen,
at muuttaneet urheilun erääksi
•elämän muodoksi. Kaikkein vä­li
ajattelevat h e kansan fyysilllstä
itusta. •
Useita kertoja olen käynyt sillä
lulla, Jossa isääni niin häpeämät-t
i käytettiin isänhän hyväksi,
häh otsa märkänä raatoi "po-insa"
rikastuttamiseksi. Sata vuot­on
kulunut tuosta ajasta, mutta
itään oleellisia muutoksia ei ole
pahtunut. Serkkuni elävät samoin
heidän esi-isänsä sata vuotta
ten. Kun he tapaavat valkoisia,
heidän yhä edelleen väistyä
tä, poistua jalkakäytävältä ja nöy-kumartaa.'
On totta, että heidän
•isänsä eivät t i e n n e e t mitään r a i -
Taunuista eivätkä siitä, että niissä
olemaan erikoiset osastot väril-varten.
pe eivät myöskään t i e -
eet: mitään elokuvateattereista ei-siitä,
että niissä tulisi olemaan
öiset aidatut osastot värillisiä v a r -
työttöminä. Amerikkaa uhkaa uusi
taloospula. Tirkeimpien elintarvik­keiden
hinnat ovat nousseet tavatto-mastL
TaviaHisen ameoikkalalseii elä­mä
tulee päivä päivältä valkeanixnakBl
Vuonna 1929 matkusti perheeni
Snglantiin. Senjälkeen olen oUut vain
tilapäiskäynneillä Amerikassa. Joka
kerran kun saavun AmerikaiTtanni-kolle
näen vapauden Jumalattaicn
patsaaxL. Kaikkialla Amerikassa nä­kee
tämän patsaan jäljennöskuvla Ja
se esiintyy myöskiiricaikkidi Colum-biayhtiön
elokuvien alussa. Mutta
jos vapauden- jumalatar joka valitet­tavasti
on kääntänyt selkänsä Ame­rikalle,
aavistaisi vähänkään, mitä
Hollywoodissa, filmiteollisuuden pää­kaupungissa
oikein tapahtuu, h i i n hän
varmasti vaatisi kuvansa poistamista
elokuvayhtiön tuimuksesta.
Pidän yhä edelleen onnettomuutena
sitä, että olen filmannut Hollyvroodis-sa.
Siitä lahtien kuhi G r i f f i th loi f U -
min "Kansakunnan synty" oni kiildco-kansallisesta
propagtmdasta tullut t o ­rinne
Hölly woodiin. Mutta siihen a i ­kaan
luulin, että noitten elokuvien
tuottajat tosiaan halusivat auttaa nee-kereitä
ja kiinnittää yleisön huomion
Jxeidän kärsimyksiinsä, -Tosiasiat osoit
tivat kuitenkin, että heidän tarkoituk­sensa
olivat aivan päinvastaiset. T o l ­sinaan
täytyi minun allekirjoittaa so­pimus
Jo ennenkuin tunsin käsikirjoi­tuksen
sisällön, j a n i i n jouduin näyt­telemään
vastoin väkaumiistani. Jos
voisin ostaa takaisin kaikki ne filmit
Joissa esiinnyn, h i i n : tekisin sen ilman
pientäkään arvelua.
*fnie Volee of C«Bada? «m CBC:n radto-ofajdbns nUcomaita varten.
Tätä objelmaa o^ lähetty viisi vaMta. Xleniiattä nähdään "Kan­sainvälisen
lähetyksen rnotsalaisen jaoston" iyöntf*Ijät Sonia WoI-lert
Ja Sonia )Brown järicistäiDässä Urjettä, Jolta on tullui ruotsalais
silta knnnteUJoUta.
SUUREN ROMAN ILAISEN RUNOI­LIJAN
100-VUOTISMUISTO
1939 palasin Amerikkaan. J a jälleen
näin massiivisen, jäykän vapauden Ju­malattaren
kohoavan aalloista pilven­piirtäjät
taustanaan. Mutta katsel­lessaan
sitä ajattelin toista patsasta,
jonka olin nätmyt Neuvostoliiton pa­viljongin
edustalla Pariisin maailman­näyttelyssä.
Eräs työläinen ja nainen
koUektiivitilalta vasara ja sirppi kä­dessä
päättäväisenä rientämässä eteen
päin — kohti tulevaisuutta. Käsitin,
että tulevaisuus kuului neuvostokan­soille;
jotka horjumatta taistelivat f a ­sismia
vastaan. Ja tästä päätin ket'
toa amerikkalaisille ystävilleni. -
Kustaimustoiminta
kasvaa Romaniassa
Scanteia-talo on nimeltään Roma­niassa
perustettava uusi, koko kansäh
tafpeita^ palveleva kustannustalo ja
Tammlknon 15 ptä 1950-vietti Bo-manlan
kansa saaren ronoUiJattsa
Mlliall Endnescaii s^tymän 100-
vnoUsmnlstaa. Eininiaeiia pUer
tään eräänä Bom^oiaq^^
mista klrJaiU^bdirtai Jota se
Un, että hänet on taoleinaiKa. Jäl­keen
valiUn' Xiomanian fci^^
savallan akatefniaän.
Runoilijan mönis^- ieoksista ku­vastuvat,
porvariston j a suiutuiallisteh
vallan alaisuudessa eläaeen Romanian
kansan kärsimykset. Sen vuoksi p i ­detään
hänen runojaan' kansalliEen
nmptiden parhaimpiin - lukeutuvina.
Kun
Sellaista on kansallisuuspolitiikka
maassa, jota halljtaan Wall
:tin määräysten mukaan.
olin päättänyt yliopisto-opis-lunl,
sain pian oppia, millaista oli
vapaan taiteen maailma Yhdys-lUoissa.
Vuonna 1924 oli ensiesiintyniiiseni
lyttämöllä pienessä teatterissa, joka
altsi Harlemissa. neekerien kaupun-
New Yorkissa. Sanomaleh-i
alkoivat kutsua minua teatteri-ailman
nousevaksi tähdeksi. H i u -
myöhemmin aloin esiintyä laula­ja
lauloin silloin pääasiallisesti
erien kansanlauluja.- Myöskin
taiteen alalla ennustettiin m i -
suurta tulevaisuutta,
tä iiuolimatta menetin pian paik-näyttelijänä
ja samoin tapahtui
He näyttelijatoverilleni. Minua
ei oUut osia, sillä minun s a l -
eslintyä vain neiekeriosissa. M i -
hyljättiin, eikä kukaan välittänyt
miten nousevalle teatteritähdeUe
vi. •
uistin tämän elämäni vaiheen
oskovassa erään konserttini jälkeen.
aioin lähteä konserttisalista, p i i -
•« joukko Moskovan yliopiston opis-ujoita
minut. He pommittivat m i -
a kysymyksillään ja tiedusteUvat,,
^ todellakin laulaa Boris Qodu-osan.
Suuressa teatterissa. Näyt-ö
ehkä Othellon osan? He p l i -
vaiitonneet suuren unelmani,
ostoliiton taiteiUjat saavat n i -
ttain nähdä unelmiensa toteutuvan.
•Tostoliiton näytteUjällä on kan-ludesta
riippumatta oikeus kd-toivomassaan
osassa eikä k u -
hämmästy sellaista tai ärry s i i -
Vapaaisa" Amerikassa olin toslaan-
»apaa näitten vuosien aikana, p i in
P^" työstä, rahasta j a melkeinpä
stakin. sillä olisi.jiaurettavaa
asunnoksi sitä komeroa, j o sa
ja minä saimme viettää yöm-öttömien
näytteUJäin luku lisään-
^ntjTnistään Amerikassa. Siellä
o» autään vakinaisia teattereita,
siihen aikaan nähnyt tulevaisuu-
Pienintäkään toivonvälähdysta.
t>ava talouspula laAaiitti kaiken
tani. Tämä tapahtui vuoima
Nyt on vuosi 1949; mutta näyfc-
° ° y^*^ surullinen Ja
JJ^ja kuin ennefikin. Kahdek-entä
prosenttia heistä
kirjapaino, jota varten^ tulkannet tiyö-iäiset
ovat iahjolttaneet avustuksia:
Scanteiartalo tulee "esittämään tär­keätä
osaa Romanian kansantasaval­lan
kulttuurivallankumouksessa. Se
tulee jakamaan tietoja ja valistusta
niille suurille joukoille, Jotka entisen
hallituksen aikana Jäivät kulttuuris­ta
kokonaan osattomiksi. Yksin sa­nomalehdistön
valtava kasvu on odo­tettavissa.
Jo nyt pataetaan bukares-tilaisia
lelitiä puolentoista miljoonan
kpl. painoksena, kun aikaisemmin suu­rimman
porvarillisen lehden painos'
määrä oli parisataa tuhatta. Uudes­sa
S-vuotissuimnitelmafisa, johon s i ­sältyy
suuri j a monipuolinen kirjojen
kustannustoiminta, Scanteia-talolla
on keskeinen tehtävä.
Tätä kansaii kärsimyksiä. Ja vaikeuk­sia
kuvailevaa osaa Enilnescun tuo­tannossa
yrittivät kirjailisuushistori-olfsijat
j a kriitikot salaiiUa 50 vttoden
ajan. Hallitsevien piirien ideologia
vaikutti voimakkaasti myös Emines-cun
tuotantoon hänen rehellisestä,
isänmaallisesta katsomuksestaan Ja
kansaansa kohdistuvasta rakkaJides-taan
huolimatta. ; i '
Taahtiimitk&elliäet krlitUcot jrrittl-vät
vääristellä, Em.lnescun runouden
täii^aa Ja sen liiiikeeUepan^vaa; Voi-,
niaa. Runpilijap persocmailisuutta sa-^
nottiin pessimistisek^- •Hänet kvtvat-t
i i n ''synnynnäiseksi,- päraiitumattor
m a ^ i pessimistiksi" .ja "täydelleen
mahdottomaksi ihmiseksi". Eräs E m i -
nescun aikalahien Miialiisuusarvoste-l
l j a Tito Mah-esicu sanoi häntä "täy-delUsesti
välinpitämättömäksi kaiken
sen suhteen mitä a j i ^ a liikkuu". .
Ymmäirtääksenune runoilijan tuo­tannon
aatteellisen taustan öh ineidän
Maan suurin
runoilija 12 y.
vankilassa
Nazim Hikmet viruu sairaana Ja
nääntyneenä ttu-kkiläisessa vankilassa.
Hän o n Miut siellä vuodesta 1938 saak'
ka, ja kuitenkin hänellä on tuomios'
taan vielä 16 vuotta jälellä.
Nazim Hikmet ei ole sen paremmin
murhaaja kuin rosvokaan. Hän on
Turkin suurin runoilija.
Turkissa istuu maan suurin n m o l l i '
ja Ja ajattelija vankilassa. Rosvot
pitävät polUttiset ohjat tiidcaUa.
Sabahattin AU, T u r k i n kaikkien a i ­kojen
suiuin proosakirjailija, murhat»
tihi poliitikkojen toimesta kesällä 1948.
Tätä nykyä keskustelee tuikkilainen
lehdistö mahdpllisuuksista heittää
atomipommi Siperiaan varoitukseksi
Neuvostoliitolle.
J u i u i tätä samaa maata. Turkkia,
presidentti Truman on nimittänyt
laiihan tukipylvääksi Lähi-Xdässä.
Nazim Hionet sai ensimmäisen van­keusrangaistuksensa
20-Iuvun alussa.
Hänen rikoksensa oli se, että hän oli
kirjoittanut vapaiusrunon sosialistiseen
lehteen. Vuonna 1928 liän joutui sa­masta
rikoksesta uudelleen vankilaan.
Lopuksi järjestivät poliitikot provo-katio-
oikeudenkäynnin, jonka tulok­sena
Hitunet sai 28 vuoden vankeus­rangaistuksen.
Jo useita vuosia on ollut käynnissä
vastalauseliike Hikmetin vapauttami­seksi
vankeudesta. Turkin hallitus on
saanut vastaanottaa monien Järjestö­jen
lähettämiä vastalauseita. Mut'
ta hallituksella lienee muita tärkeim­piä
tehtäviä, koska se ei ole ryh^myt
asiassa mihinkään toimenpiteisiin.
Viimeiset uutiset Hikmetlstä kertO'
vat, että hänet on suljettu yksinäis-selliin.
Hän sairastaa angina-pecio-rista
j a on bjrvin heikkona. Näyttää
siltä, että poliitikot haltiavat saavut­taa
voiton hänen sairautensa kautta,
toivoen hänen Jonakin päivänä kuole­van.
— (Prihetcn).
tutkittava ruhoilijan elinaikana v a l -
. lixineiden^ yhteiskuntutlUi^n^suhtei-deii
li^onAetta; l^nä; aikana >^^Ukut-taneista
voimista on.mainittava että
kapitaUsmi sai maassa yhä suiu-enipaa
jalansijaa, sen seurauksena oli Hoheh-zollemin
kuningassuvun tukeman
suurtilallisten j a porvariston harjoit­taman
riiston tehostuinihen. Kulttuu
rielämässä tämä näkyi kaiken taan
tumukseilisuuden Ja viahhojen aattei­den
voimakkaana propagandana. Toi­nen
merkittävät tekijä on maamme
työväenliikkeen tuona aikana tapah­tunut
herääminen. Emhiescun tetik-sissa
ilmenevä ristiriitaisuus j a häm­mennys,
hänen kuvitelmansa. konser­vatismin
tehtävistä bän^ kan­salliset
j a kansaUiskilhkt^et syrjä­hyppynsä
osoittavat hallitsevan luo­kan
aatemaailman yaij^utuksen hä­nen
ajatteluunsa. ; ; :
Eminescim tuotannon suurimmas­ta
osasta kuvastuu kuitenkin, hänen
halimsa olla sorrettujen joukkojen
puolella sortajia vastaan.; Hän rakasti
kansaansa ja sen yksinkertaisia i h m i ­siä
ja hänen vihansa kpl}distui niihin,
jotka häikäUcmättön;iUn2nin riistivät
kansaa. ' .-- i '
Runossaan "Epigonia" arvostelee
Eminescu aikansa sivistyneistön skep-tlllistä
eläipänasennetta.- Runossaan
Enkeli j a Demooni"^ laajentaa Emi­nescu
kritiikkinsä koskemaan koto
porvarillista yhtelskuntfiä. Hän tuo­mitsee
hallitsevien luokfäen harjoitta­man
kansan riiston ja nousee päät­tävästi
sosiaalisia epäkohtia vastaan.
Eminesctui runoissa oli myös Joita­k
i n suoranaisia keh9l^ul!^a kansan-housuun
vallitsevaa Jä^estelmää vas­taan.
Nämä pyrkimykset ovat kuiten­k
i n harvinaisia. Ne eivät perustuneet
.vallankumoukselliseen henkeen eivät­kä
yhteiskunnan kehityslalden tunte­miseen.'
-^v;,.
Runoilija ylistää lauluissaan raata­jia,
jotka hänen tavallaan tekevät työ­tä
saadakseen niukan • toimeentulon,
m n kuvailee satiirisella innolla ihai­lija
kiinnittää päähuomion porvaris­ton
j a papiston saarnaaman "hyveen''
liioadtasi^töön. Hän osoitti sen ja
iraryaxlUUbet ltdt 'min kansanjoukko­j
e n illstämisen välineeksi, joilla; p y r i t ­t
i i n suojelemaan vallassaolijaln luok-
'toetuja.. "•'.•J.'-'
käsitys tulevaisuudesta
ön idyllinen j a njälitäyästi utoplsen sor
siallismtn Ja anarkiain vaikutuksen tU'
ktsta. Vanhoillinen kirjälluien seu­ra
"Juninieä" (Nuoriso) vaati monas­ti,
että runoilija jättäisi vallankU'
moukselllsen rajuutensa, mutta tämä
kieltäytyi ehdottomasti.
"Kieisari ja proletaari"-runon loppu
on kuitenkin skeptilUnen ja pettynyt
Siinä kielletään se sama luokkatais­telu.
Jota runoilija alussa hehkuvas-ti
puolusti.
Täsät huolimatta Romanian työvä­enluokka
on ymmärtänyt nmon v a l -
lankumouksellisei piirteet ja- useita
kynuneniä vuosia laulanut sitä taiste­lunaan.
Voidaankin sanoa, että tätä
Eminescun runoa niäamme työläiset
todella rakastavat.
Enilnescua el voida pitää vallan­kumouksellisena
runoilijana, vaan r u ­noilijana,
joka intphimoisesti kapinoi
riistoa vastaan pystymättä kuitenkaan
kohottamaan itseään vallankumouk­sellisen
luokkatietoisuuden tasolle.
Eminescun kesken Jääneessä romaa­nissa
"Hyljeksitty nero", romaanin
sankari Toma Nour, Joka on yhteis­kunnallisen
kapinan edustaja, sanoo
" . . . s y n k i m m ä t Ja onnettomimmat
pilvet ihmiselämän taivaalla aiheutu­vat
yksinvaltiaista, jotka päätöksillää,n
Ja spdillaian surmaavat koko kansan.
Murskatloia ylulnvaltiaat j a heidän
diplomaattipalvelijansa jo pyrkikää
siihen, että kansojen ierimielisyydet
ratkaistaan Kansojen Tuomioistui­messa".
.
Eminescun runous kuvastaa kansan
kärsimyksiä, vallassaolevien piirien vi­htaa
kansaa kohtaan. Hänen runonsa
ovat täyxmä lämmintä inhlmlllisyytt,
rakkautta maahansa Ja sen ihmisiin.
Hänen runonsa ovat hymni elämälle ja
sien Johdosta niistä on tullut kansam­me
kulttuuriperinnön todellinen aar-re.
Suomennettu romanialaisista
lähteistä.
Pablo Neruda - latmalaisen American
suurin runoilija ja radkan ystävä
Pablo Neruda. latinalaisen Ameri­can
suurin runoilija ja tällä hetkellä
tunnetuimpia k 1 r J a i 1 ijapersoonalll-suuksia,
on syntynyt ChOessä.Temu-con
kaupungissa v, 1904. m n e n oi
kea nimensä on Nef tali Rlcaxdo Re-yes,
Runoilijanimensä hän otti ihai­lemansa
tshekkiläisen romantikon J an
Nerudai^' mukaan.
Pablo Netuda aloitti runoilemisen
varhain ja jjulkaisi ensimmäisen runc^-
vihkonsa jo 1921. Runouden tUntiJaiD
mielenkiinnon hän herätU toisella ko­koelmallaan,
joka ilinestyi 1924. j oi
l o in Neruda siis oU 20-vuötias. Koko-elniati
niiEd "Kaksiky&mientö r u ^
ratkaudesta j a yksi epätoivon laulu"
kuvastaa hyVin niioreh runoilijan
laatua. Häia aloitti ranskalaisten r u .
noiliJahi Baiudelaireh j a Rimbäudin
h^gessä, mutta öli saanut vielä syväl­lisempiä
vaikutteita sellalsUta Tovin-naisten
runomuotöjein. murslcaajUta
kuin Walt Whitman j a MaJako\-skl.
Joille hän myöhemmin on ilmaissut
kiitoUlsuudenvelkaiasa.; M a I n i tussa
kokoelmana runouden ystävät t u n s i ­vat
myös uuden tupreen j a täyteuilsen
runoilijaäänen.
Pablo Neruda astui sitten diploma­tian
palvelukseen, hän matkusteli pal­jon
ja tutustui moniin maihin j a kan­soihin.
Hänen runouteensa , tuli sa­malla
yhä synkempi sävi^. Runoii^^
on itse sanonut tutkineensa ' näinä
vuosina "kuoleman sanakirjaa". Y k ­sinäisyyden,
tyhjyyden ja ihmisvierau-den
tunne johdatti hänet runolliseen
ilmaisuun, jota arvostelu sanoi "kä­sittämättömäksi".
Toisaalta Nerudan
voimakas alkuperäisyys ja yhteys kan­san
runolähteisiln antoivat l^nen
synkimmlllekin runoilleen syvän , ja
voimakkaan sävelen. 30-iuvim alku­puolella
hän oli tunnettu j a ihailtu
runoilija varsinkin latinalaisessa Ame­rikassa
ja Espanjassa.
30-luvun puolivälissä Pablo Neruda
oli Chilen konsulina Madridissa. Hä­nen
läheisiä taitellijaystäviään olivat
tähän aikaan Federico Garcia Z<orcä.'
Rafael Alberti ja Raul Conzales-Tu-non.
Tänä kautpna Pablo Nerudassa
tapahtui muutos. Ajan suuret .tapah­tumat
herättivät hänet 'nykyhetkeen.
Fasistit siMTnasivat Lorcan. heidän
lentokoneensa " surmasivat Maiiridin
lapsia. Espanjan kansa taisteli vapau­destaan
Francon fasistisia joukkoja
vastaan. Chilen kpiisulaattl oli julis­tettu
"puolueettomaksi", mutta Pablo
Neruda cl jäänyt enäfi puolueetto­maksi:
hän asettui kansan puolelle.
Hän on runossaan "Selitiis^ kuvan­nut,
miten Espanjan lasten veri hänet
herätti. Hän yritti käytännössä tehdä
kaikkensa Espanjan kansan puolesta,
ktmnes Chilen hallitus ihääräsi hä­net,
lähtemään Espanjasta. Chilessä
hän kirjoitti runoteoksensa "Espanja
sy^dÄmessänl".. Se käännetUta nope­asti
mbnilte EiuobiM^^ kldllle. n^>ös
esjpanjaksi, j a ilinestyi vapaan Espan-
J[an alueella v;i9S8, Siltä tuU tasa-vtdtalaisen
Espan]to ^ i ^ ^ iimosta-va
runoteos. TäJ»vallan tappion Jäl­keen
Neruda matkusU Pariisiin Ja teki
kaikkensa espanjalaisten talstelutove-i
«ittensa pelastamiseksi. Toisen maa­ilmansodan
edellisinä vuosina Neru­dasta
i u l i kommunisti — Juiiri silloin
k im heitä ^ t e h parjattilh Ja vainot­tiin.'..
V. 1942 Nerudla toimi Chilen konsu­l
i n a Mexico Cityssä. SicUä hän k l r -
JbiUt suuren rUnoeUnansa Stalingra-dllle.
Jonka sankarillinen puolustus oli
kääime maallthanhlstoriassa. Neru­da
ei enää Jäänyt vain runoilijakst;
hän esiintyi Julkalsuudessa puhujana
j a ientolehtlsten kirjoittajana, vetosi
intelleiktuelleihin. vaati apua Neuvos-tollltoUe.
"Käsittämättömästä" runoili
jasta tuli sodan vuosina suuri, selkeä
kansan ääni, Jonka ruhoihin samalla
ttm UassiUinen ^Yksinkertaisuus ja vit­saus,
ixusi suuri ninoteos, "Maailman
laiilu". alkoi häihmolttua näinä vuosi­na.
V. 1946 9Utä syntyi Jo esa "Machu
Plchun kukkuloina".
Sodan Jälkeisinä vuosina Pablo Ne­rudan
toiminta kuten tunnettua on
siirtynyt yhä enemmän poliittiselle
näyttämölk;. Palattuaan Chileen hä­net
Valittiin työläisten edustajana se­naattoriksi.
Uusi presidentti Gonza­les
Videla antoi kPmmunisminvastai-set
määräyksensä, Pablo Neruda vas­tasi
presidentille osoittamallaan Julki­sella:
klrjeeUä, haUltus nosti häntä
vastaan syytteen valtiopetoksesta.
Mutta oikeudenkäynnistä tammikuun
6 päivänä 1948 Neruda muodosti lois­tavan
rohkean syytOspuheen presi­dentti
Vldelaä vaataan.
Maailman raiuhantaistelu on saanut
sen jälkeen Pablo Nerudasta erään
vphnakkaUhman aktivistinsa. Sen
ohella Neruda valmistelee "Maailman
laulua^', jonka odotetaan ilmestyvän
iähltulevaisuudessa. Siltä tulee var­masti
eräs aikamme suurimpia runo­elmia.
Lauantaina, hehnik; 18 p. ~ T Saturäay, Feb, 18 Sivu $
Utsevien luokkien elämää, yltäkylläis­tä,
toisten ihmisten lyöri riistämises­tä
hankittujen rikkatilcsien varassa
elettyä elämää. Samoin hän paljas­taa
papiston j a uskonnon. Jotka k a n ­nattavat
ihmisten työn riistoa.
Hän paljastaa säällmättömästi a i ­kansa
sosiaalisia epäkPhtia Ja tuomit­see
sen vaikean aseman. Johon h a l l i t ­sevat
piirit ovat painaneet kansaa lä­hellä
olevat taiteilijat Ja khrjailljat.
Hän ruoskii vapaamielistä puoluetta
Ja koko poliittista elämää. Jota haUit-sevat
suurtilalliset Ja i)orviaristo. K a i k ­k
i nämä piirteet Eminescun tuotan­nossa
yritti porvarilliben kirjallisinis-historia
Ja -arvostelu huolellisesti
peittää. . • - .; ':
Eminescun voimakkain soslaalin^
runo on "Keisari Ja proletaaxjl". Tä­mä
runo on-Romania Vkirjallisuushis^
torian ensimmäinen zuho, Joesa i h a n ­noidaan
Pariisin työläteten« Pariisin
kommuunin talstcIuaiT. 1871. Runoi-
Kirjallisuuden arvos­telu
Ruotsissa
Hagar Olsson ravisteli äskettäin sa-noinalehdlstöä
sen välinpitämättö­myydestä
kirjallisuuden esittelyä' Ja
arvostelua kohtiaan, mistä varsinkin
suomenruotsalaiset kirjailijat joutuvat
kärsimään, hehän tuskin saavat täällä
teoksiaan lainkaan arvostelluiksi.
Vertailun vuoksi oii mielenkiintoista
nähdä, minkälaisin numeroin esiintyy
Ruotsin päivälehdistön klrja-arvcste-l
u , jota Hagar Olsson pitä esimerkkinä.
Otamme tiedot Dagens Nyheteristä,
Jota l e h t ^ lienee pidettävä Ruotsifit
ahkertndpana kirjojen esittelijänä. Sen
mukaan lehdelle tuli arvosteltavaksi
viime syyskauden kuluessa kaikkiaan
883 ruotsalaista teosta. Vuoden alku-p
u o l i ^ U a taas saapui 559 teosta.
Näistä yhteensä 1442:sta tcoikscsta esi­teltiin
lehdessä vuoden kuluessa 815
kappaletta, n i i s U i , ' kaksikolmasosaa
syysfcauaejla, U ^ I esItcltUn 177 u l ­kolaista
teosta aikuperälsinä. Nämä
lähesi^tuhiat kirjaesittelyä ja arvostelua
Jakautuivat h . 80 eri arvostelijan kes­ken.
Ahkerin heistä ennätti arvos­tella
108 teosta.
Käytettävissämme ei ole vastaavia
suomalaisia numeroita mistään leh­destä,
mutta jo tämänkin perusteella
voi päätellä, että Ruotsissa todella Jul­kaistaan
suhteellls^ti paljon run­saammin
kirjaesittelyjä kuin Suomes­sa.'
•"'
Francon runoilijat ^
tomaattisateessa
Neljä espanjalaista runoilijaa sai
äf^ettäin esiintyessään Caracasissa
Venetelassa eräässä runpilija-illassa
aika yllätylcselllnen vastaanoton. Y h t -
äkldä sammui salissa valo Juuri kun
runoilijaJn esihitymisen piti alkaa. S a ­malla
kuului huutoja "Alas Franco!"
ja tapahtui' jotakin muutakin, sillä
kun valot syttyivät, nähtiin, että neljä
nmoilijavierasta ja Espanjan asiain­hoitaja
de E^inoza olivat yltä päältä
tomaattien Ja kananmunain tahrimiä.
Runoilijoilla oli ollut aivan samankal­tainen
vastaanotto Havanaesa K u u ­bassa-
•"
FilosojFi, kirjailija
ja yallankumous-mies
Aleksander Hertzen suuri kIrjäiUja
Ja /vallaiAumousmies. oU eräsVVenä^
Jän klassillisen filosofian perustajista.
Hän alkoi määrätietoisen toimintansa
päivänä. Jolloin tsaari Nikolai 1 juhli
loisteliain kirkkomenoin dekabristien
teloittamista.
Hertzen oli vasta 14-vuotias, kun
Senaatin torilla tapahtui tuo Itseval­tiutta
vastaan nousseiden aatelisval'
lankumouksellisten aseellinen kapina.
Dekabristien uljuus antoi hänelle voi­makkaan
moraalisen sysäyksen ja sa­malla
suunnan hänen koko tulevalle
elämänkululleen.
Hertzenin vallankumouksellinen toi­minta
alkoi Moskovan yliopistossa,
jossa hän ohjasi ylioppllastovereitten-sa
filosofls-poliittista kerhoa.
Hertzen on esittänyt filosofiset aja­tuksensa
syvällisissä Ja loistavissa te­oksissaan
"Dilentahtlsmi tieteessä".
"Kirjeitä luonnon tutkimisesta", e r l -
tyLsesti viimemainitussa hän esiintyi
niissä johdonmukaisena materialisti­na
,joka elämänsä loppuun asti pysyi
materialistisen filosofian maailman-kaLsomuItsen
karmalla.
Hertzen pääsi hyvin lähelle dialek­tista
materialismia, mutta c l niin p i t ­källe
kuin liistorlallisen materiallS'
inin ymmärtämiseen.
Heti seuraavana vuonna yliopiston
päätettyään Hertzen joutui valnotol-mcnpiteiden
uhriksi. Hänet karkoi-tettiin
viideksi vuodeksi Siperiaan.
Kaikesta huolimatta Jatkui hänen
henkisten voimiensa kukoistus. No­vellissaan
"Soroka-vorovka" (Varas­televa
harakka) Hertzen kertoi maa
orjanäyttclijättärcn sydäntä Uikutta­van
tragedian. Kuuluisa kriitikko V l s -
sarion Belinskl otti riemulla vastaan
Hcrtzenjn suurluomukscri. romaanin
"Kuka (öi syyllinen?". Maaorjanp-mistäjien
virkamiesten kuvaamisessa
käytetty kirpeä satiiri ja "voimakas
ironia yhdistyy siinä NlkPlai Z aikai­sen
Venäjän "pimeydestä j a mielival­taisuudesta"
pois pyrkivien rehellisten
ja lahjakkaiden ihmisten lämpimään
luonnehtimiseen.
Kärsittyään kärkoitustuomionsa
Hertzen, tsaarin tiiisla vainotoimen-pitcitä
välttääkseen, idätti 35-vuotl-aana
Jättää sj^rmylnmaansa.
Hän perusti Lontooseen cnslinmäl-sen
venäläisen Icirjapainon. Tdtä päi­vää
voidaan pitää vapaan Ja sensuroi­mattoman
venäläisen kirjallisuuden
syntymäpäivänä, j a Aleksander Hert­zen
on tällainen kirjallisuuden isä.
Kuuluisassa aikakauelebdessään
"Kolokai" Hertzen alkoi voimakkaan
vallankumouksellisen agitatlon talon­poikien
vapauttamisen puolesta. Hä­nen
"Kolokor-Iehtensä ääni kantaii-tui
Venäjän Icalkkiin osiin. Jonne leh­teä
salaa lähetettiin. Vuolaana v i r ­tana,
vaikkakin salaa, Hertzenille t u l ­vi
Venäjältä kiitos-kirjeitä,
Hertzen kuvaa elämäänsä Ja taiste­luaan
nerokkaassa muistelmateokses­saan
" H y l o j e i dumy" (Elettyä Ja a j a ­tuksia).
ISmä teos on kyvykkään t a l -
Shpstakövitshin
itusi sävellys
binbltri Shostakovitsh, Neuvostolii­ton
tämän hetken keskeisin säveltäjä'
persoonallisuus; joiika musiikkia pa­risen
vuotta sitten arvosteltiin varsin
ankarasti B^ommuhlstisen Puolueen
kesktiskomitean taholta, on luomis­työnsä
uiitena tuloksena äskettäin
esittänyt MoskPvassa: uuden oratorion
"Metsien laulu". Teos perustuu E.
Oolmatovskin runotekstiin, Joka puo­lestaan
on saäniit innoituksensa Neu­vostoliiton
laajakantoisista inetsänis-tiitussuurmitelmlsta.
Shostakovitshin
kantaatti oh sävelletty sekakuprolie.
poikakuorolle, -solisteille ja sinfonia^
orkesterille. Daily Workerin kirjeen­vaihtaja
Ralph Parkerin mukaan on
Shostakovttshhi "kuprotyyll saavutta­nut
tässä huippunsa. Ja hän on onnis­tunut
kirjoittamaan sanan parhaassa
mielessä kansanomaista musiikkia",
Ensiesityksen, joka muodostui todelli­seksi
triumfiksi säveltäjälle, johti kuu­luisa
kapellimestari Jevgeni Mravlns-k
i . : ,
Sinuhe tuo—ja vie myös
Waltarista. joka muutenkin on S u n -
men eniten ansaitseva kirjailija, olisi
'Shiuhen" amerikkalaisella menestyk­sellä
tullut mpnimiljonääri, jos hän
pääsisi verotuksesta. Nyt kerrotaan
kuitenUn, että voi käydä niin huo­nosti,
että kIrjaUlja 4 mUj, voiton s i ­jasta
saa maksaa veroja ja välitys­palkkioita.
Jotka nousevat puplta m i l ­joonaa
suuremmaksi kuin voitto, josta
syystä Mllca kuuluu lähettäneen hätä-huuton
suomalaisille verotusviranp-maisille.
Amerikkalaiset liikemiehet
osaavat myös pitää puolehsa.
Maailmanympärikulkija
kuollut ,
Edlnburgilalnen mies, 56-vuotias
Jock McMarald. käytti 270 paria ken­kiä
risoiksi kävell^sään niaaUman
ympäri, mikä rUhUnaallinen matka
kesti 29 vuotta. Nyt hän on kuollut
Toledössa, Ohiossa. Hänet määrättiin
haudatta vakasi köyhien hautaan k u n ­nes
Toledon asukkaat antavat $800
takuun hautaukeesta.
— Pakistanin vuotuinen teen tuo-r
tanio vaihtelee 40X)OOX)00 Ja 45„000,-
000 paunan välillä.
tellijan kirjoittamaa elävää historiaa
ja samalla ybteiskuxman perusteellis­ta
kuvausta, johon pystyy vain tie­demies
ja' filosofi. Maailman mtils-telmaklrjallisuudessa
tuskin löytyy
vertaa tälle teokselle. Sellaisen; joka
el ole hikcnut tätä mainiota teosta, on
vaikea täysin ymmärtää 19. vuosidan
ja vuoden 1905 Venäjän vallanku­mouksen
historiaa.
Synnyinmaataan kaipaava Hertzen
uskot jälkccntulevlen puoleen: "Tule-vatkohan
ihmiset 'vastaisuudessa ym­märtämään
olemaesaolomine Icokp
t|'aaglllisuutta Ja antamaan sille tä}rt-tä
arvoa? Mutta meidän kärslmyk-eestämmehän
aiilcenee Itoidän onnen-la,
atvao kuJs läiti filimustaan".
Naistenpiäiväjuhla
maaliskuun S pnä
Port Arthurissa
Port Arthur. O n t — Sananen vielä­k
i n niistä C S J : n Naisten Kerhon jär­jestämistä
suurista tansseista, Jotka
pidetään helmikuun 22 p. SUloIn s i ­tä
sopii tulla pistämään jalalla ko­reasti
Jä vielä lisäksi saarnaan lah­jana
ihanaii kt^ityön. Tanssit alkaa
kello 9 illalla. Sekä nuoret että van­hat
ovat tervetulleita.
" P a r a s t a lapsille" keräj^ on aloitet­tu
ja toivotaan, että kun haiset saapu­vat
luoksenne csittämääh asian teille
Itse kullekin, niin älkää palauttako
kerääjiä takaisin tyhjänä vaan teh­kää
voitavanne keräyksemnie onnistu­miseksi.
Jokainen tietää, että Suo­messa
monet töyhät lapset eivät ole
koskaan saaneet itselleen sitä iloa, et­tä
heille olisi tullut Amerikan täi
Canadan tädeiltä tai sedUtä pakettU
Ilahduttakaamme heitä jollakin pie­nellä'
lahjalla, vaatekappaleella tai
kengillä. sukiUa yms. Kalkki lahjoi­tukset
pyat tervetulleita. ; Eliel ole
antaa vaatetta niin rahaa otetaan
hiyöskin ilomielin vastaan. Rahalla
saairune sitten ostiaa heille ihan uusia
Vaatteita.
Suomessa on lukemattomia pikku-orpoja.;
Joille apu olisi suuresta mer-fcitykse-^
tä. JCun tolrhltnmc Joukolla
hiin tulee siltä huomattava tulos ja
Suomen lapset tulevat olemaan mei­dän
työllemme kiitollisia.
Kansalnväliiieh naistenpäivä on
kohta ovella. Se on m a a l i s k u u n 8
päivänä. Se pn haisten kansainväli­nen
Juhlapäivä. Kerhomme on päät­tänyt
Järjestää täksi päiväksi arvok-kaan
ohjelmallisen Itlalsuuden. johon
koetamme saada rurisaasti ohjelma­esityksiä
eri ryhmiltä. Sitä varten
on valittu komitea ja nyt Jo voidaan
tiedottaa että se on päättänyt ottoa
ohjelmaan pienen näytelmänkin,
muun ohjelman lisäksi. Näytelmän
nimi on "Kapina pesutuvassa". Se on
erikoisen kuvaava eri micllplt«;illä v a ­rustetuista
naisistaV jotka ovat k u i ­tenkin
yhtenäisiä kun on kysymys pal­kasta
Ja muista eduistaan ja niiden
puolesta taistelemisesta.
. Tolvönune. että jokainen pitää mie­lessään
erikoisesti naisten järjestämät
tanssit helmlkuuii 22 päiväriä ja sitten
naistenpäivän tilaisuuden maaliskuun
8 päivänä .— TAS.
Eläinlääkäri Sanoo
auton olevan koiran ' \
suurimman vihollisen
Edmonton. — Nykyajan auto* ön
koiran suurin vlholUnen.^ sanoo t r i H .
N. Vance, cdmontonllainen elähnlää-käri,
, .
T r i Vance. Joka antaa hoitoa llotn
30—35 &ohralie päivässä, sanoo « tk
«uurhi osa kohista ovat sairaita a i i t o.
onnettomuuksien Ja peniUrataudin
seurauksina.
Hän sahoo eläinten olevan helppoja
käsitellä sillä ne eivät pelkää pistoksia^
Ja ottavat niille aimetut lääkkeet r a u ­hallisesti.
Eläimet kärsivät sielullisista sai­rauksista
yhtä hyvhi kuhi fyysUUsls-täkln
mutta useimmiten saavat nämä
luonteenomalsuudet omlstajlltoan.^sa-nol
lääkäri.
"Hermostunut kissa tai koira. v o i ;
olla sellainen sen takia, että omista­jansa
on hermostunut. Ja k tm näet­te
vihaisen koiran, voitte olla melko
varmoja, että sen omistaja on kohdel­lut
sitä vihaisesti.»
— Lavantaudin basillit ovat niin
pieniä, että Jos nUtä asetetaan pääk-syttäln,
n i i n tuuman pituiselle alalle
menee nUtä 8.00(^-25.000.
Suomalainen taikuri
voitto Tukholmassa
Helsinki — (8-S) — Helmlk. 5
pnä Tukhplmassa pidetyissä taiku­rien
karualiivälLBissä kilpailuissa vplt-t
l l pialkinnon mahlpUlpitlb-. s o . käsl-sukiceluustempuissa
Suomalaisen T a i ­kapiirin
jäsen Reijo Salminen Lah­desta.
Hänen crikolshumeronaan oli
temppu VI blijardipallplla, jonka tai­tamisessa
hän liene» ainoa laatuaan
Euroopassa. Tämä on enisimmäincn
kerta. Jolloin suomalainen on päässyt
palkinnolle tällä alalla. Tulipa ker­rankin
voitto Suomeen Ruotsin maa-perällä
I
Vapaas Travel Agency
(EDWIN SUKSI)
Valtuutettu asiamies
Järjestämme
Huvimatkanne
SUOMEEN
tai
MUIHIN EUROOPAN
MAIHIN
Edustamme kaikkia johta-vimpia
v a i t a m e r i linjoja.
Suunnitellessanne huvimat­kaa
Suomeen tai muihin Eu­roopan
maihin, voitte luotfd-muksella
kääntyä puoleem­me
lippu- y.m. matkaa kos­kevissa
asioissa.
AVITSTAMMB T E I T X PASSINNE
J A VUSUMINNE HANKINNASSA.
P V Y D B I T A E S S X LÄHETÄMME
rBXLLE Y K S i r Y I S K O H T A I S ET
OHJEET KAIKISTA MATKAA
KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ.
O Tämän vuoden kulkuvuo>
vot on nyt JärJeototty. »\
o Tilatkaa h y t tlpaikkanno
nyti
o Ainoastaan r a Jo 11 o ft I u
määrä paikkoja Jälellä.
VapaasTmYel Agenda
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Box Sndbury, Ont.
Tästä valikoimasta löydätte SOINTU-, DECCA-,
THIOLA. Ja SAVEL-lovyjä.
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
DEGCA-LEVYJÄ
SD^OOS O Sole Mio, — Tango
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana, Tango serenade,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slovtr foxtrot, Eero Väre
SD—5089 Ruusuinen hetki — slow-fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn' ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni—valssi
Laui. Henry Theel
T—0003 ToivetangpiA
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
HINTA $U5 KAPPALE
YUämainitiuja levyjä läketetään kaikkialle Canad^^ jälki'
vaatimuksella (COD), tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
F
im
Box 69 Sudbury, Ontario
^ -I V '
6
f :
Kr
: t i ' -
k l a . )
t l
f.; "il. , »
rl'
11'
1 :«