Vapaus, August 17, 1950

              m m
V
tel-... ^'^'S'
iii ^
I
Vii A-'} Ji
! * ' ' >• l 1 *
•AM
i f
4
1c
of
am
i
Sivu 2 Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17
(LBBEETS") ^ Ihdependent Latxtx
Organ ot Rtinish Canadians. Es-tablistafd
Kov. 6tb. 1917. AtithOrized
as Eecond class. mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrtce weeUy: Tuesdays,
Tbnrsdaya and Saturdays by Vapatis
PobUshlng Company Ltd., at 100-102
Elm 8t. W., Sudbury, Qnt., Canada.
Telepbones: Business Offlce 4-^84.
Editorfal Office j,4-4265. IS^nägac
E. SuksL Editnr W> EKJbmd. SläiUng
address Box .69,.8udbury< Qntaito.
Advertifling rates tipon appIlcatUtt.
•nranslatlbn free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassä: 1 vk. 6J)0 6 lOc 825
3'klLi'24)0'
Tbdysv^oissa: 1 Vi:: 7J00 6 ^ 3W
Suomessa: 1 v k . 7.00 6 klc 425
muut mnovai
MSka on paras sivuUpiiblil^^
Kuten lehtemme uutiMsästolla on fe^
ton ilmoitti viikon alussa, eitä kahden viikon kuluessa pidetään do-ininiohui
ja maakuntien konferenssi, missä keskustellaan puolustus-ja
turvallisuustoimenpiteistä. Konferenssi pidetään isuljettujen ovien
takana j a niinmuodoin suuri yleisö saa sen päätöksistä tietää ehkä
vasta sitten kun ne on jo pantu täytäntöön.
Mutta siviilipuolustus koskee kaikkia canädaläisiä, hiin nuoria kuin
«vanhojakin, niin tavallisia kadun rniehiä ja naisia kuin hallitusminis-terejäkin.
Tosiasiassa, jos ja milloin tulee sotatilanne^ ns. kadun
n^iiehet jä haiset ovat silloin kaikkein turvattomimpia. Tästä johtuu>
että kysymys siviilipuolustukiesta on julkinen äsiai mistä kanisan-joukkojen
ja heidän järjestöjensä pitäisi lausua oman harkitun mieli­piteensä
lukkojen taakse kokoohtuville hallitusherroille;
Ensimmäisenä herää kysymys, että miksi tämä dominionin jä maa­kuntien
siviilipuolustus konferenssi kutsuttiin niin hätäisesti ? Onko
puolustusministeri Claxtonilla ennakkotietoja täi epäilyä siitä, että
Yhdysvaltain imperialismi ailcoo laajentaa hyökkäyssotaansa?
Toiseksi kysymykseksi jää se, että minkälaisia mahdollisia siiunni-telthia
liittohallitus esittää tälle siviilipuolustuskonferenssille, missä
puolustusirtiniäterin rinnalla kokoontuu neuvonpitoon maakuntien pro­kuraattorit
ja R C M P : n päämies?
Ensinnnäisen kysymyksen johdosta pitäisi kaikkien canadalaisten
Sänöä yhdösta suusta seuraavaa: Jos puolustusministeri Claxtonilla
on ennakkotietoja tai pätevää syytä epäillä sodan laajenemisesta, hä­nen
velvollisuutensa on luottänVuksellisesti asiasta tiedoittaä Gänädan
kansalle. Jos hän ei tätä tee, silloin häh syyllistyy siihen, että täniän
Aiaän miehet, naiset ja lapset joutuvat tykkänään varustumättomirtä
atomisodan jalkoihin. Toiseksi on sanottava, että jos tiedemiesten lau­sunnot
atomiaseista pitävät osaksikaan paikkansa, hiin mitkään si-viilipuolustuskonferenssit
eivät ole riittäviä, sillä onhan möille selitet­ty,
että atomipommia vastaan ei ole mitään pätevää puolustusta.
Tästä johtuu, että jos vastuunalaiset ministerit ovat tietoisia sodan
laafenetnisen mahdollisuuksista, silloin heidän velvollisuutensa on
päättävästi ja julkisesti puhua ja toimia sodan läajentamisfa vas­taan,
sillä vain sodan ehkäiseminen on nykyvaiheessa tehokasta si-viilipuolustustä.
Toisen kysymyksen yhteydessä — huömiböhottäeri^^^^^v^
not ja vihjailut sekä ennenkaikkea valtioliisen pblii^^^ päämiehen
osallistuminen tulevaan siviilipuolustuskonferenssiin — nousee epäi­lyä
siitä, että aiotaanko räiihan äsiäh puolustaminen julistaa laitto­maksi
ja epäisänmaalliseksi toiminnaaksi? Olemmeko me kansakun­tana
saavuttamassa Hitlerin Saksan kehitystason, niissä sotää, ni­menomaan
hyökkaysr ja valloitussotaa, pidetään kansallisena hyveenä
jä ihanteena samalla kun rauhan asian puolustajat joutuvat vaino­tuksi?
Tässä yhteydessä ort syytä kaikkien hyvää tarkoittavien i h ­misten
ilmaista vakaumuksensa siitä, että tämän maan ja kansan ny­kyiset
ja tulevat edut; vieläpä riykyiseh yhteiskuhtajärjest^^^
nykyiset ja tulevat edut vaativat rauhan säilyttämistä jä sen va­kiinnuttamista.
Meillä ei kansakuntana ole mitään Voitettavaa so­dasta.
Päinvastoin sodan laajeneminen muodostuu kiroukseksi, mikä
aiheuttaa kärsimyksiä, kuolömaa ja köyhyyttä hiin Canadan kuin
muidenkin maiden kansoille. Vakuuttuneina siitä, että historia osoit­taa
nämä olettamukset oikeiksi, kaikkien hyvää tarkoittavien cana­dalaisten
velvollisuus on kokoontuvalle siviilipuolustuksen konfe­renssille
sanoa, että älköön se tehkö sitä fasistista rikosta tämän maan
jä kansan parhaita etuja vastaan, että yrittää pianna suukapulan nii­den
suulle, jotka rauhan asiaa puolustaen yrittävät estää tämän
maan ja koko maailman ajautumasta hirveään onnettomuuteen —
atomisotaäjfj. Muistakoon Siviilipuplustuksen konferenssi sen kumoa-mattomah
tosiasian, että kaikkien maiden kansojen todelliset isän-maanpetturit
toisessa maailmansodassa tulivat poikkeuksetta yläluo­kista
ja niiden liepeiltä — Hitler ja hänen takanaan ollut Saksan
suurbisnes, Mussolini ja hänen takanaan ollut Itaban suurbisnes,
puhumattakaan nyt qulslingeista> ryteistä ja heidän kaltaisistaan.
Kaikin mokomin, keskustelkaamme kansakuntana siviiliväestön
puolustamisesta, mutta tehtäköön se julkisesti ja täydessä päivän­valossa,
sekä tietoisina siitä, että vain sodan ehkäiseminen ja sodan-lietsojain
kontrolloiminen oh todellista ja rehellistä si\'iiliväestön puo­lustamista
nykyvaiheessa!
KtfiSKA KOBEA JAETTim
Wasbii>g<on. - - Se lailnka 3Ö l e -
veysaste tuli rajaksi kerrottiin äskei­sessä
Chicagon yliopiston pyöreänpyö-dän
keskustelussa. Joka laajallettiin
«BBC ; n kautta.
"Vähän ennenkuin Japani antau­tui",
sanoi kommentaattori, "useita
yhden tähden kenraalieita kiiruhti
Pentagoniin seuraavan lausunnon
kanssa: 'Meidän täytyy Jakaa Korea.
Mistä me <voimme Jakaa se?'
"Bversti, jolla oli Icokemusta JKau-koidän
asioihin protestoi: 'Te ette
voi jakiaa Koreaa. Se on taloudelli-hen
j a yhtetekuniiallinen yhteenliit-tymä.
Ei ole kohtaa inistä- Jakaa
fse-'
"Mutta kenraalit vaativat. 'Mei­dän
täytyy jakaa sen ennen kello 4.00.'
Tästä syystä kello neljä jakö tehtiin
38 leveysasteen mukaisesti." — Cana­dian
TribUne.
Echon falkoot ja
tanssit
Tariwell, Ont. — V.- jä u.-seura
Echoh kokous pidettltotk. 13 p:nä
jonne edustajamme toi raportin liit­tokokouksesta,
missä oli annettu tun­nustus
Echolle lUton nuorempana
seurana, että se on lyhyenä tolnUnta-aikariaan
niinkin hyvin mennyt
eteenpäin ja että se osallistui kiitet­tävästi
liittojuhlaan.
Täältä olikin Sievänen joukko voi­mistelijoita
jä urheilijoita liittojuh­lassa
sekä vielä jonkun verran jpenk-klurheilijoitä.
Varmaan olisi enenipi-kin
mennyt vaan farmeilla on niin
monet esteet, ettei aina parhaalla
tahdollakaan saa järjestetyksi aisioi-ta
niin, että pääsisi lyhyerixmalJe-kään
hiivireisulle niin virkistävää
kuin se olisikin päästä farmarinkin
joskus tuulettamaan itseään raskaan
työn välissä. Meillä, joilla oli ormea
päästä liittojulilaan teki varmaan jo­kaiselle
miellyticlvän ja virkistävän
vaikutuksen nähdä suurien vofmisteli-j
a - ja urheilijajoukon mahtavat ja
kauniit esitykset. Toivottavasti eivät
Echon nuoret Jätä urheilua tähän
vaikka liittojuhla oidiih jo sivuutet­tu
vaan jatkavat yhä Innostuneem­pana
eteenpäin.
Ensi pyhänä, tk. 20 pinä, on tal­koot
Echon haaliUa. Silloin pannaan
"saidinkipahvia" haalin seinään, joka
työ on ollut keskeytyksissä useam­man
viikon ajan.. Saapukaapa siis
suurella joukolla lyömään pahvia
haalin seinään, ettei enää pääsisi
tuulet puhaltelemaan seinän raoista
haalin sisälle. Talkoot aloitetaan jo
klo 10.
Myöskin päätettiin, pitää tanssit
tk. 26 päivän iltana. Saapukaa silloin
läheltä ja kaukaa railakkaisiin tans­seihin
Echon h a a l i U e . — L.
5 M f j
Tämä Kirkland Laken Jymyn tytöistä otettu kuva on myös Liittojulilasia. Vasemmalta oikealle edessä
Sylvia H a n h i s a l o j a Jean Marinlch. Takarivissä Helen Linquist, Fatsy Graham Ja Marie Mafci.
Kirj, Charles Sims
inen
iiikevuosi Wanu-pin
Mistä Truman siihibh tiila^?
U P : n tokiolaisessa uutistiedossa kerrottiin elokuun 14 päivänä, että
presidentti Trumän on antanut kenraali Douglas MacArthurille oi­keuden
antaa kuolemantuomion alaisilleen miehille, jotka osoittavat
tottelemattomuutta tai pahoinpitelevät upseereitaan.
Samassa uutistiedossa selitetään melko yksityiskohtaisesti, että jos
Yhdysvallat olisi virallisesti julistanut sodan, niin kenraaliMac.^rthu-r
i l la Olisi perustuslain mukaan ilman muuta oikeus äntäa kuoleman­tuomio
niskotteleville sotilaille, mutta kun virallista sotaa ei ole ju­listettu
Koreaa vastaan, niin presidentti Truman antoi erikoismää­räyksellä
kuolemantuomio-oikeuden tälle kenraalille — joka sivu­mennen
sanoen komentaa sekä Canadan että 'muidenkin "liittolais­ten"
sotilaita, jotka lähetetään hänen käytettäväkseen.
Yhdysvaltain hallituksen kannalta ylläkuvattu selitys saattaa olla
riittävä. Mutta muun maailman silmissä tässä on kuitenkin vielä
eräs tärkeä seikka selvittämättä. Meille ön sariottu, että kenraali
MacArthur on Y K : n "poliisijoukkojen" päällikkönä Koreassa. Hä­nen
pitäisi siis olla Y K : n ohjaus- j a määräysvallan alaisena. Toisin­sanoen:
amerikkalaisten j a heidän liittolaistensa pitäisi Koreassa
kuulla Y K : n ohjeita ja toimia sen säädösten alaisena. Mutta nyt tu­lee
Yhdysvaltain presidentti Truman ja antaa korkean omakätisesti
kuolemantuomio-oikeuden kenraali MacArthurille t
Yllaolevankin saattaisi jotenkin vielä käsittää jos Koreassa ei olisi,
eikä sinne aiottaisi viedä ketään muita kuin yhdysvaltalaisia soti­laita.
Mutta sinnehän on pyydetty liittolaismaista maa-, möri- ja
ilmavoimia. Tosiasiassa kenraali Mac.\rthurin komennuksen alai­sena
on jo esim. brittiläisiä ja canadalaisia meri- ja ilmavoimia. Sinne
suunnitellaan lähetettäväksi canadalaisia ja muitakin maajoukkoja
siinä nimenomaisessa mielessä, että nämä sotajoukot tulevat Y K : n
palvelukseen.
Mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että Y K onkin vain jonkinlai­nen
esiliina ja Y K : n yleissihteeri Trygve Lie vain Yhdysvaltain halli­tuksen
juoksupoika, joka tekee määräysten mukaan joitakin pikku-tehtaviä
samalla kuin valtiosihteeri Acheson ja presidentti Truman
määräävät tahdin.
Jos ylFaesitetty otaksuma ei ole oikea, niin silloin öh kysyttävä,
että millä oikeudella presidentti Truman antaa kuolemantuomio-oikeuksia
YK: n alaiselle ylipäällikölle jonka komennettavaksi aio­taan
joukko muitakin kuin Yhdysvaltain sotilaita?
Wanup. — Tk. 10 päivän illalla p i ­dettiin
V/anup Parmers & Workers
Co-operative Stores Ltd. puolivuosi-kokous
CSJ:n haalilla. Kokouksen
avasi virallisesti puheenjohtaja E.
Helsberg. Pöytäkirjuriria toimi V,
Lehti.
Sanomälehtiraportterlksl kahteen
lehteen. Vapauteen Jä Vapaan Sa­naan
valittiin allekirjoittanut.
Jäseniä oli kokouksen alkaessa saa­puvilla
32. Seuraava oli edellisen vuo­sikokous
pöytäkirjan lukeminen ja hy­väksyminen.
Kuultiin myös. Johto­kunnan
toimintaraportti, joka hyväk­syttiin.
Seurasi liikkeenhoitaja Ä.
Vällahoh tillselöstus kuluneen kuuden
kuukaudeh ajalta. Liikevaihto Wa-nupin
j a Wahnapitäen sivuliikkeessä
oV. yhteensä tällä ajalla ollut $53,-
«4.34, Josta oli tullut liikevoittoa $818-
05. Kaikki osoitti että osuuskauppa
on mennyt hyvin tyydyttävästi eteen­päin.
,
Valistustyön tehostamiseksi päätet­tiin
myöntää 4 prosenttia voitoista ja
valittu valistuskomlteaan A. Vällaho,
S. Kotila, Aino Lunda, Ida Mnska,
Sally Pinska, A. Rautiainen ja Inga
Alatalo. Entisiä johtokunnan jäseniä
jäi paikoilleen W. Koponen, T. K a u -
kuliin ja A. Rautiainen.
Äänten laskijoiksi valittiin mrs.
Kankaanpää ja John Hakomäki. Seu­rasi
johtokunnan uusiin Jäsenten v a ­l
i n ta ja suljetim lippuäänestyksen t u ­loksen
valittiin Johtokuntaan V. Leh­ti,
M; Kankaanpää, M. Pinska, T.
Jylhä, varalta' E. Helsberg, F. Tyni,
K. Warjonen.
O l i laaja keskustelu siitä kim joh­tokunta
selosti, että kaupparakennus
on tällä kertaa lilan pieni Ja sitä p i ­täisi
suurentaa. Se on totta mutta
jäsenistö harkitsi asiaa tosi osuus­toiminnallisella
tavalla .ottaen huo­mioon
suuret menot ym.. jota hank­keesta
koituisi ja varsinkin näin kal­liilla
aikakaudella, n i in päätettiin r a ­kennuspuuha
jättä toistaiseksi. Kaup­pa
tulee kohta 15 vuotta toimineeksi
Wanupissa Ja olemme huomanneet,
että vähän kerrassaan laajentamalla
StUlyy kauppa turvallisesti ja suurem­pia
velkoja tekemiättä. Enempää asi­oita
puuttuen lopetettiin kokous ja
hörpättyämme vielä kerran kuppi
kahvia lähdettiin kotUn. Jäsenistön
puolesta kiitän emäntiä palveluksesta
Ja hyvästä kahvipöydästä.
Osuustoimintaterveisin, Paul Tyni.
"Se el v e i ' o l l a totta", lausui cc f-
Iäinen ystäväni minulle viime viikolla
viitatessaan Vancouverista CCF:n
konventionista tulleisiin uutisiin. So-sialistiystäväni
täytyy kuitenkin hielr
lä katkeran pillerin sillä totta oni et­tä-
CCF: n kohventiorii hyväksyi Cold-weilin
sotaohjelman: vaatien cana­dalaisten
sotilaldsn lähettämistä K o ­reaan
ja sitä, ettei Kiinan tasavallalle
anneta edustuspaikkaa Y K : n turval­lisuusneuvostossa,
sekä luvaten tukea
jänkkien dollari-impeirialismla.
Ja kaiken kukkuraksi Coldwell sai
suostumuksen Reginan manifestin ro-muuttämiselle,
mikä ainakin sanoissia
määritteli CCF:n vastarinnan impe­rialistiselle
sodalle la kapitalist:selle
riistolle. Coldwell ja professori Scott
korostivat sitä, ettei CCP vastusta
voittollu järjestelmää.
Kapitalistisen voittöilujärjestelmän
hyväksyminen johtaa Douglasin C C -
P : n hallituksen antamaan Saskatche-wanin
öljyresurssit Standart Oilille
ja C C P : n kansallisen konventionin l i i -
paamaan canadalaisten poikien hen­gen
Canadaii. Yhdysvaltain Ja B r i ­tannian
kapitalistien voittoetujen
puolesta sekä siihen, että lasketaan
alas sosialismin lippu ja nostetaan
ylö.s Wall Streetin rosvolippu.
KANSAINVÄLINEN PETOS
KEHITTYMÄSSÄ
Tämä työväenluokan etujen likai­nen
petos C C P : n toimesta ei ole e r i l ­linen
kansallinen ilmiö. Se on osa
kansainvälisestä suunnasta: Oikeis-tososialidemokraattisia
johtajia pai­nostetaan
kaikkialla imperialismin
palvelukseen.
Britanniassa Attlee-Bevin-Strachey
hallitus on heittänyt pois Britannian
työväelle antamansa sosialistiset l u ­pauksensa
Ja palvelee vieraan luokan
imperialistisia etuja — kumi- ja t l -
nämonopoleja, jotka riistävät Malak-kaa
ja Wall Streetin pösöjä, jotka
kahmivat voitto-osinkoja kautta k a ­pitalistisen
maailman.
Ranskassa ja Saksassa Mochin ja
Schumacherin "sosialistit" työskente­levät
Ruhrin jälleenrakentamiseksi
jänkkien arsenaaliksi sodassa sosia­listista
Neuvostolittoa vastaan. He
kannattavat Länsi-Saksan armeijan
perustamista mikä vehkeilee hitleri-läisten
ja de gaullistilaisten fasistien
kanssa.
Yhdysvalloissa "sosialisti" Reulhfer
yrittää vaimentaa jä sitoa Amerikan
työväenliikkeen Washingtonin todel­listen
pomojen määräysvaltaan — US
Steel, General Electric, Dupont, CJe-neral
Motors jä Standard Oil tnis-telhin.
Tarkistakaa tunnetut rekortit, niin
silloin havaitsette, että yksikään näis­tä
rääkyvistä urhoista ei vastustanut
inynchenilälstä rauhoitusta Hitlerin
fasismin suhteen. .
Ja iiyti heidäii pelinään on jänkki^
imperialismin rauhoittaminen, tiikerin
juovien peittäminen ja työväestölle
vakuuttaminien, että Wall Streetin t i i ­keri
onkin vaaraton ja avulias l y p i ^ -
lehmä.
Eimert niuuta nämä oikeistolaiset
sosialidemokraat^et johtajat j-rittä-vät
lietsoa vihamielisyyttä Neuvosto­liittoa,
voittoisan sosialismin, rauhan
linnakkeen ja ihmisten veljeyden
maata vastaan. He opettavat, että
yksmkertalset työläiset j a talonpojat
tekevät rikoksen — olkoot he sitten
Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa
—^ Jos he heittävät kapitalistiset ros­vot
selästään ja ottavat omiin käsiin­sä
kohtalonsa järjestelyn,
VASTAUS CÖLDWELL1LLE J A
KUMPPANEILLE
Nämä miehet ovat kapitalismin mä-^
dättämiä. He käyttävät sosiälismih
pyhää lippua peittääkseen paheelliset
rikoksensa sekä kapitalismin haavat
ja taudit niin, etteivät kansanjoukot
niitä näkisi.
Menettäen luottamuksensa työläi­siin,
madellen Trumanin, Churchillin,
~Rheen ja Chiang Kai-shekln, edessä,
nuo plkeistososialidemokraättiset joh­tajat
eivät pelkää mitään ifnuuta niin
paljoa kuin työväen luokkatietoisuut­ta,
yhtenäisyyttä ja taisteluvahnlutta.
He tulevat, lyödyiksi yhdessä ros­voilevien
päämiestensä kanssa. Työ­väenluokka
kaikkialla maalimassa, E l -
belta Etelä-KUnan. mereen asti, on
lakannut polvistumasta — on voittoi­sia
— ja vallassa. Ja Euroopassa, A f ­rikassa.
Aiistraaliassa j a Amerikassa
työväenluokka on kaikkea muuta mut­tei
Innostunut palvelemaan anglo­amerikkalaisten
trustien Ja "keisari"
MacArthurin tykinruokana.
CCP-lälnen ystäväni. Joka sanoi,
"ettei se voi olla totta" ilmaisi tämän
epäselvästi ja vaistomaisesti. Mutta
mitä hän tulee tekemään? Sanooko
hän pettyneenä, 'menköön helvettiin
kaikki'? Goldwellin petos on aiheut-
^uomen asiainhoitaja
USA:n apulaisulko­ministerin
puheilla
Helsinki. — (S-S) — Suomen Was-hingtonin-
lähetystön asiainhoitaja
Otso Wartiovaara on äskettäin käy­nyt
Yhdysvaltain ulkoministeriössä
pyytämässä selitystä siihen, että kak­si
suomalaista alusta ön Yhdysvaltain
satamissa ollut amerikkalaistit viran­omaisten
"atomitarkastuksessa", tie-doltetaan
ulkoministeriöstä. - ;Asiain-höitaja
Wartiovaarän otti vastaan a -
pulalsmlnlsteri James Bpnbright. A s i ­ainhoitaja
Wartiovaara selitti äpulals-mlnisterille,
että amerikkalaisten toi­menpiteet
aiheuttavat alusten omis­tajille
suuria kustannuksia/
Kotimaassa lomalla ollut äuomen
Washingtonin-lähettiläs, m i n i steri
Jutila lähti lentoteitse Yhdysvaltoi­hin
elokuun 8 pnä.
Varustamon taholta kerrottiin, että
anieirilckalalset viranomaiset ovat vaa­tineet
hl. Haminan purkamaan las­tinsa
proomulh'n Delaware-J0en suul­l
a 60 kilometrin päässä määräsata­mastaan
Pliiladelphiastä.
Kuitenkin molemmat laivat ovat
sittemmin saaneet luvan purkaa las­tinsa
varsinaisessa-satamassas-
Smmtmtaina, 20 ^nä'^jtäutlanp3l-vefhis
klo 11.45, klö 4 :ÖS I f t ä ^ H i ^ l c k -
iertii sekstetti. 4 ^ Sarjälalsten eiä-öffiä
raivioiden ^eä&äa. : -
•liia^^JiiiiS^ 11.50läi-nilevymuslikkla.
1225 Lasten koulu-kypsyys.
T r i Marjatta SelVäntiiB-Vär-heeäumiaa'
päkihof. K l o ;4.(l5 saiiöma-lehtäatsaus,
klo 4.20 äänilevykon-sertti,
klo 10 englanninkielinen uu­tiskatsaus
j a 10.10 NtiCHl ikyliäxi. 'hu­vinäytelmä,
y ' i
Tiistaina 22 pnä. K l o 11.50 tänään
ja klo li oopparaduettoja. K l o 4.0S
Sanomalehtikatsaus. K l o ' 4 2 3 Jazids-t
a be-bopiin. k l o 4.36 äänllei^vkdn^
sertti. Klö 10 englanninkielinen kat­saus
Ja i i . l 0 Mikä on Stiömen yleism
sukiöämi? • i., "'/
Keisklvlikkonä, 23 pnä. M o 11.00
tänään. 12 äähilevjmiusiifclkia Ja Wp
10.10 Euroopan yleisurhellumestar
niuskilpaUut, iaö 16.50 chd^-ohjel-nma.
, ;• .
Torstaina 24 pnä. K l o 1150 tänään
Ja klo ;i2 äänaievymiisii^ Klö ^ 1 5
lastentunti. Hyirä, Satim^yteiiM.
Kh-J. Z. tcpeiluJs. Mö 1040 Edi<k>-
pan yl(B^uirh(Biimiitetani^^pafl^^
isäuslkaalista ohjäioaa.
Perjajitalna 25 pnä. Klö 12 kankah-laulujä
ja. 1 2 i p miksi taivas p n i a n i -
hen. PU. t r i Martti Franssila esitel-möi.
K l o 4.05 sähömaiaitfitätöaus Ja
4iö musiikkia koko perheelle, klo
10.10 Suomi;5|enperhlB,kirj, Tuttu Pa^
risto, klo röJ25 Eurocqito yteisOT^
lumestaruuskilpällui ja iois mies­kuorolauluja.
Lauantaina ^6 phä klo 11.50 Tä­nään
j a 12 äähUe^muslikkla. Klo
4.05 sanomalehtikatsaua. ;10.10 ensi
viikolla kuulemöie: k l o 1Ö.4'0 Aata­min
puvussa ja Vähän Eevankin, mo
1055 Vanhaa tanssimusiikkia.
VanhÄmxat iivät e y i ^ S t e t U
kusteluutt Ja lÄviiotias
,^tlaa Leena ja neUvuoti^ä
leikkivät isäa; Ja äitiä.
npen kaksi ensinmainittua leflto «•!
ten istuessa hurkäsä. T^*»*!
- Jtkö änä ieikikään toisten
sa tiedustelee Kaiten äiti. fa?
sattum^ta vilka'ssut lasten
— Mutta miksi et sitten ole
mukana?
— Amerikkalaiset lähettävät 680,000
sähkösanomaa päivittäin.
tanut sen, että monet ovat iiäln sa­noneet.
Oikeistqsosialidempkraättls-ten
johtajani tehtävähän ohklh saat­taa
työväki toivottomaksi, pettää se
j a tuhota työväen uskon j a taistelu­tahdon.
Coldwellille voidaan antaa vain y h ­denlainen
vastaus: On taisteltavaa en­tistä
päättä vämmm Canadan jä rau­han
puolesta. On kerättävä kyinme-niä
tuhansia nimiä pömini panhaan
adressiin. On taisteltava Canadan se­kaantumista
vastaan Wall Streetin In-tervehtiosodassa
Koreassa. Ön tais­teltava
rauhan puolesta.
Mr. Nelsonin lahjäpa-kettijuttu
HelsiiikL (S-S) — Saadun tie­don
niukaäh öh aiherikarisuömalaihen
nir. Harry Melsönin lahjapakettljuttu
•Joutunut uuteien vaiheeseen. Asian
tutkimukset Johtivat kuten tunnettua,
vuoden 1948 lopulla siihen, että ju­tussa
asetettiin syytteesieen li20 hehkeä
ja monet tuomittiin'viime vuonna
huomattaviin safckpirahgaistiiksiin. A i ­noastaan
muutamat ss^tetyistä välit-tavat
Helsingin raastuvan Ja raastu­vanoikeuden
päätös kumottu.
Hovioikeus on vapauttahut tämän
hehkiiön hänelle tuomitusta rangais­tuksesta
Ja tavaran arvon menettä­misestä.
6 ^ on tödehhut. ettei
sanottu henkilö pUut tiennyt kita, että
hänen ulkomailta tilaämähsa lahja­tavara
olisi tuotettu maahan luvatto­masti,
j a ettei tilaaja öle voinut edes
epäillä pakettien tiiontlä luvattomak­si
ottaen huomioon ölösluhteeti Joissa
maksun suoritus Ja tavaran vastaan-ottamlheh
on tapahtuhht. Näin cdlett
syyte ön korkeäcnniaissa oikeusastees­sa
hylätty. Päätös on Icpuliinen.
- Minä olen lapsi, mutta he J
ole vielä saaneet minua, sillä heä3
ole vielä menneet nalmlfiUn.
S X Ä S T Ä V X EHbotns
Sinisen nuuka skotlantliainen
aiitahut kemistille analytoitaTafei J
«tekoista pontikkaa. 1
><)lfepähoiUäni". sanoi
"TätiÄ on kauheata aihetta. JosnJ
päStte tätä. nun vakuutan, ettid
lette sokeaksi. Parempi on Uiä
" E l ole tarpeellista", sanoi
tilaiheh. "Ystäväni McTavish m
Jp monta vuotta sokealla, joten _
sopii hänelle syntytiiäpäivälahjte
Uhkarohkea yritys
Ranskalainen sanomalehtimies B.
Manfrais. Joka älkol yksitääh tun­keutua
läpi Toemoek Hoemoek vuo-riStoh
sehrätäkseeh Äinatisoriivlrtaä
Belemiin sakaka Brasillaissä, oh, k a ­donnut
viidakoissa. Alkiiasukkaät o-vaj;
löytäneet hänfeh viimeisfeh leiriy­tymispaikkansa
ja päiväkirjansa. S i i ­tä
käy ikni. että hän vilise päivinään
kärsi nälkää Ja y r i t t i elää JuUrilla Ja
siemenillä Ja että hän oH myös syö^
nyt koiransa. Viimeisistä merkinnöis­tä
käy ilmi, että hfin halusi Jatkaa
matkaansa ilman matkatavaroita, m i ­kä
säännöllisesti merkitsee kuolemaa
viidakossa. Manfraisln tarkpituksehä
oU ollut kirjoittaa artikkelisarja ranis-kalalseen
aikakauslehteen viidakko-matkastaan,
joka nyt päättyi kuole­maan.
Sylvah Lake, Alta. — Hma on i
suotuisa Jä vaikka oh ollutkin vä
koleaa mm ei ole vielä pakkasta J
lut. Näillä seuduilla odotetaan 1
laista, satoa kiikkiin kasveihin
den.
Täällä meidän tuttavien kesken 1
dettiin pienet pidot, nimittäin Ainot
Onm Koski kutsuivat meitä va
tJittaviaan ylettämään heidän ;b
elämänsä alkamisen muistoa ja tai
maila sainomaan jäähyväiset,;
aikovat pain matkustaa Vä:
veriin, jonne he ehkä asetti
toistaiseksi asuinaan. Meitä tuttavi
oli kokoontunut sinne 21 heiMäsI
aina Salmon Armista BC:stä olinf
William ja Tyyne Laitinen. Oli J
kein hauska tavata tuttaviaan JatM
kului koko hauskasi. Tuttavat o M
tUöneei; fitehiä muistoesineitä pltoM
kutsujille j a ne otettiin kiitolllsuuä^
lä vastaan, siis toivomme onnellial
hiatJa^ läpi elämän talpaleea
Jospa malhltsisänme meistä nsl
heiä^mista. INle täfiUä saira^tänmi
Öariha Torsti on vielä huonossa Tolnl
hissa. Hän on pian ollut vuodel
viiolxBeh bmana, siis siitä lähtien taa
hän sai halvatiskohtauksen ja toipn
mtoen oh hyvin hidasta. On täälli
toihenkin, joka on iialväantuned
mäahriUt 14 vuotta. Hän on tos
Jölm Kangas. Hän oh nuorempi Jj
oikein elämänhaluinen, mutta ei n
käVellä. Oh ikävää, että ihminen
luu ,,nom paljon kärsimään,
iniltehkin on tyytyväinen köhtali
sa.
'. Nyt sanon parhaimman tervehdjk
sen kalkille. — Elisa.
— Aslafatuntijä Craig Rice sanoo,
fettä mahdollisuudet ovat 9—1 vastaan,
etät miieis tekeig murliän ennen kuin
iiaiiieh.
l^ppitehdas löpuili-sesti
Ouluun
HemhkS. — (S-S) Pitkä:
riitä typpttehtaan paikasta on
nut; Elokuun 10 pnä pidetyssä TfvM
Oy:h yhtiökokouksessa tehtaan sijoi
tuspäikaksi hyväksyttiin lofvim
OUlu. valtioneuvoston alkaianm
määrättyä vastoin asiantuntijain Isa
suhtöa; sijaintipaikan Pohjols-a»
lÄeeh. Tehtaan rakennustyöt aloltet
Uin mahdollisimman pian ja se a»'
niee tuotantonsa alkamaan v.
Kustannusarvio on n. 170O milj.
Tonttialue on valtion maata, mu'
luovutusmuOdollisuudet ovat
suorittamatta. Typpi Öy:n
OTUstajia ovat Rlkkihappol
Kansaneläkelaitos ja valtio,
Oltuamme vuosikausia siinä ilinel-sessä
harhauskossa, että raamatun a i ­kaisia
ihmeitä ei tapahdu enää, mei­dän
täytyy nyt tunnustaa itsellem-ihe
ja julistaa "juur julmasti", että
ihmeitä tapahtuu sekä uskovaisten et­tä
maallikkojen keskuudessa.
Hengellinen ihme: Vatikaanista
tiedöitettiin niaanantalha, elökUun 14
phä tähä vuonna, siis noin 1950 vuot­ta
Jeesuksen syntymisen jälkeen, että
piaavi Pius on roömalal^atolisen
kirkon päämiehehä ja jumalan
välittömiä edustajana ihäanlcama-ralla'
määrännyt, että tästä lähtien
kalnlikkien kaikkialla maailinassa
täytyy uskoa kolmiyhteisen jumalan
lisäksi myös siihen, että Neitsyt Ma-,
ria. Jeesuksen äiti ori fyysillisirie ole-muksineeh
noussut taivaaseen.
Joka ei usko, etta Neitsyt Maria,
bh sielulneen Ja ruumiineen otettu
taivaaseen, hän on tästä lähtien ke­rettiläinen,
jolle Paavi ja hänen luut-
"hattttinsa eivät taivaan ovlä raota.
J o t k i i l katoliset piispat ovat tosin
ilmaisseet seti käsityksen, että uskon'*
Icnppaleen julistaminen säiattaa hidas­tuttaa
Icatolisten Joiäxuiytystyötä
muidenuskovaisten keskuudessa, mut­ta
heidän ääntänsä ei tässä, kuultu.
Tämä uusi uskonkappale perusttiu
noin tuliat vuotta sitten, eli v. 676
annettuun lausuntoon, että kun Neit­syt
Marian hauta avattiin pyhän Tuo­maan
pjryrtnöstä, niin hauta olikin
tyhjä.
Mutta vielä suUrempia iluneltä t a ­pahtuu,
tämän matoisen maailman u l ­kokultaisten
politiikkojen. parissa.
Me tiedämme, että toista maail­mansotaa
käytiin demokratian säilyt-täniisen
Ja fasismin, tuhoamisen hy­väksi.
Sodassa tuhottiin fasistien ase-laumat
— muttei ilmeisestikään fa­sistisia
aatteita.
Eshnerkiksi John Bartlett kirjoittaa
nyt Prankfurtlsta Lentoon ÖliVerveril-le
Ja Toronto Globie and Mailille, että
kommunistien ja muiden isänmaan­ystävien
.toiminta on huomattavasti
voimistunut Saksassa. Mutta'vaikka
Hitler hävisikin sodan n i in hltleriläi-syys
elää, sillä mainittu Bartlett sa­noo:
"Amerikan vu^nomaiset tutkivat
ehdotuksia, joiden tairkoltuksena on
julistaa kommumstlnen puoltie lait­tomaksi
Länsi-Saksassa.".
I Hitlerin Ja Amerikan vhranomäis-teri
välillä oh tässä yhteydessäi vain
volhiasuhteideh määräämä ero Hit­ler
julisti koko £läkiah kbihinunlsti-tiUolueen
laitt^imxakst. Ainerikkalaiset
vlrariöihaisfet eivät pysty siihen Ja sik­si
he tyytyvät vain Lähsi-Saksan
konuhunistien pahnaan juiisi^hiiseen.
Ja syy: Itä-Sa&sän kothmunistit sUuh-pitteiövät
täiiiäh kiiuh lopulla t)idet-tä^
äksi Känsalliseh Rihtamän kon­gressin,
mikä toihiii itoksan yhdistä-mlsieksi
ja its^näistyttäinteekSi Ja saa
ihhelsesti sUnä määrin kannatusta
LänsI-JSaksässakin, että silheh vaha­taan
paremmJUä "aatteilla" — hitle-riläisUlä
vbhhakeihöilla
Ihmieelllstä on se demokratia mitä
amerikkalaiset vhihomals^t saksalai­sille
opettavat!
DuheeUistä ovat inyös Wall Striee-tin
lempitytön Öörolhy t l i o o i ^ h in
aivoitukset. Öltuaah kolrviääij iiiyö-ten
kylinän isodan karmalla Ja tuet­tuaan
kaikkia hUtä poliittisia töimeh-pltelta,
Jotka ovat nykyiseen tilantee­seen
Johtaneet, Wall Streetin sotaoh­jelman
ptioliesta jatkuväätl klrjoittfi-nut
Dorothy Thompson on ruyennut
pelkäämään omaa varjoaan Ja k i r ­joittaa
nun. seuraavasti.
"Ne meistä, jotka uskovat, että
Amerikan ulkopolitiikka on auttamat­tomasti
uhkarohkeaa, j a että se Joh­taa
meidät suoraa päätä katastrofiin,
on tehokkaasti it^aimennettu. Qn yialn
ylcsl puolue ja se on sotapuolue.. Ei
ole patrioottista Johtoa Joka antaisi
taisteluhaasteen suunnalle
olemme menossa tai jolla olisi järt
vyyttä tai rohkeutta vUtolttaa
tie . . ."
Dorothy-tyttö on siis hu
niistä seuraamuksista mitä on
siitä kun Yhdysvaltain hallitus^
systemaattisesU kalvanut maaö^
Y K :n Jalkojen alta ja rau"
asemesta vahnistellut kolmatta
— mitä kaikkea hän itse on mstfl
settomasti tukenut.
Miss Thompson puhuu Trom» J
llstamasta opista, jonka mukaan r
rikan täytyy olla maailman -
ja "vapauttaa kaikki hyökkayks«"
rit huolimatto siitä haluavaOo^
(vapautusta) tai eivätkö
Tunnustettuaan vasenkätlsesö,
maailman kansat eivät halua
kan Unperialismin "vapauttaffliS*j
koska se ''vapauttaa" ne it
tään Ja tohneentulo
hali»'-
taan, miss Dorothy T b o » f ,° .
että jos; "hyökkäys" (tarkoittoa
tomaakansojen itsenälstymi««'
nistuu, sitä seuraavaan .
Bceii Biaältyy joakkomltutoe»^
tys Ja vapautettavan ma» «»T,
ovat silloin ilmeisen h * » ^ * ^ .
mätt opetuksen saamme
Ihme on siis t a p a h t u n u t d^
WaU Streetta propagandaty^o^»
kee Jb khrjoltuksen
hän ei Ilmels^ti aiokaanj^^
rahnusta veriruskeista
maailman rauhaa vastaan.
koura.;
TO?