Vapaus, January 12, 1950

              " •••••••••• •• ' •• — " >.
i5iw 2 Torstaina, tammik. 12 p. Thursday, Jan. 12
:*ffe&Bdiiä^'iiB^ tbe Post
ti>tied itrlee veelOr T u e B 4 a y s .
nuJtrafajrB acd Satantajra b ; Vaitaai
,:?ul)!Uiiliis LUL. «t 109>103
: iSnir: St. TO./ SUÄnsr; OOL, Carhmla
' Edttozial Office^ 4M28Si lAtSiM^
E. Suksi. Edltcr W. BklnzML Uimiis
aääxeu Box 69. eadbniy. Ontario
Adyerttejcg retea^ iq>oa appUrattap
TYMuflatfoit free of dteigg
llIt/IUSBIzmAT:
Canaoaesa' 1 vk. 6JM 6 Ut,8JZ5
Ybd^aHbUsai^^ I vk. 74» 8 kk. 8£0
SuoiMsear i: vft. 7 i » O k& 429
l i i i BI i i i f c i voimat heikkenevät
).?ff " * Colombossa, Ceylonissa kokoontunut Britannian Commön-i;
; vrealthin maiden ulkoministerien konferenssi alkoi tavalla, joka viit-
: } taa siihen, että; tarkoitus on keiriolla millä tahansa saada järjestetä
^ I l^oj&inlainen Kaakkois-.Aasian sotapakti'%o
^ I f l p l f • "^^^^ tällaisen Atlantm paktin Kauko-Idän alaosaston muodos-i
:f ^1 t e i s e e n on Hmeisesti runsaasti, mutta yoimat tuntuvat ^
i l f i i i M i ^ l i » junakin sikäli, että jos sellainen lapsi keisarileikkauksen avulla
Lif - ''steadaansymjrtetyksi, se jää sairaak-sl ja kitukasvuiseksi olioksi, jon-
/ | | . , ka elonpäivät ovat luetut.
'^i'''' , Kaikki tämä ilmenee muodossa tai toisessa Colombossa lukittu­va,
"jen ovien takana pidetyn konferenssin avajaisistuntojen menoa k u -
. Cvaavista: uutistiedoista. Tyypillisenä esimerkkinä on Robert Trum-
C l -rbHlIin tammikuun 9 päivältä lähettämä uutistieto missä heti alussa
SYNTYMÄ-
FÄIVIÄ.
. Hucmenna, t i - 13 pnä täyttää Rää­täli
Joseph Anton Ifelnonen Soosta
75 vuotta. Yhdymme suSuIalisten" ja
ystävien onnitteluihin merkkipäivän
johdosta»
muut sanovat
Nandy Niemi kuol-
JBf Timminsissä
Tfimnins. — {Fvhelintieto) —
Täkäiafsten määnmiestenune kes'
knadessa hyviä toonetta mrs.
Mandy .Niemi kuoli ".änääo, tam-mfktinn
12 pnä,, kello 3.30 aamulia
fcotonaait j;
Haofajaiset pideläah' €S J-:n
Timmlnsin osaston haalilla sun-nnntalna,
tamtnikaun 15 pnä kello
2 iltapäivällä. /
Vancouverissa
toimitaan erit­täin
vilkftaasti
r-SITÄ:
;-f jftssmbtaän, että kbhferenssin tärkeimpänä kysymyksenä on kommunis­mi
«min etenemisen ehkäisy 'Kauko-idässä, "Kaikki muut vaike^^^
f ^ ruoka- aliravituille kansoille; levottomuudet Kaakkois-.^asiassa ja
~ i ® Japanin rauhansopimus mukaanluettuina — nähdään välittömässä ^il^lS i^-SU^^ lähestyy Kiinasta päin",^ selitti mr.
»Trumbull ja jatkoi: >
f f , '. . "Alustavassa keskustelussa tuotiin esiin vihje; että Yhdys-
' valtain o d o t ^ t ^ lopuksi rahoittavan Cömrrionwealtfiin pyt'ki-
' l myksiä kapitalistisen järjestelmän aseman kärsi-
» Toisin sanoen Colombon konferenssin järjestäjien mielessä on
- »jonkinlaisen "Marshallin avun" suunnitelman ja "Atlantin paktin"
1 »Kauko«idän muunnoksen perustaminen. Piiäpyrkimyksenä on "kom-
.^i^i^^^ , . * » * » r f o ^ : « a « " "kapitalistisen järjestelmän aseman"
•A •
a mm..
I munismm vastustaminen
«pubiiistamihen, kuten mr. Trumbuir avomielisesti selittää.
Miitta vaikeuksia on ilmeisesti monenlaisia. Niinpä mainitun
Itiiitistiedori mukaan Intian piiäministeri Nehra on korostanut, että
: I • [Euroopassa käytävä "kylrtä sota" ei sovellu .\asiaän. Kuten huoma-
J.| Jtaaa Nehrukin myiintäii, että itse pääasia, kapitalismin puolustaminen
• K Jon «välttäniätöntä, mutta hän on liian lähellä Aasian orjuutettujaysor-
' l *rettujä ja nälkiinnytettyjä kansoja ollakseen näkemättä, että kansal-
.?! 1 liseen itsenäisyyteen, den)okraattiseen itsemääräämisoikeuteen ja pa-
If^rfl?' . 5 rempaan elämään pyrkiviä -•Vasian kansoja, ei enää voida vanhoilla
keinoin pitää orjuutetussa asemassa. Siksi hän puhuu demagogisesti.
%
1^.
jaettaisiin ainakin vähän vapauksia — mitkä molemmat ovat imperia-;
|:} ,., |listfsille "emämaille" tai niiden hallitseville piireille kauhistus.
J'' ». ToiseUa puolen,näyttää kuitenkin siltä, että "emämaiden" edus-f
l i f S f e s ^ ^ ^ ' k a n s o i l l e lakia ja evankeliumia. Britannian
ulkoministeri Bevin niäalasi paholaisen kuvan seinälle ja. peloitteli
kuulijakuntaansa selittämällä, että Neiivöstoliitto on nyt luopunut
lEäiisi-Etiröopän maiden viettelystä- jotta se voisi keskittää kaikki
* voiinänsa Kaukoitään. \ii meidän oma Lester Pearsonimnie vastasi
?NehrulIe, että ''Kansallineiv ja alviee^ önyhta paljon
t* mahdotonta", joten: liittykää pojat vain Yhdysvaltain sotavankkurien
f vetbjoukkoon.
I Mutta mitä Kaukoidässä oikein ''puolustetaan" kommunismia
•v,vastaan?
Viet Namin tasavalta antaa siihen havainnollisen vastauksen.
? Kuten tiedetään Viet Namin tasavalta perustettiin Ranskan viran-iomaisteri
vastarinnasta huolimatta Ranskan Indo-Kiinan alueella ja
s tähän päivään mennessä Ranskan imperialistit eivät ole saaneet k u ­rkistetuksi
maansa itsenäisyyden ja vapauden puolesta taistelevia Viet
«Namin ka^alaisia. Tämä sota \*iet Namin tasavaltaa vastaan mak-
• saä köyhyyden kanssa tappelevalle Ranskan valtiolle noin miljoona
»dollaria päivässä ja aiheuttaa ranskalaisille eräiden arvioiden mukaan
IIVVIV SANOTTU, MUTTA
RATKAISU LÖVTYY VAIN
LAnsiLAADI!«^'Ai:.LISTA TIETX
Me emnie hyväksy ^calkkia tai m i ­tään
"Jehovan todistajina" tunne­tun
uskonlahkon oppeja. Heidän us-kosäaah,
mikäli me sitä ymmärrämme
jä heidän evankeliumissaan. m i ^ U
ms sitä käsitämme, ei ole mitään sel­laista,
mhiliä me voisimme hyväksyä.
Mutta Canadan ylioikeuden äskei­nen
f Jouluk. 5 p.) päätös, mikä antaa
heille varauksettoman vapauden us­konsa
rauhalliseen palvordiseeni ön
sellainen teko minkä me sydämellises­ti
hyväksymme ;
Mutta tässä maassa täytyy olla t i ­laa
kaikille uskonnoille Ja tasa-arvoi,
rieh suojelu niille kalkille. Täytyy o l ­la
vapaus hyväksyä j a hyljätä kai­kissa
asioissa — poliittisissa, uskon­nollisissa;
sosiaalisissa j a taloudellisis-sa
asioissa.
Me kaikin kuulumme johonkin vä­hemmistöryhmään
..,
OntariOiSa on 2,000 asukkaan kaup­pala,
> n k a väestöstä pn noin 20
pro3. neekereitä. Kauppalan nimi'
on Dresden. Siellä on. Harriett Bee-cber
Stowen "Uncle Tom's Cablnin"
Uncle Tomin hauta. Pastori Jcsiah
Henson voitiin haudata Dresdeniln.
mutta neekereiltä voidaan kleltäS
aterian tarjoilu Dresdenin suurimmis,
sa ravintoloissa. „- Tämä näyttää aina­kin
pinnallisesti- katsoen tasa-arvols-tcn
oikeuksien kieltämiseltä canada-laisilta
heidän ihonsa värin vuok­si
Juuri tällä kertaa me voimme esit­tää
vain yhden ehdotuksen Dresdenin
neekereille, Penistakaa hyvä ravin­tola.
Tarjoilkaa siellä kauppalan par­rasta
rtiokaa kohtuhinnalla Ja miel­lyttävällä
tavalla, Ja sitten, kieltäy­tykää
tarjoilemasta valkoihoisille, jot­ka
haluavat syödj^siellä. He eivät
uskalla valittaa/koKteluaän. —. The
VCterans' Advqeate.:
ÄLKÄÄÄfME ANTAUTUKO
KOEKANIINEIKSI
Kansallinen terveys; ja huoltode-pärtmentti
"varoitti; tällä viikolla ylei­söä
erinäisistä lääkkeistä. Joita mai­nostetaan
"Yatmanas parannjisiaSlC-keehä"
nuhalle (I^rlrnrttsroilselle)^.^
Samanlaisia varoituksia oh annet­tu
Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Brittiläinen lääketieteellinen julkaisu
, Lancet ilmoitti muutama päivä sitlen,
että sisäministeriön myrkkyasioita
käsittelevää lautakuntaa pyydetään
kieltämään näiden lääkkeiden myynti
ilman lääkärin määräystä siksi kun
monta lasta on niiden johdosta kuol­lut
ja moni aikxiinen on saanut nils^
tä huumaavan vaikutuksen . . . ( Y h ­dysvaltain)
Better Business-lautakun­ta
on tuominnut ilmoitukset, joissa
Ruotsin passiviisumr
ei ole tarpeeltiii«rt
Suomen passiin
N W York- — Ruotsia Amerikan
Linja ilmoittaa, että Suomen passilla
matkustajat eivät tarvitse enää Ruot;,
sih viisumia läpikulkua varten. Tä­mä
on varmaankin ilotoen uutinen
kaikille niille- Suomen kansalaisille,
Jotka matkustavat SUcmeen tai pois
sieltä. Hyvä-ssä kunnossa oleva passi
on ruonnollisestikih yhä edelleen tar­peellinen.
L i n j a kuljetti- viime vuoden aikana
kaikkiaan 3Jf,013 matkustajaa Atlantin
ylit=e, ilmoitetaan yhtiön pääkont- | keistolaiset sosialidemokraattiäet joh^
torista täällä. ^ täjät voivat luottaa Amerikan dolla-
; ——— — — — ^ I reihin j a ryhtyä Julkaisemaan kah-iuosltellaan
näitä lääkkeitä lapsUIe. | deksan sivuista päivälehteä ensi h e l -
b n valitettava että näiden lääk- mikuussa "Pcpularen" asemesta, m i -
''Minä kysyn RSäidinisteriltäi on.
ko sosialidemokraattinen pnolne,
jonka jäsen hän on, saanut sano­malehdistölleen
rahaa ulkomailta?
Yoiko ministeri- vastata minolle:
Kyllä; taFEi?"
- Jules Moch, j^lle Jacques-Duclos
ylläolevan kysymyksen esitti Rans­kan
perustuslakia säätävässä kckouk.
sessa marraskuun 19 pnä jätti
kysymyksen vastaamatta. .
Hänen äänettömyytensä oli sa-ma
kuin myönteinen vastaus. Kai­kesta
haolunatta Jacques Docloa
esitti viivyttelemättä iodls<teiW et.
tä Leon Blomin- sanomalehti "Po-polaiiri^'
o!i raiskalais-amerilika-laisen
pan^iyhtiön asiaiUiaana
ja.sai rahaa Belgiasta, Sveitsista,
Italiasta ja Britanniasta.
Äskettäiset losiasiat vahvistavat
taas oikeistolaisten sosialidemokraat­tisten
lehtien rlippuvalsuusaseman.
parisissa jouluk, 13 pnä pidetyssä leh^
tikonferenssissa AFL,:n varapresident­ti
Dubinsky julisti, että Ranskan o i -
Italiäirta, seia^niiden rmnalls ns.'te- 1 ^ ^ ^ I „ , ^ ^ S A ' S „ A « . '
oDismisumot Kreikasta, Iranista. i „ . | Osaston kimnmjas^
tiasta ja Braziliasta —. unioita, jotka ; Emilia Salminen KUOllut
eivät ole mitään muita kuin diktaat- j Vancouver, B. C. — C S J : n jäsenis-toristen
hallitustensa välikappaleita.!
Valtiodepartmentin palveluksessa
keiden, myynnille cn annettu raja­ton
vapaus ennen kuin tehtiin riittä­vä
määrä päteviä klinikkakokeita n i i ­den
tehokkuuden suhteen. Ihmiset,
jotka nauttivat näitä lääkkeitä, an-,
tautuvat asialliseöti kokeiltavaksi saa­matta
silti vastapalvelukseksi mitään
tleteelllst^turvaa mahdollista huonoa
vaikutusta vastaan ... — Toronto
Daily Star.
MARKIIÄtLOOqNEN' EI
TUOTA TOIVOTTUJA TULOKSIA
Sert jälkeen kuin Trumanin ohjel­ma
julkaistiin kolme vuotta sitten
Yhdysvaltain asema (kansainväli­sessä
politiikassa) on vakavasti huo­nontunut
v. 1949 kehittyneen kahden
tapahtiimasa:rjan vaikutuksesta. Y k ­si
niistä oli Neuvostoliiton oimistu-minsri
Yhdysvaltain atomimonöpoim
hävittämiseksi. Toinen" oli M?o Tse-tungin
menestys järjestäessään ja
Johtaessaan K i i n a n vallaiikumouksen.
Näillä tapahtumilla on syvällinen
vaikutus kautta laajan Euraasian
mantereen—-,Ja erikoisesti kahteen
avainmaahan, mitkä ovat ratkaisevia
vallan tasapainossa röaailmassa. Y k ­si
niisiä on Saksa. Toinsn Japani . ,.
— .Walter Lippmann.
. •••
"SUU PUHUU SYDÄMEN :
KYLMYYDESTÄ",; ''\
Sudbury Daily Star julkaisi} maa­nantaina
ÄP:n uutistiedon missä ker­rottiin,
että Kuomintahgin: sotalaivat
tulittivat amerikkalaista rahtilaivaa
K i i n a n aluevesien ulkopuolella. Mut­ta
naapurimme ovat tottuneet tulis­saan
Ja valveillaan pieksemään " p u ­naisia"
kuin "vierasta sikaa" ja n i i n ­pä
Chiang Kai-shekln tihutyöt pantiin
"punaisten" kontolle ja Star-lehtl j u ­listi
y l i etusivun xilottuvassa otsikos­saan:
•
"Punaisten sotalaivat pommittaneefc
Yhdysvaltain rahtilaivaa."
kä ilmestyy nyt viimeisiä kertojaan"
j a jonka levikki on vähentynyt 15,000
kappaleeseen päivässä.
'9Iinä annoin takeen mr. Blu-miile^
sanoi Dnbinsky, «että AFL
tekee kaiken mahdollisen uuden
sanomalehden tukemiseksi."
olevat^ Yhdysvaltain uniopomot on­nistuivat
saamaan näiden "tsollisuus-imioiden"
lisäksi " K i i n a n työväen-iliton",
mitä ei kukaan tuiine ja i en
lisäksi kourällisan saboteeraajia, va-koUijoita
Ja hajoittajia-eli ns. maan­paossa
olevien uniciden edustajia.,
Samassa tarkoituksessa Ylidysval-taln
imperialistien hyökkäyspolitiikah
hyväksi Ranskan sosialidemokraatti­nen
puolue j a sen sanomalehti on
saanut tai tulee saamaan dollareita
AiPL:lta niiden, jotka saavat amsrik-kalaistä
kultaa, täytyy tukea Wal3
Strieetirt ohjelmaa.
. Ranskan sosialidemokraattisen puo_
lueen lehdestä tulee Yhdysvaltain v a l -
tiodepartmentin: äänenkannattaja;
Ranskaa siirtcmaaksi, suosiva lehti;
Neuvostoliittoa vastaan tähdätyn so­tavalmistelun
löitl,
Jiiiui 'taissä mielessä Bliunin leh- !
tö piti tammikuun kokouksen 8 p::iiä.
Osanotto^ kokoukseen oli; kohtalai­nen.
Ensiksi saimme todeta- taasen
kuolematL vierailleen jäseutstöinme
keskuudessa vieden kumua jäsenem­me
Emilia Salmen. Vainaja oli e n ­nen
toiminut innoläcaasti, etei&in
naisten keihössa. KunnToitimme
vainajaa kukkalaitteella, joka lätoe-cettiin
Spinrulaan, jossa vainaja -hau­dattiin.
Iispää i-auhassa kmmon tor
veri!; '
William Bennettin kuolsmah jcJj-dosta
lähetettiin osastomme puoles­ta
surunvalittelu, -paikalliseen The
Pacific Tribune lehteen.
Huomioitiin kirjeenvaihdossa ilme­nevät
asiat, jotka koskevat vuosira­portteja
j-.m. K u u l t i i n ilmoitus^ että
I paikaLllseii L P P : n taholta järjeste­tään
Pendcr Äuditorlumiih Lenin
muistctilaisuus t k : n 22 päivän i l l a k ­si
alkaen kello 8. Kehöitaxmne-läi-t
i f ; ^ on suuMUeltu'julkaista- t temme lukijoita ^osallistumaan t ^ än
vaksi Greenin, Dubinskyn ja Ache.h''^'o^^^se«" tilaisuuteen.
sonin siänaokseUa, oh tuomittu häa i Lasten joulujuhlien rahoittamisek-
.viööii. i si o l i to'minut järjestöveteraani P a p -
Kaikki työtätekevät, kaikki rehelli- i : Jääskelä esimerkillisellä tavalla
Titon uutispaljous
l i
l i
0ii
l i i
i4
J4,000 miehen menetyksen kuukaudessa. Ja nyt, jolloin Kiinan kansa
lön itsensä vapauttanut, Ranskan imperialistit ovat kovasti huolissaan
Jsiitä, että heidän näppinsä irroitetaan kokonaan Viet Namin tasaval-
* Iän kurkusta. Siksi Ranskan imperialistit puhuvat hermostuneessa
:o että Indo-'Kiina on kommunismin elulinnakeKaakkois-jAasiassa—
kuten Suomi oli ennen pohjolassa — ja pyytävät hystee-
«risen pelon vallassa aseita ja muuta apua Yhdys\'alloiUa.
J ; » Toiselta puolen on kuitenkin muistettava, että mikään mahti ei
»voi enää pitkiksi ajoiksi alistaa Aasian kansoja minkään imperialisti-
2 sen maan riistettäväksi ja sorrettavaksi. Toinen maailmansota ja
1 sitä seurannut Kiinan kansan vapautuminen on ratkaisevassa määräs-
^sä vaikuttanut siihen, että sirrtoniaakansojen kansallinen vapaustais-
Jtelu menee muodossa tai toisessa onnelliseen päätökseen, kuten tapah-
I tui Kiinassakin. Kaukoidän kansat, mukaanlukien Viet Namin tasa-
;Jvaltalaiset, täyttävät historrallisen tehtävänsä — o m a n maansa va-i
pautiamisen. '
I Tämä siirtomaäkansojen vapautuminen el valitettavasti tapahdu,
{läheskään niin tuskattomasti-ja verettömästi kuin olisi toivottavaa ja
Jmitä voitaisiin odottaa niiden ehdottomasti oikeutetun asian perus-
* teellä. Mutta kun Viet Namin, Burman, Indonesian, Malajan jä F i -
:*lippiinien kansoja nyt syytetään täällä suurpääoman prostituoimien
'lehtien toimesta, niin meidän sietää muistaa kaksi hyvin tärkeätä seik-
*kaa: l ) Siirtomaiden orjuutetuilhlT kansoilla on aivan-yhtä hyvä oi-j.
keus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kuin meilläkin ja millä
i ,* muulla maalla tahansa, ja 2) siirtomaiden kansat — joiden täistelu-jl
menetelmille ei tosin ole valinnan varaa jätetty — ovat ilmeisesti
I " J hyvin oppineet "emämailtaan" ja käyttävät aivan samanlaisia mene-
I jlelmiä riistäjiään ja sortajiaan vastaan kuin mitä viimeksimainitut
Kv 'ovat vuo^
mm On turhaa puhua siitä, että Neuvostoliitto tai demokraattinen
i K i i n a uhkaa joitakin Kaukoidän maita. Tosiasia on se, että siirto-
Jimaakansat ovat heränneet ja valmistuvat ratkaiseviin taisteluihin
2 kansallisen itsemääräämisoikeuden puolesta. Ja kun Colombossa nyt
* kokoontuneet ulkoministerit yrittävät suunnitella jonkinlaista Kaak-
*kois-Aasian paktia häiden kansallisten vapausliikkeiden murskaami-
«sek^i, niin se kohtaa koko Aasian mantereen kansanjoukkojen vasta-
S yoimat loppua hyvästä halusta huolimatta.
IV-v-
Vuoden vaihteessa tiedoltettiin, että Canadan sanomalehtien uu­tistoimittajat
olivat Canadian Pressin vuotuisessa tiedustelussa äänes­täneet
ylivoimaisesti sen puolesta, että Jugoslavian diktaattori Josip
Broz Tifo oli kuluneen vuoden aikana enimmän uutisia aiheuttanut
henkilö. CPn: suorittaman äänestyksen mukaan sellaiset miehet kuin
Vishinsky, Churchill, Truman, paavi ja vieläpä Rita Hay\vorthkin,
jäivät kauaksi jälkeen Titosta.
Jollakin tavalla meistä tuntuu, että kyllä Tito suorittikin sellai­sia
tempauksia viime vuonna, että porvareilla ja heidän lehdillään o li
siitä sekä riemua että suun pieksemistä.
Juuri joulukuun lopulla ilmoitettiin Washingtonista, että Titon
Jugoslavia oli saanut yhdysvaltain kontrolloimalta Maailman pan­kilta
«525,000,000 lainan.
Jouluk. 22 pnä Tito ja länsi-Saksa allekirjoittivat $126,000,000
kauppasopimuksen. Joulukuun 26 pnä allekirjoitettiin Titon ja B r i ­tannian
välillä viisi vuotta voimassa oleva kauppasopimus, jonka yh­teissummaksi
tulee $616,000,000. •
Ja joulukuun 24 pnä Tito vaihtoi maansa lentokentät Yhdysval­tain
kanssa —• ei tosin yhdysvaltalaisiin lentoasemiin, vaan siten, että
Yhdysvallat saavat sotatarkoitustensa hyväksi käyttää mielin mää­rin,
tosin kommerslaalisen valepuvun verhossa, Jugoslavian lento­kenttiä
ja sen vastapalvelukseksi Titon koneet saavat laskea — Itä­vallan
lentokentille. .
Tätä aikaisemmin ilmoitettiin Titon saaneen syyskuun 9 pnä
Export pankilta $25,000,000 lainan ja lokakuussa $3,000,000 lainan
international Mohetory Fundilta sekä $2,700,000 lainan kansain­väliseltä
jälleenrakennuspankilta.
Kun tähän lisätään Titon lukemattomat muut pienemmät tem­paisut,
ja hänen salaisen poliisinsa päällikön kenraali Alexander
Rankovicin lausunto, että Titon vankiloista vapautetaan 7,304 po­liittista
vankia (joista 3,462 oli jo \Tipautettu), mistä näkyy se kuin­ka
laajalle on kansanjoukkojen keskuudessa levinnyt Tito-vastainen
liike, niin emme lainkaan ihmettele vaikka Canadan porvarilliset uu­tistoimittajat
ovatkin sitä mieltä, että Tito oli kuluneen vuoden uutis-rikkain
mies.
'Mutta kaikesta huolimatta meitä ihmetyttää tämä; Jokin aika
sitten Tito julisti mahtipontisesti, ettei hän tarvitse Neuvostoliiton
eikä kansandemokratian maiden apua '"sosialismin rakentamisessa".
Titon silloisten selitysten mukaan. Jugoslavia rakensi puhtaasti j u ­goslavialaista
"'sosialismia" ja ennenkaikkea jugoslavialaisilla voimil­la.
Olihan Jugoslavia itse vapauttanut maansa, ilman Neuvostoliiton
ja muiden apua juuri päättyneessä sodassa!
Mutta nyt näyttää siltä, että Tito tarvitsee kuitenkin ulkopuo­lista
apua "sosialisminsa" rakentamisessa ja kuten sanottu, meitä i h ­metyttää
vähän se, että minkälaista on se "jugoslavialainen sosialis­mi"
jota rakennetaan WaU Streetin politiikan ja ennenkaikkea Wall
Streetin dollarien avulla?
LEOX BLVM
Dubinskyn saman lausunnon mu­kaan
A P L : n komitea; jonka erikois­tehtäväksi
on annettu järjestää tais­telu
Amraattiuniqiden Mäailmahlllt-töa
vastaan, on "kuliittanut y l i m i l ­joona
dollaria" vuqdeh 1945 jälkeen,
samaan aikaan -pufainsaEyn johtama
Ladies Garment W6rkers Union on
kuluttanut lähes kaksi miljoonaa sa­maan
tai:koitukseen.
A P L : n kongressissa man-askuussa
1948 Wm. Green viittasi kyynilliseäti
niihin suunnattoman suuriin raha­summiin
Joitä Yhdysvaltain uniopo­mot
käyttävät turmellakseen ja h a -
joittaakseen työväenluokan kansain­välisen
liikkeen. Greenin maimtse-mat
summat olivat vieläkm suurem­pia
kuin ne mistä Dubinsky puhui.
* Näiden tosiasiain valossa Leon B l u .
min viimeaikaisten artikkelien " h i n ­ta
dollareissa" tulee itsestään selväk-sL
•'/ ' V
Kirjoittaessaan elokuim 11 pnä, et,
tä ''Euroopan maat eivät tule toi­meen
ilman Yhdysvaltain tasavallan
runsasta apua" Leon Blum tarkoitti
enrten mimta, että oikeistolaiset so-siälidembki-
aattiset puolueet, keltai­nen
työväen kansainvälinen ja "Por-ce
Ouvrlere" eivät tule toimeen ilman
Yhdysvaltain dollareita.
Alarraskunn 28 pnä Lontoon
"Times" tiedoitti, että Yhdysval­tain
teollisunsuniot psaUistuvat
entistä aktiiviisemmin niaansa hai.
iltaksen kansain>-äliseen toimin­taan.
Toisin smoen, AFL ja CI-p
m oikeistojqhtaijat toimivat val-tiodeparimentin
hyväksi.
Yhdysvaltain imperialistien ohjel­maa,
seuraten Green j a Murray, kel­taisen
uiiiokänsainvälisen elvyttämi­sen
avulla, kokoavat siipiensä suojiin
imlöUikkeen hajoittajat Ranskasta ja
set ihmiset, kaikki jotka taistelevat
kansallisen. itsenäisyyden ja rauhan
puolesta; ttileyat halveksimaan sitä
lehteä minkä timnusmerkklnä on dol­lari
ja keltalsieha ohjslmana petos.
— För Ä Lastinff^Peace, For A People's
Democracy.
Toronto.— C S J : n paikallissn osas-tonnäyttelijät;;
ovat vilkkaassa toi­minnassa
t a l v i - ja kevätkauden a i k a ­na
sillä heidän toimestaan esitetään
•kaikkiaan kolme näytelmää Torpnton
suomalaiselle kansalle. Näytelmät
ovat "Yö Puzstalla", "Taiga" ja " R u ­ma
Elsa" — kaiJtki huomattavia näy­telmiä.
"Yö-Puzstalla" esitetään ensimmäi­seksi,
sunnuntaina, tammik. 29 pnä,
alkaen klo-2: ip. Esitys alkaa näin
.varhain siitä s3Trstä, että catharlnesi-laiset
j a buffalolaiset sekä muut p i -
tempimatkaiset ehtisivät esityksen
jäliaen hyVlssä^ ajohi kotiin. Näytel­män
oh jaa Aarto Latvala ja esittäjät
ovat kaikki nuoria näyfctelijöitäi j at-kä
varmaan esittävät unkarilaisen
kansannäytelmän kauniit laulut . ja
vilkkaan vauhdin parembun. kuin m i ­tä
yleensä on totuttu kuulemaan ja
näkemään meikäläisillä seuranäyttä-möillä.
^'Taiga" on^ inahtdva kuväus elä­mästä
Siperiassa tsaarivallän aikana
j a lienee ehkä monille jo entuudes­taan
tuttu sillä se on esitetty täällä­kin
noin 20 vuotta sitten. "Taiga"
On kuitenkin niitä näytelmiä, jotka
eivät koskaan vanhene. Kalle K u ­janpää
on ottanut ohjatakseen tä­män
suuritöisen joukkonäytelmän ja
me voimme -odottaa saavamme pal­j
o n k im näytelmä nähdään ramppi-valossa.
"Ruma Elsa" on uutuus "rapakon
tällä puolen" ja vieläpä Suomessakin,
jossa sitä on jo esitetty vasta kahden
vuoden ajan valtavalla menestyksellä.
"Torontolaiset T y k o j a Hulda Virtanen
j a Vilho Säilä olivat Suomessa käy­dessään
tiläisuudsssa näkemään " E l ­san"
j a olivat hyvin tyytyväisiä när
keräten varoja, joita jäi jo seuraavaa­kin
kuusijuhlaa varten. Väinölle a h -
nettiiln raikuvat suosionosoitukset
tunnustukseksi, iiyvästä työstään ja
vieläpä ilmeni, että Pappa se o l i j o -
xlSetäoin ETAOIN ETAOIN ETAOI
ka edeilisessä Vapauden ryntäykses­säkin
ne, rapiat hankki j a sitä tuli
ylimääräiset taputukset.
Jculutänsselssa arvotuista lahja voi­toista
lankesi palkinnot seuraaville:
Ed. Huhtala j a Art Heden saivat
kaLkkunat ja naapuriosaston toveri
P. Rapo sai puHon Skotsi setan r i i k a -
palsamia?
Skandinaacian keskuskomitean toi­mesta
järjestetään keskitalven j u h ­la
t Haistings AuditoriiuniiU' tulevan
helmikuun 3 p:nä alkaen kello 8 ip.
Olemme jäsenenä tässä komiteassa,
joten keholtamme tämänkin vuoksi
lehtemme lukijoita huomioimaan tä­män,
juhlan. -
r,^-inäi£i;en rapoi-ttiett esityksien
jälkeen siirryttiin valitsemaan pu-iieenjchtajan,
sihteerin, rahästonhol-t
^ a n ja jchtokunnan ehdokkaita a l -
kaheeCle toimintakaudelle: Kaödd ^
toimitsijaehdokkaat löytyi; joiden^
nimet aisetetaan jäsenistön nälitär
vaksi haalin ihnoitustauMle: -
Järjestö-osastonime; ja iPlnnish
Societyn vuosikokous tullaan^ pttär
määii sunnuntaina tk. 20 p : mä kello
12 päivällä. Saapukaapä toveiit jou­kolla
kckoukseen. Kaikki niitä koko­uksessa
keskustellaan . j ä päätetään"
koskee, meidän yhteistä asiaamme,
jota me olemme vapaaehtoisesti läh­teneet
eteenpäin viemään. Syytä t o i ­vottomuuteen
ei ole olemassa. C S J : : :n
järjsstö kansaa yhteiseen canadälai-seen
aarreaittaan parhaita kansalli­sia
perinteitämme, joiden kokoami­sessa
epäilemättä jokainen suomalai­nen
haluaa olla mukana. Vuosikokous
terveisin: Mökin poika.
YKSIMIBLISi:^
Polilsikomissaari: «Vai te o'-!
jälleen tääUäl Sanoinhan vihasU
criasl.l a*.. • e_t tä• minä en tahdo teitä 3
Pidätetty: "Samaa minä ^
konstaapeliUe, mutta hän v ä j ^
minut tänne."
* •
XEUVö~~ •
K o s i j a : (Tytön isäUe) ~ Uskc*
minua,,minä en voi elää ilmana
dän tytärtänne." |
Tytön isä: — Koettakaa seni '
Minä luulen, että se onnistm
vain vähennätte menojanne.
HUONO; TAPA
- - Minun: rouvani ei koskaan.
.nukkumaian ennenkuin myöhään
la. enkä-saa häntä luopumaan
tavasta.
— Mitä hän sitten tekee y]
nihi myöhMn?
— Hän istuu j a odottaa minua
tiin.
HYVIN KmiMAtfclSTA
MUuari Kemijärven ukko lähti
källe matkaUe, aikoen käydä Hei
gissä, Rovanianellä hän astui
naan j a matkusti- siten Tampe
asti. Siellä häh astui junasta
man jaloittelemaan. Koska hän...
tenkin oli tottxunatbn junalla matfa
tamlseen, tuli hänelle sellainen «rö
dys; että hän uudelleen junaan noa
tessaan joutuikin siihen, joka
Tampereelta pohjoiseen. Hän
muuten hyvin puhelias j a k
vaunussa erään toisen matkusta
kanssa^
— Katsokaas, olen kotoisin
järveltä, selitti ukko, ja olen
menossa Helsinkiin. Minne
matfciistaa?' .
— Qlen kotoisin Helsingistä ja
nen nyt Kemijärvelle.
— Niin, tuumiskeli löcko h
mietlsfceltyään. KyUä nyky:
keksinnöt ovat ihmeellisiä. Kun
tun selkä siihen suutaan, mihin
kulkee, tulen Helsinkiin, kun taas
joka istutte minua vastapäätä,
te Rovaniemelle samalla junalla,
lä se On ihmeellistä!
|evans
»afjä
lli¥i$(
Ljtjod™ J
|s35=en j3
(ED
Vält
Cobaltilaiset kokoon­tuvat
Miettisen liio
helmikuun 5 päivänä
Cobali, Ont. — CSJ: n täkäläisen
osaston tämän 'VUoden ensimmäinen
kokous pidettiin Elomaalla uudenvuo^
denpäivänä. Koska osastomme jä­senluku
ön hyvin pieni niin päätet­tiin
pyytää, että entiset virkailijat
jäisivät edelleenkin toimiinsa,-että ei
tarvitse valita uusia muuta kuin s i l -
kemäänsä. Eino Tarvainen on otta- j nä tapauksessa, että joku haluaa saa­nut
"Elsan" holviinsa j a voimme luot- da.eron pätevien syiden perusteella,
taa siihen, että Eino osaa. hoitaa Tämän päätöksen jälkeen jäivät kaik_
"Elsan" kaikin puolin hyvin. entiset virkailijat paikoUleen tä-
Edellämainlttujen kolmen näytel- mänvuoden ajaksi paitsi rahastonhöi-män
lisäksi tullaan kevätpuolella esit­tämään
pari muuta "kappaletta, j o i ­den
suhteen el ole vielä tehty var­maa-
päätöStä, mutta "onhan tässä
vielä kevättä". — A . N .
taja. •
Hydron Clubille päätettiin vuokra­ta
haalimme vähintään kerran kuu­kaudessa
illanviettpja varten. Koska
osastomme el käytä haalia talvisin.
Kysytaysi . . . Samalla.haluan'
syä julkaiseeko Vapaus syntymä]
csastolläan • onnittelut sellaisille
[kilöiUe; jotka- ei^^t; ole Vapauden
ajoita eivtt^^^^ Jäilestyneltä
liiltft?? - r 'A. y , 'Meadov • Portagei
Vastaus: Kyllä, Vapaus ei
kään asiana omaksu mitään
mieUstä karsinakantaa. J,os oi
tai ystävät lähettävät meille
hyvänsä täkäläiseUe maanmi(
me tarkoftetmi onnittelun ji
vaksi ^ntyntäoäiväosastossamme,
julkaistaan iniellhyyällä.
Selvyyden vuoksi:on ehkä'
va vielä uudelleen^ että rajoitetuni
lah yuo^i syntymäpäiväonnll
julkaistaan vissin yleisohjelman
kaan, mistä ei poiketa kei
suhteen. Ne julkatetaan 50- \
päivänä, 60-vuotispäiivänä, fö'
päivänä, TOrVuotispäivänä j a sen
keen joka vuosi, mutta vain
jos tällataen oimittelutervehdjfs
hetetään Vapauden toimitukselle.
" — Sarvipäälehmien ikä
poikimakertoja osoittavien
kaitten mukaan siten, että niiden Ij
kuun Oisätääh yksi, koska-hieho:
sä poikii kaksivuotiaana.
mm
iustami
ipia V
luunnite
aa Suor
lopan n
ruksella
e lippu
emissä c
t.\ VIISU?
YYDETT
EILLE
iHJEET
OSKEVII
roton
Tilalk
nyi!
Ainoa
määre
Va
saa osastomme siten hiukan
kustatihuksia varten.
Kokouksen päätyttyä pelattiin)
goa mutta m r s . Mäen tucma pa
to jäi seuraavaan kertaan sillä
k a hän voltti sen itse. ei hän :
nut sitä. Palkinto jäi siis seuraan
kokoukseen, jossa nälidään ketä
nestaa bingopelissä.'
Muistakaa siis saapua Mieti
helmlkmm viidentenä päivänä,
lä :Baä taas pelata bingoakin. -
124 AI
la
Toisen maailmansodan alussa ve­tosi
Canadan hallitus cariadailalsilh
nuoriin mlälim ja kehoitti liittymään
maamme armeijaan ja pelastamaan
Canadan demokratia fasismin vaa­rasta.
Satoja tuhansia cahadalaisla
liittyi vapaaehtoisena armejaan. K im
sota päättyi -EJiroopassa oli_ siellä
aseissa 282,000 canadalalsta, joista
vam mitätön osa oli asevelvollisuuden
perusteella otettu. Kxm sota Euroo­passa
päättyi suuri osa Canadaan p a ­laavista
lupautui lähtemään T^Tnen
merea sotanäyttämön taisteluun.
Suuri määrä näistä vapaaehtoisis­ta
tiesivät työttömyyden kirouksen.
Canadan hallitus vakuutti scdan a i ­kana
että sodan päätyttyä jokaisella
täytyy olla työtä ja vieläpä sillotaen
pääministeri King v^cuutti eräässä
pijheessaan, että- elintason täytyy
nousta, Tietoisimmat vapaaditbisel-tiesivät,
ettei porvarin lupaukseen ole
hiottamista sillä kuinka kapitalistinen
Järjestelmä voisi nykyisen kehityksen
vaiheella pelastua kriisistä. Näille
nuorukaisille oli kuitenkin tärkeintä,
että fasismista tehdään loppiu sillä se
uhkasi pimittää koko maailman.
Nyt oa havaittavissa kaksi eri ke-iiityssuuntaa.
Rikkaiden pääomien
omistajien voitot kasvavat kasvamis­taan,
mutte työläisten ja farmarei­den
elintaso painuu jyrkästi alaspäin.
Kehnon iilkc^olitiikan takia Canada
on menettänyt kauppamarkkinoita.
Joka on johtanut työttömyyteen tuo­tannon
tyrehtymisen takia j a farma­rit
eivät saa tuotteitaan kaupaksi.
Vaalien aika oU taas lupausten a i ­kaa.
Maan kahden jchtavirhman
puolueen taholta luvattiin vaalien
jälkeen suiurten rakennusprojektien
alkamista työttömjrysvaaron tor jumi-seksi.
Ennustettiin kultaisen !:y-vinvoinnin
ajan olevan edessä. •
Canadan hallitus on yrittänyt kai­kin
keinoin peitellä «taloudellisen t i ­lan
huonontumista. Tämä jlxere^
maamme kahden suurimman milon
T L C : n j a C C L : n presidenttien hal­litukselle
jättämästä lausimnofita.
..Siinä sanotaan, että hallitus .talialii-sestl
yrittää salata, työttömien luku­määrää
j a että heidän ihankkimiensa
tietojen -penisteella on todettu työttö»
mien lukumäärä vähintään 300,000;
Hallituksen taholta on myöskin a n ­nettu
omituinen selitys työttömyyden
syntj-misestä. Äskettäin siltä taholta
säilöttiin, että työttömyyttä on «yn*
tynjt koska .vuoden ajalla noin 250,*
000 kansalaista tuli täyteen työikään.
Tämän mukaan siis työttömyys on
luonnollista Ja työikään tulleilla e i siis
saa olla valittamista jos eivät löydä
tj-ötä silloin kun aikovat ryhftyä tekc
mään sitä.
Tosiasia on kuitenkin se, että val­tavasti
sum-ln osa 300,000 työttömästä
cn kokenutta työvoimaa. Enemmis­tö
vanhuutensa takia eivät saa työtä,
kuten tavallisesti huonona työaikana.
Jos nälkäiset työttömät työläiset
yrittävät järjestyä ja sitÄ ainoata
järkevää tietä saada oloihinsa paran-»
nusta, m i n sitten selitetään sen mer­kitsevän
"kommuntstista salaliittoa".
Mutta se. että maan taloudelliset
asiat hoidetaan niin kurjasti, että
gmtyy työttömyyttä, siinä e i tietysti
ole naitäön vikaa, sillä ollaanhan t u l ­tu
kapitalistien "normaalikauteen".
"Konmiunistien salaliitto". huiB
Toronton suuret kapitalistiset leii
kun kaupungin työttömät, joldeiÄ
kOssa' oli' paijon sellaisia, jotka <^i|
panneet heräcensä alttiiksi fa->i.
vastaisessa taistelussa, penu^^
Union of Unemployed Vfmkexs-t^'/
sen järjestön. Ihmeellinen "sala-j J
to", joka perustetaan julkisesti f
vieläpä Oäliettää lähetystön k a -
gin talolle. J a pollisui taholta 5
tetään julkeasti, että heidän t i -^
taan on tähän järjestöön läit^
oikein poliisiurkikija. Tälle r
urkkijalle annettu tehtävä 1»,
kaan ole^J'paljastaa" jotam saif S-jiflkisessa
järjestössä, vaan-s
provokatiot^ötä.
Se ei kuitenkaan ole salaista
kommtinistit ovat monet kena»
nustaneet vakavan työttömyydes
hittymlstä, ellei hallitus muuta
uiko-, että. s i s ^ l i t i l k k a a n s a .
myöskään se, että he auttavat ^
t
tömieh järjestämistä Ja vaaUvat*
kille työttömille, riittävää av
säcä suurlsunnta&ten
maiden avaamista, -Joiden toi
teiden kautta voitaisihi tyött
Hevittä».
Kummallisia ovat pmrvareidtSj
paukset j a ihzneellisiä taeidän
sensä!—ITotL
k
ji
ti