Vapaus, November 10, 1949

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 10 p. — Thursday, Nov. 10
.mm
Iiii
^ .M
PS
mm •i
l i i ,
/••-"-"••l.y"
3lf
l v i ; "
mm im.
i l
— m d e p m a i»
OKcaa of Fbmiab CM>«<W»ni JBB-tobUsbea
NOT. etb 1917. Aattaosted
M second elAM mall bf ib» Pott
Otflee Depvtment. Ottava. FOb-
Udied ttaslce vedOf: ' l ^ n e s d f t y i*
Xtamidays and Sätnrdaya bgr Vapana
jPubUibms Coaqiaöy U d , , at itUhm
mm8i.W^ BaStmr, Oot, ~
TetopboMa: B M H M H QCBea 4-caM.
Xdttocfal Oftiea *-4m, tfanatir
adareaa Bot a i ^ flodbiat, Ootiuto.
AdTMttelng rataa iipon appHcatlnE
Ttanaiatfcm ftea ef ebarga.
1 Vk. 6iN) • kk.
9 kk. 9,00
YbdyafaOolMa: l tk. 7A) e kk. 9 « )
1 vk. T M « k k . 4 »
^^Ei koskaan enää9 9
Huomenna vietetään 31. aselepopäivää sen kunniaksi kun Sak-sa^
h kanssa allekirjoitettiin aselepo marraskiiun 11 pnä 1^18 ensim-n^
isen maailmansodan päätyttyä. Tällöin kunnioitetaan täällä, ja
aivan oikein kunnioitetaankin, kaikkien niiden muistoa jotka kah­dessa
ipaailmansodassa antoivat kaikkensa, elämänsä, demokratian ja
ihmiskunnan vapausaatteiden säilymisen puolesta. Kun tehtaiden
pyörät pysähtyvät huomenna kello 11 aamupäivällä, silloin tyrehtyy
työnteko kaikkialla maassa ja tämä lyhyt hetki omistetaan demok­raattisten
vapauksien puolesta kaatuneiden miljoonien ihmisten muis-ftjUe
samalla korostaen sitä, että "ei koskaan enää" saa muodostua
^Ijainen tilanne, missä ihmiset tappavat toinen toisiaan ja hävittävät
jötikkomitassa tehtyjä arvoja niin, että köyhyys ja kurjuus lisää vielä
s^dan uhrien suurta lukumäärää.
' ' Hyökkäyssota on Xyrnbergln oikeuskjulustelussa julistettu kan­sainväliseksi
rikokseksi. Se on rikos ihmi^untaa ja sivistystä vas­taan.
Ja jos kerran on totta, että sodilla el ratkaista mitään ihmis­kunnan
syvällisempiä ongelmia, vaan että niiden ratkaisuyritys so­dan
avulla on rikos, kuten Nyrnbergin otkeuskuulustelussa todettiin,
sUlöin on rikpllisuutta sekin jos kiihotetaan sotaista mielialaa, teh­dään
sotaliittoja joitakin toisia maita vastaan ja järjestetään tietoinen
a^istautumiskilpailu, mikä ei voi johtaa muuhun kuin sotaan. Siksi
kuhnianosoituksemme demokratian puolesta kaatuneita omaisia, tut­tavia
ja maailman miljoonia kohtaan vaatii «meiltä tänä päivänä pe­räänantamatonta
toimintaa rauhan säilyttämisen puolesta. On sa­neltava
suoraan, että atomiaseita käytettävässä kolmannessa maail-imansodassa,
jonka avulla Wall Streetin pankkiirikenraalit toivovat
pääsevänsä maailman valtiaiksi, voi tuhoutua koko sivistysmaailmä,
seUaisena kuin me sen tunnemme, ellei rauhaarakastavat ihmiset
saa sitä rikollista sotaa'ehkäistyksi. Jos me mielimme siis rehellisesti
ja puhtaalla omallatunnolla kunnioittaa demokratian ja rauhan puo­lesta
kaatuneita sankareitamme, silloin meidän täytyy myös sanoa,
että "ei koskaan enää sotaa" ja käytännöllisesti katsoen liit3rttävä
. Canadan rauhankongressin johdolla käytävään kampanjaan atomi­pommien
pannaan julistamisen hyväksi, niin Neuvostoliitossa kuin
Yhdysvalloissakin ja kaikkialla maailmassa. On nimittäin muistet­tava,
että atomipommi on hirvittävin joukkotuhon ase mitä koskaan
oft vielä sodissa käytetty ja sen käyttö kohdistuu pääasiassa siviili-vf^
töä vastaan, niin tällä mantereella kuin Euroopassakin, jos ker­ran,
atomiiotaan ilähdetaänj iSiksi on linkimättär^vaadittAva atomi-aäjnmien
ja kaikenlaisten atomiaseiden laittomaksi julistamista kaik-inklla.-
ms^ilmassa-sekä -tehokasta kontrollia sen hyväksi, ettei näitä
tu)(}baieita voida missään salaisestikapn rakentaa. Auttakaamme siis
oiii^l^a osaltamme Canadan täuhahkongressia saamaan vähintäin
20,000 allekirjoitusta atjonjiponimin pannaan julistamisvaatimuksen
^
,',v' Tänä aselepopäivänä voidaan -todeta se "ilahduttava seikka, että
kainsaSnvälinen/jänjutys tuijtuy nyt olevan, vähän lievempi kuin vuosi
si£(enf' Syyti täivini ovat),«jnohet. Yhtenä ratkaisevana tekijänä on'
räidiaiiliikkeen valtavan voimakas kasvu kaikkialla maailmassa, Toj-se^,
tek(iänä'pn. sodanlietsojien asiam paljastaminen ja vaa-ratMinak$}:
ie.kelninen' kaaHkojs-Eiuroopan känsandemokiratian maissa.
%ii*is''#ki]ä'öiti''d^m^^ rauhan voimien histoHallinen'voit­to:
Kiinassa. Kaikki nämä, yhdistettynä kaikkien maiden kansan-jöiukkojen
yleiseen rauhantahtoon, ovat osaltaan heikentäneet sodan­lietsojien
asemaa ja auttaneet rauhan asian lujittumista. Mutta olisi
ehdottomasti väärin otaksua, että sodanvaara on nyt sivuutettu, sillä
mitä ahtaammalle VVall Streetin miesten johtama kansainvälinen
imperialismi joutuu, rnitä suurempia vastuksia se kansanjoukkojen
taholta kohtaa, sitä epätoivoisempiin tekoihin se turvautuu. Vain
tämä selittää sen, miksi demokraattisuudestaan ylpeilevä Yhdysval­tain
hallitus tuomitsee tänä päivänä henkilöitä "väärien" poliittisten
mielipiteiden takia — ja jos se onnistuu siinä — huomenna polttaa
roviolla kirjoja ja vääräuskoisia oppineita ja sitä tietä kulkee sota-s6rkkailuihin,
kuten ovat sen edeltäjätkin kulkeneet.
Rauhan säilyttämisen hintana on kansanjoukkojen jatkuva valp­paus
ja päättävä toiminta sodanflietsojain paheellisten aikeiden eh­käisemiseksi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tänään täyttää' E m i l B s a n i o Webs-ters
Comerslsta, BC:s6a 60 vuotta.
Onnittelumme päivän s a n k a r i l l e!
Mitä muut sanovat
K U I N K A K A f A-V?
K u i n k a kauan kulmakaupan pitäjä
säilyisi l i i k e a l a l l a jos hän m y i s i t a v a ­roitaan
ainoastaan niille, j o t k a ovat
hänen kanssaan samaa mieltä p o l i ­tiikassa?
K u i n k a kauan te ostaisitte häneltä,
jos hän sanoisi teille "varo saamasta
r a d i k a a l i s i a aatteita päähäsi t a i saat
ostaa sunnuntaipaistisi j o s t a k i n muu­a
l t a ! "
Canadan hallitus toimii juiu-1 siten
k u i n ylläkuvattu kulmakaupan pitäjä;
se e i tee kauppaa Itä-Euroopan, K i i ­n
a n j a Neuvostoliiton kanssa siksi k un
se e i tykkää n i i d e n maiden kansojen
poliittisista mielipiteistä. — J . J . H u r -
ley, U E News, Toronto.
• • * .
O L I K O S E K I N " S O P I M A T O N T A "?
V i i m e heinäkuussa B r i t a n n i a n t o -
rypuolueen johtaja W i n s t o n C h u r c h i ll
l a h j o i t t i 100 p u n t a a natsien kenttä-marsalkka
F r i t z E r i c h von M a n n s -
t e i n i n puolustusrahastoon. Viime
kuussa, puolustaen Mannsteinia so-tarikossyytöksiä
vastaan, lukeutuen
n i i h i n venäläisten s i v i i l i - i h m i s t e n t a p ­paminen,
lakimies R . T . Paget, b r i t ­tiläinen
työväenpuolueen parlamentin
jäsen esitti H a m p u r i n olkeuskuulus-telussa
seuraavan hämmästyttävän
vetoomuksen: "Venäläiset eivät y m ­märrä
oikeita sodankäynnin mene­telmiä.
Heillä on aasialainen järjes­telmä."
M u t t a venäläiset voittivat S t a l i n -
g r a d i n taistelun j a pelastivat teidän­k
i n nahkanne, mr. Paget. — P a c i f ic
Tribune.
D. Zaslavdd:
Onnettomuudeksi ihmisktmnaOe el
ole olemassa sellaisia välineitä Iniin
e l o k u v i a J a r a d i o t a , j o k a voisi ottaa
t a l t e en h i s t o r i a a n i h m i s t e n s p o n t a a n i -
sen Dmautaen — jöldcnkiii fjettjrmyk-sen,
toisten r i e m u n . Joidenkin v i b an
M O S K O V A A N kÖKÖttkSEEN
M r s . Dorise Nielsen Torontosta on
lähtenyt- matfcalle Moskovaan, Jossa
hän osaiUstna Canadian Woaien's
Committee f o r Peace A c t i o n i n edosta-jana
naisten kansainväUsen demo-k
r a a U i s e n Uiton erikoisfstimteOB. C a -
nadaan i n l a t t o a a n tekee n u s . N i e l s en
maanlaajuisen pnhajamatkan.
suuret
syysjuhlat
sekä Qkätoivdii. t o i s t e n M v o i i l c k a u d en
sekä luottahiukseä — Ibnäuksen siitä
k u n i l m o i t e t t i i n , että Neuvostoliitolla
on puut v,'^i947 asti:{tf.#niase.
•ramä <d4.JhuomattiBya tapaus: ytorf
tärkeimpiä. {Jtuluvana vuonna. Vielä
h y t k i h n a u r a t t a a k u n ixmistaa porva.
r i l l i s t e n «ahrfmalehthniesten käsityk­siä.
Heidät lyötiin sanattomiksi. K y ­nät
kirposivat heidän käsistään. K a ­p
i t a l i s t i s t e n samnnalehtien lörpötte.
levät p a p u k a i j a t o l i v a t a a n a t t o m i a t u i ­jottaessaan
thmelBsään j a joutuivat
täydelllaen hämmästyksen valtaan.
Sillä hetkellä be näyttivät kehässä
myys j a typeryys. Tyytyy neuvosto­vastaisen
p r o i ^ a n d a n muuttua ja
kylmässä sodassa t a p p i o n kärsineiden
j a nykyään, epätoivoissaan rintamaa
CIO:n hajoituskonventioni
Clevelandissa juuri pidetty CIO: n konventioni oli täysin hedel­mätön
ja maho verrattuna^sen järjestön aikaisempiin vuosikonven-tiqneihin,
missä keskustelun aiheena oli toiminta palkkatyöläisten olo­suhteiden
parantaminen ja järjestymättömien järjestäminen. Cleve­landin
konventionissa ei puhuttu juuri nimeksikään tällaisista "arki­sista
leipäkysyniyksistä'", silfä kysymys "kommunismista" on ko­kouksen
ainoa ratkaistavissa oleva asia julisti ClOrn presidentti Mur­ray.
Ja tulokset ovat myös sen mukaisia. Clevelandin konventionin
työn tuloksista ei yksikään CIO:n jäsen voi odottaa palkankorotuk­sia!
Yksikään järjestymättömän teollisuusalan työläinen, joka on
täydellisesti työnantajansa mielivallan alaisena järjeslymättömyyten-sä
takia, ei voi Clevelandin konventionin squnnitelmien f>erusteella
odottaa hetikohtäista huojennusta tilanteeseensa.
CIO:n oikeistojohtajat viittasivat kintaalla työläisten palkka­vaatimuksiin
ja järjestymispyrkimyksiin ja sen sijaan ryhtyivät
valtapiirien vaatimusten jä ohjeiden mukaisesti hajoittarnaan työläis­ten
rivejä. Sotahuuto kommunismia vastaan kaikui konventionihuo-neen
päästä toiseen ja CIO:n jäsenyydestä erotettiin, ei kaikkein
"kommunistisin" unio, kuten olisi luullut, vaan sähkötyöläisten unio,
minkä riveissä taantumusvoimat ovat rajan takana tehneet perus­muokkausta
hajaannuksen aiheuttamisen hyväksi,
. Voitaneen kysyä, että miksi CIO:n oikeistojohto tyytyi tällä
kertaa "vain"' sähkötyöläisten union erottamiseen ja sellaisten pää­tösten
hyväksj-miseen mikä antaa kansainväliselle johtokunnan oi-keistojohdoUe
vasemmistolaisten unioiden erottamisvaltuudet? Tun­tuu
siltä kuin herroja Murray ja kump. pelottaisi omien tekojensa
jäljet. He haluavat "kokeilla" sähkötyöläisten union kanssa näh­däkseen,
kuinka paljon he saavat sen jäseniä liittymään oikeistolai­seen
hajoittajaunioonsa. Ja miksi? Meille on puhuttu C r O : n vasem­miston
"pienuudesta" ja CIO:n kuudesta miljoonasta jäsenestä. Tosi­asia
kuitenkin on että hetimiten erotettaviksi leimatuissa CIO:n tais-telukuntoisbsa
unioissa. on noin 1 milj. jäsentä. Ja vaikka CIO: n
jäsenyydessä olikin parhaalla ajalla mainittu 6 milj. jäsentä, niin
viimevuosien toimettomuus ja taantumuksellinen kannanmäärittely
on johtanut siihen, että C I O : n jäsenyydessä on nyt tuskin 4.5 miljoo­naa
.jäsentä enempää. Miljoonan jäsenen erottaminen tästä ei ole
niinkään helposti toteutettava seikka ja jos sahkötyöEisten union
Onnistunut naisten
jullia pidettiin
Vancouverissa
Vancouver .— L o k a k u u n l o p u l l a suo­r
i t t i v a t järjestonaisemme arvokkaan
työn, j o k a voidaan hyvällä syyllä l u o -
k i t ^ l a j a meBki^ä h y v i n suoritettujen
töiden :sarekkeeseen. idäksipäjväisiin
tnyyjäisiin oli tehty paljon; töitä ja
l a h j o i t u k s i a . Jotkut naisfcoverit o H -
yat tehneet erikoisen arvokkaita u h ­r
a u k s i a , kutoneet esim. kahdeksan par
r i a miesten sukkia t a i m u i t a s i i h en
verrattavia. Tulkoon tässä lausutuk­si
vilpitön kiitoksemme. osQittaaksen;i-me
samalla, että olemme huomanneet
j a arvostaneet teidän työnne j a , u u ­rastuksenne.
Jatkukoon innostus s s -
karellessanne m u i l l e k i n aloille.. O l k o on
a i n a tähtäimessämme työskentely y h ­teiseksi
hyväksi, järjestömme j a p i e n ­ten
i h m i s t e n hyväksi.
Sunnuntaina lokak. 30 pnä o l i myy­jäisten
lopettajalsjuhla, jossa o l i a r ­vokasta
ohjelmaa. Osastomme seka­kuoro
lauloi varsin onnistuneesti k o l ­me
laulua, naiset esittivät Joukkolau-suntana
L a r i n Kyöstin "Ihmisyyden
temppelin", joka tapahtui virheettö­mästi,
lyhyestä harjoitusajasta h u o l i ­matta.
* Tällaiset joukkoesitykset l i ­säävät
tilaisuuksiemme k u l t t u u r i a r ­voa.
Naisten ajatus o n k i n muodostaa
lausuntaryhmästään pysyväinen ja
esiintyä uudelleen Vapauden k i r j a i l t a -
massa, jossa he esittävät toisen r u ­non.
Toivomme tälle hankkeelle m e ­nestystä
j a miehiä mukaan — s e l l a i ­n
e n olisi vaati^iaton toivomuksem­me.
Mexico Cityn rauhankongressissa
Vancouverin edustajana ollut mrs.
B l a d e n antoi kongressista k i i n n o s t a ­van
selostuksen, jota yleisö hartaasti
seurasi. Selostus sopikin hj-vlh t ä ­hän
tilaisuuteen koska naiset työsken­televät
täällä rauhanliikkeen e t u r i n ­tamassa,
kuten n i i n monilla m u i l l a ­k
i n a l o i l l a . Miehet ovat täällä saamat­tomia
nahjuksia n a i s i i n verrattuna.
Tilaisuudessa oli myöskin yksityise-sityksiä,
jotka onnistuivat hyvin.
Omintakeista o l i runo "Tilkkutäkistä",
j o n k a esitti sen k i r j o i t t a j a A l m a J o h n ­son
h y v i n humoristisella t a v a l l a . S i i ­nä
k e r r o t t i i n historia siltä täkistä,
j o n k a v o i t t i toveri Paakko. K o v i n n ä - '
kyivät tytöt lähennelleen onnellista
voittajaa. Se lienee aiheutunut y k s i n ­omaan
siitä tikistä, kuten runossakin
s a n o t t i i n .
M a i n i t t a v a esitys oli myöskin ääni-
Toronto. — V . - j a tL-senr» Y r i ­tys
viettää vuotnista syysjohlaan-s
a s u n n u n t a i n a m a r r a s k a a n 13 pnä
k l o 4 ip. J u h l a pidetään D o n
haaUUa, •
J o h l a o h j e l m i s i o tolkitsee seanui
mennyttä Ja tulevaa ioimiiltäa;
Seuran parhaat y k s i t y i s - J a ryhinä-k3rvyt
ovat mokana, Jotta vdöden
1949 syysjuhla t a l i s i k a i k k i a e d H -
täjiään paremmaksL ' ^
J u h l a n k o h i ^ h t i n a ovat t a n s s i ­j
a voimistelunäytökset, sekä kuoro
j a yksltyislanlnft Jne.
Tanssit Ja taAten voimisteloesl-tykiset
o n h a r j o i t e t t u miss E . B a n ­a
a l i i n kyvykkään ohjauksen a l a i ­suudessa.
Vanhempien ryhmien
voimisteluesityksei ovat ohjanheiit
miss EUsa K l v i i a n t a . j a mr. C d .
A a l t o , T y Lemberg j a " B o c k y " K i ­vimäki
saorittavalt taas yhdosä
j o i t a k i n mattoliiketemppuja.
Me pyydämme k a i k k i a i s o a ­maan
tähän saareen sjrysjnhlääh
j a tuomaan y s i ä v ä h s ^ ^ tulles­saan.
Siellä tavataan. — E ; T . ' '
Echon
ensi
•
' r a r z w e l l , Qflt. — V - - j a u.i^eura E c ­hon
kokpus pidetään t . k . 13 pnä.-Sa-r,
mana. päivänä pidetään myöskin tai»-
koot,' j o i h i n k a i k k i a . , jäseniä. kehoitcr
tään saapumaan. Nyt . t a r v i t a a n j o k a i ,
sen a p u a j c o s ^ o n suoritettavana tär.-.
keä työ, — kattopeltien paikoilleen
kilimittäminen. K u n n e pa «aatu p a i ^
k o i l l e en n i i n olemme voiton puolella..
Mennäänpä siis miehissä suoritta­maan
tämä tärkeä työ. että voimme
ottaa tulevan, h i i h t o k a u d e n vastaan
epäilyksittä — k u n talomme o n asut­tavassa
kunnossa. Jokaisen olisi s a a ­vuttava
myöskin kokoukseen keskus­telemaan
mistä saamme hyviä h i i h t o ­välineitä,
siteitä, suksia, kenkiä j n e .
Nyt on korkea a i ka keskustella n i i s ­tä
sillä hiihtokauden a l k a m i n e n e l ole
ehkä monenkaan v i i k o n t a k a n a — jä
s i i h e n o n j o k a i s e n otettava k i i n n i o i ­k
e i n tositarmolla. ;|
Tuleppa siis sinäkin, j o k a olet t ä ­hän
mennessä ollut sivussa, Sivusta
katselijana et ole p a l j o n mitään, m u t ­ta
joukon jäsenenä j a toiminnassa t u ­let
huomoiduksi j a merkitykselliseksi.
Vielä k e r r a n keholtan jokaista u r ­h
e i l i j a a ja urheiluun innostunutta
saapumaan ensi sunnuntaina Echon
t o i m i n t a p a i k a l l e kokoukseen ja töi-.
h i n . Työt aloitetaan k l o 10 ap, j a k o ­kous
klo 1 i p.
Siellä siis tavataan! — Geo. B .
o l e v a l t a nyrkkeilijältä, j o k a o n saanut
i s k u n päähänsä j a o n huumaantunee­n
a vajoamassa matolle. Tämä l u o n ­nollisesti
kesti v a i n pienen hetken,
m u t t a tämä h e t k i o l i suuresta m e r k i ­tyksestä.
Se o s o i t t i a n g l o - a m e r i k k a.
l a i s e n i m p e r i a l i s m i n Neuvostoliittoa j a
demokraattisia m a i t a vastaan käytä­vän
kylmän sodan j o h t a j i e n vakavaa
tappiota,
"Kylmä sota" termi kuuluu k a p i ­t
a l i s t i s i l l e lehdiUe, j o t k a keksivät s en
j a käyttävät sitä. E i t a r v i t s e r a s i t t aa
a i v o j a a n käsittääkseen k u k a o h hyök­kääjä
kylmässä sodassa: tarvitsee v a in
heittää silmäys i m p e r i a l i s t i e n sano­m
a l e h t i i n . Toteuttaessaan herrojensa
määräyksiä ne n o s t a t t i v a t sodan aaton
tunnelmaa. Ne yrittävät yleisen p a ­n
i i k i n ilmapiiriä, sekasotkua j a h a -
iyyntymistä — sellaisessa ilmapiirissä
todelliset ryöstösodat ovat aloitetut.
V a n h a a n a i k a a n a l k o i j o l l o i n k i n s o ­tia
yksinäinen sotilas ratsastaen jouk­kojensa
etunenässä j a p i l k a t e n v i h o l -
Usta. Tätä e l t e h t y l e i k i n vuoksi Tätä
t e h t i i n t a r k o i t u k s e l l a heikentää v i h o l ­l
i s e n m o r a a l i a eimen taistelun a l k u a,
häiritäkscen v i h o l l i s e n tasapainotilaa,
provoseeratakseen sen ennenaikaiseen
hyökkäykseen; '
N y t ovat i m p e r i a l i s t i e n lehdet o t t a ­neet'
t e h t ä v ä k s i pelata 'tätä osaa.
S a n o m a l e h t i h i i e h e t r m y r k y i l i s i n k y n i en
kanssa' - kopeiieVat -p&iä s i k u h t i e i i to
edessä.' H ä y l i s t ä v k ( V S Ä : h voimaa
jai yrittävät säättäa p i l k a n alaiseicii
demokraattisen l e i l l h ' v o i i h a t . Tähän
vastattUn mykällä halvri^tbtälläi !He
i<Sijp8ttelivat« rähisivät j a > h e i l u t t i v a t
ätonlipömmipelätiiltä, - Tämä saattoi
}ibid&t t u B t e m a a n itsensä. vcdmaUcaik.
si,; « e l d ä n itse ^ynnynttämänsä ääni
t ^ i h d d ä t k u u r o i k s i j a h e o U v a t m i e ­lissään
k i m näkivät ympäfUlään' o l e ­v
i e n f iUstealaisten^pyh&t naamat. TäSr
t ä syjutä he ijoutuivafi;^ täydelltdeäti
pois s u u n n i l t a a n ' k u n - ratihällineh s a ­n
a , että Neuvostoliitolla^ o n salainen
atomiase, k i i r i • k a u t t a - hiaäihnan —
väikkä Neuvostoliitto el o l e koskaan
käyttänyt tätä pelöittaaksiäen ihmisiä.
Kylmässä sodassa a l k o i perääntymi­n
e n epäjärjestyksessä. I>aljon k i r j o j a ,
a r t i k k e l e i t a , radiopuheita anglo-ame-r
i k k a l a i s e n l e i r i n s o t i l a a l l i s e s t a y l i v oL
maisuudesta, joka perustui atomimo-n
o p o l i i n , p a n t i i n arkistoon; K a i k ki
tämä on typen^ttä. Imperialistien
s o t i l a s p o l i t i k k o j e n lapselliset " t e o r i a t ",
että neuvostovastaisen sodan voisi
v o i t t a a pelkän atomipommin avulla,
o s o i t t i olevan, k u t e n se todeliisuMdessa
o n j o k a u a n o l l u t , täydellinen järjettö-järjestävle
» kpmmentaattorlen äänen
v a i h t u a . Nyt on^^kalkki s e k a i s i n .
T i e t y s t i kyimä sota-ei öle l a k a n n ut
eikä lakkaa.- Sillä o n o m a t lähteensä.
Se o n liikettä, j c s t a eivät lakkaa n e ,
j o t k a hyötyvät^siitä. M u t t a i h n a s a l a -
masodan* t e o r i a l o l i täydellisesti epäon
nistunut. Se m^rSskin pelasi s u u r i n ­ta
osaa kylmässä sodassa. Nykyään
k a p i t a l i s t i s e t lehdet määrittelevät U S -
A : n k u v i t e l l u n y l i v o i m a i s u u d e n s i i h e n,
että v i l m e k s i m a i n i t t t i on, viimeisten
vuosien aikana^ saanut varastoonsa
enemmän ktia^pommeia. k u i n N e u ­vostoliitto.
"Mnalnen laskelmointi e i
pidä vettä, ^ i ^ k a u a n k u i n ei ole
oieinassa todeJU^ta atomieseen tuo­t
a n n o n k o n t r o l l i a , n i i n k u i n k a siitä voi
j o k u j o t a i n sanoa? Tämä e i ole kui­tenkaan
tärkein kohta, Atonaipomml
kä j ä r j e t t d m j ^ ! Voittajaa voidaan
m a t k i a j a o p j p i a händtä. m\itta m a t ­k
i a hävinnyttä, pukeutoa hitleriläis-ten
barbaarien räässrihin — tämä o l i si
k a i k e t i sopivaa aplhälhmlsnie, jos s e l ­l
a i n e n ilmestyisi m a a n päälle. Vuosia
o n U 8 A : n lehdistö, l a u l a n u t i l n l i i d ne
3itä idioottista fau^, eh& j ae sota
syttyy, n i i n se näyttäisi v a i n siltä
k u i n atomiräjähdys falkinilla, kaukana
o n edelleen : ^ u h e a j a kiellettävä ase
— UeUettävä icoska ihmiset eivät saUi
sen käyttämistä. Tärkeä o n se, että
nyt o n k a t k a i s t i i p u h e atomisalamaso-dasta.
Tämä o n se v a k a v a tappio, j o n ­k
a hyökkääjät ovat kärsineet kynimäs­sä
sodassa, ;
I m p e r i a l i s t i t käsittävät, että i h m i ­set
eivät h a l u a sotaa, että k a p i t a l i s t i ­maissa
o l e v i i n i h m i s i i n e i voida l u o t ­taa
sodassa. Tästä j o h t u u heidän r a i .
vonsa kommunisteja vastaan j a h e i ­dän
yrityksehsä o-angaista heitä en
n e n sotaa j a s a m a l l a f asistisoidä koko
U S A r n s o s i a l l p o l i i t t i n e n systemi.
A t o m l p e l o t t e l u a t a r v i t t i i n J u i u l s e l ­laisen
tietämättömän m i e l i k u v i t u k s eL
Ilsen käsityksen luomiseen, että sotaa
käydään i l m a n ihmisiä j a että sota on
miellyttävä j a i l m a n vaikeuksia. H i t ­ler
lupasi tällaisen sodan s a k s a l a i ­sille.
E l n zwei, drei! Pieni matka
p a n s s a r i v o i m i l l a j a k a i k k i o n o h i —
j a Ejorooppa Saksan j a l k a i n edessä.
E i v a i k e u k s i a ; e i u h r a u k s i a s a k s a l a i s i l ­le.
Mitä siitä jös t u h a n s i a alempaan
r o t u u n kuuluvaa alLlhmistä kuolee,
tämä tulee olemaan v a i n leikkiä j u -
n S A t s t a jä Euroopassa, jossain T y y ­nellä
merellä t a i k k a Venkjän a r o i l la
( h u l l u i l l e nämä kaksi ovat melkein
samat), eikä k a n s a n tarvitse mureh­tia.
Lehdet narrasivat ihmiset j a i t ­sensä.
Tästä syystä h e o l i v a t h u i u n a a n t u.
n e i t i k u n kylmät tosiasiat iskivät h e i ­dän
alas o r s i l t a . CI Öle eikä voi olla
salamasotaa. Jos sodanlietsojat onnis­tuvat
sytyttämään södaii, tulee se o l e ­m
a a n kärsimyksistä rikas j a pitkä.
Ihmiset tulevat taistelemaan siinä e L
kä tule olemaan "yleisi, k a k s i j a kolme
loppua", kuolema txilee koskemaan
Jokaista perhettä j a äikinih k o r a U i -
s a a r i tulee olemaan t u r v a l l i s i n p a i k ka
maailmassa. Sota o n sotaa. E i k u -
Icaan voi seurata katsomosta vaan
k a l k k i ttilevat olemaan näyttämöllä.
Eikä ole kysymystäkään siitä, etteivät-
—SITÄ
Oi
malän valitsetnllle y l i - i h m i s l i l e !
Nykyään>6kQ^IImiiskunta'tietää, e t ­tä
tämä o l i s o t i l a a l l i n e n toimenpide,
joka. iräättyl. Öialcsjan f i a s k o o n j a . p ä ä .
sotairikpUi&tjcIn mestaukseen,- - 7 , enem­mänkin.
se[ p i i ' •! p r e tön s o t i l a a l l i n en
typeiyy/^; ei siatunniainen järjettömyys,
v a a i ^ j 3 e l l ^ i j n e p , i 9 ^ ; j o h t u i p o l i i t t i s e s ta
sokeudesta,} " p o l i i t t i s e s t a tietämät­tömyydestä
j a .ön verrattavissa barba^
-risniin a l i m p a a n .tasoon. P o l i t i i k k a an
j a strategiaan e i r i i t ä , i m p e r i a l i s t i en
äimeus,'.' '.]
E^it^iässä sodassa: hyökkääjät jäljlt.;
teuvät HitJerläpr^ciUieen. H u r j a a a -
tömi salainaso^ateoriaa sekä r i k o l ­l
i s t a että järjestiteitä — l e v i t e t t i i n v a -
paäsU k a p i t a l i s t i s i l e h t i e n . p a l s t o lL
Ia, Yksi, kaksi j a koUne! ja atomi*
pommeja sataa,, I^euvostolilton t e o l l i ­suuskeskuksiin;
k a p l t a l l ^ i m a i d e n I h ­miset
seuraavat tätä k u i n pantomlL
mlä järjestetyiltä^paikoilta j a k a i k ki
o n o h i : maailman o n W a l l S t r e e t in
käsissä. Ihmisten ei t a r v i t s e pelätä
cotia, koska heidän e i t a r v i t s e t a i s t e l la
niissä. V a i n hyppysellinen, muutama
dlvisiona " a l e m p i r o t u l s i a " r a n s k a l a i ­sia
j a brittiläisiä, j o t k a saavat palk­kansa
A m e r i k a n - d o l l a r e i s s a , päättä­vät
työn kommunistien hävittämlsek-sessä.
Mikä järjettömyys. J u m a l a n i , m i -
kö ihmiset, j o t k a ovat vakuutettuja o i .
keudestaan. tulee taistelemaan totuu­den
puolesta j a l<9uksi voittamaan;
vapaat Ihmiset, jotka talstdevat
nyinmaansa puolesta eikä W a l l S t r e e.
t l n voittojen puolesta, tulevat olemaan
voittoisia.
K a n s a t eivät h a l u a sotaa vaan r a u ­h
a a j a k a p i t a l i s t i s e n lehdistön syvä
huokaus hukkui i h m i s t e n r i e m u h u u ­toon.
He tervehtivät atomiasetta neu­vostokansan
kädessä uutena rauhan
takeena. Vieläpä taantumukselliset
lehdet tunnustavat sotajäiuiityksen
vähentyneen neuvostohallituksen his­t
o r i a l l i s e n lausunnon jälkeen. Niin,
nyt o n r a t i h a l U h e n hehgähdysaika
kylmässä sodassa. J a tämä, enemmän
k u i n mitkään sanat, todistavat k a p i ­t
a l i s t i s en lehdistön vaiheen epäonnis­tumisen,
että Neuvostoliitto iihkaa
r a t d i a a . Ihmisten Enemmistö e i usko
t ä l ^ n . Mitä voimakkaampi o n N e u .
vosic^Iitto. sitä raulutllisempi o n m a a r
i h n a i — mUjbbnat ihmiset tietävät t ä -
mäbj
, K i i r j a t kylmäp i ^ a n i s t r a t e g i s ^ i t ,
a t t ^ p e l o t t e l u i l ^ j^sp^nit ioV^t: menjet-t
ä c ^ t sodan, ;y^i;nuuaid4n;^f; j ^ ^
vati siltaansa samöiUa keihoUla — sekä
m u l l i a yhtä mädäntyneillä. Kyl^iä^ s o ­ta
on a i V a n sama Voiton lähde ^ a l l
S t r e ^ t l l l e k u i n todellinen sota.
. . A i l i t t a kylmässä sodassa tullaan
h y ' i ^ ä j ä lyömään • takaisi» kaksi j a
köliae-kertaa. Jä se t t i i l a a n täydelli-seistiVlyömääh
jos se u s k a l t a a ryhtyä
todelliseen s ö ^ h , . r , v •. ,
muuttanut tieljäsa^a
kyipmenesosaksi
Lehtemme tJc, S päivän niunerossä
oli selostus Irftematlonal-osuusliik-keen
puolivuosikokoukscsta. Sen v i i ­meisessä
kappaleessa s a n o t t i i n:
Osuuskuntamme eri p a l k k a k i m n i l la
p i d e t t j r i h ln puolivuosikokouksiin o s a l ­l
i s t u i k a i k k i a a n y l i 40 jäsentä j a o s t a ­j
a a , Painövirhepaholaineh o l i vähen­tänyt
l u v tm yhdeksi kymmenesosaksi
todellisesta, sillä alkuperäisessä käsl-khrjoltuksessa
m a l n i t t U n " y l i 400 j ä ­sentä
j a ostajaa'*.
PITÄ2»lNOLLA
—• O l e n kuonut miehestä jc^a »•
yksinään sipuleista.
— K u k a hyvänsä syö vain ä»-^
hänen pitääkin elää yksinään.
• • •
S A M A N L A I S I A
Kaupunkilalssaikari tuli maaseaa
sÄatavarakauppaan j a k y s y l T ^
t ö l l ä mitään autonkumia m u i ^
v a a ? " —««4.
"Cmpa n i i n k i n " , vastasi kaaatjV
"Meillä on hengenpelastusre^
rinkilöitä j a kumisiteitä." ^
J A X N E E OUSMAAN
P i k k u - M a l j a kertoi kaikille (Afc.
k i j o i l l e . että häneim on nn koto,
uusi p i k k u v e l i .
"Jääkö hän teille olemaan"",
eräs huomaavainen setä. '
" L u u l e n jäävän. siUä hänellä ei d
v a a t t e i t a " ' , vastasi Maija. ^
• • .
JÄRJETo.v KYSY:HYS
J a l l u : "Kalastatko? •
K a s s u : " E n . Hukutan matoa"-
. . • • •
ELÄMÄN VIISArXTA
V a n h a intiaani antaa
neuvoja pojalleen:
"Puhumisesta on vähän hyötyä! Ja
Ihminen, joka puhuu sinulle, on sina
viisaampi, n i i n kuuntele ja ota oppia
Jos taas sinä puhut ihmiselle joj
ei ole s i n u n vUsauttasi, niin seUaiaä
ihmiselle o n hyödytöntä puhua."
seuraarj
Sotien tiliin 7/8
USArn menoarviosi
V a s h l n g t o n . — Entiset sodat
u i i s l i n valmistuminen maksavat
d y s v a l t a i n kansalle noin 7/8 maani
l u v a n menoarvioon otetuista
todetaan täällä asioita tuntevissa j
reissä.
Äskettäin lomalle mennyt
si on^historian pisimmän istunt
den kestäessä myöntänyt ka
41,643 miljoonan dollarin määrä
j o i s t a lähes 16,600 miljoonaa käy
tään uuteen sotaan valmisti
varten. Tähän summaan sisältj
myöskin se 1,000 miljoonan
määräraha, joka on myötmetty "atc
mitutklmusten" edistämiseen.
Entisistä sodista alheptunei^
hojen korjaamiseen käytet
13,000 miijoonaa dollaria.
. summaat) sisä|tyy> leptlsten. ^ t i e n '
^teraap^Ufei^näiks^t^^^^ ^ijHaatuL^e^
(avusitMlMl^lj^öä entisistä Riisti sl-heutuneiden
valtiovelkojen korkoje
j a kuoletusten maksamipen.
Euroopan ym. maiden.avustan
sodan jälkien korjaamisessa sekä At-J
l a n t i n sotalilton avustamiseen käyte,
tään k a i k k i a a n noin. 7,000 miljöön
d o i i a r l a .
Y h d y s v a l t a i n muiden normaaMij
valtlomenojen, maksamiseett ^
Ollen; m^noaröoista f j l t i mtitiU
noind5,000; miljoonaa jcloiiterLiiÄ noia
•yisl-kafideksaiiosa valtion nfenf sta.
Gripsholm tuonut 156
matkustajaa Suomesta
New York, — Ruotsin Ai
L i n j a n G r i p s h o lm saapui tänne <
teporistä lokak. 21 pnä tuoden mstj
kassaan mm. 156 Suomestalähtenr/^
matkustajaa, joiden joukossa havait­t
i i n mm. setiraavat Canadan suoma-J
l a i s e t : Lempi Sanunalisto Intolara
J o h n Hakala Vancouverista ja W
R a n t a , Anton' j a Alma Lehto Kami-j
nistiqulasta, Ont.
— C a n a d a n k a n s a l l i n e n rautatiejär-jestelmä
perustettiin 1919,
l e v y n soittaminen. Sen tekijä j a e s i t ­täjä
ovat järjestömme väkeä. "Äidin
muistolle" o n J a c k K o s k e n työtä j a
sen p n l a u l a n u t levylle J a c k i n tytär
K e r t t u . Sen esittäminen toi ikään­k
u i n tervehdyksen - P o r t A r t h u r i s ta
juhlaamme. Kiitos siitä e n t i s i l l e art-x
h u r i l a i s i l l e . ^
J u h l a onnistui järjestelyyn nähdfen'
i i y v i n . Väkeä biisi saäiiut o l l a eöem-män,
- - Mökin poikäi""
« H
PÄIYÄN PAKIHA
Lintu on vapaa, mutta Siivetön
jäsenistön enemmistö seisoo horjumatta hajoitusyrityJ:siä vastaan,
niin sitä enemmän herrat Murray ja kump. epäröivät jöisten unioiden
erottamisessa. Tässä suhteessa on hyviä esimerkkejä Canadasta;;.
Peterborough'ssa oikeistojohtajat yrittivät kaapata 3,200 jäsentä kä--
sittävän sähkötyöläisten unio-osaston No. 524 haltuunsa ja liittää se
hajoittajaunioon. Clevelandin kokoukseen osallistuneet sikäläiset oi­keistojohtajat
kutsuivat äkkiä kokouksen tarkoituksella huiputtaa
jäsenistöä ja liittyä Murrayn miesten hajoitusjärjestöön. Tähän ko­koukseen
saapui noin 1.900 työläistä ja he päättivät ylivohnaisesti,'
eli 1.170 äänellä, että Peterboroughn unio-osasto pysyy s^kötyöläis-ten
mainehikkaassa uniossa ja samalla päätti erottaa ne paikalliset
oikeistojohtajansa (J. G. Morton ja kump.) jotka hajoitustyötä yrit­tivät
tehdä mr. Murrayn ja kumpp. hj-väksi.
Seisomalla lujana ja yhtenäisenä kaikkia hajoitusyrityksiä vas­taan
ja autonomisten oikeuksiensa puolesta, canadalaiset unionistit-voivat
antaa oman tärkeän panoksensa taistelussa CIO:n h a j o i t t ^ s ^ -
yrityksiä vastaan. Ja muistaa sopii, että työväenliikkeeh hajoittami­nen
ei varmaankaan levennä työläisten leipää, vaan päinvastoin ka­ventaa
sitä.
Antakaamme tänään puheenvuoro
C a n a d a n työväenliikkeen veteraanl-l
e h t l m i e h e l l e , P a c i f i c T r i b u n e n t o i ­m
i t t a j a l l e T o m M c E w e n i l l e , Joka k e r ­too
h y v i n a j a n k o h t a i s e s t i asiasta seu­r
a a v a a :
Tämä o n m o n i s t a lähteistä koottu
m a a i l m a n k u v a . K u v a n valmistuessa
tulee esiin ruma hahmo. tmdesta
C h i a n g K a i - s h e k i s t a . j o k a verhoaa i t ­sensä
" r a u h a n m i e h e k s i ".
M a a n a n t a i n a , lokakuun 24 pnä,
neuvoteltuaan j u u r i f i n a n s s i r o l j a l i s t i -
e i i kanssa Washingtonissa, F a n d i t J a .
;AiyBhvlai,?ir^lui^ päämtoisteri,
p u h u i C f i ^ d a n alahuoneen istunnos­sa.
Hän sanoi m u i m o h e l l a : " . . . M e l -
^dän molempien maamme uskovat d e ­m
o k r a t i a a n j a d e m o b a a t t i s i i n .menet,
t e ^ u o t ö l h i h ^ k ä yfcälöje^ kan­s
a k u n t i e n ' ' ^ p a u t e e n ' . ' Tämän vuoksi
meidän pyrkimyksemme kahsainväli-sissS^
asioissa ovat Jsamajisuimtalsia,
eikä meillä ole tähän meimessä ollut
vaikeuksia y h t e i s t o i m i n n a n tiellä näi­d
e n päämäärien tavoittelussa." ( H a n ­s
a n i , V o i 89, N o . 27. s i v u 1105.)
T a r k o i t u k s e l l i s e s t i välttäen avointa
liittymistä s e n p a r e n u n i n a n g l o - a m e -
r i k k a l a i s e e n k u i n njs. Neuvostoliiton­k
a a n bl<^iin,, A s s o c i a t e d Press r a p o r t -
teerasi kuitei^cin hänen C h i c a g o n p u ­heestaan
lokak. 29 pnä seuraavaa:
«Fääministeri N e t o i uskoo, että N e u ­vostojärjestelmän
alaisuudessa ei o le
yksilövapautta."
Nämä ovat b i l j o o n a n doUarin s a n o ­j
a W a s h i n g t o n i n p a n t t i l a i n a s t o n pitä-j
U l e — riittävän hyvän l a i n a n s a a n ­n
i l l e millöhi hyvänsä j a nliilä s a m o i l ­l
a " h e l p o i l l a " e h d o i l l a mitä a n n e t t i in
panttUamaajien uusimmalle " l i i t t o l a i ­s
e l l e " Titollefeiri. .i^ämä sanat selittä­vät
myös sen, r t t i i s i vissit a n g l o - a m e -
r i k k a l a t s e t " p i i r i t YK:s5a leikkivät
a j a t u k s e l l a , että'pääministeri N e h r u s -
t a tehdään " Y K : h a a s i a l a i n e n Co-or-d
i n a t o r " . joka auttaisi s u u n n i t e l l un
"Tysmenmeren " p a k t i n " Johtamista
neuvcstollittoväst^isen A t l a n t i n p a k -
t i n r i n n a l l a.
M i n u l l a on k i r j a s t o s s a n i a a r r e k i r -
j a nimeltä "Oiimipisesof W o r l d H l s t o -
r y " , k l r j a l t t a n i i t Jävaharlal N e h r u , S e
o n koottu k i r j o i s t a , j o t k a N d i r u k l r .
j o i t t i i n ^ a n e t l - ^ n k H o i s t a takaste-t
u l l e tyttäiiäleen I n d i r a l l e j a hänen
tarkoItul£senaah'(M antaa tyttärelleen
perusopetusta taloudellisista j a h i s t o ­r
i a l l i s i s t a asioista^'Jotka auttavat t a i
vaikeuttavat maan j a k a n s a k u i m an
kehitystä, ' '
Venäjän vallanktunouksesta r,
1917 Nehrö khfjoittaa tyttärelleen:
' M o s k o v a fcbohol oikomaiden v a -
k o i i i j o i s t a . täHtannlan T a k o i I i i ^ .i
Jestön päa, j o l ^ t n a n e t t i l n Britan-^
n i a n p i ^ i a a t i a v a k o i l i j a n a , B h e t e t -
t i i n d a n e alhenttamaan vastokda
Nettvostohällitiilisene, P e r o s o l e -
moksettamh ^ (Neuvostoliiton voit.»
t o u l k o v a l t o j e n interVehtfijoakoista
ja vastovananknmonkitelBsista) 6B
itsdaftttanhdcsen, nskon j a u h r a n -
tavaismiden säkä Venäjän kansan
h o r j o m a t t o m a n ' p ä ä t fäväisyydäi
Tirftto... V i e n i ^ johdon l a a t n . . .
m t t u t l i i i t ^ i i i . i k ä h ä n d u n i s m a t e r i -
a a l i n virfmakkaastl jätjcstyseeksi
kansaknnnaksi. Joka h i o i U täydel-
Usetsi t e h t & v i i n s i J a ItseenfA."
Leninistä J a w a h a r l a l N e h r u k i r ­j
o i t t i :
" A j a n kuluessa hän tulee suu­remmaksi,
hänestä o n t u l l u t yksi
m a a i l m a n kuolemattomista. Hän
elää, e i muistopatsaissa Ja m u o t o ­kuvissa,
v a a n siinä suurenmoisessa
työssä minkä hän s n o r i t i i J a s a t o.
Jen miljoonien iyöIiUsten sydämis­sä
Jotka saavat Innoitusta hänen
esfaneiMstään J a p a r e m m a n tule­vaisuuden
toivosta." (Glimpses of
W o r t d H i s t o r y s. 652-660.)
I n d i r a Priyadärshini, voiko tänään
WashIngtonin r a h a n v a i h t a j i a l l e h i t t e -
levä Ja N e u v o s t o l i i t o n p a r j a u s t a lisää­vä
mies olla sama J a w a h a r l a l Nehru,
j o k a k i r j o i t t i teille näitä k a u n i i t a k i r ­jeitä
v a n k i l a s t a , . , a i k a n a Jolloin h ä ­nen
oman äitinsä Oli toisessa v a n k i ­lassa
mätänemässä, Ntutta kitkaan
mukaan häh e l v o i o l l a !
M i m m pöydälläni on i n t i a l a i s en
työläisen kirje mikä a l k a a vanhalla
i n t i a l a i s e l l a U r u l l a : " H e t i k u n musta
k o r p p i lentää Lbntocn väiihaan
t o r n i i n , se j ä ä sinne k u m sotamies
l u o i m o l l i s e s t i väpaa^itoisesti! Se v o i
lähteä sieltä pois m i l l o i n t a h a n s a . ,,
sitä e i p a n n a häkkiin, v a a n y k s i n k e r ­taisesti
leikataan sen silVet, Täten
onneton l i n t u j ä ä eliniäksi vanglksL
S e l l a i n e n o n I n t i a n sosialistisen pää<-
m i n l s t e r i N e h r u n tapaus, sillä hänestä
n t u l l u t I n t i a n j a Britannian f a a n t u -
nuksen vapaaehtomen välikappale ja
lyt Washington katkoo t y ym hänen
nlpensä, j o t t a tiän ei k o s k a a n enää
'Oi paeta i m p e r i a l i s m i n verkosta,"
P a n d i t Nehirti ön k o v i n huohssaan
cansan voitosta K i i n a s s a Ja siitä mitä
hän sanoo "kommunismin vaaraksi
Burmassa", m u t t a hSfieila e l o l e I n ­t
i a n kansaa varten m u u t a k u i n van­k
i l o i t a , nälkää Ja sortoa. I n t i a n työ­läisiä
riistetään säälhnattä h i i l l k a i.
voksissa,. haxz4>putehtalsa Ja teeplan­taaseilla.
Ptantaaseiila työläislUe
maksetaan 10 a n n a a (noin 20 senttiä)
päivässä m i e h i l l e , n a i s i l l e 8 annaa Ja
lapsille 3-4 annaa päivässä.
Työläiset jotka protestoivat,
vankilassa t a i sen ulkopuolella,
epäinhimillisiä olosuhteita vasta
Joutuvat vastatusten "turvallisuuslaic]
kanssa, minkä perusteella on jo i
v a n k i l a a n 30,000 unionistia ja heidä!
mukanaan I n t i a n Teollisuusanioliitoi
m i l t e i koko johto. Kymmeniatu
sia i n t i a l a i s i a työläisiä .miehiä ja i
sia, suljetaan l i k a i s i i n ja tautien saas
t u t t a m l i n v a n k i l o i h i n j a jätetään saj
ne mätänemään ilman muodo
kaan oikeuskuulustelua. Avoin te:
r i hallitsee nyt Intiaa samalla
Nehru ylistää läntistä imperialisi
totlan lehdistöUä on suukapula. « |
l i s t a a n Kalkuttassa on viimek
neen 6 kuukauden aikana pantu 1
aienkunta päivälehteä pannaan.
?alissa J a Etelä-Intiassa on ' '
kommunistinen puolue laittomalsj
iullstamaton sota Intian unioi
'ilkettä vastaan on käynnissä
maan,
•ramä intialaisen työläisen
Päättyy seuraaviin profeetallisun.:
n o i h i n :
" P a n d i t Nehru on kauan ;
kannut puhumasta Intian ^
joukkojen puolesta. Mitä hyvanss-toumuksla
Irän Washingtonissa
I n t i a n kansa ei niitä tunnusta. 1
'nen k a i k k i yrityksensä palvella :
r l a l l s m l a Aasiassa siirtomaakanso.^
vapausliikkeiden kukistamiseka
vät epäonnistumaan. Pandit
pitäisi t u t k i a tarkasti nyt seu
sa C h i a n g K a i - s h e k i n elämää ja
k a u t t a , "
P a n d i t Nehru sanoi Canad^.
huoneen istunnossa, että
maanosien äiti j a ihmiskunnan
tyksen kehto, elää rene
t a " — mutta hän ilmeisesti u
C h i a n g K a i - s h e k i n kohtalon tssa
nesanssissa.
K n t e n t e m n sanoi
•Yötaika h y v i n Kaatfiky
m) iurjoIMIkaan kuuUtoista'
s i t t e n ."