Vapaus, August 6, 1949

              r, 4:
.Lm
mm
nm
m- . rt-m
« l i
'm
S y u 2 Lauantaina, elokuun 6 p. — Saturday, Aug. 6
ICUBEBXr) — mdepeodest Lalxx
Td^booaa: D i l n f i OCBea 4MDM.
iMtiqrM OfSea ifanagar
addzeaa Box « . BaOban. Ootaria
UbUxhed NoT. 6th 1917. Antboctted
M aetxmd daas mnll br tbe Port
Offlc« DQMrtinent. OtUwa. Pub-
Utfied thzice weeU]r: T u e s d a y a.
' TImcadajra and Saturdayi bjr Vapana
Publishing CaaqMmar U<L, at 100-103
Bm e t W, 8odbDX7, Out, Canada.
Aarertyns miea opoo appUeation.
TnnaTaaon flrae of cäMUBKa.
TIZiAUlUiUiHAT:
Canadaoa: * ^ | g; JS
ThdmaDolaaa: i n . 7JOO • kk.
Maanantaina, t t 8 p:nä täyttää
Hennan ParJter St. Catharineasa 75
vuotta. Hän on mm. v.- ja u-seura
Starin kunniajäsen l£htemme yhtyy
suku3ai£ten ja ystävien onnitteluihin!
»
t
Huomaaka CCF virheensä?
Puolustettuaan henkeen jä vereen asti Yhdysvaltain ^por­varien
ulkopolitiikkaa — Marshallin avun suunnitelmaa ja
. Atlantin sotapahj^a — ja.tehtyään niistä uskonkappaleen min-
Jkä vastustajat eiwitole»irfuka kelvollisia unionistiseen liikkee-
J seen eikä CCF-puolueeseen, Ottawassa juuri kokoontunut
• CCF:n, konferenssi ilmaisi joitakin heräämisen merkkejä,
• vaikka sillä ei ollutkaan rohkeutta miesmäisesti tunnustaa
I omia virheitään.
; Kuten lehtemme uutisosastolla viime torstaina kerrottiin,
• tämä CCF:n konferenssi esitti hyvin raskaita ja samalla mer-
» kityksellisiä syytöksiä liberaalipuolueen hallitusta vastaan.
• CCF;n oikeistojohtö julisti, että hallitus on "sitonut Canadan
»talouden käsistä ja jaloista Yhdysvaltain talouteen, sellaiseen
• maahan, jonka talous kilpailee meidän taloutemme kanssa ja
J missä nyt jo esiintyy vakavaa työttömyyttä."
\ Kaikki tämä on ehdottomasti totta. Mutta CCF:n oikeis-
• tojohto — "kiireelliset liberaalit" — olisi voinut saman tien
• sanoa, että sekin on tukenut Marshallin avun ohjelmaa minkä
»johdosta Canadan talous alistetaan entistä enemmän Yhdys-
5 valtain "kilpailevan" talouden porraspääksi.
• Ja mitä "siunauksia" tämä Marshallin avun ohjelma on
• maallemme antanut? Antakaamme CCF:ri selittää. Sen jul-
• kaisemassa lausunnossa sanottiin — kuten lehtemme uutis-iosastolla
kerrottiin — 9ttä Canadan farmarit menettävät
rmyyntimarkkinoita ja työläisiä pannaan pois töistä . . . Yh-
*dysvaltain talouden joutuessa vakaviin vaikeuksiin, lopete­l
l a a n canadalaistcn tarvikkeiden vienti Riihen maahan ja
\ Canada menettää sekä Euroopan että Yhdysvaltain markkinat.
»"Näyttää siltä, että hallitus antaa enemmän huomiota suur-
1 bisneksen hetikohtaisillo eduille . . . Sen (olisi omaksuttava)
t uudenaikainen hallitustenvälinen kauppapolitiikka Euroopan
Tmarkkinain säilyttämistä varten, sekä laajennettava kauppaa
rmuuallekin,"
j Kaikki Vapautta lukeneet maanmiehemme tietävät, että
^ juuri näin on esim. Vapaus tätä kysymystä selittänyt viimek-
'sikulunecn kahden vuoden aikana, jolloin Vapaus on arvos-rtellut
CCF.n oikeistojohtoa porvarien ulkopolitiikan hyväksy-
Ijnisestä ja vastustanut Marshallin "avun" ohjelmaa. Mutta
j kuten sanottu, CCF:n oikeistojohtö nielaisi tämän porvarien
•syötin koukkuineen, painoineen ja korkkeineen siinä määrin,
2 että Marshallin "avun" kannattamisasiasta tehtiin uskontun-f
nuskysymys Canadan unionistisessa liikkeessä ja CCF:n ri-
«veissä. Kaikki ne, jotka sanoivat, että Marshallin "avun"
1-suunnitelma aiheuttaa juuri sen, mitä C C F sanoo sitä seuran-
; neen hallituksen aiheuttaneen, leimattiin "kerettiläisiksi" ja
V"vieraan maan asiamiehiksi", jotka piti, muitta mutkitta pot-
»;kia pois puolueesta ja unionistisen liikkeen luottotehtävistä.
• ' Sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Mitä nMiiit sanovat
-BAUTAVEBHON" TAKAA
"Liliava nuoriso ahmii valtavia voi­leipiä
ravintoloissa, joista niitä saa
halvalla säännöstelylipuilU. Tphtai-den
ravintoloissa saavat työläiset suu­ria
liha- y.m. aterioita...
"Mitään ilmeistä pelon tai terrorin
ilmapiiriä ei saata havaita sen i»a
remmin Prahassa kuin maaseutukau­pungeissakaan...
"Yhteiskunnallisen huollojp lain­säädäntö,
maanlaajuinen vakuutus
50-vubtisjuhla
Historiallisessa kulkueessa oli 17>000 henkeä ja
Kaisaniemen pääjuhlassa noin 38,000 ihmistä
• Ehkäpä niinkin. Mutta kaikesta huolimatta näyttää siltä, että
»CCF:n oikeistojohdon "katumus" on ulkokultaisuutta. CCF:n
•'<?rkeistojohto esiintyy tyypillisten sosialidemokraattisten oi-jjceistojohtajien
tavoin ja "pelaa pennin nakkia". Sillä ei ole
•^rohkeutta tunnustaa omaa virhettään eikä selkärankaa aset-
•tua poikkiteloin porvarien uiko- ja sisäpolitiikkaa vastaan.
•Mutta kun kansanjoukkojen keskuudessa kehittyy tyytymät-ftömyys
tällaista vesivellipolitiikkaa vastaan, (CCF:n vaali-
Jltappio), silloin CCF:n oikeistojohtö turvautuu sanaradikalis-
Jiniin —puhuu niitä ilmiöitä ja seuraamuksia vastaan mitä
Jpen kannattama porvarien ulkopolitiiklta on aiheuttanut, sen-
• sijaan että pitäisi puhua nimenomaan tätä marshalloitua ulko-
I politiikkaa vastaan.
5, Näin on muodostunut se hullunkurinen tilanne missä näh-
Jfiään, että CCF:n oikeistojohtö viittaa kintaalla oman puo-
•iueensa maakuntakonventionien marshalloimisvastaisiin pää-
»töksiin, erottaa puolueen jäsenyydestä sellaisia miehiä ja nai-
«sia, jotka uskaltavat puhua Marshallin "avun" ja Atlantin
Ijjaktiii ulkopolitiikkaa vastaan — mutta samalla kertaa jou-
•tuu myöntämään, että sen hyväksymä ja kannattama mar-
•^halloitu ulkopolitiikka on tuottanut tälle maalle pelkkää
»pahaa: "Sitonut Canadan talouden käsistä ja jaloista Yhdys-ivaltain
talouteen" lopettaa Canadan farmareilta myyntimah-
JdoUisuudet ja aiheuttaa työttömyyttä Canadan työläisille.
Mikä pahinta, nämä marshalloidun ulkopolitiikan tuhoisat
•seuraamukset ovat vasta alkuvaiheessa. Esimerkkinä mai-
»nittakoon Ottavvasta, elokuun 3 pnä saapunut CP:n uutistieto,
»niissä sanotaan olevan odotettavissa, että "amerikkalaiset liik-
Jkeet yrittävät vähentää Marshallin avun ostoksia Canadassa
•kun ylijäämävarastot lisääntyvät Yhdysvalloissa."
' Tässä uutistiedossa kerrotaan yhdysvaltalaisen Marshal-
»lin avun hallintoelimen luvanneen sikäläisille suurporvareilie,
»että he saavat osan niistä ostoksista, mitkä Englanti on tähän
tasti tehnyt Canadassa. Marshallin avun hallintotsaari Paul
'Hoffman on viitannut hienotunteisesti, että tällä kertaa on
Jkysymys siitä, että Englannin täytyy vähentää paperipuiden
»ostoksia Canadassa ja ostaa niitä nyt Yhdysvalloista. Ja
•CP:n uutistiedossa kerrotaan jonkun canadalaisen (!) toimen-
Ihaltijan Ottawassa sanoneen ylläselitetyn johdosta: "Me
^voimme odottaa rajan takaa tällaista kautta linjan kun yli­njaamat,
lisääntyvät."
j Luulisi siis,'että CCF:n oikeistojohtokin omaksuisi ulko-
•ja sisäp'bliittisen asennoitumisensa kulmakiveksi Marshallin
korvausmaksuineen, ovat ensiluokkai­set.
"Siellä on edistynyt palkallisten l o ­mien
järjestelmä...
"Tshekkoslovakialla on pitkä länti­sen
kulttuurin t r a d i t i o . ..
"Luonnollisestikin kommunistipuo­lue
hallitsee maata. Sen paisuneen
jäsenistön tarkistuksen jälkeen oli
puolueessa vielä 2,311,066 jäsentä, jois­ta
522,683 oli kandidaatteja, ollen kol­manneksi
suurin Euroopassa, Neuvos­toliiton
ja Italian jälkeen." — New
York Times. • • • •
BEVININ PAHOITTELU
Nyt kun Britannian "työväenhalli­tuksen"
ulkoministeri Bevin on ilmais­sut
pahoittelunsa siitä, ettei voinut
päästä .sopimukseen Hitlerin kanssa,
olemme nähneet ja kuulleet me&ein
kaiken. Tuskin kannattaisi hämmäs­tyä,
jos jonakin päivänä joku korkea
hallitusTnies Washingtonissa tai L o n ­toossa
astuisi esiin julistamaan, että
oli suuri erehdys ryhtyä taistelemaan
IHitleriä vastaan... Bevin lausun­nollaan
todistaa, miten vastahakoinen
•Britannian hallitus oli taistelemaan
sotaa täydelliseen loppuun saakka. —
Eteenpäin.
. 5 » * •
JÄSENYYS ON VASTA
ALKUTOIMENPIDE
Kuluneen kymmenen vuoden aikana
Canadan unionistlntn liike kasvoi lä­hes
miljoonan jäsentä käsittäväksi,
jos otetaan lukuun. myö6 katoliset
^ndikaatit. Se tarkoittaa, että noin
30 prosenttia pelkästään palkallaan
elävistä on järjestynyt. El liian kor­kea,
prosenttimäärä, mutta se on sit­ten
historian korkein Canadassa.
Kalkki työläiset eivät koskaan kutilu
unioon, eivät aina.kaan kapitalismin
vallitessa. Tämä ei kuitenkaan k i e l ­lä
sitä suurta järjestämistyötä, mikä
on vielä tehtävissä... Mutta unlon Jä­senyys
yksinään ei ole riittävä. Se on
vasta alkua työväenluokan viisaudes­sa.
Passiviset jäsenet, jotka muodos­tuvat
"mukanakulkljoista" auttavat
byrokraatteja... Jos uhio pysyy pai­kallaan
ja antaa oikeistojohtajien mu­kauttaa
union hallituksen ja työnan­tajien
tahdolle, se hajoaa ja kuolee
pois mikäli on kysymys tehokkaasta
taistelujärjestöstä. Tämä on katkera
opetus yli sadan vuoden ajalta unio­nistisen
liikkeen historiassa. — Leslie
Morris elok. 8 pn pakinassaan.
HelsinkL — Ilo, Tärikkyys iuhlatunnelma •alliisi kaikki
alla Helsingissä fciis siumunlaiiia heinak. 3 pnä jaikettiin
tyÖYäenliikloMn SO-vnofisjiihlalHsMnlnria, joiden huippu­kohdaksi
muodostui Taitava kulkue, minkä rertaisla ei ole
ennen pääkaupungiasanune nählT* AuringonpalsteiBSsa häi­käisevien
punalippu jen« kukkien, köynnösten ja moniväris­ten
tunnusten jatkuTa riria solui katsojien ohi sTnibolisoi-den
Suomen työväenliikkeen historiaa, suuntautuen Kaisa­niemen
kentälle, jossa pääjuhla pidettiin.
Mahtavin juhlatunnuksin koristetulle kentälle kerääntyi
noin 17,000 henkeä käsittäneen kulkueen lisäksi laajat kan­sanjoukot,
kaikkiaan noin 38,000 henkeä.
iavun ja Atlantin sotapaktin päättävän vastustamisen, sillä
Isitä vaatii, ci vain Canadan työläisten ja farmarien, vaan koko
J|kansakunnan edut. Mutta "Neero soitti viulua kun Rooma*
jpaloi" ja samoin mr. Coldwell ja kumppanit "pelaavat pennin
jnakkia" silloin kuin on kysymyksessä koko kansakunnan edut
ija tulevaisuus.
huomen valtiovelka
^Helsinki, — rsuoincn vaillovciKa n -
siäutyi kesak. aikana kaikkiaan 3111
triljoonalla markalla, ollen kuukauden
lovulla kaikkiaan 114.996 miljoonaa
njarkkaa. josta 42.453 markkaa oli u l -
kttmaista ja 72.543 markkaa kotimaista
vflkaa. Ulkomainen velka vähentyi
ktsäkuussa 279 miljoonalla markalla
mutta ulkomainen lisääntyi 3.390 m l l -
jofl5g|»Ua markalla. Kursfieiv muutok­sesta
aiheutuva markkamääräinen l i ­säys
el sisälly edellämainlttuihin l u - i
kuihin koska kurssien muutos tapah­tui
vasta heinäkuussa.
Albertassa lienee
noin 5.000,000,1
tynnyria oljya
Bank of Nova Scotian äskeisessä
kuukausijulkaisussa luodaan katsaus
Albertan öljytuotantoon ja arvellaan,
että maakunnasta saatetaan löytää
öljyä lähes viisituhatta miljoonaa
1 tynnyriä — läheisessä tulevaisuudes­sa.
"Albertassa tuottaa nyt öljyä 860
kalvasta — enemmän kuin kaksinker­taisesti
se määrä kuin vuonna 1047.
Lähes tusina uusia öljyalueita on
löydetty, joista ainakin kaksi, nimit­täin
Leduc-Woodbend ja Redwater
< kummatkin Edmontonin lähelsyydes-sä>.
on nyt jo todettu tärkeiksi alu­eiksi",
todetaan katsauksessa.
"Canadan kaikkien öljytarpeiden
tyydyttämistä varten tarvittaisiin vä­hintään
2,500—3.000 miljoonan tynny­rin
todetut öljyvarat. Tähän men­nessä
on Albertan todetut öljyrikkau-det
alle 1.000 miljoonan t>-nnyrin.
"Alljertan öljytuotannon pitää sel­viytyä
siitä kiusallisesta ajasta, jonka'
vallitessa tuot^^nloa rajoitetaan silhenrJ-HjsToRiA KULKUEESSA
saakka kunnes saadaan valmiiksi pit­kämatkaiset
öljyputkijohdot. Öljyn
kuljettamiseksi yli'^avikkomaakun-tien",
sanotaan katsauksessa.
"Nykyisen Albertan öljytuotannon
sanotaan olevan riittävän suuren oi
keuttaaksoen 20 tuuman putkijohdon
rakentamiseen Edmontonista Regi-
— Suomessa on vielä oleva yhtenäi­nen
työväenpuolue niinkuin kaikkialla
siellä, missä työväki on päättänyt
murskata suiupääoman vallan, lausui
puheessaan kansanedustaja Hiortta
Kuusinen.
"Työväenluokan yhteniUsyys on
ue, joka oii Jokaista atom^ionitnia
verrattomasti Tolmakkaampl",
kuului eräs O. V. Kuusisen lause, jota
kulkueessa kannettiin. >
Työväenluokan yhtenäisyys o l i i^ko
tuon suurjuhlan ttumuksena, yhtenäi­syys,
jonka avulla saavutetaan kerran
pysyvä rauha Ja oikeudenmtäcaisuus
huolimatta siitä, että tänä päivänä
vielä kapitalismin aiheuttama pula
uhkaa työläisiä nälällä ja huolimatta
siltä, että juhlakulkueen valheilla
puikkelehti muutama mtista poliisi­auto.
Juhlakulkue Järjestäytyi Aleksis
Kiven kadulle, jonne ennen klo 11
kokoontui yhä taajenevia kansan­joukkoja.
Idput vapautettiin kääröis­tä
hulmuamaan vapaasti navaJtassa
tuulessa. Tunnukset ja kuvat ase­tettiin
paikoilleen ja klo 12 lähti kul­kue
liikkeelle kääntyen Hämeentielle
ja kulkien Siltasaarenkadun, Unio*
nlnkadun, Fohjois-Slsplanaadinkadun
j a Keskuskad\m kautta rautatientoril­le,
jonne pystytetyn mahtavan kaari­portin
alitse kuljettiin 'Kaisaniemen
kentälle. Kulkueensa laskettiin olleen
kaikkiaan noin 17,000 henkeä. Lippuja
oli noin 1,000 Ja tunnuksia 250.
"Työväen nimissä Uet anki",
pii kulkueen kärkltunnuksena, minkä
jäljessä kannettiin kuutta Suomen
lippua. Loistavan sinivalkoisiin puet­tu
Sport-orkesteri puhalsi torvistaan
marssin ttahdln Ja orkesteria seurasi
punaisten järjestöhppujen jäljessä
S K D L n lllttotolmlkunnan S K P n puo­luetoimikunnan,
SNDLn Ja SDMftJCi
liittotoimikuntien Jäsenet
"Kaikkien inaiden proletaarit, lUi>
tykää yhteen",
keholttl jälleen muudan tunnustaulu
Ja sen Jäljessä seurasi suurikokoinen
50-vuotisjuhlamerkki, jonka punaläta
pohjakangasta reunusti havuista Ja
kielonlehdlstä solmittu köynnös. Suu­r
i 50-niunero oli sommiteltu elävistä
ruiskuklsta, päivänkakkaroista, orvo­keista
ja neilikoista
Koko knlkae oli ikäänkuin SuÖQien
SO-vootisen työväenliUtkeen ölii-marssL
Mukana eivät marssineet ainoastaan
ne, jotka olivat kokoontuneet tänne
järjestölippuineen Suomen jcka puo­lelta,
nuukana oli myös menneisyys.
Seppelein ympäröitynä nähtiin suur­miesten,
N. B. af Ursinin, Eetu SaV-nin,
Edvard Valppaan, Yrjö Sirolan,
K. H. Wiikin Ja O. V. Kuusisen kas­vot,
joita seurasivat kunkin aikanaan
lausuma lause:
"Työväenluokan yhtenäisyys on
ase, joka on Joiuista atomipommia
verrattomasti voimaldcaampi"
"Suomen itsenäisyys on mahdoDt-nen
vain laajan kansanvallan poh­jalla.
Tulevaisuus voidaan raken­taa
vain totuuden pohjalla," *•
Loppumattomalta tuntui ihmisvir­ta,
elävät kukkakimput, suuret pape-rlkukat,
viuhkat ja pienet punaiset
viirit antoivat slUe värikkyyttä sa­moinkuin
kansallispukuisten naisten
ryhmät. Erfiässä kohden kannetuin
kuBcueen kununallakhi reunalla yli
100 metrin pituista tuoksuvaa pihla-janlehväköynnöstä.
Injen numerot
kieltäin:
ptdinivat synlduiä
18,000 tdoltettna, 788 taist«iassa
kaatunutta. keskitysleiriUi 8500,
vanldloiliin kuolleita 11,783.
Sitten seurasi fasismin kausi. Jonka
sinimusUt taulut Jälleen fcertoivat
työväenluokan kändmylcsistä:
"Lapuan laki", nälkapalkat, ytOOA-terrori,
144,000 työtöntä, 1,600 yh­distys
tä lakkautettiin, imtihitaiada,
murhia, punaiset liput kielletyt,..
ja näitä synkkiä ianhija seurasi
Jälleen uusi — sota: 47,000 orpoa,
27,500 leskeä, 50,000 invalUdia,
78,829 kaatunutta.
Mutta sitten seurasi saurMi kuldu-
Idrjainto: Rauha. Ja rauha tuo mu
kanaan vapautuksen. Kulkneessa
kannetaan SKPn, SKDLn Ja s i f P n
Suomen työväenliikkeeh 2
meritkejä. Lippujen virta on yhä
mahtavampi Ja viimeisenä tulevat
nuorets ^
työväeDllikkeen tnleraisuns mars
siin sinisissä puvuissa ^ vihreissä
pioneeripavnissa vinlikoja heilutel­len
Ja laulaen.
Kulkueessa nähtiin myös erikoisau­toja
veteraaneja varten. Kukitetuissa
kuorma-autoissa, suurissa linja-au'-
toissa istui vanhuksia, mutta suuri osa
veteraaneista asteli vakain askelin r i ­vistössä
punainen nauha olkavarrel­laan.
Myöskin sanomalehdistö oli edustet.
ituna. Sekä Vapaata Sanaa että Työ­kansan
Sanomia mainosti koristeltu
kuorma-auto. "Totuus pudottaa k e l ­taiset
ankat", oli Vapaan Sanan a u ­ton
tunnuslauseena. Kulkueen h u -
moristisimman näyn muodosti (Kiilan
runohepo. Joka pahviset, siivet kupeil-;
laan veti vankkureissa istuvia kliilalai-sia.
Koko kulkueen ertnomalsesta tai­teellisesta
asusta vastasi taiteilija T a ­pio
Tapiovaara.
FAAJUHLA KAISANIEMESSÄ
Rautatientorille saavuttuaan marssi
kulkue kaarenmuotoisen yhtenäisyy-denportin
alitse. Sen toLsella puolen
olevalle. Suomen lippujen koristamalle
korokkeelle nousivat ku&ueen kärjes­sä
marssineet keskusjärjestöjen liitto-toimikunnait
sekä veteraanit tervehti­mään
ohiroarssivia. Marssia kesti
noin 1,5 tuntia.
Kaisaniemen kentälle <di rtUcennettu
suuri lava, jonkia takana kohosi usei­ta
kymmeniä metrejä korkea punai­nen
Jtthlamerkki. Lavan ympärillä
oli penkkejä veteraaneja ja kutsuvie­r
a i t a varten. Liput Ja tunnukset ase­tettiin
kentän laidoille. Koko suiiri
kenttä täyttyi. Y5»teensä noin 38,000
lienJceä hiskettiin olevan paikalla.
Jidilan avauksen suoritti kansan­edustaja
Eino K i l p i , Joka puheessaan
voimakkaasti korosti työväeidii^een
yhtenäisyyden tärkeyttä. — Vihaam­me
tästä m u ^ J e n JtihlasU kaikkial­le
Saomeen viesti: I
Tulkaa oudelleen yhteen koko
maan tjröflUduTät rakentamaan
synnyinmaastanne todella onnelli­nen,
vapaa;: dcmoioaattinen, so­sialistinen
.'SUMni! OOoa vakunt-
Inneita sBfä, että tämä tunnus kas­vaa,
varttaa, voittaa!
S K D I A lUttÄokoiÄsessa vieraUlei-den
TSbeidcoslovakian edusUJien ter­vehdyksen
haki S K D L n puheenjohtaja
K. L . K u l o . :
"Toivomme 50-vuotisjuhlan muo­dostuvan
lähtäcobdaksi Suomen ityö-väenlu(
dcan yhdistymiselle. Jotta se
yhdessä. Su(»nen talonpoikain kanssa
Johtaisi Suomen kansaa tulevaisuu­den
edistykseen Ja raithaan."
Saksan sosialistisen yhtenäisyys-puolueen
tervehdyksen «toi Suomessa
vieraileva Helmut Lehmann.
" V a i n yhtenäisyydessä ueillä on
varmuus omasta voimastamme",, hän
k n o e t i Tämän JäUceen.luki S K Fn
puheenjohtaja Aimo, Aaltonen. Ö, V.
Kuusisen Moskovan radion itiiutta l ä ­hettämän
tervehdyjcsen. Juhlah pää-puhujana
esiintyi Hertta Kuösinen.
Muista ohjelmanumeroista mainitta­koon
Janitsaari-oriEeBterin esittämä
säveltäjä Tauno Marttisen tilaisuutta
varten säveltämä sinfoninen nuaoelmi
"Palava virta", Helstngin nuortsokuo-ron
esittämänä. Pe4ttl Lahden t i ­laisuuteen
kh-joittama runo "Matka-tiellä".
Tampereen nuorisoktipron esi­tykset
sekä Martta Joutsen yhtyeen
esittämä kuvaehna "50-vuotistaipa-leella".
TUalsuudesta lähetettiin
myös stUTmvalittelusSi&e Bulgarian
kommunistiselle puolueelle Dimitrovin
kuoleman Johdosta. Valistusslhteeri
A i l i Mäkinen lausui muutamia muis­tosanoja
ja koko valtava juhlayleisö
hiljentyi hetkeksi kunnioittamaan
poismenneiden muistoa. Juhlan päät­teeksi
lauloi yleisö Kansainvälisen.
I-SITA
SIELTÄ SE L O m * ^
Nuori näes: Jos annatte
heltanumeronne niin sdtaTS
kus.
Nuori nainen: Se on
lossa.
Nuori mies: Hj-^ä! ^
nimenne olikaan?
, Nuori nainen: Sekin
;lvettelcsja. .
'^'B -
MAKSAA KA]
CSJ:n länsi-Ontarion alueen kokous
hyväksyi olijetman toimintaa varten
Uuteen aluekomiteaan valittiin seitsemän jäsentä
ja sihteeristö huolehtii juoksevista asioista
Port Arthur, Ont, — Canadan Suo-; tuotteille Ja siten tuotannon laajen-
P^Ppi tuli ja klrjoit«j3y!
hiDe: Mina riikoPeq''-
lesta: ; ' - . V*:
Lakunie*^^kirjQlttt?igen:!^ •
puolustan k a i k k i a . > , l ^ ^ J
Lääkäri lisäsi •^alfc:fiiib|
kitsen kalkkia. ' ."•'^ ' • ^
Työmies kirjoitti kalkenVol
Minä maksan kaikki. '
, ,
ÄLYN VXLÄHDI8
Kaksi lääkäriä oli ollut
sa ja saaneet runsaan
he veivät vuokraamaansa
kaisin, kysyi ensimmäinen
Panitko merkille Een paikani
lat saimme?
— Paninpa tietenkin, teini
veneen laitaan sille kohdallti
olin.
— Olet aikamoinen aasi.
nä tiedät saammeko
huomenna?
saman <
malaisen Järjestön länsi-Ontarion
aluekokous^pldettiin sunnuntaina hei-näk.
24 p:nä. Edustajia oU Port
Arthurista, Nolaluusta, Silver Moun-tainista,
Kaminlstiquasta, Lapista Ja
Tarmolasta. Kokouksen puheenjoh­tajaksi
vallttihi H . Niemi Ja pöytäklr-
Juriksi Lyyli Toikka. Myös valittiin
ponsikomltea Ja sanomalehtikirjeen-vaihtaja.
Aluekomitean raportin esitti Wm.
Laine. RapOTtinr kesäkuussa pidetys­tä
kansallisesta. edustajakokouksesta
esitti Port Arthurin edustaja Helen
Espeland. Tätä raporttia täydensi
edelleen Järjestön sihteeri.G. Sund­qvist,
korostaen että tässä tilanteessa
tulisi Järjestömme kulttuuri- Ja va­listustoiminnan
sisällön johtavana
lankana olla .tais]«lu rauhan puolesta
Ja toiminnan avartaminen yhä laa­jempien
Canadassa kasvaneiden suo­malaisten
järjestämiseksi toimintaan
sillä kielellä mitä he parhaiten käyt-'
tävät. Raporttien johdosta hyväksyt­tiin
keskustelun yhteenvetona yksi­mielisesti
seuraavanlainen päätö£-
lausuntp:
Tämä CSJrn länsl-Öntarion alue­kokous
tervehtii kansallisen edustaja­kokouksen
päätöksiä ja niiden edel­leen
alueemme toimintaan sovellutta-miseksi
päättää seuraavaa:
1. Korostaessamme taistelua rau­han
puolesta, keholtamme kaikkia
osastoja Ja Jäseniä toimimaan siinä
mielessä yhtehälsyyden kehittämiseksi
omilla paikkakunnilla Ja pikaisesti r a ­hallisesti
avustamaan Järjestömme
edustajan lähet^mlstä Mexico Citys­sä
pidettävään rauhankonferenssiin.
Me käsitämtne että ympärillämme
lisääntyy työttömyys ja elämän epä­varmuus
. alueemme tärkeiden teolli­suuksien
lamaantuessa koska ei niiden
tuotteiUe ole markkinoita. Täten
taistelu sotavehkellyjen paljastami­seksi
ja ystävyyssuhteiden kehittämi­sen
kautta kauppamarkkinain voitta­miseksi
sosialistisen < talousmuodon
rakentamisen tiellä olevien maiden
Ja imperiaUstisesta orjuutuksesta va­pautuvien
kansojen kanssa on samal­la
leipäkysymys meille. Kapitalismin
talouspulaa ei estä sotavarustelu, jon­ka
painamana jo nyt olemme, sillä
siten ei taata työtä kaikille, eikä kan­san
ostokyky lisäänny. Uusien mark-kinain
voittaminen canadalaisille
taminen voi lisätä kansan ostokykyä,
joka saavutetaan vain taistelulla rau­han
puolesta.
2. Nuorison Järjestämiseen näemme
avaimen urheiluseurojen rakentami­sessa
ja toimintamuotojen avartami-sessa.
Sen vuoksi aluekokous .kehoit-taa
osastoja antamaan apuaan käy­tännöllisen
yhteistoiminnan kautta,
ymmärtäen että on välttämätöntä ko­rostaa
myös englanninkielistä toimin­taa
ja ohjelman, valmistamista.
Näiden uudistusten huomioiminen
tulee tärkeäksi nyt lähtiessämme
urheiluseurojen Järjestämiseen ja
syystolmlnnan kehittämiseen jokai­sella
paikkakunnalla.
Täten käy mahdolliseksi koota ne
toiminhan voimat. Jotka auttavat
osastoissa Järjestämään sopivat toi­minnan
mtiodot ja siten Ipytämään
palkkansa v a l m i s t e l u ! ^ tulevana ke­sänä
Port Arthurissa pidettäviin kan­sallisiin
laulu- j a soittojuhliin.
3. Hyväksyessään kaikki kansalli­sen
edustajakokouksen päätökset .tä­mä
aluekokous pitää välttämättömänä
(läheisen päämäärän saavuttamiseksi
Ja perustan laskemiseksi Järjestömme
kasvulle), että r aluemme osastojen
kulttuuri- ja valistustoiminnan ja y h ­teistyön
edistämiseksi muodostetaan
7 henkinen aluekomitea. Tässä va­linnassa
tulee huomioida, että eri toi-mintavoimat
tulevat edustetuksi. Että
työnjako tehokkaan Johdon antami­seksi
tulisi mahdolliseksi ja Jousta­vaksi
tulee aluekomitean valita 3 hen­kinen
sihteeristön: sihteeri- j a m h a s -
tonhoitaja, näytelmien ja elokuvain
varustelija ja valistustyön johtaja.
Aluekomitea velvoitettiin tekemään
tunnetuksi järjestömme yleisen tehtä­vän
itsenäisenä kulttuuri- ja valistus­toiminnan
järjestönä. Samalla tulisi
selventää, että on harhaanjohtavaa
käsittää että I W W : H kannatusrengas
täällä olisi "taistelujäi^estön apujär­jestö",
koska I WW ei ole pitkiin a i ­koihin
ollut enää "taistelujärjestö"
työväen etujen edistämiseksi. Päin­vastoin
on se vain muutamien hajoi-tusryhmä
metsäteollisuudessa (muilla
aloilla ei sitä täällä ole lainkaan).-
Nfiinollen "kannatusrengas" avustaa
toimintaa työväen luokkaetujen edis­tämistä
vastaan. Me vetoamme ym­pärillämme
oleviin suomalaisiin työ­läisiin,
että on jo aika vakavasti huo-
HELPPO ASIA JÄRJES
Politiikko; Minun poikani
saada viran teidän osastollanttl
Viraston päällikkö: Mitä hjiJ
tehdä?
Politiikko: Ei kerrassaan i
Viraston päällikkö: Se tekeei
yksinkertaiseksi sillä meidän (
vltse harjoittaa häntä toii
Iskun mestarui
t.k. 14 pe
Port Arthur. — Vielä vähin j
v.- ja u.-seura Iskun mestari
luista Punaisessa Puistossa t t l i l
Viimeksi olleessa paikkakunti
sa oli toisin kuin olisi pitäajtJ
mutta se ei ole uutiskirjoittajaij
Ohjelma on seuraava: Yleiiial|
j a : 5-ottelu, kiekko, pituus, m
keihäs ja 1,500 m. Sama
21-vaotialIIe. Kaikkien ottclumij
listujien on edustettava jotain i
Thunder Bayn piirissä. ÄllelJi
Jcain 3-otteluun kuuluu 12 f. j
pituushyppy ja 100 m.- "niBfil
luun osalllEtujlen täytyy kmiliaS
L : n seuran Jäsenyyteen. • Ott(
Int. Osuusliikkeen lahjoittamaa
palkinto voittona. Samoin I
ruotsalaisviesyssä (800x4
Int. Osuusliikkeen lahjoit
kaalista, pääliikkeen sekä sir
den kesken. Naisten, ikäjnlotil
kilpailulajit, jotka olivat Yiiaejj
kirjoituksessa pitävät paikkana]
Iskun ylimääräinen kokous i
tk. 10 p:nä, klo 7 ip. 316 BayS.|
Joiluhuoneessa yläkerrassa. Tri
asioita on käsiteltävänä. Uudet J
net ovat tervetulleita.
Iskun syys- sekä talvit<
varten on valmistava kokous i
.7 p:nä, klo 7 ip. yllämainitusaj
kassa. Tässä kokouksessa la
kaikki työsuunnitelmat. Sillcal
myös jotain uutta alle 15-vuotii
alle 10-vuotiaille pojille ja
Tähän uutuuteen eräs peu
ja-setä lahjoitti Jotain tekevää.8
pä tavataan ja muistakaa
tää tuo kokous mielessänne. M.
teen aikovat ovat tervetu
George Salvo. — —
mioida tämä peruseroavaisuus i»J
kaista suhtautuminen sen i
Aluekomiteaan valittiin W.l
Tyyne Slilman, Helen
K a r i , F. Hakanen. A. Pitkänen J
T. Hill, jotka valitsevat kesk
sihteeristön. — ATH.
TUL:n 30-vuotisjuhlat
Helsinki. — Työväen Urheiluliiton
30-vuotisjuhllsta kootut tiedot csoit-i naan Ja harkits^emaan sen jatkamista
tavat juhliin osalllstimeen' 14 paikka-i Suurille Järville,
kunnalla 30,000 urheilupukuista mars- "Viime vuonna lasketaan Canadan
sijaa, lähes 19,000 voimistelijaa esiin- maksaneen Yhdysvalloista yjn. tuote-tyl
"koko perheen voimistelussa" ja i tusta öljystä kaikkiaan noin 300 m i l -
cpäedullisista sääsiihteista hxioUhiat-' Joonaa dollaria. Joka maksettiin mii
ta osallistui Juhliin 14 paikkakunnalla
yleisöä 71,700 henkeä.
tei yksinomaan
reissä.
Yhdysvaltain doUa-
Eri työväenjärjestöjen tunnidtsia
kannettiin niiden "syntjmiäjärjerf^*-
sessä" vuosiluvuin varustettuina^ So­sialidemokraattinen
nuorisoliitto,
SKP. TUL, Tj'öväen Sivistysliitto jne.
olivat edustettuina tunrmstauluisa».
Yleinen äänioikeus, 8 tonnin
työpäivä, torpparivakuntus. isadet
kunnallislait Ja muut edu^tifat
tunnnstauluissa tyoräcnliilciuBem-me
vanhen^paa historiaa!. Sitten
seurasi Suomen its^iäisyysvnosi
PÄIVÄN PAKINA
Ihmeitten maa jääaika
SääUksi käy niitä kurjia materia­listeja,
jotka eivät usko Uunisihi e i ­vätkä
sen ihmeitten aikaan.
Ihmeitten maa on luonnollisesti
Amerikka, missä valtion puolustusvoi­mien
poliittisena päänä oli mies, joka
teki kovalla touhulla Uittoja ja puo-lustustöltä
"idästä uhkaavaa" vaaraa
vastaan — kunnes sitten eräänä päi­vänä
ilmoitettiin hänen menneen yö­puvussaan
kadulle ja huutaneen:
"Aseisiin, venäläiset hyökkäävät."
M i h i n kalkkiin saavutuksiin ja uro­töihin
tämä kylmän sodan kuumenta-j
a olisi pystynjrtkään. sen vain Luoja
tietää, sillä kaikeksi onnettomuudeksi
hän pääsi hyniäämään mielenvikais­ten
parantolan Ikkunasta maahan
sillft seurauksella että äkklpysähdys
katkaisi hänen henkevän elämänkaa­rensa.
Mutta onhan siellä ihmeitten maas­sa
tänä ihmeitten aOcakautena "vär­kissä
varaa", sUlä erääsi New Yorkin
uutisessa kerrotaan seuraavaa:
1918 Ja valkoinen terrori. josU tea-' Sen täytyi tapahtua ennemmin tai
myöhemminikun huomioonotetaan se,
miten-tämä-maa (liuneitten Amerik­ka)
oh käsitel^t vakoilujuttuja, puna-kauhun
U e t ^ t a a Ja Mars-tähditä
eli arktiikan toiselta puolelta (äl­käämme
maiotUto nunia) tuleva^
hyökkäysvaanuu-.^ ,
Manhattan^racÖopolilsi huomasi .vii­me
vlikolla,Vettä kaupungin yllä l e l -
jaiU joku kummallinen esine.
"Pikatietor Tuntematon pyöreä esi­ne,
niikä. Jctmhni mahdollisesti vie-raaUe
vallane";^ välitettiin teletypen
kautta maäUm^.
Yhdysraltäih armeijan ilmavoimat
rupesivat vUvjrttelemättä toimimaan.
Taistelukoneet' nousivat ylös. Ame­rikan
vapautta puolustetaan hiimalla
millä tahansa.
Taisteluaameet syöksyivät alas "mah­dollisesti
vieraalle maalle kuuluvaa
pyöreätä esiifiettär kohU. Ilmavoimien
sankarit eiv&t :i^vyteUeet hetkeälcään.
Öliicohan se venäläinen atomipommi?
T u l i kcHnennus: Tulta! Tuhat am­musta
syöstiin siihen pahaenteiseen
esineeseen, mikä uhkasi koko Yhdys­valtain
olemassaoloa.
Alas painui "mahdollisesti vieraalle
vallalle kuuluva pyöreä esine". Ame­rikka
voi hengittää njrt helpommin,
sillä täniä "esine" kuului Hyman
Slngermanille St. Agathessa, Joka oli
käyttänyt sitä malnoskepposena, kun­nes
se pääsi karkuim Ja ajautui aina
New Y o r k i i n asti. ' '
. S e l l a i s t a voi tapahtua vain hermos­tuneessa
Amerikassa.
Näin kertoo Torontossa ilinesrtyvä
Canadian Tribune-lehti tämänpäiväi­sessä
numerossaan — Ja sivumennen
mainiten voidaan sanoa, että Cana­dian
Tribune on p h l ^ i s t l , mielenkiin­toisesti
j a aina jotakin uutta tarjoa­va
työväenlehti, jota icannattaa l u ­kea.
Mutta pysykäämme asiassa, ihmeis­sä
nimittäin.
Amerikasta niitä löytyy kosolta.
Siellä puhutaan eurooppalaisten (tjs.
länsi-eurooppalaisten) canadalaisten
ja muiden "avustamisesta", mutta
mitä enemmän tätä "avustusta" aur
netaan ja mitä suurempi hätä on
"avustettavalla", sitä suurempaan pu­laan
avustettava Joutuu samalla kun
hyväsydämiseksi, pitkäpartaiseksi ja
laihaksi setä-Samuliksi kuvattu ame-rilckalalneh
porvari rikastuu ja Uhoaa
entistä enemmän.
Koko amerikkalainen dollaridemo-kratian
voima kiivailee Ja paiil«J
mokraattisen järjestelmän
mfsen hyväksi — mutta kä
osoittautuu, että "demokratiani
lustamiseen" sopii Jollakin i
Valla. Chiang Kai-shekin nää
ja rappeutuvan" diktatuurin ]
minen Kjinassa, monarkisti-fi
terroriicomennon pysty
Kreikassa j a haaremiyhteiskui^J
keminen Turkissa, puhu
nyt seUaisen lumipuhtaan
kraatfaiT^kuintFrancon Esffm\
hittelystä ja länsi-Saksan
pääoman uudelleen aseista;
Amerikka opettaa tsaarinani
vän kenraali MacArthurin
demokratian perusperiaatteiU
•nhi kansaUe, mutta kotimaass
tään kahtatoista komm'
vissien aatteiden opettamise^
la kun koko maasta on mi
sa suuri nykyaikainen
missä kaikenlaisia edistysnuö»»^
misiä raahataan kere!
perusteella korkean raadin
taamaan "vääräoppisuudesuas-
On siis turhaa edes ynttaa
kuten materialistit tiet
dessään tekevät - ettei B ^ l
meitä tapahdu, sillä Anient»^
dellakin ihmeitten ^ ^ ^ . .^
siellä sodan ansiosta kebittysj^
aika" häviääkin kuin k^ste
JäleUe jää kuitenkin ihmeai».
Känsäkoura.