Vapaus, February 12, 1949

              ^ v i i 2 Lauantaina, helmik. 12 p. — Saturday, Peb. 12
itgan of WbwUtL CunOimi gik
tabUihed Nor. 6th 1917. Aotbotized
M seeond elass mail by the Post
Oicnce D^tartment, Ott*wa. iPub-
OttuA^iiukx iredcfy: T u e s d a y s ,
TZmzxdays and aaturdars by Vajmm
. PoblKfalag Compoity Ltd,, at 100-103
« ^ B lm S t . W„ Sudbuzy, O x ^ Canada.
Telndioaea: Botfneai OfSee 4-4aM..
Bditotlal Office
AdrettisUv nites opoD «91111011011.
Tranalatton Iree of dutfge.
TILAUBUINNATi
Canadaa
Yhdysvalloissa:
SuoDiessa;
1 vk. 6 i n « k k . 3.25
3 kk. 2i)0
1 vk. 7.00 e k k . 9X0
1 vk. 7.50 « kk. 42»
autonomia ^ dei ratia
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
I ItJMMSW:n Sudburyn osast^oesittä-a
nos
«• ^Kuten lehtenune uutisosastolla on kerrottu,,Miamissa,kokoontu-nut
A F L : n oikeistojohto sekaantui häikäilemättömällä tavalla Cana-
; dan unionistisen liikkeen sisäisiin asioihin. Wall Streetin herrojen
l' esimerkkiä seuraten A F L : n pomot antoivat mahtiiiontls^n ukaasin,
*, että Trades and Labor Congressin (TLC) pitää r)*tyä^oinien rivioisä^
i faajoittajaksi ja sen lisäksi ottaa käytäntöön sellainen "edustajajärjes-
< telmä" mikä takaisi sen, että vain A F L : n oikeistojohdon ääni kuu-
* luisi T L C : n konventioneissa. ', '
*• Nämä AThin oikeistojohdon hyökkäykset on torjuttava jos
I. mielitään säilyttää Canadan imionistisen liikkeen elinvplmat talster
' liuun työtätekevien olosuhteiden parantamisen hyväksi. Wall Streetlii
rahaaiiesten pillin mukaan tanssivilla A F L : n oikeiatojohtajilla. ei ole
mitään oikeutta sivuuttaa Canadan unionistien demokraattista tah-
,. toa. Tosiasiassa A F L : n hyippujohdon nyi antama epädemokraatti-
; Tien ukaasi on mitä julkein hyökkäys T L C a u t o n o m i a a vastaanr.
c>'Kysjrmys on nimittäin siitä, onko Canadan unionistisella liikkeellä
oikeus päättää omista asioistaan; onko siliä, oikeus laatia oman mie-
'.'^nsä j a tahtonsa mukaan sellainen ohjelma, mikäumonistlea^atsantO'-
kannan: mukaan palvelee parhaalla mahdollisella tavalla tämän maan
työtätekeviä ja koko maamme etuja ? Selvästikin Canadan imionisti»
sella liikkeellä täytyy olla mitä laajin autoiiomia canadalaisen ohjel-
' - mansa laatimisessa ja unionistien velvollisuus on puolustaa tätä oi-keutta
kuin silmäteräänsä.
Toinen tärkeä kysymys on tämä: Kunnioitetaanko unionistisessa
• ' Eijk Iceessä teh­tyjä
enemmistöpäätöksiä, vai kuuluuko sen riveissä vain. amerikka-lainen
"isännän ääni"! AFL: n pomot sanovat, että hiiteen, järjcstör
demokratia ja demokraattiset enemmistöpäätökset! AFL: n oikeisto-
-'(^jphto ei hyväksy Victoriassa, B. C . pidetyn T L C : n edustajakokouk­sen
yhtenäisyyspäätöstä. He haluavat auttaa porvarien "hyvää mies-
!'~tä.',,Frank Hallia, joka haluaa hajoittaa T L C : n jivit ja joutui sen
I; :v«)M- T L C :n r jäsenistön tuomittavaksi yllämainitussa edustajako-
I Icouksessa. Mutta demokraattisten menettelymuotojen säilyttäminen
J; unionistisessa liikkeessä on elinkysymys T L C : n jäsenjoukoille ja siksi
J; öiy puolustettava Victorian edustajakokouksen päätöksiä ja vastustet-l
, (aya kaikkia "isännän äänellä" annettavia hajoitusmääräyksiä!
i< "HJCrn presidentti Percy Bengough, jonka poliittiset sympatiat
l oyat lähempänä liberaalipuoluetta kuin L P P : ta tai CCF:ää, .on kui-
I, ten^n osoittautimut tässä taistelussa mieheksi, Joka. ottaa: mieluim*
{' ^ i n vastaan työnantajien ja heidän apulaistensa vihat ja parjaukset
{, kuin pettää jäsenistönsä ykisedut. Vanhana jä kokraeena unionistiat
I hän käsittää, että unionistien rivien hajoittaminen on vain eiisimmäi-
J' nen askel unioliikkeen tehottomaksi saattamiseksi. Tästä syystä'mr.
»• Bengough vastasi ihailtavan sel^psti ja päättävästi, että hän ei ryhdy
i! mihinkään rtoitajahtiih oman järjestönsä hajoittamisek^i), eikä liioin
«! määrää käytäntöön mitään epädemokraattisia edustajpsäädöksiä,:sillä
{! edustusperustasta päättää vain T L C : n edustajakokous. Presidentti
{; Bengoughin.yhtenäisyysohjelma edustaa T L C un jäsenistön, yleishyvää
siksi hän on saanut jakamattoman kannatuksen jäsenjmikoilta.
tämä yhtenäisyysohjelma T L C : n autonomian ja demokraattisten oi-euksien
puolesta olisi omaksuttava jokaisen unionistin yksityiskan-i,
naksi jonka puolesta toimitaan ja taistellaan.
1! U-J . '
Tenään täyttää Frank Bongo North
CÖt)altl»a 73 vuotta. PMväh sankari
on oUut täällä mantere2Da 50 vuotta.
Josta ajasta 38 yuotta Canadassa. Hän
on ahkera työväenlehtien tilaaja.Ja
luUJa. ollut aina siitä saakka" kuin
niitä on ^ l lä mantereella ilmestynyt.
Yhdymme onnitteluihin!
Eilen täytti Xong Lakella mrs. Edla
VlzrlUntn 79 vuotta. Päivän sankari
on ollut Vapauden tilaaja sen emi n u ­merosta
taakka Ja on osallistunut a i ­na
Järjestötoimintaan. Onhittelsm*
mef
Viime tiistaina täytti Long Lakella
Jaiaaar MSId. yksi seudun vanhimpia
farmaireita, 60 vuotta. on enti»^
nen kaivosmies, mutta siirtyi: Long
Lakelle farmille Jo v. 1918. Onnitte­lemme
päivän sankaria.
\f Noirja kaupataan sikaa slUdssa
..... Vähänkin poliittisia .asioita seuraavat henkilöt näkevät, nyt pai:
•f vänselvästi, että Yhdysvaltain toimesta pakoitetaan Skandinavian mai-
•I ta itsemurhalinjalle itäistä naapuriaan, Neuvostoliittoa vastaan. Pai*
l\ nostuksen keinona käytetään Marshallin avun dollareita, sekä Skandi-
2| navian maiden porvarien luokkatietoisuutta,
dl .
Ilmeistä on, kuten lehtemme uutistiedoista on ilmennyt, että Nor-iii
jan hallituksella on erikoinen halu kaupitella maataan kunhan vain
•I saisi riittävän palkkion dollareissa ja aseissa. Norjan ulkoministeri
l\ on tätä kirjoittaessa Yhdysvallois.sa neuvottelemassa .Atlantin sota-
5* sopimukseen liittymisestä. Mutta merkillepantavaa on, ettei sellaista
sotaliitto^ ole vielä olemassakaan. Esjm.,Yhdysvaltain edustajahuone
s>
r t
•1
]a Canadan alahuone eivät ole vielä edes keskustelleet tästäv Atlantin
•* sopimuksesta, eikä ole mitään varmaa tietoa'siitäkään jos ne; sitä hy-
•j väksyvät lainkaan, tai ainakin on teoreettinen mahdollisuus, että ne
Jf voivat sen hyljätä. Mutta Norjalta ja muilta Skandinavian mailta
Il vaaditaan, että ne "ostavat sian säkissä" näin tärkeässä ja kauaskan-
5J toisessa asiassji. liittymällä etukäteen Atlantin sotasopimukscen, jota
«« ei vielä olekaan! * '
•t . : Nyt käytävien neuvottelujen aikana on Norjan hallitus esiintynyt
51 kaikkein auliimpana Yhdysvaltain etujen puolustajana. Mutta oma
osuutensa näyttää olevan Ruotsinkin sosialidemokraattisella hallituk­sella.
Ruotsi ehdotti, että Fänsivaltojen sotaliittoon välittömästi yhty-
»J misen asemesta perustettaisiin erikoinen Skandinavian liitto, mikä olbi
muodollisesti puolueeton, multa hengessä kuitenkin Neuvostoliittoa
vastaan kohdistuva. Vain tältä pohjalta katsoen voidaan ymmärtää
Suomen taantumusvoimien pää-äänenkannattajan Uuden Suomen
lausunto missä Ruotsin asennetta selostetaan seuraavasti: "R«)(sissa
'{venäläisten noottia ovat käyttäneet kantansa tueksi exvUi vain ne,
, jolks yhä kannattavat Ruotsin lähentämistä länsivaltoihin, vaan toi-
21 seita puolen myös ne, jotka pitivät Kööpenhaminassa osalleen ottamia
«« velvoituksia, jo liian i)itkälle menevinä, ja jotka tyytyväisinä ovat
Oslon neuvottelujen epäonnistuttua tervehtineet Ruotsin paluuta 'vaa­ti
ralliselta' skandinaavisesta puolueettomuiisajatuksesta 'absoluuttisen'
Il puolueettomuuden linjalle . . Näin Uusi Suomi myöntää Ruotsin
J{ hallituksen liikkuneen •vaarallisilla' vesillä. Mutta Suomen maalais-m
liiton pää-äänenkannattaja Maakansa sanoo, todettuaan ensin Norjan
t *l tehneen ratkaisunsa että '-Ruotsi jää aaUonmurtajaksi", siten viita-
«J tftn, että näin ovat työt jaetut. Mitä ihneisestt tapahtui oli tämä:
Yhdysvaltain hallitus ei hy^-äksynyt Ruotsin ehdottomaa kyllin "vaa-
"tt rallista" Skandinavian liittoa, sillä Marshallin avun miehet sanovat,
«1 että "kaikki tai ei mitään'', jos mielitte "äp\ia" saada. Tässä tHan-
^ , ci taessa Skandina%äan maat yrittävät kai "kQnqjromissia'\ missä Norja
J; {} föiintyy hmjana '"häijynä" ja Ruotsin sosialidemokraatttnen hallitus
*5 Vi *'aallön murtajana" visseine uhkailuineen ja vihjeineen, että Venäjästä
ir^ ^ muka riippuu se, ryht}a'kö "aallonmurtajakin" johonkin akselisopi-
"^^ *« mukseen. Kaikesta huolimatta luulisi, että Suomen kohtalo, Kreikan
M j a Kiinan tapahtumat ja Berlinin kriisi, sekä ennenkaikkea Hitlerin
akadlisopunuksen seuraamukset ovat riittävän vakavina varoituksina
Norjan ja Ruotsin hallituksille kaikkia kansainvälisiä seikkailuja
ätaan.'
Kysymyksraja
misailm
Kysyinys: — Onko leski, Joka on y l i
70-vuotia8 Ja eaa $35 kuukaudessa t a ­paturmavakuutusta
oikeutettu saa­maan
minkäänlaista osaa vanhuuden-eläkkeestä?
Oriko mishen vaimo, Joka
on y l i 70-vuotias Ja mies saa $65 kuu­kaudessa
tapatu^^vakuutusta oikeu­tettu
saamaan vanhuudeneläkettä? —
Albertalatnen.
Vastaas: Vastaus molempiin kysy­myksiin
on kielteinen, sillä nykyisten
tehnojen säädästen perusteella van-huudeneläke
on todellisuudessa köy-hyydenapua.
Vanhuudeneläkettä ano­van
täytyy voida todistaa, että hän on
avun tarpeessa Ja voimassaolevat sää­dökset
edellyttävät, että vanhuuden-
;eläkettä nauttivan' henkilän - vuositu­lot
eivät saa nousta $425 suuremmiksi,
sisältyen tähän myös vanhuudenelä-ketido.
Naisia taivaanvooren maassa
MMI kohtalo mnäi jä ir
Kirj. Lew Cliwat
siihaQ liittynyttä iestää, heitti syr­jään
valenaamarinsa Ja maaygsl m e i -
, dän unicmme lopettamaan kaiken
i meine kuuluvan uniotoiminnan T i m -
• mln-in : kultakaivosalueella, ' vieläpä
jFort Caiäarn£ssa,^missä, lokaali No.
1 637:11a onroUut scpimus International
; Nickel C^^^kaxm^ vuodesta IM* Ja
io?ila a s e a ^ viefe vahvi^f Ontarion
tydsuhdelaut^ikunta äskeisellä pää-
\ tökSellään^ )^>Ter&stydläIsi«n union
B. H . C A R L IN
IUMMSW:n conadalainen Johtaja.
f
Senraava on osittainen teksti sii-
; johto joitfi reitatJa jä tuhota tämän
lokaalin. ..»• • » •
1'ämä ryfenä niin sanottuja ammat-tiunionlstejä
O C L : ^ lähetti ryhmän
terästyöläisten JärJ^täjiä meille kuu­luvalle
alueelle j a järjesti sitten näen­näisen
perääntymismanöövcTta, että
CCL voi sitten astua esiin Ja ryhtyä
j reittaukseen itsensä Ja terästyöläisten
puolesta, määrättyään Mine-Mill
union epädemokraattisella Ja d i k t a -
tcorisella tavalla siirtymään pois.
Me lokaali No. 598:n 12,000 Jäsen­tä,
jotka pidämme arvossa niitä saa-tälUiieesIä,
Jonka MIne, »llll and! joita me olemme saaneet
Smelter Workers>unIon Södbury I "^ahtavan kansamvälisen uniomme.
Loeal No. 598 on lähettänyt union »^-""a, hyväksymme sydämellisesti
kaikille lokaalelUe Canadassa.
• a • • muut sanovat
T I T O O l t f 'VALMIS
L V O P U M A A N N A A M I C A TA
Belgrade. — Täällä on tärkeitä
merkkejä siltä, että marsalkka Titon
ulkopolitiikassa o^ alkamassa uusi
vaihe. Erottuaan peruuttamattomasti
K r e m l l n l s t a . . . on Johdonmukaista
marsalkka Titon 4liveta ajattelemaan
ystävien ha9kkija[iisestä,lätmesCH.:.,.Jo
n i i n aikaisin kuin ylime kesänä Johta­vat
jugoslavialaiset Ilmoittivat Ameri­kan
/ a Britannian viranomaisille, että
heidän maansa tarvitsee apua itse­näisyytensä
säUyttämiseksl. Mutta
tämä tehtiin milteln vehkeilyhengessä
jä monella pyynnöllä, että Washing-tonln
ja Lontoon ei pitäisi saattaa
marsalkka Titoa "pulaan" osoittamal­l
a liiallista ystävyyttä. Täten B r i ­tannian
ja Yhdysvaltain ohjelmana on
ollut, että Titolle annetaan alin mää­rä
välttämättömyystarvikkeita maan­sa
ylläpitämiseksi. Mutta nyt Was-hingtonilla
ja LontooUa voi olla t i l a i ­suus
luopua tästä... ja järjestää väli­tön
ja ystävällinen ^suhde. Viisasta
diplomatiaa tarvitaan, jos mahdolli­suuksia
käytetään menestyksellisesti...
Joseph Alsop, helmik. 9 p.. Montreal
Daily Starissa.
• • 1 •• •
S U U P U H U U S YD
K Y L L Y Y D E S T Ä
Amerikan Suometar • lienee ainoa
suomalainen lehti'tässä maassa joka
julkisesti vuodatti kyyneliä japani­laisen
Tojon ja hänen kumppaniensa
tuomioiden johdosta... Nyt jälleen
tuolla Suomi Synodin äänenkannatta­jalla
on surua fasistien ja natsien
puolesta. Lehti valittaa toimituskir-
Joltuksessaan:
"Suuri häpeäpilkku lätkättiin taas
hiljakkoin Amerikansivistyshlstoriaan
Chk»gö5sa. Chicago Symphony O r -
chestra oli kutsuUut 'maailmankuulun
orkesterin Johtajan . Wilhelm "~Furt-wänglerin
johtamaan muutamia kon­sertteja.
Mutta Amerikan musiikkl-kängsterit
nostivat siltä aika melun
ja pakoittlvat... peruuttamaan kon­s
e r t i t . . . Syyksi muka sanottiin, että
Purtwängler on johtianut Saksassa or­kestereita
Hitlerin hallituksen aikana.
Ja aivan viimeksi saksalainen konsert­tipianisti
Walter G l e s e k i n . . . määrät­tiin
lähtemään pois maasta..."
Tuollai-sella raivoisalla tavalla lehti
puolustaa saksalaisia natseja ja huu­dahtaa,
että "New Y o r k . . . parempi
väki on lausunut syvän paheksumi­sensa
tapauksen johdosta."—Työmies.
• • * •
M I E T T I M I S E N A I H E T TA
E N N E N K A I K K E A N O R J A L LE
. . . Berlinissa ollessani minä ihai­l
i n lentolUkeimettä. kuten kalkki joti-ka
ovat sen nähneet tai käyttäneet
sitä. Mutta minuUa oli tilaisuus näh­dä
myös Venäjän lUkenne-este... se
oli puupaalu, maalattu punaiseksi ja
valkoiseksi, mikä sulki maantien. L i ­säksi
oli vahtlkoju, yksi venäläinen
sotilas kiväärelneen ja kaksi saksalais­ta
poliisia . . . Vastakohtana tälle hal­valle
j a vaivattomalle välineelle ovat
nelimoottoriset C-54 lentokoneet, jot­ka
kuljettavat kivihiUtä, keltajuutria
ja kuivattuja perunoibi yötä päivää.
Se or/^ellalnen asia mitä jokaisen dip­lomaatin
sietää miettiä. Sillä jos
Skandinavian kriisiä e i ratkaista v i i ­saasti,
samanlainen tilaime voi kei-hlttyä
s i ^ . . . — Walter Lippman.
helmik. Iff pnä. -.^ ; J
International Union of Mfn?, M i ll
and Smelter Workers. joka on tuonut
ammattiunionismin, korkeammat pal­kat,
työturvan, paremmat työclosuh-teet
Ja demokratian siihen julkeaian
avclme^ työmaan teoUisuutfen, mikä
on ollut järjsstymätön yli 40 vuotta,
on nyt joutunut historiansa ankarim­man
koettelemuksen eteen.
Me tämän traditionaalisesti miji-tanttisen,
teholckaan j a onnistuneen
union jäsenet, me jotka olemme jo
pitkät ajat tottuneet taistelemaan C a ­nadan
tämänpäiväisen tsollisuuden
voimakkaimman Jaoston päättävää
vastustusta vastaan, olemme joutu­neet
uusien vihollisten ja uudentyyp­pisten
hyökkäysten uhkaamaksi. Tä­mä
hyökkäys on vaarallisempi kuin
mikään muu tähänastinen hyökkäys,
koska se tulee odottamattomalta ta­holta,
ammattlunloliikkean sisältä, sen
riveistä. '
Me 12,000 lokaali No. 598: n jäsen­tä,
joilla on iselialhen palkkaso^lftus,
että sitä voi verrata minkä linion
kanssa tahansa ja tiseissa tapaukeis­sa
se on vielä muiden unioiden sopi­muksia
parempi; olemme saahset
määräyksen luopua työläisistä j a ' t u ­hota
uniomme.
Tätä määräystä, mikä on annettu
sillä tekosyyllä, €tfä''me'rriukä oliiföa-^
me laiminlyöneet järjestää työläisii(' Ja
mikä..^on aimettu relttaavan tJnlted
Steelworkerfs of American johdon
myötävaikutuksella, tukee vielä C C -
L : n ukaasi, että niideri relttausten-li­säksi,
jolta Steelworkers-unio on teh­nyt
meidän Untoomme, itse C C L r y h ­tyy
nyt reittaamaan unic^ammtt; i*/ .
Viime maaliskuussa ^.jolloin l U MM
and SW edustajat kaikkialta Cäna-dasta
kokcontuivat Sudburyssa ja
neuvottelivat v. 1948 palkkavaatimuk­sista
metallikaivosteollisuudessa. jot­kut
yksilöt yrittivät jo silloin lopettaa
konferenssin marjslmalla siitä ulos Ja
muodostamalla n.k. "väliaikaisen k o ­mitean",
jonka piti ottaa Mine M i l l -
unio haltuunsa ja antaa se mr. M i l -
lardUle ja hänen salavehkeilytovereil-leen
CCLrssa.
Toinen askel täydellisessä suunni­telmassa
oli SS, kun hajaannuksen
avulla työnantajia kannattava ryhmä
erosi kokonaan Mine-Mill-union T i m -
mlnsin lokaaalista. K u n tämä saatiin
suoritetuksi, niin silloin pysähtyi jär-jestämistyö
Timminsin alueen kullan­kaivajien
keskuudessa ja samalla k a r -
koitettiin union varapresidentti Reld
Robinson ja useita rhuita union jär­jestäjiä
maasta.
Sen jälkeen tämä union hajoittaja-ryhmä
on Johtajansa Ralph Carlinin
oman tunnustuksen, mukaan työsken^
nellyt kaivosomistajien hyväksi C. H .
Millardin rahoittamana j a johtamana.
Tämä Ralph Carlinin tunnustus j u l ­kaistiin
-Toronto Evening Telegram-lehden
lauantain, tammikuun 15 p:nä
numerossa.
Viitaten eroamisliikkeeseen T i m -
minsissä v. 1948 keväällä, Telegram-lehtl
sanoo: "Eroamisen yhteydessä
Ralph Carlin liittoutui voimakkaan
Terästyöläisten union johtajan Car-les
H. Millardin kanssa. Hän (Ralph
Carlin) sanoi, että eroamisen jälkeen
hän on johtanut itsenäistä uniotaVte-rastyölälsten
järjestäjänä."
Lopulta liman mitään edeltäkäyj>ää
varoitusta CCL, jöka on perussääntö-jensä
kautta sitoutunut suojelemaan
j a ' ' avustamaan meidän uniotamme;
yhtä CCL^h perustajaa ja Vanhinta
omien edustajiemme ja kaikkien mui­den
ensimmäiseen Canadan Mine-
Mill-union konventlonlln Port Colbor-nessa
tammikuun 15 ja 16 p:nä osal-listimeiden
edustajien rehellisen^ k u n -
nioitusta herättävän ja ratkaisevan
' päätöksen suojella Ja puolustaa unlo-tamme
kaikkia sen vihollisia vastaani
Mc hyväksymme heidän päättävän
kantansa kieltäytyessään alistumasta
selkärangattomasti C C L : n Johdon Joi­denkin
jäsenten Ja terästyöläisten j o h ­tajien
petokseen j a hyljätessään sel­laiset
määräykset, Jotka Johtaisivat
heidän työtoveriensa inttämiseen me­talliteollisuudessa.
Me kumiloitamme
s:tä, kun he kieltäytyivät pettämästä
ammattiunionismin periaatetta — yksi
teollisuus, yksi unio — ja sitä, että he
eivät suostuneet Jättämään työläisiä
Canadan työnantajien taantumuksel-lisimman
j a voimakkaimman jaoston
armoille.
Me lokaali No. 598:n jäsenet kan­natamme
yhtenä miehenä Canadan
Mine-Mill-union konventionln pää­töksiä
ja lupaaitune kaiken tukemme,
niin rahallisessa, moraalisessa kuin
kaikessa muussakin tnuodossa imipm-mc
puolustamiseksi Ja suojelemiseksi
käytävässä taistelussa.
Meidän uniomme saavutukset työ­läisten
etujen puolesta ovat kaikkien
. N ^ L S THIBAULT
I U M M 6 ^ ; n osasto 598 presidentti
nähtävänä. Me l U M M and S W :n
Sudburyn lokaalin jäsenet haastam­me
molenmiat, United Steelworkers-union
sekä Caijiadian Congress of L a -
borin avaamaan kirjansa ja vertaile­maan
edistystään. Järjestämistään ja
saavutuksiaan Mine-Mlll-imlon kans­sa.
.Veljet kaivc«mlehet, sulimotyöläl-set
Ja muut j o t k a kuulutte meidän
unloomme, me imiomme Sudbiuyn
jäsenet. 12,QQ0 luvultaan, olemme j u u ­ri
ratkaisevasti murskanneet yrityksen
saada aikaap Sipistä hähiötä omassa
keskuud^samt|i}e Ja tätä yritystä on
johdettu jä rahoitettu ulkopuolisten
järjestöjen t<rimesta. Me keholtamme
teitä liittymäfln meihin jatkaaksemme
yhdessä taistelua niitä samoja i h m i ­siä
vastaan, jotka nyt yrittävät mms-kata
uniomme,kansallisessa mittakaa­vassa,
niitä pieniä, mutta voimak­kaita
ryhmiä vastaan, jotka ovat r y h ­tyneet
tmion hajoittajiksl j a jotka s i ­ten
saattavat, "voittoja - j a iloa työ­väen
vihollisten, keskuudessa.
Me keholtamme jokaista l U M M &
S W : n jäseniä ;sekä kaikkia muita C a ­nadan
uhlpnisteja ottamaan kantan^
sa Ja rybtymöän toimintaan Mine-
M i l l - ^ l o n ja. oman olranassaolonsa
puolesta "petps^ä, reittauksia, valkois­ta
blokia, häiritsijöitä vastaan, sekä
kaikkia Union'; hajoittajia vastaan,
kaikkia tybrtaritäjien asiamiehiä vas­taan
huoliniatta siitä, unissa muodossa
he kulloinkln'"^siintyvät.
Eräs kirjailija kertoo:
KLnan j a I n t i an rajalla, valtavan
vuoriston Jo iiculse&ja&läkön jimrelta
Tien-Sjanin laaksoissa Ja rotkoissa,
Pamirin kielekkeillä, 'maailman k a ­tolla",
on mutaaisista ajoista lähtien
elänyt Aasian kansoista vanhm —
kirgiisit.
Vielä n i i n myöhään ku!n sata vuotta
sitten öU tämä "Taivaanvnoreh maa"
kartalla valkoisena läiskänä. Viime
fancouverissa 75 vuotfö fäpänyf
Karme offut ä59
Vancouverilaisessa Pacific Tribune-lehdessä
kerrotaan, että sikäläisellä
Cllnton-haalllla vietettiin sunmmtat-na
tänunik, 30 pnä Abe.Karmen (Aapo
Kärmekangas) 75. syntymäpäivää.
Lainaamme tähän maUiltun lehden
selostuksen tämän merkkipäivän Joh­dosta.
Viisikymmentä yhdeksän vuotta
työväenliikkeessä! Eikä minään j ä ­senmaksujen
suorittajana vaan mo­nissa
aktiivisissa ja johtoasemissa 1 Se
on jotakin, josta voidaan ylpeillä ja
sen johdosta juhlittiin sopivalla t a ­valla
viime sunnuntaina Cllntpn-haa-lilla
kun Abe Karme täytti 75 vuotta.
Hän on syntynyt Oulussa 1874. K u u ­dentoista
vuoden Iän saavutettuaan oli
hän Terijoen puuseppien ammattiyh­distyksen
jäsen j a vuonna 1896 hän oli
edustajana ensimmäisen kerran edus­tajakokouksessa
kun Tampereella pir
dettiin työväen edustajakokous.
Tsarismin olosiihteiden vallitessa ei
poliittisilla puolueilla vähän menes-tjTOisen
mahdollisuuksia mutta kai­kesta
huolimatta perustettiin työväen­puolue,
jonka jäsen Abe oli. Hän oli
jälleen edustajana v. 1899 pidetyssä
edustajakokouksessa. Tämä oli se
puolue, joluir' o l i Suomen sosialidemo­kraattisen;
piuilueen edeltäjä. "Erfur­tin
ohjelma,",roll keskustelun aiheena
tässä kokouksessa.
Hän lähti, aiomesta 1901 Yhdysval­toihin.
Oltuaan siellä vuoden tuli Abe
British G8lumJ>laan Malcolm-saaren
(Kalevan Ka.psan) siirtokuntaan.
Kaksi vuotta.:myöhemmin hän siirtyi
Vancouveriin...Jossa hän on ollut sen
Jälkeen.
.Abe on toiminut aktiivisesti Cana­dan
työväenliikkeessä, niin poliittisis­sa
kuin teollisuusjärjestöissäkin. Vuo­sina
1907 ja, 1908 oli sosialistipuolueen
kansallisen, komitean jäsen j a kun
suomalaisten _• keskuudessa tapahtui
hajaannus, enemmistön erotessa so-siallstipuolueesta
sosialidemokraatti­sen
puolueen,perustamista varten, oli
Abe Karme yksi niistä vähenmiistöläl-sistä,
jotka jäivät edelleen sosialisti-puolueeseen-
,Kun kommunistipuolue
perustettiin-päätti hän liittyä siihen.
Hän on nyt I ^ P : n jäsen.
Kuluneiden vuosien aikana on hän
ollut myöskin aktiivinen ammattiyh­distysliikkeessä
B e : n rannikolla. Hän
vuosisadan puolivälissä saapui kuului­sa
tutkimusmatkailija Semjonov e n ­simmäisenä
eurooppalaisena Issyk-
K u l i n rannalle. Joka on maailman
korkeimmalla sijaitseva vuoristojärvi.
Jota alkuasukkaat kutsuivat K i r g l i s l -
nvereksl.
Vaeltavina palmentolalsuia, tietä­mättömyydessä
Ja ilman kulttuuria
elivät silloiset kirgiisit, alttiina tsa­rististen
valtaajien ryöstölle ja koti­maisen
aatelin Ja vallanpitäjien a i ­nutlaatuisen
riiston alaisina. Ja-vielä
neljännesvuosisata sitten kirjoitti
matkailija, joka kävi tässä vuorlsto-maaasa:
Vielä monia vuosia tulevat
kirgiisllalset karjanhoitajat elämään
muinaisten paimentolaisten elämää.
Vuodesta toiseen, kulki paimento­laisten
elämä vanhoja uomiaan. M i n ­ne
karja liikkui, sinne siirtyivät i h m i -
setkm kylmine, vetolsine jurttatelt-toineen
Ja vähäisine tavaroineen. T a l -
vUaitumilto kevät-, kesä- j a sitten
syksylal tumille. Yhden ainoan k i r -
giisiläisen virkamiehen tiedemiehet
löysivät koko maasta, mutta ei edes
tämä yksilö kyennyt kirjoittamaan
äidinkieltään: kh-gllsilälslllä el kerta­kaikkiaan
ollut mitään Urjakieltä.
"Kirglisiläisnainen on köyhempi
kuin kala, hän on esine, tavara, joka
voidaan osiaa tai myydä. Nöyryytet­tynä,
tuskaisena ja tietämättömänä
tungettuna likaisen Jurtan naisten-nurkkaan
hän ei edes tiedä, että
muunkinlainen elämä olisi mahdol­lista."
Kirgiisit elivät hioniavioisuudessa.
Paimentolaisleirin miehet valitsivat
orjattaria haaremiinsa. Hevosta, Jota
ilman elämä olisi ollut mahdotonta
näille paimentolaisille, paria lammas­ta
t a i muuta tavaraa vastaan sai köy­hästä
jurtasta valita mieleisensä t y ­tön.
Kjmimenen, yhdentoista vuo­tiaana
rakastajattarena, 14—15-vuoti-aana
äitinäi. 3Q-vuotiaanä eukkona,
hyljätt3mä' näispna'. J o k a vapisi val­tiaansa
tahdon alaisena — se oli k i r -
gilsiläisnaiseih; kohtalo.
Täyn|iä/utellaisuutta j a odotuksia
saavuin viime keVfiänä_ taivaanvuoren
ihäahan, Matica kesti y l i kolnie kuu­kautta,
kuljin-läeksoissa Ja vuoristossa
— ja voih-todeta, että oli tapahtunut
hänitnästyttäviä muutoksia. Tutkimus
matkailija, joka oli käynyt siellä en­nen
vallanktimousta. ei olisi löytänyt
entistä kirgiisimaata tästä kukoista­vasta
maasta, kirgiisien liittotasaval­lasta,
jbssa; on puolitoista miljoonaa
oH United Brotherhood of Carpenters
and Johiers-unlon jäsen siihen saakka
kuin perustettiin One B i g Union, Sen
jälkeen hän- on ollut laivanrakentaji­en
union. Jäseri.
K u n kalastajat ryhtyivät vuoima
1929 järjestämään voimiaan, jotka o l i ­vat
olleet hajaisina v. 1901 Fraser R i -
verin lakon jälkeen, oli hän Pacific
Coast Pishermen^s Unipn perustajien
joukossa, sen ensimihäisenä rahaston^
hoitajana. Hän on kuulunut kalasta­jien
unioon sen jälkeen aina siihen
saakka kuUnes vuosien lisääntyminen
saattoi työn hänelle liian raskaaksi.
Sunnuntain tilaisuudessa toimi mr.
Nurmi puheenjohtjana j a Abe sai l a h ­jaksi
mukavan lepotuolin. Useat van­hat'
ystävät pitivät lyhyitä pxiheita,
mm mrs. Ida Ström, joka on tuntenut
hänen j o Terijoella; nu-s. Bell; George
Mutta: Bill Bennett. Musikaalista
objehnaa esittivät paikkakunnan
suomalaiset,
£suk3£ta Ehisella, J(fc cn yhtä
kuin Itävaltei, Belgia ja Po.Tar4
teensä. -.
Kanaalit ia kastelulaitteet
levät maassa, josta on muo
bsdelmälUnen- puutarha,
lafsuus on kadonnut j a sea
lukutaidottomuus. UUEI
luonut uuden elämän j a tullut-sa
Jikkauden omistajaksi. Ja.-.
vieresiä seisoo vapaa, sivistynyt,
arvoinen j a tarmokas
nainen. Nainen on-aktiivisesti
kana rakentamassa kai,
laaksoihin uusia kaupunkeja ja
maata, joka on vihreä hedelmä-holsta;
heillä on sähköv3iö7-
radio, teattereita j a elokuna, k-kouluja
ja keskikouluja, sairäal-klrjastoja.
Olen puhunut useitten
naisten kanssa, talonpoi]
kanssa kollektiivitaoilla, naisten
sa, jotka ovat tulleet kuuluidkä
vuttamistaan suurista sadoista
v i l l a - j a sokeriplantaasheiilä
ovat viljelijöittensä omiisuutU
olen puhunut kollektiivitilojen
ohjaajien kanssa, taiteilijattarita
naiskansanedustajien kanssa.
Sjark. (Punainen Itä) -nimisellä
lektllvitilalla tutustuin . puuv
jelijä Suchsursjan Kurmysjf
Hänen miehensä kaatui sodassj
ler-Saksaa vastaan, hän jäi yksin
men pienen lapsensa kanssa,
semmin, ennen Lokakuun va
mousta, oli psrhe, joka kadotti
tajansa, tuomittu kurjuuteen j a '
seen nälkäkuolemaan. Nyt
suchsursjan: "Minä olen pyrkinjt
kemään työni hs^vin voidakseni
vata lapsilleni heidän isänsä
tyksen. Ja nuririn työni on kan
rikkaan hedelmän." Kuluneena i
na on Suchsursjan rahapalkkion,
saksi saanut työstään 700 kg viljai
muita maanviljelystuotteita, o-hedelmäpuutarhassaan
hän on vii;
l y t huomattavat määrät hed?
vihannestarhassaan hänellä on:
västi perunoita j a vihanneksia, i
lä on lehmä, kymmenen lammasti
joltakin kanoja Itseään ja lap
varten. Hänen kodikkaassa tai:
oU radio, gramofoni ja vanhint,
tjrttären polkupyörä.
. Tasavallan kaupungeissa ja
tapasin naisia, jotka olivat otl
osaa tasavallan valtaamiseen.:
bubu Sjopokoy, joka plantaasM
on saanut maailman sokerisat
tyksen^ 00, Jfalittu .Neuvos tolijtpn
kelmpaan neuvostoon, Toinen'
poikaisnainen, iPatima Kadyrba'
on Kirgisian korkeimman neuv
varapuheenjohtaja, j a tasavallan
keimman elimen sihteerin tointa
taa myös eräs nainen.
Keskustelin myös Kirgisian ä'
tön naisedustajien kanssa. Tap
naiskhourgi Ajdarbekovan, joka
opiskellut kirgilsilaisessa lääketie
lisessä instituutissa ja nyt suori
huomattavaa tieteellistä työtä
kologina. Hän Itse on varmasti
nyt maalimaan pimeän jurtan c
kassa liman lääkärin tai kätilönä
Siellä oli Saira Kiisbajeva, ooppe
teatterin solisti j a korkeimman
voston jäsen; siellä oli kaksiky
vuotias Bibisara.Bejsjenalijeva; si
oli tuhansittain tasavallan kaup
ygeista ja kylistä saapuneita tyt"
jotka kanspittivfit korkeakoulujen
Iit j a opiskeluhuoneet.
— Mitä aiotte tehdä, kun opinto
ovat lopussa? k3^yin nuorelta
läisnaisten opettajainstituutin o^
laalta.
Tyttö katseli - minua . ihmee"
mustin silmin:
— Tietenkin työskentelen kollek"
vitilallani Tjan-Sjanissa.
siellä lapsillemme kirjallisuutta, j
h e o p p i v a t tuntemaan Push
Tolstoin, Turgenjevin j a öorkin.
PÄIVÄN PAKINA
Noin vuosi sitten alkoi ilmetä vaka­via
työttömyyden oireita, josta leh­dessämme,
p i l o i n kirjoitettiin. Senjälr
keen on työttömyystilanne kehittynyt
hyvin vakavaksf tekijäksi.'' T^yöläisten
-keskuudessa vallitsee hyvin pessimis­tinen
- mieliala tulevaisuudesta. Eikä
ihmekään - slUä -sadoilla tuhansilla
SOTAVALÄHSTELU
R U H R I N ALUEELLA
Ruhrln alue on jälleen ensiluokkai­nen
teollisuuskeskus ja eneni.mlstö
tehtaiden, kaivosten ja pankkien en­tisistä
johtajista on taas vaikutusval­taisissa
asemissa . . . Yksi huomatuin
Saksan teollisuus- ja pankkipersoDnal-lisuus
cn Herman J . Abs, joka on n i ­mitetty
suunnitellun teoliisuaslama-pankin
johtajaksi. Hän oli Deutsiche
pankin johtokmman jäsen natsivallan
aikana, j a U S A : n sotllaskuvernööri
Lucius Clay sanoo, että hän oli •mai­nioissa
suhteissa Schachtin. Funkin
ja mxuden korkea-arvoisten vii-käill-jain
kanssa". Saksalaiset "puhdKti-vät"
kultenklh herr A b s i n . . . — j ä ät
Raymond. Globe' and Mteilin j u l k a i s i*
ma^sa uutistiedossa helmik. 6 pnä.
teollisuuden palveluksella olevilla työ­läisillä
OS.'kammottava miUsto sotaa
edeltäneeltä pulakaudelta. Asunnon,
leivän Ja vaatteid«i puute "vei tuhan­sia
työläisiä-ennenaikaiseen hautaan
ja monet työttömänä olleet menet­tivät
tervesrtensä ainiaaksi.* Leipälln-jat
eivät ole mitään hauskoja muisto­j
a .
Äskettäin julkaistut lUttovaltion v i ­ralliset
tilastotiedot osoittavat työttö­myyden
peloittavaa kasvua. Viime
marraskuun Itkulla oli työttömysrsre-kistariin
merkittyjen työttömien luku­määrä
83.710 henkeä. Kuukautta
msröhemmm. eli viime joulukuim l o ­pulla,
oli työttöndsrysrekisteran mer­kittyjen
työttömien lukumäärä 144:.058
henkeä. Siis kuukaudessa kasvoi
työttömläilukiimäärä 60.348 hengellä.
TamUiikuUn .ajalta ei ole vielä v i r a l ­lista
tietoa julkaistu. Joten ei vännuu-della
voida sanoa kuinka paljon tam­mikuun
lopussa oli rekisteerattuja
työttömiä. - Sikäli kum eri puolelta
Canadaa on saapunut tietoja, n i i n ne
osoittavat työttömyyden edelleen kas­vaneen.
Esiinerkiksi paperipuita ja
tukkeja vielä tehtiinjoulim edelle mo­nilla
kän^älläi-' jotka joulim aikana
tai sen jälkeen on suljettu. British
Coltunblassa on työttömyysuhka saa­nut
Jo peloittahan luonteen.
T^uoitumuksen taholta on viitattu
siihen, että työttömyysavustus tulee
pelastajana ' jä mitään vakavampaa
probleemia el ole edessä. Työttö­myysvakuutus
iieventää vain työttö­myyteen
joutuiifeiden kaikketo pahim­pia
kärsiniyiäaä, sillä se on n i i n a l ­hainen
ettei s e r i i t a kunnollisesti edes
leipään j a äsuiitoon. Esimerkiksi v i i ­me
joulUknusä, jolloin maksettiin
kaikkein kdrlcelh työttömyysavustus-maksu,
oli se $2.13 päivää kohtu J o ­kainen
kaätt^, että tällä ei kovm
leveää leipää saa. On eräitä työ­aloja,
kutöiesim. Ontarion metsätyö-
Iäiset, jotka eiväl saa työttömyys­avustusta
enshiiEään
Yleisesti ^fesitetään. että työttö­myysavustus'e?'
ratkaise työttömyys-probleemia,
sillä se ön vain hätäkeino
työttömyydestä - aiheutUvsm vakavan
hätätilan torjumiseksi. Eikä kukaan
k i ^ o n työläinen halua jäädä työttö-myysavUsttflcsän
varaan. Työttömyys
tästä huolimatta on vakava yhteis-kunnallhifen
probleemi, Jonka poista­miseksi
täytyy etsiä päättäviä kei­noja.
. .
Hallituksen taholta ei ole vielä ryh­dytty
mihinkään toimenpiteeseen työt­tömyystilanteeseen
nähden. Näyttää
siltä ettei siliä taholla ole aikomusta­kaan
mihinkään ryiityä. joka kuvas­tuu
liittohallituksen työministerin a n ­tamasta
lausuimosta.
K t m Britisli 6olumbian uniot ovat
vaatineet liittohallitukselta toimenpi­teitä
maakuntansa työttömysrsprob-leemta
stihteeh, n i i n fyön^iisteri M i t ­chell
selitä, ettei hallitus voi sille
mitään. Hän selitti edefleen, että
puolet siitä ^ttömyysavustuksesta
mitä jaetaan koko maassa menee B C :n
j a se että siellä on niin paljon työt­tömiä
johtuu siitä, kun läimen aavik-komaakunnissa
on muuttanut paljon
Ihmisiä B C : n jossa on leudo'napi talvi.
Mahdollisesti jokainen vuosi muuttaa
aavikkomaakunnlsta joku määrä i h ­misiä
BC:ni mutta yleensä he ovat
n i i n varakkaita, etteivät pyydä ^ ö t -
tömyysavustusta.
Tämä ministerin lausunto ei poista
sitä tosiasiaa, että B O : n laivaraken-nustelakcdlla
oU sodan aikana 15.000
työläistä j a nyt on vain lÄK), TSmän
lisäkö nousee työttömien metsämies­ten
lukumäärä' 2O-^.0Ötr:ii.- TStä
probleemia el työministeri voi
lä kädenviittauksella sivuutta pit
pää aikaa. ,
Samaan aikaan kuri työttöm
kasvaa maassamme, hailitus tuot
maahan lisää kodittomia Euroop
Viimeisen kahden vuoden aikaiu
heitä tuotettu, noin 200,000. V"
vuoima yksistään tuotettiin, liittolia!
lituksen minisferin MacKinnonin
kaan..125.414 sUrtolaista, jotka pi
määrää lukuunottamatta olivat
dlttomla.
Tämän teollisuuden vara-annei
tuottaminen on herättänyt
neitten työläisten Ijgskuudessa hi)
tumista, eikä ilman syytä. Sillä
olemassa lukuisia tapauksia
massa, että työnantajien tarkoitus
käyttää tätä siirtolaistyöVoimaa
taisteluissa järjestyneitä
vastaan.
Yksi on varma tosiasia, että A
tin sopimuksen puuhaaminen,
kauhun lietsominen, neuvosto
nen propaganda j a pelkät kauniit,
paukset eivät poista Canadan
edestä vakavaa taloudellista kriisi»
siitä johtuvia kärsimyksiä. So
mun pärinällä voidaan
hetkeksi jonkun ihmisen katse
edessämme olevista taloud
probleemeista, mutta sillä ei
uhkaavaa nälkää j a kurjuutta
Canadan k a n s ^ edistynein osa'
hajlitokselta pikaisia toimenpi-kansämme
rauhan, taloudellisti
män j a ^poliittisten - voEanksien -