Vapaus, April 26, 1949

              SifU 20 TOrtÄma, huhtik. 26 p., — Tuesday, April 26
iii
Vapputervehdys!,
TIMMINS 6ARAGE COMPANY LIMITED
^ Chevrolet- ja Oldsmobile-autoja ^
PUHELIMET 318—319
N E V A LA SEKATAVARAKAOTPA
Ruokatavaraa - Lihaa - Vaatteita
TURKISTEN OSTAJA
Puhelin 43 P.O. Box 210 Hearst, Ont.
f.
M M
ii ii i l lp
m
ly.
m
uterve
Canadan suomalaisille sekä omaisillemme ja
ystävillemme Suomessa!
P. Utriainen
Jack Ul}as
Wm. P u n t t i la
Yrjö P e r t tu
E e l i H e i k k i n en
Nestor Koski
A r v i Vähä
Eino Raappana
0. , L . j a K . N e v a la
Ilona, Impi j a E . P i n k
M a r t t a j a E . K o s k i n en
Otto Paasila ja lapset
Tyyne Stenfors
A k s e l i K a t a ra
M a t t i Mäki
Miriam, Mae, Pentti,
Helmi ja M. Rasinperä
1. Rajamäki
K. Ahonen
V. Ahonen
Eino Raappana
Onni Talo
E. Ruhola.
Bol 87. Hcarst
L a u r i Silander
Väinö Laakso
Y. lisakkila
Y. Norbacka
S. Kerola
Sam Mattila
A i n o j a T o i v o K a r p p i
A r n e Salo
S. Sandel
H i e t a l a n perhe
K. Perälä
Jack Luoma
L y y d i Roine
M. Jarissoa j a perhe
F e l i x Mäki
K. Kuusisaari
J. Hautala
Niilo Järvi
Lilja Liikala
j . Leppikangas
Elo Harju
Israel Tolvanen
Einar Puro
Antti Kemppi
Onni Vanhatalo
John Korpi
August Niemi }a perhe.
Box 5
Signe ja KeJtmy Järvi
Andy Vierimaa
John Niemi
m ia Mrs. W. Kallio
Vieno S u u l la
Suoma Ja Kalle Tähtinen
Vili, Hilja Jä O. ForaeU
Aug. Pajala
Arvi Ranta
Edvin Tellikka
Paavo Randelin
E. Lahtinen
Silja Lahti —
Valde Heikku
Oskar Backa
Emil Saksinen
Otto Kplvisto Ja perhe
Olga ja M. Jaakola
A. Muun
Anna ja Jade Suutala
Topi Junttila
Yrjö Koskela
Jack Ojaniemi
Eino Hämäläinen
Mrs. E. Suni
Toivo Laine
Elina ja Lasse
HEARST ONTARIO
WaU Streetin imperialismi <
knin paperitiikeri, kirjoitti Mao
Tse-tonr. pdoittava nälitiivyTS
mutta, sateessa salava. Tä»ä on
ajankohtainen anrio Kiinan va­paasi
ii kkera maaUmanlaaJnisesta
merkityksestä.
Lokakuun Suuren yallankmnotiksen
aikana syntynyt ihininen, jolloin suu­r
i n maa kaapatUiii, pois imperialis­min
otteesta j a h i n e n isänsä, tunte­man
maailman kasvot rupesivat
muuttumaan, on n j t ainoastaan 31
vuotias aikana, miniöin maailman
väkirikkainta maata vapautetaan ja
jolloin voiman tasapaino oii jo vaih­tunut.
Käännekohta, minkä Mao Tse-tung
määritteli vuosi sitten, joulukuussa
1947, oli enemmän kuin käänne puo­lustusstrategiasta
hyökkäykseen K i i ­nan
vapaa<3armeljassa, mikä ennustaa
maanlaajuista voittoa siinä suuressa
maassa. Niin tärkeä kuin tämä t a -
dessa vain '^»apermUceri. mikä on k a u -
histnttava uUcomoodoItaan. mutta s a .
teen tultua solaa". Kiinalaiset ovat
osoittaneet tämän saattamalla Ameri-
Ican Imperialismin tappioon sen itse
valitsemana, taistelukentällä, sinä
missään muoaUa maailmassa Ameri­kan
imperialistit ävät ole käyttäneet
niin paljoa rahää Ja materiaaleja niin
monella tavalla,, k i d n Kiinassa.
Kiinan" kaiisa on tätim paljastanut
koko maaflmalleAi^e^fickn ohjelman.
Trurrianin ppiri i j i Maraliianin ayuh t o ­dellisen
oleäuiks^' jä niiden m ä d ^ -
näisyyäen- Klthalaiset' ovat näyttä--
neet ettei mikään avustusmäärä t n l -
kä annetaan sortaville hallituksine,
anna sen paremmin rauhaa kiflh v a -
kintuneisuuttakaan. eilcä se voi ku­kistaa
kansan voimia, lämä on tär­keä
opetus imperialistivaltojen kan-soiUe,
niiden kokeiUessa tällaisia sUr-tomaakaappauksia:
Imperialismin perusteellinen häviö
paxxs olikin, täUä käännekohdalla olii Kiinassa on myös voimakas apu maa-paljon
suurempikin merkitys — se' ilmanlaajuiselle taistelulle valkoisen
merkitsee käännettä puolustuksessa
hyökkäykseen maailman demokraat-rodun
imperialistista yliherruutta
\'astaan. Älköön koskaan imhoitetta-tiselle
leirille. Mao Tse-tungin sano-! ko sitä, ettei tätä Iskua antanut teol-
Jen mukaan tämä on "historian kään- \ llsesti edistyneet länsivaUat, vaan sen
nekohta". Kansan voimat näkyvät antoi "takapajuiset" aasialaiset silrto-kahdestl
ihmisiän aikana kahdes.<^
sellaLsessa tapauksessa kyin lokakuun]
Ja puolsiirtomaat.
K i i n a n voiton hedelmiä kokeillaan
vallankumouksessa ja K i i n a n vallan- i luonnollisesti ensimmäiseksi itse A a -
kumouksessa.
K i i n a n karisan voitto on tärkein
tapaus lokakuun vallankumouksen
jälkeen. Kuten Neuvostoliiton perus­taminen,
K i i n a n uuden demokratian
näyttämölle tulo vaikuttaa niin maa-
Ilman taantumusvoimien kuin demo­kraattienkin
leirin jokaiseen siirtoon.
PAPERITnKERI^I^
PALJASTUS
Tämä fKiinan vapautuminen) an­taa
imperialisteille heidän suurimman
häviönsä Saksan. Italian ja Japanin
siassa. Amerikan imperialismin
unelma,'että Aasian maat muokataan
yhdeksi suureksi ruoklntaruuheksi, on
jo räjähtänyt vasten uneksljalnsa kas­voja.
Tämän tmelman perustana o l i
toivomus, että K i i n a , Aasian avain,
tulisi mielihyvällä Amerikan impe­riumin
siirtomaaksi, ja että K i i n an
kansanUike, Icaikkein edistjmein Ja
Kehittynein Aasiassa, kärsii tappion
K i i n a n kansan tottelemattomuus on
tuhonnut kaikki muutkin- suunnitel­mat.
Kaikkein tärkein näistä epäonnis-r
u j a kenraali j^mnolo — brlttiläis-amerikkaläiyn
in^perialismin shakaa-l
i t , Tgniä on koäipromissitle impe­rialismin
kanssa mikä peitetään i m -
perlalismlva^taiseila sanahelinällä. S i ­tä
seiraavat he.^oika eivät luota kan-saxm
ja jotka eivät tunnusta Neuvos­toliiton
johtoasemaa.
j?0rvarllliset pelo^ ja tavoitteet j<A.
tivat nämä yaixBat imperialismija sy­l
i i n ja heistä .,tu}i sen palvelijoita
jotka toteattfkvat sen työväenvastaista
j a kompiunismiyastaista ohjelmaa ja
terroria. /Tämä tip johtaa tappioon,
kuten IndtMjesia^, ent-iset sosialide­mokraattiset;,
johtajat, jotka joutui­vat
omien ystäxiensä toimesta van­kilaan,
voivat, kertoa. j
Toinen tie oATiiao Tse-tungin tie.i
l^inä on Mandn; Engelsin. Leninin i
j a Stalinin tie.^mitä-käytetään kussa- j
k i n imperialismin hallitsemassa maas- j
sa koiikreettlsesttftilanteen ja tarpei-i
den mukaisesti. Tämä on päättävän |
VAPPUtERVEHDtkSEMME
Yhteistyöhön rauhan ja elintason turvaamisefeii
KUSTI M Ä K I
KALLE'KUUSiENÄHO
Campbell Mine Bahnerloa. Oat
vastarinnan tie taantumuksen edes­sä,
vaatien kommunistisen. puolueen
johtoa, työläisten ja talonpoikien l i i t.
toa selcä koko kansan järjestämistä
ja tietoista yhteistoimintaa kaikilta
edistyksellisiltä voimUta, sanalla' sa:-
noen kansan demokraattista dikta­tuuria.
Tämä on tie menestykseen.
Imperialistien vastavaikutus Kauko­idän
tappioille aikana Jolloin tulevan
talouskriisin ensimmäiset väreilyt
menevät imperialistisen leirin läpi
on lisääntyvä epätoivoisims. Atlan­tin,
Välimeren j a Intian meren mai­den
orjuuttamisyritykset brittiiäLs-amerikkalaisen
komennon alaisuudes­sa
ovat sen johdosta
Täten kansan voitot
helkentäessään imperialismia
timiattomasti, ovat auttar.er
maan imperialismin leiriin'
jonka- Johdosta ön heSkolitaife
dan vaara.- Tämä demokraatösj
mia nyt uhkaava (sodan) vaar
hetkeäkään lepäämättä saatiVi*
tetukd jotta voidaan poistaa
llsmin käsissä olevat viimeii-asemat.
— Amerikkalaiset na«et käj:;-
enemmän kuin $20,000.000 v."
käsiensä hoitoon.
häviön jälkeen. Se on enemmän kuin j tuneista puuhista on suunnitelma,
400-mllJoonaisen "kuluttajakansan"
menetys. Se tarkoittaa enemmän.kuln
.sellaLsen maan menetys millä on 5,000
mailia pitkä yhteinen raja Neuvosto­liiton
kan.ssa ja mikä antaisi erin­omaisen
tukiaseman kolmannessa
maailmansodassa. Täten imperialis­tit
eivät voi yksinkertaisesti vähentä^
tätä menetystä vöimislahn.
K i i n a n siirtyminen demokraattiseen
leiriin tarkoittaa suurten voimien ja
kokemusten siirtymistä imperialismia
vastaan taistelevien voimien riveihlnr
Imperialistisesta s o t atukiasema.sta.
Kiinasta tulee rauhan tukipylväs.' •*
K i i n a n suurin opetus vielä imperia­lismin
kahleissa oleville kansoille on
se, että kansa, huolimatta siitä kuihk» '•taiiuoUmatta^tidLäflkfittäinesUn-aiinä
köyhä se on. Jä kuinka pientä on
taistelu sen alkuvaiheessa, voi, JOS
SE YHDISTÄÄ BIVINSÄ. saattaa
kaikkein voimakkaimmankin impe­rialismin
tappioon. Kiinan kolmi-miljoonaisen
voitokkaan vapausar-meijan
perustana on muutama sata
kommunistia, joilla oli vajaa 100 ruosj.
tunutta kivääriä, jotka, pelastuivat'
Chiang Käi-shekin vel-isesta vastaf
vallankumouksesta v. 1927. •
K i i n a n opetus kaikkien imperia-llstivastaisten
voimien yhtenäissrydes-tä
sekä kansan ja sen armeijan ja
sen kommunistisen puolueen välisestä
yhtenäisyydestä on jo menestykselli­sesti
toteutettu Kreikassa ja Viet N a .
mlssa ja se pitää paikkansa yhtä hy ­v
in Israelissa ja Meksikossa.
IMPERIALISTIEN VEHKEILY
AASIASSA EPÄONNISTUNUT
K i i n a n kansa on todistanut, että
vieläpä Amerikankin , imperialismi,
mikä tänä päivänä johtaa mfiäilmah
imperialistista leiriä ja on siirtomaa­järjestelmän
päätuki, on todellisuu-jonka
mukaan Japanista piti tehtä-män
Amerikan kontroUoima'linnake,
'•idän työpaja". Japanin piti tehdä
tämä Mandshurian Ja Pohjois-Ko-rean
terästehtaiden j a kivihiilikaivos­ten
avulla. Joiden omistamisen avuUa
siitä tuli sotainen imperiumi. Mand.
^hurian ja Fohjois-Korean oUessa
kansojensa käsissä, nykypäivien J a ­pani,
mikä on vain entisyytensä var­jo,
ei voi uusia entisiä kepposiaap.
Sen lisäksi K i i n a n tapahttunat no-peistuttav&
t demokratian- kellitystä
Japanissa ja se saattaa lopulta tap-
•pioori kaikki Amerikan suunnitelmat
siellä. Japanin edistysmielinen liik­keen
kasvu MacArthtnin vastarihnas-
' k u n kommiunisttt-Usäisivät edustajien-'
sa lukumäärän nelja«tä 35 jäseneen
eduskunnassa.
Kuten Japanissa, Icflnsanliikkeet
kaikkialla Aasiassa hyötyvät K i i n an
voitosta ja sen strategisista ja t a k t i l ­lisista
opetuksista. Indonesiassa,
mLssä hollantilaisiBt yrittivät murskata
itasäVaUaö; Ja alistaa uudelleen nämä
saaret; on muutaman viikon kuluessia
sissijoukkojen hallussa suuret maa­seutualueet
j a Hollannin sotavoimat
9n sissien toimesta pullotettu gami-soonialueilleen.
Siellä, kuten Viet N a ­missa,
Burmassa Ja Maiayassa, näy­tellään
uudelleen K i i n a n sisällissodan
historiaa. Erist;ettyään vihollisen voi­mat
kansanjoukot tulevat tuhoamaan
ne.
K A K S I TIETÄ
SIIRTOMAAKANSOILLE
K i i n a n voiton johdosta on imperia­lismin
alaisuudessa vielä kärsiville
kansoiUe avautunut kaksi tietä. Y k ­si
tie on se. mitä seuraavat Intian
ja FilippUnien johtajat, Pandit Neh-
BOURDON' PHARMACY
R. O. Bourdon, omistaja
THE R E X A L L D R U G STORE
R.C.A. Victor Radioita ja levyjä. — Lentheric tuotteita
HEARST PUHELIN 32 ONTARIO
HAUSKAA VAPPUA
. toiv<rttavat
Jenny ja Jack Laakso
Toini, Helen ja Eero
ja falon asukkaat;
John Virta
Nick Isomäki
Eino Raappana
Elias Papunen
Mauri Eerola
Rene Duguaii
Muriel Duguan
Box 254 Hearst, Ontario
uterv f
•j li •
Valet Cleaners
PUHELIN 625
98 Spruce^Sl. N. Timmins, Ontario
Muistakaa kevätsiivousten aikana kutsua
ajurimme palvelus kotiinne
HAUSKAA VAPPUA!
AJted
85 A. T i l l R D AVENUE PUHELIN 510 TIMMINS, ONTARIO
Pakkausta, säilytystä jä lähetystä - - LyhyeA
ja pitkän matkan ajoa
* Soittakaa iltasin numerolla 1733 *
TERVEHDYKSEMME TÄNÄ VAPPUNA!
Täydellinen varasto miesten, naisten,
poikain ja lasten vaatetus- ja jaUdne*
tarvikkeita
KAUPPOJA SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA:
Timininis, Schumacher, South Porcupine, CoBalt. jä.Kapuskasing, Ont.,
siekä Rouyn ja Noranda, IQuebec.
PARHAAT YAPPUONNITTELUMME!
-Way Motor Sa les
LIMITED
Pine St. jä Second Ave:n kulmassa, Timmins, Onl.
Mercufy- ja Uncoln autöji^ti myynti ja pahreb^