Vapaus, April 26, 1949

              M.
m
h'
RUOTSALAISIA
Aiidersson's "Mora" metsästys- Ja tuppipuukkoja
No. 347 — "Mora" nxetsästyspuukko. hinta $3.75
t Ruostumaton terä ja helat tupessa,
No. 27 — "Mora" melsMlyspuukko, hinta $4.75
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu-pessa.
No. 22 — "Mora" luppipuukko. hinta $5.50
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päaissä.
No. 13 — "Mora" tuppipuukko, hinta $2.25
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veltsel ovat ensiluokkaista ruotsalaisia tehoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 63 Sudbury, Ontario
F a r m a r i e i
Päiväpä IS ta
Dynamo järjestää
fk. 28 pnä
Sault SU. Marie, Oh(, — Kesä te-
-ioee tuloaan Ja alkaa tulla kesäkiireitä.
K a l k k i rientävät taas kesän tullen
'J&Tven rannalle loma-aikaansa vlet-
' t ä m ä ä n .
Kuolema on vieraillut täällä tuhka-
' ' t i h e ä ä n . Kaikkiaan 11 suomalaista
on kuollut täällä tämän talven aikana.
•Kaikille soolalsllle hyvin tunnettu
. mrs. Hilda Liikala Centlncn Hilda
"Nurmi) kuoli poikansa ampumana,
•-kuten äskettäin Vapaudessa kerrot­tiin.
Armas Laitinen, Algoman linjan
metsämiehiä, kuoli tapaturmaisesti,
pudotessaan rappusilta katukäytäväl­le,
pari viimeistä mainitakseni.
V.- Ja u.-seura Dynamo Järjestää
chjclmailtaman tk. 28 p : n ä . Haus­kaa
ohjelmaa ja tan5.';ia lopuksi. Joten
huvia on sekä nuorille että vanhoille.
Saapukaa ajois.sa, sillä tilaisuus alkaa
Rello 8 illalla.
Kuulin myöskin, että Loviisa ja
ösicrman pitävät t f t t ä r c n s ä häät heti
vapun jälkeen. Katsokaa palkollLsista
.Untottuksista Ja tulkaa nauttimaan
hauskasta Ja arvokkaasta illasla. —
: Höyhenten pudotus tähän
vuoden aikaan
I ?,fikä vaivaa kanoja, kun ne t ä h än
: vuoden aikaan pudottavat höyhenen-
I Se mahdollisesti tapahtuu Jonkun-laisfÄsa
hoidon muutoksesta. Aiheut­tajana
voi olla monia tekijöitä, kuten
valojen poL=kääntäminen parina kol­mena
päivänä. Jos valoja on käytetty,
Käännöttömyys ruokinnassa, äkkinäi­nen
muutos sääsuhteissa, muutos ruo-kinta.
sy.st£emlssä tai käytetyn fiidin
muutoksessa, veden puuttuminen Jo­nakin
päivänä. Joku tauti Jne.
Jas hö>'henien vaihdos on laadul­taan
lievää, niin se ehkä supistuu vain
kaulahöyheniin. Siinä tapauksessa
kanojen pitäisi päästä täyteen tuotan­toon
parin kolmen viikon kuluttua,
(dcHyliäen tietenkin säännöllistä ruo­kintaa
ja hoitoa. Jos se taasen ori
vakavampaa laatua Ja Johtuu taudista,
n i in ottaa enemmän alkaa ennenkuin
kanat .sen voittavat. '
SiLs ensimmäinen tehtävä olisi ottaa
selvää siitä, että onko ruokinnassa
valojen käytössä, veden varisianiisessa
tai fiideissa tapahtunut muutosta.
Burralo. — Donald Z. Shirtz .soitti
paikallisen lehden 1olmltuk.seen. Hä­nen
vaimonsa oli synnyttänyt en­simmäisen
lapsenKa 13 päivän 13 tun­nin
13 minuutilla. "Poika vai tyttö?"
kysyi toimittaja. Mr. Shirtz oli unoh­tanut
kysyä.
Suomen lähetystön osoitie on:
LEGATION OF FINLAND
CHATEAU LAURIER
OtUwa Ontario
Kirkland Laken osaston
näyttelijät vierailevat
COBALTIN OSASTON
KAALILLA
näytelmällä
Uusi kylätie"
merimres-lakkolalsten
puo­lesta
Cochranessa
TimmJns. — Torstaina tk. 21 pnä
oli kolme henkeä käsittänyt lähetystö
liittovaltion parlamentin jä.senen J. A.
Bradetten puheilla hänen kotonaan
Cochranessa merlmieslakon ja L a -
Croixin lakiehdotuksen johdosta. Lä­hetystöön
kuuluivat Lumbt-r and Saw-mlll
Workers Union Cochranen .seu­dun
osaston presidentti Marc Leclerc
Ja sihteeri H. L . Raketti .sekä Wor-kers*
Co-cperatlve of North-^rn Onta­rion
valistustyön johtaja Bab.s Coott.
Lähetystö esitti €dustamien.sa jär­jestöjen
puolesta voimakkaan protes­tin
sen Johdosta, että Halifaxiin CN
R : n junalla saapuneet 400 a.sei.stettua
rikkuria olivat avanneet hallitukjsn
omistamasta laivasta tulen rauhalli­sia
lakkovartioita vastaan, liihetvstö
keholtti mr. Bradettca käyttJimään
vaikutusvaltaan.sa. ottrl t ipahtunian menj.ai neljän jalan päähän tolsLs-
Johdosta toimitettaisiin julkinen tut- taan riveihin. Niin leveät rivit, että
kimus kuten Tradcs and I,al:or Con-j ),nvo.sella tai traktorilla voi kultivee-
Farmarit monopolien
kuristusotteessa
'Munien suurempi pää
I ylöspäin
Hakasta koneistoa vetävät nykyai- j Kananmunista olisi koteloihin pan-kaiset
traktorit varmastikin suoritta- taessa aina pjantava suurempi pää
vat enemmän työtä kuin mitä saatiin
irti vanhasta harmaasta tammasta
20 vuotta sitten, mutta monopolit.
Jotka tuottavat traktoreita, saattavat
farmiprobleemin loppumattomaksi.
Päinvastoin kuin harmaa tamma, jo­ka
söi farmilla kasvatettua heinää,
traktori syö monopolien tuottamaa
öljyä. Traktorit eivät sikiä kuten
hevoset, vaan sensijaan ne vaativat
ykä enemmän Ja enemmän uusia osia
TO.MAATIN TAIMET
olisi astutettava niin pian kuin hallan
vaara on ohi, mitä varemmin, sitä
narempi.
Paras aika taimien-Istuttamiseen on
pilvinen päivä, tai sitten ilta- Jolloin
aurinko alkaa laskea.
Hiekkaperälnen multamaa on pa­ras
varhaisille sadoille Ja alueilla. Jois­sa
ka.svinalka on lyhyt. Tomaattia
kyllä voidaan kasvattaa, miltei mlnkä-laiscs?
a kunnollisessa maassa tahan­sa,
mutta voimakas hiekkaperälnen.
etelään kallistuva maa on edullisin
varhaiselle sadolle j a siellä tomaatti
ei tahdo ehtiä valmistumaan ennen
syyshalloja.
Tavallisesti taimet istutetaan kol-grf.
ssin presidentti Pcrcy Bcnijoiigh on
vaatinut.
Mr, Bradcttc ijanoi näid?n asioiden
kuuluvan hallituksen kcmltcnillc ja
pyysi, e t t ä hänelle läheteftäi,siin Otta-vvaan
perusteellinen .•^elostus a.sinsla.
Hän oli hämmästynyt sen harrastuk­sen
Johdosta mitä pohjoisen viicstö
osoittaa merimleslakkoa kohtaan.
LaCrolxin lakiehdotuksen jchdoita
sanoi mr. Bradette vastustaneeii.sa sitä
viime vuonna ja sanoi liihetystölle. et­tä
koska lakiehdotus cn viinicifcnä
parlamentin käsiteltäväksi joutuvien
lakiehdotusten luettelo.ss:a. cn v.u-.sin
todennäköistä, että se oi jouciu puila-mentln
kä.siteltäväksi tämän i.stmito-kauan
aikana. Hän vakuutti lähe­tystölle,
että jos se kaikesta huoli­matta
joutuisi käsiteltäväksi, että hän
on ensimmäinen puhumaan .sitä vas­taan.
Hän arvosteli voimakkaalla ta- i
valla Duple.sstsin munalukkolakia ja I
oli sitä mieltä, että LaCioixin, 98 py- j
kälän ja munalukkolain tapainen |
lainsäädäntö ei ele eduksi Ga nadan |
demokratialle. 1
Mr. Bradette. ennu.sii, että liitto-j
valtion vaalit pidetään myöhään ke­säkuussa
tai varhain heinäkuussa.
rata, säästää paljon kuokalla puhdis­tamasta,
joka on työlästä.
Jtiurimatojen hävittämiseksi jotkut
kiiärivät paperitötterön toimen varren
yinpäiille juurista ensimmäisiin leh­tiin
saakka. Toinen tehokas keino
juurimatojen fcutworms) hävittämi­seksi
on levittää myrkytettyä branla
maahan, johon tomaatin taimet aio­taan
Istuttaa, istuttamisen edellisenä
iltana. Myrkkybränl valmistetaan
seuraavasti: yksi kvartti branla. yksi
teelusikallinen Paris-vihreää. yksi
neljä.sosa kupillinen malassia (siirap­pia)
ja vettä sen verran, että branl
tulee taikinamaiseksi.
Tärkeätä on että taimet kastellaan
hyvin ennen istuttamista Ja sen j ä l ­keen.
rltusotteella on tuhoisa vaikutus koko
maamme talouteen, eikä yksinomaan
larmarien elämään. Se maksaa voit.
toja Jotka kiskotaan työläis-Jopsepin
nahasta tehtaassa ja Jussi-farmarin
nahasta farmilla.
Samaan aikaan kun farmarit kallis­tivat
korviaan jutulle, että farmityö-kalujen
korkeat hinnat Johtuvat työ­läisten
palkoista. International Har-vester
yhtiö lisäsi nettovoittojaan 42
miljoonasta dollarista v. 1945 yli 55
miljoonaan dollariin viime vuonna.
Tämä tarkoittaa sitä, e t t ä yhtiö pu­risti
Jokaisesta sen 94,641 työläisestä
748 dollaria voittoa v. 1948, verrattuna
441 doUarlln v. 1945. Mutta farma­reille
ei sanottu, e t t ä työväen palk­koihin
meni vain 34 senttiä jokaisesta
myyritidollarlsta.
Sama pitää kutinsa kalkkiin,mui­hinkin
farmltyökaluyhtiöihln. Far­marit
ovat saaneet tuntea hintojen
nousua. TD9 traktorin hinta nousi
3.400 dollarista yli 5,000 dollariin vii­me
vuonna, samaan aikaan kun veh­nän
hinta laski 3 dollarista $1.85 :een.
J a kaiken lisäksi työläisten tuotan­tokyky
on kohonnut. Tästä kertaa
"Implement and Tractor" jtilkalsu
jseuräavaa: "Vuoden 1948 loppupuo­lella,
vaikka farmlvällneitä valmista­maan
tehtaisiin työhönotettujen luku­määrä
kohosi vain 2 prosentilla, tuo.
tanto nousi 20 prosentilla." Se lisää
yhtiöiden voittoja. — Etcenjjäin.
aina
ylösjoin. Tätä korostavat kaikki
maatalousvlraston ohjeet mqnlen
markkinoinnissa. J a sitä tapaa pitäi­si
käyttää myöskin jos munia jonkun
alkaa säilytetään kotikäyttöä varten
Joko jäähdytyskaapissa tai kellarissa.
Munan suuremmassa päässä on ta­vallisesti
ilmakammlo. Joka tulisi olla
ylöspäin. Jos suiu-empi pää on alas­päin,
n i in munan paino puristaa ilma-kammiota
aiheuttaen ilman nousun
Puolen tusinan f armikaluyhtifln ku- ^Ja asteettafti kalvon heltiämisen. Sa­manaikaisesti
keltuainen, sen vuoksi
e t t ä se on kevyerhpl kuin valkuainen,
kohcaa sen normaalipalkasta munan
keskustasta pienempään päähän. Siel­lä
se voi tarttua kalvoon, joien on
vaikeata eristää munan sisustaa kuo­resta
ilman keltuaisen rikkomista.
Munat, joiden keltuainen on pois pal­koiltaan,
lajitellaan alempaan luok­kaan
kuin sellaiset munat. Joissa kel­tuainen
on keskellä.
VAPPUNA
Toukokuun 1 päivänä
Näytelmän esitys alkaa
klo 8 illalla.
Tervetuloa katsomäati!
ONKO YÖSIJANNE MAKSETTI ?
Poliisin pahnoilla vietetystä yö-^tii
el näihin meidän päiviimme sa.ikka
ole missään maa-ssa tarvinnut mak­saa
yösijan vuokraa. Mutta nyt on
siinäkin asiassa kehitys ottanut askc.
leen eteenpäin. Tämä criistys.iske!
on tapahtunut 23.000 sielun Bridirrto.
nissa, New Jerseyn valtiossa. Siellä
on kaupungin pormestari maiirännvt
e t t ä Jokaiselta, joka viettää yönsä
Järjestysvallan pahnoilla, on kannet­tava
yösijan vuokraa. Mutta sitä eV!
ole oteltava rahassa vaan luonno-s».^ i
sillä tavalla, että asianomaisen on;
puskettava töitä määrätyn tmitit.ik-;
san mukaisesti kaupungin töissä, i
Saattaisi olla mukava ja seurattava',
keino muuallakin! '
iiii:
ALENNUKSELLA
Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
" M m S T O T "
ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu — 335 siyua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONT.
Kaasuttaja voi sääs­tää
ja haaskata
Polttoaineen kulutus muodostaa
suurimman osan traktorin kulutuk
sesta — noin 40 prosenttia traktorin
käynnissä pidosta, selittää North Da­kotan
Agriculturäl Collegen farmi-
Insinöörijaoston ediistaJa S. L . Vo­gel.
Traktorin polttoainetta voidaan
s ä ä s t ä ä huolehtimalla siltä, että kar-biireettori
eli kaasuttaja on oikern
asennettu. Monet farmarit antavat
li-akroreilleen liian rikasta kaasua
selittää mr. Vogel. TavalUslmpana
vikana on neulaventtlllin virheelli­nen
asenne. Jos neulaventtlUiä kään­netään
yksi neljännes yli oikean pai­kan,
niin se voi aiheuttaa 10 prosen­tin
lisäyksen polttoaineen kulutukseen.
Tämä tarkoittaa 10 gallonan haas­kausta
jokaista 100 gallonaa kohtL
Lisäksi, palamaton gasollini pesee
öljyn pois silinterin seinämiltä, vuo-t.-
ia vaihdelaatikkoon, ohentaa siellä
öljyn, pilaa kynttUät Ja hUUyttää pal­kat/
Vogel neuvoo, että neulaventtliliä
asennettaessa lastia Ja t y h j ä n ä käyn­tiä
varten pitäisi tutkia traktorin
kiiyttäjän käsikirjaa. Siltä on saata,
vi-^-sa osapuilleen oikea asenne neula-vonttiilille
ja sitä olisi seurattava.
Muina syinä rikkaan kaasun aihcut-t:
nniäek.si jo polttoaineen tchottomuu
cieksi ovat seuraavat seikat: k^rbureet-tprikupin
liian korkea gasoliinltaso.
kai-bureettorin osien kuluminen, l i ­kainen
ilmakymentäjä. radiaattorln
alhainen lämpöniäärä. ylikuormitus Ja
liiallinen vauhti.
Pienet traktorit
Sensusvirasto tiedottaa, että kana­farmarit
käyttävät kaikkein enem­män
pieniä kasvimaatraktoreita. Nä­mä
pienet traktorit ovatkin käytän­nöllisiä
siellä, missä suurempia voi­makoneita
el tarvita. Mikään ei ole­kaan
pienellä farmilla niin käytän­nöllinen
kuin yhden tai useamman
hevosvoimainen pikkutraktori, Jolla
voi hyvin suorittaa kasvimaan Ja p i w.
tarhan työt. Se tekee työn nopeasti
Ja täsmäUisesti Ja kustannukset ovat
pienet. Työ, johon kuokalla ja käsl-kultivaattorllla
menisi useita tunteja,
voidaan pikkutraktorilla suorittaa
muutamassa minuutissa, sillä näissä
pikkukoneissa on kaikenlaisia työka­luja,
joita voidaan käyttää kaikkia
tarpeita varten. Se. mikä ennen tun­tui
rasitukselta, muuttuu halutuksi
työksi. Eräs pikkutraktorin omistaja
sanoo: "Ennen meidän piti ajaa pojat
piiskalla kasvimaalle, mutta nyt ne
tappelevat keskenään siitä, kuka saa
mennä ajamaan traktoria." -
Kivikauden löytö
Oulunjokilaaksossa
' Oiilii. — Asiitustilallinen Kalervo
Tervo, Joka Joulukuussa toi maakun­tamuseoon
pari Vaalasta Oulujoki-varresta
löytämäänsä kiviesinettä,
poikkesi muutama päivä sitten muse­oon
jälleen samantiapaiselle asialle.
Mukanaan hänellä oli 7 löydystä. Jot­ka
olivat myöskhi Vaalasta, mutta
edellisiä n. 4 km. pohjoisempaan J ä r ­vikylästä
Kutujoen varrelta K a n -
kaannenän talon maalta. Ne oli löy­tänyt
Isäntä Hermanni Tervo Jo tois­takymmentä
vuotta sitten j a ne hyvin
säilyttänyt, vaikka kaikki eivät näh­tävyytenä
niin erikoisia olleetkaan.
Komein esine on paksu pyöreäteräinen
ns. pohjalainen kirves j a merkillisin
on "jokapaikan höylän" tai kapiin te­r
ä muistuttava kaavin, jollaisia tie­tämäni
miikäan kivikaudelta ennen ei
ole tavattu. Kivikauden aikaisena sitä
lienee nyt pidättävä, kun se oh saatu
useiden varmojen löytöjen mukana.
Tervon tuomisiin kuului nimittäin vie­lä
paloja kolmesta eri kiviesineestä Ja
kaksi tosin epävarmaa, liiolnta.
Löytöpaikka on pikkujärvien kes-kessä
oleva niemeke j a vielä harjun
päivänpuoleista alarinnettä, kivikau­den
ihmisille mieluisinta oleskelupaik­kaa.
Säfikyneistä esineistä päätellen
oh siinä ainakin puutöitä tehty 4,000
— 5,000 vuotta sitten, mutta varsinai­sesta
asutuksesta ei ole sieltä vielä
merkkejä saatu. Lähistöltä kerrotaan
löytyneen aikaLsemminkln kiviesineitä,
jotka on toimitettu museoihin, miittä
niiden löytöpaikoista ei ole kunnollisia
tietoja säilynyt. j
Meidän vaari
-KflBJ. MVOBI
Vaari isfuu jnmeässä tiurkassansa,
imeskeUen kulunutta piippuansa.
Miniä jakaa tuvassa käskyjänsä,
kuin lukisi han vanhoja läksyjänsä.
Hän sotaorvolle raivoo, huutaa
töihisi sHtä, tai tartu luutaan.
Aika on sinim jo tarttua kuokkaan,
älä luule kuuluvasi nicidäh luok­kaan.
Vaari suoristaa käyrää vartaloansa,
vetää sotaorvon heVästi kainaloonsa.
Yhteen puristetut huulensa aukee,
kauan esiinpyrkinyt sanatulva
laukee.
kauan esiinpyrkinyt sanatulva
laukee.
Nyt aukaisen minä tämän suljetun
padon
jonka vuosien kuluessa sisääni la­doin.
'Sinä aina sanot, että vaari on hullu,
mutta on tällä järjellä toimeen tultu-
Et sää'ista ottanut tätä orpoa
koskaan,
vaan itsellesi tahdoit mainetta
nostaa.
Tahdoit maailmalle näyttää kuinka
sydän sulV on suuri
ja sivistynyt, arvokas sukujuuri.
Mitä tiedät sinä, kauhusta sodan,
tunnet vaan rahan ja arvosi oman
Tämä raukka on tuskat, kauhut
kokenut
niitä on.hän muUe yöllä unissaan
hokenut,
nuo muistot kaameat häntä öisin
piinaa
ja sinä vain heilutat piiskan siimaa.
Ei ruoskalla sodan kauhut poistu,
vaan toimimalla niin, ettei sota
eriää toistu.
Mitä hyödyt sodasta, hyödytkö
mitään,
ne jotka hyötyy, sua vain asenaan
pitää.
OUss' aika olla rehellinen itseäsi
kohtaan
tuo paremmuuden verho pois nostaa.
On paikkasi työväerdiikkeen vai­niolla.
eikä sodan lietsojien narrina olla.
Tekee mieleni kysyä, kumpi meistä
on hullu,
ainakin tällä järjellä on toimeen
tultu.
Mainittakoon, että samalla niemek­keellä
on kivikasoilla peitettyjä hau­toja.
Ne ovat mahdollisesti lappalais­ten
ajalta, j a olisivat tarkastuksen ar­voisia.
Vain yksi scamantapainen on
tieteellisesti "tutkittu n. 65 v. sitten
Muhoksella. Esineitä siitä ei tavattu.
Toinen kivisten löydösten tuoja öU;
Antti Koskela OtiluJoeh. Sanginjoen
kylästä, jolla oli muassaan talonsa
Nauskan maalta. toissa kesänä löytä­mänsä
iso 28 senttiä pitkä soukan rei-kä.
klven teelmys. Reikäkln oli jo l&pi
kairattu, miitJta sitten esine lienee kel­vottomaksi
havaittu. Kivilaji olikin
heikonlaista liusketta.
Antti Nauskillakin oli tiedossa lisäk­si
kiinteitä muinaisjäännöksiä, nimit­t
ä in kivikkoon tehtyjä Oulim kaupun­gin
maalla. Nekin ovat muinaisjään­nösten
ryhmä, joita täälläpäin miiual-läkto
esiintyy, mutta niistä ei kaikis­ta
varmaankaan ole maakuhtamiise-cssäkaan
tietoja eikä niitä Ile vielä
koskaan yritettykään tutkia. — K a n ­san
Tahto. '
RauhankoRferenssi jätti vöiinakkaan
Farmituotteiden
hinnat laskevat
Liittohallituksen tilastotoimisto tie-doittaa.
e t t ä Canadan farmituotteiden
hinnat laskivat heimikinissa 1949. H i n ­taindeksi
laski helmikimssa 4,7 p^steel-
1;' eli alhaisempaan tasoon sitten
toukokuun 1948. Huonompi hinta
mak3ettiin viljasta, karjasta, munis­ta
ja kanoista — mitkä luonnollisesti
vähensivät farmarien tuloja^
KAHDENLAISIA. T R A K T O R E I TA
Kasvimaalla käyttöä varten on ole­massa
kaksi traktoriryhmää: 1. S e l ­lainen,
joka on tarkoitettu vetämään
auraa, äestä, kultivaattorla, ym. ja
2. Traktori, Joka muokkaa maata
vaihtuvilla laitteilla.
Kalkki nämä pienet traktorit eivät
sovellu erilaisiin tilanteisiin. Ostaes­sa
otettakoonpa selvä, minkä malli­nen
parhaiten soveltuu kutakin t i ­lannetta
vastaamaan.
Traktorit, Jotka vetävät perässään
ain-aa, ym. laitteita, ovat tavallisesti
puolestatoista 6 he\'osvoimaisia. Puo­lentoista
hevosvoimaiset ovat tietysti
pienempiä eivätkä luonnollisesti k y ­kene
vetämään raskasta auraa. P u o .
lentoista hevosvoimaisella traktorilla
voidaan kyllä käsitellä auraa, joka
kääntää 5 tai 6 tuumaa syvän vaon.
Kun pikkutraktorilla vedetään auraa
tai muuta rakaampaa, tulee siihen
lisätä painoa.
Viiden ja kuuden hevosvoimaiset
traktorit vetävät 10 tuuman auraa, jo­ka
kääntää 6 ja 7 tuumaa syvän vaon.
Pienemplvoimalset kasvlmaatraktorit
vetävät suhteellisesti picneinpiä auro­ja.
Mutta n ä i l t ä pieniltä traktoreilta
ei tulisi odottaa liian paljon — niillä
el tulisi yrittää kyntää maata, jota
ei ole ennen kynnetty.
Z VASIKKAA
John McRobertsin farmilla. Alber-tassa.
synnytti hereford-lehmä nel­j
ä n päivän väliajoilla kaksoset: sonni-vasikan
maaliskuun 29 Ja lehmävad-kan
huhtiktran 2 pnä.
— Kiinalai.set käyttivät pyssyjä jn
1236 ennen ajanlaskumme alkua.
— Aasiasta on kotoisin suurin osa
vilja- ja teollisuuskasveistamme, ku­ten
vehnä, ohra, alfalta, puuvilla, pel­lava,
hamppu ja tee; sekä sellaiset he-dchnät
kuten omena, kirsikka, pääry­nä,
aprikoosi, banaani, xAivl, a p p e l ^ -
ni, sitruuna. Rrapchedelmät, viskuna.
taateli, granaattiomena jne.
Kotimatkallaan New Yorkista
pidetystä ra u h a n konferenssista
Neuvostoliiton Taltuusfcunnan j ä ­senet
pysähtyivät Snomeen Malmin
lentokentälle, jossa he jöntoivat
sankan valokuvaaja- j a lehtimies-parven
piirittämlksl. Erikoisen
huomion kohteeksi joutuivat kirjai­l
i j a A. Fadejev j a säveltäjä D.
ShostakoviciL Rauhallinen, har­maatukkainen
j a voiniakasilmelnen
Fadajev antaatui . lehtinilesten
hyökkäyksen edessä kertoen avoi­meen
tapaansa sekä matkavaikn-telmistaan
ja neavostokirjailljoi-den
tämän hetken sminnitelmlsta
j a pyrkimyksistä.
Rauhankonferenssin vaikutelmista
kirjailija Fadejev mainitisi mm. että
konferenssi jätti osanottajiin liyviii
voimakkaan vaikutuksen, jorika a i ­kaansaivat
l ä h i n n ä runsas osanotto ja
koiiferenssissa vallinnut voimakas
rauhantahtoinen henki.
Itse Amerikasta ei kirjailija Fade­jev
osannut sanoa sitä eikä t ä t ä siltä
syystä, että kuten tunnettua rauhan­konferenssin
osanottajilta kiellettiin
pitempiaikainen oleskelu maassa sekä
lisäksi kaikki tutusttutiismahdoUistiu-det
tavalliseen amerikkalaiseen elä­mään.
Rauhankonferenississa heijasti kui­tenkin
huomattavassa määrin Ameri­kan
kansan mielialoja, sen pyrkimsrs-t
ä rauhaan jä ystävyyden luoihiseeh
Yhdysvaltain ja Neuvostbliitoh vä­lillä,
vaikka virallisen Amerikan toi­menpiteet,
mm. Kuuban ja Canadan
edustajien karkoittatninen Jai edellä­mainittu
Uikkumiskielto tekivät san­gen
kylmän Ja kielteisen vaikutuksen.
Joka tapauksessa Amerikassa on ha­vaittavissa
vaidioja voimia, jotka piyr-kivät
maailmanrauhan säilyttämlssea
siitä huolimatta, e t t ä niitä vasfössa
onkin Amerikan valtiollinen valta h ä i ­käilemättömien
Virkäkcnelstoineeh,
totesi iörjalllja PadeJev.
Neuvostokirjailijoiden p3rrkimyk-sistä
Fadejev kertoi:
Suurin aihe, mitä neuvostokirjai­lijat
nykyisin käsittelevät, on neuvos­toihmisen
elämä j a psykologia sodan
aikana j a sen jälkeen. Viime aikoina
on pyritty tätä aihepiiriä entistä
enemmän tiitkimaan j a syventymään
ihiiiisluöhteen'sisimpään psykologiaan
Omista suunnitelmistaan kirjailija
Fadejev mainitsi, että hänellä on val-mistiisvaihefösaan
suuren romanitrilo-glansa
"Vilmielnen udegi" kolmas os^.
Ensinunältleipf j a toinen osa tästä t r i ­logiasta
ovat ilmestyneet jo aikaisem­min.
Muuteii on teos vaatinut use­amman
vuoden tiiviin työskentelyn.
Teos kuvaa erästä Kauko-idän kan­sanheimoa
j a kansalaissodan aikaisen
Venäjän e i i kansanluokkia sekä kan­san
taistelua ulkolaisia imperialiste­j
a vastaaixl '
ParhalJaa sodanjälkeisistä neuvosto­kirjailijoiden
aikaansaannoksista mai­nitsi
Fadejev mjn. Konstantin Fedi-n
l n roniaadatt-/'iBnsiininäi5iä iloja" Ja
Tavallineh k e ^ " sekä Pavlenkin
"Onnen".
— Venäjän kielelle ön sodan jälkeen
käännett^^^piajon länsimaista kirjal­lisuutta,
iiäfiäsiassa amerikkalaista,
vastasi Fadejev-haastattelijoiden ti«-
dusteluun. — Sekä pohjois- e t t ä etelä-amerikkalainen
kirjallisuus on k ä ä n -
nciskirjaliisuudessamme e t u s i J alla,
mutta myös ranskalaista kirjaliisuutta
on käännetty ^venäjäksi melkoisestL
— Entä Sk^dinaavmen j a nimen­omaan
stkahenkiellnen kirjallisiros?
— Skandinaavisen samoin kuin sUo-menkieltsenktn
Idrjällistiuden kään­tämistä
vaikeuttaa hyvin paljon se.
e t t ä sitä on koko vahan saatavissa,
•ramä on ollut-sängeii valitettava fl-miö,
sinä xiskoisiii neuvostokansojen
mielellään tuttistuvän myös skatidl-naaviseen
ja suomalaiseen kirjaUisim-teen.
selitti kirjailija Fadejev lopuksL
Vappu­tervehdys!
Me toivomme, että Va­pun
vietto kaikkialla lujit­taisi
rauhan pyrkimyksiä
ja antaisi tilaisuuden kai­kille
kansoille juhlia Vap­pua
ilman sodan pelkoa!
mm
Pekka Pelkonen
Uuno ja Eino Saari
Henry Toivonen
jEmma jä John Kukkola
Fred Kujala
Elvi ja Toivo Jussila
Mary ja Alfred Huhta
Lydia ^a Victor Mäki
Senja ja Einar Kangas
Ida ja Vilho Hakanen
Jenny ja Aarne Aaltonen
Sanni ja John Halme ja
perhe
Anni Sääri jä perhe
Sanni Koivisto
Ruben Sandberg
Tyyne ja Mertsi Koivisto
Alvar ja Siiri Rinne
Katri ja ilmil Saari ja
perhe
Elli ja kari Koivisto
Anna Kähkönen ja
työmies
Uuno Sulonen
Emil Harju
Eino Salo
Eero Mäki
Arvi Tiihonen
Oiva Mäki
Tapio Saari
Mattawa, Qnt.
ön
tyäiSisMli ilmak tyqvaailiek
t^S OH ktttH maa Umon '^tritiköt
TSatkaa VAPAUS ja suosttdkaa
sitä
Neuvostoliitossa oh näinä päivinä
omistettu suurta huomiota suuren
neuvostokirjailijan Maxim Gorkin
miiistolle hänen syntymänsä 81. vuo-sipkiväh
johdosta. Sähomaletidet Jul­kaisivat
kirjoituksia Gorkista. Pravda
Isvestija ja monet muut lehdet ovat
julkaisseet Gorkin artikkeleita j a no­velleja,
joissa kirjailija pialjastaa Ja
armottomasti ruoskii lännen porva­rillisen
kulttuurin mää$nnälsyyttll,
seii kyynillisyyttä j ä kaiippatävatä-malsiiutta.
Nämä kirjoitukset kuulti-vat
sarjaan "Amerikassa", "Keltainen
paholainen" Ja "Ikävän valtakimta",
jotka Gorki kurjoitti v. 1906.
Tehtaissa, kulttuuritaloissa, kolhoo­seissa
j a oppilaitoksissa paimääh toi­meen
kirjallisia iltoja esitelmineen
j a keskusteluilleen, jotka ovat omis­tetut
Gorkille. Kerhoissa kirjastois!-
sa j a kouluissa on j ä r j e s t e t ty useita
näjrttelyjä kirjailijan elämästä ja
työstä. Moskovan, Leningradin. K i e -
vin, Minsldn, Tbilistn j ä muissa teat­tereissa
esitetään suuressa suosiossa
olevia Gorkin näirtelmiä, kuten "Poh-jaUa",
"Viholliset", "Barbaarit", "Je-gor
Bolytshev" j a muut
Valtion taiteellisen klrjitillsuuden
knstahhtislilke on julkaissut Viidensa­dan
tuhannen painoksena kokoelman
Gorkin kirjdituksia "AmCTikassa".
Myös Kievissä on julkaistu tämä k i r ­j
a suurena painoksena ukrainan kie-
VAPPUA
HAUSKAA
kaikille
Vapauden lukija
TOIVOTTA V.AT
WATERS T0WNS1
ONTARIO
Kreeta ja Kusti Saari |
Mari ja Kusti Elenius
Arne Elenius
Tyyne ja Eino Koski
Lempi ja Alfred Järviä
Laina ja Manu Tolppa
Aili ja Kusti Vainio
. ja perhe
Fanny ja Kaarlo Suon
Ida ja Oiva
Aino ja Arvi Lahti
John Linden
BRODER TOWNSHIP.|
ONTARIO
Kalle ja Kusti Isojärvi
Anna, Emil, Morgan ja |
Pappa Ojala
Rauha, Ethel, Heikki.
Yrjö ja Mamma Haap
Mr. ja mrs. Jghnson'
ja perhe
Hilja ja Arvo Salo
ja pojat
Anni ja Aukusti
Ristimäki ja perhe
Riikka ja John Paanana
Impi ja Eino Blom
John Viitala
Amalia Lammi
Lydia ja Frank Salo
Albin Heikkinen
Ida ja Atu Koivula
Aino ja Emil MyJlymäkij
"Stockholm" saavuttanij
uuden ennätyksen
Nevv York. — G. K. Lundbectj
Ruotsin Amerikan linjan :ääilii!
toiminnan johtaja, on saanut <
porin pääkonttorista tiedon, enäj
Jan moottorilaiva "Stockhlm" on s
vuttanut uuden ennätyksen Atla;
ylittämisessä.
"Stockholm" lähti N"e-.v Ycrii
maaliskuun 25rntenä ja saapui*
tcrporifn huhtikuun toL-^ena. MatI
kului aikaa täsmälleen 7 päivii:
dbksän tuntia j a 34 minuuttia,
.'teeni John Nordlanderin i^aioiti
miikaan niatka sucritettiin eda;.il
sään vallitessa. Matkustajat sii-j
vat huoletta nauttia kaikista
tarjoamista virkistyksis.ä.
' Savuttuani kello seiusemän aiisi
pferllle jatkoi laiva jo kello i^T^
heitä edelleen matkaa K5ö?e'i
naan, jonne se saapui .saman P^^
litaiia. Matka New YorkLsts. Kö5?^
haminaan tuli näin ollen kesta
kaikkiaan 8 päivää.
"Stcckholmin" aikai-senipi ^
viime vuoden joulukuulta oli " pä™
10 tuntia j a DO-minuutt:;i.
— yhdysvalloissa on 47.600 :
mistoa.
lella. Neuvostovallan aikana o n^
kin teoksia julkaistu kaikkiaan y-^^
miljoonaa kappaletta. Gorkin
pn käännetty Neuvostoliiton kan»?
68 eri kielelle.
957
JToba lauantai-fltana
Örbesterlu soitolla nykyajan j a vanhanmaan tapaan
Toronto. Ont?