Vapaus, March 2, 1950

              ' • , " , " 'Ii
rt
2 Torstaina, maalisk. 2 p. — Thursday, March 2
^ l o S ttofeo veädtjr: Tnetdftyo,
TtSef^itma'. Böäxnm Office « - ^m
Tjraoalatignttepcf cfeaq^ .
- THiftUSKENR&T:
Casadam: l vk, 6JOO 0 kk. 8:23
8 kk. 200
inuMal&äo^: 1 Tk; ^J6O « fek. 8£0
emaaem: i vk. 7 ^ « kk: 4 ^
SYNTYMÄ- . mml',
w
•••f l i
Iiii
täh sodan maksavat yercm-maksajat
^ "
Kuten khtemme uutiso^istoHa on 'kerrottu, liittohallituksen i\'
esitti viime viikolla alahuoneen istunnolle vai-
• «on taloosanion vualellc-1950--51;; •/'
s.<&;6aä«s^^^^^^^^^^^ verrataan edellisen vuoden menoihin, sil-nähdäan
joitakin /kouraantuntuvia seikkoja siitä mitä veronmak-joutuvat
taskuistaan pulittamaan kylmän sodan maksuksi/ TiL^^
s noin 42 milj. dollarilla edelli-että
joikäinen mie>, nainen,:
.armeijan pohjaitomaahsäkkiin^
noin $3 encniroan^uin edellisenä vuonna. Jos ^^^^o^
iseh täytyy veromenojen muodossa-maksaa armeijalle S9 enem-
Kaiken kaikkiaan 425 milj. sotamönot
^^^'^ |b;^;tatkoittavat sitä että 14 miljoonainen Canadan kansa joutuu maksa­pa;
tn2(än armeijan ylöspitoihin $30 vuodessa jokaista miestä/naista^ Isistä
;^ siis S90 kolmihenkiftä perhettä kohti vuodessa!
: huomioonottaen';, rnaassamm ! vailjt« ^
' " yhden v'uoden aikana sotavarusteiui*
ffrw*-;^i^e« — —,—1 dollarin rahämääfälRi voitaisi^
f{4lff|l,, kentaa noin 70,000 kuudentiihannen dollarin arvoista asuinrakennus- ÄllisBMssc::;;:;:
ivalle vuodelle on^ kiitos su iirille sota-kuin
edellisenäkin vuonna, riutta "sääs-k'ä:
stä mäatalouskriisistä huolimatta maa»
on määrätty 7 rhiljoonah doUarih vä-
Huomenna, t.'X 3 p : n ä t ä y t t ä ä .Vlc-lor
)0ettJneo Cobaltlsta 71 vuotta.
Onnittelumme päivän sankarille.
Mitä muut sanovat
| s ^ ^ | ^ s | ; Ä^^ten menoissa, vaikka,,työttöniyys-on. jo
i^kansän suöliyyötä kiristetään sotanieriöjfeh lisääfrtisen
lisääntyvät ieräät muutkin "tuottamattomat'' menot.
enemmän kiiin
pH
^ 1
huomioi uutis-jöe(
tois«^
joutuii maksamaan kylmästä sodasta ja alle-on
nyt kolniannekii suurin rahareikä v^^
Abljoti puolestaan lausui.
I ehdptetta^^uninia '"kuvaa hallituksen päätiistäsijtä, mitkä
lalin^t jk toiininriat ovat nyt tarpeellisia |)uolu5tiista varten,
/asemamme ITohjois-Atlantin liitossani/ /7'ähäh^sum'
: Auömättayia maki»iien*ä uusien Icntoköheitfen.lafvojeti,
/arten . , .^Toisin
jtatarvetehtailijat saisivat
siaavät maksaa las-paranna^
kansai^
i ^ ^ ^ - r a i ^ ^ vaijttka sota/saataisiin
rauhantahdon periisteella vältetyksi, niin tämä mic'
pi^iipfiSfis^jjg^e^^ syiipä ku«
'*'^upair^;.i!nn^
Katsottiricoon rahaministeri .'\bbottin talousarviota niiltä puolel-p^
taftaHansay; siitä löytyy paijon korjaamisen varaa. Mutta pääseikka
töh öh hälyyttiiväsi«l määrässä kulkemassa Wall Streic^
3lfp;?^^^w minkä mukaan tuotetaan tykkejä voin ase-
^••.iliesia.:. ' ......
1 TOItir:FA EI KAIKETI
I VOITETA TORYSailLLA *
Sanos työväenpuolueen epäoftnlstu-raj
«en johtuneen ;ijosialistlsen ohjeli-man
yesittäml»j«tä ~;Toronto Starin
otBiJricb uuttaessa tnlsSä kerrotaan, et'
t ä Britannian työväenpuohieenrJveis-
! «iä on tyytymättömyyttä «lihcn ta­paan,
miten puoluejcftto käsitteli kan^
salllstamiskysyroyÄtä vaalitaLstclussa;
I - .
i LUULISI OLEVAN
POKVAniN HUOLI
Attleen probleemi: Yhdistyneen ku-j
nlngaskunnan 4,000,000 työläistä fta-j
luaa palkankorotasta Globen uu-
[ tl3öt.sikko.
MAAILMAN' VALLOITTAJAIK
PITAA OLLA HIENOJA
Frankfari, Saksa. — Yhdysvaltain
armeija tiedoitti t ä n ä ä n sotamiehil-1
1 leen, että heidän täytyy parantaa j
pöytätapojaan., Tiedorianno&sa .sa- {
nottUn, e t t ä kolme miestä cn jo Jou-i
tunut sotaoikeuteen sen vuoksi kun 1
he kieltäytyivät antamasta "ketchu-pia"
kersantille.
Korpraali Edgar / L . Arthur M c G i l -
lista Nevadasta j a sotamieK Salvatore
Giordänb Bochesterista N . Y . aien­nettiin
alokkaiksi huonojen pöytäta-pojensa
vuoksi.
I f c i a l y a t / m y ö s 30 päivän kotiär€.s-tin
ja $50 sakon, tiedoitti armeija.
Kersantti P. LoVell oii pyytänyt
Artliuria, j a Giordant^ ruokahuoneesi.,
sa antamaan "ketchupia". Todista­jat
sanoivat, että k.o. miehet ottivat
ensin itse ;'ketchupla" Ja sanoivat .sit­ten
Loverillle; että "tule itse hake­maan".
Armeija tiedoitti;
•Tämän oikeusjutun Johdosta odo­tetaan
sutxrempä» arvonantoa van­hempia
äliupieereja kohtaan sekä pa­rempaa
arvonantoa oikeille pöytäta­voille
sotilaiden keskuudessa."—BU:n
uutinen, Vancouver Sun, helmik. 17
p. 19.50.
Toronton kuorolla
<m aarvokas
kevätkonsertti
r - S l TÄ
Toroinio. — ^orcmtcn KnUnflia i
täato on ^rS&ISxv^ betStkotis^^ i
^ i in ensi sonntfntallEsi. tk. 5 päivät-, t
SI. l ä i o r o o t t a i ä v a r t e n itarjeStcif-lut
alikerasti. Samalla on baskit­ta
tilaisnnteen arooSibaZe» yfc^yis-ttiutteroita:
Saadaan myöslun knul-la
kaunista vinlon. soittoa. sitB
ilenry Pykälä on lovaiuutt saapua
kaiaitelediaaD vidhtUaan.
=TÄTÄJ
j Kaivostyöläinen ^
' liäättänyt päivänsä
Irirttl^iymäna
. So, Porcoplne. — Viime maanan­taina
levisi kyläktmnaasamme häm­mästyttävä
ja siffullinea tieto, että
tässä.naapurikylässämme -fotsvillessa
asuva kalvcstyömles. Antti Koskela,
on tehnyt itemurlian kotonaan h i r t ­tämällä
itsensä omajsa puuvajassaan.
Raivi^uilu
s<y&EAÄ BAKKAirrra
- p i i n hmitt-Jnm mecia fa.J
naimisiin", sanoi xnr», B:tjw^!v1
-Todellakin, mutta olin 'rma £ 4
n rakastunut sinmm etten
huomannut", va«t3£i hänen avbS
hensä. ^
. • •. • • • •
EI OLLUT KALA
Vatöia'c::wpoiia matkusti
k i i n ensimmäisen kerran eSL
meni hotelliin ^uöiratakseenä
•'Haluatteko huoneen, iöai
jnt&seva vel^i". kysyi hotellia
taja. , y
- E n " , rasta-ri cowpoika, -mmä.,
e t t ä olen kala?'"
» » » • •
LIIKEMIES.^LYA
Isä antoi pikku Jassille d;]i
syntymäpäivälahjaksi. Jusji i^y
keli kaupungilla kaupasta kati
hr.
' Eäyt<
• . F.
"•^ Kot
sAu:
satoja
Vmtte 1
(J
iJohn Si
Seuraavassa kirjeessäni kerron t ä s t ä dcllarlnsa väliin hi
Piirtänyt Fred ElUs
Andre Marty:
Sota Viet Namissa alkoi v. 1946 [ Vist Namin Demokraattisen Tasaval-joulukuun
19 päivänä, jolloin Ranskan I lan kanssa Neuvostoliitto toteuttaa
imperialistit alkoivat sotalilkfccensä 1 perinnäistä UlkopoUtiikkaäiisa, jenka
tarkoituksella palamtaa .siirtomaa- imukaan se pitää kansojen tasavertal-halllnnon
Viet Namin kan.san nis- Isuuden j a itsenäisy5'den.sekä teiiisal-kaan.
. ilisen suverenisuuden tärkeinä sosiälLs-
Tulokseiia yleisestä a.seelllsesta ka- min periaatteina.
pinasta japanilaisia imperialistisia
dm
•"il
mm
.M
im
liuhec^t
/JtCenVääli^^^J on vi intepäiv-ien aikana pitänyt niin paljon
ne ovat jo aiheuttaneet jonkinlaisen välikysy-
, . ^ , ^ ».«..«w..vv.. istunnossa missä hallitus on vältellen selittänyt,
|f^|;f;/f/ejt ^li I^S^I i;'^^^^^^"^^ väärin olettaa, eitä kenraali McXaughton puhuu
l pelkästään "omasta päästään" ja mitä 'syikisattiiu .suuhun tuomaah".
^ Hänen Forestallmaista mielentilaa muistuttavat puheensa, joiden ai-l
kana tuntuu aivan kuin kalisteltaisiin miekan li.säksi myös sodassa
/f;/! ; on kuitenkin johdonmukainen kahdessa
; jjäakysymyksessä. Häii raivoaa Neuvostoliittoa vastaan. Jonka hän
y l leitnaa ilman muuta •vihoIliseksi''.'I>ii.selta puolen^
iiii i intoilee Ybdysvaltain atomimonopoHn pu<»lesta aina siinä määriii,
''enemmän paavilai.seltä kuin paavi itse". Kaikki
VAIKKA "VIHAISEttMEKIxV
YHDESSÄ PORVARIEN KANSSA:
CCP:n kansallinen johtaja M . J.
Coldwell nousi tällä viikolla alahuo­neen'istunnossa
neuvomaan: St,: L a u ­rentin
hallittiista, i i ä n sanoi/ "tim-nustakaaminö
K i i n a n lia^^^
emine pltäisik'ätin' siitä täi - «vailckapa
ylhalsimmekin sen. poliittista filöso-iflaa".
:;.::;,•:-;/://V :.;.;•.;/;..••
Coldvellin "me" on mielenkiintbi-nen.
Se alleviivaa sitä läheistä y l i t ä -
läisyyttä mikä vallitsee C C P : n Johdon
ja St. Laurentin haUituksen ''tehty
Yhdysvalloissa'' ulkopolitiikan kanssa
, . . Coldwell vihaa Kiinan kansan
poliittista filosofiaa. Samoin menet,
teleyät St. Laurent. George Drew ja
dollari-imperialismin .raharuhtinaat
— P a c i f i c Tribune.
TurmustamallayViet Namin,Demo-hallitsijoita
vastaan joiden asema kraattLsen Tasavallan Nem^ostollitto
oli heikentynyt Kiinan Kansan V a - | oh tehnyt kaikkein tärketmriianpalve-pau.
sarmeijan taistelun johdosta Ja ! luksen .maailOlanrauhan asialle, Tä-joiden
valta lopuksi kukistettiin Pu-j mä on toinen esimerkki miten toteu*
naisen armeijan musertavalla iskulla [ tetaan käytännössä se p e r u ^ r i ä a t e,
•r-- Viet Namin kansa .saavutti lopulr että kansainvälisen lain tulee pshis-lisen
voiton. Tästä syystä Viet Na- tua itsenäisyyteen, suverenisuuteen ja
min kansa — jolla On takanaan koi-i ihmisten tasayerialsuuteen.
men tuhannen vuoden historia käy | Pariisin hallituksen yritys "prOtes-oikeutettua
kansallista vapaustalst«-i toida" Neuvostoliiton oikeaa jä v i i ­lua.
Raiiskan imperialistien tarkoitukse-
Ea.sta politiikkaa vastaan osoittaa vain
sen, e t t ä marshalloitu hallitus "ytittäii
aa on palauttaa_silrtom_aasorto Viet jhuonontaa R ä n s k an-Neuvostollitöö
Namim. Tämä siirtomaasorto o U a l a l - 1 nuhteita mfeUyttääkseen USÄ:n im-laan
" m a l l i " , kö.ska kaikki Viet Na- i perialisteja.,- • %r •
min talouden haarat, ilman poikkeus-im
ml
mm
... M»i^v- y asti/että se voitaisiin "kuumentaa
/ | : | / | r • tällainen sota merkitsisi, jos ihmiskunta ei sitä saisi eS'
l | | | | S / ; S :>j te on asiantuntijana antanut fheille esi-
*Sfel|:if-? makua siitä. neriantaina Ottawa-«a Tanadan
s«fc=feft||f||l&: sellaista tuleviiisuuden sotaa missä
Puhuessaan viime perjantaina Ottavassa Canadan
maantieteellisen yhdistyksen kokouksessa kenraali McXaughtori ke-
A>-'f -i l Imtoköneietkulke^-ätsupersoonista vauhtia ja ohjattavat projektiilit
liS|iljMllfiliS::^V-Ct;; /••i•i•^••i ^ välillä, sekä tehdään hyökkäyksiä bakteriologisilla
/ ' l ' - " ~ i a 'kemiallisilla myrkyillä, uraani- ja vetvpommeilla. Toisin sanoen
mil' ^ ''.-1 m
tm-
»-.:
4 •
;i«::
ttiaaliskuun 12 pnä
Toronto. — Kuten tiedetään viete­t
ä ä n maalisk. 8 pnä kaikkialla maa­ilmassa
kansainvälistä iiaisten päivää
ja täällä Canadassakin on juhlien Jär­jestäminen
liyvällä alulla monilla eri
paikkakunnilla, samoin myöskin tääl-j
lä Torontossa.
Mpnesta eri syystä vieteutän suoma­laisten
naisten juhla täällä sunnuntai­na
maalisk. 12 pnä Don-haalilla, alka­en
klo 4 ip.
Juhlakomitea on tehnyt kailtkensa
saadakseen tästä tilaisuudesta entLs-slä
ehomman. Ohjelma on hyvää ja
arvokasta. Siellä kuulemme taas pu­heita,
runoja, soitto- ja lauluesityksiä
ja kaiken kukkuraksi olemme onnistu­neet
saamaan ukrainalaiset toverit
mukaan, joten tilaisuus saa enemmän
kansainvälisen leiman. Ukrainalaiset
o\'at luvaimeet esittää tanssia, kuo­rolaulua
ja mahdollisesti vielä jotain
muutakin kiinnostavaa, josta kaikesta
mainitaan yksltyi«;kohtalsemmin i l ­moituksessa.
Pitäkääpä siis tämä tilaisuus mie-i
lessänne ja täyttäkää haalimme v i i ­meistä
sijaa m.vöten sunnuntaina t.k,
12 pnä. — L. J .
ta, oUvat Indo-Klinan pankin mono­polin
alaisena. Tästä syystä Ranskan
Imperialistien sota on epäoikeutettua
ryöstösotaa. " ^
Ranskan siirtomaakoi-pukscn tlian-;
ne huonee päivä päivältä. Kenraalit
itse tunnustavat, että sota on mene­tetty.
Miksi sitten hallitus härkäpäi­sesti
jatkaa isitä? Imperialistit ovat
härkäpäisiä koska heidän tarkoituk­senaan
on säilyttää Viet Nam .sota-tUkikohtana
K i i n a n kansantasavaltaa
vastaan ja päälinnakkcena kaakkols-
Aasiassa.
Ilmaisten USA:n diplomaattipiirien
mielialoja entinen Associated Pressin
Saigonin kirjeenvaihtaja Clemctin
kirjoittaa, että '"kolmannen maail­mansodan
alkessa, joka ei ole mahdo­ton.
Viet Nam ja koko Indo-Kilna on
helposti saatavana tukikohdaksi jos
ranskalaiset voisivat pitää sitä hallus­saan
tavalla taikka toisella".
Sotia Indo-Kiinassa, joka alkoi siir­tomaa-
ja ryöstösotana, on tästä syys­tä
kehittymässä .sodaksi, jonka tarkoi­tuksena
on aikaa kolmas maailman­sota,
jonka USA:n imperialistit ja
heidän palvelijansa Ranskan hallitus
haluavat alkaa.
Ottaen tämän huomioon niin Bao
p a i n nimittäminen Viet Namin "kei­sariksi"
on päivän selvä, sillä maalis
Jos joku epäilee yiet Namissa: k ä y -
.ta v ä h / sodan., todellista' tärkoitiKpieTä^^^^^
tiliii äskeMjri J^ahsla^
lhe*kifekäl^paij imä«ii«!(M^
taa millaisesta sodasta- bff f OÖfeU^
^sijrmys. Pcyt*. htiijäri jä pettmri,
laiijoi runsaalla kädellä / ^ i i i s^
sanomaelhtimiehet ja ecusta j a l i u ö -
neen jäsenet sosialistista degaulle-laisiin
saakka. Hän antoi määräyksiä
ei vain Ranskan armeijan ylipäälliköl-
, E i ole vahinko, e t t ä scsialistipuölu-eeri
johtajat, heidän etimenärsä .sosia-listiiiinlsterit,:
olrvat niiden mukana,
Jotka olivat sekaantuneet läliän skan­daaliin.
Oikeistososialistien Jchtajat,
ne jotka ovat ;'uskoiItsia kapitalistien
taloudenhoitajia?;, kuten \ itse Bliim
sanoi, ovat antaneet imperialisteille
elirtomaakuvemöörejä ja ministereitä,
sellaisia kuiniMoUtet ja Ramadier,
jotka toLsten katissa ovat ennenkaik­kea
vastuunalaisia, Indo-Kiinan so­dasta,';
'/;.;;;.•/•;.:Y;' / , ;•
Böaskan:KcttununLstipiiolueen kes-feuskomiteon
. pleenuml viime joulu-jtuitssa
hyväksyi, ttmnuslauseen. jossa
i^äädittlin Batiskan armeljakorpuk.sen
t>öistaml&ta Viet Namista heti; Näin
töteUtettim lÄnfcffiH-StäU^^ kan.sal-
Uisuuskysymyksen periaatteet; n ä t n se
puolusti Viet-Namin kansan it.semää-räämisöikeuttar
• '''•:-.;.:•'] -rv..' •
;;' Tänä tavalla Räiiskan Kömmtmisti-puöiiie
osoitti, että; itsinskan 'proleta-i
h ä ä t t l on vai>aut^a p ^ I c s t ä taiste-feyah
Viet-NaÄ^feänBan^liittökin^
f täta"tklsteltiBa^käy^
trusteja vastaan Räriskan
iyöyäeiduokan ja-brjuuteftu jen ^.
Maakansojen yliteistä vihollista vas­taan.
Samalla tämä taistelu entistä
enemmän 'vaikeuttaa imperialistien
sUimnitteleman Uuden sodan alkamis­ta;
.Viet Namhiltansan.taL^ftelu jt.se-tapahtiunasta
enemmän.
Täsfä tiedotan niistä "-srkkösten"
esille tulemisen illanvietosta, joka p i ­d
e t ä ä n ensi surmuntalna klo 7 ip.
Huom: monenlaisia ajanviettopelejä
miehille; naisille ja lapsille. Siis i i a a -
lilla' tavataan stmnuntai-iltana! — H .
j a takaisin paperirahaksi. Kug
nen isänsä kuuli tämän, niin
tiedusteli Jus.silta mi;«i hän
näin.
"Ennemmin taikka myöheaunin j
ku tekee laskuvirheen ja se d
olemaan minä", vastasi Jussj.
le, vaan myifcldn mlnlstereaie. Öou-zanquet,
joka itsö on toiminUt/työvä. näisyytensä puole.sta- on yhdeniukaj-
e»nnlliiiikkfkceeeenn hhaa Jjooiittttaa jjaännaa., ttuunnnnusutis UB^Äy hen, Ranskan^ilyöväenluokan ja kan-ren
olevan, samoinkuin hän itsekin,
Amerikan salaisen asiainiehen. Lahjo­malla
niinistereitä, edustajahuoneen
jäseniä ja sanönialehtimiehiä häh
Stan etujen kanssa.
sanomattakin /on selvää, e t t ä Kom­munistipuolueen
taistelu Viet Namin
sotaa vastääii/auttaa sen jäseniä oppi-maksoi
Viet Namin sodan jatkamiäenj maan Stalinin kansallisuus- Ja .slirto-loppuim
saakka—^siis viimeiseen rans- jmaapbUtiikan.'/ .
kalaiseen sotilaaseien. j, Ensiinmäinen"-käytännöllinen toi­menpide
Viet Namin sotaa vastaan
alettiin tosiasioiden selittämisellä eri­koisesti
puolueen lehdissä, j ä lentoleh-ätssä,
järjestämällä koiouisia Vsekä
mtelencsoltuksla — kuten Pariisissa
järjestetyllä mielenosoituksella, jolloin
Viet Namissa kaatimeideri poikien ä i ­dit
vaativat poikaltisa nuunilden ta­kaisin
tuomista Ranskaan haudatta­viksi.
•
E i ole mikään ihme. e t t ä Algerian
satamatyöläiset alkoivat käytännölli­sen
toiminnan j a ovat viime syyskuU-s-ta
alkaen kieltäytyneet lastaamasta
I Indo-kiJnaan meneviä laivoja, sillä
j Algerian satamatyöläisten niskassa on
I kaksi iestä: kapitalistinen riisto ja
siirtomaasorto.
Ranslcan satamatyöläiset alkoivat
j taistelunsa kieltäj-tyroäilä iastaaraas-
I ta Indo-Kiinaan lähetettäviä sötama-
1 teriaaleja ja lössaamastd amerikkalai-
' sia ampumatarvikikeita. Huolimatta
siitä, e t t ä Saint-Nazairen sosialfstineh
parmestaii uhkasi katkaista työttö-myysavusttiksen
n i i n satamatyöläiset
kleltäjtyivä t toiminnasta työväenluo­kan
etuja vastaan. .
. T ä m ä liike on le\1nnyt miltei kaik­k
i i n satamiin; MarseiUeiga se laaje­n
i viime taxnmiknuffia ja .siilien l i i t -
t5l merimiehet; rautatieläiset ja .suu­ren
satanian t ^ l ä i s e t / • / ^ .. V . ;
/ Viimeinen/^simerkki^I^
Iäisten 'taisteliista s ä t t^
set ckieitä^yivät lastaamäötä raketin
Ighetysläitteen: Yleisen T^äyäenlUtOn
vetconiiikseen iastasiVat paikallinen
rauhankomitea ja kaikki tiiman sa-tamakauptmgtn
työläiset tukemalla
lakkolaisia Lopputuloksena Oli se, et­t
ä tämä suuri'^ rautaesine heitettiin
•mereen.
kasvava joukkotalstelu Viet Namin
sotaa vastaan liittyy taisteluun Rans­kan
estämiseksi uuteen imperialisti­s
e n sotaan valmistunilsestai.:
Jatkaen työväenluokari klinniakasta
taistelua imperialistista, sotaa vas­taan
Ranskan Kommunistipuolue
osoittaa -uskollisuuttaan proletariaatin
kansainvälisyyttä kohtaan.
on
ISydellinei
ruoiatarpe
Port Artfaiiir, — Suuret määrät
sämiehiä, joita oh viimeisen
viikon aikana tullut kaupunkiin, j
lisänä jo ennestään suureen tj:;-3'
mfen armeijaan. Tila.stojen muia f
oh satoja • p e r h e i t ä avustuksella. Pa
ihutaan. e t t ä yaratöitä pitäiä
enslkuun aikana mutta taitaa Bejä
dä vain puheeksi sillä nytkin olisi
ien töitä jos niitä teetettäisiin,
sen kadun siyui=sa on suuret
valut, jotka hyvinkin vpltaisim
jettaa pois jos haluttaisiin
miehiä työhön. Paikallisessa
dessä on/suurilla otsikoilla piirin
fista • työmahäoliisiiuksista,
rakennuksista. Joiden arvo tulisi
niaan,!>2;131,0i)0 vaan sitten
ä ä ä n kun n ä i t ä ruvetaan käytiii
toteuttamaan.
J o vuosia on vallinnut puutetta
heliniista. Monet ihmiset ovat
neet ptiheiinta JO -pari vuotta
mutta nyt asiasta viimeinkin
tiilefvan tosi. Viimie vuonna aitia
?'äiar'-puhellh systeemi ja moniaa.
Ite^jä/ihmisiä halusi jo sitä ennen
heilnta;_'mu'tta riiitä el voitu laltfii
Vyt niitä on kuitenkin annettu per-
•jieSfiiinklri.jä.huhutaan, että pti!ie2.
'^^iiiii enempi tain
•piiöleUä. Mitä iloa saada iotSia
jjuHelimen k^^^ ei •kuitenkaan jaia
sitä maksaa.
Sähköt'kohosivat viime kuussa
toattavastl. jbka ei kuulemma
kaan ole -kaupimgin syy vaan
i-on". Airia vain meitä kirisi
lisämaksuilla, muttv palkan lisä;
t ä ei ole puhettakaan.
, Raportit osoittavat, - että bassiijf
dit kaupungille ovat tuottaneet l«!>
mattavaa ta,ppIotä 1949. Sattua sasc
mc kohta ylennyksen bussikyydiss:-
kln. Nyt maksamme 7c, mutta P(S
W*illiamissä oh aina inaksettu 10c t
jos ostaanseita lippuja on se väk
halvempaa. — TAS.
inäjttdl
:5gSpadin
Pu
•Tttiiu- ja
Ie laatu ;si
piiapulikar
Kaikkea 'i
avaraa.
Avoiima
-SASÖK
THE
YICTC
Kesklrilkk<
fPerjantain!
Lauantaina
Snmuntah
KesMvlikkt
Perjantain?
PUI
jös ^nraali McNaiightonin eräät vNiaLshiiigtoniläiset ystävät sattuvat
sanokaamme Helsinki on pyyhkäistävä pois kartalta,
tuhansien mailien päästä lähetetyn ohjattavan ato-miptpjekiin
avulla!
Mutta siltä varalta jos joku harluuittiisi luulemaan, e t t ä tulc\a
söt|'nh •vain painamista, hänen sietää palauttaa
m« S i mi^eensä k « ^ ^ Canadian Clubille torstaina pitämä
li|^|^||///i * hän selitti, ettei atomi- ja vetyjjommeilla yksinomaan
i i i f t i l i V<Mleta Soihä. Atoniipomrheja on pelättävä kaikkein eniten sellai-r
asafa^^ keskitetty suuriin kaupunkeihin, tai
^ ÄTUi^ taikka taajaväkisillä tehda.salueilla. selitti
^eoraaii McNaughton.
PliPil^IrK^^^^ kenraalimme sanoi, e t t ä atomiase, jonka | nuntalna maalisk. 5 pnä. Kokous
!'V«- V ^ 'i^ l p i e s t ä faän min kovasti intoilee ja joit;i\"hdysvaltain sotaiset impe- ; alkaa kello 2 l.p. Esillä on tärkeitä
^ >\i : riäiiisUt kuumeisesti rakentavat, ei olekaan ratkaisevaa laatua muuten ' tiedämme on meidän
" ;^/sinlfväen tappanusessa ja tuhoamisessa. Xäin h ä n vahvisti sen
jen maailmanneuvoston johtokunta puki seuraa\iin
,..,r..,,,,^r, - - Vetypömnii on uusin ja kaikkein hirvein a.skel sodankäynnin
l^ii^ffM 1 sodan ihmisten ja kansojenvälisestä
^^^^ll#ill:i> : - i joukkomurhaksi." Hiroshima, missä tätä
Kirkland Lakella
valihistaudutaan
alue juhlaan
Kii^ndvLake, Ont. — Muistakaa
kaikki CSJ:n jäsenet saapua osas­tomme
kuukausikokoukseen ensi sun
I asioita. Kuten tiedämme on meidän
[ j ä r j e s t e t t ä v ä aluejuhlat ensi kesä-
1 kuussa, jota varten on parempi tehdä
! valmisteluja jo etukäteen ettei tulisi
jossa myönnettiin "Itsenäisyys" Viet
Naimille sallii se ranskalaisen kuver­nöörin
tylikomissionerln) palauttami­sen
ja hän käsittelee finanssiasiat,
tullin; ulkomaakaupan, pääomien si-joittamisohjelman
ja siirtolaisasiat.
Ranskalaisilla kapitalisteilla on täy­det
vapaudet pääomien sijoitukseen.
Bao Dain n.s. Viet Namin armeija on
kokoonpantu raii-skalalsista upseereis­ta
ja Ranskan armeija on mlehittä-j^
yt kaikki strategiset tukikohdat.
Viet Namin Demokraattisen "Tasa­vallan
tuimustamineu Kiinan Kan­santasavallan,
Neuvostollitoh ja kan­sandemokraattisten
valtioiden taholta
on todellisen demokraattisen politii­kan
ilmaisu Viet Namin kansaa koh­taan.
Sariialla kun tämä tunnustami­nen
on saanut aikaan suurta hälysm-tymistä
imperialistien leirissä, niin si­tä
on tervehtmyt Ranskan kansa, jo­ka
pyrkii rauliaan ja joka oh •'viha­mielinen
.siirtomaahallitukselle ja sen
rikoksien -i-aarallisllle seurauksille",
kuten Ranskan kommunistipuolueen
poliittisen komitean helmikimn 4 pnä
antamas-sa lausunnossa sanotaan.
Solmiamalla diplomaattiset suhteet
tettuja ovat kolmannen .*:odan liet.^^ojat ja heidän poliittiset puhemie-
Wi- pitlp : h epäinhimillisellä tavalla kokeil-
,/| J'i^'':f//| < tiä, vahvistaa kaiken ylläolevan.
l i l ^ l f f ) , ! r ' - *Kiih tähän vielä lisätään Litvinovin aikoinaan aannttai ma lausunto,
ampuu vain yhteen suun-kkomurha-
ajaluksella varus-
Parempi olisi Canadan kansalle ja valtiolle, että niaan palveluk­sessa
olevat vastuunalaiset henkilöt rupeaisivat puhumaan ja toimi­maan
rauhan puolesta ja Canadan irroittamiseksi tuhoa ennustavasta
.sotaleiristä. Siksi pitäisi tehostaa toimintaa yleisen mielipiteen muok­kaamiseksi
rauhan asian hyväksi.
/
Sinä, niinä sekä lehtemme, m u u t ' t i ­laajat
ja lukijat muodostavat kuvaan-burn
8 pnä 1949 solmittu "sopimus" nollisesti puhuen yhden s u u i € n i » r -
heen. Sen jäsenet ovat eräalsia su­kupuolensa;
ammattinsa, "hobby" har­rastustensa,
värlalstinsa makunsa jms.
suhteen. Mutta meitä kaikkia yhdis­tää
parempaan elämään ja onnelli­sempaan
tulevaisuuteen tähtäävät
työväenliikkeen kalliit aatteet j a erot-tomana
csana siitä, horjumaton rau­han
tahto.
Valitettava seikka on vaih se, että
me asumme n i i n laajalla, alueella, ettÄ
on aivan mahdotonta fstiiä* kahviku­pin
ääreen rupattelemaan asioistam­me,
kuten kotioloissa On tapana. :
Siksi on turvauduttava kirjeenvaih­toon
— j a kun meitä on ttiliansia, c i -
kerrassaan mitään salattavaa, n i in
tämä kirjeen lähettäminen tulee pial-jon
halvemmaksi ja helpommaksi s i ­ten,
että se julkalstaari Vapaudessa.
K>'symys on sanavapaudesta yleen~
sä —sanavapauden käytön mahdolli­suudesta
— ja erikoisesti tässä Va­paus-
lehdestä. - •
Kun puhutaan pintapuoliseBti sana-,
vapaudesta, niin tavallisesti viitataan
Englannin Hyde-parkissa pidettäviin
kolcouksiin j a porvarilliset piirit santy
vat työläisille, e t t ä "täälläkm teillä, on
oikeus puhua missä kadunkulmassa
mvöhästymistJi. Myöskin hucmautus i
kalkiile. että naiskerhon kokous ja \ N>-kyise.ssä yhteiskunnassa tällamen
bingo-illat ovai aina joka torstaina ! sanavapaus on tietenkin kovin Ja-alkaen
kello 7 illalla. - Raportteri. jjoitettua. sillä sanomalehdistö, radio
—:.. -.^ ; ... ,..t>ja elokuvat, mutta erikoisesti sanoma»
lehdistö ovat mitä nykyaikaisia väli­neitä,
joita I L M A N EI VOIDA SA­NAVAPAUTTA
KXYTANNdSSÄ TO­TEUTTAA.
Mutta nykyaikainen sanomalchdeii
kustantaminen on niin IcalUsta hom*
maa. e t t ä vain suurpääoma j a TOlmak»-
kaat työväenjärjestöt voivat pystyt­tää
omat itsenäiset lehtensä. Tässä on
joltakni komraantuntuvia esimerkkejä,
jolta porvarilehtlen lukijat eivät
yleensä tiedä < ..
» e * •
Jos joku haluaa:"vapaayritteliäisyy-den".
sydämessä<;New Yorkissa ryhtyä
kustantamaari uutta lehteä, hänen
täytyy kaikke^t^nsimmäiseksi antaa
tl.432,ltö käteismaksun .Associated
Pressille. :/<C
Chicagon suuruisessa kaupungis­sa
tämä hinta on $416,631.
'.. J a yleinen suunta on se, e t t ä pälvä-lelitienlakamääira
vähenee. Sunrlmi-ponff^
ssa on eäää tavaUisseti vain
taksi taj.kMfeetntaan kolme päiväleli'
Sanomaldidistö on. siis joutumassa
e n t i s t ä harvaiulmisempien rahamies­ten
käsiin. ' iSe monopolisoituu. .
. Paras esirierkki t ä s t ä oli liberaa­lisen
New York- Starin" kuolema.
Vaikka mainituila lehdellä oU 100,000
lukijaa — se el - kuitenkaan kestänyt
siiiirpääöman painostusta, %'aan kuo­l
i ''talouddllsen icannatukseu puut­teen
takia". Vain suurbisneksellä on
todellinen sanavapaus.
' Sandmalehti-bisnes on suurbisnestä
mihin muun lisäksi vaikuttaa ääret­tömän
paljon toisten suurbisnesten i l -
moitus|»lltiikka.' Tässä' yhteydessä
voidaan viitata siihen, että kun esim.
Vapaus on tinkimättä ptiolustanut
työläisten öikeuicsia, n i i n siltä on sen
vuoksi kielletty Ilmoituksia. Tämä
tapahtui eslni: Ontarion metsämiesten
lokon aikana jolloin eräälle "työhön
halutaan" ilinoittajaUe selitettiin koh- la.
teliaasti. e t t ä lakon aikana me emme
julkaise "metsämiiehiä halutaan" i l ­moitusta.
Sen " j(*dosta lehtiliife-keemme
sai vihanpurkauksen ja tle-doituksen,
e t t ä k.o. yhtiö lakkaa i l - ,
moittamasta viipaudessa.
Mutta. palatkaamme vielä porvari-lehtiin,
Viimeailainen lehdistön mo-i
nopollsolnti on johtanut sellaisten
"sanomalehtikiminkaldeti" kehittymi­seen,
k u i n on esim. Wm. Hearst jne.
Mutta näiden välittömien omistussuh­teiden
lisäksi havaitaan erältä multa­k
i n hyvin tärkeitä seikkoja, jotka
vaikuttavat ratkaisevalla tavalla sa­nomalehtien
sisältöön.
OttaJcaamme mikä hyvänsä sa­mana,
päivänä iboestynyi canada
lainen porvarilefafi Montrealista,
Torontosta, Sodburysta, Winnipe-gista
tai Vancouver^ta, niin yleis,
vaikutelma on se. eitä luemme sa­maa
lehteä^ J<rftakin palkallisia
uotisitetoja lokomiottaiBatta niis­sä
on samat ptlafanvat, samat CP:n
tai APinadtlstiedot, samat kanna­tetut
artildkielit ja bannutetnt pa­kinat
ja vieläpä samat joompals-tatkin.
Er».on vain siinä, että jos
Montrealissa ilmestyvä lehti jul-luiisee
tarinansa jonakin väliartlb-kelinä,
niin joko piUcqkanpungin
kiihkomieleen porvsuriieh^^^ voi teh-
. dä samasta faanntii«itista jntnsta
lehtensä pääartikkelin. .
Uutisjp-älitystoimlstot, Icuvlen vällt^
täjälllkkcet. kflimutetttijen artikkeli­e
n kirioittajatoimlstot j a vieläpä pa-jperitehtaatkin
ovat monopolipääoman
harvainvallan käsissä. Siksi Canadan,
j a Yhdysvaltain "yapaa sanomlsto"!
cn altista loppuun asti "standarisoitu"
niin, ettet mis.sään mielessä voida enää
puhua "vapaasta potvarilehdlstöstä" j
eikä sen-.-ylläpitämästä "sanavapau- 1
desta*V;/;^'*-: •
E i k ä - t ä s s ä k ä ä n ole kaikkL Porva­rit
j a mlmten väm porvarit, jotka, jo­ko
maksusta tai "ilman aikojaan" k i i -
kitvailevat porvarien puolesta, y r i t t ä ­vät
kalkin mahdollisin ja mahdotto­min
keinoin ^ ehkäistä työväen vapaan
lehdistön läplmtirron t ä l l ä mantereel-
BOND c:
suc
PUHI
925 Pape A
Pu
K
Heleii
VÄLIT
163 Walm«
DR.
HI
SSBloor
Sotohuijauksen kiihtyessä porvaris­to
haluaa keinoja valitsematta tukah­duttaa
rauhan äänet. Jotka puhuvat
peittelemättömän totuuden sotaval­mistelusta
sekä sen nopelstuttamasta
tytötömyydestä, kauppapulasta jne.
Niille, jotka haluavat väkivaltaisin
keinoin estää työväenlehtien totuuden
sanoman levittämisra — Ja niille j o i -
ka Judas Iskarlotin tavom ynttä'
vahingoittaa lehteämme, me
amme muistuttaa siitä, ettii esim. S»
men vallassa,olijat kirjoittivat 11111)*
sodan historiasta aivan .samalla tt
valla kuin he mustamaalaten bifitif
tivat myöhemmin v. 1918 kansalaisss' g
dan liistoriasta. Mutta kun Kas*
kramsu synkänhehkuvassaan
saan lauloi nuijamiesten kunniaa:
"FCaimllmpi orjan elämää
on kuolo hirsipuussa...
Sortajansa sortamalla
orinehen sen käypi tie,"
n im se tulkitsi sittenkin Suomen kiJ
san sydämessä olleet todelliset tie­teet
nuijasotaa kohtaan.
« ., »
Simoin tulee tapabtunuan nj*
" kypäivän historiassa. Vielä h*
ko työväenleiidistö suorittaa «•
masti läpimurron tälläkin oanU- |-
reellä — rfUä "totuus ei paha i»- *
lessafcaan" ja totuus on kokonai
työväenlehtien puolella.
Mutta mitään ei tule itsestään. Si­nä
vaaditaan työtä ja toimintaa.
Toisinsanoen, jos öykkäriBJifl»
porviuri kieltää Vapaudelto i l Bf
' toksen sen vuoksi kun leht*^
iueitäytyy värväämästä
ja sen sijaan poolostaa t i n k^
työläisten asiaa, slUoin tyaäJsia
ja muiden pikkoihmisten as»*
toimia entistä päättäräimnin
pauden hyväksi.
Kun sotaiset porvarit yT«<^
tnkahdatta» työväcnlehii»
hanäänet — silloin baitkio' «»*
h a » halnvlen «"""""'^'^
omat edut vaativat peräänarfä^
tonta tohnhitaa; Vapauden hy»^
jotta %'apaus voisi levittää » »^
sanomaa.
Tässä hyvä lukija, on SinuBaJ^i
meillä kaikilla mahdollisuus teM»^^
vökasta työtä. Puhu Vapauden
tämlstyön edistämiseksi
naapureillesi ja ystä\TllesL
Haluatte
taa tai i
CHÄ
To
24 King
A. H. K
Pr
Hienoja
miehiä tilausten saannissa ja
di siitä, ettei Sinun oma
pääse kesäkuukausien aikana
-imeisin
K A . \ SE.
KAX SE
TUP.KK3
Sää.
maan.
Yhteisvoimin Vapauden
levitysryntäys voittoon! —
ra. •••
fSO Yong
Toronto.
mm
' 'H