Vapaus, September 30, 1950

              5?!;
L V E S T Ä '
la merkfceji
Ja ankaran,
»Ivai? Mitä
dinä
leiatUfiä:-
tiflee «ar»
talvf föäa
«n mjestea
n vanlmsta.
teUeeaoleh.
mdottahet
?amtt. et-amaaä
pit-
't voi inen-
1 tai nm-
OS ttetUsia
etta, enii
n, että M D
a.- .-'r •
1", tuli vU.,
"Ol(>n knj-en
miehee-vällsäitai.
KhtikuIlEe.
lähdälElini
nijobdW
tooD,inisä
\ el tädin
I kahvia ]a
)iioi
1
:bsöitiWäV'
tyfeemäil.
vaatjmi)!-
ta^.;;;-;:^^^:.:,|
m>m-
.mmi:
!ki' täinän
i kuukau-eiienÄ
uonns oli
ie Tuoäna
CPR. (m'
lan t M
nettotulot
14 viline
aomista-lnka;
rau-;
o ensiSi'
;ana''OTst
laliaöimt
f25 JDlii.
n IdriHt
binoairta
krtefloa
Tilattit
itflirtcs*»
kneljy-iritettSfl.
koothrai
Ijrtvalla-
Bpitafr
ssa :dWt
nbeldit
uolcd!^
essi iu-
;ehltystä
n. Trt-tähte-kerto-eamaaOi
1 laina-jalaä-todistaa
anoa.
ie on ««
initiävl
tm sfl-estlsö-altUJpe-j
ta«B-in
UA'
sroltoj»
v i a r i i
it8,lä-
(akaan.
lapioiden hankiiita edistyy hyvällä
Ivauhdilla; tänään tuli $162.00
A l k i iperäinen minimipäämäärä o n n y t s i v u u t e t t u $210.70, j a r a -
moiden h a n k i n t a sen k a k s i n k e r t a i s t u t t a m i s e k s i o n hyvässä menossa. K u n
ridä on l u k u i s i a s e l l a i s i a V a p a u d e n ystäviä — r a u h a n a s i a n k a n n a t t a j ia
_ niaannuestemme joukossa C a n a d a s s a , j o t k a eivät mitenkään, faalya
igdä syrjään tästä k a m p a n j a s t a , m u t t a j o i t a e i vielä o l e h a a s t e t t u , kehöi-heitä
viipymättä kiirehtimään m u k a a n . /
Tämän k a t s a u k s e n haasteet j a v a s t a u k s e t , ' ,
f i r H I T E i - I S U IN N A I S T E N K E B H O (juuri .'aloittaxuit toimintansa) l a h .
laUtaa $3. j a haastaa-Beaver L a k e n N a i s t c n k e t h o n l a h j o i t t a m a a n saman t a i
Jemman seliä k a i k k i a muijt^ Naistenk^rhoj
MATTI T O L M O N E N . ^ l i i t e f i s h i s t a l a h j o i t t a a §5; jä' h a a s t a a Unno Peter-
«min, k u s t i K o r b c s e n . IJuiio K o r h o s e n , Matti-Rintäla^jIntU K u k o n . Anton
ja N i c k J o k e l a n TihuriinsIstä.J T o i v o N i e m e t l T o r o i i t o s t a ; Väinö P e l l on
•^nmu") KormalUsta B A » B e i n o i l l a k o l a n , V i l i Järyen, , N i c k Aläen Ja F e l i x .
ujeD Cochranesta,. ainakin^ s a m a l l a s u m m a U ^ t a i pVemmini,
E R I K K B i n J T O e a r s t i s i a . v a s t a a . $2. N i i l o J o u t s e n haasteeseen J a haastaa'
I kosken Meädista sekä intä. J . Saarikoskien " H o r s t i s t a , tekemä&a samoin.
F A N J f F J A T A A V I U D D ' P o i i i t e d i i S o i s i s t a l a h J o i t U v a i $3. J a haastavat
gjikalUset toverit l a h j o i t t a m a a n - v o i n t i n s a mukaan. . ;
" ^ Ö A T T I P O I K O N E N vastaa $3. s a a m i i n s a haasteisiin J a h a a s t a a M a r t ti
Myllyniemen Meadista Jatkamaan haastetta. V -
M. j a A . BJÖRN M o n t r e a l i s t a vastaavat $3. M . Haaiviston haasteeseen.
IVAR P A R T A N E N M o n t r e a l i s t a vastaa $5. liaasteeseen j a h a a s t a a M a t ti
Vikin Montrealista tefeemääii samoin.
' V, HÄMÄLÄINEN M o n t r e a l i s t a vastaa $5.'Iiaasteeseen. '
H E N K Y P O L K K I M o n t r e a l i s t a vastaa $5. W . H a a p a l a i s e n haasteeseen
LARS L U N D H A N Montrealista l a h j o i t t a a $2. haasterahastoon.
V E I K K O J O H N S O N Beaver L a k e l t a vastaa $1. T a i s t o Johnsonin haas>
teeseen j a haastaa K . K a l e n i u k s e n j a T o i v o R a n n a n Beaver L a k e l t a.
STENIT Geraldtonista vastaavat $5. saamiinsa haasteisiin toivomnltseUa,
että kailtki maksavat haasteensa.
J A C K R I N T A Geraldtonista v a s t a a n $5. H e n r y Pesosen haasteeseen Ja
keboittaa haasteen saaneita tekemään samoin.
SALOT Geraldtonista vastaavat $5. R a c h e l Mäen haasteeseen J a s a m a l la
mttävät haasteen antajaa.
' SANNI J A W M . M U R T O M c K e n z i e I s l a n d i s t a vastaavat $10. L y y l i Ja
Vilbo Toikon haasteeseen J a haastavat Frans Nurmen R e d L a k e l t a s ^ m r .
ja mrs, Hans J o k i s e n M c K e n z i e Islandista.
M. V I R T A N E N . Wawasta vastaa $5. Iiaasteeseen J a h a a s t a a V . A i i t t i l an
Esuiresta, George T a m s i n W a n u p i s t a sekä K . T i e n s u u n j a K . A h o n Wawasta.
H E L M I K A R H U N E N M c l n t y r e s t a l a h j o i t t a a $1. j a h a a s t a a A i n o H e i s -
faoltin, Helmi Hölsän Ja F a n n y Valtosen Port A r t h u r i s t a sekä I d a K a n l i k a s en
Mclntyresta.
DAVID KIVISTÖ K a m l n i s t i q u i a s t a vastaa $5. Väinö FeUöni haasteeseen
j2 haastaa mr. E r k l d Pearsonin M a r a t h o n i s t a seliä.mr. A l e x ^Sipilän Port
Arthurista, samalla m i t a l l a.
DAVID KIVISTÖ K a m i n i s t i q u l a s t a vastaa $2. Severi S i r e n i n haastee-icen
ja haastaa M a r t t i Niemen Ja Y r j ö Niemen K a m i n i s t i q u i a s t a.
F E L I X A H O K a p u s k a s i n g i s t a vastaa $3. E i n a r Makkosen haasteeseen Ja
baastaa Yrjö M a l i n i n , L a u r i Välimäen, August Saarelan, J o h n Tohola.n Ja
ffaifrid Sara-Ahon, Itaikki Kapuskasingista. ,
MATTI R A P O Kapuskasingista l a h j o i t t a a $5. J a h a a s t a a E . Jokimäen
Kidutusbista Ja A n t t i Lehtisaaren Kapuskasingista.
A N D E R A N D E R S O N Dinsmoresta vastaa $2. O . H a u d a n haasteeseen Ja
haastaa F r a n k A n n a l a n , L e o n a r d Jacobsonin Ja W a l t e r K a r i n Beechysta Ja
Frank Välilän Macroriesta, Sask.
J O H N H U T T U L A Dinsmoresta l a h j o i t t a a $2. j a h a a s t a a Henry N i s k an
Lncky Lakelta, Sask., A r v i d Nislcafeh Beechysta, Sask. j a H e n r y Suvannon
Port A r t h u r i s t a , O n t .
EDWARD R A J A L A Cohaltista vastaa $2. W a l t e r M y l l y m a a n haastee.
leen j a haastaa Abel R a j a l a n Rouynista, G u s t i L u n d i n K i r k l a n d L a k e l t a Ja,
Victor Miettisen Cobaltista.
L I L L I E J A T O I V O N I E M I Torontosta kiittävät O n n i Tervoa, Paavo V o u -
tUaista j a A r v o V u o r ^ Icun ;nuiistiv:it heitä Vapauden haasteryntäyksessä J a .
lahjoittavat $5.: • , -.-^» ;'i ,;•
A L V A J A j M I K P f C h H V I I j T A R I Sarniasta l a h j o i t t a v a t $3. J a yUyttäv^J
LU; Ja Lau«OLaiMi|^t$arzaastta!teUei]»äh' p a r ^ ^ asiatnme h y -
,,>AINP.J4 ^ V S S I MÄKELÄ G e r a l d t o n i s t a ^ a s t a a v a t $5. M i l l e r i n h a a s t a -
S^^revsrOnt.
Pastobacka.n. ^ d ; Deerista,
iCarman^äysta, A l t a .'
. : l i ; K O | V I S T O Port A r t h u r i s t a vastaa'$2.- A . H i m a n g a n Iiaasteeseen J a
t u ^ a X^tto ^ t ^ r i n , . F r a n k Leppäsen, J a <.-Ji- >MadeoJän, k a i k k i i I S I O DS
iMköntista. tekemään ;5ai90iEu, ' .,; >•).•,- ;•.••<>.•,.'
/'ÖLiGA K l i E M O t A liädysmilhlsta vastaa lS2v'EIsa j a Jack, Norrenaiii
Iiaasteeseen J a h a a s t a a - k a i k l d a L a d y s m i t h i n Ja- ympäristön' s u d n i a l a i s l a Ica-luttajia
muistamaan-ryntäystä'vointinsa'Juliaan.' f
M A R T H A J U O L A Lädysmithista v a s t a a $2; E l s a r j a Jade Norrenatt-haas-lteejieen
J a .haastaa luiiltk/| L a d y s m i t h i n osaston jäsenet l^hjjoittamaan vofja*:
llinsa" iniiliaan Väpäudien haästeiyntäyscal^ .
* C S J : n L A D Y S M I T H I N O S A S T O No. 54 lalijölttaa $5. J a haastaa icäikkr
ICanadanSuomalaiKn Järjestön pienemmät osastot tekemään samoin. •'
:VII4RAH|{.Qi.Vancouverista vastaa $3;.Paavo'Väänäs<:n>Jiaastet^een^v .,;
0 ^ ; n , N E W . y ^ E S T l V I l N S T E m ^ lahjqltiaa:^P.Ja:;,haasta^
Ikaikki JärJestönime B r i t i s h Columbian ^osastot tekemään parhaansa asian
Hyväksi/ - •-.•i^^ui . -'^.^ . ;,•'-^ •.- • -v^-^o-••. •,:
H I L D A J A l y N T T I • H A K A New W e s t i ^ lahjolitävaV Ja
lliaastavat Elsi j a ^ A n t t i K a r j a l a n ' : j a mi-, j a mrs. V i l i Pasasen New.WestT
Imhisteristä sekä L y d i a Ja B e r t J o h n s o n i n Vancouverista.
S Y L V I A J A K A A R L O L U N D New W e s t m i n s t e r i s ta vastaavat ?1. H U d a
I Ja Antti H a a n haasteeseen j a haastavat Peter Rapon Ja E m i l Ylän N ew
hrestminsterlsta seka Otto Veiden Ja A l b e r t Neuvosen Port Moodysta.
I MATTI K O N T T U R I S U v e r - M o u n t a i n i s t a vastaa $5. E e r o Virtiasen haas>
{.tecseen.
IDA B L A I R Pottsviliesta vastaa $2. F r a n k R a n n a n haasteeseen J a haas-
Itaa Oskar K i v e n Eby T o w n s h i p i s t a sekä M a t t h x M a l i n i e m e n Sudburysta.
I KUSTI PENTTILÄ South Porcupinesta vastaa $4. Isak L u o m a n haastee.
iicen j a haastaa V U l S i b l m a n i n j a J a c k H a v i l a n K i r k l a n d L a i t e i t a sekä E e li
ISitolan Porcupinesta. ;
I MARTTI T O R B A C K A South Porcupinesta vastaa $5. F e l i x JKulmalan
I Iiaasteeseen j a k e h o i t t a a l i a i k k i a haasteen saaneita tekemään samoin.
I BRUNO JÄRVI South Porcupinesta l a h j o i t t a a $2. J a h a a s t a a M a t ti
[Vistin, L a u r i H e l l m a n i n j a E i n o Väisäsen South Po'rcupinesta.
J . RISTIMÄKI T i m m i n s i s t a vastaa $2. O t tO H i n k k u r i n haasteeseen Ja
1 haastaa Herman Nurmen j a m r s . M a n d i J . Törmin M a l l a g a m i s i a.
1 VÄINÖ K A R H U N E N Jacquinesta vastaa $2. M a n u P e r e n haasteeseen J a
iliaastaa Unto Korpisen Ja-. J o h n Johnsonin Port A r t h u r i s t a sekä Jussi
iKankkusen M c l n t y r e s t a Ja K a l l e Taskisen Tarmolasta. Miehet, älkää
iybdlstakö vaimojenne nimiä haasteisiin, sillä he myös haluavat maksaa
Itauuiiavelkansa omissa nimissään.
j . H E P E V A L T O N E N Port A r t h u r i s t a vastaa $3. N i c k L a n g i l a n . E . HöUän
jJaP. Tuomisen haasteisiin j ä haastaa matkakaverinsa A r v i Vihjasen A m e -
jiikan r a j a l t a sekä kalastajat A n t t i Pitkäsen j a A n t t i Junicalan J a r v i s Baysta^
I HAROLD H O S T I K K A P o r t A r t h u r i s t a v a s t a a $2. G u s t Lehti:?en haastee.
|ieen ja Iiaastaa K u n t o Korhosen Intolasta, R a y R a n n a n Port A r t h u r i s t a Ja
I William Laineen Port A r t h u r i s t a.
I SAM H E I K K I N E N Lockerbysta vastaa $5. S e n j a Möttösen haasteeseen
I ia Iiaastaa icaikiua. Joita e i vielä ole haastettu.
Tässä katsauksessa . . . . 16ZM
E b n e n Julkaistuja . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. • • . . . . . 5,048.70
THE BELLS ON FINLAND STREEl
3
K i r J . L y n C o o k . ' K n s l a n t a n nt
TWni»MiHn»> Comjiany of Cana>
d a l i m l t e d . H i n t a $2.50.
M a c m i l l a n yhtiön> kustannuksella
ellen ilmestynyt k i r j a / ' ^ T b e Bells o n
F i n l a n d Street", o n symbooUnen k ur
vaus' monesta kansallisuudesta muo<^
jostuneen C a n a d a n kansan elämästä.
Kertomus keskittyy r F i n l a n d kadun
v a r r e l l a asuvan nuoren Elin-tytön k o ­kemusten,
petiyöiysteni toiveiden ja
saavutusten kuvaamiseen, mutia s en
yhteydessä on mu.'6ta kansalllsuuic-s
i s t a lähtöisin o l e v i a - l a p s i a j a v i l a u k ­sia,
ei vain: Sudbuffyn- perustamis-ajoista
nykypäiviin a s t i , v a a n C a n a ­d
a n löytäjistä, . v i i k i n k i e n v i e r a i l u i s t a.
J o h n Cabotista, kenraali Wölfesta
Jne. , \ . -t'
Tämä on nuoren k i r j a i l i j a t t a r e n.
C o o k ' l n Caäfldan yleisradiossa
esilntjrvän " A Do6rway i n I ^ I r y l a n d "
ohjelman järjestäjän "esikoisteos".
Entisenä S u d b u r y n asukkaana hän on
ottanut aiheensa Sudburyn Jcaupun-g
i n historiasta j a elämästä. K a i k e s ta
näkyy, että hän ö n t u t k i n u t suoma-laLsta
k i r j a l l i s u u t t a J a suomalaisten
elämää nikkelialueella siinä määrin,
että hän v o i " u l k o p u o l i s e n a " oikein
käsiteUä suomenkielisiä sanoja J a
lauseitakin. Erikoisen mIeUyttävänä
seikkana hänen\ esikoisteoksessaan
voidaan - i nykyisessä ^'suvaitsematto­muuden,
r o t u k i i h ^ y u n j a y i h a n l i e t -
sönnan\aikana pitää sitä, että hän
koorostäa k i r j a n s a jokaisella s i v u l l a e r i
kansallisuuksien keskuudesta' iähte-neiden
ihmisten samatilaisuutta. y s ­tävyyttä
j a yhteisymmärrystä. TäUai-sen
k i r j a n lukeminen o n n y t k u i n a a ­muauringon
säteiden -vaikutus l i o l k on
syysyön päätyttyä.-
V a i k k a .kirjaUijätar käsitteleekin
myötätuntoisesti vättfempiosalsten I h ­misten
elämää n i i n ideologisessa mler
lessä hänen kirjassaan on s i t t e n k in
toivomisen varaa, - Hän r a j o i t t u u v a in
toteamaan köyhyyden aiheuttamat
va^ikeudet. mutta välttää "loukkaa­masta
ketään" a s i a n syvällisemmällä
käsittelyllä j a seuraus ön se. että
kuvaus jää p i n t a p u o l i s e k s i j a epäto-deUisekSl.
Tämä " k a l k k i e r i kesken"
ystävyys • ioiitäa myös siihen, että
Sudburjfn kaupunkia = kuvaillessaan
kirjäflijatar mainitsee useita l a i t o k s ia
a i n a l o t o s t a k y i i i p p l s e i i t t l l h a s t i —
mutta el k a j o a puolella sanallakaan
kalvösmitesten" unioori t a i ' m u i h i n s a ­m
a n l a i s i i n seikkolhih:*' aAväk k u i t e n ­k
i n bn! e t t e i ' nykypäivän'Sudbui^rsta mlseksl.
anneta elfi/vää. toimivaa Ja eteenpäin
ponnistelevaa kuvausta ettei Inc>on
r i n n a l l a m a i n i t a myös M l n e - M i U unio
Jne.
I l a h d u t t a v a n a seikkana voidaan p i ­tää
sitä avaramiellstä j a m e l k o s y v U le
ulottuvaa käsitystä mitä tässä k i r j a s sa
esitetään kansallisuuskysymyksestä.
O n totta, että k i r j a i l i j a t t a r e n " p u o -
lueettomuusasenne" tekee j o i t a ' n ris­t
i r i i t a i s i a kepposia. Hän esittää s en
käsityskannan *että vanhasta maasta
tuUeet ihmiset ovat " s i i r t o l a i s i a"
m u t t a heidän lapsensa ovat i l m a n m i ­tään
Jatkuvaisuutta pelkkiä "caiiadar
l a i s i a " Ja, oikeata vastausta etsiessään
a j a u t u u sitten "Isoisän" pikkuporva­r
i l l i s e n nationalismin kautta lähem­mäksi
pUceata asuvaan kantaan, m i i i -
kä hän tulkitsee E l i n a n suun k a u t t a:
" M u t t a se o n h a u s k a a että isä, äiti
j a isoisä tuUvat Suomesta, v a i k k a m i ­n
ä olenkin cahadalainen. Eikö siltä
v o i k i n o l l a Uolnen?" Tämä virhe —
suora hyppäys Jatkuvaisuutta l u k u u n ­o
t t a m a t t a —' o n k u i t e n k i n melko y l e i ­n
e n sellaisissakin piireissä missä p i ­täisi
tledettämän paremmin. Mutta
mitä hyvänsä heikkouksia tässä m o ­nipuolisessa
kansailisuus^symyiisessä
AMBRIKKÄLÄINEN FILMI Lauantaina, syysk. 30 p. Safeäay, Sept. 30 Sivu t ! |
lieneekin, n i i n tunnustaa täytyy että
k i r j a i l i j a t a r p y r k U r e h e U i s e s t i edistä­mään
suvaitsevaisuutta j a y h t e i s y m ­märrystä
eri kansallisusuryhmien
keskuudessa Canadassa.
J o i s t a k i n l i i a n usein tapahtuvista
toistoista huolimaita kertomuksen
j u o n i o n m e l k o mielenkiintoinen v a r ­s
i n k i n khrjan loppupuolella. Henkilö­kuvaukset
sensijaan kärsivät siltä, e t '
tä ne eivät edusta todeUIsia yksUÖitä
v a a n eri kansallisusuryhmlä, Joiden
täytyy oUa k a l k k i "hyviä". Paras
henkilötyyppi on iäoisä joulupukki-m
a l s i n e olemuksineen, Hänet k i r j a i ­l
i j a kuvaa parhaiten elävää, määrä­t
y n laista henkilöä edustavaksi Ihlht-seksl.
E l i n tuntuu vähän l i i a n lap­selliselta
Ucälstensä j a toiveittejisa
seurassa, j a hänen vanhempansa eivät
k i r j a i l i j a t t a r e n hyvästä tarkoitukses­t
a huolimatta sittenkään edusta tyy­pillisiä
suomalais'a siirtolaisia]
K a i k e n ylläesitetyn' perusteella t y ii
Coök'ih esikoista. ""The • B e l i s o n PiÄ-^
lanidt S t r 6 e t " l v o i d k a i i s t o i i e l l a hiie^'
lehkllntolsena tuttavUutfena iA&iAi-mlehlllemme.
Allekirjoittanut iidf^oöl
että Icasvan^at tytöt j a pojat Itikey^t.
sitä m:el611ä^n yai^äiil^t ^mimhk^
K i r J . G E O R G E S S A D O U L
K u n amerikkalainen l a i v a s t o ' k o k e i ­l
i B i k i n i n luona atomipommia, se s a i
nimen' " O U d a " erään HoUywood-fU-m
l n samannimisen s a n k a r i t t a r e n m u ­kaan,
mikä t i e t e n k i n t e k i tiUnlUe v a l ­tavaa
. mainosta Ja aiankki sille y l e i ­söä.
Tämä e l oUut mikään sattuma.
' Hollywoodin omistamat yksityisesti
uiahdeksan suurta yhltötä, j o t k a ovat
yhtyneet M P P A :ksi •(timltuottajaln
yhteenliittymä). K a l k k i s i i h e n l i i t t y ­neet
j h t i ö t ovat suoraan riippuvals.a
U S A : n rahapääcmasta. Paramoun-tia,
Metro Goldwynla, Warnerla, F o ­xia
ja R K O : t a koiitroUoivät Rocke-
{.eller- j a M o r g a n - k o n s e r n i t jä myös-kta
niiden tytäryhtiöt j a alaiset y h ­tiöt:
General Electric^ Western Elec­tric.
General Motors, Chaise Bank.
Dupont de Nemours. standa;rd oil s e ­kä
muut fInanssipääöman konsernit,
j o t k a ovat myös monopolisclneet a -
tomlvplmatuotannon. USA.ssa f i l m i ­tuotanto
j a atomipommi ovat samois­sa
käsissä.
On yleisesti tunnettua, että H o l l y -
woodin filmituotantoa e l c h j a a " r a k ­kaus
taiteeseen". «ollywood-filmlt
tehdään pienen finanssimiespiirin,
f i l m i t e o l l i s u u s - k u n i n k a i d e n toivomus­ten
mukaan. J a näiden toivomukset
ovat (kaikkea muuta k u i n viattomia.
Holiywoodis1a on t u l l u t m i t ä häikäi-lemättömimpien
s o t a k i i h o i t t a j a i n väl-vcnnassa
imperialistisen propagan­dan
jättiläiskeskus, hirvittävä yritys,
joka myrkyttää kansan ajattelutapaa
Ja j o k a tuottaa uutta, h y v i n petollista
ooppiumia kansalle.
I D E O L O G I S T A O O P P I M l i U M I A :
Se aika o n < A l t s e , J o U o l n brittiläi­nen
imperiumi, "ooppiumisodan" väli­tyksellä
p a k o l t t l K i i n a n ottamaan t ä ­män
tappavan myrkun. Hollywoodin
Ideologista c p p l u m l a tyrkyttävät n y t
U S A : n marshallolmat maat. Jo e n ­nen
vuotta 1940 sisälsivät k a l k k i U S -
A: n muiden maiden väliset kauppaso-pimuikset
ehdottomati määräyksen,
että näiden maiden oli tuotettava
huomattava määrä Hollywood-fimeJä.
Vuoden 1945 jälkeen nämä vaatimuk­set
tulivat vielä röyhkeämmlksi. E s i ­merkkinä
tästä m a i t i i t t a k o o n se s o p i ­mus,
j o n k a fanskalälrien' plekistoisösi-
JBlfäeiiiökiaatti L e o i i B l i |m a l l e k l f j o l t -
jtl ^ a ^ l i i g t b i i i s s ä tJaA:n tillcbtninlä-
^ierln B y r n e s i n kanssa, jonka mukaiaii
Ranskan elokuvatuotanto jouttil H o i ^
lywcidäin' aiontrbllin alaiseksi! finhen-k
u i h ' ' Bl\imi-'Byrhesih ' '^opihiiis' astui-t
o i m i n t a a tutkivan, k o m i t e a n eteen.
Kymmenen n ^ e a t a miestä ikleltöy-t
y l . noudattamasta määräystä. H e
pudlustivat ajatuksen vapautta. J a
tästä,"rlkok^sta"^ heidät tuomituin
p i t k i i n vankeusrangaistuksiin.
EPÄLUULOISUUTTA J A
T E R R O R I A
^»lattiksiiton: kehlttyyänr-yij^an, säi^U^^
m 4^ ildiänkäisdikijiks&hsa*''riUsttttti- ^4: kuSkUi
Vi
Näiisieh kerhph järjesfainät vuotuiset syys*
lii^jäiset pidetää^^^^^ marraskuun 25 pnä
Yhteensä 5,210.70
Osuustoimintaliitto
vaatii säännöstely-
[toimenpiteitä
Ottawa. — C a n a d a n Osuustoimin­taliitto,
j c h o n k u u l u u n o i n kaksi m i l -
ioffo^ Jäsentä o n pääministerille l ä -
liettämässään kirjeessä vaatinut l i i t ­tovaltion
h a l l i t u s t a panemaan voi­naan
palkkojen, h i n t o j e n j a voitto-;
tel säärmöstelyn keinona i n l l a t i o t a'
rastaan. Liiton kirjeessä sanotaan,'
liflosaa
ia fiS'
.... .^-^f
IDA PIILOSEN
MUISTOLLE
Kuoli syyskuun 23 p:nä 1947.
Surren seisoo pihakoivut,
valittavat vainiot,
winas astuja o n poissa,
uskollinen uurtaja.
Bo uuras o h e h t i n y t i l t a h a n,
kasi tolmekas raueimut.
Työpäivä pitkä o n päättynyt,
lepo iäinen alkanut.
Rakkaudella mubtelevat:
Lapset perheineen.
että Canada p n n y t yakavalaatulses-sa
Inflatlokaudessa.
I n f l a t i o on merkirmyt vähätuloisille
j a väestön valtavalle enemmistölle e-l
l n t a s c n alenemista, todetaan kirjees­sä
j a v a a d i t a a n i n f l a t i o n rajoittamis­ta
varten erikoisia k c n t r o l l l t p i m e n -
piteitä, j o l t a varten pUsl mupdPstetta-v
a erikplnen kansallinen valvpnta-kpmitea.
jossa olisivat edustettuina
farmlyäestö, työväki, osuusUiikkeet s e ­kä
pienet j a isot l i l k e j r l t y k s e t , ehdo­tetaan
l i i t o n sihteerin', A . B . M a c D o -
h a l d i h allekirjclttamassa kirjeessä.
• / •. : ' •
Eestin kirjatuotanto
28 miljoonaa kirjaa
M<»köva. — ' E e s i l i i kustarmusUike
o h sodan jälkeisinä vuosina k u s t a n t a ­nut
k a i k k i a a n 4.300 eestixiklellstä kor­j
a a , joiden yhteinen painosmäärä o n
lähes' 28 mlljpnäa kappaletta. H y v in
s u u r i a painoksia e n p t e t tu m a r x i l a i s -
leniniläisten klassikplden tepkslsta.
Joilla o n ollut suuri kysyntä. Niinpä
esim. Neuvostoliiton kommunistipuo­lueen
historiasta p n Jo Ptettu kuusi
painosta j a S t a l i n i n k i r j a s t a "Neuvps-t
o l i i t o n suuresta isänmaallisesta s o ­d
a s t a " seitsemän painosta.
— 20. vupslsadan ensimmäisen k y m ­menen
vuoden a i k a n a 8.514.000 i h m i s ­t
ä m u u t t i Y h d y s v a l t P i h i n.
Vancouver. — j p sitä p n a i k p i h ln
eletty I k u n kuuntelee radiota tahi
lukee " k e l t a i s t a " ' lehdistöä, n i i n s aa
sen käsityksen armotta, että k a i k ki
j o t k a puhuvat e l i muuten työskentele­vät
r a u h a n asian puolesta ovat rikol­l
i s i a t a h i a i n a k i n Mpskpvan asialla.
Tämän nyt vielä ynunärtää k u n se
tulee porvarin suusta eli äänitorvista,
m u t t a k u n l a v a l l i n e n känsäkourainen
työläinenkin sen sanop h i i n se p n Jo
enemmän k u i n ihminen ymmärtää.
Onneksi ei työläisissä ole montalcaan
j o k a el k a n n a t t a i s i rauhaa, vaikka
läheskään k a i k k i eivät ole vielä y m ­märtäneet
a s i a n tärkeyttä siinä mäu-rin^
ttä käytännöllisesti pllsivat v a l ­m
i i t työskentelemään sen puplesta.
S i k s i pnkintärkeää.että ne J p t k a y m ­märtävät
sodan vaaran, työskenteli­sivät
väsymättömästi tämän asian
eteen. Tuhnuksenff^ jplkoon: mahdol­l
i s i m m a n m o n t a n i m i k i r j o i t u s t a r a u ­h
a n vetoomuksen a l l e , täarlä lokakuun
loppuun mennessä. Yleensä Ihmiset
ovat v a l m i i t allekirj(rf(tomaan sen k u n
vaan heitä lähestyy % liehoittaa s i i ­hen.
P a i k a l l i n e n rauhanneuvpsto Järjes­tää
myyjäiset, i l l a l l i s e n j a kpnsertin,
hankkiakseen Varpja edustajan lähet­tämiseksi
maailman rauhankongres-s
i i n . Nämä tilaisuudet pvat kaikki
samana päivänä j a ' s a m a s s a paikassa,
nimittäin ukraiimlaisten h a a l i l l a 805
E- Pender St., p e r j a n t a i n a Ipkakuun
6 päivänä. Myyjäiset alkaa kellp 2
'Itapäivällä j a Jatkuu i l t a a n asti.
Siellä e n käsitöitä ja k a i k e l l a i s ta
muuta tavaraa myytävänä k p h t u h i n -
n p l l l a , jpten tulkaa j a tehdää pstpk-senne
siellä, n i i n samalla autatte
r a u h a n asiaa. Sitten ukrainalaiset
rauhan ystävät JärJ^tävät i l l a l l i s en
kuudesta kahdeksaan samana Iltana
Ja klo 8 L p . a l k a a hyvä j a m o n i p u p l l -
n e n kpnsertti, sisäänpääsy ainpastaan
50c. Pitäkää tämä mielessänne Ja
saapukaa jpukplla a h t a m a a n kannä-tuksetme
tälle tärkeälle asialle.
8 J : n Naisten kerhpn kpkpuksessa
käsiteltiin mpnta tärkeää asiaa. V a ­pauden
haasteryntäys hupmtpitiin Ja
l a h j p l t e t t l i n v i i s i dpllai-ia kerhPn puo­lesta
Ja k e h p i t e t t l i n k a i k k i a jäseniä
viemään asiala eteenpäin vointinsa
mukaan. Myöskin lahjoitimme $5.00
suomalaisen edustajan m a t k a k u l u i h ln
m^iffti^rt rauhankongreissiln. Ker­homme
vuptuiset i^smyyjäiset pää­t
e t t i i n pitää. l a u a n t a i n a ' marraskuun
25 päivänä. Saadaksemme näistä
myyjäisistä onnistuneen t»aiwiiidpn,
pn s i i h e n vielä m p n t a työtä j a tpuhua.
S i i h e n valitsimme komitean, mutta
työtä olisi suuremmallekin joukolle.
s i k s i keholtan naisia että t u l k a a s u u - ;
remmalla joukolla seuraavaan kerhon
kokoukseen, joka pidetään torstaina
l o k a k u u n 5 päivänä Jcello 7.30 i l l a l la
h a a l l l l a . Ainpäetaan < Jpukkptyöllä
saamme asiat luistamaan.
• • •
L a s t e n toiminta j p k a pn y k s i k e r -
hpmme työaloista on seiatu alkuun.
Ohjiaajiksi piemme saaneet mrs. E l e a -
n o r a M a r t i n i n (Rae). Ja miss J u l ia
M y r t l e n . Harjpitukset pidetään a t ­r
i a k i n tpistaiseksi J p k a l a u a n t a i , kello
1 päivällä. Ottakaa lasten vanhem­mat
tämä huomioon Ja lähettäkää
lapsenne h a r j p i t u k s i i n , sillä se ivup-t
u i n e n kuusijuhlakaan el o l e n i i n k o ­v
i n kaukana enää. Mikäs onkaan sen
k a u n i i m p a a kuin hjrvin harjoitetut
lasten esitykset, n i i n jouluna kuin
m u i n a k i n vuoden aikoina. Nyt k un
olemme saaneet ohjaajavplmia, niin
Pien v a r m a että jpkainen äiti löytää
kyllä sen v e r r a n a l k a a töistään että
vpi tupda lapsensa pariksi tunniksi
viikossa h a r j p i t u k s i i n jps v a a n h a l l ia
pn. j a s i k s i nämä harjpitukset kpetet-t
i i n päivällä Järjestää että v a r s i n k in
suuremmat lapset voivat t u l l a y k s i n ­k
i n . Jos tämä harjpitusaika e l ple
.kalkille sppiiVa n i i n siitä vpidaan kyllä
keskustella Ja hyvällä tahdolla sovi­t
e l l a sellaineh aika Jpka piisi k a i k i l le
sppiva. S a m p i n vpidaan Jakaa lapset.
Ispmmat eriluseen J a pienemmät erik­seen,
jos tämä katsotaan tarpeellisek­si.
Pääasia piisi että s a a t a i s i i n m a h ­d
o l l i s i m m a n suuri joukko lapsia m u ­k
a a n j a tässä suhteessa m e pyydämme
vanhempain apua, sillä i l m a n -van­hempain
myötätuntoa asialle, e i l a s ­t
en tpiminta voi o l l a mahdpllista
täällä enempää kuin muuallakaan.
Jpskin pbjaajavpimien puute en usein
kiusana. Mutta me piemme nyt siitiä
pnneKlsessa asemaiu» tällä kertaa e t -
t|L meillä p n kykenevät phjaajat, k un
v a i n saamme jpukpn lapsia mukaan.
Tpivpen asialle parasta menestyistä. ,
— E , N ,
^« keiikkieh' filnfäeh' kPkchaistaötasta
:S^Mäss&:''^li:^'W: ^ ' 'tulelfetii
kplMaj^t 'filiWi.; Y sp-plQitt^
en jälkeen uiSA:n ösuijs' höusi
• 5 1 : ' ^ ' : i l n , . "•••M-'
' B l u t n - - B y r n e s i n sPpimus P H m a l l i ­na/
' - DÖ - O a s p e r i i i 'haMitukselle, jeka
suodtul; s i i h e n , että I t a l i a n f i l m i t u o ­tanto
JöutiillJSArh' suurjpääbmapil-riett
VälkiitusyaltäänV ' 'Ulkomiäalaiäet
Jotka käyvät M i l a n o s s a ' t a i Rppma'Ssa.
saavat harvpln nähdä I t a l i a l a i s t a f i l ­miä,
kP£^ HpUywppd pn mpnppöli-spinut
näiden kaupunkien suuret e l p -
kuvateatterit. Taistelu Jpta brittiläi­set
f l l m l m p n p p p l l s t i t . B a n k Ja K p r d a
kävivät HPllywppdla vastaan päättyi
siihen, että h e kärsivät tappien jä s a i ­vat
alistua 'Hpllywpodin valtaan. A-l
a h u p n e . p n äskettäin hupmattavasti
lisännyt amerikkalaisen f i l m i n psuut-ta
brittiläisten elpkuvateattereiden
ohjelmistoissa. Belgian j p i l l a k i n seu­d
u i l l a p n H p l l y w p p d - f i l m i e n PSUUS j p -
pa 90 % k a i k i s t a esitetyistä Ja m e l ­k
e i n yhtä p a l j p n esitetään amerikka­laista
filmiä Hpllannissa, Sikahdinavi-a
n maissa. F r a n c o n Espanjassa, l a t i ­nalaisessa
Amerikassa y.m.
R B A P U J A V I E D X XN
S U O M E S T A R U O T S I IN
S u o m i - S e u r a n antamien tietojen
mukaan elPkuun aH^upupIella alpite-t
u n krapujen viennin aikana viety
R u c t e i i n 1.515,501 krapua. mikä pn
n p i n 300fi00 enemmän k u i n vastaava­n
a a i k a n a viime vuonna. Niistä p n
c a a t u yhteensä 13 mUJ, m a r k k a a .
V A L T A V I A V O I T T O JA
Tämä mpnpppllasema mikä f I l m l i ri
on Marshall-maissa tupttaa H p l l y -
wppdllle v a l t a v i a v p i t t p j a . M u t t a vuo­den
1948 alussa amerikkalainen 1 ^ -
distö a l k o i k u i t e n k i n lyödä hätärum-pua:
M P P A : n tulot ulkomailta l a s k i ­vat
lakikaamatta, Amerikan f l l m l -
t u p t t a j a l n tulpt Ranskassa alenivat
keskimäärin lähes 50 % verrattuna
vupteen 1947. K a l k i l l a t a h e i l l a o n e i -
a m e r i k k a l a i n e n elpkuvayleisö alkanut
tuntea vastenmielisyyttä Hpllywppd-filmlä
kphtaan Ja bplkottaa sitä, t a ­v
a l l i s i m m i n aivan sppntaanisti, s a ­m
a l l a tavpln k u i n tapalitul H i t l e r in
f i l m i n suhteen miehitetyssä Euroo­passa,
•
T i l a n n e a m e r i k k a l a l s l l l a k i n mark­k
i n o i l l a o n a n t a n u t aihetta huoleen
Pupleesa vupdessa A m e r i k a n elpkuva­teattereiden
tulPt pvat pienentyneet
25 % : l l a . Vastapainoiksi M P P A pn a -
Ipittanut kampanjan Iskulausein:
" M i l l o i n k a a n ennen el f i l m i e n taso
Ple c l h i t yhtä kerkeä k u i n n y t " .
Tärkein sry m i k s i n i i n U S A : n k u in
MarshaU-maiden yleisö ei enää pidä
amerikkalaisesta fihnistä en se, että
p n alettu ymmärtää, että filmistä, J p ­ka
aluksi näytti n i i n viattomalta a -
janvletteeltä. o n t u l l u t h i t a a s t i v a i ­kuttava
h e n k i n e n myrkky, salakava­laa
eotaprppagandaa. Joka huomaa­matta
v a i k u t t a a m i e l i i n.
K u n sotaprovpkaattorit lähtivät k e ­hittelemään
T r u m a n i n pppeja, he
varmistuivat ensiksi siitä, että H o l l y -
wppd o l i heidän käytettävissään.
K a i k k i e l p k u v a t a i t e i l i j a t , j p i d en epäll-t
i h i olevan mielipiteiltään demok­r
a a t t i s i a Ja. edistyksellisiä, t a i j p t ka
plivat v a i n plleet Rppseveltin k a n n a t ­t
a j i a , Icutsuttlln epäameriklcalalsta
Epäluuloisuuden J a t e e r i n i l m a ­p
i i r i , jpta epäamerikkalainen k e m i -
tea l e v i t t i , päättyi siiheh, että' m e l ­k
e i n ; k a i ^ v^näyttelijät^ -Jofka J&iyäi
Hollyvirpcäilri; *Joutui>^
epäsuorasti sen JätUiäisnik'ise^
prppagandakpnelstpn ' ' 'agenteiksi;
Jonka a m e r k k a l a l n e h f i l m i täUil het­kellä
mupdostaa.
E n s i k s i Hpllywppd alkpl tupttaä
s a r j a a " a n t l p u n a l s i a " filmejä. Jotka
suuntautuvat Neuvostoliittoa J a k a n ­sandemokratioita
vastaan. Gmlihr
mainen sarjassa. " R a u t a e s i r i p p u * v : l -
ta 1047 o n häikäilemätöntä Neuvosto-l
i i t p n häpäisemistä. Monissa suuris­sa
kaupungeissa rauhahystävät ovat
Ilmaisseet vastalauseensa tämän f i l ­m
i n jphdosta. Ranskassa Ja I t a l i a s sa
se o l i vastalausemiyrskyn vuoksi ppls-tettava
phjelmlstpsta. 'USA:ssakin
siltä t u l i täydellinen rtOiallihen t a p -
plp. SUtä h u e l l m a t t a HPllyvppd; J a t -
kpi sarjaa. Jä k a i k k i "antlpunalset';
f i l m i t oiivat täynnä Neuvpstpliitpn
tai k^nsandempkratlPiden parjausta
j a Ranskan vallankumouksen inus-taamista.
:;. ^.
Näiden filmien o l i e l l a (ilpitettUn
tPinen sarja, j o n k a filmeissä sotapro­paganda
kätkettiin huolellisesti näkö­jään
viatteman y a d e v l l l - J a s a l a p p l i i -
sikertpmuksen naamiopn., Sellaisia
filmejä ovat esim, " U l k p m a a n asiat"
j a " K P l m a s mies",
S O T A F I L M I T T U L F V AT
T A K A I S I N .
Hollywcod. jpka viisi vupttaBitten
Ippettl sptafilmien .valmistuksen, pn
nyt palannut s i i h e n t a k a i s i n . MViiliam
VVellmari o n Juuri saanut valmiini
•'Bastpgnen", • e l e k u v a n missä erä?-,
pasterl lievästi verhptussä mupdpssä
saarnaa sotaa Neuvpstplilttpa vastaan.
Tämä f i l m i aloittaa uuden Holly-wood-
aarjän, j o n k a tarkoituksena ön
uBkötiila käh&UeV ^ttä' hyökkäyi^-so-'
ta £ulee' XJfÖA-.iie'olemöah' väih ' h u v i ­matka,
'että'aÄJiBrikkäiäiset sotilaat
bvät' ''Volttaiiaatt6iiiik"|'jhö. • - ' r - , ^ ^ ^'
Tätä sotapropagandaa seurak syste-i
n a i t i l n e n kampanja'.' J o n k k ' tarköi'-'
lukkeria "prt istUttaa-'j6UltkbfHln^ 'ufikö;
että lkäuHistdttWa' köimäs 'mabilnfrinf-söta
fan jotakin'liionhöllisti jaiVälstäJ
n&ilienilimi^^ Öängsterit,
Joiden' nipraäii j a iciiytös tjliiihetttän'
, y i l köfcc) määllmiin; övät olleet Vii-'
melstien iZO vuoden a i k a n a tiiotöttiijeh
f i l n i l e n sänkareihfr. Aikaisemmin
gangsteri o l i a i n a i i p l h e h j ä menesty­vä
muirfiaäja j a ryöväri. Nyt hän pn
enimmäkseen harhaluulPton filoacft.
Joka puhuu pettyneistä^^ tPiyelBia^^Ja
v a l i t t a a elämän j u l i r i u u t ^ al
Psukpanalyyslstä pn t u l l u t H p l l y -
wpodille kaitselmuksen lähetti, ainpa
kelnp. j p k a kansalle ( ja käölikirjpituk-sen
tekijöille) vei r a t k a i s t a k a i k k i o n ­gelmat
Jä valkeudet. Näiden f i l m i en
perusteella pitäisi uskea, että psyko­analyysi
on a i n o a lääke mielisairauk­sia
vastaan ("Käärmeenpesä"), ainoa
keino. Jolla neekerit v o i d a a n vapaut­taa
"alemmuuÄomplekslsta", ainoa
Joka vpl ppistaa gangaterlhengen. Ja
se p n myös keine, j e n k a a v u l l a v a l l a n -
kumeukselliset veldaan jontaa "oikcr
a l l e " tielle ( " a a g l l o s t r p " ).
B A A K U U T T A J A S A D I S M I A
K a l k k i a keinpja käytetään, Jptta
murhien kuvauksille a n n e t t a i s i i n e r i ­koisen
p i k a n t t i vivahdus. Niissä f i i -
melssä, joitä varten M P P A o n Pttanut
käytäntöön n ^ . "cpde of decehcy'
(säädylllsyyfiniäärä^ftcsln), koettaa
käsiklrjpltuksen tekijä hlenpstuneen
kekseliäästi ylittää k u u l u i s a n m a r k i i ­si
de Saden kekseliäisyyden, joka r i ­k
a s t u t t i maailman sanavarastoa s a ­n
a l l a " s a d i s m i ' . Piimissä " I k k u n a"
katspjat saavat t u n n i n a j a n katsella,
miten h u r j a gangsteri välnpaa l i e i k -
kpa peikaa, jpka yhtämittaisesti e n
vaarassa t i i l l a ammutuksi, (kuristetuk­si,
murskatuksi, jne. Tämä f i l m i p a l ­k
i t t i i n talteen festivaaleissa, Belgiassa
1949 j a sitä e n " L e g i p n Decency ' m i tä
p a r h a i t e n suositellut A m e r i k a n y l e i ­sölle.
Piimissä "Köysi" murhaa kak­si
nupriä pederastia kumppaninsa,
minkä jälkeen he panevat r u u m i in
l a a t l k k p p n j o t a sitten käyttävät pöy­tänä.
K u n pöytä o n k a t e t t u , k u t s u ­t
a a n ystävät, a n h c m m a t j a murhatun
vaimo Juhlaan, Tällä "urotyöllä' k c e -
tetaan osoittaa, aivan H i t l e r i n teorl-jolden
mukaisesti, ettei yhden Ihmisen
elämärmerkltse mitään " y l l - l h m l s l i -
•ie".. , . ' '.^
I D E O L O G I S I A S O T A ­V
A L M I S T E L U J A
Näyttää siitä k u i n Hollywppd tekisi
parhaansa osoittaakseen Plkeaksi ja
myös ylittääkseen sen a r v i o i n n i n , j o n ­k
a tpveri SusslPv rapprtissaan K o m ­munistisen
puplueen infprmatlotpl-mistpn
kpnferensalssa Unkarissa mar­raskuussa
1949 a n t p i : / ' I m p e r i a l i s t i n en
l e i r i p n alpittanut Ideplpgiset sota­valmistelut
l a a j a l l a rintamalla. E t ­sitään
icdä h e t k i utisia menetelmiä
j o i l l a valmistellaan yleistä m i e l l p l d e t.
tä sotatarkoituksiin, petetään Joukko-
Eestiläisten laulu-julilassfi
on ollut
35,000 laulajaa
T a l l i n n a . — Heinäkuun 2S^23 p n ä
v i e t t i Neuvosto-Eestin sosialjstin^n t a ­s
a v a l t a historiansa suurimmat perin-,
t e e l l l ^ t l a u l u j u h l a t T a l l i n n a s s a K a d -
- r i o r un m u i s t o r i k k a a n pulston-lkivan»
hojen. lehtevien lehnfiuksJen J a t a m ­mien
siimeksessä L;^äamii»'i&${ä^
•yuoren JuureUa. Näihin Jättlläislaulu-
J u h l i i n o l i k ( ^ ; E e s t i n ineuvbstotasa'-
v a l t a valmistauttmut. vuosikausia. J a
nihipii^ niistä muodoatuiväjtklnsu^
renmoisimmat Ja, Ipisteliaimi^at l a u ­l
u j u h l a t koicp E e s t i n historiassa. I^au
J u j u h l i l n ^ 'osallistui; satoja k i i b r ^a
käikidaita Eestistä Iäulajien>yhteis^'
nodlärän kohetessa 35.000. l a u l a j a a n y n ­nä
10.000' l a p s i l a u l a j a n ennätysmää­rään.
J u h l i a Pii seuraamassa Isaikki-a
o n y l i 100.000 k u u l i j a a . /
l a u l u j u h l a t , eivät olleet alhPaistaan
E e s t i n h i s t o r i a n suurimmat, v a a n n i i l ­le
ahtoi erikpisen Juhlallisen J a t u ur
n e l m a l l l s e n sävyn se s e i k k a , että nämä
s u u r l a u l u j u h l a t liittyivät samalla
E e s t i n neuvostotasavallan perustaml-seh
lO-vuotisJuhlallisuuksUn Jä N e u -
vpstaliltPssakäyniUssä olevaan s u u -
renmolseen räiäiantaisteluun. K a d r i P -
r u n vanhaan Ja h l s t p r i a l l i s e en puis-tppn
Pii l a u i u i j u h l i a v a t i e n rakennettu
Lasnamilen kalkklkivljyrkähteen
puistPonvlettäväUe r i n t e e l l e i a u l i i j ^ ^^
j a l a v a . Jonka v a l t a v i s t a mittasuhteista
s a a käsityksen, kun mainitsee, että
s i l l e m a h t t U kerrallaan : kokonaista
.35.000 l a u l a j a a ; Y a n h a , keskialkainien,
h i s t o r i a i l i n e n 'Talljnna o l i köristeitu
tunnuslausein, väriltkäih v i i r e i n J a t a -
s a v a U a t i U p u i n . L a u l u j u h l i e n aikana
esiintyivät Neuvosto-Eestin jsadat
kuorot T a l l i h n a n v a n h o i l l a , t u h n e l -
m a l l i s i l l a toreilla J a k a d u i l l a antaen
h i s t o r i a l l i s e l l e kaupungille todellisen
k a n s a n j u h l a n väriä.
V a r s i n a i s t e n l a u l u j u h l i e n tunnuksen
n a plivat: " A l a s spdanlietsojati Elä­köön
r a u h a iiahspjen k e s k e n i " Neja-vostP-
Eestin mainehikkaat mieskuorot
esiintyivät l u k u i s l m p i n a k u i n teoskaan
ennen. Ne esittivät Neuvostoliiton
k a i k k e i n osavaltioiden j a kansande-n
i o k r a t i o l d e n kansanlauluja. Suuren­moiset
' suosionosbltukiset sai osakseen
E e s t i n palavakivllaakioh kalvpsmies-tonkäPrpitJönkiä
riveissä'läUPi^e
i k i s t e n ' d h e l l a m m < isuomalal8ia,:ukrä|p;'
hftlaisia, inkeriläisiä ym. Suuret suo-:
'sipnpa<^}|utaet sai^psft^eei^^
Epstiri änheljän' sotllaJBkuorb, JÖnkfi
ciityHiii'oimi erittäiti'k<irkeää' Itfo^-
1(äa. Xisäksi iäulujuhliiul e s i i n t y i k ^ -
•l^alla tftlteeillseUä^ taoolia- oleva 10,(10(y.
naisk^uprpt;*.4i^,.};i}t;y^^t^^.«^^
säest^mät' sekäkuprpt; jpiden l a j i l a j a -
määrä lcplipsi'ä5:Ö0O:eeii' Jä' Jotka'läu-loivae'Neuvö8tp-
E'i^k'ii^'säv»til!fieh
l u j a työstä j a vpltoista, k a u n i i s t a n y -
kyisyydestÄ Jat ,v4rmafita ;tulevAl«uu-,
desta. L a u l u j u h l i e n päättäjäisten Juh^-
lavana kPtipkphtana oli s v n n u n t a i t ia
k a i k k i e n yhtyneiden kuorojen esittä­mä
Dunajevsldh l a u l u VLaajft :on m u n
kaunis kptimäani".
Yhdistyneen veijesteKdeä».,:. '|
:9 lyomies-
Canadaan tilattuna (Afa^!^
seuraavat? *'f':''~-'rf
(Canadian rahassa)
i vuosikerta $9.30
^lloaulfaut^ 5.00
3 kuukautta ^ 2*75
' ' VäUkmme t i J a u k s I » ' ' ' " M -
. yhdistyneelle veljeslehd)QBAa<tu>
. "Työmies-Eieenpäin".
.Lähettäkää !tiIaukseii<o9aitteeUär
Vapaus PuMshitt
Box 69« Sudb.u ry;' , Oi,i.ta H<i^^ ÄsM
v4
ti !'
Suomen voimistelijat-'''''"^" •
vierailulle.-: N-liittodii^Äf^^l|l|
H e i s t n k L— S N S : n urheilujopsto o n ; ;
pidättänyt ptta vastaan kutsuft^läh^i*:
tää VPimLstelujPUkkueen Neuyostplii(H> , \
toqn häytösluontolselle VleralJmiJSt? , ;
k a l l e . Jpukkueeseen tulee ku^umaMt.^^^,.
5' mies- j a 9 naisvoimistelijaa.'; " * * Ä > 5.
ms
NaisvPimisteliJat Ja -hueltaja >valt-' .
t a a n • l ' U L : s t a ' J a miesjpukkueeh Ja' ^,
heidän hupltajansa valitsee voimisten
l u n yhtelstolmlntavaliokunta, {nmtkan
Jphtajan nimeää siN-Seura.' • i v * . i
. T_ I L A T K A A A.::;;:v;ApA;\yB^^^
KiyMREJA
: ,303 c a l . B r i t i s h E n f i e l d R e p e a t e r - 'iv'
kiväärejä, 26" p i i p p u . Nitre-käsitel- = -
tyjä Ja täydellisesti tarkisfettujär;«;r^f
M a i n i p s t i maalattu uudelleen..Ölr
Jyllä : käsitelty tukki — 'ta±l5tä . i
käynti — a i v a n k u i n uusia.-«X4io«>
tettaviarmetfiästyspyssyjä; .hinta#?^!?^
v a i n «37.60,
y : Myöskin ^Muunnettuja'' rJteitlJEiiä^i^^^^
E n f i e l d ;303 c a l . <26" p i i p p u ) , R e -
peater-kiväärejä, vniainiossa kurr- ~ .
nossa, hinta $27.50. Tyytyy
t a a t a a n tai r a h a n n e palautetaan,
•pyytäkää h i n n a s t o a m u m i t y j ^ i ^ s
: sistä,;; Ostäessanpe/klvättlnfsaotte C /
48 k p l . ämmijslaällkon ?2iO;c^
maratoh mies
H e l s i n k i . — Syysk. 10 p n ä Vaasassa
pidetyissä T U L : n maratonmestaruiis-k
i l p a i l u i s s a o l i 15 J u o k s i j a a Ja mesta­ruuden
v p i t t i . l a h t e l a i n e n 34-.vuptia8
mestarihiihtäjä Velkkp 'Hmpnen t u -
Ipksella 2,30.47, J e n k a i l m p i t e t a a n ple-yan
T U L : n epävirallisen ennätyksen
äliä m a t k a l l a . Tämä m a i n i e a i k a pn
ylisi m a a i l m a n p a r h a i t a k a i k k i e n a l -
kpjen tuloksia tällä m a t k a l l a . M a a n -
tiellä t a i v a l l e t t i i n n o i n .32 k m . J a l o ­put
H i e t a l a h d en uuden kentän r a d a l ­l
a . K i l p a i l u n väitetään plleen Time-sen
ensimmäisen maratonkllpailttn,
jpssa hän löi itsensä h e t i tapeetille
mestarina Ja ennätysmlehenä. Hän
saapui m a a l i i n hyvissä vpimissa Ja p a ­r
a s t a a n yrittämättä. Neljä k i l p a i l i j aa
keskeytti.
P l t k f i r i j ä Iyh9«hnmtkah' veivit
ir'?palvelli. Autojen sälljrtysta.':'?
; . f ^ X ' A . ^ N I S U L A , omist.
K a i k e n l a i s t a autojen ylelslcorjaus-ta
ammattitaldPira Ja kohtuhin»
n o i l l a . 24 t u n n i n vetopalvelu, s o i t ­t
a k a a puh. W A . 0612.
371 S p a d l n a A v e . P o h . W A . T C TS
• (Slsäänk. C e c i l S t . puolelta) ,
K o t i i n p u h . K L 1531
i i i
'-'-.-iii-
F I N N I S H 8 T E A M BATHSru,.»
66-58 IVldmer Street
Toronto, O n t a r i o • ^v';'^^
M I E H E T :
K e s k l v l l k k p n a Ja torstaina 3-13 l p .
P e r j a n t a i n a 1-12 l . p . v
L a u a n t a i n a 1 i.p.-2 a.p.
S u n n u n t a i n a 8 a . p . - l Lp. hi,v
N A I S E T :
K e s k i v i i k k o n a Ja^torstalna3-12<l!ti.'^
P e r j a n t a i n a Ja l a u a n t a i n a l - i ; 3 jLp,;,
' . P U H E L I N E L . 2571 - T
'mm
— Autot rekisteröitiin ensimmäisen
k e r r a n v u o n n a 1904 J a O n t a r i p P H a i ­npa
maakunta, Joka a n t o i autpnajo-l
u p i a sinä vuonna.
ja kiihkeällä retuprppagandalla Ja i h -
raisvlhamiellBiliä a a t t e i l l a . J a samassa
tarkpltuksessa lietsptaan atomlppm-m
l k a u h u a J a sptahysteriaä".
Hpllywppdln tuptanto p n spdanval-
.•nlstelua Ja senvupksi työtätekevän
•tansan Ja (kalkkien maailman r a u -
hanystävlen e n vastustettava amerik­kalaista
filmiä, v a r s i n k i n marshällpl-
Juissa maissa, missä sliä käytetään
Jättiläismäiseen tehtävään: kansan
henkiseen myrkyttämlseen, Amerik-
'«alainen f i l m i — ase (kalkkeii) hyök-
-täävimmän i m p e r i a l i s m i n käsissä —
m tehtävä vaarattomaksi ennenkaik­kea
boikPttamalla k a i k k i a l l a ' j ä t ä y ­dellisesti
HpllywPod-filmeJä.
nimim
Dr. TänhiiiiÄ^
134 Bloor st. W. '
• Toronto • '-y,
( B a y S t , — Avenue R d ' n välillä)
Vastaanotto t i i s t a i n a , k e s k i v I i k - V^
kona, torstoina Ja p e r j a n t a i na
kellp 620-B20 lp.
Puhelin OXförd 9086^
'"•'''•ii'yi y
; B A R f s t e n S p U d t o ^ N o t ^
SUOMALAINEN : .
IJIKIMIES : .
G E . 8 8 9 2 692 IhuDfbrtUh A ^
(Near Pape Ave.) T o n m to
9
IJ^iyAMATKOJA JA LENTOJA
S U 0 M E ; ^ N , T A N S K A A N . N O R J A A N , R U O T S I I N Y . M .
V a r a t k a a paikkanne nyt j p u l u a varten, sekä kevättä J a kesää 1951 .'^
v a r t e n ; • . ^-^ • yy.-/.^:''yy\]y/-y.yyy^:'yih
Myymme etukäteen maksettuja l i p p u j a , sekä valmistamme siirtolaa" '
virastpn anemuksia JPS haluatte tuettaa sukulaisianne Canadaan. < i -
Hankimme passit Ja v i i s u m i t — T a r k a t tiedPt pyydettäessä. •
Me myymme
k a i k e n l a i s ia
V A K U U T U K S I A
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S T O
724 B a y Street, Toronto 2 » O n t a r io
•raydelllset .•
tiedot ;
pyydettäessä •
• i i i i i
III
llpi|i|iijfi^^
iiriin