1950-05-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TiiBtaina, totUcok. 23 p. — Tuesday, May 23 Orsan öf m m i s h Camdlans. E s - t^llshed Nov. Bth. mi, AttUiorized eui second dass tnall for tbe Post OfUce Department, Ottawa, Pvif Tirihra tiaUx «reekJy: T « e » d f i > y s; Tbursdajv and Saturdays by Vapaus PublislUns Company U d , . at 100-102 E lm S t W , Sudbury,Ont„ Canada, Tetepbones: Business Office 4-4284, Editorfal Office 4-4265. mmm E. SiifcsL Editor W, Eklund, SflialUQj? addiess Box C9, Sudbury, Ontaria AdV0tlsing rates upon appitcatlon, Translation free of d^arge- TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vt;, 6/W 6 kk. 3,25 3 kk-, 24» Yhdyr-aUolisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3Ä) Buomessa: 1 vk. 7:00 6 kk. 4,25 Avustuksen lisäksi valtim M a n i t o ^ ^ n a a k u n n a n väestöä on R e d Rrverin suuren tulvan takia kqidJmnut s u m u ^ suuri onnettomuus minkä johdosta on nyt iäyimissä kansallinen keräys hyväntekevälsyystarkoituksessa j a l i säksi nousemassa päättävä vaatimus, että liittohallituksen pitäisi o i - keudemmikaisestinwksaa täysi korvaus tulvan uhreill^^^^^ ' Selvää luonnollisesti on^ että yksityisten kansalaisten j a heidän yh-lahjoitukset voivat hädänalaisten ihmisten asemaa vähän scllaiseriaan tätä keräystä tulvan uhrien avustamiseksi tulee lämpimästi kannattaa. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun muistetaan, että juuri pikkuihmiset, työläiset, farmarit ja kulmakaup-jpojcn, pitäjät, joutuvat kaikkein enimmän tulvan tuhoista kärsimään, iralkic^ he i»vat kaikkein CTiniinän u h r ^ i ^ Varojaankin tulvan tuhojen eh^^ Tpfselta puoleifi on J^äsiUJt näin laajakantoista onnetto-i ^ r Ä iyöv^ärjestöt Ja muut yhdistykset, j o t k a ovat vaatineet kansalli- 8eh hätätilanteen julistamista j a sitä, että liittohallitus takaisi täyden korvauksen tulvan uhreille, ovat ehdottomasti oikeassa,' Jos missään, iuht tällaisissa kansallisissa onnettomuuksissa on kansakunnan yhtei-yaroja käytettävä — j a rahaa on kyllä saativana, jos ei muualta, niistä sadoista niilJoonista dollareis^ joita nyt haaskataan mlelet-sotavarnsteluun. Lisäksi on muistettava, että Red R i v e r in tulva ei tullut "minään iumalan rangaistuksena", vatmvälittömä seurauksena siitä kun ei ole tunnettua tulvavaaraa poistettu. Tämän huolimattomuusvirheen v t i o ^ l vaJtiovallao velvoljiso on entistä suurempi tulvan nicnetysten konraamiseksi. ' V i i m e t i i s t a i n Vapaudessa «yntymä-päiväosastosjsa o l i m r s . M a r i a X^ h ti A z i l d a s U mainittu täyttäneen 50 vuotja. Hän o n täyttänyt 60 y . P y yr dämma anteeksi tuollaisen • v i r h e en Johdosta. Huomenna, tk. 24 pnä täyttää A l bert P a l t t i l a A l b i a n l s t a , B. C . 60 v u o t t a . Onnittelumme päivän s a n k a r i l l e I yi-m m MM m >ijten;on lehtemme uuUsosas^^^ kerrottu, Atlantin paktimaiden ulkonuoistc pidettiin viime v i i k o l l a Lontoossa samaan aikaan jolloin V ^ : n yleissihteeri Trygve L i e vieraili eversti Drewn protesteista välittäihättäMoskijv^^ rauhan asioissa. Torontolainen " i j l ^ r M l i n e n " lehti joka viimeaikoina on kilpaillut Hearstin likavie-mäirillehtien kanssa punakäuhun lietsonnassa, esitti kuitenkiii viime perjantaina johtavassa toimituskirjojtuksessaan seuraavat mietelmät: - "Tämä on ollut tärkeä viikko kansainvälisellä areenalla, Trygve X i e , YK. -n päämies, oli pitkässä neuvottelussa pääministeri Stalinin Ikanssa j a sai vakuutuksen, että >ieuvostoliitto halgaa rauhana, M r . X l e sanoo, että Jiän on saanut BrUannialta, Yh.<Jysvallojlta, j ^ Ranskalta, kuten Vehäjäitäkin^^IupauHsiEi, jotka antavat hänelle toivoa. Rauhanlähetysmatkalläah hän on korostanut sitä katsantokantaa, etta sota tarkoittaa tuhoa kaiki}lpibniisille . , . Hän sanoo, ettei hänellä ole tähän mennessä mitään syy Ui olla toivoton yritystensä suh-formulaa, Pohjpis-kokoontui Löntpos-komm. unistisen etenemisen pysähdy Itämiseksi. Ne tekivät vissejä strategisia päätöksiä ja järjestivät pysyväisen komitean johtamaan sotilaallista j a taloudellist a yhteistyötä. Joku amerikkalainen oflotctaan nimitettäväksi tämän komitean puheenjohtajaksi. " A t l a n t i n paktin 12 maata on suostunut luopumaan kansallisista armcijoistaan'yhden tiiisteluvpinvan h Ei ole tarpeellista sanoa, että Canada, JBrltannia ja Yhdysvallat eivät ole luvanneet panna kk^o asevoimiaan kansainvälisen komitean kontrolloitavaksi. Tämä sopiniits tarkoittaa, että euroopalaisten paktimaiden maajoukot tulevat yhden (keskitetyn) kontrollin alaiseksi . . . Ranska antaa p p - •voimat maajoukoille. Britannia varaa jet^taistelukoneita ja pommittajia sotajoukkojen suojaksi sekii vissejä laivastovoimia. Yhdysvallat varaa pitkän matkan pommittajia, lentokoneiden emälaivoja ja taistelulaivöja . . J a tämän toimituskirjoituksen otsikkona oli asianmukainen toteamus;' "Valmistelu sotaan ja rauhaan." Toisinsanoen, samalla kun Trygve L i e o l i matkalla rauhan hy\'äksi, Atlantin paktimaat olivat sotancuvotteloissa. Kuten lehtemme uutisosastolla julkaistusta paktimaiden sopimuksesta ilmenee, Lontoon kokouksessa ei teh^y suunnitelmia Y K : n lu* jittamiseksi eikä Y K : n älaisen"turVallisuuspoiiisin" järjestämiseksi, Vään pyrkimyksenä on Y K : n ulkopuolella, y h t i i Y K : n jäsentä ja sen ystäviä va.staan tähdätty paktiarmeija, jonka nimissä paktimaiden täytyy ''luopua jojstakin kansallisista itsemääräänu'soikeuksistaan". O n muodostettu erikoinen komitea johtamaan tätä '"kansainvälistä" armeijaa ja komitean päämieheksi on hyväksytty — visseistä kansallisista oikeuksista kun on luovuttu — joku amerikkalainen kenraali. Tämän johdosta Toronton Globe and M a i l esitti viime perjantaina seuraavan hurskaan j a sinisilmäisen huokauksen: " mitään syytä, miksi pitäi.si olla l a k i n a , että komentavaksi upseeriksi pitää aina tulla amerikkalainen, •Tämä tehtävä pitäisi mennä parhaalle miehelle huolimatta hänen kan-laillisuudestaan . . . " Globe jättää huomioonottamatta, ettei Atlantin ^ paktissa v o i o l la yhtään muuta nim'hv-\ää" miestä kuin joku yhdys- > valtalainen kenraali, sillä .-Mlantin paktin maat voidaan verrata vaik- ? k a p a kissaan. Jos heitätte kissan ylös miten päin tahansa, se putoaa Jaina jaloilleen. N i i n myu.s Atlantin paktin maat. Vaikka ne köytet- C täisiin minkälaiseen nippuun j a v a i k k a ne heitettäisiin ylös miten t a l i n s a , ne putoavat aina maahan siten, että Setä Samuli on riihmäl- 'lään köyhien j a velkaisten •liittolaistensa" päällä j a huutaa: "Teidän ;.täytyy ostaa enemmän amerikkalaisia aseita, eikä .Amerikka yksin PELK4AVAT KAIKETf OMAA VABJOAANKÖJ Lännen ehdottaman (atomlvoiman> kontroUIo^Jelman vaikutuksena on saattaa Neuvostoliitto huonoon valoon a l k a l i , että se njyttää olevan vastuussa siitä k u n m a a t eivät pääse sopimukseen scdan laittomaksi J u l i s t a m i - sessa. M u t t a jos totuus ori k e r r o t t a va, sitä ohjelmaa vaEtuBtetaan s a l a i sesti kaikissa länsimaissa aina siinä cnäärin. että Jös NeuvoiStoliltto sen hyväiesylsi odottamatta, senaatti v o i s i Vtoshingtonissa c i t o t a s e n , , - — T o . rpnto D a i l y Star, KAATUUKO SUOMEN HALLITUS? H e l s i n g i n Sanomat päättää k i r j o i - tuk£ensa seuraavaan uhkavaatimuks e e n : ' ' " V a l t i o v a l l a n velvolllsiiutena on k o r j a t a virheensä Ja tehdä voitavans a r i s t i r i i t o j en sovinnolliseksi selvittämiseksi, mutta sen velvollisuus pn myös huolehtia säännöllisen menon säilymisestä j a k a n s a l a i s t e n elinehdoista. H a l l i t u s , j o k a e i tätä pysty a i kaansaamaan, o n menettänyt t o i m i n, tamahdolllsuutensa.'' T u r u n Sanomat astuu askeleen e-teenpäin esittäen, että: " n y t pitäisi o l l a maassa enemmlstähallitus. Jonka merkitystä olemme erityisesti näls.sä vaiheissa korostaneet. K u n maassamme määrätietoisesti pyritään t u r vautumaan ulkoparlamentaarisiinkin k e i n o i h i n , h a l l i t u s tarvitsisi sitiUshi välttämättömämmin laajan tuen e-duskunnassa." M i l l a i s t a enemmistöhallitusta T u r u n Sanomat tarkoittaa, tiedetään ennestään. J a j o l l e i , tiedettäisi, r i e n tää a v u ^ i Nya Pressen huomauttam a l l a , että mikäli k e k k o s e n h a l l i t us lyöJclntaat pöytään, o n uuteen h a l l i tukseen saatava — sosdem puolue! r*agerholm uudelleen! Vaiko y h dessä kokoomuksen kanssa? — Työmies. ' Viime kuun 8 pnä o l i kulunut^ 100< vyotta N i k o l a i 1 k u u l u i s a n s e n s u u r i -j asetuksen voimaan tul££ta, Joha k i e l l e t t i i n suomenkielellä juliiaisiemasta muuta k u i n s e l l a i s i a k i r j o i t u k s i a , " J o t ka loukkaamatta yleisiä sansutirisään-tdjä sekä henkensä että esitystapaa^^ puolesta tarkoittavat aincastaan u s k o n n o l l i s t a mielen3dennystä t a i k k a t a loudellista hyötyä". Tämän fcäännök-sen tarkoitt^ksena o l i estää nousevan suomenkielen kehitysmahdollisuudet J3i e i m e n k a i k k e a , r a k e n t a a rouuxi n i i den vuoden 1848 uudistus- Ja v a l l a n - Kirj. Jorma Sitnpura aön syntyynj Mitä hallitseva yläluokkamme p e l - kAsi?. S n e l l m a n o l i Tyhtynyt Saimassa V. 1844 esittämään suomalaisinisoh- Jfelmaansa. Se o l i k i e l i o h j e l m a , hän vaati Suomen kansallista kehitystä ja suomenkielen yleista käyttämistä maassa. J a hän s a i vastaansa s u u t t u muksen mynskyn. inäluckaa h y r o k r a - t i a pelkäsL Se p e i y ^ i menettävänsä yksinoikeutensa Vlrkapaikkoijiin.- y k - smoikeutensa' korkeampaan "sivistyk-kumouksellisten aatteiden tielle. Jotka r ^ ^ ^ kielellisestä y h t e & k u n n a j l l s ^ t a. uhkasivat sen a j a n s a n t a r m i n eapelei-mitään muuta ylipääl-uskollinen sotaken- , raal). Mutta tässäkään «ei ole k a i k k i . Tämän mantereen ihmisiä j a * erikoisesti yhdysvaltalaisia on narrattu j a v i k i t e l ty sotaohjelman kan- ; pattajiksi sen meriselityksen perusteella, että tuleva sota on amerikka- ; laisille v a in nappuIoLsta painelemista. Kaukaa rintaman takaa ja eh-i (jlottopasti turiiassa yhdysvaltalaiset muka painelevat vain nappulois-* ta, joiden avnilla lähetetään ohjattavia projekteja atomipommeineen ] Neuvostoliittoon — j a sitten Yhdysvaltain " l i i t t o l a i s t e n " maa-arniei- Ijfat suorittavat kaiken likaisen työn j a marssivat M o s k o v a a n .— ellei-s i^t tuuperru uuden Stalingradin luona. Tämä " i h a n a " ajatus on nyt . ^ a n u t virallisen hyväksymisen Lontoon kokouksessa, sillä sieltä t u l - • |eissa uutistiedoissa kerrotaan tämän "kansainvälisen" armeijan " b a - • l a n s s i i n " panosta siitä mielessä, mistä Toronto D a i l y Star ylempänä ^ tnainitsce: brittiläisille kuuluu onni kuolla ilmassa ja merellä; yhdys-yftltal^ Iset super-duper-atomimestarit antavat sotaan pääasiassa ato-oiiaseita j a pitkän matkan pommittajia. H3rvui ovat siis leivät uunissa, eivät pala eivätkä paistu. P o r t A r t h u r . — J u h l a - a i k a lähenee, j u h l i e n valmistavat komiteat toimivat kihrelsestl, mutta. m u k a n a on monta pulmaa j a majoituskomitea täten k e - h o i t t a a k a i k k i a Port A r t h u r i n j a F o r t lATilllamin ihmisiä yhteistoimintaan hankkiaksemme asunnon j u h l i e n a - j a k s i , a i n a k i n y l i kahdelle sadalle o h j e l m a n esittäjälle. J o k a i n e n perheen emäntä J a isän-t t i k in pankoon käden sydämelle Ja tuumikoon miten voisi Järjestää k o t i i n s a J o l t a k i n v i e r a i t a täksi lyhyeksi ajaksi. K o m i t e a on onnistunut j o saamaan monia paikkoja, mutta ne eivät läheskään vielä riitä. Joten pyydämme teitä nyt h e t i tarkistamaan minkä huoneen voitte luovuttaa vieraiden käytettäväksi näiden j u h l i e n ajaksi. K u n olette v a r m a siitä n i i n tiedoitta- -kaa kiireesti majoituskömitealle. j o hon kuuluu L y y U T o i k k o 26 K n i g h t St., Tyyne S i i l m a n , 316 B a y S t . , A u l i j a S am P u k k a l a , 30 K n i g h t S t . J a N i i lo K e t o l a , 158 Court St.. P o r t A r t h u r. Ont. ' : . . ' " • • • ' . S i t t e n j u h l i i n aikoville kuoroUle j a soittokunnille sekä yleensä k a i k i l le ohjelman esittäjille pyydämme huomauttaa, että ainoastaan Sudburyn osastosta on tähän saakka tiedoitet-t u montako henkilöä tulee j u h l a o h j e l maan. Muut osastot eivät ole vielä antaneet mitään tietoa. S i i s keholtamme tiedottamaan heti lähipäivinä, että Voimme tarkistaa riittääkö meidän t i l a t Ja s i t t en ryhtyä e r i k o i s i in toimenpiteisiin t i l o j en h a n k - kimL^.cksi.' Jos o n J u h l i l l e tulijoita, j o i l l a ei ole yösijaa n i i n tulisi tiedoit. l a h tälle komitealle Jos mahdollisesti onnistumme saamaan ylimääräisiä i paikkoja, että vxjidaan sitten sijoittaa varsinaisia j u h l a v i e r a i t a k i n. Toivomme teidän k a i k k i e n ottavan osaa yhteistyöskentelyyn kanssamme. — Majoltuskomltcan puolesta: Tyyne k u l m a n . Japanilaiset oppilaat puolustavat poliitti* sia oikeuksiaan Tokio. — Sendaissa olevan Tohokun y l i o p i s t on oppilaat ovat muodostaneet '•komitean, jonka tehtävänä o n suoj e l l a yliopistoa alistumasta ulkomaal a i s e n p o l i i t t i s en v a l l a n alle". Tämä järjestö . p e r u s t e t t i in senjäl-keen k u n varaopetusministeri Hideto I t o pjrysl pääministeri Y o s h i d a a k i e l tämään oppilaiden p o l i i t t i s en t o i m i n n a n tulevaisuudessa. Raportissaan I t o ehdotti, että yliopistojen presidenteille a n n e t t a i s i i n enemm.ln valtaa sovelluttaaksecn tiukkaa k u r i a oppil a i t a vastaan. den Ja m u s t a v i i t t a i s t e n byrukratiah sisään suojautuneen rubtln3.syksinval-l a n perustaa Ja Joiden tuuletusta Suomenkin, Venäjään l i i t e t y n s u u r i r u h t i - nasktuinan äärimmäiskpziservQttiiyinen yhteiskuntahuippu pelkäsi. ' T u n t u u ehkä tarpeettranalta kerrata lUstpriaa nyt, JoUpin tätoän a j a n sen-s u u r i k a l i l e Juuri o n yrittänyt J a y r i t tää epätoivoisesti estää meidän vuosisatamme vallankumouksen levenemisen, nostanut santarmeita Suomesta ja synnyttänyt meidän vuosikymmenemme " E u r o p a n s a n t a r m i n " valtameren taak.se. mutta kukapa voisi malttaa suorittamasta vertailuja silloin, k u n vu(^Lsädan takaisen s i l k k i h a t t u v a l l an k a i k u kajahtaa vastaan oman aikamme l u k k i - i d e o l o g i a n aikaansaannok&Ls-t a . Tarvinneeko t o d e t a ' v a n h a a : h i s t o r i a toistaa u s e i n itsensä; vaikka muoto o l i s i k i n e r i l a i n e n! O l i tapahtunut paljon, mikä oU Jä-ryttänyt 1800-luvun ensimmäisen puol i vubsLsadan r u h t i n a i d e n mielenrauhan. Eräs levottomuuksien pesä o l i t i e t e n k i n R a n s k a . S u u t f n y a l l a n k u - mouksen Jälkeen uudelleen .syntyneen y k s i n v a l l a n h a j o i t t i kuinoiis j o v . 1830 Ja 18 v u o t t a myÖheimninpaketUJä^ leen kuningas miaastä j a R a n s i i a j u l i s tautui tasavallaksi. Tämä oli h e l m i kuun valiankumoiis, j o n k a vaikutukset levisivät k a i k k i a l l e Eurooppaan. T u J - leriessa oli näkynyt p u n a i s i a lippuja. Preussissa kuohui, Wienissä puhkesi vallankumous, K o s s u t h julLsti Demre-cxeniE. sä Habsburgin suvun karkoite-tuksi U n k a r i s t a . Ja 1848 lyötiin B r y s selissä työväenliikkeen kansainvälinen ohjelmanjulistus maaihnalle. K a n s a l l i n e n vallankumoas o l i t a r t t u n u t E u - ropaan. : M u t t a Venäjällä t a r k k a i l i y k s i n v a l tias t s a a r i N i k o l a i huolestuneena k e h i tystä. Hän k i r j o i t t i Preussin k u n i n. kaalle "välittömästi odotettavissa olevasta vaarasta", joka uskaa "meidän yhteistä olemassaoloamme". " M e olemme mennyttä, j o s osoitamme vähintäkään h e i k k o u t t a " . Ja N i k o l a i e i osoittanut heikkoutta. ''Europan: Jsiauife^ m l t " t o i m i , sapeleiUa Ja dekreeteillä. 1 P i e n i Suomi, Ruotsista erotettu maakunta, n y t Suomen s u u r i r u h t i n a s kunta, e l i omassa rauhassaan. Ruotsista eroaminen o l i k u i t e n k i n m e r k i n nyt paljon: Olihan valtioUisestl t a pahtunut muutos. M a a o l i n y t sisäisesti itsenäinen, v a i k k a sitä h a l h t s i k ln ,sama r u h t i n a s k u i n Venäjää. Tämä v a l t i o l l i n e n muutos varmasti osaltaan v a i k u t t i sen l i i k k e e n syntymisen suö-malaisuusllikkeen «eli lennomanian, j o n k a pyrkimyksenä oU suomenkielen saattaminen sille kuuluvaan asemaan. M u t t a o n selvää, että maassa, jossa kansalle jo kieleltäänkin vieras y h teiskuntaluokka vuosisataisin perint e in painoi suomalaisen kansan v a l tansa alle, j a j o s s a mustatakklnen t i l a n o m i s t a j a - , pappis- j a v i r k a m i e s v a l - t a ei voinut; sietää kansallistakaan asemaansa millään t a v a l l a horjutettavan maassa, j o t a jo vuosisata aikaisemmin p i i kuvattu "virkamiesten luvattuna maana", syntyi auttomaton r i s t i r i i ta h a l l i t s e v a n ruotsinkielisen luokan j a suomalaisuusliikkeen välillä. Ja on selvää, ettei suomalaiskansallinen l i i ke kansallisesta perusolemuksestaan h u o - Ihnatta. t a i oikeastaan juuri siitä J o h tuen, yomut olla pj^kimättä myösldn y h t e i s k u n n a l l i s i i n parannuksiin. Suomessa eli 1848-vallankumous omassa sarkatakkisessa muodossaan. ' Eräs puoli vuoden 1850 kielisään-' nöksessä o n ehkä mielenkintolsin: Millä t a v a l l a ' h a l l i t s e v a ruotsinkielinen yläluokkamme v a i k u t t i tuon hetkeksi suomenkielen jokseenkin täysin h a l l i t sevan dekreetin syntyyn? 1850 kielisäännöksen aikoina toimi Suomen kenraalikuvernöörinä r u h t i nas A . S . M e n s h l k p v . M e n s h i k o v i n k e r r o t a a n suhtautuneen ensin suopeamm i n fennomaniseen liikkeeseen. Hän tajui reaalipoliittisesti ,että tsaristiselle vallalle o l i e d u l l i s t a saada puolelleen k a n s a n valtaosan peruspyrkimyksiä a j a y a n l i i k k e e n myötätunto. M u t t a hänen mielipiteensä muuttui j a s u o men s i l l p i s in j y r k k i i n k i e l e l l i s i in vastakohtaisuuksiin perustuvan j o n k i n l a i s en " h a j o i t a j a h a l U t s e ' - p o i : t l i k an edut tajusi paremmin vasta hänen seuraajansa. M e n s h i k o y i n suhtautuminen suPma-laisuusllikkeeseen j a kiellsääiir.ö.i s y n n y n kotimaisen perustan on h i s t o r i a n k i r j o i t u s selittänyt yksltyiskchtaisestl. Erikoisesti mainitaan Menshlkovin neuvonantajien neljä kotimaisen ylä-luoUoimme edustajaa: senaatin t a lousosaston varapuheenjohtaja, sala-heuvos L . G . V . H a a r t m a n , hänen k a k s i lankoaan. V i i p t u i n läänin kuvernööri r . K o t h e n j a V i i p u r i n " h o v i o i keuden presidentti G . C. Mannerheim, j o n k a neuvonantajakykyihin l u o t e t t i in erikoisen suuresti, sekä senaatin t a lousosaston jäsen O. y . K l i n c h k o w - Ström. (Vrjö Nurmio kuva, hänen a i kaisemmin esitellyssä kirjassa ^^Tais-t e lu suomen kielen asemasta 1800-Iu-' v u n puollvälissä'% h e r k u l l i s en yksitjris-kohtaisesti tämän nelihaaraisen n e u - sivistykselllsesti eristetjm. taricoin s u l jetun haUitsiJa-asemansa. Ja t a ta pelkoa lisäsi k i i h k e i m p i e n fennomaa-nien, vieläpä S n e l m a n n i n itsensäkin, esittämä vaatimus. että'naotslnkielisen yläluokan o l i s i sulauduttava s i i o m a l a i - seen kansanheimoon. Mutta r n m u i s t e t t a v a : Topeliusltln oU tsittänyt f e n - nomanisena p h J e 1 m a n j u l i s t u k s e n a : " Y k s i kansa, y k s i maa. yksi k i e l i ". T u s k i n p a kuitenkaan' yksmomaan A r m f e l t i l l e : "Mitä a n h e r r a Räty. t ä mä k u u l i u s a .nimi o n o l l u t luettavana k a i k i s s a lehdissä muuta k u i n P i e t a r i s s a k a r a n n u t pää-JnopporatU, j o k a on y i m n u t V h p u r i n katuojissa, m u t t a on kääntänyt •Wilhelm T e l lm sutmeksi luulkikseni kenenkään vielä t a r k a s U - matta, minkälaista tämän koulupojan suomi o n . Eklöf, j c o k a meteorologinen suomenkielinen tutkimus p i t i .säätämän Tiede Seuran a k t i o i h i n , samanl a i n e n irstas sällj.jonka kanssa täällä fennomaanien k i e l e l l i n en ohjelma olLsi pystynytherättämään s e l l a i s t a v i h a a i ^ ^ i ^ ^ ^ i i ä t t ä ^ ^ v a ä n ^ i d e l i k u - lopuksi eivät viitsineet seurustella edes räätäht j a s u u t a r i t , minkä takia hänen o l i pakko muuttaa P o n i n . Meteorologinen tutkimus, j o k a oli k i r j o i t e t tu suomen kielellä, todisti korkean h e r r a n mielestä k i r j o i t t a j an " i r s t a a k si sälliksi", j e n k a takia s e n ^ i i i n t a r v i t t i i n äirje P i e t a r i i n. O n selvinnyt-, e t ^ k o t i m a i s t en byrok r a a t t i e n kirjeissä bn s u u r i n piirteto täydellisenä lausuttu Jo ennen kieli-sänhön antamista tämän asetuksen teksti. Moneen-iJtteeseen o n v a k u u tettu, k i u n k a varsinaisen "rahvaan" ei ole sopivaa saa^a lukea edes u l k o maan uutisia. K u i n k a pahasti saat-vastustajissaan. Joka t a r v i t t i i n k i e l i säännön synnyttämiseen. J a t u s k i n p a t s a r i s t i n en vältä tunsi erikoisempaa mielenkiintoa' ryhtyä m e l k e i n täydell i s en kahlitsemisen tielle v a i n suojellakseen r u o t s i n k i e l i s en yläluokan k l e - lletuoikeuksia. OUhah tsaristisella v a l l a l l e ruotsinkieli jokseenkin yhtä vieras k u i n suomenkielikin. Hyökkäyksen pohja o l i k i n toinen! : S n e l l m a n o l i esittänyt myöskin y h t e i s k u n n a l l i s i a palja.stuksia, vaatinut y h t e i s k u n n a l l i s i a Uudistuksia, kajonnut ^yrokratlaian. ar.vcstellut r u o t s i n kielisen v i r k a m i e s k i i n n a n toimintoja. Jä n i i n l i i t t y i n i i h i n neuvonantökir-j e i s i i n . j o i t a Suomesta lähetettiin P i e t a r i i n k a h d e n l a i n e n i s k u fennpmaniaa vastaan: M a n n e r h e im s e l i t t i kirjeessään ministerivältiosihteeri Armfelr t i l l e pitävänsä vaarallisena, että alemp i i n yhteiskuntaluokkiin kuuluvat pääsisivät kansoittamaan "sitä aluetta, j o n k a h y v i n järjestetyssä valtiossa var.sinaisesti pitäisi o l l a varattuna ylemmiUe l u o k i l l e joiden piirissä sivisr tyneiden vanhempien istuttamaan .syvemmän moraalin täytyy olla pohjana j u l k i s i i n tehtäviin tarvittavaan todelliseen kelpoisuiiteen", v. H a a r t man puolestaan selittää Menshikoville f e n i i o m a h i a n yhteenkuuluvaisuutta y - leiseuropalaisiin v a 1 lahkumousoppei-h i h j a y l i o p i s t on rehtori Lagtis selittää A r m f e l t i l l e pelaavansa sitä " i n h o i t t a v an demokratian despotismia" ja "kauheata t e r r o r i a " , jonka täytyy t u l l a tolkuttoman j a järjettömän fenno-m a n i a n hedelmäksi": K i l i n k a - k o p m t l l i s t a . ' Mistä me t a - {»ammekaan tämän ieOO-luvuhall^^^ .puojen yliopiston rehtorin? K u k a on k u u l l u t k a a n puhuttavan " i n h b i t t a v an demokratian despotismista" meidän aikanamme. S i l l o i n k o u r a l l i n e n byrokraatteja, istuivat ne s i t t en senaatissa, maakartanossaan t a i y l i o p i s t on t u o l i l l a . Nyt o m a n aikamme ' ' b y r o k r a a t i t ", oman aikamme kalickeutuneet k a n s a n demokratian vihaajat. Vuodet" ovat kuluneet, sanontatapa j a määritelmät ovat ehkä vaihtuneet. S i l l o i n " h y v i n järjestetty valtio" demoloratian vastakohtana, nyt "länsimainen demok r a t i a " , "länsimaiset perinteet", " y k sinäinen vapaus" t a i m u i t a keksittyjä sanoja tämän ajan todellisen demokr a t i a n vastakohtana. J a mikä kuvaavinta. Mannerheun v a l i t t a a A r m f e l t i l l e , v a l i t t a a Menshi-k o v i l l e k i n , ajan "kommunistista henkeä",' tasaarvoisuuspyrkimyksiä, joiden horjuttavaa vaikutusta y h t e i s k u n n a l leen pelkää 1848 j u l k a i s t i i n K o m m u n i s t i n e n M a n i f e s t i , seuraavana viion-n a kummittelee aave Suomen byrok r a a t t i e n päässä. K a u h e h i t a s i l k k i p y t y i l l e o h kommunismi s i l l o i n n i i n k u in n y t k i n . K u i n k a meidän porvaiistom-me nimittikään niitä, j o i t a se eniten v i h a a : kommunisteiksi — kpmrnunis-m i a o n kaikessa, mikä vetää l u k i n seittejä alas. J a p a h u i n i m i , mikä S n e l l m a n n l l l e a n n e t t i i n o l i : kommun i s t i . ' K u i n k a , s u o m a l a i s k t r j a i l i j o i t a v i h a - taankaan, Mannerheim kirjoittaa vltukseen, jos se s a a tietää, että joss a i n Euroopassa kansa saattaa itse v a l i t a h a l l i t s i j a n s a , t a i vielä pahempaa, heittää tämän pellolle. J a V u p u r i n läänin kuvernööri V. K o t h e n joutuu raivoonsa j a S a u n a a n käsitelles.sä Itäs u o m e n lahjoitusmaatalonpoikien sietämätöntä asemaa. " E i talonpojille p o l i i t t i s i a • h o u r e i t a luulotelluista o i keuksista Ja h i i i i edespäin", o n kuvernöörin kanta. Mitä k i r j a l l i s u u t t a kansa tarvitsee? K i r k o n oppia noudattavat k i r j o i t u k set ovat kansalle" suorastaan välttämättömiä. J a ehkä taloudellista tietoa : perunanviljelystä, suonkuivausta, pellonhoitoa. J a n i i n saatiin maahamme a i k a . j o l l o i n raamattu, p o s t i l la j a v i r s i k i r j a muodostivat kirjallisuus den perustan, kulmakivet j a m e l k e in koko rakennuksenkin. Kielisäännöstä l i e v e n n e t t i in sitten 1850r-luvulla, . v i r a l l i s e s t i se p e r u u t e t t i in v. 1860. Yhtä Ja toista Työväenjärjestöjen edustajat jVaiter Havvrelenko, Rolland Peim» I j a J a c k E e i m e r tarkastusmatkalla t u l v a n peittänm.sä U i n n i p e g i n ^ 1 fcaopungissa. ^ • ' on antanut arkistolle kaaran A r p i n , Ont. — K o s k a Vapauden p a l s t o i l l a ei o le näkynyt m o n i i n vuos i i n mitä-an Sisulasta n i i n k i r j o i t an nyt täältä vähän. Täällä e i o l e k a an enää paljon suom a l a i s i a asuJckaita j a s u u r i n csa suom a l a i s i s t a ön v a n h a n k a a r t i n väkeä. J o t k a yksi toisensa jälkeen joutuvat muuttamaan pois "suureen tuntemattomaan"., Viimeksi s i i r t y i tällä t a v a i . l a pois keskuudestamme Kassu S e l i n. Hän kuoU pitkänäperjantaina Cochr r a n e n sairaalasas pitkällisen h e i k k p u - d e n uuvuttamana. S e l i n oli kuolless a a n 72 vuoden ikäinen: T a l v i o l i täällä tavallista kylmempi. L u n t a oli enemmän k u i n mitä olemme näillä seuduin koskaan ennen nähneet j a kesän tulo näyttää olevan h y v i n hidasta. Tätä kirjoitettaessa toukok. 16 pnä o n vielä nmsaasti l u n t a purojen r a n t a m i l l a j a metsässä. J o t k u t y-ittävät täällä farmata m u t t a e i sekään homma ole t u o t t a vaa sillä k e r m a n k i n h i n t a a l a s k e t t i in v i i m e kuussa kuudella sentillä rasvar paunaa kohden. . Metsätyöalalla sanotaan olevan.vähän vilkastumisen merkkejä. Tällä perukala ei ole m u u t a yhteist o i m i n t a a kuin sivuteiden korjaaminen. Maakimtahallitus maksaa siitä puolet j a farmarit toisen puolen. Edellisinä yucsina k o r j a t t i i n v a i n y h tä tietä suomalälsteii alueella mutta viime vuonna korjattiin, väliän k a i k k i a teitä. Siinäkin hommassa ilmenea runsaasti yksilöp3?yteitä, j o k a o n s y n nyttänyt r i i t a a jä e p l s o p u a . O l i s i t o i vottavaa, että keskuudessamme v a l l i t s i s i parempi yhteisymmärrys. Sitä t o i voo a i n a k i n — E e v a n poika. — V . 1949 loppuun mennessä n o in 830,000 paria silmälasia o l i a n n e t tu ulos B r i t a n n i a n kansallisen terveysp a l v e l u n kautta. • V i i m e viikon lopulla sai C a n a d an Suomalainen Arkisto Toronton Y r i tykseltä arvokkaan asiakirjakälrön. jossa c l i s e u r a n perustavan kokouksen Pöytäkirja, sen ensimmäiset säännöt, lukuisten yuoiien toimintakertö. mukset sekä j o i t a k i n u r h e i l u l i i t t oa k o i k e v i a a s i a k i r j o j a k i n , j o i s t a k a i k i s t a arkistokomitea lausim vilpittömät kiitokset Toronton Y r i t y k s e l l e . : K o s k a Y r i t y k s e n perustamisesta on esitetty kaksi e r i l a i s t a tietoa, lienee tässä yhteydessä tarpeellista todeta, että " T o r o n t o n Suomalaisen Sosialis-t i l i i t on Voimistelu- j a Urheilusem-a Y r i t y s " perustettiin " m a a l i s k u u n 15 päivänä 1906 talossa no. 246 R i c h m o nd St.. W . " v a r r e l l a . Perustavassa kokouksessa oli " c s a n o t t a n e i t a . n o i n 12 henkilöä." " K o k o u k s e n avasi valmistavan t o i - mikurman puolesta • h r a Stenman . . . Hän v a l i t t i i n myös puhetta johtamaan. Pöytäkirjaa tekemään vajit-t i i n Walter H e i k k i n e n . . . S i t t e n k u n o l t i i n yksimielisiä seuran tärpeallisuu-desta" luki W a l t e r H e i k k i n e n " L i i t on valitseman -valmistavan toimikunnan l a a t i m a n sääntöehdotuksen", j o k a s i sältyy kokonaisuudessaan perustavan kokouksen toiseen pykälään. • ; ' käsittivät' k a i k k i a a n 13 pykälää j a jiäätettiin jättää edellämainitun l i i t o n lopullisesti vahvistettaviksi koska seura toimi sen alaosastona j a a i n o a s t a a n l i i t o n jäsenet olivat kelvolliset seuran jäsenyyteen.-, • Väliaikiaseen j o h t o k u n t a a n " t u l i - vat valituiksi hrat Karenius,, LehtP, Ahlbom, Nikander j a O^kar H e i k k i n e n , " ' .. H u h t i k . 15 pnä pidetyssä seuran johtokunnan kokouksessa " v a l i t t i in seuran v i r k a i l i j a t Puheenjohtajaksi t u l i H . K a r e n i u s , varapuheenjohtajaksi K. Lehto, rahastonhoitajaksi K . Ahlbom, kalustonhoitajaksi E . N i k a n der j a k i r j u r i k s i Oskar H e i k k i n e n. H u h t i k . 22 pnä pidetyssä seuran k o kouksessa " v a l i t t i i n voimisteluseuran j o h t a j a kesäharjoituskaudeksi, joksi hyväksyttiiri H^ K a r e n i u s , Samassa kokouksessa "päätettiin vuokrata Pekstfömin p i h a u r h e i l u l i a r - joituksiä varten, jonka vuokra o n , k u i n . ostaa kaksi kuormaa santaa." H a r j p i t u s i l l o i k s i hyväksyttiin t i i s t a l - j a torstai-Ulat. Toukok. 5 pnä pidetyssä kokouksessa "hyväksyttiin väliaikainen johtok u n t a v a k i t u i s e k s i " j a n i i n o l i saatu käyntiin "Canadan suomalaisten t o dennäköisesti ensimmäinen v.- Jä u . - seura. ' Saman vuoden jouluk: 9 pnä p i d e tyssä ensimmäisessä vuosikokouksessa L A S T E N SUUSTA... , Eräs isä muisti, että tyttärensä tymäpäivä lähestyy ja päätti kjr tämän tyttöystävältä mikä olisi uiä le sopiva syntymäpäivälaliiaka. vattuaan tytön kadulla Iiän " S a l l y , mikä olisi mieluinen lahia vuotiaalle tytölle?" "9-vuotias poika", oli vastaus. PUUSULTA TUNTUC S o k e a n a o l l e s s a a n runoilija m e n i n a i m i s i i n j a s a i oikean oi] s i n e u k o k s e e n . B u c k i n g h a m i n h a t t li kehaisi r u n o i l i j a l l e naista sanoen l i r U u s u k . s i . — E n o s a a s.inoa, minkä vana hän o n , v i r k k o i M i l t o n , mutta ehiä; | hän o n r u u s u , koska joka päivä tc J i e n p i i k i t. SYNTYMÄPÄIVÄ Eräänä i l t a n a m u i S t i v a t M a r k New Yorkissa asuvat ystävät, eri k i r j a i l i j a n syntymäpäiväi j a päätä lähettää . hänelle onnittelukin M u t t a kun h e e i v ä t tienneet, m a a i l m a n kolkalla h ä n silloin k e l i panivat he osoitteeksi: " lö T w a i n , Jumala ties. missä." Maa mah v i i k o n kuluttua saivat onnitUa j a t / ^taliq^sta vastauksen, jossa d v a i n kaksi sanaa: "Hän tiesL" - HYVÄ FILOSOFm Eräs henkilö l a u s u i kerran itoest lynsä Fontenelle sen johdosU, tällä ollut ketään vihamiestä. E kysyi tältä: — Millä keinoin olette saanut tni ihmeen aikaan? — Kahdella puheenparrella, joa a i n a ovat kielelläni vastasi F o n t ad — Ne o v a t : " K a i k k i on .mahdollisJ j a "koko maailman ö n oikeassa.' "päätettiin, ettei jatketa .Yritj] toimintaa toistaiseksi sen syyn den, ettei ole s o p i v a a huonetta ha.-je tuksiä varten." Tämän jällceea seuraava pöytäkirjassa oleva pöjS k i r j a eloki 29 p ä i v ä l t ä 1907. j " päätettiin alkaa seuran toiminta 3 delleeh heti. Seuran p u h e a : ' - j a k s i v a l i t t i i n E . Löppönen, mf U)mo Mustonen, rahastonhoit Heino, kalustoiihci ta j a k s i Sainia varapuheenjohtajaksi Wlitanea ' meinen pöytäkirja, j o k a on kirjo: saapuneeseen kirjaan, on päivättj säk. 12 pnä 1910. K a i k k i arkistolle tarkoitetut; tykset o n tehtävä osoitteella: : C a n a d i a n Arhives, Bö.^ 354, ; Ont. Arkistokömitean puolesta: H. arkistonhoitaja. Välttäkäämme suurin onnettomuus Canadassa on s a t t u n u t a i v a n äskettäin useita sellaisia onnettomuuksia, j o t k a ovat järkyttänieet ihinaisten mieliä j a k o k o k a a s a n niyötätuntp o n o l lut oimettcmuuksista kärsineiden i h misten puolella. Ensimmäinen suurin o l i Quebecissä olevan R i m o u s k i n p a l o . Tässä t u h p a - lossa paloi neljättäsataa rakennusta j a n o i n 2300 ihmistä Joutui asunnott o m i k s i . Tuhpalossa menetetyn omai- .suuden on arvioitu olevan noin $20,000.000. H e t i pian tämän Jälkeen paloi Quebecissä olevassa Cabanon kauppalassa toistasataa asuinrakennusta Ja noin 1.500 ihmistä Joutui kodittomaksi. Ttilipalon aiheuttama vahinko o n a r v i o i t u $10.000.(W0. T u l e n aiheuttama tuho näissä k a h dessa edellisessä paikassa supistuu pieneksi s i i h e n tuhoon mitä tulvavesi o n aiheuttanut Winjilpegissä J a koko R e d R i v e r i n laaksossa. Ihndsiä c n J o i ^ i i t t u evakuoimaan satakrmtatu-h a t t a J a omaisuuksien tuho uskotaan Jo olevan yli ^lOOjtMXUOOO. Sanoma-vonantajakunnaa suhdetta kieIi^uSin> lehtltietojeii peztuteella VtHua^ sen ympäristö o n k u i n sotatilassa. T a loudellinen elämä o n Joutunut pois normaaliselta radalta. Laajoilla a l o i l l a ei voida suorittaa kylvöjä j a näinollen voidaan todeta, että tulvast a , vaikka sen p a h i n vaara o l i s i k in p i a n ohitse.'tulee aiheutumaan paljon enemmän taloudellista vahinkoa t u l va- alueen ihihisille kuin mitä tällä hetkellä o n arvft^tiil K u n nämä suiuet onnettomuudet kohtasivat suurta väestöryhmää, n i in myötätuntoa v a k u u t e t t i i n k a i k i l t a tar h o i l t a . Työläisten myötätunto o n o l lut ehdottomasti vilpitöntä. K a i k i s sa ylläolevassa kolmessa paikassa ovat työläiset uurastaneet kaikkensa tuhon rajoittamiseksi. Winnipegissä, kuten uutistiedolssa sanotaan, ovat työväenjärjestöt erikoisella uhrautuvaisuud e l l a k a i k i n tavoin taistelleet tulvaa vastaan j a auttaneet tulvasta kärsimään joutuneita. Työväenjäriestöjen t a h o l t a j o etukäteen v a r o i t e t t i in t u l vavaarasta, m u t t a . n i i d e n t a h o l t a , i o i l. la oli v a l t a a Ja r a h a S käytettävänä, e l kallistettu korvaa näille varcUus-huudoUlc. . T ä l l ä hetkellä maamme k a p i t a l i s t i nen suurlehdistö esiintyy k i l v a n hätät i l a a n joutuneiden ihmisten auttajana. Ottakaa -vaikka mikä maamme suurin päivälehti käteerme, n i i n niissä etusivula komeilee mitä ne ovat tehneet onnettoinuuteen jöutimeiden i h m i s t e n eteen. ' K a p i t a l i s t i s e n lehdistön vaikutteet ovat selvät. Niiden takana o n a i na dcllarinälkä. Onnettomuuksiin Joutuneiden ihmisten auttamisella yritetään saada enemmän l u k i j o i t a j a enemmän dollareita. K u n K i i n a n k a n s a o n Joutunut j a t kuvasti t u h o i s i e n t u l v i en u h r e i k s i , j o i h i n t u l v i i n R e d R i v e r i n laakson n y k y i n e n tulva on l a s t en leikkiä, n i in niistä t u s k i n m a h i i t a a n . Imperialistit ovat heittäneet bUjoonia dollareita C h i a n g K a i - s h e k i n sotarahastoon ja riemuiten on kerrottu k u i n k a muka k o m n ^ n l s m i hävitetään K i i n a s t a. K u n tästä e i k u i t e n k a a n tullut m i tään, n i i n porvarilöidet ovat olleet kovasU murheellisia. Mutta sitten äkkiä näiden lehtien palstoilla riemuiten J u l k a i s t a a n u u t i s i a , että s u u - nälänhätä leviää maassa. Siis k i i n a - ret tulvat uhkaavat BLiinan kansaa ja l a s i i l l e . varsinki». k u n he eivät pitäneet C h i a n g Kal-sfiekistä j a i m p e r i a listeista, r u k o i l l a a n k a i k e n l a i s i a o n nettomuuksia. Tämä osoittaa v a in sen. että t a v a l l i s en kansan, i n h i m i l l i. set kärsimykset eivät l i i k u t a k a p i t a l i s teja. Jotka döllarihimossaan näyttelevät hyväntekijän osaa. M u t t a C a n a d a n Sumsan edessä, e l l ei sitä kyetä • t o r j u m a a n , on 0^ p a l j on suurempi v a a r a . 1 ^ Oli sota. R i m o u s k i n , Cafaancnjai R i v e r i n laakson cnneitomuudi: mitättömiä atomisodan aiheutta tuhoon. Y k s i atomipommi v o i a i t a a t a l o u d e U i s c s t i p a l j o n suures tuhon k u i n nämä kolme enne' t a yhteensä j a i h m i s h e n k i en t u l i s i olemaan kauhistuttava. Jos k e r r a n t o d e l l a tahdotaan-onnettcmuuksia yleensä, niia vato näitä s u h t e e i l b e n piena c tomuuksia? Miksi ei niiden j o t k a tekopyhinä ilmaisevat ^ tuntonsa o n n e t t o m u u k s i i n jffi^ ihmisiä kohtaan, h a l u t a v a l t u »j mlsotaa. kaikkein suurinta os-- muutta mitä ei v i e l ä k o s k a ^ ^ semmin ole tullut ^^^^'l^ Se johtuu siitä, e u ä a s e t e n » -: W a l l Streetin r a h a r u h t i n a a t^ sodan kautta yhä enemmän r ^ s i a pohjattoman ahc^utea^^^- tämiseksi. K a l k k i e n ihmisten vel.oia^ auttaa Rtoouskissa. C a t e^ Whmepegissä o n n e t i o m u u^ n e i t a ihmisiä. J a ty5wki c n ^ nyt sitoa parhaansa kerskuen tä. M u t t a samalla k u n me a h naissa onnettomuuksissa » n i i n meidän tulee muistaa.^ ihlsota uhkaa vieläiin f t u h o l l a , ellei sitä iSf^i^ S i k s i Jokainen t a i s t e l u a n ^ ^ ^ j n d s t a j i a vastaan p e l e t t . ^ f keila tarmollamme.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 23, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-05-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500523 |
Description
Title | 1950-05-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TiiBtaina, totUcok. 23 p. — Tuesday, May 23
Orsan öf m m i s h Camdlans. E s -
t^llshed Nov. Bth. mi, AttUiorized
eui second dass tnall for tbe Post
OfUce Department, Ottawa, Pvif
Tirihra tiaUx «reekJy: T « e » d f i > y s;
Tbursdajv and Saturdays by Vapaus
PublislUns Company U d , . at 100-102
E lm S t W , Sudbury,Ont„ Canada,
Tetepbones: Business Office 4-4284,
Editorfal Office 4-4265. mmm
E. SiifcsL Editor W, Eklund, SflialUQj?
addiess Box C9, Sudbury, Ontaria
AdV0tlsing rates upon appitcatlon,
Translation free of d^arge-
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vt;, 6/W 6 kk. 3,25
3 kk-, 24»
Yhdyr-aUolisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3Ä)
Buomessa: 1 vk. 7:00 6 kk. 4,25
Avustuksen lisäksi valtim
M a n i t o ^ ^ n a a k u n n a n väestöä on R e d Rrverin suuren tulvan takia
kqidJmnut s u m u ^ suuri onnettomuus minkä johdosta on nyt
iäyimissä kansallinen keräys hyväntekevälsyystarkoituksessa j a l i säksi
nousemassa päättävä vaatimus, että liittohallituksen pitäisi o i -
keudemmikaisestinwksaa täysi korvaus tulvan uhreill^^^^^ '
Selvää luonnollisesti on^ että yksityisten kansalaisten j a heidän yh-lahjoitukset
voivat hädänalaisten ihmisten asemaa vähän
scllaiseriaan tätä keräystä tulvan uhrien avustamiseksi
tulee lämpimästi kannattaa. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun
muistetaan, että juuri pikkuihmiset, työläiset, farmarit ja kulmakaup-jpojcn,
pitäjät, joutuvat kaikkein enimmän tulvan tuhoista kärsimään,
iralkic^ he i»vat kaikkein CTiniinän u h r ^ i ^
Varojaankin tulvan tuhojen eh^^
Tpfselta puoleifi on J^äsiUJt näin laajakantoista onnetto-i
^ r Ä iyöv^ärjestöt Ja muut yhdistykset, j o t k a ovat vaatineet kansalli-
8eh hätätilanteen julistamista j a sitä, että liittohallitus takaisi täyden
korvauksen tulvan uhreille, ovat ehdottomasti oikeassa,' Jos missään,
iuht tällaisissa kansallisissa onnettomuuksissa on kansakunnan yhtei-yaroja
käytettävä — j a rahaa on kyllä saativana, jos ei muualta,
niistä sadoista niilJoonista dollareis^ joita nyt haaskataan mlelet-sotavarnsteluun.
Lisäksi on muistettava, että Red R i v e r in tulva ei tullut "minään
iumalan rangaistuksena", vatmvälittömä seurauksena siitä kun ei
ole tunnettua tulvavaaraa poistettu. Tämän huolimattomuusvirheen
v t i o ^ l vaJtiovallao velvoljiso on entistä suurempi tulvan nicnetysten
konraamiseksi. '
V i i m e t i i s t a i n Vapaudessa «yntymä-päiväosastosjsa
o l i m r s . M a r i a X^ h ti
A z i l d a s U mainittu täyttäneen 50
vuotja. Hän o n täyttänyt 60 y . P y yr
dämma anteeksi tuollaisen • v i r h e en
Johdosta.
Huomenna, tk. 24 pnä täyttää A l bert
P a l t t i l a A l b i a n l s t a , B. C . 60 v u o t t
a . Onnittelumme päivän s a n k a r i l l e I
yi-m
m
MM m
>ijten;on lehtemme uuUsosas^^^ kerrottu, Atlantin paktimaiden
ulkonuoistc pidettiin viime v i i k o l l a Lontoossa samaan
aikaan jolloin V ^ : n yleissihteeri Trygve L i e vieraili eversti Drewn
protesteista välittäihättäMoskijv^^ rauhan asioissa. Torontolainen
" i j l ^ r M l i n e n " lehti joka viimeaikoina on kilpaillut Hearstin likavie-mäirillehtien
kanssa punakäuhun lietsonnassa, esitti kuitenkiii viime
perjantaina johtavassa toimituskirjojtuksessaan seuraavat mietelmät:
- "Tämä on ollut tärkeä viikko kansainvälisellä areenalla, Trygve
X i e , YK. -n päämies, oli pitkässä neuvottelussa pääministeri Stalinin
Ikanssa j a sai vakuutuksen, että >ieuvostoliitto halgaa rauhana, M r .
X l e sanoo, että Jiän on saanut BrUannialta, Yh. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-23-02