1950-12-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I^yu 2 Torstaina, jotduk. 28 p. — Thursday, Dee. 28 F Tdephones: Budness Office 4 - 4 ^ Bdttartai Ottice 4i4285. " K Sakst Editor W. EadoxuL MaJ Qtfdness Box Sadbary. On^arter TOAUSmNNAT: Canädas&ai: l vk. 6j(k} icfil^ 325 YMysronoIssa: 1 T I L 7 i » 6 kfc 3 i0 Suomessa: 1 v k . 7 5 0 , 6 kk- 425 vat'*iifil3^^i»e; laört^ sanottava, että buolimatta siitä kuMa "vbiihattömiksi" me itsemme yksilöinä tunnemme, niin meistä aniiioonisto sittenkin riippuu l o ^ itfhoas maailmansota vai saadaanko .se estetylisl Kysy^ääihnJe itseltäirtme •34iksi ravibäs^^ niin kovapaineisesCi yritetään pdoitsjla? > Ja mikä ph tähän^^^^ •Eikö aaaoU?^ nito, että sodista rikast^^^ b^idän {>a)kkä3mansa propagandistit, yrittivät pitSä poliittisesti vielä i i ^ ^ mitään sodafivaär^ä^^^lodiell^^^ huolestuneita, ihmisiä «vilauttamalta heidän edessään kansalaisoikeuk-ata nienetysö, fceskilörejä jne? Tarkoitus on sama molemmissa tap^uUsissatv Siiuret kansanjoukot yritetään pitää toimettomina, joko ti«tä(nätt8iilyyd0i täi pelon vuoksi. Sodanlietsojat ja sotakapitalistit eiväthaluai sitar että^ kansanjoukot itse valveutuisi v ja siten vaikut-talsivat maailman kohtalojen ratkaisuun. Mikäli taas on puhe siitä, että .mikä on sodanlietsojia tähän asti pidättänyt, ja mikä on heidän suurin kompastuskivensä sotasuunnitelmia tehdessään, on se tosiasia, että miljoonaiset kansanjoukot kaikissa maissa ovat antaneet selvästi ynrmärtää, että ne eivät halua Sotaa eikä kunniaa kuolla Wali Streetin sr»takapitalistien tykin ruo- -• kana;;' Rauhanpuolustajilla ei ole mitään muuta voimaa eikä keinoa millä puolustaa ihmiskuinnan elinoikeutta •mielettömiä, solaseikkailuja vas-iaan kuin se, että niobilisoidaan miljoonat pikkuihmiset aktiivisesn taisteltiun rtuhän säilyttämisen puolesta. >Iutta> kun meitä pikku-ihmisiä ja niuita rauhanpuolustajia on satoja miljoonia, jotavastoin sotakapitalisteja on vain pieni kourallinen, niin tästä johtuu, et!ä «hkaava sota voidaan välttää, jos me rauhanpuolustajat emme jää toimettomikisi sen paremmin \'alheeilisen turv-allisuu.stuTitcen kuin peloittelunkaan perusteella. Tosiasiassa rauhanpuolustajain yksi kaikkein suurin vihollinen on omiCö- voimiensa ja mahdollisuuksiensa epäily. Mitä tarvitaan on että liuömk)idaan sodan vaaran välitön läheisyys ja päätetääri yt(Sityisi^9ti j4 j4iteisesti, että sellainen onnettomuus ci saa tapahtua. Ja kuQ (muistetaan, että sodat eivät tule mistään yliluonnollisista syistii, eikä- rangaistukseksi mistiiän pahoista töistä vaan vissien ihniisten tahdosta^ niin silloin käsitetään, että inhimillisen työn ja toiminnan avulla vöidaäti sodat ehkäistä. Meillä öh jo selviä esimerkkejä siitä, että sodanlietsojien korkeimmilla huipuilla ilmenee epäröintiä, horjuntaa jä vieläpä rakoiluakin vuoksi kun rauhanpuolustajat ovat aktiivisesti ja määrätietoisesti puolustaneet kansainvälistä rauhaa. Ja raita suuremmaksi rauhanpuolustajain liike kasvaa, sitä helpommaksi tube torjua nykyiset ja tulevat sbtaprovokatiot. . , uofannon Elttsd SAlmm S y l r a n L a k e l t a . A l t a . tajrtti j o o j u k u u n . I S päivänä 70 vuotta, ittv, äiu» 'Hf&nias Torontosta, Öat. täjrtti^SO vuotta- joulukuun 26, päivänä. JI7IIEA3IIJ^TE£5i;( ' Enrteh k u i i i m o n t a k a a n väkkoa k u - i u i i mevsaänie tietää, että oliko i C o - rcfi k o i m i i m e n ms^Umansodan a l k u - /joitto, v a i s e l l a i n e n tynnäyB mikä nos- :tattl IhnUslömnan e s t ä m ä n sodan ja etsimään rauhaa. Vlcttäcssämmu j o u l u a njeidän t u l i si o m i s t a u t u a toiminnalle: s o d a n iSikäi-semlseksi. Itunlsinä pnzilttävästi v o i maa i n ä a i ^ raiAä-unelman toteuttam i s e k s i j o s l i e v a i n löytävät keinot v o i m a n i a käyttämiseksi. — U E News I n t e r n a t i o n a l l e h d e n tolmituakirjoitus. HALUAA E VBOOPASTA ^iDDJBN KOREAN'^ . . . V a a n CXhturchill, j a muut E n g l a n n i n valtiomiehet ovat sitä mieltä, Kirj. Art Shields D a i l y XVoxkeiissa. j o a l a k a n n 18 pnä n a t s i e n teolllsuusporhojen kanssa t u li todistetuksi U S : n veteraalioikeudessa Foley Sguaressa lokakuussa 1948. M i r g a n i n kontrolloima^ s u u r i k o r p q - r a t s i o n i a s e t e t t i in Rocsev!^tin hällin- " ! toviranomaisten toimesta syytteeseen tavat k u m k a W i k o n lähetti r a t s u p o - ! ^ ^ j j yhteistoiminnasta natsi- U u s i sotatuotannoh d i k t a a t t o r i — G e n e r a l Elect^-ie Corn presidentti C h a r k s E . W i J s o n — c n l a k c i u - i l i k u r i - j a lalttomuixsmcncpolistien sj^mbooli. U n i o n i s t i t muistavat varsin h>'vin Wil£onin a n k a r a n va-starinnan .säh-kötyclaisten 56 päivää kestänen lakon a i k a n a 1946, mikä lokka l o p u l t a päätt y i 13 l i palkankorotukseen. He m u i s - liisit tallaamaan rauhallisia lakko-vahteja Philadelphias-sa 1946. Lakkovartioiden jchdcssa olivat sotaveteraanit. Loukkaantuneita lakko-vahteja jouduttiin viemään .sairaalaan ja WEscn julkaisi lausunnon: 'tphila-dslphian poliisi joutui käyttämään voimakeinoja itsensä suojelemiseksL" WiIson.n General Electric on myöskin kiskureiden symbcpli. Tosiasia on, että G E : n sahjtövalo-trusti asetettiin .syytteeseen jotakuinkin samaan aikaan, kun Truman valmistautui ilmcittamaan V/ilsonin ni-mityks- 3stä. Syyttee.seen asettaminen S a k s a n K r u p p h i tehtaan intressien kanssa, työkalujen valmistuksessa t a r v i t t a v a n k o v a n m e t a l l i n k o n t r o l l o i m i seksi. •' • Näitä työvälineitä t a r v i t a a n tankk i e n , lentokoneiden j a m i i l d e n sotavälineiden valmistuksessa. Roosevelt i n syyttäjät väittäyät, että s o t a p y r - k i n i y k s e t joutuivat kärsimään siitä, k u n G.E. yhteistoiminta K r u p p in kanssa r a j o i t t i t a r v i t t a v a n r a a k a - a i neen saantia. k u k a a n ei V9i t a r k a l l e e n sanoa, k u i n k a paljon amerikalalsta verta v u o t i t u f h a n tähden sodassa natseja Tuomariixa asiassa toimi J o h n C. K n c x , Rockefellerin Equitable Life yhtiön j o h t a j a . Hän päästi G . E . hjrvin h e l p o l l a , n i i j i helpolla, että yhtiö voi maksaa- s a k o n vähemmällä k u i n y h d e n ty«ö)äiwn työstä s a a t u voitto on. Siitäihuojiniatta y h t i ö n / o l i ' t o d e t tu osallistuneen h y v i n l i k a i s e e n - t o i m i n t a a n . 31|tstÄ syystä G . E : h pr^iden-^ t i n n i n J S f ^ ^ i i n e n sotatuotannöh j o K - :ti; tiiiamiota lierätr' • I V t t S ) ^ ^ ^ ; v i i m e i i ^ huomatta-' v i n l f f l ö g | a ^ nnäcditä; j i i i t a o n niniiT haiiitti;^neistön Korean tiedonanto P y o n k n a n g . ^ A m m l k k a l a i ja •heitä avustaneiden' m u i d e n Joukoj e n men^tjäset " j o u h i i s i k o t i i n" •hvökkäyksen hibistmnisen a l k i c v a l - heessa. m a r r a s k u u n Iqppuxm 'mermes-sä o U v a t s e u i a a y a n l a i s e t: n osallistui seitsemän •STTA amp-nt<kaiaista,. d i v i s i o n a a , y k s i t u r k - -kiläinen j a r j i s j i r i l ^ ^ •ea-itakiL 'di jils|fm$u^L^ nbi[>easti ,takailliiiiäv|^^^^ ja k u i t e n k i n häikäilemättö-mästi i)eruu- vastaan tämän a v a i n m e t a l l i n p u u t - t e t t i i n juuri ennen nimitystä — hätä- teen t a k i a. t i l a n t e e n n'mes.sä. G.E. t o d e t t i i n s y j i l i s e k s i r i k o l l l s s en Hätätilasumu tuli psittämään Wali l i i t t o u t u m i s e e n K r u p p i n intressien ettei Venäjfä ole s u u n n i t e l l u t k o h n a n - gtreetin l a i n r i k k o j a i n j a k u l u t t a j a i n | kanssa. Yhtiö t u o m i t t i i n alaisinesn n e n maaihnansodan alkanusta viela iiustannuksella keinottelevain meno-i SÖO.COO sakkoon j a lisäksi sen kohne nyt, v a a n se tan^tsee vielä p a r i , kolme _pjjgjjj^jj^f^^.g^,^jjjjy^^^^^ • i j o i i t a j a a useiden tuhansien d o l l a r s i - "Mitä kannattaa" toivottomuusmielialaa lietsotaan meidän pikku-ihmisten keskuuteen erikoisesti tällä mantereella sen vuoksi, "kun meidän "uudesta maanosastamme" on ensimmäisen kerran historiansa aikana tullut sodanlietsonrian keskipiste, jotta .sotasuunnitHmiavoi^ täisiin toteuttaa, imperialistisen hyökkäyssodan suunnittelijat suoritta-. vat ns. aatteellista, syvämuokkausta kansanjoukkojen keskuudessa. Ihmisten mieliä raaistetaan järjestelmällLsestt. Heille levitetään käsitystä ettei'sodanvaäraä sentään olekaan — ja jos on, niin isoiset päättävät sellaisista asioista kuitenkin. Mutta juuri sen vuoksi kun sodanlietsonta on kuumeisinta tällä mantereella, vaaditaan "uuden maailman" pikkuihmiiiltä päättävää toimintaa rauhan puolesta. Tässä yhteydessä täkäläisillä maanmiehillämme on nyt oiva tilaisuus antaa oman vaatimattoman panoksensa rauhan asian hyväksi, kun Rauhanpuolustajain Toisessa Kongressissa Varsovassa ollut nuori edustajamme, Kalervio Ketola saapuu eri paikkakunnille kertomaan siitä, minkälaisia vaikutteita ja .syiykkeifä hiin sai tästä suurkokouksesta, -mikä edusti yhtä kolmatta osaa koka ihmiskunnasta. Tieto on valtaa, ta,vataaasarfoä, ja tietoisuus siitä mitä rauhanpuolustaj^it todella tahtovat ja tekevät, antaa meille lisää voimaa. Siksi olisi tehtävä kaikki vbitavarpme Kalervo Ketolan ajankoh laisten puhetilaisuuksien onnistumisen hyväksi. Ei riitä se kun sanotaan, että mlhä en haluaisi uhrata poikaani, miestäni tai sulhastani sodan molokille; on tehtävä jotakin sodan ehkäisemiseksi. Ei kannata painaa jäniksen lailla päätä pensaaseen ja sanoa, ettd mitään .sodanvaara ole. On l:atsotta\'a todellisuutta suoraan silmiin sellaisena kuin se on. E i sovi sanoa, että '"mitä me pikkuihmiset voimme"; on liitettävä heikot voimaimme niihin miljooniin jotka kautta maailman toimivat rauhan hyväksi ja muistetta\*a, että pisarasta se merikin syntyy. Niin, meistä rauhanpuolustajista ja erikoisesti juuri.meistä pikfcu- ^ ihmisistä, työläisistä, farmareista ja keskiluokkalaisista. riippuit se, ' saako sota tulla vai rakennetaanko sen eteen sulku Ja estetäänkö ss, ———oOo '^Kiertää kuin kissa kuumaa . . Kuten etukäteen saattoi arvatakin, Kiinan Kansantasavallan hallitus hylkäsi Y K : n al^orriitean yksipuolisen tsitykscn '•ampumisen lapet-tanuaeksi'' Korean sodassa. Mutta Lake Successista. N . Y . joulupäivänä tulleessa uutistiedossa kerrotaan, että kyseinen Y K : n alakomitea kiertää vieläkin tätä kysymystä kuin ••kissa kuumaa puuroa" ja siten välttelee JLsian ratkaisua.* Asiallisesti puhuen Korean sodan lopettaminen voidaan toteuttaa h}rvin yksinkertaisten periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan, että tehr dään Kiinan Kansantasavallalle yksipuolisia esityksiä ^ ^— joiden tiedetään vain ärsyttävän Kiinan kansaa ja hallitusta — Y K : n tulisi aotaa määräys, että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot on poistettava määräpäivään mennessä Koreasta. Tämä olisi sellainen määräys mikä vavahduttaisi koko ihmiskunnan määrätietoiseen toimintaan ja takaisin sen. että V K : n toivomus tulee kuulluksi. On nimittäin muistettava, ettei edes V K : n lipun varjossa voida enää .\asian kansoja orjuuttaa — mutta jos V K : n lippu nostetaan oikeuden ja kansojen vapauden puolesta, niin sen juurelle kerääntyy koko. ihmiskunnan voimat. Tämä nyt päättymässä oleva vuosi oli vähällä viedä ihmiskun-ian uuden sodan kauhuihin. Jotta tuleva vuosi olisi onnellisempi. Y K n velvollisuus olisi miiärätä Yhdysvaltalaiset, canadalaiset, turkkilaiset ja muut sotajoukot pois Koreasta, jotta korealaiset voisivat itse päättää ^nhan maansa asioista, ^amalla pitäisi hetikohtaisesti palauttaa Fonifosaii saari Kiinalle ja kutsua Kiinan laillinen edustaja Y K : n jäsenyyteen. Jos YK:ri alakomitea on tehtäransä tasolla, niin se lakkaa kiitämästä periiskysyiq^ ryhtyy varjon>'rkkeilyn a^me^ta ratkaisemaan niitä ongebhia jotka ovat oleellisia. vuotta lisää, varustautumisalkaa, v a r s i n k i n a t c m i a l a l l a ; Siksi länsivaltain t u l i s i tehdä Ijalkkcnsa estääkseen y l e i sen sodan alkamisen nyt, j a keskittää voimansa Euroopan puolustukseen, jos s i i h e n k e r r a n o n vielä j o k u vuosi a i kaa. — C a n a d a n Uutiset. S O T A H U U T O SOTISI KAUKOID«^SSÄ Näyttääpä siltä k u i n Y h d y s v a l l o i s sa olisi p a n t u noissa varusteluasioissa k a i k k i pyörimään ison valta-akselin kautta. Presidentti T r u m a n i n puhe oli l a a t u a a n «emmolnen . . . T u l o k s e na näyttääkin, olevan, että." o n siellä ja täällä r u v e t t u profetoimaan, että m i l l o i n sota puhkeaa, eikä sitä, että m i l l o i n pys3rvä rauha saavutetaan . .. J o i s s a k i n piireissä näytetään a j a t e l tava, että Y h d y s v a l t a i n j a länsimaiden .pitäisi koettaa välttää h i n n a l la millä hyvänsä joutumasta, s o t a a n k a u kaisessa idässä . . . T o i s a a l t a k u i t e n k i n näyttää s i l t i k u i n j u u r i idässä olisi kommunistisen i m p e r i a l i s m i n h e i k o in k o h t a .. ,• Paneepa m i l t e i p u n t a r o i maan,, että suursota. Aasiassa pelast a i s i länsi-EuroGpänkin' . . . — V a p aa :Sana, Toronto, . ' L A l ^ I J A P I K E U S V A L i i E E N V A R A S S A G E : n häpeäiiinsn yhteistoiminta i den sakkf%hin. .tetty^;^_ a v a i n 'JäSöffiin. Muutama 'Icuukausi s i t t e n n i m i t t i T r u m a n W i l l i a m H . H a r r i s o n i i i M o r g a n i n kontrolloimasta Telephone and T e l e g r a p h Co:sta KansaUiseiiL. Tuotarmon Valvontakc-miteati^ JöalaajksL D e a n Achesonin Truman n i m i t ti v a l t i o s i h t e e r i k s i vähän s e n jälkeen, k u n Achesonin l a k i t o i m i s t o o l i r y h t y nyt puolustamaan M o r g a n i n a l a m a i suuteen kuuluvaa S m i t h B a m e y & Co. federaaiioikeudessa. t u o t t i v a t Vastähja^^i3§^ie^l|i^^^ toiselle }ä fejlaiselle diyi^- pnajia pahoja '..tia]>pij^^ mailia P o y n g y a n ^ i n ; p x ^ ( ^ ^ Suurin osa etelä^];eato^spta divisionista s a a r r e t u i n , j ^ t u ^ Kaksi päivää l u j öhemznin. i^ari^afkuun 21 päivänä, o l i liittolaisten'koä:o r i n te teliä useita muita sotavalmistelun avainasemissa olevia M o r g a n i n miehiä, itorgan. Rocketeller, M e l l o n ja d u P o i i t ' o v a t ne, j o t k a kontrolloivat Amerilcan i m p e r i a l i s m i a tänään. »a, ipiieii @iisi fgri®¥i!i koiigressissa Profes.sori Felix Iverson, piti Varso- | vassa puhien, joka Tshekkos;oyakias-sa Prahan raäicn kautta välitettiin Skandinaviaan. Julkaisc-nme, Työkansan Sanomista lainattuna puhe3n,. joka kertoo vaikutelinlsta Varsovan raur hankqngressista, seuraavassa. Sellajncn, joka «;i sodan. Jälkeen ole ctianut tsaa mihinkään kan-sainvälLsceri kongressiin, cl voi oHa huomaamatla sitä valta\'2a eroa, »oka %'alli.tsec ennen solaa ja nyt pidetyn Ijansainx-älisen koboultsen välillä,niitten kchocnpanca tarkas- -teltaessa. Ennen oli aa.slalainen tai .afrikkalainen edustaja har.vinaisuiis, — lam a t t a a j a n vaatimuksia eivät kä-s" tä, että sellainen vanha, vaicau- RiuliseUinen raohantyön tekijä k u i n minä h a l a a n olla. m u k a n a tässä kcngressissa, j o k a heidän käsl-tystensä m o k a a n o l i s i v a i n naamio p i m e i l l e p o l u t t i s i l l e . p y r k l m y k s i i l e. Minä toivon, että nämä epäilijät — suurimmaksi osaksi rehellisiä h y vän tahdon ihmis:ä — olisivat o l leet täällä. Heidän olisi pitänyt saada, k e h d a ta avoin, hyvää t a r k o i t t a v a katse k o n gressiedustajien silmistä, kuulla ne myrskyiset suosionosoitukset, jotka k o h d i s t e t t i i n täällä p u h u t u i l l e smMhär-tämyksen j a veljeyden sanoille* olla hinnä h a r v i n a i n e n nähtävyys — nyt läsnä asiallLsissa, vilpitöntä r a u h a n - näkee ja kuulee heitä kaikkialla. K o n - t a h t o a ilmentävissä neuvotteluissa e ri gi:c.s.sisali.ssa vilisi mu?tatu>-kai'iia. valiokunnissa ja k:kea se val:ava, se enemmän tai välie^n-.niiiu tumma"hoi-,; pyhä into, joka • antoi leimansa koko sia naLsia ja. mieinä, jotka.; liikkuivat j kongressille. Ja heidäri phsl pitänyt arvossapidettyinä ke.7ki!.iid^s-:3rame, kokea itse Varsoya, aikaisempi mil-tulkitsivat syvälli.^iä ajatukslfi ja ,pu- joonakaupunki, josta tuli "700,000 i h - .Mi-3.. A n n a Rcsenbergin ystävät o- itulvat sanoja, jpita kuunnoltiin e v i - ! m i s e n hauta j a v a n h a n k u l t t u u r in vat k i u k k u i s i a s e n johdpsta, että u r k - k i j c i t a käytfittiin häntä vastaan t o - O H ^alkanut kuulua. Etclil-Aincrilia d l s t a j i n a kuulustelussa, jolsa köEki h a - i a n t a a merkittävän paii::'::;ensa työ-koiscilu mi^lenkymiolla. Aasian ääni raunickasa, jossa oli sodan jälkeen ~ ' v a i n 22,000 asukasta jäljellä ja 8 5% nen nimittämistään apuläispuolustus-öihteex- lku. , •• - . • . . M r s , Rosenberg to j-stävät sanoma-leiidi- Tsä j a hallituksessa sanovat, ettei ttliden urkki jäin s a n o i h i n , voida l u o t taa: Se onkin totta. Sillä nämä ' t o d i s t a j a t " puhuvat mitä tahansa heUtä vaaditaan j a saavat isiitä tavallisesti 2.Ö d o l l a r i a päivässä. EEiraerkiksi C a rl Päiviötä vastaan oli todistamassa mies. jc ta. Päiviö ei o l l u t r n i l l o i n k a an aikaisemmin riähn}?!. Mutta tämä mies v a a n " t o d i s t i " j a hänen sanansa mieni täydestä. \ Näyttää, siltä, että nämä todistajat elävät kaksoiselämä-ä. K u n h e todis-t a t a t -ellaisia ihmisiä k u t e n mrs. R o - eenbcrgia vastaan, ovat he v a l e h t e l i j o i t a — l i k a i s i a v a l e h t e l i j o i t a , kuten mrs Rosenbergto y.stävät sanovat, i t u t t a kun'samat, vakäulit todistavat työväenliikkeen niiehiä Ja n a i s i a vasr taan, n i i n hc ovat samojen mrs. R o senbergin ystävien mieleltä o i k e i t a t o tuuden perikuvia, d e m o k r a t i a n palvel i j o i t a j a korkeampien ihanteiden j a aatteiden maTttyjTeja.. . — Tj^öniies- Eteenpäiri. vähentymiseen F o i t WiUiam, Ont Association of Commercial Fishermen syyttää p u u - massatehtaita siitä s i i h s a a l i i n vakavasta vähentymisestä, j o k a c n p m t u merkille Thunder Bayssa t-jnä vuon* na. Tämän v u o d e n sillisaali s o h a i noastaan n o i n kuudesosa norm.»alises-ta saaULsta, sanovat y h d i s t y k s e n edustajat. Muut S u p e r l o r - j i r v e n alueet, jotka sijaitsevat itään T h u n d e r B a y s - ta. ovat osoittaneet hucmattavaa s i U i - saaUin lisääntymistä. Y h d i s t y k s e n eduatajat sanovat tehtaiden pilaavan kalavedet jätevesil- . lään j a k a a r n a n jätteillä. K a a r n a a j a i muita jätteitä s a n o t a a n olevan j o i s r a - i i n palkeissa n o i n j a l a n paksuisesti. hön, ja Afrlican musta k.nnsa inuis-tuttaa olr.Taarsaolcstaan. Oii .tapahtunut v-^Itava ec]istysii';;:el. Tcirhiliinen jä sivistyksellinen keii.r.y.s cn.iäh2ntä-nyt kansoja toisiinsa ja tuonut myös kansainvälLset kokci&sct Jähemmäs toclcliisuutta s:iattaeii ne tcdelllsem-min kuin rdkaivscmijiin kuva.stamaan koko ihmi.skuntaa. Emmo ,cle vielä siinä,: ctUi Aasian edustajat täytläi.si-vät puolst kongre.s.isalista i^uten A a sian Icansat Uiyttävät puolst maapallon- pinta-alasta, rauti a jo nyt oli kongressin kol-:oonpana terveellinen muiatutu.s..siitä. eLlä,meiciän c-urcop-palaisten täytyy et.siä it.wllemme toiset keinot kuin täliän asti' käytetty sorron ja tekniikan ylivalta tyydyt-tääksemme ne oikeutetut vaatimukset vapaudesta, yhdenvertaisuudesta ja itsenäisyyde.stä. -joiden tietoisuuteen nämä Aasian kuohuvat iamismV.Joonat ovat heränneet. ICuinka -mukaan^iatempaavaa olikaan se voimakas, rehellinen yhteisymmärryksen tahtc, joka innoitti 80 maasta kailiista maanosista/kokoontuneita Vaisovan tuhatpäisen rauhan-kongressin osanottajia. SUIe, j o k a ymmärtää, että A a s i an kj-symys o n tällä hetkellä liaikkea h a l l i t s e v a , o l i micltäylentävää t o deta, k u i n k a sy\'ästi rauhantahto on juurtunut A a s i a n k a n s o i h i n . Se o a lupaus sovinnollisesta ratkaisuist a , jos v a i n lännen siirtomaavaUat käsittävät a j a n vaatimuksen — k ä sittävät, että A a s i a n vapaudenhet-k i on n y t lyönyt. Mutita myös muista maista oli saapunut vilpitlbmiä rauhanystäviä kantaen horjumatonta uskoa rauhan ja vain rauhan siunaukseen, etsien sotapropagandan ja sodanuhkan ympäröiminä tietä pelasta ja hädiistä — tietä rauhanomaiseen, yamiärtiimylcseen ja kunnioitukseen perustuvaan kilpailuun eri yhteskuntajärjettelmien välillä. Monia raskaita —. .suurimmaksi osaksi Oikeutettuja — tuomioita langetettiin, monia sovittavia sanoja sanottiin ja k.-uascjen yhtiisymmärryk-sellä yli rajojen, yli rctu-, aate- ja usiionnoUisten eicavaisuuksien oli voi-mäkkaha puolestapuhujia. Kouriin-i tm:tuvan selvästi liavaitsi, että rau-kaupimgista m a a n tasalle hävitettynä. Heidän olisi pitänyt nähdä Varsovan ghetton lohduton muurilaastierämaa, jossa murtunest betonipalkit osoittivat kohden taivasta j a j o i d e n a l l a niistä lähes puolesta m i l j o o n a s t a ihmisestä, j o t k a täällä s u r m a t t i i n , sadat t u h a n net jatkuvasti j a äinavsesti joutuvat lepäämään siten k u i n heidät temmatt i i n tästä m a a i l m a s t a — kaikessa r i k - kL-äjäytetyssä timtemattomuudessaan kohden taivasta huutavana muisto-m- erkkinä sodan pohjattomasta petomaisuudesta. Heidän olisi myös pitänyt nähdä uusi Varsova, j c k a a n k a r i n , lähes y l i - i n h i m i l l i s i n ponnlstoksin n o n - sec jälleen suurena j a a r v o k k a a na r a u n i c i s l a — e i p o r t t i n a uuden, s o d a n TalmlstelniUe, v a a n ilmeisenä todisteena P u o l a n k a n s a n uskosta r a u h a a n , onneen j a elämään. R a u h a n , onnen j a e l ä m ^ puolesta k c k o c n t u i myös Varsovan kongressi. Merkitköön se välitavoitetta tiellä kohden tätä päämäärää. h a j a l l e j a . se -pakjer^ sekasoCTo^ T ^n^ir\n^^'"\nV^ ttihottiih o s i a t o i sen ameri:^^i%b»3^ ykäs^- särmestö j a sekä 1 t n i r k k i l a j n e n px^^AJiii ^^im^ lod- K u k a hyvänsä saattaisi vielä n i m i - . uaJspijplelia I^onguahgJsta • - pohjoiseen^ oiiosii^ etääpiiplella sastrT|t^^ enstrq-mäisessä '^^iSi0^\^tsL, igierijaika-v ä i U d i v i s l o ^^ i S ^ u f r ^ a t e ö ^ . 5;l?ishyöiM£äys p M t t y i y l ^ e r a ^ p SB jätiilvät r a s ^ n i ' a s e ^ ^ sä j a gak^uÄva^^ i^e mäaettl-vät'tgi^ ti?iiips^' h e i h a j a 'fi^voi|tu!^nf^. i^iestä v a j i ^ e t ^ . ' : ® ! ^ ^ ]^ h y ö ^ y s v a i ^ u a ; a S - t IS ' h a u - pitsia^ 4Bi'}^ttäil^^^ M^ää-riä j a kpriii^isU^iia, 3rki^ lentpkpne. 1.953. imt»ttQrMtm^ ja suuret määrät; ^vdl» i^^y&i^i^ik. s^kä- iam-rnuksia. M a i r a ^ jöuhtk. i. päiv i e n välisenä "aikain^ saatujen, v a n k i e n jotikbssä on" 12 amä^kkalaista everstiä. 143. a m e r i k k a l a i s t a o n a n - tauturiut vapaaehtoisesti. P a l v e U j a t a r : E n minä n s i o ' ^ » . , P u h u t t e siitä tehdäksenaeafflyHj mustasiftkaiseksi. E l I S l i p t t M A A S lA K a p t e e n i : Tekö, olette se - t t o iH toinen, joka<mvälittan-jt &&Z s a o n h i f f a a ? ' ^ Sotilasrulla, .herra kapteeni, K a p t e e n i : Mitä varten teT«;, a n ^ i j a a n ? Palvellaksenne äiS vaiko valittaaksenne sopan ^ « Sotilas: Palvellakseni j u a ^ Itivon kä sitä s y ö ^ e n i . h e r r a ^ ^ ^ s>=s » * •. •*• . * STÄATEGMA B o p v a : Etikö leu.njiehelläni olevan raksaass^v k<mekirjoittajattaiBnsa kanssa» jgni i Englannin parlamentissa esitetty atomipommin kieltovaatimus Lontoo. — J o u l u v i i k o n , edeUisellä v i i k o l l a esitti LalDor-puolueen jäsen S. S. S i l v e r m a n p a r l a m e n t i l l e a t o m i pommin kieltovaatimuksen. Hän s a noi, että täinän vaatimuksen o h a l l e k i r j o i t t a n u t 1,200,003 brittiläistä. V a a timus o n s u u r i n p i i r t em samanlainen k u i n m a a i l m a n r a i i h a n l i i k k e e n T o i sen Kongressin hyväksymä vaatimus. Kreikan pataljoona saapunut Pusaniin ' Tokio. — Tänne s a a t u j e n t i e t o j en muikaan o n P u s a n i i n saapunut k r e i k k a l a i n e n pataljoona. P a t a l j o o n a on varustettu a m e r i k k a a l i s i l l a vaatteilla j a varusteilla. Sen sanotaan olevan k o k o o n p a n n im ' K r e i k a n sissejä vast a a n iaistellÄstd sotilaista. K . 4 . L L I S HAIVIMAS S a n Jose, CaJif. — Täikäläinen t u o m a r i ,määräsi erään hammaslääkärin maksamaan M r s . C a t h e r i n e B i c k ' i l le $1,050, k u n o l i vetänyt väärän h a m p a a n hänen suustaan. • liääkäiri ^ - y t - tää uusia silmälasejaan tästä e r d i - .dykseötä. — T a n s k a n amiraUteetto antaman lausunnon mukaan ovat tanskalaiset t u t k i j a t löytäneet meristä 13,500 j a l k a a .syvän kohdan. - S e on. poikaseni, kertfflfei 0 VI t a ^ j a s u u r e s t a m a a i h n a n ^ , - - N i i n p ä , n i i n k h i l Mutta «utä fl I ,nä sodassa t e h t i i n niillämifflla JUli ' l a i l l a . M h i u s t a tuntuu kertomu^ k u u l t u a n i , että h e olivat t a r p 3 * ^ m i a . i«ura J ^ r e U p P P I T U X N I L U O p e t t a j a : iSanoihan Ville mitä n ^ kitsee: Minä"lakastan. sinä raka; •hän rafcaistaa. elJJä, , •yiUe:'s? o n yksi n ^ aaaher i o . ^ ioku ammutaan, öäsiel * . • . •" • ' '• 3 lysti • OJANEN I^IES »rilippi •Kapteeni: Te sanoitte palvelHe ^ifi^ K a n n a k s e t i a ; ff^^ S t o ä l ^ I m ^ i : p i i n upseerien koi ijoitt^ n a k a ^ . v u o t i a j a haavoituin k lujnti des.tl, h^rxa kapteeni. K a p t e e n i : Te olette onnelli^kaa rafö. Ihinettden mLksi kuiaa fljnpunut teitä, kuoliaaksi soppa Jaluam.' ^^^^^ oran i uas .o; =; sBDUnI tIlo2 toi an k( ~ — Ä i n t a la I t f s y m y s : Onko k i r j e ja painoti teinä sensuuri Canadan ja Yhdys täin välillä, k u n Yhdysvaltain piic ^ = t a on m i n u l l e viimeaikoina tullut s i t y k s e n l mukaan l i i a n vähän pos —. l i e t i t haluava. VastaofS.: Meidän parhaitten ti( jemme r n u l ^ n sellaista sensuurii ole. Möäidolilsestl postiväiie«t« j o h t u i v a t joulupostin paljoudesta. nude J( Varsbvassa p i d e t y n maailniänraqlmnliil^ Kongressin C a n a d a n edustajat j a ' k a b s l huomioitsijaa m a t k o s t a ^ I a i y a B a t o r yn k a n i i e U a ollessaan p a l a n m a t k a i l a. SCAU-liiton L i i t t o t o i m i k u n t a haluaa täteu d o l t t a a seiiroilie. että urheiluväfili me j p entuudestaan tunnettu Kali K e t o l a , jokä. j u u r i on palannut Va; vasta maailman rauhanköngre; tulee puhuniaan eri paikkaku ällajuikäistim, taulukon inukais Pyydämme seuroja avustamaan l e s t a a n näiden tilaisuuksien,onni m l s t a huoneiden järjestelyn ja ilmi tamisen a v i i l l a paikkakunnillaan. K a l e r v o K e t o l a n puhetilaisuudei järjestetty seuraavasti: J o i i l i i l c 27 p. S t . Catharines ^ Taminik. Z p. Cobalt Tammik. 3 p. E i i k l a n d Lahe^ Tammik. 5 p. Timn^" JTämmik. 7 p. South Porcapine Tammib. 8 p. Round Lake Tammib. ^0 p. Toronto Tammik. 12 p. Montreal T a i n m i k . 14 p. Sudbury T a n u n y c 15 p. Beaver Lake T a n u n i k . 17 p. Sault Stc. 31 l ^ n j m i k . 21 p. Port Arllinr ' Samalla tiedoltamme, että S: P p r c u p i n e n V i e s t i sai luvan järj ( n i . pohjoisteii seurojen viestinhi sääntömääräisenä päivänä ja Be: L a k e n J e h u kansalUset hiihdot la t a i n a h e l m i k u u n 24 pnä ja pujotti h^ihdot saman kuun 25 pnä. iVöläisarhelluterveisin. Liittotoi k u n t a . Lähe: On PÄIVÄN PAKINA Joitakin uudenvuoden toivotuksia •V-hdistj-isen eroava presidentti • ^^^^ säilvttäminen on näille valtuute- Ko;.- McKee sanoi yhdistyksen toi- ^^^1^ i^aikkein ensmmäinen~tehtävä mesta asetetun m j r i n a h k i a i s i a varten — tehtävä, joka on mi ta suurimpien ansoja kokeilumielessä j a r i i s t a v i r a n - cmalsten avustamina. Hän sanoi n i i den osoittautuneen merkityksettömiksi j a että niillä c n h y v i n vähän a r voa, jos l a i n k a a n n a h k i a i s t e n hävittämisessä. , Rustaviranomaisten toimesta on myös asetettu ansoja Superior-jän^n saukkovaäran vähentämiseksi, yhdistyksen esitysten mukaisesti. ponnistelujen ja uhrausten arvoinen. Meidän maamme cn — onnellista kyllä — saanut suuren historiallisen tehtävän, jota monet eivät ciikä vielä ymmärrä — tehtävän olla tänä mm*- ros aikana maantieteellisten, sivistyksellisien'ja pcUit Listen edeilytystensä vuoksi sovinnon ja yhteistyön siltana idän ja lännen välillä. Mutta myös meillä o n m o n i a , j o t k a j-nunärtä- S a n o t a a n . että. " a l k u on aina, h a n kalaa, m u t t a lopussa k i i t o s seisoo". V o i olla n a m k i n , sikäli mikäli. R i i p p u u näes p a l j o n siitä, mistä p u h u t a a n . Jos v i l k a i s t a a n taaksemme j a katsotaan sitä latua, mitä olemme juijTl kuluneen vuoden a i k a na tarponeet, niin päinvastoin tuntuu olevan asia monessakin suhteessa. V i : o d e n alussa oli s o d a n vaara s u u r i — m u t t a vielä suurempi se o n n y t vuoden plättyessä. L o p p u ei siis t i m - i i u tässä p a l j o a k a a n helpommalta. Samoiri sodanhetsojam leirissä. H e i dän k a n n a l t a a n \-uosi 1950 t u l i m a a - l u k u u n l a i l l a " k u i n l e i j o n a " , siis h y v i n ' l u p a a v a s i i " , sillä o l i h a n K o r e an sotaa j o v a l m i s t e l t u , m u t t a n i t o moj o v i a sotatuloksia k u i n he s a i v a t k i n , vuoden lopussa i l m e n i j o vähän r a k o i l u a j a h o r j u n t a a sodanlietsojain k o r k e i m m i l l a k i n h u i p u i l l a. ^ S y t t a jos katsomme vähän pitemmälle tähtäimellä näitä maailman t o l j a u k s i a esim. s o s i a l i s m i n j a e d i s t y k s e n k a r m a l t a , n i i n s i l l o i n voidaan sanoa, että ensimmäinen puolikas vuosisadastainme o l i v a i k e a m p i . S o s i a l i s m i n läpimurto o l i t i e t y s t i j a "on vieläkin v a i k e a t a , sillä suuren rahan miehet tappelevat epätoivon v i m m a l l a etuoikeutetun luokka-asemansa j a omaisuuksien sekä heidän •yhteiskuntajärjestelmäänsä kuuluvien työttö-mjouöien j a s o t i en j a t k a m i s e n .puolesta. . M u t t a selvää o n k u i t e n k u i , ' että ensimmäinen puolikas vuosisadastamme o l i - s i t t e n k i n vaikeampi, sillä mahdollistä'-ön kehityksen kulkiessa, että edistys j a vieläpä sosialismin lanjeneminen voi t a p a h t u a k u t e n t o i v o t a a n ' h u o m a t t a v a l t a o ^ t a r a u h a l - l i s e s t i k i n ! N i i n , ^ n y t . a l k a a siis p i a n uusivuosi j a samalla meidän vuosisatamme j ä l kimmäinen puoUsko. U u s i v u o s i ' alkaa meille k r i s t i t y i l le tanamikuun ensimmäisenä, päivänä m u t t a j u u t a l a i s t e n p o r v a r i l l h i e n u u sivuosi a l k a a T i s r i - k u i m ensimmäisestä päivästä syyskuussa. T r a d i t i o n a a l i s e s t i katsoen vanhan k i r k o n toimesta p i d e t t i i n uudenVuo-denpäivimä ' a n k a r i a nuhdesaarnoja p a k a n a l l i s e n kansan kevytmielisiä t a p o j a vastaan. Jä k i i n joulupäivän v i e t t o t u l i yleiseksi, n i i n uusivuosi^ k i n , t a m m i k u im 1 p.. e l i kahdeksas päivä Joulun, jälkeen- t e j i t i i n Jeestik'- sen j-mpärlleikkauksen . j a n i m e n - s a a n n i n JiiHlaksi, ikuten a i k a k i r j at selittävät. M u t t a . t a v a l l i s e n . k a n s a n keskuudessa uudenvuoden päivä on. l e v o n j a t o t t a pu^huaksenuhe myös kevytanie-l i ^ y d e n k i r i j u i i l a . J u h l i t a a n , t a n s s i - t a a t i , järjestet;iMn v a i v b j a i s l a jne^ J a valvojaisten . yhteydessä valet a a n t i n o j a , jos e l muuten n i i n m i e l i k u v i n j a t t o a n v a l a r i n a i i " yhte3«lessä toivotaan, v a i k k a A . t a i k o j a enää u s - kottailsikaan. ' •', < w; I - ; Mitä • s i t t e n t o i v o t a a n ? S a n o t a a n, että " k o i r a k i n . n ^ e e u n t a l i h j s t a a n ". Me taas • tolypmi^e^uudelririjirf yön t i n o j a v a l a e s s a ; e t t a : l ^ TMacArthcr j a hänen^ Ij^isensa toisivat sotilaansa ^^'jöuji^ko^^ Iden,muiden fiänist^m^ T m m a n i l l e : toivramhe. enemmän a i k a a rnuaikkjarvösteltih harrastusta varten, siUä suiircrx-inään.president i k s i hän on.liian-löllyvinäpoäijs^ j o t a v a s t o i n Sääneh n;iuslik2uaiVoste-l u n s a oman tyttärensä; l a u l u n l a h j o i s ta kelpaisivat v i M a : jaiicimaiailTtiqn^^ nähtäväksi Wali - Ötreetto tnlesten kuittuinitasostJEL ; .• : .r . E v e r sU DrCTrile ' j ä häxieh poolujbel-l e e n nie_ tolvoamne : t u l e v a n a viionna lisää v a a l i t a p p i o i t a , että ^coiko k a n sa näkisi h J n e r i r a i v a t i ^ i t i f & i s t f Hm k u l n - k a «mttöa <m^ se-aJtofvarien palJön-yUs-tetitr '^desnokraattlfiiius^. , ' S t . LaorentiUe;, me toivomme OJsäfl rauhanvetoomuksia sekä Cana^ ranskalätellta että muUta canada snta,' j o t t a l i a n valtiolaivamme p miehenä o h j a i s i tämän yhteisen ai seiiime pois siltä vaaralliselta reitiltä, -niihin hän on antanut l u i s u a Wali Streetto amiraalilai vanaveäesFä. PearsoniUe me toivoxme siln aukenemista sikäli, ettei häntä «: l u u l t a i s i Yhdysvaltato epävTallis* •edustajaksi, joka puhuu nuta ^ Street ajattelee kansainvälisissä k ferensseissa. P o l a r e i l l e , jotka ^cieltäj-tyvät l i a l l i s e s t a kilpailusta sosialis^ •kanssa järjestehniensä pareainn desta, j a j o t k a rauhanomaisen, S l a auttavan kaupankäynnin ; mesta, harrastavat kj-hnän sodan k o p p l i t i i k k a a ja sen aiheiittan "tykiejä'* v o h i asemesta" sisäpolit k a a . me toivomme yleisen mielipit patahstiuksesta , n u n kovia omanf nonvaivoja, että heidänkin i m ^ ' t a Adamistaan löytyisi edes joJta rippeitä patrioottisuudesta ja » mliiisyydestä. Hlaikflle lavalDsille ihmisine, JO puolustavat rauhaa j a Canadan s a l l i s t a itsenäisyyttä — heidän pol tislsta t a i uskonnollisista mielipi» tään sekä Ihonsa väristä ja silaw s ä asennosta -välittämättä e n n e i i k a l k k e a k a i k i l l e tämän 1^' k a a a j i l l e j a l u k i j o i l l e , me toivotat cnnelllsempaa u u t t a vuotta. — * ^ « t es säkoara. TM KOI 81
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 28, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-12-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501228 |
Description
Title | 1950-12-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
I^yu 2 Torstaina, jotduk. 28 p. — Thursday, Dee. 28 F
Tdephones: Budness Office 4 - 4 ^
Bdttartai Ottice 4i4285. "
K Sakst Editor W. EadoxuL MaJ
Qtfdness Box Sadbary. On^arter
TOAUSmNNAT:
Canädas&ai: l vk. 6j(k} icfil^ 325
YMysronoIssa: 1 T I L 7 i » 6 kfc 3 i0
Suomessa: 1 v k . 7 5 0 , 6 kk- 425
vat'*iifil3^^i»e; laört^ sanottava, että buolimatta
siitä kuMa "vbiihattömiksi" me itsemme yksilöinä tunnemme, niin
meistä aniiioonisto sittenkin riippuu l o ^
itfhoas maailmansota vai saadaanko .se estetylisl
Kysy^ääihnJe itseltäirtme
•34iksi ravibäs^^ niin kovapaineisesCi yritetään pdoitsjla? >
Ja mikä ph tähän^^^^
•Eikö aaaoU?^ nito, että sodista rikast^^^
b^idän {>a)kkä3mansa propagandistit, yrittivät pitSä
poliittisesti vielä i i ^ ^ mitään
sodafivaär^ä^^^lodiell^^^
huolestuneita, ihmisiä «vilauttamalta heidän edessään kansalaisoikeuk-ata
nienetysö, fceskilörejä jne? Tarkoitus on sama molemmissa
tap^uUsissatv Siiuret kansanjoukot yritetään pitää toimettomina, joko
ti«tä(nätt8iilyyd0i täi pelon vuoksi. Sodanlietsojat ja sotakapitalistit
eiväthaluai sitar että^ kansanjoukot itse valveutuisi v ja siten vaikut-talsivat
maailman kohtalojen ratkaisuun.
Mikäli taas on puhe siitä, että .mikä on sodanlietsojia tähän asti
pidättänyt, ja mikä on heidän suurin kompastuskivensä sotasuunnitelmia
tehdessään, on se tosiasia, että miljoonaiset kansanjoukot kaikissa
maissa ovat antaneet selvästi ynrmärtää, että ne eivät halua
Sotaa eikä kunniaa kuolla Wali Streetin sr»takapitalistien tykin ruo-
-• kana;;'
Rauhanpuolustajilla ei ole mitään muuta voimaa eikä keinoa millä
puolustaa ihmiskuinnan elinoikeutta •mielettömiä, solaseikkailuja vas-iaan
kuin se, että niobilisoidaan miljoonat pikkuihmiset aktiivisesn
taisteltiun rtuhän säilyttämisen puolesta. >Iutta> kun meitä pikku-ihmisiä
ja niuita rauhanpuolustajia on satoja miljoonia, jotavastoin
sotakapitalisteja on vain pieni kourallinen, niin tästä johtuu, et!ä
«hkaava sota voidaan välttää, jos me rauhanpuolustajat emme jää
toimettomikisi sen paremmin \'alheeilisen turv-allisuu.stuTitcen kuin
peloittelunkaan perusteella.
Tosiasiassa rauhanpuolustajain yksi kaikkein suurin vihollinen on
omiCö- voimiensa ja mahdollisuuksiensa epäily. Mitä tarvitaan on
että liuömk)idaan sodan vaaran välitön läheisyys ja päätetääri
yt(Sityisi^9ti j4 j4iteisesti, että sellainen onnettomuus ci saa tapahtua.
Ja kuQ (muistetaan, että sodat eivät tule mistään yliluonnollisista syistii,
eikä- rangaistukseksi mistiiän pahoista töistä vaan vissien ihniisten
tahdosta^ niin silloin käsitetään, että inhimillisen työn ja toiminnan
avulla vöidaäti sodat ehkäistä.
Meillä öh jo selviä esimerkkejä siitä, että sodanlietsojien korkeimmilla
huipuilla ilmenee epäröintiä, horjuntaa jä vieläpä rakoiluakin
vuoksi kun rauhanpuolustajat ovat aktiivisesti ja määrätietoisesti
puolustaneet kansainvälistä rauhaa. Ja raita suuremmaksi rauhanpuolustajain
liike kasvaa, sitä helpommaksi tube torjua nykyiset ja
tulevat sbtaprovokatiot. . ,
uofannon
Elttsd SAlmm S y l r a n L a k e l t a . A l t a .
tajrtti j o o j u k u u n . I S päivänä 70 vuotta,
ittv, äiu» 'Hf&nias Torontosta,
Öat. täjrtti^SO vuotta- joulukuun 26,
päivänä.
JI7IIEA3IIJ^TE£5i;(
' Enrteh k u i i i m o n t a k a a n väkkoa k u -
i u i i mevsaänie tietää, että oliko i C o -
rcfi k o i m i i m e n ms^Umansodan a l k u -
/joitto, v a i s e l l a i n e n tynnäyB mikä nos-
:tattl IhnUslömnan e s t ä m ä n sodan ja
etsimään rauhaa.
Vlcttäcssämmu j o u l u a njeidän t u l i si
o m i s t a u t u a toiminnalle: s o d a n iSikäi-semlseksi.
Itunlsinä pnzilttävästi v o i maa
i n ä a i ^ raiAä-unelman toteuttam
i s e k s i j o s l i e v a i n löytävät keinot
v o i m a n i a käyttämiseksi. — U E News
I n t e r n a t i o n a l l e h d e n tolmituakirjoitus.
HALUAA E VBOOPASTA
^iDDJBN KOREAN'^
. . . V a a n CXhturchill, j a muut E n g l
a n n i n valtiomiehet ovat sitä mieltä,
Kirj. Art Shields
D a i l y XVoxkeiissa. j o a l a k a n n 18 pnä
n a t s i e n teolllsuusporhojen kanssa t u li
todistetuksi U S : n veteraalioikeudessa
Foley Sguaressa lokakuussa 1948.
M i r g a n i n kontrolloima^ s u u r i k o r p q -
r a t s i o n i a s e t e t t i in Rocsev!^tin hällin-
" ! toviranomaisten toimesta syytteeseen
tavat k u m k a W i k o n lähetti r a t s u p o - ! ^ ^ j j yhteistoiminnasta natsi-
U u s i sotatuotannoh d i k t a a t t o r i —
G e n e r a l Elect^-ie Corn presidentti
C h a r k s E . W i J s o n — c n l a k c i u - i l i k u r i -
j a lalttomuixsmcncpolistien sj^mbooli.
U n i o n i s t i t muistavat varsin h>'vin
Wil£onin a n k a r a n va-starinnan .säh-kötyclaisten
56 päivää kestänen lakon
a i k a n a 1946, mikä lokka l o p u l t a päätt
y i 13 l i palkankorotukseen. He m u i s -
liisit tallaamaan rauhallisia lakko-vahteja
Philadelphias-sa 1946.
Lakkovartioiden jchdcssa olivat sotaveteraanit.
Loukkaantuneita lakko-vahteja
jouduttiin viemään .sairaalaan
ja WEscn julkaisi lausunnon: 'tphila-dslphian
poliisi joutui käyttämään
voimakeinoja itsensä suojelemiseksL"
WiIson.n General Electric on myöskin
kiskureiden symbcpli.
Tosiasia on, että G E : n sahjtövalo-trusti
asetettiin .syytteeseen jotakuinkin
samaan aikaan, kun Truman valmistautui
ilmcittamaan V/ilsonin ni-mityks-
3stä. Syyttee.seen asettaminen
S a k s a n K r u p p h i tehtaan intressien
kanssa, työkalujen valmistuksessa t a r v
i t t a v a n k o v a n m e t a l l i n k o n t r o l l o i m i seksi.
•' •
Näitä työvälineitä t a r v i t a a n tankk
i e n , lentokoneiden j a m i i l d e n sotavälineiden
valmistuksessa. Roosevelt
i n syyttäjät väittäyät, että s o t a p y r -
k i n i y k s e t joutuivat kärsimään siitä,
k u n G.E. yhteistoiminta K r u p p in
kanssa r a j o i t t i t a r v i t t a v a n r a a k a - a i neen
saantia.
k u k a a n ei V9i t a r k a l l e e n sanoa,
k u i n k a paljon amerikalalsta verta
v u o t i t u f h a n tähden sodassa natseja
Tuomariixa asiassa toimi J o h n C.
K n c x , Rockefellerin Equitable Life
yhtiön j o h t a j a . Hän päästi G . E . hjrvin
h e l p o l l a , n i i j i helpolla, että yhtiö voi
maksaa- s a k o n vähemmällä k u i n y h d
e n ty«ö)äiwn työstä s a a t u voitto on.
Siitäihuojiniatta y h t i ö n / o l i ' t o d e t tu
osallistuneen h y v i n l i k a i s e e n - t o i m i n t
a a n . 31|tstÄ syystä G . E : h pr^iden-^
t i n n i n J S f ^ ^ i i n e n sotatuotannöh j o K -
:ti; tiiiamiota lierätr'
• I V t t S ) ^ ^ ^ ; v i i m e i i ^ huomatta-'
v i n l f f l ö g | a ^ nnäcditä; j i i i t a o n niniiT
haiiitti;^neistön
Korean tiedonanto
P y o n k n a n g . ^ A m m l k k a l a i ja
•heitä avustaneiden' m u i d e n Joukoj
e n men^tjäset " j o u h i i s i k o t i i n"
•hvökkäyksen hibistmnisen a l k i c v a l -
heessa. m a r r a s k u u n Iqppuxm 'mermes-sä
o U v a t s e u i a a y a n l a i s e t:
n osallistui seitsemän
•STTA
amp-nt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-28-02