Vapaus, June 28, 1949

              m
Sivu 4 Tiistaina, kesäkuun 28 p., — Tuesday, June 23
« i i i : ; ; - ;!
teiis; li
ipÄ. ffv;i"-''
piili il^i'^^
CSJ:n Kirkland Laken osaston
KENOGAMIN KENTÄLLÄ
sunnuntaina heinäkuun 3 p:nä.
Urheilua ja seurapelejä.
Hyvä ravintola
TERVETUJJOA JUHLI MAAS!
KESÄN PARA8 TUl,OS
Jyvä-Hkylän Kenttäurhrilijoldrn Toi-
To HyytliUDen heitti seuranMa Uimis­ta
fceaäk. 9 pnä ke«tän nuuiiman par­haan
tuloksen siihen mennessä heit­täessään
keiliästä 11.83 m. Samoissa
kisoissa juoksi A. Kainlauri 1.500 m.
matkan 3i>84 ja K. Huttunen 100 m.
II.4.
i Äänielokuvia tänne
i Suomesta
Monien valitfeufeien J ä l k t t n on on-nihtuttu
JärJeAtän^ään saärinollirifcr.
suorxialaisteh äänlelokiivain e-.ity.s
Canada.iiiä, lähinnä Ontario.sxa. Li«h:- \
tulevaisuudesÄa k i e r t ä ä kak-si .suoma-;
latsta elokuvaa kaikLsvsa suomalaisten
aufumlÄäa ontarlolal.sLf4.sa kaupungeissa \
iii «uurimmj.ssa maaseutukyh.ssä. .Suo-malainen
äänielokuva .siirtää m e i d ä t'
pariksi tunnik«i m l e l l y t t ä v d l l ä tavalla ,
lapsuudenaikaiseen kotol.wen ympä-'
riatöön, tucden etesmme tuha:Järv;."n •
maan vaaroineen Ja vUJalakeuk.sinsen. |
Sc on todella halpa matka mul.stojen ]
maahan. i
E n s i m m ä i s e n ä e s i t e t ä ä n Suom«;n
Filmlteollhuuden valmistama mahta. huhtikuun aikana, tiedottaa sensus-va
laulu- Ja musiikkielokuva ' K u l k u - I vira.slo.
SCAUL:n järjesfä-jän
matkaohjelma
Suomalais-Canadalalaen Amatöörl-urheiluliitxm
toimesta lähetetään Dn-um&
Mäkelä Jäfjestämlnnatlcalte eri
puolille Canadaa. 'Matkan alkupuo-k
! l a h ä n vieralU* seuraavilla paikka­k
u n n i l l a : . ^
K e s ä k u un
30 p n ä /. Port Arthur
H e i n ä k u un
3 p n ä . . . Budbury, Ont.
4 pnä Wiltefish
ö p n ä Beaver Lake}
6 p n ä Sault Ste. Marie'
10 p n ä —. . . Toronto
J ä r j e s t ä j ä n läiiettämlnen eri pelk-
; kakunnllle tehdään «Unä tarkoltuk-
: <i<^y:<-a., etvi saataisiin suuremmat nuo-
; rlsojoukot Liittomme tolmimian pil-
! r i i n . Siellä missä Jo on olemassa seu-
1 roja toivotaan voitavan voimistuttaa
niiden toimintaa' Ja missä vain suln-
' k i n on mahdollisuuksia, perustetaan
; uu.sla seuxoja.
Keholtamme kalkkia urhellulilk-
' kee.seen kiinnostuneita huolehtimaan
kokoashuoneistoista ja paikallisesta
ilmoiltamis^fita. Olemme vakuuttu-
• neita, e t t ä toimintamme tärkeys ol-
' valletaan Ja e t t ä asian onnistumista
autetaan.
Päiväpalsta
SCAL'L:n LiittotolmlkanU.
Manganeesia ei enää
tuoteta Amerikkaan
Washinj:ton. — M a n g ä n e e s i n Ja
kromen tuonti Neuvostoliitosta Y h -
dy.svaltoihln pysähtyi täydellisesti
Kalkkunan poikia
joulua varten
B r i t i s h Columbiassa on täxtä icevaa-nä
haudottu yli 164.000 kalkkuna r.
poikaa ja runsas 40 prosenttia niistä
on mjryty Ja lähetetty aavlkkoniäa-kuntiin.
B C on nyt toisella tilalla kalkku-nanpoikien
haudottamisessa Ontario.n
Jälkeen, missä tänä keväänä on hau­dottu
195.000 kalkkunanpoikflsta.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 Wellincton Street,
Ottawa, Ontario.
Puhelin 6-2389
r l n valssi". Sen p ä ä c s l l l a esiintyvät
tunnetut miomalaiaet f l l m l n ä y t t e l l j ä.
Tauno Palo, An.sa Ikonen Ja Joel
Rinne. Se o n Alfred T a n n e r i n saman,
nimiseen lauluun perustuva loistava
(llmiluomus.
Toisena kuvana e s i t e t ä ä n Suomt-
P i l m i n valmistama "Vihreä kulta'"
8e on suurenmoinen kuvaus Lapi.st't
Ja Suomen m e t s i s t ä . Suomen "vihre-ä.
stä kullasta". Siinä on suomalainen
m e t s ä t y ö m i e s omassa y m p ä r i s t ö s s ä ä n.
m e t f ä k ä m p i U ä Ja tukkijoella. Lapin
luonto on lumoava. Rlka.s Ja m a h t i -
va kauppaneuvos, Jolle r a h a ja loiste-lia.
s elämä on kaikki kaike.^.sa. me­n
e t t ä ä luonnonvlhassaan paljon -
vaimonsakin.
Nfcmä f i l m i t e s i t e t ä ä n e n s i m m ä i s en
kerran Canadaasa Sault Ste. Maries.sa
N ä i i ä t ä r k e i t ä metalleja, Jolta tar­vitaan
leräk-sen valmistamiseen, on
Yhdy.svallois.sa varastoitu uuden sodan
varalta.
. Neuvostoliiton tuonti Yhdysvaltol-
Ijin laski huhtikuulla 1,300,000 dolla­r
i i n . Edellisenä kuukautena se oli 4,-
3CO,000 dollaria.
Tyynyn höyhenet
puhdistettava hyvin
F a r m a r i n vaimo. Jolla on höyheniä
aivan takapihassaan, on n y k y ä ä n or.-
nellisessa asemassa, kutan icaikki w:
t i e t ä v ä t , jotka ovat k ä y n e e t isojer.
huonekaluliikkeiden vuodeosastoilla.
M u t t a ennen kuin h ö y h e n i s t ä saa­daan
hyödyllisiä tyynyjä, ne vaativat
v e r r a t t a in paljon huolellista pubdi.s-t
u ä t y ö t ä . Tässä on yksi menettely­muoto-
J o k a i s t a tarvittavaa vesigallonaa
kohti l i s ä t ä ä n yksi pauna sammutta- •
matonta k a l k k i a , m i t ä sekotetaan hy. ;
v l n veteen noin 15 minuutin aja.n \
K u n se on h y v i n sekotettu, vesi an­netaan
seisoa n i i n kauan, e t t ä siihen •
Munivan Itana-parven
menetelmiä
M u n i v a n kanaparven hoitoon s i s ä l.
t y v ä t monet yksityiskohdat vaativat
huolellista tarkkailua, asiaan k i i n t y -
.my.stä Ja Jatkuvaa valppautta. Voitot
tai tappiot johtuvat t ä t e n saaduista
tuloksista.
Saanichtonissa, BCrssa sijaitsevan
l i i t t o h a l l i t u k s e n koeaseman edustaja
R. A. Sansbury sanoo, e t t ä munivan
kanaparven hoidossa o n v ä l t t ä m ä t ö n,
ta se. e t t ä kanalassa o n h y v ä t i l m a n -
v a i h t o v ä l i n e e t j a sopiva l ä m p ö m ä ä r ä,
sillä n ä m ä ovat t ä r k e i t ä jseikkoja ka­nojen
terveydelle. Ruokakaukalot
olisi sijoitettava siten, e t t ä ruoka on
helposti saatavana kanoille, ja e t tä
ne voidaan t ä y t t ä ä mahdollisimman
v ä h ä l l ä kävelyllä. N ä k i n k e n g ä n k i i o -
ria j a rouheita p i t ä i s i o l l a a i i ^ saa­tavissa.
Hyvää Juomavettä pitää
myös olla aina saatavissa. Oikein
valmistetut vesilaittset p i t ä v ä t j ä t t e et
k u i v i n a . Sataa kanaa kohti suosi­tellaan
y h t ä 8 Jalan "comcaunifcy" pe-i
ä ä . Kuivikkeina k ä y t e t ä ä n menes­tyksellisesti
monenlaista ainetta, tur-vesammalta,
olkia, h ö y l ä n l a s t u j a ja
'Kengurusta ei ole
lapua maitofarmilla
F a r m a r i Joseph Hess l u u l i n ä k e ­v
ä n s ä n ä k y j ä kun 3 5 - p ä i n e n maito­k
a r j a t u l i vajaan lypsylle East G r i n -
steadissa. . K a r j a s s a o l i nyt 3S oliota
m u t t a 36:sta ei oUut m i t ä ä n hyötyä
maitofarmarille. Se oli kenguru.
.suomalaisten suurten laulujuhlien ai­kana.
Kumpikin elokuva e s i t e t ä än
vain y h t e n ä päivänä.
" K u l k u r i n vaUsi" e s i t e t ä ä n torstai­na,
tk. 30 pnä, alkaen klo 12 Ja v i i ­meinen
esitys alkaa klo 4.
• V i h r e ä kulta" e s i t e t ä ä n perjantai­na
h e i n ä k u u n 1 p n ä samaan aikaan
kuin yllä. Esitykset ovat suuressa
Italian-haalissa. Ovlmaksu 75 sent­t
i ä veroineen.
liuennut k a l k k i laskee astian Pohjalle , ^ ^ j ^ ^ ^ - ^ ^ j ^ ^ ^ ^ M i n k ä l a i s i a k u i v l k k e l -
Ja sitten kaadetaan-vesi h u o l e l l i s e s i j . ^ k ä y t e t ä ä n , se asia r a t k a i s t a a n eri
p a i k k a k u n n i l l a hintojen perusteella.
Nyt pannaan höyhenet isoon Kuivikkeet kostuvat k a n a l a n joissa-puhtaaseen
ammee.seen j a h ö y h e n t e n i j^in osissa, juomapaikan ympärillä,
p ä ä l l e k a a d e u a n t ä m ä puhdas k a l k k i , l i k k u n a i n alla jne. Ne p i t ä i s i poistaa
vesi siten, e t t ä h ö y h e n i ä sekotetaan i ja panna t i l a l l e uutta kuiviketta,
jatkuvasti huomattavan ajan. j o t t a ne | Keinotekoinen valaistus on muna-e
i v ä t tartu toisiinsa, ja e t t ä kaikki | .^^^^^^^^ijg ^ ^ i t ^ ä m ä t ö n t ä syksy, ja
h ö y h e n e t saavat kalkkivesikylvyn. j ^^jyij^yui^^ugi^^ aikana. Syöntipäi-
K u n h ö y h e n t e n sekottaminen lopete-1 pj^^^^ olisi p i d e t t ä v ä 13-tunti-
Uudesta Pakettipalveluksesta Canadasta Suomeen
Canadan suomalaisten pyynnöstä Ruotsin Amerikan linja on päättänyt ulottaa lahja-pakettipalvelunsa
Canadaan.
Nyt voivat myöskin Canadan suomalaiset l ä h e t t ä ä sukuIaLsilleen ja ystävilleen Suomeen seuraavanlaisen
kahvia sisältävän lahjapaketin. Joka on tullut erittäin suosituksi l'SA:n suomalaisten keskuudessa.
TYPE "C" " $5.97 SISÄLTÄÄ TULLIN
BRUTTOPAINO 10 PAUNAA — SISÄLTÄÄ 6 paunaa hienointa laatukahvia. Huolellisesti jauhettua
ilmätiiviisiin rasioihin pakattuna. Erikoiskäsittelyn
avulla väkevyys ja tuoksu saatu pysyväisiksL
RUOTSIN AMERIKAN LINJA
takaa laadun ja periMe tulon. Se edustaa nopeimmin kasvavaa lahjapakettipalvelna Skandinavian maihin
kuljettaen vuosittain yli 100.000 pakettia.
SAL:n PAKETTIPALVELU TARJOAA TEILLE SEURAAVAT EDUT:
• Suo.-n lähotys nopeissa S A L : n plkärahtiLnlvois-sa.
jotka kulkevat .Miännöllisesti. Me tiedämme
m i l l o i n puketti l ä h t e e t ä ä l t ä ja m i l l o i n se saapuu
Eurooppaiui.
• Viivytyksetön perille toimitus Suomessa. Ei
ajanhukkaa eurooppiilaisessa tullissa. Me mak­samme
t u l l i n paketin ollessa matkalla.
• Maksamaanne h i n U a n sisältyy k a i k ki
• Vain p a r a i t a laatua, tuoreita tuotteita l ä h e ­t
e t ä ä n .
• Paketti on taitavasti k ä ä r i t t y erikoisesti v a l -
mistetuun kartonkiin, joka t e r ä s v a n t e i s e n a takaa
l ä h e t y k s e n varman ja vahingoittumattoman pe­rille
tulon. . .
• S ä ä s t ä t t e aikaa ja vaivoja ostoksissa j a postit­tamisessa.
Vastaanottaja säiistyy e p ä m u k a v u u k ­s
i l t a j a k u l u i l t a , koska h ä n e n ei tarvitse huolehtia
t u l l i n maksamisesta.
TILATKAA PAKETTINNE NYT
Pikaisen ja nopean lähettämisen jouduttamiseksi lähettäkää maksumääräyksenne tä­nään.
Kirjoittakaa selvä vastaanottajan osoite.
EDWIN SUKSI
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN VALTUUTETTU ASIAMIES
taan ja kaikki h ö y h e n e t painuvat i
pohjaan, s i l l o i n p i t ä i s i olla v ä h i n t ä ä n |
3 tuumaa k a l k k i v e t t ä niiden p ä ä l l ä . I
H ö y h e n e t annetaan olla t ä s s ä ve­d
e s s ä kolme tai n e l j ä p ä i v ä ä , minkä
J ä l k e e n ne otetaan pois j a n i i s t ä pu­ristetaan
vesi esim. karkean kankaan
l ä p i . Sitten h ö y h e n e t pannaan puh.
taaseen veteen, p e s t ä ä n ja puriste­t
a a n vesi pois kuten ylempänä on
selostettu. T ä m ä n jälkeen höyhenet
l e v i t e t ä ä n joko verkkojen päälle tai
m u i h i n sopiviin paikkoihin kuivu­maan
siten, e t t ä ne saavat paljon
valoa, aurinkoa Ja ilmaa. Tämä k u i ­vaus
voidaan t e h d ä t y y n e n ä päivänä
ulkona, mutta tarpeen tullen myös
kuivassa j a l ä m p i m ä s s ä huonee.ssa.
K u n h ö y h e n e t ovat perusteelliiesti
kuivuneet, n i i t ä p i t ä ä p ö l y t t ä ä hyvin
siten, e t t ä n i i h i n tarttunut valkoinen
pöly l ä h t e e kokonaan pois. Tämän
j ä l k e e n ne ovat valmiit k ä y t e t t ä v ä k si
Jos mahdollista, pienten ja peh­meiden
h ö y h e n t e n k ä y t t ö on edulli­sinta.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury. Ontario
Napoleon kaiketi
aloitti sen
Kannuteollisuus olisi t o d e n n ä k ö i s e s ­t
i kehittynyt ilman Napoleoniakin,
sanoo liittohallituksen maatalousde.
partmentin kululusosaston edustaja
miss E d i t h E l l i o t . mutta varmuudella
voidaan sanoa, e t t ä Napoleon joudutti
t ä t ä k e h i t y s t ä . Sotilaallisen sanan­parren
aloittajana, e t t ä "armeija
marssii vatsallaan" Napoleon tarjosi
12.000 frangia kenelle hyvänsä rans­kalaiselle,
joka voi keksiä keinon
ruoan s ä i l y t t ä m i s e k s i h ä n e n sotilail­leen.
Osittainen vastaus t ä h ä n ve.
toomukseen saatiin v. 1809 jolloin
Nicholas Appert onnistui ruoan s ä i ­l
y t t ä m i s e s s ä k e i t t ä m ä l l ä j a panemalla
sen -tiukasti k o r k a t t u i h i n pulloihin.
Nämä pullot olivat luonnollisesti s ä r ­k
y v i ä j a raskaita ja suuressa .määrin
ne olivat soveltumattomia taisteluken­t
ä n kovakouraiseen käsittelyyn.
Vuosia m y ö h e m m i n toinen ranska,
lainen, Peter Durand. sai luvan v a l ­mistaa
p e l t i s i ä r u o k a s ä i l y t y s k a n n u j a.
M u t t a m y ö h e m m i n kun eräs Thomas
K e n n e t h anoi patenttia näille kan­n
u i l l e Yhdysvalloissa, patenttia ei an­nettu,
sillä viranomaiset p i t i v ä t p i l a n,
tekona koko asiaa. Mutta vuonna
1860 Yhdysvalloissa aloitettiin kui­t
e n k i n kannujen valmistaminen k ä s i ­t
y ö n ä . Ja v. 1878 perustettiin Cana­dan
e n s i m m ä i n e n k a n n u t e h d as
Grimsbyssa. Ont.
P i a n t ä m ä n j ä l k e e n tuli k ä y t ä n t ö ön
koneellisesti valmistetut kannut, j o i ­den
kannet juotettiin paikalleen. V .
1910 luovuttiin kansien juotta.misesta
j a otettiin k ä y t ä n t ö ö n nykyaikaiset
v a l m i s t t i s m e n e t e l m ä t . N y k y aikaiset
kannut valmistetaan teräksestä ja
n i i s s ä puhdas tinaus. Erikoisia ema.
l i l l a sisustettuja kannuja k ä y t e t ä än
s i e l l ä , missä muuten tapahtuu s i s ä l ­lön
v ä r i n muutos tai kannujen s i s ä.
s e i n ä t syöpyisivät kemikaalisista v a i ­kutteista.
N y k y ä ä n n ä i d e n kannujen ja niissä
olevien ruokien p i t ä ä t ä y t t ä ä h a l l i t i i k -
sen säädökset kuluttajien terveyden
— j a m\-ös rahakukkaron — suojaa­miseksi.
.sena. Valaistuksen a i k a n a olisi pidet­t
ä v ä tarkkaa kirjanpitoa ruoan k u l u.
tuksesta Ja munatuotannosta. Ruoan
kulutus ja munien tuotanto ovat ver­r
a n n o l l i s i a toislin.sa.
T y y d y t t ä v ä n munatuotannon edel­l
y t y k s e n ä on ruokintaohjelma mikä
y l l ä p i t ä ä kanojen fyysillisen kunnon,
e d i s t ä ä kasvua ja k e h i t y s t ä Ja tukee
munatuotantoa sekä y l l ä p i t ä ä mah­dollisimman
h y v ä ä ruokahalua.
K a n o j e n paino j a kunto olisi tar­kistettava
aina joka kahden viikon
kuluttua. Tämä voidaan t e h d ä par­h
a i t e n siten, e t t ä kcetellaan muuta­man
kanan rintalihaksia jokaisessa
kanahuoneessa i l l a l l a , j o l l o i n kanat
ovat orrella nukkumassa. Jos kanat
ovat laihtumassa, s i l l o i n p i t ä ä niille
antaa m ä r k ä ä m ä s k i ä joka päivä.
J a t k u v a tuottamattomien kanojen
h ä v i t t ä m i n e n pitää tuotantokustan­nukset
alhaalla.
Ohut Öljy on
aina parempaa
Useimmat traktorien moottorit öl­j
y t ä ä n automaattisesti, osittain pai-nesysteemln
avulla m i k ä pakottaa öl-jQtn
eri laakerelhin. Ja osittain läis-k
y t t ä m i s m e n e t e l m ä l l ä , m i s t ä muodos.
tuu kampikammloon ö l j y s u m u a . mikä
t a r t t u u s i l i n t e r i e n seiniin, renkaisiin
j a m ä n t ä ä n , siten antaen tarvittavan
voitelim.
M u u t a m a vuosi sitten insinöörit
tiskoivat, e t t ä m i t ä vahvempaa öljyä
k ä y t e t t i i n , sitä parempi suoja kulu­mista
vastaan j a pitempi i k ä koneelle.
Nyt insinöörit sanovat, että mitä
ohuempaa öljyä k ä y t e t ä ä n , s i t ä a l ­haisimmat
ovat korjausmaksut.
Ohut öljy l ä m p e n e e j a muodostuu
sumumaiseksi pikemmin kuin vahva
öljy. T ä s t ä johtui!^ e t t ä silinterien
s e i n ä m ä t JiTniännän renkaat öljyyn-tjrvät
p i k e m m i n koneen k ä y n t i i n pa­non
Jälkeen, aiheuttaen siten pitem­män
iän renkaille. Laakerien läpi
m e n e v ä öljy p i t ä ä ne k y l m i n ä j a voi­deltuina.
Ja mitä ohuempaa öljyä
k ä y t e t ä ä n , s i t ä nopeammin se menee
tiukkojen laakerien l ä p i , siten e s t ä en
kuumenemisen. Laakerit eivät pala
sen vuoksi, e t t ä öljy on l i i a n ohutta,
vaan p i k e m m i n k i n sen vuoksi, e t t ä se
on l i i a n vahvaa tunkeutuakseen ko­neen
k a i k k i i n osiin.
Ohuessa, h y v ä l a a t u i s e s s a öljyssä on
r i i t t ä v ä s t i suojaa laakereille. Ainoa
v a s t a v ä i t e ohutta ö l j y ä vastaan on se,
e t t ä s i t ä kuluu e n n e m ä n.
Jos öljyn kulutus tulee l i i a n suu­reksi,
silloin p i t ä ä ottaa k ä y t ä n t ö ön
seuraava öljy l u o k k a . Traktoritehtaat
suosittelevat tavallisesti k e s ä a j o a var­ten
traktoreille 20—30 numeron luok­kaan
k u u l u v a a öljyä. K u n tulee tar­peelliseksi
k ä y t t ä ä 40 numeron öljyä,
s i l l o i n p i t ä i s i moottori korjata (.over-h
a u l ) .
I — Maailman korkein pato on Hoo-j
v e r i n pato Colorado-joessa. Tämä pa-
110 on 726 j a l k a a k o r k^
Huuhkajaa ei pidä
ampua farmilla
. Älkää ampuko s i t ä p ö l l ö ä I On ole­massa
mahdollisuus, e t t ä tuo samai­nen
pöllö on kaikkein p a r l i a i n y s t ä vä
m i t ä farmarilla saattaa olla, sanoo
e r ä s asiantuntija.
P ö l l ö k ä y t t ä ä r a v i n t o n a a n p ä ä a s i a s ­sa
h i i r i ä , rottia, myyriä, h y ö n t e i s i ä ja
k a i k e n l a i s i a muita maataloudelle va­hinkoa
tuottavia tuholaisia. Se on yk­s
i luonnon oma vastaus j y r s i j ä in
kontrolliprobleemiin. Monet farmarit
ja hedelmien kasvattajat ovat h a v a i n ­neet
ja tunnustaneet pöllön linnuksi,
j o k a tulee laskea varojen t i l i l l e - j a sen
vuoksi suojelevat sitä ja koettavat
e d i s t ä ä sen l i s ä ä n t y m i s t ä farminsa
alueella. Nopeasti on h ä v i ä m ä s s ä y h -
teenalkaan sangen yleinen k ä s i t y s , et­t
ä pöllö on kanatarhan vihollinen.
T ä r n ä k ä s i t y s alkoi h ä v i t ä k u n o p i t t i in
t a r k e m m i n tuntemaan pöllön ruoka-j
ä r j e s t e l m ä ä ja elämää.
Tutkimukset ovat todistaneet, e t tä
s u u r i n osa pöllöistä on h y v i ä pöllöjä.
Y l e i s i n Amerikassa tunnetuista pöllö-lajeista
on "Suurisarvihen pöllö", joka
voidaan luokitella ihmiskimnan vi­holliseksi.
Mutta pöllölajit eivät a i ­noastaan
ole y s t ä v ä l l i s i ä , v ä ä n sangen
a v u l i a i t a yhteistoiminnassa tuholaisia
vastaan. Ottakaamme tarkastetta­vaksemme
tavallinen yöpöllö. jonka
k i r k a i s u t ovat meidät säikjrttänjrt
monta kertaa yön pimeydessä. Tämä
p ö l l ö tekee paljon h y v ä ä h ä v i t t ä m ä J -
l ä p e l t o h i i r i ä , h u o n e h i i r i ä ja tuho­h
y ö n t e i s i ä . Vaikka t ä m ä pöllö o n pie^
n i . v a i n 10 tuumaa p i t k ä , n i i n s i l l ä on
suunnaton ruokahalu j a se t u l i s i l a u -
haUe.
DDT ei sovi tomaa­teille
D D T h y ö n t e i s m y r k k y ä ei t u l i s i k ä y t ­t
ä ä tomaattien t u h o h y ö n t e i s t e n h ä v i t ­t
ä m i s e e n , sillä t ä m ä aine on joskus
tuhoisaa t o m a a t i n varsille.
Suurta tomaattimatoa voidaan hy­v
i n kontrolloida m y r k y t t ä m ä l l ä , joka
ruiskeena t a i p ö l y n ä s e l l a i s i l l a aineilla
k u i n Jyijyarsenikki, rotenone, sryolite j
t a i pyrethum.
Rotenone j a pyrethum samalla h ä - I
v i t t ä v ä t lehtikirpun, joka tekee tuhoa
tomaateille.
Kreikan patriootteja
uhataan salaisella
teloituksella
Lontoo. — K a k s i k y m m e n t ä kreikka­l
a i s t a patrioottia, j o t k a t u o m i t t i i n jo­k
i n aika sitten kuolemaan, on viety
A t e n a n vankilasta pois teille timte-mattomille,
tiedoitti K r e i k a n uutis­toimisto
k e s ä k u u n 20 pnä. Näiden
patrioottien joukossa on journalisti,
yastarintaUikkeen sankari Manolis
Clezos, Jonka telotus l y k ä t t i i n ä s k e t - \
t a i n tuonnemmaksi maailmanlaajui­sen
protestiliikkeen johdosta.
N ä y t t ä ä s i l t ä , e t t ä muutama p ä i vä
aikaisemmin n ä m ä patriootit vietiin
Atenasta Piraeusiin, missä h e i d ä t p a n ­t
i i n heti laivaan, jonka m ä ä r ä n p ä ä s ­t
ä ei ole tietoa. Vaikka m i t ä ä n var­maa
tietoa ei ole, e p ä i l y k s e n alaisena
aa kuitenkin, e t t ä Glezos j a kumppa­n
i t on s i i r r e t ty j c k o Aeginan tai K e p .
h a l l o n i a n vankilaan, missä h e i d ä t voi­d
a a n salaisesti teloittaa.
Farmarit ovat
o^otuskannalla
H e i n ä k u u n l ä h e s t y e s s ä on •preeria-f
a r m a r i e n keskeisenä toivomuksena
sade viljavainioille.
H e i n ä s i r k k o j e n ja muiden tuho­l
a i s t e n aiheuttamat vahingot arvel­l
a a n olevan yleisenä tietona h e i n ä -
k u tm e n s i m m ä i s e e n p ä i v ä ä n menneSw
s ä .
V a i k k a aavikkomaakuntlen farma­r
i t toivovat sadetta, he e i v ä t kuiten­k
a a n ole n i i n kovassa kuivuuden pu­ristuksessa
k t i i n Ontarion farmarit,
j o i d e n sadot ovat paljon kärsineet
touko> j a kesäkuun poutien cakia.
Kenen asialla Tuomi­nen
kävi Jugoslaviassa
T o o k h ö l m a . — Asiantuntevissa p i i ­r
e i s s ä kerrotaan, e t t ä turmettu suo­malaine
n provokaattori Arvo T u o q i i -
n e n on palannut ä s k e t t ä i n Jugoslavi­a
a n t e k e m ä l l ä ä n matkalta. Kuten
omistetaan. Tuomi en on tunnettu
s i i t ä , e t t ä h ä n Suomen sotien aikana
asettui suomalaisen ohranan j a Sak­s
a n gestapon palvelukseen. Sodan
p ä ä t y t t y ä h ä n ilmeisesti rangaistiista
p e l ä t e n s i i r t y i Suomesta R u o t s i i n va^
k i t u i s e s t i asumaan.
Tuomisen matkan Jugoslaviaan
e p ä i l l ä ä n olevan yhteydessä niihin |
k a n s a i n v ä l i s i i n juonitteluihin, joita '
Tfton Jugoslaviassa nykyisin harjoi- ;
tetaan. < i
— Canadassa on enemmän kuin 125 i
o i lajista puuta ja niistä on 33 lajia j
n.s. pehmeää puuta.
— Kiinankieltä puhuu suurin osa
maailman ihmisistä. Englanti on toi­sella
tilaila.
ALENNUKSQi
Pohjoismaideii suurimman kertojm
MARTIN ANDERSEN NEXöh
OMA-ELÄMÄKERTAROMAANI
" M U I S T O T "
ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu -- 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taiteen läsnäolon.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD
BOX 69 SUDBURY.,
NAUniKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
"Sparion" sähkögramofoonilla
• • • ,
"SPARTON" Sähkögramofooni — MalU
GO cyclen sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni Si
taa 10 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukani
Hinta
"SPARTON" Record Player — MaUi 148.Bp|
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä i
dioon hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkM
punaisella fabrikoilla. Siro ^a aistikas laite radioni
teyteen.
Hinta fi|
Lähetetään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähety
Vapaus Publishing Company Llil.
100 Elm st. West Sudbury, I
CSJ:n Toronton "FINLANDIA" kuoron
J U H L A •
TARMOLASSA heinäkuun 2 ja 3 p:nä
JUHLATANSSIT
lauantai-iltana t.k. 2 p:nä
KONSERTTI
sunnuntaina t.k* 3 p:nä alkaen klo 2 i'p.
OHJELMA:
Toronton sekakuoro.
Tyttökuoro
Soololaulua
Puhe..
Viulusoolo.
Duetto
Tanssiesitys
Soololaulua
K u p l e t t i . .
Triolaulua
Pialaoöj
"'(Johtaja iielvi Vuoti) f
;Donway SymphoMCBJ
(Johtaja Helvi Vaail|
;....ThorsH«äj
Lauri Utnj
. . . . . H e n r y 1^1
Aino Ja Tinat
.Aino Helkkinal
Martti ViöiI
. . . H e l v i . Aino ja IM»!
Tulkaa kuulemaan uusia ja kauniita lauluja ja nauttimm
kciästä Tarmolassa. JUHLATOIMIKUNTA.
Suomalainen Ääniclokuw
Suomen Filmiteollisuus O Y : n valmistama mahtava laulu-j«
musiikkiel<&uva
"KULKURIN VALSSI"
TAUNO PALO, ANSA IKONEN, JOEL RINNE
Alfred Tannerin samannimiseen lauluun perustuva Ifi*
tava filmiluomus, joka palauttaa mieleen nuoruus^i»"!
siemme elämän ja luonnon Suomessa.
ESITETÄÄN VAIN YHTEVA PAIVANA
torstaina, kesäkuun 30 p:nä alkaen kello
suurella Italian haalilla Sault Ste. Marie, Ont]
Viime&nen esitys alkaa klo 4.
TOINEN
SUOMALAINEN ÄÄNIELOKUVAj
«VIHREÄ KULTA"
Suorni-Filmi OY:n valmistama suurenmoinen
Lapista ja Suoman metsistä. Siinä nähdään suomalajn»!
metsätyömies työssään ja tukkikämpissään. JUOB»»|
liittyy viehättävä ja jännittävä rakkauskertomus.
ESITETÄÄN MYÖSKIN VAIN YHTENÄ PAIVJI»*
perjantaina, heinäkuun 1 p:nä, alkaen klo
suurella Italian haallUa Sault Ste. Marie, U»j
Viimiainen Mitys alkaa klo 4.