Vapaus, November 7, 1950

              1 7 I i
^ >i -3. / j
S), ' ^ 'f Sivu 2 Tiistaina, marrask. 7 p. — Tuesday, l^ov. 7
ii
V
1^
)
i i i
f
i
.11 • ' ¥ ti,'; *
• • .. .<fAi'i:'-'/• .':-..v
IH * ^ »ai-I s <
I-'
b
Siis
r ^ W'
^ 1 " . i i
XiXSSHESJV) — lödcpcndent Xaöoi
Organ of Finnish Canadlaiis. Es-teibllsbedfiov.
etu. 1917, Autborlzeti
aft^semid «lass niaa f>y tbe Fost
QSQ(» Department^ Ottaw4^^^^ Fub-
Ualtetf ilirioe ve«My: T u e s d a y s.
l^r Vasaus
f^IlaUng CTonipany at 100-102
• Eihs 8 t . ' W , Stulbttt7, Ont» Canada.
Telephone»: Business Office 4<42e4.
Editoriai Offlee 4-4265, Meaoasa
E/SuksL Editor W. Eklund. Mailtng
Xaöoai ddrees Box 69, Sudbuiy.^Ontällo.;
Advertising rates lipon aiipUcatloo.
TVanslation free of diaige.
TILAUSHINNAT:
<:;anadas8a: 1 vlc 6JQ0 JS U C 325
yhdysvalloissa: 1 «k. 7 i » 6 k k . 3Ä)
Suonjessa; 1 vk. JM G kk. 4:23^
Tanaan, marraskuun 7 pnä 1950 tulee kuluneeksi 33 vuolta siitä,
jolloin Vanajan sorretut, riistetyt ja ailaspaineiut kOTsänjouk^
tjyatj^kä tsaarien ja fertanonhferra että Kereaskin ja porvarien val­lan,
ja ottivat vaUiovaHänönjäipM^^
'' Ja huolimatta lainkaan siitä, niitä-me >tästä asiasta ajattslemme,:
historiallinen tosiasia «n, etlM.öiiloi uusiäjahjitksoV sosialismin
kokeilun Ja täytäntöönpanon ajanjakso ihii^^^^^
lisinin teoriasta tijli siis 33 vuotta sittsn todellisuus ja mikä tärkeintä,
se'>toimii siunausta tuottaen ja^tebf:i.^aasti. Katsotaanpa joitakin
•.• .seikkoja:-'•
: ''Kukaan täysijärkinen ihminen ei tvof väittää, että tsaarien tai ke-renskien
Venajäröirsi myöritarjyt kansallista itsenäisyyttä Suomelle.
Pijnvastoin tiedetään, että jos valkokenraalien vastavallankumous
oIi<ii Venäjällä onnistunut, niin se olisi tarkoittanut muun lisäksi sitä,
ötta bolshevikien Suomelle antama itsenäisyys olisi loppunut siihen.
^Ii/tta sasialistinen maa ei halua sortaa eikä riistää toisia maita, ja
niinpä nähdään, että vaikka esim. itsenäistyneen huomen hallitsijat
ovat Tehkieilleet ja sotineetkin tätä sosialistista niaata vastaan, hiin se-on^
kuitenkin, ei vain kunnioittanut Suomen kansallista itsenäisyyttä,
vään asiallisesti puhuen puoluslantitkin sitä Sak«an imperialistisia ai-koinuksia
vastaan.
Kukaan järkevä ihminen ei liioin voisi^väittää, että tsaarien tai
kerenskien takapajuinen maa ja sen lahjuksien otosta rappeutunut
hatlitas olisi voinut .viedä juuri päättyneessä toisessa maailmansodas­sa
sellaista roolia, mitä Neuvostoliitto siinä vei. Sensijaan kun ensim-^
TOIsessa maailmansodassa Venäjä sai selkäänsä kaikilla rintamilla —
^ ^VJU>5 tsarismin turmeltuncisuudelle — Sosialistinen Neuvostotasaval­tojen
Liitto vei johtavaa osaa fasistiäkselin murskaamisessa ja siten
•nifehetellessään pelasti lukemattomien canadalaisteri ja .muideh liitto-fölSlen
sotilaiden ejämäh.
Jokaisen puolueettomankin ihmi.sen täytyy myöntää, että'koko
Nj^uvQStoliiton sisä- Ja ulkopolitiikka kohdistuu nyt maailman rauhan
säilyttämiseen ~ siten taas tehden palvelustaan niin naapurimailleen
kttin koko ihmiskunnalle. Ulkopoliittisella alalla .Neuvostoliitto on
ehdottanut atomiaseiden; hirvittävien joukkotuhoaseiden hävittäriiistä
K.AIKIST.^ maista, aseistuksen yhteistä vähentämistä ja suurvaltojen
neuvotteluja sptapropagandan harjoittamisen asemesta. Sen sisä­politiikan
leimaa-antavan» piirteenä on — ei tylckejä voin asemesta
ohjelma — vaan jättiläismäinen rakeniiusty^ rauhan hyväksi. Siellä
on ryhdytty toieuttämaan maailman kahden suurimman sähkövoima-l^^
tpksep rakentamista, .jättiläiskokoista suojavyöhykemetsäalueen is-
JVljista -ja sellaista kanavaverkoslon kaivamista, että se antaa kymme­niä
miljoonia eekkerinaloja uutta viljelysmaata älu-eilta ihitkä ovat
tähän asti olleet hyödyttöminä erätnaina.
" Mutta tärkeintä kaikesta on tämä! 3Ie voimme hyväksyä täi oi-,,
Khyväksymatta Neuvosto >railit5syan järjestelmän. Me voim-;
raifrpitaa omassa maassammesellaisenliallituisfärjestelmän enem­mistö
kansasta haluaa. Mutta meillä ei ole oikeutta määrätä Neuvos­toliiton
eikä minkään muun maan kansalle sitä, minkälaista hallitus-
Järjes'{fclmäa siellä on seurattava. Toisin sanoen, m Neuvosto­liiton,
kansat hallitsevat itseään, se on Neuvostoliiton asia, kuten se­kin
on meidän oma asiamme, miten canadalaiset hallitsevat €anadaa.
Jos me hyväksymme ylläesitetyn, ainoan demokraattisen ja oi­keudenmukaisen
kannanj silloin tulee tuomittavaksi nykyinen "Venä-
Jan vihaaminen ' ja tilalle astuu ystävyys ja yhteisymmärrys, joka tie­tysti
auttaisi molempia maita, mutta erikoisesti Canadaa. Kuvaavaa
ta&sa yhteydessä oh Neuvostoliitossa äskettäin vierailleen • Canadan-
N^uvostoliiton ystävyysyhdistyksen presidentin, Dyson Carterin lau-stinto,
missa^ han viittaa siihen suuren kaupankäyntiin mikä on käyn­nissä
Neuvostoliiton sekä liritannian, Suomen, Ruotsin, Tanskan, BeU
gian, 'Kiinan jä Euroopan^kansandemokratiamaiden välillä ja sanoo
se^"-perusteella, että (Janada voisi käycrä $500 miij. arvosta 'kauppaa
X«J4vostoliiton kanssa.' .Mitä tämä tarkoittaisi hyvinvoinnin ia työ-maHdollisuuksien
lisääntymiseri merkeissä, sen jokainen voi laskea itse.
'' Mitä me tar\'itsemme on se, että vihan lietsonnan asemesta etsi­tään
ystävyyttä ja }'hteisymmärrystä |>ohjoisen naapurimaamme kans­sa.
Tässä yhteydessä onkin onniteltava yllämainittua ystävyysyh-djstystä
siitä, kun se on järjestänyt erikoisen Canadan ja Neuvoston
yslavyyskuukauden kuluvan marraskuun ajaksi.
33:X VCpDEN JÄLEEE» -
Ki^ltaekjimnentäicol^; vuotta sit­ten,
nia»a5ko«ii 7 jtriJä%17,
nen dean xMa^fiäioäi^.^^
miaet erusirat fcijiltiaÖOTiisia | a ru-partvät
i a k e n t a m^
simmSistä £C8ialististä maata^ Hei­dän
Vi^ireisaään olivatianat: "Batihaa,
maat* Ja,leipää." l«euvcÄiolilt<)iii vi-hoUi^
et ;eiiiiiwiiV9t kerta 'tbisei^^
keeii: sosialismin fettkl4ttfnistä. He
iärJeisllvät k i k K i suurta' i n t e Ä t i c -
«ptakviioBlnä 1918rja^lM
kitt ; ne epäonnlstMivat; >Jäsialis.ifen
räkenniaos^h ki&aii&iAL^kia^^ se
on lujfempi 4cuto d^ci^oi^un'!^^
u u m t ^ i ^ u r e i j^^tfn !^ jraulianpro-
Jektieii rvikJiniMstö'^^^^ menofi.sa
yitäityil^isyy tt4 'feo^m vai-hettaifeöhiti;
Caita
SUNXPA SE «HUONO
PUOU" ONKIN
Amerikkalaiset ovat tulleet Koreaan
imperialisteina, hankkimaan vaikka­pa
pienenkin siUanpäänescnian, josta
voisivat aUcaa bydötäykscn denaö-kraattista
maailmaa vastaan.' Luu­len,
että Amerikah valtiomiehet; Jot­ka
tunnetusti ovat. erittäin 4iuonöJa
diplomaatteja, tekevät perusteellisen
laskuvirheen... Vaikka Ameriklca nyt
näyttääkin pyrkivän kolco maailman
poliisiksi, ei se M y niin helposti kuin
£e luulee, - Täältä -niaailmassa on
muitakin kuin amerikkalaisia. Eivät
nämä mtnit niinkään 'helposti alistu.
He tappelevat. Amerikan olisi syytä
muistaa Hitlerin kohtalo. Hän myös
'P3rrld maäiliuahherruuteen:. . . :Her-;
rat lännessä koettavat' kaikin tävOIn
provosoida sodan. Muualla psnritään
hankkimaan: tailhantakeitä. 'Kan­sanmies,
Työkansan Sanomat, H:ki.
Sanotaan LPP:n julkilausuiiiassa^^^^N^
liiton perustamisen 33 yudsipäii^ii johdosta
mmm9f
Bombay. — (Telepress) — Täällä
ilmestyvän "OrcssK>ads"rlehden New
Yorkin kirjeenvaihtaja Itirjöittaa leh­delleen,
että "uakomaanpalvelusta"
vairten koiilutettaville äinerikkalalsil-le
sotilaille opetetaan iny&s Ihlndus-taninkisltä,
JcCta on Intian pääkieli.
Lehti Julkaisee facsimilejäljennöksen
amedkkalaisen '^Hindustanlklelen pu-iheluoppaan'
eräältä, sivulta, joka si-ssötää^
f^ymyikaiä-sUtojen, rautatie­asemien,
lentokenttien ja tinneijan
yks^iden sBjalnnista Jne.
: Kuvasta iiäkyy-myös seuraavat-kti-
Vaavat lauseet: "Tottele, taikka am­mun"
— •iNa3^mtottlle kartta" —
"Olen amerikficalainen", Kirja sisältää
myös jöukch lauseita, joiden avulla
intialaisilta jfcoetetaan saada kiriste­tyksi
tietoja. Sellaisia lauseita ovat
mm. "Sinut palkitaan"; Ja "Tämä ein
Amerikan rahaa." •
Lehti toteaakin, että "amerikkalai­sille
sotliaflle ei opeteta hindnstanla
pelkän lomamatkan tarpeiksi *. "Ame-rlkkalaisst
valmistautuvat miehittä­mään
maamme", lehti kirjoittaa ja
jatkaa, että karachiJsa oleva USA:n
lähettUäs cn tarjonnut Intian Jhalli-tukselle
doUarilainaa .muutamien G i l -
gitin alueella sijaitsevien lentokentti­en
USA :lle luovuttamista vastaan.
; Murhayritys Tnimania vastaan - ja
\ \ iime keskiviikkona tehtiin \Vashingtonissa presidentti Trumania
vastaan katala murhayritys, mikä kei-ran uudelleen osoitti, että yksi­löllinen
terrori ja kosto edustaa sellaista toimintamuotoa, minkä työ­väenliike
tuomitsee ja hylkää nyt ja aina.
I Murhilla ja terroritoimenpileillä ei voiteta mitään huolimatta
Siitä, onnistuvatko salamurhan suunnittelijat toimenpiteissään tai ei­v
ä t k o pnni.stu. Päiiivastoin on asia, sillä kysymys ei nykyaikana ole
loppujen lopuksikaan vain joistakin yksilöistä, vaan kokonaisista luo-
Jcis^a ja niiden virallisista johtajista. Toisinsanoen, jos väkivaltämie-
|iet. onnistuvat raivaamaan jonkun vihatun vastustajansa yksilömur-
Jian avulla, niin tilanne ei siitä parane lainkaan, sillä hänen tilalleen
Jtflee toinen, aivan yhtä vihattua ohjelmaa edustava yksilö. Mutta
tnuthatUH tai niurhävritvksen kohteeksi jpiitimut henkilö — ja välilli-sesta
siis hänen vihattu ohjelmansa>- saa syn)patiaa ja siis lisää kan-l
i ä i u s t a itselleen. Sitäpaitsi l\istoria osoittaa kiistat^ että val-
Jassaoleva taantumuksellinen luokka, usein provosoi tällaisia Van der
!|rtidi)ben tihutöitä, oikeuttaakseen valtiolliset :sortotoimenpiteensä työ-pEnliikettä
vastaan; • - • ' '
5 iKatsottakoon siis asiaa humaaniselta tai yhteiskunnalliselta kan-
EHRENBtJBG EI PÄÄSSYT
K A Y M A A N TANSKASSA
Oslo, — Täällä lokakuim puolivä­lissä
vieraillut nfeuvostoliittolainen
kirjailija Ilja EhrenburgUta kiellet­tiin
Tanskassa maahanpääsyoikeus.
Ehreiibur^ oh määrä puhua jossain
suurkokouksessa Kööpenhaminassa,
Toronto. — Labor-Prcgp-easivc-puolueen
kansallinen toimeenpaneva
kcmitea c n maailmanihistcrian ensim­mäisen
sosialistisen valticn pen&to-mifen
vuosipäivän (marrask. 7)' joh­dosta
antanut^ julkilausuman, -jonka
slsär.ö o n seuraavanlainen:
Meidän pohjoinen naapurimme,'300
miljoonan asukkaan Neuvostoliitto,
juhlii märräsk. 7 pnä neuvostotaaa-valtarjsa
perustamisen 33. vuojsiiÄlvän
johdosta. Tämän iloisen merkkfiSäi-vän
Johtavana sävynä on rauha.. '
Ihminen on kohtalonsa hertra Neii-vOjStoliitpssa.
Neuvostokansa työs­kentelee
ahkerasti rauhan puolilta
koska sen Johtotähtenä o n yhteistoi­minta
ja luova työ ihmisen hyifin-vbinnin.
arvon ja kulttuurin edistämi-seksi.
Rauha, eikä sota, o n jokaisen
hyvää tarkoittavan miehen ja naisen
ihanteena.
Kaikkivaltiaan kansan v;ipittömän
talidon mukaisesti työskentelee lieu-vostohamtus
kärsivällisesti Jäatftiii-sesti
rauhan hyväksi. Se asettaa
suuret toiveet Y K :n perusldrjaan. Se
oli enslminäinen ehdottamaan aseis­tuksen
vähentämistä, . atomiasefd^
kontrolloihtia Ja hyökkäyssotien .kiel­tämistä
koskevan pyhän sopimuksin
allekirjoittamista.
Neuvostoliitto oii lhm'skunnan Val­tavan
rauharUlikkeen johdossa, val­miina
yhteistoimintaan Canadan, Y h ­dysvaltain
Ja kaikkien maiden kanssa
sodan poistamiseksi. \
Neuvostoliiton• valtiomiehet - t ai
kansalaiset eivät ole koskaan kehoit-laneet
ryhtymään .sotaan tai ylistä­neet
sitä. , Kerta toisensa jälkeen'on
pääministeri Josef Stalin korostanut
kapitalistisen ja sosialistisen järjes­telmän
rinnakkaisen olemassaolon
mahdollisuutta ja niiden välisen yh­teistoiminnan
tarpeellisuutta. Neju-vbstovaltion
perustaja Lenin loi poh­jan
t ä t ä rauhan periaatetta varten
yli 30 vuolta sitten.
Työskennellessään maailman
h a h hyväksi,, o n neuvostokan.sa koti­maassaan
antautunut valtaviin''^fi-teiskunnah
rauhallisiin rakennustöi­hin.
;',:''.'.
Tuhansien mailien pituisia metsä­vyöhykkeitä
istutetaan kuivuuden
voittamiseksi Ja ilmaston muut-ämi-seksi.
. i-- i»
Parhaillaan rakennetaan _';^vesl^ %;
malaitoksia tuottamaan 20 JiUoioi a»;
kilowattitunt:a ^hkövpimaa" vuodes­sa.
Näiden jättiiäismäisten vesivoi­malaitosten'
rakehiaihiseh
työ. Jonka se on suorittanut raadeUun
kotimaansa uudelleen rokentamiseksi?
Se on sitä työn urhoollisuutta. Joka on
nykyisten valtavien rauhanajan ra­kennustöiden
perustana!,
Canadalaiset, jotka myöskin odot­tavat
sitä uutta pälyää. Jolloin ihmi­nen
lopettaa sodan ikuisiksi ajoiksi ja
Jolloin ihmfsen kaikki toiminta koh­distuu
ninsaan elämän hankkimiseen
luonnosta, käsittävät sen. ylevän / so-,
sialistisen humanismin, joka innoit­taa,
naapureitamme Neuvostpliltcssa.
Aikakausien soihtua kantaen he ete­nevät,
näyttäen valoa kaiken kurjuu­den,
tak^ajtdsuuden Ja sodan pols-tamiselisi
maailmasta.
Pyrkien elämään hyvinä- naapurei­na
kaikkien kansojen kanssa; on ca-nadalaisten
toivottava rauhaa Ja me­nestystä
pohjoisille naaptnreiUemme
rau-heidän
sosialistisen
£tyntymäpäivänä.
Meidän on tartuttava heidän ystä-vyydeh
mielessä ojennettuun käteen­sä.
'.-:'-::''•':/••:]•' •
Meidän oii luvattava, että Canada
tulee ajsetttunaän yhteistoimintaan
heidän kanssaan rauhan hyväksi.'
Meidän cn ryhdyttävä entistä roh­keammin
> Ja . entistä yhtenäisimphiä
toim'maan rauhan hyväksi ja luvat­tava,
että -Canadaa el saa sotkea sii­hen
perulliseen atomisotaan. Jota
. ^, .Yhdysvaltain imperiaUsmhx voiton-hänen
^ . j a n s a anteenshta hhrvlt- -^glkälset moninLIjöneerit Ja kenraa-tävan
hinnan: 13 miljoonaa neuvos-toiluhlstä
kuolleina Ja haavoittuneina
Ja 20,000 kauptmkia j a kyläk soraia-jinä.
,
Voiko sanat kuvata niitä kärsimyk­siä,
jolta se kesii eaävuttaakseen voi­ton
fasismista? Entä se lirboollihen
jjt vatnfetrtevat.
Raittia « n ^ ö v ä e h ja demokratian
t^nmcn sota <äi htqiärialisxuih' tuh-jjBs!
V •; ; .'•
JB^misoJen ybteineo v^ata voi Ja sen
pdtöä aiftäista Im^tiäi^ä^
viäihii«iättJat.^^'J
tövan ixdeb^. ja joakeD «nliyipttävä
st kannitxaäien' -^teoiia^ että -aota
on ktertämatoh." '. <
Bauha on Uortäioätan; Jc» kaiosat
ji^hdie^rvät totenttemaan kaikkival­tiaan
taht4»tudi. . Sr
nfUbskS!^ :'• . k t i i i t t ä x n ^ moleminin
pmdhi ednUI^ k8tipaii4:äjrDtiä Neu-vost(
dliton kaksii. iLäbettalcää «au-han
lähet^st0i Nettvostdliitto»n Ja
penrattatioaäh sen kttil<rti « i k ä «h-kälsee
]Seilv(ffitoUiton te^
miehet ja JcuittiiurityÖntekiJät saa-pinnasia
Cahadaiin.
Ystävyyden ' politiil&a Neuvosto­liittoa
köhtään ahioastaan hyödyttää
Canadaa .'ja auttaa sitä ajoonsa Ja
itsenäi^rytmsä ;suojelemisessa niitä
Yhdjrevältaini- imperialisteja vastaan,
jotka näkevät Canadassa sateUiitin;
isänmaansa 33. j tykinruoan, 6ljyn, rautaiatahnhi, nik-
I kelin j a ' uianih hankkijian hyökkäys-:
sotaa varten N^uvo^Uittoa, kansan­demokratian/.
tnälta Ja siirtömaakan-soja^
vastaah; • I
Parhaat onnittelut neuvostokansal­le!
Edistyköön s^! rauhassa.
Eläköto sen "viisas Jä stmri perä­mies
Josef Stalin, kansojen ratdian Ja
yhteistoiminnan puolustaja!
Canadan ednsta]at
a
:e^
suunnitellaan -kastelitiaitcsteti - a v u l la
muuttaa 35 'miljoonia' ekiieirJäVJoutbi;
mäitä rikkaiksi yUjblysmäifcsij^
maan sähkövcimäa käUpUiilceihin.^l/a'
niaässudulle ihmisen työn huojehta-m'seksi.
•
Neuvostotiedemiehet ja -insinöörit
kehittävät sähkövoimaa myöskin a'tp-mienergiasta;
he ovat valjastaneet
atomivoiman tasoittamaan vuoria,
muuttamaan jokien suunnan Ja Val­loittamaan
erämaita.
Ei ole siis mikään ihme, että neu­vostokansa
työskentelee intohimoises­ti
rauhan puolesta voidakseen .edistyä
Jaloissa yrityksissään.
Jokainen canadalainen muistaa
kurmioittaien sen kestävyyden,,, j_ota
liittolaisemme Neuvostoliiton kansa
osoitti sodassa maailman pelastami­seksi
Saksan Ja Japanin fasistien
militarisesta orjuudesta. Se kesti
Hitlerin laumojen tuhon ja murskasi
Toronto, — Viime-viikolla i u n tJa-nadain
edustajisto lähti matkalle
maailman rauhanliikkeen ' toiseen
Kongressiin, Sheffieldin? Eng., jotik-kixcen
Johtaja fr. j . "G. Endlcott sa­noi:
; : - -;:/^:. •
"Minä . uskon .tämän kongressto
muodostuvan käännekohdaksi rau-hantaistelussa.
Me nyt Jo" tiedämme,
että keskustelu .uusista Rauhankomi-.
tean. «hdotuksista .on ,veiänyt mll-jpönittahi
Vlisää-ihmisiä rauhanUik-keen
kahnallfe': niiden lisäksi. Jotka jo:
ovat allekirjoittaneet Tukholman ve­toomuksen.
. RaUharttaistelu on isaä-
-pimut siihen vaiheeseen, että niiden
^Jofikä todella ovat rauhan' karmalla.
Oh tehtävä' päätös jrhtyä ja tohttia
käsikädessä kalkkien räUKaa rakas-tarieh
Ihmisten kanssa. Niin mene-tellien
voidaan YK:sta tehdä rauhan
eikä sodan hyväksi toimiva elin.'
Canadan Rauhankomitean virkaili­jat
sanoivat, että nimienker^s Jat­kuu
11 päivään.asti jä että kerätty
on tähän mennessä noin 350,000 n i ­meä.
"Me otamme mukaamme Canadan
ihmisten sydämen toivon. Me tiedäm-the
kuinka -kallis rauha ph candalai-sille;
Me toivomme olevaiiune ineille
annetim luottamuksen arvoisia. Me
otamme mukaamme maailman rau­hanliikkeen
. Toiseen Kongressiin Ca­nadan
kansan toivon, uskon ja ruko­ukset."
Näin lausui Canadan rau­hankomitean
sihteeri Miss Mary Jen-nison,
joka myöskin matkusti kon­gressiin.
' Canadan ' . edttstajistpn Toisessa
Rauhanköngiressfiisa' muodostavat t ä -
hUtnastistehV tletbjai mt&äan seuraa-,
vat h e i & i l ö t : - ; ' . ; •
'Tr, -. Dailiel ;-Lpiigpre, Montreal;
Jean Pare,' -.atonteeal;. James Cook,
terästyölälncn lifamiltonlsta: Wilfred
Duffield,'' aiitö'^^^iiwn :<>8hawasta;
. Adelard Höule. kaivosmies Timmln-sistä;
Jrö^^
Stan Thiortejr. / bunit^^ To-
-rontosta; M f ^ ;)iharer, ätbhttorityö-'
Iäinen Torbritt^ia; Joseph Ztiken,
asianajaja ^Vlivii^esista; Bay Gard­ner,
. sanoiilal&tiiides Victoriasta;
Alec Oordon; imJotblmitsiJa Vancou­verista;
R^äidf. M a ^ farmari A l -
betiästa Ari '^li^irts, unioiiisti Dnun-heller
laäksosia;':.Arthur Wray, itse­näinen
Social Gredit, Albertan lain-laatijakuhhan
Jäsen Miska Korol.
Yhdistyneiden
taja'
laisten kotnltbasta Toirdntosta; K a ­lervo
Ketola, SJ:n edustaja Vancou­verista;
Leslie Morris, sanomalehti­mies
Torontosta; Roberi Haddow,
unionisti Montrealista; Mrs. Mary iEn-dlcott
Torontosta; Tr. James G. E n ­dlcott
Ja-Miss Mairy Jennlson Cana­dan
. raiuhankbiiiiteasta; : Arthmr
Mould, Lbndoiäh ^atäiankpmiteasta.
ViralUsessa 'Canadan teryehdj-kses-sä
Toiselle Banhankongressille — hy­väksyttiin
edustajain .konferenssissa
sanotaan: "Tämä konferenssi,
edustaen kaikkien - rauhaa toivovien
oikeiden canadalaisten syvimpiä tun­teita,
sitöUtirci|^|i^tähiään kamppal- j
EHDOKKAANA TOBONTOSSA
Toronton neljännen äänestysalueen
edustajana konlolantakannassa te-licMkiMtaUa
tavaDa, tbiminnt Sam
IVälsii on jälleen saman aineen eb-
^ddkkaana konlnlaatainihtaan. Hän on
iinannnt fdrt teenkin taistella nosien
Ja ajanmukaisten koalojen, lämpi­mien
aterioiden ja vapaan maidoin
fcödiUissa taijoaemisen ynnä muiden
jUodlstustai pnofesta Ma-stafcaa, että
vaalit pidetään tänä vocnna maanan­taina
: joiiluk. 4 pnä, eikä uadenvuo-denpäivänä.
lyöväen
mies
Winnlpe£:. ~ Täällä suoritetuissa
kunnallisvaaleissa tul^ työväen vete-raanivaltuusmies
Jacob Permer vali­tuksi
uudelleen kafadeksarmeksi virka­kaudeksi
kaupunginvaltuustoon. Pen-ner
sai 3 vaalipiirissä 5,388 ääntä,
enemmistön ensimmäisen tilan äänis­tä.
Kolmesta valtuustopaikasta oli
kilpailemassa 8 ehdokasta. Pennerin
valitiiksitideminen on sitäkin merki­tyksellisempi
siksi, että taantumuk­sellisten
yhteinen hyökkäys, jota tuki
kaksi paikaUista päivälehteä, oli kohr
distettu häntä vastaan.
Marj' Kardash, Joka oli ehdokkaana
koululautakuntaan, sai 3,609 ensim­mäisen
tilan ääntä, mutta Jäi kol-manneksi
kun kahden valitseminen
oli kysymyksessä. Margaret Chunn,
koululautakunnan ehdolcas ' toisessa
äänestyispiirissä sai 2,340 ensimmäi­sen
tilaii ääntä. • . •
Valtuusmies Pennerin uudelleen va­litseminen
ja Mary Kardashin ja
Margaret Cftiuimin saama suuri ääni­määrä,
ovat : asioita' Jotka antaiyat
padjon' ;äjattelemisen aihetta kylmärr
sodan strategis^eilfe; Puolueettoman
yäalikbhilteen nimen taakse kätkey-
•• V-KÖirviES^^KBS^^
l : n rouva: " S ^ im niiehesl n ä ;
h y v i n ä l y k k ä ä l t ä . ESn va
t i e t ä ä k a i ä k j Qsfet?"
2 : n e n r o u v a : "Hjrvä ihminen,
vain puhu m i t ä ä n , s i l l ä h ä n ei
aavista." '
MUTTA lOARINAT roi§
Tyttö pojalle. Joka on pohällaaji]
nen edessään:
"Selvä on, miBnen"kanssasi
slin,. mutta älä rittsa ruikuta ja
se jälkeenpäin."
• , • •• •
! ' : : ; S A a M J [ . i A ! ^ T ^^
Vieras mies ikadullä pikkupojalle:!
^'Kenaikä tyttö sinä clet?"
' ' "Eikö * Eftu^jimb" Vfo&n tunne
rensä lapsia." '
Tibetin
haluaa olla
Kiinan osana
. ukrainalaisten edus-
TOrdntOsta'John Boyd, slaa^vl-liia
atomiaseiden laittomaksi julista­miseksi,
aseistariisumisen aikaan­saamiseksi,
kaiken hyökkäys- ja so­tapropagandan
estämiseksi, sanialla
tuntfen, että siten Canadan rauhaa
rakastava kansa marssii rinriah kai­kissa
maissa olevien veljiensä Ja sis­kojensa
kanssa koiiti päivää, jolloin
rauha vallitsee kaikldalla maailmas­sa."
„;
Canadan edustajille lähettämässään
tervehdyksessä, sanoo Maailman 'Rau­hankomitean
australialainen jäsen
Mrs. Jessie Street:
"Me olemme saapuneet tänä päi­vänä
ajankohtaan, jolloin meidän
tulee Joko elää yhdessä tai kuolla yh-:
dessä."
Hän sanoo, että kun rauhanedus-tajat
kokoontuvat ^heffieldissä. niin
on se todella maailman omatunto jo­ka
silloin pitää konferenssia. Vain
kolmannenosan maailman hallitsijat
vastustavat maailman rauhanliil^een
Toista Konferenssia.
New Delhi, Indla. — Til)etin halB
tuksessa tapabtui»^ keskiviikkona
jaannus kyssmjyksestä, että
vastustettava Tibettiin lähetettj^j
kiinalaisia sotilasosastoja.
Surkhang Depon, hallitukeen
joka on nyt Intian rajalla ole
Kalimp:ng nimisessä kaig>iu}gis%
selostanut että voimakas kiina:
Unen aines vastustaa sotatoimintaa
tervehtii kiinalaisten: Joukkojen
loa.- Tämän yhteydessä on ma
va, että Panchen Laman ja
kansan nimessä lähetettiin
vetoomus Kiinan -känsäni
Johtajalle Mao Tsetungille. että
lähettäisi Kiihan kahsat>armeijan.-(v^
pauttamaan Tiljet, viimeinen o£a Ki[-.
nan mannerta, mikä vielll on ''
maalaisen imperialismin vallan
siten täydentämään Kiinan yhtUstS-misen.
Dalai Laman, 15-vuötiaan
sen hallitsijan, ja hänen 73-vuot
hallituksenhpitajansa Takra
pochen, sekä haUituksen taantiimtil-sellisten
jäsenten ilmoitetaan vj "
tavan suurta muulikaravaania pa
takseen Lhasasta, kun. he ovat
onnistuneet suutmitelmissäah eroitl
Tibet Kiinasta.
Viimeisten tietojen, mulban
laiset jpulqot. ovat vajaan 150 -mä
päässä rLh?igsistayTibe|in,j^
gista. ..; -
Lhasan taantumukselliset piirit
juoni', elleet USA:n ja Iso-Bri
kanssa saadakseen apua näistä
.ta erottaakseen» Tibetin Kiinasta. >
tynehiä nämä voixnat k<*idistiwtjj.
raskaimmat prdpa^randä-dseaisafr'
Penneriä Ja hänen - edustaniainaP'^
objalmaa vastaan. .
. "Vapauttakaa itsehhe 'koaimmi»|
teista", kirkui Winnlpeg Frce '
toisen ja kolmannen alueen ääne^-
jille. Kaikesta huolimatta valil
Peimer kahdeksanneksi virkaka
vaalipiirinsä suuren enemmistön
sitUan äänillä. •
Neuvostokansalaisia
vangittu Koreassa
Seoul, Korea. —- Pyongyongissa
vangittu neljä Neuvcstoliiton k£
laista Ja pidetään heitä nykyään
jeluvänkeudessa. Yksi he'8tä on
nen. Vangitut kuuluvat tode;
scsti kauppavaliuuskimtaan.
Amerikan presbyterian lähetys^!
rakennuksen, jossa vangitut eäiljt^
tään, vartijat kieltäytyivät lask
ta sanomalehtiä sisään. ii,
TILATKAA VAPAUS»
galta, niin tulos on aina sama: Presidentti Trumania vastaan tehty
«jurhayritys — kuten terroristinen ohjelma yleensä, oli paheksuttava
»tuomittava teko, '
a /,
S Yllalausuttu ei kuitenkaan nuiuta miksikään sitä tosiseikkaa, että
forto Ricon kansallismielisten kapinayritys.— mihin presidentti Tru-gianin
murhayritjs koetetaan joko oikein tai väärin yhdistää :—on
kiinnittänyt maailman ylei=en nnelipiteenhuj^nuon tämän pienen ame-nkkalaisen
siirfonia;in kansan elämään ja asemaan,
a Se onkin silmien avaajana niille herkkäuskoisille, jotka ovat täällä
Sntaneet Yhdysvaltain suurpääoman propagandan vaikuttaa itseensä
Qiin paljon, että otaksuvat Canadallekin olevan parempi liittyä "VTi-gysvaltoihin
— koska siellä "on paremmat palkat'*.
• Kuten tiedetään yhdysvaltalainen dollaridemokratia 'Sapautti"
«Corto Ricon Espanjan alaisuudesta 1898, jolloin tämä "vapautettu"
fiytttsaari .liitettiin Yhdysvaltoihin, Kuluneen viidenkymmenen vuo-deo
aikana portoricolaisia on siunattu seuraavaan tapaan:'
Kolmasosa väestöstä (31.5 prosenttia) ön vieläkin lukutaidoton­ta!
Ja entäs ne '•korkeat amerikkalaiset palkat"? Farmityöläisten
•keskinkertainen palkka on $5 viikossa ja tehdastyöläisten keskinker­tainen
palkka $12 viikossa. Näyttää siis siltä, ettei ^'ihdysvaltain alus-
Tnaaksi antautuminen ole mikään tae sen paremmin '•palkkojen" kuin
si\istystasonkaan nousulle!
On paljon puhuttu siitä, miten Yhdy.svallat, kuten muutkin siir-
'lomaiden riistäjät, on kehittänyt Porto Ricon taloutta ja antanut sille
'käytännöllistä koulutusta demokraattista itsehallintaa varten. Totta
on, icttä esimerkiksi Porto Ricon tupakka- ja kahviviljelyksen tilalle
on kehitetty myös sokeriteollisuus, ja «ttä Porto Ricon kansalle on jou­duttu
näyttämään joitakin demokraattisia eleitä. Mutta kenen hy­väksi?
.;
Vuonna 1898 — siis silloin kuin Porto Rico "vapautettiin" ame­rikkalaiseksi
siirtomaaksi — mainitussa maassa oli 60,000 maanomis­tajaa,
selitti new3'orkilainen kongressimies Vito Marcantonlo syyskuun
26 pnä 1947 pitämäsäään puheessa ja sanoi, että nyt Porto Ricossa on
enää 5,000 maaomistajaa sillä — •XEWYORKIX XELJ.Ä SUL'Rt-\
SOKERI-KORPOR.\TIOT.\,OMISTA.A 70 PROSEXTTI.^ PORTO
RJCOX HYVÄSTÄ MAASTA". •
Mitä taas portoricolaisten •'dembkraattisiin*' oikeuksiin tulee, niin
totta on, että heille myönnettiin v. 1917 ATidysvaltain kansalaisoikeu­det
sellaisilla ''pienillä" varauksilla, ETTEIV.ÄT HE SAA .\ÄXES-TÄÄ
PRESIDENTTIÄ — EIKÄ HEIDÄX EDUST.AJ.ALLA.AN
OLE KöXGRESSISSA ÄÄNIOIKEUTTA!
•Mitä sellaiset ihmiset äänioikeudella tekevät, joiden täytyy työs-kerinellä
:$S—$12 viikkopalkalla — amerikkalaisten maanomistaja-sokerikorporationien
hyA^ksi!
Ei siis ole ihme vaikka porsoricolaiset ovatkin tyytymättömiä ja
nurjamielisiä YTidysvaltoja kohtaan, jolta he vaativat maalleen täy­dellistä
itsenäisjyttä. ,
Selvää myös ön, että maailman yleinen mielipide on portoricolais­ten
puolella ja tuomitsee sen, kun tällainen x-äärämielinen 4ilanne yri­tetään
ikuistuttaa Porto Ricon kansallismielisten, kommunistien ja
muiden isänmaan3'stävien joukkomittaisella vangitsemisella. POTIO-ricolaisten
tyytymättömy>'s voidaan oikeudenmukaisesti lopettaa vain
siten, että poistetaan ne syj't. jotka tyytv-mättömyyttä aiheuttavat ja
kasvatta^'at.
^ 0 '
Katselimme- tä£sä Juuri lokakuun
Ic^pupuolella ulosannettua Lumber
and Sayhnill ,Workcrs Union osasto.
No. 2995 tiedonäntobulletiinia. Jossa
käsitellään kämppätyöläisten nyky­hetken
tärkehnpiä^kysymj^tsiä.
Kuten odottaa sopikin,^ on lukuisil­la
kämpillä syyskatkaisukauden ai­kana
noussut kysymys voih palautta­misesta
ruokapöytään, margariinin
asemesta.
Jo viime kesänä eimen neuvotteluja
lukuisilta kämpUtä esitettiin vaati­mus,
että voi on palautettava ruoka­pöytään
ja margariini poistettava.
Tätä vaathnusta ei neuvottelukpmi-tean
kuitenkaan onnistunut saada hy­väksytyksi
neuvotteluissa ja sen rat­kaiseminen
kuten yteisestikin ruoka-honunan
järjestäminen jäi kämpillä
tehtäväksi .
Nyt on asia tullut päiväjärjestyk­seen
kämpillä. '
Edellämainitussa union bulletiinissa
sanotaankin, että kaikkein suinimpa-nä
vaUtusten aiheena kämpillä on ol­lut
ruokakysymys ja terveydelliset
olosuhteet. '
Va&ka sanomalehdissä Ja radiossa
päivästä i»iväBn paasä^a^ihkin va-»
kuutosta, että margariini on parem­paa
ktdn voi, niin metsämiehet eivät'
näytä haluavan luopua voivaatimuk-sestaan.
He sanovat, että vaikka margariinia
säjsikih • Jöte:.,^
saha ei l u l i ^
kuin sillpin^?'^
valtaa bike!
EdellyttaiMil
mhuta riib "
Metsämi
mieltä, (et^:''
ylistetyis^*
ylistysrirtj^^^
kelpaa, v b i l ^ ^
Muutehfet'"-
mukaahi^^^
heuttaheen^piä
n huolimatta
.eleksellyksi. niin
äh hiin kevyesti
a-selvää voita si*-
ti leipänsä päälle.
!n, bttä myöskin
lliksL ^
.tjäxät olevan sitä
^öoi^i margariinin
ä-ine jotka sen
ii&tk'j^. heille kyllä
Jo\kut;yh;
työläiset va^'
kampUta^
vähentaväi£f
aJUsitun bulletiinin
^^ijäcahomma a i ­tavahti
"trupellia"
oj^t Valittaneet, että
t.y liian paljon
5.'He sanovat sen
toa,' joka tietenkin
on oikea Viält^^^j^ -
•S^tiöillä ön<o|^"heinäaika^. pape­ripuilla
Olli kyntää enemmän kuin
niitä ehditään kitkaistä ja siksi Jo­kainen
yhtiö yrutääkin saada niitä
mahdolUriii^a&«,^aljon. sllä hinnat
ovat heinää^Jtr^^ukaiset.' .
Mutta Iktjäp^^on saadaan nihi
enennnän-il^^ti^n. Vaikka voitot
ovat e t m ä t | ^ e ^ ^ & ^ r k « B t , niin ha­luavat
s 4 i ä ö ^ ] ^ ä i 8 t « n splkärinha.sta,
•—^ myös n^iihaii^t^Mn^
la ~ giskoor t^ejälEin'' etu^aimyS^^
halutaan ja -yritetään 'ruok.^ 'pitää
mahdollisimman huonona.
Siitä Johtuu mytiskin metsämiesten
muutteleminen kämpältä kämpälle.
Katsellaan tyydytlävämpää ruoka­pöytää.
.Kuten työehtosopimuksessa maini­taan,
lupautuivat työnantajat "seu­raamaan
hyvän puhtauden ja yleensä
hyvien terveydellisten olosuhte-den
ohjelmaa" kämpillä.
Mutta lupaus on kuitenkin vain lu­paus.
Työnantajista monetlsaan ei­vät
välitä vaikka kämpät olisivat
kuinka "törttisiä" jä niiden ympäris­töt
epäterveeUisiä, jos vain työläiset
tyytjrvät niihin:ja?murisematta tuot­tavat
mahdollisimman paljen.
Tässä takavuosina sellainen saat­toi
n i e r i e s i ^ ä k i n . _ . - ' ^ ^^
Kun kerran erään yhtiön kämpäUä
rauEkalaisen Jcaverin Icanssa. vierail­lessa
huonfiautimme .yhtiön pääher-rulle.
että keittiassä x)n spntaa tuu­man
paksuudelta •• lattialla jia että - se
on muutenkin kauheassa kuimossa,
vastasi täniä: "Sitä ei ole' tuuman
Ijaksulselta, sitä-on vain ?i tuumaa
paksulU.".. .,
Tämäkin yhtiö vakuutti silloin
"huolehtivat&a inahdollislmman hy-.
vin työläj&ten-terveydellisistä olosuh­teista".
S;ihen aikaan vielä saattoi sellai­nenkin
menestyä, mutta nyt eivät
imion miehet satiaista "terveydestä
huolehtinoista" hyväksy.
Siitä johtuukin, että paljon puh­tautta
ja yleensä kämj^pien olosuhtei­ta'
koskevia vaatimuksia on viime a i ­koina
ollut kämpillä esillä.
Kun työläiset tietävät kiiinka yh­tiöt
tekevät lihavia voittoja.; heidän
kustannuksellaan vaativat he, -'.että
h|^te,',-jbtka nämä 'yoitb)-tuottavat,
pidetään yllä ainakin kunnolliset olo­suhteet.
Koska on ilmennyt tapauksia, et
työnantajat ovat laiminlyöneet
suhteiden parantamisen välit
huolimatta, jako luvaten Ja sitten
täehvlupaukset täyttämättä tai
naan hylkäämällä, kehoittaa unioU
hostämaan kämppätoimintaa.
Kun sopimuksessa ei tiukasti Oäi
riteUä minkälaiset olosuhteet p5ti
olla, että ne .voidaan katsoa tervffs
hoidon kannalta ; tyydyttäviksi, täj
tyy asia määritellä kunkin yhtiön J
kämpän kohdalta erikseen.
TäJstä syystä on asia, samoin
ruokaa koskevat, kysymyksetkin,
dlitava Isämpillä.
Mitä lujemmin työläiset ovat
jestyneitä, mitä aktilvisemmhi
osallistujat. j o i d e n käsittelyyn"^
mitä'' päättäväriMarn he seisovat vs*
timuksfentalöM.^liä suurempi
dcllisuus on sapda korjauksia
Tästä syystä union toimitsijat
hoittevatkin mainitussa buUei
lujittamaan toimintaa kämpillä-nä
sanotaan, etiä vasta sitten,
työläiset järjestynehiä: Ja yhteisns:
min päättävästi käyvät to:
saadaan tanittavat parannukset
kaan- ; -
Ellei seUaista tohnmtaa ole,
vät työnantajat kintaalla va
sia. • •.
Jos siis mielitään kartoittaa^
gariini kämpiltä ja saada tilalle v i^
sekä hävittää terveydelle v a a r^
olostihloet. on joka miehen 111*3**
uniöon Ja osallistutteva toimiDÖ*
sen: puolesta.
;Slvussa -Oleminen on samaa ^k*
oaiafelminentyöiiäntajicn «dessä^f
ta 'jbl^men rchfl tyämi» halvd^
-t5*o^matEariini'ja'4tlteHe^etta.W
oTofTuiiteet mahdoJUsimman h ^
._KullniP-m
\ ,1', I ,1 II e'! M ' '