Vapaus, October 12, 1950

              1 ^ lokak. 12 p. -~ Hiursday, Oct. 12
I oSonren i a fraivaten JOmoftamme,
että rakas sfakomme
1
bnoU Eqianoirn safraalasa | päl-^
v^näoQVäureta 1950. fläs oU syn-tjraoct
Sttamen». Kanbaloella, Va»'
läänissä^ kesr.Unim 2Z p. 1007.
IM/Oim Mildred Oeasbtigeh Wt8t
Fabn Beach, Floridas^ia. veli To*
raii<^s» :Ja Uabaiialskon poikaa,
^nultea sekä iRonall Genabaffel,
West Falin Feachl^-ra, Floridassa
% i S i ^ ' 3ntäyäp'iri ItfcKerroima.
kauan kärsit, siskokulta,
tuskat vaivat loppui suita.
Sääpäl lepo matkaajalle.
V{(ivöi8tiiti3a yäsyiieelle. li^iäa rauhassa slsko armias, :
mtiistpsl on meille rakas.
Omaiset.
Miksi: vaikertelet ystävääsi,
vaikka Vasta rauhan majaan
pääsi.
Ratkes kestämätön mainen
^i.ivmatka,-.-::,.^;- . •
Jftikkuu, M n el tunne tdskla.
LBtai pois, ei n ä e suruja
öiÄöhdaklalden teitä Jatto^^
Lepäll rauhassa, pehmoinen
tnulta kirstun peittää. ;
'Selma Naul
Mr. j a mrs. Moisio ja Lempi
4KaIsa Ja Lauri Niemi
Toivo Lahti.
Mary ja Joonas Syrjälä
Marir Ja Wilfred Yrjölä
HitB, t y y l i *läki ja lapset
Mr. Jamrs-Jussila
Efvelyrijä Salmö Lahti
Armas Laine
Ätme Ojala •
Anni Hakala
phjelmailtailia Von-
Tatonio. Si:n Toronton os.
nafstenkcThcfn i^sjohla pUUHSän
lokakiBtib 22 pnä, alkaen tavaili­s
i alkaaii bello 4 fp/BIo^
sen anrcAkaan ohjelman loptusa
esitetään Slary Tolunon jolätolla
ajankohtainen näytehnä "RlkoUi-
\nen^;;
Tehretnloa! — Ä
keräilib
iSaaailinaab. Tllalkaahan siis
CdmraWn, ÄIta; — T ä l l a i s e n rau-hanneuyraton
toimita oli täällä lo­kakuun
1 pnä yleinen kokotis kansain­välisen
rauhanpäivän merkeissä. Joh­tavana
puhujana öli f^rmers tfnion
of Albertan neljännen piirin Johtaja
iPrank Marlcle; Jonka Smbky Lakeö
alueen laimarlen rauhankomitea on
Valinnut edustajakseen Lontoon irau-hahkohgressllh.
Mr. Maricle oh laa-;
Jalti tuhhettu Ja kunnioitettu rehtinä
Ja aktiivisena farmarien ; Jotitajana.
Farmarien rauhankomiteat oVat par­haillaan
toiminnassa Saadakseen ko­koon
riittävästi varoja häiun liontoo-iseeh
lähettämistääh varten.
Kokouksessa esiteltiin myöskin
maakunnan partiäat allekirjoitusten
kerääjät Tukholman vetoomukseen,
yubrartan tatihaimravosfbn^^^^ri^^ Ja
tarmokas sihteeri. Oiva i^äiipana, on
kerännyt 600 allekirjoitusta, pääasias­sa
Cafeatysta, jossa hän asuu. ^Ed-montonllaiset
mrs, Anthony, mrs.
toieniiak Ja mrk i{<6s'e Stu^äian vvat
ceränn^eet inainitussa järjestjrksessä:
500, 300 Ja 250 allekirjoitusta.
Jfeskastdussa sodasta Ja rauhasta j Kaikki tämä ihnaistiin selvästi kir-näyttei^
atomipommi täiiceätä osaaj jelmässä, jonka ulkoministeri Ache-ja
kansainvälisissä atomij>robleemaa
'k<>skev:ssa neuvotteluissa on selvästi
käynyt ilmi, kuka haluaa rauhaa ja
VAINÖ&TA HUOLIMATTA
Vöthäl — Räuhanvetoöihuksen al-letcfrjpitusteA
kerääminen jatkuu
Ftatiton &'itonjassa, 'Salazarlh Por­tugalissa,
kreikassa i a Jtigpslayiassa
rauhan imolos^jiin Icblidistetuista:
Väinptolmei^iteistä hudlimaita.
kuka sotaa. Mutta lehdistö Ja viralli-oen
propaganda ovat kapitalistisissa
maissa pyrkineet tekemään kaikkensa
liämätäkseen yleistä mielliJidettä Iäs­sä
suhteessa, k e r ^ kerran jälkeen
esittävät ne valheelBsla väitteitä
näistä kysymyksistä tai salaavat tär­keitä
tosiasioiu. Esitämme setiräavas-sa
vastaukset eräisiin kysymyksiin, joi­ta
usein esitetään pi^iesn ollessa ato­mipommista.
Eikö USA ole itsekin tehnyt atomi­aseen
kieltoa koskevaa esitystä?
Ei. USA:n atomisuunnlteima, B a -
ruch-suunhitelma. kuten sitä kutsu­taan
suunnittelijansa finanssimies B .
Baruchin mukaan, sisältää Jotakin ai­van
njinrta. Tämän suunnitehnan
inukaan asetettaisiin kansainvälinen
ätomihaliinto, joka saisi omistusoi­keuden
kaikkiin raaka-aineisiin, teh­täisiin
Jne., näiden, toisin sanoen
kaikkeen atomienergian tuotantoon
nähden, mitä oh olemassa. Ky^myk-sessä
ön siis kapitalistisen monopolin
penistämihen' koko maailman mitta-^
kanavassa. Tätä motoöpoliä Johtaiälyat
sitten «fräiden Y K : n jäsenvaltioiden
liailittisten edustajat. K u t ^ tunnetr
tuä ön USA:Ila ollut YKissa ehenunis-iö
käytettävissään polilttilsa pyfkl-^
myksiä läpiviedeMääh. Monopplin
Johdossa el siten vähemmistöllä olisi
inltään miahdollisuuksia viedä läpi
käntaa;hsa. Käytännössä ei atomihal-lihto
siis olisi mikään kansainvälinen
elin. Vaan amerikkalainen monopoli.
Mutta Jos tämä suuiihitebha toteu­tuisi,
niin eikö se merkitsisi sitä, että
USA ludpuisi atomipommei^tahsa?
Ei. Ahierikkalaiset johfejat ovat
selvästi juaistaneet, että USA;ssa el
suljettaisi atomiponmiltehtälta, ei e-des
sitten, kun "kaiisaihvälinen hal­linto''
perustettaisi. Vain JOB USA:n
kongressi asiasta päättää, suljcitaan
tehtaat. Tällä tavalla tulee USA o-malta.
kohdaltaan säilyttämään täy-
I den ItsemääräämL^ikeuden.
son ollessaan tTSA :n atomikbmission
puheenjohtajana lähetti kommission
puolesta senaatille virallisena kan­nanottona
atomisuiuiltplmaan näh­den.
. .
Mutta eikö USA.-n kuitenkin tämän
suunnitelman mukaan, pitäisi hävit­tää
atoinipömmivarastonsa?
EL Myös tämä Ilmenee selvästi
Achesonin klrjöestä. ITSA ön Y K :n
atomlkomissiossa väkivaltaisesti tor­junut
Neuvostoliiton esityksen nykyi­sin
olemassa olevien varastojen Iiä-vittämisestä.
Toiset "läntificrfc" edus­tajat
aluksi tukivat ^ätä,#ftysfä. mut­ta
kun IISA ehdöttOTna^fsanoi "ei",
äänestivät nekin' joka tapauksessa s i ­tä
vastaan. Tämä antoi selvän Vih­jeen
siitä, miten "kahsaihyälinen hal­linto"
tulisi toimimaah.
Mutta eikö juuri Neuvostoliiton
kiel^y tyminen yhtymästä ätomikon-trolliin
estänyt yksimielis^den syn-tjteästä?
E i . Neuvostoliiton esitys:; alusta al­kaen'on
ollut tämä. Atomiase on kiel­lettävä
Ja ankara valv<n)ta on toi­meenpantava
kiellon noudattamisen
tarkastamiseksi. Neuvostoliitto cn
useiden vuosien aikana esittäiiyt sitä
Itsestään sehrähä tosiasiana, että: ato­mipommin
kielto on välttämätön edel
lytys valvonnan tolmeenpanemJselle —
irhltä t ^ d ä ä n valvonnalla, jos ei ole
olemassa kieltoa, jonka hotidattamis-ta
on valvottava. Sen -vuoksi Neu--
vostoUiton esitys lähti Siltä, «ttä on,
solmittava sopimus atomiaseen kiel­tämiseksi.
Nämä kohdat Vyshinskin
esityksessä lienevät tässä suhteessa
kyllin selvät:
a> atomiasetta el käytetä missään
olosuhteissa.
b) atomienergian käjrttiHin perustu­vien
aseiden valmistus Ja varastointi
kieUetään.
c) kaikki valmiiden tai puoUvalmii-.
den atomiaseiden varastot hävitetään
kolmen kuukauden kuluessa sopimuk-;
sen voimaanastätnisesta.
Kun USA ja TOUut länsivallat hyi-;
käslvät tämän, ehdotti Neuvostoliitto,
1^'m m
S*3
mm
m
mmm
mm
Suuriin kaapunkeihin
Säästäkää matkoissa ja
s e u r a matkoissa Jokaiseen
suureen kaupunkiin ran­nasta
rantaan, rajalta ra-
JäUe.
' S a m i i n sirystapahtnniiin
• Enemmän liäuskuutta seu­ramatkoissa
suuriin kilpäi-
' luihin", näyttelyihin, juhliin
ja itPkouksitn:
Säästätte YLIMÄÄRÄISEN 10% iai enemmän
KtmMAI^EKIH Sokaisella
edestakaisella iha^tkallal
Tervehditte tätä säästöä erikoisella ilolla . . . nyt . . . Greyhoun-din
suurefn syyskauden suiirena Matka-arvpjen aikana. Tämä on
suurin valikoima ^halvoissa matkolissa mitä on koskaan tarjottu!
Sadat, erikoisesti järjestetyt matkat on tarkoitettu auttamaan teitä
nauttimaan syksyn väririkkaista maanteistä ja v:iie;stä. Ihanista
ilmoista. Aiotteko lomalle, vieräskäynnille, liike- tai huvimatkalle,
niin matka, jonka olette aikonut t^hdä. on tässä ja samoin hinta,
jonka voitte helposti'maksaa.
Arvoja kustannukset mak­setuissa
matkoissa: sisäl­täen
edestakaiset fcyytl-maksot,
ihotellilaskttt,
näköala- ja sivumatkat
Suunnitelkaa huolista va­paa
Greyhouhdln loma­matkanne
nyt. Valitkaa
matkanne Canadassa tai
Y h d y s valloissa; ostakaa
lippunne: jättäkää miiu
Greyhoundille. Mukava.
Enemmän hauskaa. Lisä­tietoja
palkalliselta Grey-houndin
asiamieheltä.
EDESTAKAISIA MATKA-ARVOJA
Thtääl- Ed«s-leinln
takttlsln
New York C i t y . . . . . . m « 5 . . . .$35;00
BuHälo, N . Y . . . . . . . . IZJS.. .22.95
PitSsbnrgh. Penn..... 18.75... 33.15
Cleveland, Ohio..... 17.00.... 30.60
Chicago, H L . . . . . . . . ; 18.45.... 33.25
Minneapolis, Mhu^.. 1825.... 32^90
Myöhäisiä lomia varten
Näette enemmän %'illeillä
syyslomamatkoiUa fhinne
hyvänsä haluatte matkus­taa.
151 Elm St. E.
UNION BUS DEPOT
Puhelin S-SKT . Sudbury. Ont. Postittakaa kuponki vapaata
hinnastoa varten
Easlcra Canadian GKyhoond Lines,
IVindsor^ Ontario
Send me f older describing trips and tours
in Greyhoud*s Pall Roimd-Up of Travel
Values.
että samanaikaisesti hyväkQrttälsiin
kaksi sopimusta, toinen atomiaseen
kieltoa koskeva ja'' toinen sen val­vontaa
CYKzn yleiskokouksessa 19«).
Myös tämän esityksen länsivallat hyl­käsivät,
ijolloin selvästi ilmeni, kuka
todella vastustaa valvontaa.
Onko mahdollista kieltää atomiaset­ta,
ja olis&psHlä jotakin msrkitystä?
Kyllä, kesäkuun 17 pnä 1925 yhtyi
33- maata myi-k^kaaäujen ja bakteo^
rologisten meiietelmien käyttämistä
sotatoiniissa "koskevaan kieltoon. Täl­lä,
oli toddla inyönteinen; merkitys,
miinkä osoittaa viimeinen/maailman­sota.;
k u n vuonna 1925 voitiin yhtyä
myrkkykaasujen käyttöä koskevaan
kieltoon, miksi ei sitten nj^ voitaisi
päättää atomipommin kieltämisestä?
Tästä täytyy ehdottomasti -tehdä se
johtopäätös, että ne jotka kieltäytyvät
hyväk^inästä valvontaa, tekeVät sen
sen 'vuoksi, että he tahtovat käytte
pommia.
Mutta eivätkö neuvottelut ole py­sähtyneet
juuri siksi eftä Neuvosto­liitto
ei ole tahtonut "avata rajojaan"
ja hjrväksyä atbinipoinimlensa valvon­taa?
'
JEi. Neuvostoliitto on alusta asti
«sittähyti että perustettaisiin kansain-yäUhen
valvonta- ja tarkastuselin, jo-ka
kailddalla maailmassa valvoisi
kiellon noudattamista. YK:ssa on
Vyshlnski ^esittänyt laajan selonteon
esityksen t ä s t ä osasta ja niistä tehtä­vistä,
joita tarkastus tulee asettamaan.
Oh erikoisen tärkeätä korostaa, että^^
komissiolle bn tuirottava oikeus val­voa
w i t ä tahansa yritystä, joka ^kehit­tää,
tuottaa j a <varaJ3toi raaka-ainetta
atomiteollisuutta varten ja joka käyt­tää
atomienergiaa.
; Jois tällainen atcänipommin ' kiäto,
toteutettaisiin, .on Neuvostoliitto ha­lukas
ulottamaan valvonnan myös
maansa rajojen sisäpuolelle. .
Neuvostoliiton 'esityksen mukaan
tultaisi lEalkkl valvonta Ja tarkistusta
koskevat päätökset iiyvälcsymään e-nemffiistöäänniä.
Mitään vetoa tai
veto-oikeutta ei saisi esittää. , :
Kun Neuvostoliitto ijuhuu "kausit­taisesta
tarkastuksesta" eikö siUoin
ole mahdollista kiertää sitä. koäka
etukäteen tiedetään tarkastuksen a-
Jasta?
j E i . • Neuvostoliiton esityksen mu-,
kaan valvontaiJlin Jtse saa määrätä
tarkastuksen ajan. Vyshlnsld -ön mää­ritellyt
asian seuraavalla tavalla: "Se
merkitsee kalkkien yritysten tarkas­tusta
«Ikaeh itse kaivoksista ja päät­tyen
teollisuuteen, joka tuottaa ydln-polttpainetta,
ei määrätyin etukäteen
vahvistetuin «väliajoin, vaan milloin
kansainvälinen: valvbntakomlsElo 'kat­soo'tark8stukseiiosoplvaksi;
f'>
Eikö se.-että Neuvostoliitto el tahdo
mitenkään rajoittaa Itsemääräämisoi­keuttaan,
ole estänyt sppimuksen spl-mimista?
•
Ei. . Jokainen kansain'välinen sopi­mus
sisältää sUhen psalllstuvieh mai­den
itseiäääräämlspikeuden rajoituk­sen
j a Neuvostoliitto on halukas yhty­mään
tähän sopimukseen. Mutta Ba-ruch-
summitclma ei merkinnyt mi­tään
molemminpuolista/itsemäärää-misbikeUden
rajoitusta. Se merkitsee
sitä. että muut maat jä erikoisesti
Neuvostoliitto luopuvat itsemäärää­misoikeudestaan
USA:n hyväksi.
Onko Neuvostdliltto äänestänyt sel­laisia
esitylEslä vastaah, jotka tar­koittavat
atomiaseen Ideltämlstä?
Ei- Neuvostoliitto on äänestänyt
länsivaltojen esityksiä vastasin, joiden
kaikkien pohjana on ollut tunnettu
Baruch-suunnlteima, siis: jotica eivät
merkitse atomiaseen kieltämistä. Neu­vostoliitto
on tehnyt tämän riippu­matta
näissä esityksissä olevista ylei­sistä,
mihinkään velvoittamattomista
sanontatavoista atomipommin Idellon
'toivottävuudeista^'. Sitä vastoin USA
ja länsivallat ovat äänestäneet Neu-yostöliiton
konkreettista esitystä vas­taan
ätonUaseeh Icieltämlseksl ja kiel­lon
valvonnaksi.
Onko atomipommi riittävä varmis­tamaan
jonkun maan Voiton uudessa
sodassa?
Ei. ; Kalkki asiantimtljat ovat yksi­mielisiä
tästä. Amerikkalaisten ato-nilaslantimtljoiden
kokouksessa Chi­cagossa
syyskuim 24 pnä 1949 todet­tiin,
että atoinisota el ole mikään sa-lamasota,
vaan voi kestää yli kym­menenkin
vuotta. Mutta atomipommi
on vastaansanomattoman seivästi
joukkomurhien välikappale j a tuottaa
mittaamattomasti onnettomuutta s i ­viiliväestön
keskuudessa.
Onko todella olemassa joltakin jot­ka
ajattelevat käyttää attmiipommla?
Huhtikuun 7 pnä 1949 iselitti USArn
presidenttr Trumah: ;
"Jos se olisi välttämätöntä USA:n
menestylcselle ja demoloratis^n olemas­saolo
maalimassa oUsl pelissä, en epäl-
.Usl tehdä jälleen p^töstä käyttää
atomipommia."
Vähän aikaa sitten paljasti Paul
Grlfflt, USA:n varasotamlnisterl. että
hän vuonna 1947 oli kehoittanut Tru-manla
heittämään atomipommin Neu-vostoUttoon.
jotta osoltettaisito "US-A:
h pitävän tilannetta vakavana".
Ja kansan, joka vihaa atomipom­mia,
on myös pidettävä tilanneita va­kavana.
Onko olemassa toivoa saada läpi
atomiaseen kieltoa?
Kyllä. Jos kans&t selväsU ja yksi­mielisesti
tuovat Julki vihansa ja vas­talauseensa
niitä vastaan, jotka en­simmäisenä
heittävät atomipommin,
nllh atomlsodanlletsojat oppivat ym­märtämään,
että he heittämällä atp-i^
lokadknnn 6 pnä 1950.
: Snoml-Seura.)
KUNNAI^liVAALIT LAIME-AxmAifikoiN
v. 1947
Suomessa suoritettiin lokakuun j
ja 2 pnä tomnalllsvaalit. Osanotto;
niihin pH, laimeampi kuin edellisissä
•vaaleissa/v..,Jfl47. sillä njt äänestys­prosentti-
jäit alle 70,. kun se V. 1947
oli, jonkin .verran yli.70. . '
Ix)lcakuun.'6 p:ään meii^essä'oli
saatu läsketnksi vaalipiirit melkein
kaikki., -Tämän mukaan on ääniä
laskettu 1>44S|,418, joista porvarit oli­vat.
saaneet ,742.832 ja vasemmisto
706,556, joista jsosdem. 370,995 ja SK­DL
335j56L o
Paikikoja ovat pcrvarilUset puolu­eet
saape^ttijl^eensä 6,734 ja vasem­misto
5.187, joista sosdem. 2,702 ja
SKDL 2.465. Popvarilliset ovat voit­taneet
793 ja' menettäneet 172 paik­kaa,
sosialidemokraatit voittaneet 465
ja menettäheet 71 sekä SKDL voitta­nut
542 j a menettänyt 63.
PIJUSÖKEEIN KOETEHDAS
OULUSSA SULJETAAN
Lähes 10 -vuoden aikana Puukemia
'Oy:n koetehtaalla Oulussa suOTltettit
icokeilut sokerin valmistamiseksi puus­ta
ovat Uyt 'päättyneet ja fey^mys
puusokerih Hralmlstusniahdolllsuuksls-ta
saatu lopullisesti selvitetyksi. Koe­tehdas
lopettaa toimintansa, ja puu-sokerin
valmlstamis^i on iharkitta-
»va siirtymistä suinteollisuuteeh. Koe-vaimistiis
on antanut sille erittäin
myönteiset edellytykset. Koatöitaari
vuorolcautineh'puusokerin tuotanto on
ollut'400 kg. ^Valmiste on ns. ry^äler
sokeria, joka'Pn väriltään vitivalkois­ta
ja makeudeltaan 2/3 ruokasoke-:
rin maketiäesta. Raaka-aineena on
käytetty hakkeeksi pilkottua mänty­puuta,
jonka vaimlstämisprosessi so­keriksi
kestää 6 vrk: " „ /
Puusokerin <valmlstii5 alcltettiin
maassamme ja samalla koko maail­massa
ensimmäiseksi «vuoden 1940
«leinäkuussa Helsingissä, j a seinaa-van
vuoden joulukuusta lälitien sitä
ryhdyttiin valmistamaan Oulu Oy:n
Nuottasaaren tehdasalueella.
guoMEN suuBHtmaiifrA
MESSUILLA T L E K 0 N KANNATUS
Helsingin 400-vuotlsjuhlien jöät-täjälsiksl
on Suomen -Messut järjes­tänyt
Helstokiln Suomen tähän asti
suurimmat messut. Niihin ön^ tullut
osanottajia yli 600, joteh siellä saa
selvän kuvan Sucmen n;ykyisestä teoj-:
-lisuustasosta. Messut ovsii saaneet
yleisön täydeUlsen aa<»16n ja jo 5
päivän aikana on katsojia ollut 104,-
400, m iM Itiku osoittaa, että. messu­kävijöitä
on tavallista runMämmih.
iSfcSsut ovat herättäneet huomiota
myös ulkomailla. -'Niinipä kätsojfen
joukossa on oUut liikemiehiä Saudl-
Afabiasta, Intiasta, Brasiliasta, A r ­gentiinasta,
•Yhdysvalloista^, Canadas-ta
sekä Euroopan eri maista. Mes­sut
jatkuvat lökalcuun 15 päivään
saakka.
« 8 B a y B t , p p « ^ ^
: Tifidnstelkaa aeatä
KAADETTAVU
KULJETUS TE
L A A T m f e
NOSTOLAITTEITA
VARUSTEITA
Välittäjät Thunder «av . n.
. T ä y d ^ e n vbtast5<S
xr,^ Huoltopalvelusi
Yldspanoa - hitsausta^
SUOMEA PUHDX44II
V
TOmtIN 5-870
381 Oliver Boad, Pott Arthnr.
kelsldki. ' ' ^ koska voimassa olleen
monimutkaisen palkkajärjestelmän
takia on plliifc' jossain määrin epä­tietoisuutta
siitä, mitkä ovat lakossa,
olevien metaliityöiiästen pal^^
timukset, pn' Suomen Metallityöväen
Liiton toimesta ilmoitettu, että lak-kolaisteh
'Vaatimuksen mukaan tulisi'
varhemman ammattimiehen perus­palkan
olla ensimmäisessä paikka-kuntaluokassa
j(esim. Helsingissä). 115
markka» turilaita. Tähän olisi mak­sattava
tuiitityössä 15 prosentin urak-kaJxyylty^^.^^
Ii^mden palkka^ ja
paiickakuhtaluokkieh palkat määräy-tylsivät
viiden prosöntiii ^porrastuk-sella
tästä palkasta, kuten oh tähän-
Idn asti tap^tunut.
"Urakkäty6ri!hinnoitteluh tulisi eh-dotuk^
n niukäan'tapahtua niin, että
tytotekljäiii nousee
urakkOTäuhtillla 30 prosentilla ehdo­tettua
tuntipalkkaa' korkeammaksi.
"Metaillteöl^Jsuuderi Työnantajalii­ton
omien tilastojen mukaan makset­tiin
ammattlMehllle Helsingissä ny­kyisin
tuntityössä keskimäärin 116
markkaa jia i t penniä ja ural^atyössä
•keskimäärin MSmarklcaa ja 15 pen­niä
tuniiilta. '
"Metaliltyöyfien liiton ehdotuksen
tarkoituksena'- on yksinkertaistaa
palkkajärjestämä ja sen mukaan tur-
•vattalsiin ^imerklksl Helsingissä am-mattinilöhelle
tuntityössä 132 markan
tuntipalkka j a urakkatyössä 150 mark­kaa
tunnilta, '
"Metalliteollisuuden TyönantajalUt-to
pyrkii siilien, että työehtosopimus
antaisi työnantajille maihdoUisuudeh
alentaa esimerlriksi ammattimiesten
palkat tuntityössä 82 markkaan ja
urakkatyönä 02 markkaan. Toisin
sanoen he pyrkivät siihen, että työn-teldjäin
nykyisiä ansiolta «voitaisiin
alentaa jopa' 50—60 markkaa tunnil­ta",
«janotaan ilmoituksessa lopuksi.
POHJOISMAIDEN SUURIN
MAJAKKA 'JÄLCEEf
K ) ( Y T T 6 K I ^ O S SA
Hangon edustalla -sijaitseva Bengts-r
kärlh majakka, jbka pn PoihjPismal-den
stiiirin ja -vaurioitui pahasti sota-^
toimien yhteydessä, «n nyt saatettu
täydelleen kuntoon. Majakalle, joka-ön
51 m merenpinnan yläpuolella ön
asennettu -Ulisi iralolalte, jonka välb-
•volma on 1 milj.Hefnerin yksikköä.
Sumumerklnaötblältteet ja voima-aseiha
ovat -myös täydelleen uusitut,
Kökonaisi^ustannukset näistä töistä
nousevat 14 milj. markakah.
SUOMALAINEN LAIJLA^IA
VOITOKAS SVEITSISSÄ
Geneven Musilkklkonservätorlossa
lokakuun 1 pnä pidetyssä kähsaln-välisessä
laulukllpa,llussa selviytyi
•voittajatei tunnettu nuori laxilajam-me'Matti
Lehtinen, joka oli'kilpailun
ainoa sucmalainen osanottaja, k i l - '
paiUjolta oli saapunut eri puPlllta
maailmaa pitkälti yli toista sataa
j a heistä vatin kuusi hyväksyttiin lop­pukilpailuun.
Osanottajien yllh ikä­raja
oli 30 vuotta.
Mainittakoon, että »tatti Lehttaen;
lähtee lokakuun 15 pnä jälteen niittä­mään
maallemme uusia laakereita,
tällä kertaa Amerikkaan Polyteknlk-kojen
Amerlkanrkuoron solistina.
ELECTRIC CO. —
SäKkötarpeideh välittäjät
urakoitsijat
DIAL S-81S2
68 Shnniah Street
Port Arthur, 'Ontario
Stuttavana fnhmlQ \
lä
% Interior Trim
•B Insul-Brlc Sldln^
% Pl7wood
0 Maronlte
# Asphalt Shlngle»
Glass lixraldion
MII/rON FRÄNfilsI
Puhelin Dial 5-73S4
99 S. Cumberland SL
Port Arthur Ontaifs
<Siioma£ainzn Q/äio^uuaamo **
100 SOUTH HILL ST.
Ontarion maaliuntahallitus lopui 1948
maidon hinnan kontrolloinnista.
mipommin tuhoavat Vitseltaän paljon
enemmän kuin toisilta. Tämä tasolta
JoUiffe sahonut
suurfei^
toimivan trustina
Toronta — CCP:n maakuntajohta­ja
E. B. Jolliffe sanoi viime maanan­taina,
että suurten kaupunkien mei­jerit
"muodostavat trustin ja ensi­luokkaisen
r^etin". joka pitäisi pal­jastaa
ja jolta pitäisi ottaa pPisvvalta
määrätä ostavalle yleisölle kohtuutto­mia
hintoja. .
/ H ä n sanoi ..radiopuheessaan, että
Canada on päästänyt valloilleen vaa­rallisien
inflatlon ja että pikainen
hintakpntrol^-pn .sen johdosta tar­peellinen
ni^,,Mlttovaltiott kuin maa-kimaenirin
t c ^
yUtate;äpEun^;^oriteaan maidon hin­taan,
20 sen^tl^ kvartti Toronton alu­eella,
sanoi ihan sen johtaneen meldon
käytön yähenemiseen, joka on isku
niin yleistä terveyttä kuin farmarel-taldh
vastaan.
Azmei. Jaakkola
PUHELIN 5-8752
PORT ARTHUR, (MJTARIO
ENSI RAKENNUSKAUDELLE
•Tulkaa valitsemaan räkennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
W Ä N S O N LUMBEIt COMPANY
Puhelin Dial 5-6589
Onlarto
iiSiii
Uflgila & Waugh Hardware Co.
R A U T A T A V A R A A — P O R S L I I N I T A V A R AA
"BEACH"-UUNEJA — "CONNORV-PYYKKXKGNEITA^
"PHILCO"-RADIOITA — "ELTO"-ULKOLÄITAMOOTrOREn'A^
Vastapäätä Prince Arthur hoteflia
V Puhelknet: 5.5912--5.7581
10 N . Cumberland Sf. Pört Arthur, Oniaito
Carii
sato
OOta
vat V
koskaa
•mainit
179,000
Jolliffe sanoi M Edmonto­nin
ja Calgaryn seudun farmarien
saavan xnaldostaan korkeamman hin­nan
kuin Toronton markkinoilla ja
kuluttajat m^savat vähemmän. Häh
sanoi eräänä"'^^mä siihen olevan, että
taa tiet sopimukselle atomiaseen kiel­tämiseksi.
Mutta t^^j^täytyy kaikkien olla
mukana. • ' "
AUekh-joittakaa sen vuoksi Tukhol-manvetoomusl
-, «.'.•: •.'•<., •iiii'?.?,
OSUUSTOmtNTA ON
RAUHAmmSTTÄ!
® Meidän'pyrldmyksemme on osal-lisftua
kaikkien xauhan voimien kans­sa
suureen ja jaloon toimintaan ma­ilan
puolesta; että voitaisiin rakentaa
kestävä rauha kansojen ja kansalli­suuksien
kesken.
® Sika kehoitamme ystäviämme ja
kannattajiaimne toimimaan raunan
puolesta, että uhkaava sodanvaa»
poistettaisiin ja hyvä veljellisyyaen
tahto kohotditaisiin ^ e kuuluvaue
paikalle kansojen keskuudessa.
I N T E R N A T I O N A L CCM}P
STOR£S LIMITED
i7G~-180 S. ALGOMA ST.
PORT ARTHUR ONTABIO
to:
St
lui
• su
ko
Jo
Oli
ka'
kai
iät