Vapaus, January 17, 1950

              " " / - • ^ • r i T -7^?***'^S S V M^
S i i i
llfetaina, p. - r - Tuesday, Jan. 17
I r : 'SJ;n Port Arthurin osaston näyttämöltä esitetään
pi|us|nt^es lauluineen
Mi
mm
Tammikun 21 p:na
SISÄÄNPÄÄSY 50c •
O h j a m i u t A l i t i ^ j u r i e r i ^ SäestM
CSJ:n Port Arthurin osaston toimesta järjestetty
' arvokas tilaisuus
Efelfpään
Altai --Siperian viljamailta
11!
••lii*
OSASTON HAALILtA, 316 B A Y ST.
^*^^ T ^ 22 pinä Mo SM illalla
Arvokas ohjelma. Lisäksi arvokas venäläinen filmi
OVIKOLEHTI. TERVETULOA!
ien
iilii»!™:»"; »a
jtyjSssä arinaa m i h . eräs ämeril&alatoen
l y l i y t e i p k u v a , j o n k a nimenä oU " A m e -
riickaJal^n koulutytön päivä". F i l m i s ­sä
k u v a t e n ensin, m i t e n soreat n e i t o -,
set Buorittavät aamuvoimlstelifaan
y i i b p l s t o h Öäustalla o l e v a l l a n u r m i m a -
tollä^' •' jälkeen seuraa e r i l a i s ia
urheiltikoitokslä, j o i d e n päälle neitoset
p u l a h t a v a t läheisyydessä olevan jäi--
ven'viiiJol6aan'syleilyyn. U i n n i n Jäl­keen
. « e t y s t l p a i s t a t e l l aM keho k u i ­v
a i s i a u r i n g o n i t o kil633a.
täin selvästi myös urheilussa, N e e k e r l - > S i t t e n opiskelijat lähtevät k a n o o t t i -
seäiaaTanlaiiofaa k i i ^ io-l
o k a i i i e n katsaos Thdys-
VSallain nrheiliieläi^iäii, J o t o p i t ää
stniressa määrin p a i k k a n s a myos-
:;aeiu
Amerikassa, m a i l m a n k e h i t t y n e l m -
mä£sä k a p i t a l i s t l n i a l ^ . ö^^ luokkä-
>v',; -ja r o t u r a j a t selvemmät k u i n eh^^
l Ä ^ " missään muiialiä.''Tämä U n i e ni
'^^^^I^Ji^n^i^^v/ hel(län;ipis-t
a v i s t a säavutiiksy^&h' h u o l h n a t t a Ja
|\-^ • 4|] . urheilusta yleensä on 'miiodcsttmut
* ' ' • vain h a r v a l u k u i s e n yläluokan aJanvie-i
4 te j a hauskuus. Kansojen syvillä r i ­veillä
e l A m e r i k a s s a ole u r h e i l u n k a n -
t i a l t a muuta . s i j a a k u i n korkeintaan
pcnkkluräeilijäh asema, jos tiäne^ q h
I rahaa lunastaa pääsylippu u r h e i l u k i l -
'•if pailuihln j o n k i n ylliDpMo^^
m a i l a s t a d i o n i l l a . ' '
— ne o v a t amerikkalaisen
u r h e i l u n y k s i n o m a i s i a pyhättöjä, m l i ta
Jo;-sinänsä sulkee varsinaiselta k a n -
s a i t a mahdoUlsuudeh kehittää k u h -
'.; |. .-, ^ j l . . toaan tu-heUullisllla kisakentillä..Älut-
^|ffi^f|5|||;|;;;ta:yhäl^ sitten o n k in
" u r h e i l u l l a erittäin keskeinen asema
- ; , muun opiskelun r i n n a l l a . J a J u u r i tUs-tä
o n v a r m a a n haettava syytä, n h
i':; ' s a a v u t u k s i i n . Joihin amerikkalaiset
y l i o p p l l a s u r h e i l i j a t ovat pystyneet.
K u v a a v a n e s i m e r k i n y r h e i l u n änas-s
t a valta-asemasta opiskelijojen
LEGATION OF FINLAND
140 Wemngton Street, ' '
Ottä^ai OntairiJfc .
Puhelin 6-238^
Onnellista jff
;äa i/nffa^iiofto
Vapauden lukijoille
; Toivottaa
VIENO JA WM. NIEMI
Silver Mountain,^ ÖntV
r e t k e l l e , Jonka kestäjessä paistetaan
mäfckalraa. erään levätidystuokion a i ­k
a n a , ' Näiden tapahtumien aikana
a u r i n k o o n k i n Jo p a i n u n u t a i v a n t a i ­v
a a n r a j a a n Ja f i l m i n viimeisen k a t ­k
e l m a n inuodpstaa näky, jossa n a t o ­j
e n iiljas icärioottljonö l i u k u u silmää
i i l v e l e y i e n , ' m a i s e m i e n halki kohden
k o t i r a n t a a . ' l i i i a l l i s e n M yält-tämiseköi
o n tässä vaiheessa kutsuttu
a p u u n " m ^ Joka suorittaa
t o i s i i n s a Isytkettyjen kanoottien h i ­nauksen,
neitosten loikoillessa kanoo­teissaan
erilaatuisissa asennoissa; J a
f i l n i i h Jselostaja l a u s u u : " A m e r i k k a l a i ­sen
koulutytön päivä o n päättynyt"!
V a r s i n a i s t a koulutyötä el filmissä
k u v a t a iailhkaan, m u t t a se Ilmeisesti
p h k i n sivuasia. Päätarkoituksena f i l ­millä
on ' t i e t y s t i herättää yläluokan
heitöslssä h a l u päästä j u u f l tähän y l i ­opistoon,
Jossa p p l s k e l i j o l l l e t a r j o t a kn
näin mukavat ^ ioltavat. Mitä eriem-mÄh
saadaan houkutelluksi o p i s k e l i ­j
o i t a . s i t ä enemmäh saa yliopisto d o l ­l
a r e i t a tyttösten isäuitkojen paksuista
lompakoista. "
T o s i a s i a onkin, että varsin uiseat
amerikjtala iset y l i o p p i l a a t o n värvätty
y i i o p i s t p j h i n v a i n tuomaan sille m a i ­nonnassa
. t a i - v l t t a y a a urheilullista
Ipistpa. Itse opiskeluun he o s a l l l s t u -
yat v a i n silmänlumeeksi. Tällaisten
tähtösten pitämiseksi yliopiston p i i ­rissä
' h e i l l e lisäksi keksitään mitä
m i e l i i c u v i t u k s e l l i s i m p i a ammatteja,
,Niinpä Notre D a m e n yliopistossa a n ­n
e t t i i n eräälle r u g b y n huipputekijälle
''ylimmäisen kellonvetäjän" vakamsi.
T o t t a kyllä,yliopiston tornissa o n k e l ­l
o , , m u i t a se e l k a i p a a l a i n k a a n vetä­mistä,
lipska se t o i m i i — sähköllä.
J o k a tapauksessa u r h e i l u n n o s t a m i ­n
e n ensiarvoiseen asemaan A m e r i k an
yliopistoissa on a i h e u t t a n u t sen, että
niissä o n kehlttyn3rt todellisia h u i p p u -
tekijöitä. Värvarit l i i k k u v a t J a t k u -
i i i i i i i n u M i j i i i i t i i i ui
M i M i i M U i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i u u i i t i i i i i H i i i i i i i i i i i t i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i n i i i i i i i i '1
SMomi^n Kansan IXempl^raattisen Liiton
kustaiit^ämaa ^ i i j a ^
saapunut
" K o l h o o s i t j a . v a l t i o n m a a t i l a t ovat
tänä v i i o m i a nayyneet valtlpUfe v i l j aa
128 miljoonaa p u i i ^ «leminän k i i ih
viime ^-Uönnä.VCG.I^liJ. aMlenkov.)
A l t a i n maanyiljelijät cvat k u l u v an
vuoden l o k a k u u n 23 päivänä S t a l i n i l ­le
lähettämässä raportissaan ilmoit­taneet,
että he ovat inyyneet valtiolle
13 miljoonaa (528 t u h a t t a putltaa
v i l j a a y l i s u u n n i t e l m a n edellyttämän
niäärän. (Sanomalehdistä). ;
T a r k a s t e l k a a p a N e u v o s t o l i i t o n k a r t ­taa.
T u h a n s i a kilometrejä käsittävän
S i p e r i a n länsiosassa K a s a k s t a n i n ' J a '
M o n g o l i a n vällissätiähdään A l t a in
a l u e p i i r i . Sen alue o n h y v i n läajst,'
26l,6po neliökilometriä, t3. y h t ä suuri
k u i n E n g l a n t i .
A l t a i o n t u n n e t t u hedelmällisestä
mustastamullastaan. A l t a i n kolhco-feilaiset,
joBca ovat saaneet neuvosto-'
v a l t i o l t a rnaksutta ikuiseen käyttöön,
sä 7,5 m i l j o o n a a hehtaaria maata,
ovat tehneet A l t a i n aluieplirlstä koko
S i p e r i a n oikean v H j a - a l t a n . Vehnää
viljellään.kautta koko A l t a i n l u k u u i i -
ottamattä korkeimpia vuoristoseutii-ja;
V . 1913 A l t a i l l a o n v i l j e l t y kevät­vehnää
V a i n 1,2 m i l j o o n a n h e h t a a r in
alalla": Sen s i j a a n v.: 1940 sitä o n Jo
v i l j e l t y 2,1 m i l j o o n a n h e h t a a r i n a l a l ­l
a . . S o d a n aikana vehnänvllJelykset
h i u k a n supistuivat, m u t t a sc,dan Jäl­keen
ne ovat iaianeet entisen l a a j u u ­tensa.
A l t a i n kevätvehnää pidetään
suuressa arvossa s e h v a l k u a i s p i t o i s u u ­den
j a lilniaipitoisuuden vuoksi.
A l t a i n takapajiilsen maarrvlljelyk-sen
t i l a l l e o n v i i m e k s i kuluheien k a h -
denkynimetten" vuoden »aikana k e h i t -
tj*nyt' u i i s l sosialistinen maatalous,
j o k a ' perustuu mitshurlnilaiseen t i e ­teeseen'
J a Iconc- j a t r a i k t o r l t e k n l l k -
kaan^' V a l t l c n kone-, j ä t r a k t b r i a s e -
inat, J o t k a omistavat ztionia t u h a n s ia
t r a k t o r e i t a j a c p m b i n e - k o n e l t a suo­r
i t t a v a t maanmubkkaustyöt 4,218 k o i -
hooslsssa. (Valtion m a a t i l o i l l a o n
omat t r a k t o r i n s a j a m u u t maatalous.,
koneensa). Maanviljelystöiden k o -
n e l s t a t n l n c n lisääntyy j<Äa vuosi.
V. 1939 t r a k t o r e i d e n a v u l l a k y n n e t t i in
Ja k y l v e t t i i n .77 p r o s e n t l a kylvömais-t
a j a cbmbine-kohelllä IcorJ^attlln 70
p r o s e n t t i a koko 'viljasadi<»täV K y m ­menen
vuoden^ kul>jttua, ts. v . 1949.
t r a k t o r e i l l a öh k y r i n e t t y j a kylvett^'
85 prosenttia k a i k i s i a ; v i l j e l y s m a i s ta
j a combine k p W l U a k o r j a t t u ^^1^
prpsenttla^^)^^^
Aliäiia aiuep^^^ ori p a l o n c o m -
bine-kpneitä.' / K u u l u i s a t i f e a n v i l j e l i -
jäti s^ialistise^^^^^^^
P j a t n i t s i a Jä r^^ödor '^^ pvat
k a h d e l l a Stäline^s-maUiäeit^
kpneeiia kprjanxieet'
3;oÖO-r-Ä^M h eh
kuljetus peflöllta o n s u u r i m m a k s i o -
säksi koneistettu. •'• ' '
KoUioösit J a i^jaltion m a a t i l a t v i l j e l e ­vät
hiiisäästl Kulviile
aroseuduiile o n i s t u t k t u suojametsiä.
Wtoahviijeiijät' viljelevät yäin' p a r h a i ­ta
ylljaläätiia. k u n A^
on. aikäi^etnmih v l i j e l i y " v a i t i huono-satolsta
Beloturka-nimistä yehnäla-jia,
joideyi k a l k k i e n satoisuus ön h y ­v
i n ikorkea.' JJUnpä esim.^
niistä vehnää yiljcllääii' • menesjti^ksel-lisesti
t a i g a n k i n kaftissa. ilmanalassa,;
• i U t J d n ' ' ; m ^ ^oVat-" ' h y v in
perehtyneet* ulisimpltö
t a p o l h l h niillä mbnilUkuL^illa k u r s s e i l ­la
/joitä'koliiobsiiälEille ön >'UC)Sittain
•järjestetty. ' V " ' , ; - ' ' . " : ' ' ' : .
A l t a i n maanviljelijäin keskuudessa
c n saanut a l k u n s a yölmak^^
tistä paremmari viljaäädbri saamises­ta.
Tämän l i i k k e e n a l ^ ^
ovat sosialistisen työn sanlcati' M i h a i l ;
Jefremby ja'hänen'pa^^
sa spslalistlsen työn sankarit " I v an
R a k i t i n , A l e k s a n d r Pojedalov j a P e tr
Värivoda. Näiden p a r h a i d e n maäri-viljelijäiden
v i l j e l y s t a p o j a t u t k i i nyt
15,000 riiaan viljelijää.^
A l t a i n aluepiiiri, j o k a o n a i k a i s e m ­m
i n - o l l u t tisaristiseii Venäjän h y l ­jättyä
seutua, ö n k e h i t t y n y t k u k o i s t a ­vaksi
maanviljelysalueeksi,
. K o n s t a n t i n Tokarev,
00
S K P L :N 1949
A i s t i k a s j a ai-voskas-sLsältöinen J u l k a i s u . Runsasltuvitus.
sivua Hinta 50c
SKLD:n Taskukalenteii
Arvokas t a s k u k i r j a jokaiselle suomalaiselle
sivua Hinta sid. 55c
Demokraattisen
KANSAN KALENTERI 1950 i
Arvokas t i e t o k i r j a jokaiseen suomalaiseen k o t i i n . f
sivua Hinta sid. $1.00 1
. - 1 3
. . . . . . , • a
Näitä yllämainittuja on väin i-ajoitettu määrä, j o t e n t i l a t k a a h e t i , 1
Box 69 : Sudbury, Ontario iipiS i , „ „ . „ . „ . „ ,„„.„..,
] ^.u -nilliimiiimmimiiiiiiiiiimiiiiii
v.'illa syötöllä e r i p u o l i U a m a a t a h a r a -
" yplden uusia t o i v o j a , ' j^
opistojen i i s e i n moiukynun'en^^
v a l m e n t a j a k a a r t i liloo iiviippylupfcan
ainesta j a sanomalehdistössä tpitote-t
a a n . s i t t e n suurlaänisestl, i h i t e i i s en
j a sen y l i o p i s t o n koripaUoJpukkue on
ylivoimaisesti hakahhUt; k a l k k i " Vastus­t
a j a n s a . V , - "
TtOlaistA jon u r h e i l u kapitalistisessa
Amerikassa, j a a i n a k i n työlolsurhellun
k a n n a l t a asiaa t a r k a s t e l l e n s e o p h u o ­noa
urheilua. Muutainät harvat j a
v a l i t u t pääsevät isiensä kukkarojen
t u r v i n y l i o p i s t o i h i n j a s en k a u t t a u r -
h e l hm p a r i i n , m u t t a sen s i j a a n n i l l -
joonät ovat vailla a l k e e l l i s i m p i a k ln
mahdollisuuksia' .kehonsa kunnon k o ­hottamiseen.
Amerikka o n tähtliir-h
e l l u n maa s a n a n huonoimmassa mie­lessä.-
"
On totta, että A m e r i k a n u r h e i l i j a t
ovat tähän saakka kyenneet pitämään
k u t i n s a kansainvälisillä u r h e i l u m a r k -
k i n o U l a . m u t t a varmaa on. että n y ­kyisissä
pvllttelssa sillä e l enää ole k e ­h
i t t y m i s e n mahdonisuuksla."Seh h e n ­k
i on väärä, sen kökd" p e r u s t a lepää
epäterveellä p o h j a l l a . ' ' Tulevaisuus t u ­lee
"näyttämään seh v o i m a n Jätkuvai-suuderi,
mutta tälläkiii hetkellä v o l -
clää>:x j o Idtisiia ennustus, että m u u t a ­m
i e n vuosien kuluttua tulevat i i i - h e i -
l i i n merkikipylväitä lyömään' sellaiset
maat. Joissa lu-hellusta o n t u l l u t koko
k a n s a n omaisuutta.
pan?»dlan-SpViet Friend.ship Socie­t
y n julkaiseriiässa ensimmäisi^ssä News
Päcts-kii*jees^ä keirotäaii, eititä k u t i l u i -
sa rieuVöstötiedem^^^ tri M , ' Zavädovs-
.Tiy öri^keksinyi^^ mene lam­p
a a t voldaäh .saada symiirEtöinään e n ­t
i s e n yhdsri Ja k a h d e n karitsan ase­mesta
kolme, jopa a i n a v i i t e e i i k a r i t ­s
a a n saakka. K u n lampaäi; ovat e n ­n
e n poikiiieet äinoastä?n k e Ä vuo­dessa
voidaan ne Waadä k a i k e n Usälcsj
i)6lkimäari'kal^i k e r t a a VucäessaJ Tä­män
'keksi^nnon johdosta' kCTrotaan
N e u v o s t o l i i t o l l a j o s a a d u n k a i k k i a an
80Ö,0W ylimääräin
• I * i iZaT/adov.sky oli'kieltäytynyt h y ­väksymästä
sitä v a n h a a käsitystä, että
useampien k a r i t s a i n ' yhdellä -kertaa
s y n t s ^ n e n ' a i h e i i t u i s l "perinnöUisyy-des'tä"'
j a että i h m i n e n " e l ' ' k y k e n i si
kpntrclloimäan käritsäin 'syntymistä
sille eäuiliseiia • tavaU^ 'Neuvos­t
o h a l l i t u s "rhyöiKi .Zayadovskylle suu­r
e t ' summat varoja tutkÄiistöiden
s u o r i t t a n i i s t a v a r t e n v a i k k a "Tcbkellut
Ja tutkimukset antoivat monien v-up-sieri''
ajat kieiteisiä tuloksiäi 'Sodan
a i k a n a ' h ä n v i h d o i n . pää.si myönfeisiin
tuloksiin.' '••'•'';'*••
Tämä tledernles ön kehittänyt m e ­nettelytavan,
että halpaa ^ s e e r i u n ia
pt«tään tammoista. Sitä n i l ? k u t e t a ar
l a m p a i s i i n niiden ollessa' slklösoiujen
kehittämikästeeila. Siitä j o h t u u , eitä
y h d e n k a H t s a n k e h i t t y m i s e n ase.Ta€st^
k e h i t t y y k a k s i t a i useampia."' 'Tämä
seerumi tekee myöskiri mahdolliseksi
sen, että lampaat poikivat kakSi ker­t
a a vuodessa.' L i h a n eikä. v l l l a r i l a a t i;
ei olemillään t a v o i n muuttunut tämän
runsauden Johdosta, el edes hienölm-piirt
cäracul-lampaisiinkaan nähden.
Tämä keksintö j o h t i S t a l i n i n p a l ­k
i n n o n myöntämiseen t r i Zavadoys-k
y l l e . Tämä uusi meneteUnä o n pe­rusteellisesti
k o k e i l t u j a todettu käy­tännölliseksi
valtavilla laramasfar-h
i e i l l a Neuvostoliitossa. Se p n j b h t a -
nut yhtäällä l i h a n j a v i l l a n tuotanto­kustannusten
halpenemiseen j a t o i ­s
a a l l a farmarien tulojen lisääntymi­seen.
Canadalaiset f a r n i a r i t j a k u l u t ­t
a j a t hyötyisivät hupmattavasti tästä
k i l i i n o s t a v a s t a tieteellisestä saavutuk­sesta,
v a r s i n k i n k u n tiedetään, että
sitä sovitetaan Neuvcstoliitcssa par­h
a i l l a a n käytäntöön myöskin l e h m i in
nähden.
M u t t a W a l l S t r e e t i n sanelma O t t a ­v
a n Venäjän v i h a a m i s p p l i t i i k k a e h ­käisee
tämänlaatuisten tietojen v a i h ­tamisen.
'Meidän tiedemiestemme on
s u h t a a m i u t t a v a vihamielisesti veriä;
Iäisiin k e k s i n n p i h i n muussa tapäiik-sessa
heidät eroitetaän toiniistaan
" p u n a i s i n a ' ' . Ainoastaan yleinen m i e ­l
i p i d e saattaa lopettaa tämän häin-:
mästyttävän tilanteen..Canadassä k a i - ,
vätaan tervettä j a kunirnänkin p u o l ir
e d u l l i s t a suhtaäntumista Neuvostoliit­toon,,
todetaan kirjeessä.
i Lohduton tulevaisuuden
i kuva, selittää Hannäii
! Canadian Federation of A g r i c u l -
i ture-järjestön p r e s i d e n t t i H . H . . H a n -
n am O t t a v a s t a sanoi T o r o n t c s ; a pide­tyssä
j u m t o n t u o t t a j a i n kokouksessa
äskettäin, että Canadan farmarien
edessä o n huonompi tulevaisuuden­k
u v a k u i n minkään m u u n maan f a r -
I m a r e i l l a . Hän vaati hallituk.selta
' hätätoimenpiteitä j a ' s e l i t t i , että väin
h a l l i t u k e e n "hintatuen ävullä voi­daan
palauttaa usko j a Itiötta-niu-
s, mikä " kehitityy normaali­sesta
kaupankäynnistä. Ehkäi­semällä
ifarmiväestöri, ostokyyvyn
aleriemisen, vöidääri' ehkäistä työttö­myyden
lisääntyminen, l i i k e l a m a a n -
niJs j a yleirieri .talouseläinähhäl^^
l u m i n e n , s e l i t t i häh. "
M r . H a n n a m sanoi, että f a r m a ­rien
ostovoima o n väliehtynyt. y h ­deksällä
p r o s e n t i l l a viimeksikolu-neen
15 k u u k a n d e n aikana. F a r ­m
i e n ylefetnlqt v. 1949 ölivait $60,-
000.000 '^Tcnöbamät' ku«n v. 1948.
MäiitpteoiEsmiäm
vähenivät S|40,Oo6,OÖO sanoi h ä n ja
s e l i t t i , rt tä."oirieniiin,hiu^
va'tan m a i d o n J a m u i d e n iiibltteiden-y
l i j ^ m ä aiheuttaa jossakin mää­r
i n ''hämn^ii^ '
S o u t h Forcopine. — N o n y t sitä l u n ­t
a s i t t e n t u l i . 'Sitä o l i k i n ikävöity^ijit-kän
a i k a a s i l l a nämä pohjolseri asuk­kaat'
eivät pysy o i k e i n vireessä ellei
ole o i k e i n l u j a t a l v i . '
Hiihtopoikämms ovat väiiän h a r j o i ­telleet
v a i k k a se o h o l l u t k i n eräänlais­ta
heinikon sotkemista tuossa pällo-
! kentäUär iSe ori: t u n t u n u t m o n i s t a j o s -
l sakfri määrin l a p s e l l i ^ l t a . M u t t a n y t
voidaan k u i t e n k i n kutsua k a i k k i poh­j
o l a n kansa ' m u k a a n riiihiri Viestin
järjestämiih hiihtbkilpäiluihin, jotica
pidetään t.k. 29 pnä. S i l l o i h saadaan
jTittää R o u n d liakeri j a Kirkländ . t a - ;
ken ririiesten karissa. Miustäri miten
he u h k a i l i v a t vihne kesäriä C S J i h;
p o h j o i s - O r i t a r i o n alue Juhlassa k u n
oli\'at hävinneet viestinjuoksussa. ' H e
jullsti\-ät: " P o k a a l i t u l l a a n hakemaan
pois ensi t a l v e n a ! No l i i i n , tervetu­loa
. v a i n r ' •' :'. ]'"
SydätnelliM qn^itt^lpmme
Pakkasta aavikolla
V a n h a kuhnloltettu tammikuim^
p a k k a n e n pau&kiii tammöcuun' a l k u -
päiviriä' ' k u t i t a • preeriäriiaakuntien.
Uudenvuoden pyhien nisrrskyjen j ä i -
keen t u l i oikea " h a r m a a paikkailen".
A u t o j e n kumit narisivat j a p a k k a ­sen
johdosta katkenneet rakennusten
n a u l a t paukkuivat k u i n pyssyn l a u ­kaukset.
Se o l i s e l l a i s t a p a l j a s t a ,'
mistä isoisät tapaavat y l p e i l l e n ker­toa,
huomautti eräs preerialueen l e h ­t
i - : ' ': '...•','••• / ':• '"'
P r i n c e Albertissa, (Sask.) läiripömit-täil
osoitti 52 aistetta alapuolen n o l ­l
a n (F.) P o h j o l s - M a n i t o b a n pakkas­asteet
o l i v a t '40-luvun p a i k k e i l l a j a
A l b e r t a n ; pakkaset lähentelivät e r i -
hätysfasoa. ''
" A r k t i i k a s s a saattoi olla lämpeäm-pää,
mutta pakkasen voima h a l k a i si
paksun j ä ä n s a t o j en m a i l i e n p i t u u d e l ­t
a Greät ' S l a v e L a k e l l a j a muissa
pohjoisalueen järvillä.
T'älläineh' o l i preeria-alue tammi­k
u u n ensimmäisellä v i i k o l l a . T i e t o l i ,
v a t . yleisesti 'kuljettavassa kunnossa,
m u t t a p a k k a n e n vaikeutti k u i t e n k in
t r a n s p o r t t i l a i t b s t e n ' t o i m i n t a a n.
H i i h t o k i s o j e n jälkeen pidetään tie­t
e n k i n r päättä jäisiltamä:" m o n i p u o l i ­sella
ohjelmalla kilpailupäivän i l t a ­na.
Siellä hiihtävät silloin kaikki
sellaisetkin, j o t k a eivät m u u l l o i n h i i h -
däkään.' • '
M u t t a ennen näitä h i i h t o j a o n j ä r ­jesteltävä
vielä p a l j o n p a i k a l l i s i a a s i ­oita
koska on käsillä vuosikokousten
ajat. Viestin kokous pidetääii j o t ä ­nään,
j a C S J : n osaston vuosikokous
pidetään ensi s u n n i m t a i n a t.k.-22 pnä,
a l k a e n klo 7 i U a l l a . S i l l o i n rientävät
v a r m a a n k i n k a i k k i käden u l o t t u v i l la
olevat • jäsneet kokoukseen. Eiköhän
ole parasta yksimielisesti jättää k a i k ki
v i e r a i l u t sivuun m a i n i t t u n a i l t a n a j a
omistaa tämä i l t a yhteisten asioiden
käsittelyä' Varten. -Tällä t a v a l l a - v o i ­vat
monet vielä k o r j a t a sen h u o l i m a t ­tomuuden
kokouksiin csallistumiseen
nähden mitä he ovat osoittaneet k t z l u -
neen vuoden a i k a n a.
S i i s k a i k i n vuosikokoukseen ensi
s u n n u n t a i - i l t a n a ! — H .
Torontolaisilla on
mi^stäMuskil;^^^
Jianooyistipelis^^
Toronto. — N y t c n k a i k i l l a mesta-r
e i l l ä j ä ' s i k s i a i k o v i l l a t i l a i s u u s näyt­tää
kykynsä k u n D o n - h ä ä l i l l a ' p i d e ­tään
f.k. 22 pnämyyjäiskomlteari t o i -
hiesta • hailoövistipelin mestaruuskil­p
a i l u t o i k e i n p a l k i n t o j e n kanssa, pieli
älkää täsmälleen k l o 5, m u t t a h a r j o i ­tukset
vöi a l k a a Jo aikaiserifimin.
' 'Tilaisuudessa on riiyös hyvä r a v i n ­t
o l a j a m u i t a seurapelejä i i i l l l e , jotka
eivät halua osallistua edellämainit­t
u u n mestaruuskilpailuun.
• Naisten' kerhon vuosikokous pide­tään
samana päivänä klo 3.
' T e r v e t u l ö ä l ' — H e l e n .
Farmarit uhmaayat
monot
p s u i j s t o i m i n t a h i s t o r i a kertaa i t ­sensä
Äärdin" kauniissa Icwassa.
'Toistakymmentä v u o t t a sitten H a r d in
k a u n t l n f a r m a r i t . Joille yksityiset säh­köyhtiöt
kielt^tylvä^
ietustaan,' p e r u s t i v a t sähköosuuskirii-n
a n , h a n k k i v a t s i l l e Maaseudun Säh-köistämisTaäilinnoltaT
( R E A ) l a i n a n ja
rakensiyät oman sähkölaitoksensa.
Tämä laitos d h ' n y t osa jatkuVästl
kasvavasta osuuskimtien omisitamäs-tä
sähköpälvelusvefkpstosta. '
N y t nämä isämät f a r m a r i t s u u i i n i t -
teievat pyytää ' R E A l a i n a a perus­taakseen
bmän puhelinosuuskuntarisa.
Sitä tehdessään'he" joutuvat kamp­pailemaan
B e l l Telephone Co. vastaan
sen yrittäessä m u r s k a t a puhelinosuus­k
u n n a n 'jo e n n e n k u i n se pääsee a l ­kuunkaan.
•Ilmari keskinäisiin p u h e l i n y h ­tiöihin
ttardin kauntlssa kuuluu 400
ip>erhiettä.' Bell yhtiö palvelee 125
perhettä samassa kauntissa. Bell y h _
tiö e s i t t i , että f a r m a r i e n yhtiöt; y h ­tyisivät
yhdeksi Järjestöksi palveluk­sen
parantamista j a laajentamista
varten. Farmarit haistoivat-yfatlön
iiankkecssa aikeen saada' puhellnpäl-yelus.
k o i i t r o l l i i n s a j a n i i n he :|ryhtyi-vät
Järjestämään briiaa puhelinosuus­kuntaansa
j a pyysivät R E A lainaa.
B e l l ylitiö a l o l t l hieti hyöikkäyksensä
ajaakseen liuden osuuskunnan ' p o is
olemassaolosta. M u t t a se e i o le siinä
"onnistunut.
Sinitauti kanalassa
S i n i h e l t t a t a u d i n aiheuttajaa e i vie-r
läkään ole s a a t u selville.
P a r a n n u s k e i n o n a sUcsiteilaan m u -
r l a t e of p o t a s h ainetta Jä ollakseen
tehokasta se täytyy a n t a a t a u d i n a l ­kuasteella.
Connecticutin yliopiston"
koeasemalla toimitetut kokeilut ^osoit--
tavat, että Jos y k s i tasapäällinen ruo­k
a l u s i k a l l i n e n muriate o f p o t a s h . l a n -
noketta sekoitetaan gallonaan j u c m a,
vettä j a käytetään yhden viiicon ajan,
n i i n hyviä tuloksia saadaan. Se o n
yhtä tehokasta k u i n rohdpskaupastä
saatava potassium chloride aine.
. Märässä riiäskissa käytetty molassi
on myöskin tehokasta. •Käliteen g a l l o ­n
a a n • molassla sekoitetaan 50 paunaa
bräärilä j'a 50 p a u n a a Jauhettua k a u ­raa.
Tavallista mäskiä voidaan käyt­tää
bräänin j a k a u r a n sijaisena, j cs
h a l u t a a n . Märkää mäskiä tulee syöt­tää
v a i n n i i n p a l j o n k u i n k a n a t h a ­luavat
syödä. Jotkut f a r m a r i t käyt­tävät
p a i t i t i n molassia neljään vesi-g
a l l o n a a n jöika päivä viikon ajan.
Vettä tulee o l l a k a n o i l l a a i n a s a a t a ­vissa.
Ne juovat vähän k e r r a l l a a n,
m u t t a sangen usein. Talvella e i v e ­si
saisi o l l a k o v i n kylmää, sillä k y l ­mä
vesi ei. houkuttele k a n p j a käyttä­mään
vettä n i i n p a l j o n k u i n o n v a l t -
^mätöntä terveydelle j a munatubtari-nolle.
•
Toronton naistenkerhon
kpkbiis tk^22^ p
Toronto. — T o r o n t o n naisten ker_
hon "vuosikokous pidetään s u n n u r i t a i -
ria, tk. 22 p n ä k l o 3 i p . D o n h a a l i l l a ;
Toivomme, että ainakin -Icäikkl ne
saäfiuisivat, j o t k a o v a t l i i t t y n e e t n a i s ­t
e n ' k e r h o o n ottamalla sen jäsenkor­t
i n . Tietysti Ikaikki muutkin ovat
tervetulleita. Kokouksessa On t a r ­j
o i l l a vapaat kahvit k a i k i l l e.
K o k o u k s e n jälkeen, k l o 5 i p . , a l k aa
naisten järjestämät i l l a n istujaiset.
Sirihe on järjestetty seurapelejä j a
riiuutakih hauskaa j a k a h v i a t i e t y s ti
saä omatekoisten leivosten karissa.
Pidetäänpä siis tämä päivä mie­lessä'
j a mennään haalille oLkein
söurella " j o u k o l l a ! — L . J .
Maitohuoneen
"•äk^n
M a i t o f a r m a r e i t a , j o t k a aikovat r a ­kentaa
uuden jnaitphuoneeri. kehoi-iietaan
h a n k k i m a a n "itseii«n M a ^^
^ n . h a l i i t u k s e n D a i r y B r a n c r i i l t a u u ­den
kirjasen. Tämän 'kirjasen n i mi
in " P l a r i n i n g Y o u r M i l k House". Ja
.linä o n a r v o k k a i t a neuvoja r a k e n ­nustyön
j a puhtaushuöildri suhteen.
Tämä k i r j a n e n on saatavana k i r ­j
o i t t a m a l l a osoitteella b ä i f y B r a n c h,
143 Leglslative - B u i l d l r i g ^ Wlrinipeg.
Pyytäkää: ' P i i b l i c a t i o r i N o . 227. '
^Ijytahrat seinäpaperissa
Peittäkää öljytahra j a u h e t u l l a k a l -
i i l l ä j a t a p u t t a k a a sitä" p a p e r i a vas­t
e n kunnes t a h r a on täysin peitossa.
U n h o i t t a k a a asia s i t t e n muutamaksi
päiväksi- riiirikä jälkeen jauhot h a r ­j
a t a a n pois. ^os yieläkiri jää öljy-t
a h r a näjcyviin "sillöiri o n töiriienpide
uusittava.
— Vesi bn ainoata ainetta. Joka
kiinteässä muodcssä ori kevyempää
k u h i juoksevassa muodossa. '
— K n a u r s W e l t - A t l a s i n m u k a a n on
Euroopari väkUuku 460.000,000.
Äskettäin Progress P u b l i s h i n g C o :n
kustannuksella ilmestynyt edesmen­neen
A . E . S m i t h i n itse k i r j o i t t a ma
elämäkertateos " A U M y L i f e " , j o ka
myydään koviin k a n s i i n sidottuna
k o l m e n d o l l a r i n h i n n a s t a j a n i d o t t u ­na
60 s e n t i n h i n i i a f t a , o n k i r j a , joka
pitäisi saada j o k a i s e n luettavaksi, s a ­n
o t a a n C S J : n osastoille lähetetyssä
kiertokirjeessä,
" S e o n k i r j a , j o t a kukaan, j o k a sen
käteensä saa j a sitä hetken katselee,
ei jätä lukpmatta. Se o h miellyttävä
lukea j a s a m a l l a opettavainen", s a ­unotaan
kirjeessä edelleen.
" M e olemme puhuneet p a l j o n eng­l
a n n i n k i e l i s e n kirjaUisuuden h a n k k i ­misesta
j a levittämisestä nuoremman
sukupolven valistamiseksi. Mitään
sen sopivampaa k i r j a a tällaiseen tar-:
koitukseen e i tähän mennessä ole i l ­mestynyt
k u i n o n " A l i M y i ö f e " . J o ­kaisen
osaston t u l i s i h a n k k i a se k i r ­jastoonsa
j a levitettävä sitä sellaisten
maanmiestemme keskuudessa, jotka
lukevat eriglanninkieltä.
"Se on s o p i v a myöskin l a h j a k s i.
Meillähäri ori t a p a n a antaa t u t t a v i l ­lemme
j a naapureilleriime syntymä­päivä-,
nimipäivä- y m . l a h j o j a . M i ­tään
sen parempaa lahjaa ei ole
k u i n o n liyvä k i r j a . . A n t a k a a seuraa,
v a l l a k e r r a l l a " A l i M y Life*, kehoite--
taan kirjeessä.
K a i k i s s a suiuemmissa keskuksissa
myyvät k i r j a a paikalliset n i a i n i t im
k u s t a n n u s l i i k k e e n asiamiehet. Ellei
sitä ole saatavissa voidaan se t i l a t a
suoraan kustantajalta: Progress
Bcoks, 95 K i n g S t . E a s t , T o r o n t o 1
Önt. Tilaukset voidaan lähettää
myöskui C S J :ri kesktösen k a u t t a j os
osastot n i i n haluavat.
T I I . A T K A A V A F A U S !
«5 -V
Miien syidym§pm0nsfL Igjkdosta
B Irene ja Freddie
% -Amalia" Lairimi'
g Lyydia j a Frank
j Helmi ja'Hilmer
§ Lehdot
S Koski ja Sisters
fi Bill Lammi "
% Lillian j a Hazel
g Harry Haapala
I Tammikuun 14 p. 1950
Martha j a .Onni
Ellen j a Leonard
I r j a ' H e l i n - -
'Ed, Preeman
Mr. j a Mrs.> F. Freem
Rauha j a Ethel
G.* Laine • ^ '
Surulisen kuuluisa
Liimatainen
Ruth jä Kalevi
Sudbury, On
Paljon onnea ja menestystä
heidän yhteisi^lämänsä johdosta
toivottavat
seuraavat sukulaiset ja ystävät
Senja ja . Einar Kangas
Jenny jä.WUjäm Kangas
Sigrid ja y e i k k o Ketola,
kukkäpäri
Idä jä Vilhp Hakanen
Eiifemiä Koivisto
Jenny ja Aarne Aaltonen
Sanni j a John Halme
Pekka Pelkbneh
Lydia Mäki ja lapset
Ärihä jäEmil Tairiirii
A l i i n a j a Hjalmar Baqka
j E l v i ja ToiVö Jussila "
John; Mattila
Mrs. Fränsön
y Kujansuu
Arthur ;Matson
Richard Mattson
C. K e l ly
Tysme ja Mertsi Koivisto
Martha j a •Walter Mäki j a
pojat, CopperCliff
E r i i k a Luhta, C^pp^r Gliff j ^ m ^ . Hoskins
Mirjam ja Ruben
Sandberg
Mary Nordman ja Joi
Fred k u j a la
H. Soopalu
Fernande Belanger
lan Fearn
Reino Saari
Terttu Saari
Tapio Saari
Shirley Blair
Donald Hoskins
Elmer Nordman
Richard Tawweveski
Hilda Tawweveski
R i x Tavmeveski
Edgar Joeveer
Mr. ja mrs. Andy Mc
Mr. ja mrs. Wilfred <
Mr. j a mrs. Clio Bert
Mr. ja nirs.; Ralph Fo
A; Barnsdale ^
EarlMäki
Oiva M3^,Cc^&<nifi
L i l y jä B i l l RSu^^ ~
Levack Mine
Aino j a Ernest Benson
Aino j a Uuno
Annette Ilomäki
lltpS
Lausumme monet sydämelliset kiitokset n i i l l e t u t t a -
vlUe Ja t u n t e m a t t o m i l l e • ystävllieV j o t k a saavuitte mei­dän
häätilaisimteemme ^ T n r a n ^ C a n a d a - h a a l i l l e - j o u l u -
taiun 26-p:nä 1949; J f e t t a w a s s a . O n t a r i o s s a . : - -
' Kiitos k a i k i l l e y h t e i s e s t r j a ; erikseen niistä kaUisarvoi-sista
l a h j o i s t a , j o i t a saimme vastaanottaa,
K i i t o s isälle J a äidille s u t i r e s t a n h r a u t u v a i s u u d e s t a ja
l a h j o i s t a , joitä salmrile teiltä. V *
- K i i t o s illahemäriniUe Ja t a r j o l U j o l i l e siitä työstä mitä
teitte.: . K i i t o s sähkösanomista j a .onnentoivotuksista,
j o i t a s a h m n i vastaanottaa. ' .
Teitä k a l k k i a kiitollÄnudella muistaen,
FREDA JA TAUNO KANGAS
Box 213 Lakelri6w; Ontario