1950-01-28-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Koissa sai 8,1 tieidäo laaJ ^^sa. Texaisj 1 todlcö/i a.' • ehensä'erJ >le tedtäL 1 ;ii äitinsä )isiUe erään nai i häneltä: ! ollut •n ollut-ta nainen, iltaita-, ut täällä Ha on jo [ehoittaa • •K,. m toimintaan ioni iiivoo: ylos paitd ^ koskaan s jytanyt aamatunni Qka minä aihkeäsU. Tarnznikuuh 30 pnä lal^a Ottawa^^ ylioikeuden kuulustelu aokrakontroUiasiasia. Muita voidakseen asianmukaisesti käsi-lätä kysyinysllä* yU^ iäytyy saada yksityiskbhtaisei 9t minkalajsetasimto-olöi todellisuudessa^^^o täytyy saada iodistiasaineliistoa siitä, että vallitseeko maan to-ploissia hätätilanne yai eikö vallitse. Tämän vuoksi Que-vttokralaision liUto eJidotiaa erikoisen asuntokömissionin Blainista ja on vedpnniii asian johdosta suu^^ kan-ikseen seuraavan kirjeep muodossa: SAL:N PÄÄMIES KUOLLUT Swedish American Linen / presdentti Axel Jonsson kuoli tammilt. 11 pnä (diessaan käynnillä Tnhhcflmassa ja haudattiin Vasa^Idxkk^on' Göötepo-rissa, jossa han<ioimi inyö^n Buotdn Et^-Atlantin Linjan Johtajana ^ Italian konsolina. Hän oli SAL:n presidenttiDä T. 1930 lähtien ja oli kuollessaan 62 v. ikäinen. Vainaja oU paljon matkustellut ja..oli kotonaan niin New Yoridssa kuiii Göö tenorissakin. NEUVOSTOTAIDETTA TAVALLISEN IHMISEN SILMÄLLÄ KATSOTTUNA XeuvQstoliftossa vierailleen Snb-men pa'n'joukkueen yksi johtaja VetkköPehkuri on Työkansan Sa-ndmille kirjoittanut seuraavan, ko* kemi&sen neuvostoteatterista. UrheHun lisäni suomalaisella pai-: 'nijouiäaieeUa oli NeuvostoUtoh mat-kari yhteydessä tilaisuus tutustua znyöäkin enisinunäisen sosialistisen maan teatterielämään. Neuvostolii-vat yhtäst vat omaa i mies M isi a olosta?" herra tai rouva: Hvallitseeko asimtopulan vuoksi kan- ,en hätätilanne? #Siitä vastauksesta, mikä lannetaan ^ IJe kysymykselle, riippuu Canadan on mam^^^ loikeuden päätös kun se ratkaisee Il ttohallituksen vuokrakontroUin laki-usasian. ylioikeuden päätöksellä on i H u r i merkitys sadoilletuhansille cana-p iäisille perheille. Se koskee enem-t| stöä Canadan kodeista. •jl rämän vuoksi Quebecin vupkralais- If n liitto (Quebec Federation of Te-ti atomisota .. tJatkoaedeniselta sivulta? Massey haalilla hän sai satoja k i r - Qellisiä kysymyksiä joista muutamis-oUa" iiSr'^- punakauhim lietsontaa muuta-ista p u ^ S P ^ asetettiin hänen asematisa kyistä heitä$'^«^^*^*' "^^^^^^^^ ^^^^^^^^ 1 Emmi &^ totlszentyä. Isä Duf Jy sanoi, että j a i v a s ä K ^ ' o l i 'prinssipiispa. Joka la pidät ^5 maata. Hän ei halunnut luö 7 7 la vallastaan. Jos hän olisi oUut astasi Taf^.''^ «lellinen kristitty ei häneUe olisi 4 aikaant ^^Pahtunut mitään." st, sitten 1 >s sen puskea on niinjt. edusteli i SI vaimo, ä tyovoim ainen oU on pal< auhistui li osaa ;a koneitij Etysymykseen saako hän toimittaa pois taiTE''•^ irtausmenoja vastasi häri melkein "^alla: "Minä toimitin tänä aamuna .usmenot Ja se oli minun asiani." :un häneltä Icysyttiin mitä paavi sanonut Mussolinista, hän vastasi n Ja heti: "Ei puoleksikaan mikä olisi ollut välttämätöntä." iftlJnited Rubber Wörkeris tmion 136 l i caalin presidentti Stan Thomley imi kokouksen puheenjohtajana, ^ atessaan kokouksen hän sanoi: , ^•Verstaassa työskentelevänä työlui-mtausta tuntuu, että työläisillä suuri osa taisteliissa rauhan puolta. Ei riitä se, että sanomme kan-ttavamme rauhaa, meidän tulee 11a sen puolesta. Häh kehoitti .a järjestämältn rauhankcmiteoi- I ja keräämääii nimikirjoituksia ^ onamlpannaan"-vaatimuksen alle. l i Rev, I. G. Ferkins Donlandsin, Y h - ;^tyneestä kirkosta esitti isä Duffyn sanoi, että hän on syntynyt Yhdys-iolssa äcäynyt koulimsa Irlannissa, ojassa J9 Englannissa. Hän l i ^ i nnissa sijaitevan Kilmoren piis-klrjeen. Jossa isä Duffy Valtiiu-tiin noatkustamaan Yhdysvalloissa malaiskatoUsen kirkon hyvässä leessa olevana Jäsenenä. ^Tri James Endicott sai myöskin I Jtavat suosiot osakseen kun hän I ihui kamppailusta 200,000 nimen I amlsesta "pommi pannaan'.' -vaa-auksen puolesta. "Jokainen nimi oh ukaus pysäyttääksenune sodan jos-todella ammutat^n", hän sanoi, tomlpommi on Juuri avain USA:n 'ökkäyspoUtUäcassa. Ne eivät voi ydä sotaa ilxnan atomipommia." Hänen vetoomuksestaan kerättiin •lehti. Joka tuotU $1^.(55. v ; mainio» Sten Johij jsa. äskeC ai vähaö- % likaisen ry 5sa Cool('.'i: ;ussa koSf * i miltei?; ry Daily nants) katsoo välttämättömäksi, että Canadan kaikkien pöpulääristen Järjestöjen, kunnallishallintojen, maa-kuntahaliitusteh, uhioiden, veteraanien Järjestöjen, kirkkoseurakuiitien, huoltojärjestöjen. naisten yhdistysten Ja muiden velvollisuus on auttaa sen toteamista, että asuntopula aiheuttaa Canadalle hyvin vakavan kansallisen hätätilanteen. J<&ainen harkitseva canadlirien käsittää, että kansallinen asuntohätäti-lanne vallitisee. Yleinen tieto ei kuitenkaan riitä kun asia esitetään ylioikeudelle.; Se on todettava tosiasiain jperusteella niin ettei ole vähääkään epäiltävää. , Tämän asian yhteydessä Quebecin vuokralaisten liitto on kahdesti neuvotellut mr. J . J . Robinetten K.C„ kanssa; Jonka 'hallitus ön nimittänyt vuokralaisten lakimieheksi... Mr. Ro-binette esittää ylioikeudelle pyynnön, että se nimittäisi kansalliset asuntor komlssionerit etsimään todistusaine-histoa kansallisen hätätilanteen olemassaolosta. Otaksutaan, että ylioikeus hyväksyy tänjän ehdotulcsen Jä päättää istuntonsa kutmes komlssionerit saavat esityksensä valmiiksi. Tämän perusteella Quebecin vuokralaisten liitto kehoittaa järjestöjänne ryht3maääh'seuraaviih toimenpiteisiin: 1. Valmistakaa ja hyväksykää päätöslauselma missä todetaan asuntohä-tätilanteen vallitsevan kurihassanhe. Lähettäkää tämä päätöslauselma Mr, J . J . RobinetteUe, 372 Bay St., Toronto ja päätöslauselman. kopio meidän liitollemme. 2. Muodostakaa komitea, joka kerää tilastotietoja Icimtarme asunto-oloista ja ryhtyy toimenpiteisiin häiden tosiasiain tunnetuksi tekemiseksi radion, sanomalehden ja muiden välineiden kautta. 3. Kehoittakaa kunnan ja maakunnan virkailijoita laatimaan päätöslauselmia Ja julistuksia vallitsevan kansallisen asuntohätätilan johdosta^. 4. Lähettäkää: edustajistoa asunto-komissionerien puheille siinä tapauksessa jos tällainen komissioneri nimitetään. 5. Tiedoittakaa kaikista mielipiteistänne tämän tärkeän asian yhteydessä Quebecin vuokralaisten liitolle. Me olemme vakuuttuneita, että Te ja Teidän järjestönne ryhtyvät kaikin käytettävissä olevin keinoin työhön sen hyväksi, että enemmistö Canadan kodeista saa oikeutta. Ja että niitä puolustetaan mahdollisimman kyvyk-käästi.- • (Allekirjoittanut) L. Gcodfriend ja G. Houle, sihteerit. i pidetään maaliskuussa Toronto. — Canadan Naisten Kongressin kutsuma konferenssi, joka p i detään maalia. 9. 10 jä;ll.päivinä täkäläisessä Bathurst St. dnited kirkossa saa päivä päivältä lisää huomiota osakseen. Hiljattain väitettiin, että CNK on kommunistinen järjestö sen perusteella Icun se on osa; Naisten Kansainvälisestä Demokraattisesta Järjestöstä. CNK on kieltänyt . tämän syytöksen ja selittää, että NKDJ pyrkii vain huolehtimaan naisten ja,lasten menestyksestä, naisten yhdenvertaisuudesta ja rauhan säilyttämisestä. Nämä ovat myös Canadan Naisten kongressin pyrkimykset. 1 Naisten Kansainvälinen Demokralattinen Järjestö on muodostettu naisista, jotka uskovat näiÄin pyrkimyfeiin ja työskentelevät niiden toteuttamiseksi. , CNK on. juuri '•iohottanut äänensä rahallissn avun puolesta konferenssille ja on melkoisen varma sen runsaista tuloitsista. Jokainen nainen, joka haluaa turvallisuutta ja rauhaa perheelleen, on tervetullut maaliskuussa pidettävään konferenssiin. ''Lapsenpiibista — Pänathenaia, on Kreikassa vietetty vuosittainen elojuhla Athene jumalattaren kunniaksi. 1 kysym?. i , että jidän et itnneet < »lemaan \ staan dessa, iiitäi yksen roisinuu Täheis saavat A.- J»\| että» antavat ttajille- Progress Publishing Go:n kustannuksella ilmestynyt edesmenneen A. E. SMITHIN itse kirjoittama elämäkertateos on erinomainen kirja -k ^ * Nyt tätä kirjaa on saatavana V A P A U D E N K I R J A K A U P A S TA Nidottuna 0 0 ^ ^ ^ ^ ^ ! Sidottuna $3.00 "Se on kirja, jota kukaan, joka sen käteensä saa ja sitä hetken katselee, ei jätä lukematta. Se on miellyttävä lukea ja samalla ©Ifettavainen", sanotaan CSJ:n tpk:n osastoille lähetetyssä-kiertokirjeessä. Jokaisen osaston tulisi hankkia tämä kirja lainakirjastoon nuoremman sukupolven luettaivaksi. TILATKAA OSOITTEELLA: C0.1TD. Sudbiuy, Ont- "Lapsenpiian" hankiuminen nuorel. le lapselle voi tuottaa; vaikeuksia. Pie-! het lapset luottavat äitiinsä kaikessa ja kim' he näievät hänen menevän ulos, he tietysti pelkäävät, että nyt äiti 'jättää heidät ty?dcänään. Joskus lapset ovat 3 ja 4 vuoden vanhoja ennenkuin he uskovat, että äiti todellakin palaa takaisin kotiin. On luonnollisesti tarpeellista, että äiti on joskus pois kotoa iltapäivisin, Monissa perheissä on siskoja, veljiä, Isoäitejä tai muita sukulaisia, joihin lapset ovat jo oppineet luottamaan. Jos äidin täytyy pyytää vierasta apua niin hänen olisi oltava erikoisen varovainen. Ei missään tapauksessa . saisi ottaa sellaista "lapsenpilkaa", joka ajattelee kaiket lapset "kauhei- •na".. . V'v •/ / On tärkeätä, että niin useiri kuin mahdollista, sama henkilö hankittaisiin lasta hoitamaan. Jos mahdollista, hän saisi käydä pari kertaa lyhkäisillä vierailuUlä, että lapsi nä. kisi äitinsä olevan ystävällinen häntä kohtaan ja luottaa häneen. Täten lapsikin alkaa luottaa .tähän henkilöön eikä enää vierasta häntä. Vierailun aikana "lapsenpiian" olisi pelattava jonkinlaisia.pelejä lapsen kanssa. Esimerkiksi;^ jos lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtäkseen, hänelle voisi lukea satuja. •. Ei saisi koskaan jättää "lapsenpilkaa" kirkuvan lapsen ^kanssa eikä saisi liioin karata lapselta; :Olisi katsottava, että lapsi leikkii rauhaHIs^-sti ja sitten hyvästit pitäisivät olla lyhyitä ja iloisella äänellä sanottaja. Useat äidit kehittävät omat vaivansa kun he suorittavat pitkiä hyvästijättöpuheita, suutelevat lasta ja pyytävät häntä olemaan kiltti. Ei ole,ihmekään vaikka lapsi ajattelee, että nyt äiti karkaa eikä tule takaisin! Jos lapsi epäilee äidin arkailevan jättää hänet niin tietysti hän hätääntyy myös Ja alkaa itkemään. Jotkut lapset eivät perusta lainkaan kun äiti lähtee, toiset panevat äänekkäästi vastaan. Ei olisi lähdettävä pois kotoa jos lapsi Itkee. On parempi odottaa niin kauan kun hän on tyyntynyt. Jos lähdette kun hän itkee se ei vähennä lapsen mieliharmia — se lisää sitä. ton teatterilla on vaalittavanaan pai-jcn perinteitä, Jä erikoisesti venäläinen baletti on se,; Johon vierasmaalaisen huomio ensinnä kiintyy. Kaikki esitykset. Jotka mat^Bamme näim> me, olivat korkealtioldtalsla; Neuvostoliiton teattereissa esitetään maa. ihhankirjallisuuden parhaimpia näytelmiä Parasta Ja .parhain voimin,' se on neuvostoteatterin Johtava periaate. EI siis ole Uime, että neuvostokansalaiset rakastavat suuresti teatteria Ja että hiillä on oma slijansa kffhsäh jokapäiväisessä elämässä. Suhde taiteilijoiden da katsomoylelsön välillä oU välitön ja täynnä länunintä yhteenkuuluvaisuutta heuycstökansa-lalsina. Oli suorastaan nautinto seurata, miten iimokkaastl yleisö reagoi k^ffkeatasolslih esityksiin Moskovan Suuressa Teatterissa Ja niiten näkymätön side" kulki häyttelljjölden Ja katsomossa istuvien ihmisten välillä. Meille suomalaisille oli outoa nähdä klassillinen ilomeo >Ja Julia balettina. Erittäinkin kun sen avulla salmmei ensimmäisen kosketuksemme Moskovan Suureen Teatteriin. Esityksen korkeatasoisuus, lavastuksen sllmlähi-velevä kauneus. Joka on nielkb lähellä todellisuutta ja puvuston loistokkuus, saattoivat meidät heti ynunäUe. Elämys oli myös. Suureri Teatterin loisto viisine katfiomoparvekkeineen. Baletin, hilntkuln muidenkin myöhenimin näkemlemme esitysten luonnoUiheh esitystapa, antoi meille tavallisUle kansalaisille tilaisuuden melko helposti päästä sisälle kappaleiden Juoneen ja siihen mitä niillä pyrittiin ku_ vaamaan. Vaikkakin Romeo 'Ja Julia oli balettina paikoitellen lyhennetty, ei esitys siitä kärsinyt. Loppukohtaus hautakammiossa oli esitystaidoltaan Ja lavastukseltaan sellainen tapaus, joka ei koskaan lähde pois katsojan mielestä. Carmen-esityksessä oli loihdittu esille aito espanjalainen tunnelma, Jota lisäsivät hurjat espanjalaiset tans. sit. Ohjaaljalta oli varmaan vaatinut suuria ponnistuksia slolttaa näyttämölle luinnoHiseen liikehtimiseen toistakin sataa näyttieliää, mutta kalkki sujui kuin taikasauvalla ohjaten. Y l i 90-miel?inen orkesteri soitti. Meille i kerrottiin Carmen-esityksen aikana, että kaikki esiintyjät Suuressa Teatterissa orat ammattinäyttelCjöltä. K u n kysyimme, mitenkä se kannattaa taloudellisesi ja mitä 3*si näytäntö loistavine lavastiäcsineen Ja pukuineen tulee maksaihaan, lUih vaistaus oU lyhyt: el .ole kysymys taloudellisesta kannattavaisuudesta. vaan siitä, ^ttei mikään ole liiah kallista neuvosto-kansaiaislUe esitettäväksi. Heille a n netaan parasta, koska he työUään-kin luovat parasta. Huumori pääsi täyteen oUseuteensa Jcatsellessamme kuolemattoman Cer- .vantesin Don QuiJoteHBsItystä balettina, sankari Rosinantensa selässä palvelijansa tukeman toi mieleemioae taistelevan ritarikunnan. Jonka oli aika väistyä kehityksen tietä. LemngradlssanfiinuneSlTOTin Teatterissa Pushkinin baletin Medny Vsadnlk, Joika esitettiin ensimmäisen kerran_ Pushkinin ISOsLVuptiSjjubllen yhteydessä. Esitys balettina voitti kaikki Moskovassa näkemäqune. Suositusten voima kasvoi esitysten edetessä. Kolmannen näytöksen, Nevan tulvan, lavastus-pani ajattelemaan, 01^0 neuvpstoteattesille minkäänlainen tehtävä voittamaton. Näimme, miten Nevan vesi nousi noin kaksi metriä ja samanaikaisesti raivosi näyttämöllä ankara myräky, pilvien lentäessä melkein katsomossa Ja salamoiden välkehtiessä. Tulvaveteen lensi myrsikjm lennätUiinänä t a lojen kattoja jä kyskyävässä tulvavedessä uiskenteli huonekalajja, sotilaiden vahtikoppi, fiantarn^n pelastusveneiden liiiäniessa hätään joutuneita auttamaan. Jännittävin hetU oU, kun seurasimme, pelastuuko baletin sankari tulvan eristämältä muistopatsaalta, tulvasta, Jonka näimme nielevän sisälleen monia, ihmisiä. Sankarin vihdoinkin pelastuttua ankaran vedessä kanippfilluh jälkeen veneeseen, rankkasateen valuessa silmiem. me edessä, ihmettelimme ja jälleen ihmettelimme sitä sutirta >taidetta, jossa ilmehtiminen, - baletti Ja l a vastus, täydensivät toisiaan. Miten ne, olisi vatkaan olleet epätäydellisiä ilman tosiaan ja miten JollaJkih pienellä tehostuksella voidaan saic^ä esi. tys täydelliselKi. Pienetkin yksityiskohdat, rafkkatis kärsimykslneen >Ja onnen humalineen sai meidät tuntemaan, että lavalla esitettiin kappalet-teuihmisen todellisesta elämästä. K u u . IPlyntimme Neuvostoliiton voittamattomana teatteiissa oli päättyhjt Ja edessämme oli matka suomeen, matka jota rIkasUittlvat unohtumattomat muistot neuvostoihmisestä katsomossa ja näyttämöllä. FILMIT MAALAAVAT IHMEELLISEN KUVAN AMERIKASTA Kuolemankauppiaiden perhe rikkain USA:ssä New York. — Kuusisataakohnekjrm-mentäkaksi du Pont perheen jäsentä on ollut koolla täällä juhlimassia esl-is! ensä saapumista Amerikkaan 150 vuotta sitten. Läsnä .oli neljä sukupolvea ja juhlapäivällisten presidenttinä tohhi. 80-vuotias Pierre du Pont, Suku on kotoisin Ranskasta Ja on tällä hetkellä ehkä Amerikan rikkain. Sen om^iisuuden päälähteenä o-.'nt räjähdysainetehtaat KIEJ, DAVID PLATT Jatkaessamme keskustelua Eric Johnstonin äskeisestä Varletyssa amerikkalaisten elokuvia koskevasta lausunnosta, että "amerikkalainen eio-kuvateollisus on todella tullut suurimmaksi ideoiden viejäksi — Amerikan ideoiden/vapauden ja demokratian Alhaisia he ovat. Jos heidän pitää arvostella maatamme sen mukaan mitä näkevät kankaalla. He tulisivat seuraavaan Johtopäätökseen "amerikkalaisesta elämäntavasta": Hevosvarkaita liikuu /oukottain lännessä,:' Äitiyis "on mahdollinen ilnian raskauden tilaa. " Pika- ja konekirjoittajat ovat kelvottomia, tavallisesti hyvissä väleissä työnantajansa kanssa, ajavat taxeilla useimmin kuin busseilla, asuvat kattojen ioistohuonelssa, eivät koskaan käytä samaa pukua kahta kertaa. Pula-aikoina amerikkalaiset aina sanovat kaikki tulee muuttumaan hyväksi. Atlantic City haluaa liikemiesten konferensseja, jossa liikkeiden myyntiedustajat jättävät bondien myynnit vaaleaverlsten takia, unohtavat tilaus-lomakkeensa kauniiden säärien vuoksi-: ' Pajat ja kanafarmarit ovat rikol- Usten plilojjalkkoja. Kaikki hyvällä uralla olevat naiset käyttävät silmälaseja ja ovat tunteiltaan ohnettomia<- Jokaises.sa taloudessa huolimatta taloudellisesta asemasta — on puhelin ja kylpyhuone kullekin perheen jäsenelle. - Tuomari on Harvardissa opin suorittanut, kultivoitu, puhuu hiljaa Ja vain harvoin antaa väärää tuomiota. Mutta hänen tyttärensä on hurja Ja lopuksi selvittää poliisin kanssa miksi hän ön hurjistellut autolla. Korkeakoulussa opetetaan vain anatomiaa. Professori on Jimmy Ste-wartln tyyppiä, nai^elkurl. Amerikan Intiaani ori joko vlllj taikka kenraali Custerin. vakooja. Kalkki pankkivirkaUijat lyövät vetoa kilpahevcslsta. , . Numeropeli on rikollista: osakemarkkinat kuitenkin ovat rehellistä. "Kuoleminen" on suuri probleemi neekerille. Farmialueet ovat asutettu va|ihoilla miehillä, joilla on suippojiidBa, kimeä ääni jä joilla on äärettömän suuri kyky tirskauttaa sylkynsä kauaksi. Raklcaus on sellainen luonnon antama voima. Jolla ei ole mitään tekemistä yhteiskunnan katisisa. Urkkija on kuhnlällinen ihminen. Hänen avullaan FBI ei koskaan epäonnistu paljastaessaan juttuja. Irlantilaiset ovat riitaisia olue juojia. . Amerikan kansalUslaulu on muulinajajien laulu. • • • • • • Muita malta kuvaavat Hollywoodin filmit ovat samanlaisia kuin ylläkuvatut.. Englantilaiset naiset ovat kulti jäävuoria musliinlssa. Jolloin- hymyilevät heikosti eivät tiedä mitä tehdä käsU-lään.' • Lontoo on Trafalgar aukio yöllä. Parisissa on torni, jotka kutsutaan EiffeUksl. Italia on Maffian ja Borglaan kotimaa.' M ^ l k o n härät ovat raakoja toreadoreille. Kuuba on vääryyden likalätäkkö. Afrika on Frank Buckin yksityinen laidunmaa. Neuvostoliitto on borschtin. pommien ja partain maa. •. : • *, , ' . • ^, Todellakin Amerikan filmiteollisuudesta on tullut maailman suurin väl-heldenkuljettaja. Mutta Wan Stree- Un tapainen "vapaus ja demdcratia" tulee päivä päivältä heikommaksi sitä mukaa kun aika kuluu. 800,000.000 ihmistä — yksi kolmannes maailman ihmisistä — on tempaisseet itsensä Irti moraalisen mädän käsistä. Tämän Theatre.Guildm esittämänä Viime torstaina oli sudburylalsUIa tilaisuus nähdä Sudbury XJtUe Theatre Guildln esittämän "Years Ago"-nlmisen näyt*lmän, Joka esitettiin Leglonan Memorlal haalilla. Näytelmän on kirjoittantft Ruth Gordon. Näytelmän sisältö perustuu amerikkalaisen perheen probleemelhin eikä sen sisältö ole jännittävä. «Vanhan merikarhun suhtautuminen perheensä eri asioihin jauhanen kielenkäyttönsä kuitenkin isaa yleisön nauramasA. Isiä Clinton Jones, jota esitti Bert Meredlth. öU epäUemättä Ulan paras. Hänen tyttärensä Ruth Gordon Jones, Jota esitti PhylUs McDonald, esiintyi edukseen ja epäUemättä häneUS on näytteUJälahJoJa. i Xldlh osaa esittänyt Florence Tucker vei myOskih osansa uskottavasti. Yleensä kaikki näyttelijät veivät osan. sa hyvin. Suomalaisten eslttämieh kappaleiden heikkoutena on yleensä osien taitamattomuus. Se tietysti johtuu siltä, että on lUah kiire. "Years Ago"-näy-telmän esityksessä el ollut havaittavana tätä Heikkoutta. Näytelmän öH ohjannut Eleanor Wainwright ja apulaisjohtajina olivat Aino Z>lrskanen sekä Mrs. R. Brltton, Kuiskaajana toimi lehtemme nuori toihUttaja Margaret HuUcko. • Lavastuksesta huoleihti suomalaisille hyvin tunnettu Wilmer Hugheä Ja puvuista hänen yalmohssi Irja. , Sudbury Little Theatre OuU perus tettiln noin vuosi sitten ja tämä oU ensimmäinen koko illan näytelmä, jonka se esitti. On miellyttävää todeta, että Cana-dassa, Jossa näytelmien/esittämistä ovat harrastaneet vain jotkut kansallisuudet, oh nyt herätmy t suurempi harrastus puhenäyttämöä kohtaiah. MonUla paikkakunnUla on perustettu teattereita. . ' On toivottavaa, että Sudbury Little Theatre GuUd edelleen ottaisi uusia näytelmiä ohjelmistoonsa. Suuri Memorlal haali oU melkein täynnä yleisöä Ja on Ilolla todetettava, että mu' kaiia oU htiönuittavastl suomalaisia. KuUlslt näytelmää varten oU antanut CSJ:n Sudburyn osasto Ja siltä syystä ön ..Sudbury Little Theatre Giiild päättänyt lahjoittaa näyttämöllemme näytelmää varten tehdyt erikoiset rappuset kiitollisuuden osoltuk seksi annettua apua kohtaan. Tilaisuus oli ehslnnunäinen laatuaan Sudburyssä eikä ole epäilystäkään siltä, että Jos teatterielämää edelleen kehitetään Sudburyssä, niin se saa yleisön suuren kahnatukseh.— U. M . Iisaksi mUJoonat ihmiset marshaUoi-duissa maissa taistelevat päästäkseen vapaaksi Hollywoodlh liasta. Matkavaluutan saanti helpottuu Suomessa H^lhkL — rS-6)— Suomen Pankki on saadun tiedon mukaan häpbt-tanut matkavaluuttamääräyksiääa. Niinpä liikepankit saavat myydä U-man Suomen Pankin li^aa ulkomaU-le matäcustavUlc henkUölUe vaihtoehtoisesti Joko 20 puntaa, 60 Hollannin guldecia tai SO Taiiskan knitunia. Aikaisemmin saatiin llikepaniceista myydä - vaihtoehtoisesti 5 . puntaa, 20 guldenia tai 20 Tanskan kniiinua i l man Suomen Pankin lupaa. Muista valuutoista ovat entiset määräykset voimassa. Valuuttamäärlen plecuus el ole es- , tänyt suomalaisia matkustamasta u l - komaUle. Niinpä v. 1049 oli matkustanut suoma^^aisia enemmän ulko-maiUe kuin ulkomaalaisia Suomessa. Julkerlliof EnglantUals-amerlkkalalsen deka-dehsslrtmouden Johtajaa T. S. Ellotia mainostetaan Intu>kkaasti kapitalististen maiden sanomalehdistössä. Glldt ei esiinny pelkästään nmou-den alalla, vaan myös iklrjalllsuus-hlstorlan laatijana sekä krUtikkona. Hän on omaksunut lainsäätäjän asen-teen kirjallisuusarvostelun . alalla Ja pitää itseään kirjaUisena makutuomarina. Se mainostus. Joka Ellotia ympäröi, ei missään tapauksessa ole satunnaista. Puhtaan taiteen julistajan naaniarln aUe Icätkeytyy piintynyt täantumti^Uinen. Juuri tästä syystä Eliot onkin eaanut Nobel-palkinnon ja häntä pidetään (pahdolU-sena ehdokkaana, kun on kysymys hovinmollljan paUcan täyttämisestä Englannissa. Eliot bn äskettäin julkaissut kirjan, jonka vaateUas otsake kutUuu: "Kulttuurin määrittelemisestä" (T. S. Eliot: "Notes lowards the Definition OI Culturie", New York 1949), Tässä teoksessa esitetyt käsitykset eivät ainakaan lilalllseUa tuoreudellaan herätä huomiota. Eliotlh käsityksen mukaan saattaa ,kulttuuri kehittyä Vain sellaisessa yhtelGlkunnassa, Jossa ph ksinsan yläpuolella olevia luokkia. Kulttuurin on oltava määrätyft "va-lloluokan" omaisuutta — kuten Eliot katsoo parhaaksi lausua — varäkicaU den ja tunnettujen yläluokan edustajain omaisuutta, joiden luokkaetuoi-keudet siirtyvät perintönä jäUdpol-vUle. kulttuurin huomattavin tuki on uiSconto, nimenomaan roomalals-acatoUnen uskonto . . . Jokainen "va- Uoluolcan" ja sitä tukevan kirkon syrjäyttämiseen tähtäävä yritys johtaa kulttuurin tuhoutumiseen. Tässä ovatkin lyhyesti sanottuna Eliotin teoksen pääajatukset. Runoelmassaan "Maakylän hautausmaalla kirjoitettu elegia" lausui 18, vuosisadalla elänyt englantilainen runoUiJa Grey ajatuksen, että puute ja pimeys tuhoavat kansan ^kuudessa esiintyvät kyvyt, että tuntemattomien uurastajien hautakummut peittävät poveensa Crom-wellln ja MUtonln kaltaisten miesten tomun, miesten, jotka eivät ole voineet tuoda jul&l heissä piileviä lahjoja. Pilkaten tätä ajatusta huomauttaa CUot kyynlUisesti, että " H i o n e n määrä" mlltoneja ja shakes-peareja olisi "aiheuttanut valkeuksia" Ja että on syytä olla Iloinen, jos täten "on. onnistuttu pelastumaan toisen Cromwellln käsistä". . Eliot purkaa klukkuixsa niitä kehtaan, jotSca "mielettömän intohimon vallaesa haluavat kaikille valistusta!'. Kaikin Toimin hän pyrkU todistelemaan, että sivistys vahingoittaa työläistä, talonpoikaa ja fcäsityöamma. tih harjoittajaa. Hän ryhtyy panettelemaan kansaa välttäen, että kansan keskuudessa lähtöisin olevien ib- Lauanfaina,"fammik. 28 p.—aaCurcUty, Jan. 20 . Siivi 3 Ceylonin miatiilous ja taistelu "kommunismia" vastaan SUver Mounttan, On^ — Canadah Uutisten <tammik. 11 p. numerossa oU toimltuädrjoltus otsakkeella "Yksi keino kohununlsmln vastustamiseen Aasiassa." Koäm kirjoituksessa puhutaan oMMtalousvfiestdstä j a koska olen fanharl nUn olen katsonut olevan syytä "sekaantua ostaaa" Ceylonin saarella on kuiUeman mukaan ollut noin tuhat vuott;» Bltten kukoistava maatalous. Joka on sodan t ^ l a hiaivlnnyt. Luonto on oUut niin reheVää, eitul maa on tuottanut siellä koko vuoden ajan. antaen riisistäkin kaksj;satoa vuodessa. Tttta reheH vää seutua on ryhdytty asuttamaan. Sinne oh lähetetty uudlsasiftäaita kirveiden ja kuolckien kera. aivan samaan tapaan kuhi meldo menimme bomesteadlUelmme. Mutta sleUä tarvittaisiin "Uutisten toimittajan mukaan "buUdozerelta yro. ja niiden ostamiseen tarvitaan ikapltaalia.'^ Muuten ei tuhannen vuoden vanhaa rä-meUcköä saada edullisesti avatuksi viljelykselle. "SleUä voitaisiin ylliimai-nituUla ralvaustöUlä pikaiset! no3.i taa kansan elintaso hyvin itorkealle ja se olisi hyvä talstelukeino kommu> hismin levenemistä vastaan. Presidentti Ttuman on luvannut auttaa tuoilalsla takapaJuUa olevia malta. Ceylonissa olisi hyvä paUdka alot-taä. siUä siellä on kaikki Edellytykset, että sinne kiinnitetyt varat tuottaisivat moninkertaisen tuloksen", arvelee toimittaja. , Arvoisa toimittaja el näytä tietävän, että el trumanit «ikä muuUcoan hälUtusmlehet eivät ole tavanneet antaa mitään Umaiseksi. Jos he Jotain äntoyat niin tapahtuu se surta ikorkoa Ja muita hyvityksiä, vastaan. EUtö herra toimittaja tiedä, että Canadan, Yhdysvaltain Ja muiden maiden farmarien edessä on parhaillaan markklnaln puute ja että Trumanin hallitus pyrkii sen taikia- vähentämään kylvöalaa koska on «nemmän maataloustuotteita kuin saadaan (kaupaksi edullisesti. Ja mikäli kommunismi on kysymyksessä oh se juuri Venädä, jossa hallituksen toimesta annetaan maatalouden käytettäväksi traktoreita, bulldozerelta ym. koneita ja siellä kerrotaan ryhdytyn maan' hedelmäin^' syyden edistämiseen oikein atomivoiman avulla — el sen vuoksi, että <tals-teltaistin kommunismia vastaan vaan aivan päinvastoin, kommimismin c-distämiseksi. (Mutta salaisuus onkin siihä. että se on juuri N.-lllton ihaili* tus, ijoka antaa koneita ja multo edeUytykslä kansan käytettäväksi hyvinvointinsa edistämistä varten. Muita "Uutisten" toimittaja haluaisi, että Tnmianln apu polklsi Ceylonissa "moninkertaisen tuloksen" Yhdysvaltain kapitalistien pääomille. Toisaalla voidaan todeta, että Yhdysvaltain maatalous on vielä monin paikoin niin takapajuista, että siinä tarvittai-slht sitä Trumanin' apua koneiden ostamista varten, joten on turhaa lähteä Ceyloniin saakka "avustamaan" Jos Trumanin kapltaUstit ovat niin avustushaluaisla. Mutta tässä "avus-tamlsaslassa" onkin kysymyksessä sUtä saatavat v<rftot Ja ne tuntuvat "Uutisten" ^toimittajan mielestä hyvin lupaavilta Ceylonissa — kun samalla voitaisUn taistella kommunismia vastaan. PUokufarmarlen kannalta > minä ^ ' Paljon'onnea-l' 1 Armas Ohmäiiille hänen 45»vuotissyntymä» päivänsä johdosta toivbi^ tavat seuraavat toverit: l iMrs. Öhman ja lapset Mr. Jä mrs: W. mkivirta ja Alpo I Mr. a mrs. J. S. Peltomäki ja lapset iMr. a mrs. P. Vaahtera Mr, ja mrs. Harju Betty» Helmi ja Armas Mr. ja mrs. H. Kangas ja Soffi Mr. ja mrs. W. Järvinen Hilda.ja Anthony Pelto Joseph Gaudois ja perhe ' Gnr; ja Mrs. Greennill Mr. ja mrs. A. Kyröjärvi Leo ja Guy Tammikuun 21 p. 1950i Canbom ' Ontarioj ajattelisin TrumahUIe olevan edulU*. Bhita taistella kommunismia vastaai| tämän mantereen kOyblen pfenlannjp.; tien keskuudessa'antämaUaIieUlet<K>: deUIsta apua - f lainoja koritea- ^ korkoa vastaan; stkdU kuin lainoja voi sooda edes sillä tavallakaan. Huhta. misten sivistyspyikimykset eivät vastaa todellisuuden asettamia tarpeita, että nämä mimset ovat "paljon on-neUisemplä" Uman sivistystä ja että valistuksen levittäminen kansanjoukkojen keskuuteen "Johtaa kulttuurin rappiotilaan" jne. Näiden' "todiste-lujen" tarkoitus paljastuu, kun Eliot luvussa "kulttuuri ja politiikka" sellt. tää, että polilUisten etujen on kuuluttava yksinomaan hallltsevaUe "va. lioluokalie" Ja muistelee haUceasti n l l . tä aikoja, jolloin kansa oli sivlstymä-ttotä eikä- voinut vaatia osaUistumis. ta yhteiskuntaelämään. Voimaton raivo on vallannut Eliotin. Neuvostoliitto Icohoaa mahtavana sosialismin kalliona. Tehtyään lo. pim rilstäjäluoiklsta ovat Euroopan Ja Aasian kansandemokraattiset maat ryhtyneet rakentamaan uutta demokraattista kulttuuria,, jonka j>it-riin vedetään miljoonllh nousevat kansianjoukot. Kapitalistinen maalima sitävastoin vaipuu yhä syvemmälle kaaokseen ja sen kulttuuri eristäyt)7 yhä enemmän laajoista kansanjoukoista. T. S. Eliot on sen tuHckl. A. Stairtsev.' Suomen ulkomaisen velan korot lisäSft-lyneet huikeasti BelsUUU. — Samäuis-Osake-i?nn-| kin julkaiseman Taloudellisen ka^ souksen viimeksi ilmSestyheessämuae»^ rossa esitetään tietoja Suqnen ' v ^ ]|:autumlsesta. ~ • Asianomaisten :inal-:\ den valuutat Suomen rohokst muut • taen. cn Guomi velkaa Ruotsille 28,7 miljardia maikkaa. , oia^ tttstlt' Volasta on - so^atacvikelalnoLsta- - Ja > oss aina v)iodesta^md iätaU^n 8aa4Ul8$a ; luotoista syx^tyhyttävvt^tajx^TOvtgi^i dan otkanä iRaniskdstaaaa4Uteta soti<<: tarvikkeisti» on vlelft makftMnatto t l ^ mlljconaa suomen markkaa. ^ ^ ^ ^ vanhat t7SA:äta saadut laihat ja tai-, visodan aikana tehty velka Us&ttyinä!) eräisiin luottoihin muodostAva^.yti-v dessä 91,4 mUjardla suuhiiseh; v4<^vv lan. SrosUlolle olemme vellin d.3 mUjardio. Columbialle 12 killjard. J a ' Avgentinalle 4£ miljardia Devalvaatioista johtUen ovat oBl-> den Uitwjen kuoietusmenot jo yuod^sa.' 1049 iäU4puoliskolia iicii6s<;et li3i(>, mdjobnasta-,maikasta. - 1 ^ mUJoo-v noan. ,vton|ia 1680 on -lastaava noh* su todennäköisesti 2,370 aaUjoonatla markasta 9390 mlljobtiäah. Myös koroista alheutuvaf to^tus on lisääntynyt ^iten. e>tä kalkista viime kesäkuun lopussa olleista ulkffitaltffr^r ta veloista menevät korot ovat oot^ seet VtO miljoonasta maikasta ,W> miljoanaan- kuluvan vuodfen kokdoP^ jä h. 1320 mUJ09^$ta 1,040 aiUJob-haan vuoden iSSO kohdalla. - Lehti toteaa, trUL devalvAatloldea tuottama lisärasitus on tulevalfiun* dessa raskaampi kuin nyt.. — Stup. Jesse Owens'ön vuosi* sadan huomattavin yleisurheilija: ' ^ New Itorfc. -.^ J e ^ Oweoä, ihka. rikkoi eräänä paahtavana Utap^ivänlt Viisi maailmanennätystä ja pääsloeat: llseksl kuudenteen sekit voltti'ölym-pialaiskisoissa neljä kultamitalia; on julistettu ASsociati»! Äessto' tohnjt-taoussa äänestyksessä täih&n viioM-sadan parhaaksi i^ta- ja kenttäurhel^r Iljaksi. Tämä neekeri pikajuoksija eai Yhdysvaltain johtavilta mheliutoimlt-tajuta jö^laajaitajllta 201 ääntä. Mo* nlpuollneh Intiaani J im Tbotpe; Joka voitti kymmenottelun 1912 .oiympia' iäiskisoissa, sai' toisen tilan 74 Iijoella. Thorpe menetti. olympialaismltallnsa ammattilaisuussyytteen johdosta, net oli aikaisemmassa äänestyksessä valittu vuosisadan parhaalcsl jalk&piU lon peluriksi. Kohnannelle tUalle pusaU ääne^tyk; sessä sijoittui suoxnalainen pitkien matkojen juoksi/a m v o Nurmi 31 i f t - nellä. Yhdysvaltalainen Juoksijat pienn '^thuinlngham': sai 30 ääntä .J« joutui neljänneksia ' . LVI LiNOSTHdMIN MUISTOLLE Tammikuun 28 p:n9 1^50, tuloö kulunoekBlkaksI vuotta, siltä, Icun Binä Helvi päätit maiiBon malleasL Iltahan häipyvitammikum päivä Ja pilvet ne verkal'ettt kulki. Niin saapuvi 'viesti tuo surutiinen, tuoni Helvin syliinsä sulki. Helviä kaipauksella muistdval: ' Alti« isä. tädit, enot Jä «orkul^ . 5 K* -V. ; ; ^ ; m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 28, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500128 |
Description
Title | 1950-01-28-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Koissa sai 8,1
tieidäo laaJ
^^sa. Texaisj
1 todlcö/i
a.' •
ehensä'erJ
>le tedtäL
1 ;ii
äitinsä
)isiUe
erään nai
i häneltä:
! ollut
•n ollut-ta
nainen,
iltaita-,
ut täällä
Ha on jo
[ehoittaa • •K,. m toimintaan
ioni
iiivoo:
ylos paitd
^ koskaan s
jytanyt
aamatunni
Qka minä
aihkeäsU.
Tarnznikuuh 30 pnä lal^a Ottawa^^ ylioikeuden kuulustelu
aokrakontroUiasiasia. Muita voidakseen asianmukaisesti käsi-lätä
kysyinysllä* yU^ iäytyy saada yksityiskbhtaisei
9t minkalajsetasimto-olöi todellisuudessa^^^o
täytyy saada iodistiasaineliistoa siitä, että vallitseeko maan
to-ploissia hätätilanne yai eikö vallitse. Tämän vuoksi Que-vttokralaision
liUto eJidotiaa erikoisen asuntokömissionin
Blainista ja on vedpnniii asian johdosta suu^^ kan-ikseen
seuraavan kirjeep muodossa:
SAL:N PÄÄMIES KUOLLUT
Swedish American Linen / presdentti
Axel Jonsson kuoli tammilt. 11 pnä
(diessaan käynnillä Tnhhcflmassa ja
haudattiin Vasa^Idxkk^on' Göötepo-rissa,
jossa han |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-28-03