Vapaus, September 10, 1949

              Suomea puhuvat
väheni 26 pros.
10 vuodessa
Ottawa. — Canadan tilastollisen
'omii-cn aa'.-ikkcmaa]cunnista vuon-
^ 19« :-:erääm3i v ä e s t ö t i l a s t o t osoit-öva:
Albjnan maakunnan suomen-
<-eiiser. ".äestön v ä h e n t y n e e n vuosien
^ ja 1946 välisenä aikana y l i 26
prcsent-Ua.
Vuonna 1936 toimitetun l a s k u n m a.
o!; Alfaertassa s i l l o i n y h t e e n sä
3.020 henkilöä, joiden ä i d i ö k i e l i oU
sucmen-:;eli- Seuraavan vlisivuotis-iaudrn
aikana v ä h e n i h e i d ä n luku-
3:äirar.--ii 219 h e n k i l ö l l ä j a s i t ä seu-
..^aviii vuotiskauden'(1941—1946;
aiiana öTl henkilöllä, osoittaen siten
!..jjijv;ene:i vuoden kuluessa y h t e e n sä
790 her.iiön v ä h e n n y s t ä mikä_ on
26J! prcsenrtia.
" Maa-:ur.nan s u o m e n k i e l i s e s t ä väes-
»5tä oi: vilonna 1946 m i e h i ä 1,264 ja
naisia :>:noas:aan 956 j a h e i s t ä asui
^aseuciulla 83.74 prosenttia, joten
^aupu.-iat-is-sa asui ainoastaan 16.26
p'C?en!tia — 195 mlesiÄ j a 166 naista.
^vroervin suomalaisista oli v. 1946
ainoast-^iar. 123 Suomen kansalaisia —
90 mienS ja 33 naista.
Ede!läi>:evat lu^TJt osoittavat, että
Jilbertar. maakunnan suomeapuhuva
väestö vähsnee perin nopeassa tah­dissa.
Se tapahtuu tu"evien vuosien
aika.ia vuoii vuodelta e n t i s t ä nopeam-nassa
tahdissa.'
Peninkulman inaailinaii»
eimätys jälleen
V. Heinolla
H r i i t i n k i . — (S-S) — Kouvolassa
j ä r j e s t e t y i s s ä y 1 eisurheUukilpailuissa
oli pääkUpailun Kopvolan "kjmppi",
j o l l a matkalla aikoinaan Ilmari Sal­minen
r i k k o i Paavo Nurmen maail­m
a n e n n ä t y k s e n . Nyt — syyskuun 1
pnä—juoksi V i l j o Heino samalla mat­k
a l l a uuden m a a i l m a n e n n ä t y k s en
ajaUa 29,27,2, joka on tasan y h t ä se­k
u n t i a parempi E m i l Zatopekin t ä nä
k e s ä n ä juoksemaan m a a i l m a n e n n ä ­t
y s t ä . Toiseksi tällä matkalla tuli
K c s k e l a ajalla 30.41,4. Hän juoksi t ä ­m
ä n matkan ensi kerran elämäs­s
ä ä n . — Mainittakoon, että Heino
y r i t t ä ä parantaa ennätj-s t ä ä n Tuk­holmassa,
Ruotsi — muu Pohjola-
OSUUSTOIMINtAi^AKiNÄA
Ihmisten k ä ^ t y s t e n hqTir»Ä^Fr<''h'r-koitiiksessa
k ä y t e t ä ä n paljon v ä ä r in
sellaisia t e r m e j ä kuin "osuustoimin­nallinen,
yleishyödyllinen, voittoa ta­voittelematon"
jne. Jotkut n&iden
termien k ä y t t ä j ä t udcovat olevansa
oikeutetutkin n ä i d e n sanojen k ä y t t ä ­miseen
koska he k ä s i t t ä v ä t sanojen
merkityksen varsin "vapaamlelis^ti*
j a omia etujaan silmällä p i t ä e n . S a ­novathan
jotkut osuustoiminnan mer­k
i t s e v ä n seiu^avaa: Mitä ei voida
saavuttaa yksilönä se voidaan saa­vuttaa
kahden, kolmen tai useampien
yksilöiden l i i t t y e s s ä yhteen.
Siis muutaman m i l j o n ä ä r i n "osuus­kunta"
(todellisuudessa osakeyhtiö),
jonka tarkoituksena cn sähköistää
h e i d ä n huvila-alueensa, on mahdolli-i
sesti, muodollisesti k ä s i t t ä e n osuus­kunta,
jos s i i t ä on samanlainen h y ö ty
jokaiselle j a k a i k i l l a on samanlainen
1 sananvalta sen asioissa. Siitä syystä
1 bn osuuskunnan laatu paljon tärfce-i
ä m p i kuin sana "osuuskunta". Jos
1 osuuskunta ori perustettu laajojen
I kan.sanjoukkojen palvelemista Ja etua
Stiomen nykyinen pääkaupunki silmällä p i t ä e n , ön se vain siinä ta-ottelun
yhteydessä.
Helsinki viettää
4(l&-vuotisjuhliaan
vuonna 1950
I Tvöttömyys lisääntyi
i vuodessa 40 pros.
I OUawa. — Canadan t y ö t t ö m y y s -
vaicuuiuskomissionin antamien 'tie­tojen
mukaan oli Canadassa viime
vuoden toukokuussa 107,347 h e n k i l ö ä,
jotka saivat t y ö t t ö m y y s v a k u u t u s a p u a.
Koska tämän vuoden toukokuun vas­taava
lukumäärä oli 150,747 h e n k eä
oli työuömien l u k u m ä ä r ä l i s ä ä n t y n yt
•,-uoden kuluessa 43,400 h e n k i l ö l l ä , eli
yli 40 ]n-osentilla, t y ö t t ö m y y s a p u t i -
lastojen mukaan laskettuna. .
TIMMINS, O N T .
BIMMS, H O O K E R «Ss P I O K B R I NG
vakuutuksia j a k i i n t e i m l s t ö j ä . Do­minion
Bank Building, Timmlns,
Onti Morketteja, lainoja, bondeja
ja vakuutuksia.
HUOM.! HUOMI
W O R K E R S ' CO- OP
RESTAURANT
of South Porcupine Limited
47 Crawford Street .
SOUTH P O R C U P I N E , ONTARIO
• Suosittelee suomalatsille h y v ä k -
situnnettua roukaansa ruokailuai-koina.
Ravintola auki klo 9 I l l a l l a.
• Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. K u l u t t a j a l n koti. P i s ­täytykää
sisälle.
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sanit Ste. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitä. .
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista kprjaustyötft
PuheUn 2-1891
76 London St. E . Wliidsor, Ont.
S.C.A. Urheiluliiton
v i r k a i l i j o i d e n osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake H u n n ä k ko
90 Victoria P a r k B l v d.
Puhelin H.O. 6195
Toronto ~ O n t a r io
Sihteeri: Paavo V a u r io
89 St. Patrick St. Toronto, Ont.
Rahastonhoitaja: V i l h o HeikkllÄ
84 Day Ave. Toronto, Ont.
Puhelin R . E . 4386
Kirjeenvaihto sihteerille. Huo-
•nioikaa sihteerin uusi osoite.
i,B.A.
Banist^^r, Solleitor, Notaiy
SUOMALAINEJI
LAKIMIES
* • • •
^^•3392 592 DMtforth ATe.
(Near Pape Ave.) Toronto
H e l s i n k i perustettiin, kuten t i e d e t ä än
Kustaa Vaasan mahtikäskj-llä v.
1*50. Kaupunki ei s i l l o i n ollut ny­kyisellä
paikallaan, vaan Vantaan­joen
suussa noin .68 km Helsingin
asemalta Porvooseen p ä i n , m i s t ä vie­lä
on muistuttamassa nimitys " V a n ­hakaupunki".
Jotta suloinen Hel­sinki
o l i s i mahdollisimman pian kas­vanut
ja vaurastunut, Kustaa Vaasa
antoi k ä s k y n Rauman, Y l v i l a n , Tam­misaaren
ja Porvoon porvareille, e t tä
h e i d ä n tuli hetimiten muuttaa vas­taperustettuun
käupui:ikiin. Mutta
kituen eli Helsinki s i i t ä huolimatta,
sillä paikka ei o l l u t sopiva l a i v a l i i k e n ­teelle.
Niinpä Kustaa II Adolf an­t
o i k i n m u u t t o k ä s k y n v. 1640 n.s. V i -
ronniemelle, jolla Helsinki sitten on
kasvanut ja kehittynyt nykyiseen
suuruuteensa.
Saadaksemme t i e t ä ä tarkemmin tu­levista
400-vuotisjuhlista, k ä ä n n y i m ­me
kaupunginjohtajaa Erik von
F r e n c k e l l i n puoleen, joka auliisti
.suostui n i i s t ä meille kertomaan.
"Juhlat jakautuvat kahteen osaan.
Talvella, tarkemmin sanottuna tam­mikuun
12. pnä, pidämme kaupun­ginvaltuuston
juhlaistunnon, sillä
tuona p ä i v ä n ä on kulunut 75 vuot­t
a siitä, kun valtuusto ensi kerran
kokoontui. Juhlaistiuitoon saapuu
kutsuvieraita 'm.m. pohjoismaista.
Samana p ä i v ä n ä j ä r j e s t e t ä ä n kau­pungilla
ilotulitus, jokaa varmasti on
komein, mitä Suomessa ori t ä h än
m e n n e s s ä pidetty. Näin avataan
400-vuotisjuhlallisuudet, joitten p ä ä ­paino
o n kuitenkin vasta kesällä.
Kymmenisen erilaista komiteaa suun­nittelee
ja valmistelee s i l l o i n tapah­t
u v i a juhlallisuuksia. Kesäkuun 12.
p n ä alkaa varsinainen juhlaviikko,
jonka aikana on konsertteja, teatteri­n
ä y t ö k s i ä — m.m. M i k a V a l t a r i n H e l ­s
i n g i n e l ä m ä ä koskeva n ä y t e l m ä —
oopperoita, urheilua sekä suuri his-t
o r i a l l i h e n kulkue. Omasta puoles­tani
rohkenen uskoa e t t ä tuolla v i i ­kolla
on jokaiselle j o t a k i n . VarsirtSdn
h i s t o r i a l l i n e n kulkue on näkemisen
arvoinen. Mainitsen vielä, e t t ä juh­lia
varten on parhaillaan tekeillä
muLstomitali.
J u h l a t jatkuvat syksyllä, jolloin
p i d e t ä ä n Messuhallissa ja siihen l i i t ­t
y v ä s s ä Pikku-Messuhallissa, jota r a ­kennetaan
parhaillaan hyvää vauh­t
i a , suuret. messut, todennäköisesti
suurimmat ' t ä h ä n asti p i d e t y i s t ä . N i i ­h
i n y r i t e t ä ä n saada mahdollisimman
edustava sekä kotimainen e t t ä ulko­mainen
osanotto.
K u t e n jo sanoin kymmenisen ko­miteaa
o n juhlien valmisteluissa mu­kana.
Ja h e i l l ä on touhua r i i t t ä m i i n.
U l k o m a i s i a vieraita saapuu runsaasti
j a voitte l ä h e t t ä ä sydämelliset ter­veiseni
kaikiUe amerikansuomalaisil­le,
mutta erikoisesti entisille helsin­kiläisille,
e t t ä he ovat tervetulleita
n ä i h i n juhlallisuuksiin. Tosin on
sanottava, e t t ä H e l s i n k i on ensi vuon­na
e r ä ä s s ä suhteessa puolivalmis,
sUlä olympialaisia varten suunnitte­lemamme
rakennukset e i v ä t ehdi v a l ­mistua
vielä ensi k e s ä ä n mennessä
k u i n osaksi. Toivottavasti uusi t u l l i ­kamari
o n jo s i l l o in valmiina vieraita
vastaanottamaan. Mutta onhan
Helsinki jo t ä s s ä k i n asussaan edus­tava!
Ja n ä h t ä v ä ä ja kuultavaa on
t ä ä l l ä j u h l a v i i k o l l a r i i t t ä m i i n ."
Näin kertoi kaupunginjohtaja v.
F r e n c k e l l . Me puolestamme yhdym­me
kaupunginjohtajan terveisiin ja
keholtamme amerikansUoma'.aisia,
eritoten "stadin kundeja", p i t ä m ä än
muistissaan oman kaupunkinsa 400-
vuotisjuhlat ja varautumaan n i i h in
tarpeeksi ajoissa. Kesäkuun 12 pnä
V. 1950 ne alkavat, joten silloin ta-vattanee
400-vuotiaan Helsingin
h y ö r i n ä s s ä .
Helsingissä, elokuun 31 p. 1949.
Paavo J . P i t k ä n e n.
pauksessa todellisuudessa osuuskunta,
olkoonpa sitten kysymyksessä kaupal­linen,
tuotannollinen tai palvelustoi-minta.
Täällä - j ä r v i e n p ä ä s s ä meillä
on n ä i t ä k a i k k i a yrityksiä.
T ä s s ä kirjoituksessani oli tarkoitus
mainita Thunder B a y n salraalavakuu-tusosuuskunnasta.
Se on puhtaasti
osuustoiminnallinen yritys, eikä ai­noastaan
nimensä mutta myöskin
laatunsa ja luonteensa vuoksi. Se
muodostuu sadoista vakuutetuista,
j o i l l a k a i k i l l a on y h t ä l ä i n e n sanan­valta
osuuskunnan asioissa j a joilla
on myöskin y h t ä l ä i s e t etuisuudet. Jos
sen toiminnasta j ä ä y l i j ä ä m ä ä (voit­toa)
k ä y t e t ä ä n se eri tavoilla osuus­kunnan
j ä s e n t e n hyödyksi, joko p i ­d
e n t ä m ä l l ä sairaalassaoloalkaa, jne.
Onko muilla sairaala vakuutusyri­t
y k s i l l ä samat pyrkimykset? Ei ole!
Esim. suuri j a voimakas Blue Cross,
j o k a mainostaa, e t t ä se d ole voittoja
tavoitteleva yritys. Viime talven ai­kana
se korotti vakuuttnn^teujaan
hubmattavasU. Oliko siihen todella
s y y t ä ? Siltä ei J o d e l l a n ä y t i sillä
j u l k a i s t u j e n tietojeq^ mukaan on y r i ­tykselle
karttunut liikevoittoja noin
puolitoista miljoonaa dollaria. Kuka
saa n ä m ä voitot? Omistajat tieten­kin.
Eikä he ole edes luvanneet pa­r
a n t a a tai laajentaa palveluksen laa­tua.
Onko vakautetuilla sananvaltaa
t ä m ä n yrityksen asioissa? Ei ole!
N ä i s t ä s y i s t ä ei sen tarjooma pal­velus
ole luonteeltaan osuustoimin­n
a l l i s t a vaan perustuu yksltyisyrltte-l
i ä i s y y t e e n . Siltä syystä kehoitan
k a l k k i a j ä s e n i ä m m e l l l t t y i h ä ä n T h u n ­der
B a y n sairaalavakuutukseen.
• • • • •
S i t t e n on vielä e r ä s t o i i i e n asla. Jo­hon
minun on kajottava, v a i k k a teen­kin
sen vastenhakoisesti. ,
E r ä s t ä osuusliikettä sakotettiin
t ä ä l l ä Port AAhurissä pilaantuneen
l i h a n m y y n n i s t ä . Kysymyksessä el
ole m e i d ä n liikkeemsK, Jota ei ole
koskaan haastettu oikeuteen, e i k ä se
ole koskaan saanut edes varoitusta­kaan
terveysviranomaisten t a l i ö l t a.
Osuustoiminnan viholliset ovat k u i ­t
e n k i n leviteUeet t ä t ä Juttua ovat
kaiken lisäksi v ä i t t ä n e e t , etta kysy­myksessä
olisi Intematlonal-osuuslii-ke.
Annanin^e t ä s s ä Ja t ä t e n vaka­van
varoituksen n ä i l l e Ihmisille. En­s
i n n ä k ä ä n se el olie kaimista peliä
J a toisaalta on m e i d ä n puolellamme
l a k i , joka rankaisee moisesta solvauk­sesta.
Toivomme kuitenkin, e t t ä meidän
el tarvitse r y h t y ä m i h i n k ä ä n oikeus­j
u t t u u n t ä m ä n asian takia. Mutta
emme voi m y ö s k ä ä n s i e t ä ä , e t t ä nnel-d
ä n osuuskuntaamme mustataan r i ­k
o l l i s e l l a tavalla Ja rikollisessa mie­lessä.
Osuustolmintatervelsln, Intematlo-nal-
asuusllikkeen puolesta: William
Laine.
Säsk. siiömea puhuva
väestö vähentynyt
10 V. 28 pr<Mentilla
Ottaw». — Canadan tilastoUlsen
toimiston aavikkomaakunnlsta vuon­na
1946 k e r ä ä m ä t v ä e s t ö t i l a s t o t osoit­tavat
Saskatchewamn maakunnan
suomenkielisen Väestön ^ e n t y n e en
k>-mmenes£& vuodessa, vuosien 1936
j a 1946 Välisenä aikana k a i k k i a a n yli
28 prosentilla.
Vuonna 1936 t o i m i t e t tm l a ^ n mu­kaan
oli maakunnassa silloin 1,936
h e n k e ä <1,069 m i e s t ä ja 667 naista),
joiden äidlnkieU o l i suomenkieli. Seu­raavan
viisivuoilakauden aikana vär
heni h e i d ä n l u k u m ä ä r ä n s ä 241 hen­kilöllä
Ja sitä seuraavan viisivuotis­kauden
(1941—1946)' a i k a n a 305 hen­kilöllä,
osoittaen siten 10 vuoden k u ­luessa
y h t e e n s ä 546 h e n k i l ö n vähen­nystä.
Maakunnan suomenkielisestä väes­t
ö s t ä asui vuonna 1946 maaseudulla
722 m i e s t ä ja 525 naista. J ä t t ä e n siten
kaupunkien osalle 64 miestä Ja 79
naista.
Uusi paperipuiden
18-v. nuorukainen
voitti 15 mailin
uintii(iipailussa
Toronto. — K u n Canadan k a n s a l l i ­sen
n ä y t t e l y n y h t e y d e s s ä pidetty am­mattilaisten
15 mallin u i n t i k i l p a i lu
a l o i t e t t i in t ä ä l l ä viime perjantaina pii
matkaan l ä h t i j ö i t ä k a i k k i a a n 43, mut­ta
väsymys ja J^ylipän veden aiheut­tamat
suonenvieiokohtaukset v ä h e n t i -
v ä t k i p a i l i j ö i d e n l u k u m ä ä r ä n kol­meen
v o i t t a j a n : ' m a ä l i i n tullessa. V o i t.
tajaksi suoriutdi l8-vuoti3^ nuorukai­nen
Cliff ' L u m ä d e n New Torontosta.
H ä n suoritti n i a t k a n s e i t s e m ä s s ä tun­nissa
54 minuutissa j a 55.6 sekunnissa,
saapuen m a a l i i n klo puoli kahdeksan
aikaan i l l a l l a ja on nuorin mies, Joka
on koskaan voittanut t ä m ä n k i l p a i ­lun.
Hän «voitti $5,500 palkinnon ja
sen lisäksi $800 kierrosrahoja.
K u n ammattilaisten uusi maailman­mestari
saapui m a a l i i n oli kilpailussa
mukana ainoastaan kaksi muuta mies­t
ä , n i m i t t ä i n torontolainen B e n Gazel,
joka oli y l i 2/3 mailla j ä l e s s ä ja 47-
vuotlas veteraaniuimari B i l l Sadlo
Whitestonesta, N . Y . Hän on ollut
mukana kaikissa Toronton maratoo-niuinneissa
sitten viioden 1927, y h tä
lukuunottamatta.
K u n oli kulunut tunti jä n e l j ä n n es
voittajan maaliin saapumisesta oli
Sad o uinut vasta n e l j ä mailia. K i l ­pailuviranomaiset
tarjosivat hänelle
$750 jos h ä n lopettaisi k i l p a i l u n , mut.
ta B i l l lähti p ä ä t t ä v ä i s e n ä matkaan
viimeiselle m a l l i l l e saadakseen $1,000
kolmannen palkinnon.
Nuori voittaja saapui viime vuon­na
maaliin viidentenä kymmenen
m a i l i n uinnissa. Hän ui t ä l l ä e r ää
e r i t t ä i n varmasti tehden k i l p a i l u n a l ­kumatkalla
72 vetoa minuutissa, m i ­kä
vähentyi k i l p a i l u n kestäessä kes­k
i m ä ä r i n 65 vetoon minuutissa. H än
pysäht>'i kilpailun kestäessä kaksi
kertaa saadakseen ravintoa — muu­tamia
r y y p p y j ä siirappia.
Toisena perille saapunut B i l l Gazel
v o i t t i kilpailun vuonna 1947. Gazel
sai nyt toisen palkinnon $2,750.
Uusi havaintoasema
Neuvostoliittoon
Moskova. — Tass tiedoltti torstai­na,
e t t ä uusi t ä h t i t i e t e e l l i n e n havain­toasema
rakennetaan pohjois-Azer-b
a i j a n i i n Kaukasus-vuoriston e t e l ä i ­selle
rinteelle.
Korealaisten järjestö
laittomaksi
Suomessa syntyneet
vätieni 10 vuodessa
31 prosentilla
Ottawa. — Canadan tilastollisen
toimiston aavikkomaakunnista vuon­na
1946 k e r ä ä m ä t v ä e s t ö t i l a s t o t osoit­tavat
M a n i t o b a n maakunnan Suomes­sa
s y n t y n e e n - v ä e s t ö n v ä h e n t y n e öi
vuosien 1938 Ja 1948 välisenä aikana
l ä h e s 31 prosentilla.
Vuonna 1938 >)toimitetim laskun pe­rusteella
oli Manitobassa kaikkiaan
429 Suomessa syntynyttä, asukasta
mutta seuraavien kymmenen vuoden
kuluessa v ä h e n i h e i d ä n l u k i u n ä ä r ä n sä
297 henkeen, osoittaen siten 132 h e n ­gen
eli 30.7 prosentin v ä h e n t y m i s t ä.
Vuonna 1946 oli Suomessa synty­n
e i s t ä maakunnan asukkaista 162
m i e h i ä j a 135 naisia.
Vuosien 1936 j a 1941 v ä l i s e n ä a i k a ­na
v ä h e n t y i m a a l i m a n Suomessa
syntynyt väestö ainoastaan 43 hen­g
e l l ä m u t t a seuraavan viisivuotiskau­den
kuluessa oli v ä h e n t y m i n e n 89
h e n k e ä , osoittaen s i t e n kaksinkertals-t
i n n i s t a edelliseen viisivuotiskauteen
verrattuna j a viitaten samalla siihen
tosiasiaan, e t t ä t ä m ä n maan Suomes­sa
syntynyt väestö v ä h e n e e tulevien
vuosien aikana vuosi vuodelta e n t i s tä
nopeammassa tahdissa^
T ä s m ä l l e e n kolmasosa maakunnan
Suomessa syntynieestä v ä e s t ö s t ä asui
vuonna 1946 kaupungeissa Ja kaksi
kolmaspsaa maaseudulla.
. Maaseudulla 1946 asuneista o l i 120
m i e h i ä Ja 78 n a i s i a -mutta kaupun­geissa
asuneisiin n ä h d e n oli suhde
p ä i n v a s t a i n e n sillä h e i s t ä oli enem­m
i s t ö naisia — 57 naista j a 42 mies­t
ä . ; •
Vuonna 1946 o l i M a n l t ö b a r i Suomes­sa
s y n t y n e e s t ä v ä e s t ö s t ä ainoastaan
65 h e n k e ä Suomeh kansalaisia, joten
Canadan kansalaisia h e i s t ä oli noin
78 prosenttia.
Saskatchewanin maakuntaan n ä h ­den
todetaan luvut suunnilleen .sa­manlaisiksi.
Puvuista tahrat pois
K e s ä n aikana i l m a a n t u u vaatteisiin
tahroja e h k ä vieläkin e n e m m ä n kuin
muina vuodenaikoina. Ne olisi aina
heti poistettava, koska ne silloin h e l ­pommin
l ä h t e v ä t e i v ä t k ä Jää syövyt­t
ä m ä ä n kankaan kuituja. Setn-aavas-sa
muutamia " k e s ä t a h r o j e n " poisto-ohjeita.
M a r j a - j a h e d e l m ä t a h r a t : Pumpull-j
a pellavakankaista kiehuvalla vedel-
Lake Shccess, ii. Y. — T ä ä l l ä pide­t
y s s ä Y K t n t i e t e e l l i s e s s ä konferenssis­sa
esitettiin Canadan liittovaltion
m e t s ä t u o t t e l d e n laboratorion toimes­ta
selostus uiidesta canadalaisesta
m e n e t t e l y s t ä , jota t u l l a a n k ä y t t ä m ä än
paperipuiden kuorimisessa.
Selostuksen mukaan on kaikista
paperipuista poistettava kuori ennen­k
u i n ne pannaan puumassaproseseiln.
M i t ä helpommin kuori voidaan pois­taa
sitä e n e m m ä n s ä ä s t e t ä ä n tuotan­tokustannuksissa.
K a i k e n lisäksi ovat
puut kevyempiä uuden prosessin mu­kaisesti
k ä s i t e l t y i n ä Ja saattavat siten
aikaan huomattavan s ä ä s t ö n kulje­tuskustannuksissa.
T ä m ä n uuden menettelyn mukaan
i r r o l t e t a an puusta keväällä kapea
kuorlvyö y m p ä r i puun. Siten paljas­tettu
pinta s i v e l l ä ä n arseniikkllluok-sella,
joka aiheuttaa puun kuolemisen
j a Johtaa kuoren irtaantumiseen, teh­den
kuorimisen e r i t t ä i n helpoksi.
K o k e i l u t ovat todenneet, e t t ä kuori­minen
o l i helpoin kolmen kuukauden
kuluttua s i l t ä kuin puu on sivelty
arsenllkklliuoksella. Monessa tapauk­sessa
voidaan kuori irrolttaa paljaalla
k ä d e l l ä , ilman tavanmukaisia työka­l
u j a .
T ä t ä m e n e t t e l y ä k ä y t t ä e n on todet­t
u m ä n t y s t e n paperipuiden keventy­neen
noin 900 paunalla koortia koh­den
n e l j ä s s ä kuukaudessa sivelyn j ä l ­keen.
tenkaan aiheuta puun arvon v ä h e n ­t
y m i s t ä paperin Ja puumassan val­mistamista
s i l m ä l l ä p i t ä e n , vaikkakin
se aiheuttaa kuIjetiLskustannusten
v ä h e n e m i s e n .
K a i k e s t a p ä ä t t ä e n tulevat paperi­puut
tulevaisuudessa hiukan kevyem­m
i k s i — mutta miten on asianlaita
sahaamiseen n ä h d e n?
kaellh taioiB
pois
Tel Aviv. — (ALV) — Rahaminis­t
e r i ö n Julkaisemat tilastotiedot osoit­tavat,
e t t ä Israeliin tuoUln vUme
vuonna ulkomailta kuusi kertaa n i in
paljon tavaroita k u i n m i t ä sieltK lä­hetettiin
ulkomaille. Tuontitavaran
arvo o l i y h t e e n s ä 1*80.000.000 didlarla,
k im taas vientitavaran arvo oU va­ljaan
25,000,000 dollaria. Noin 30
pros. tuontitavarasta oli elintarvik­keita.
I s r a e l i i n tuoliin eniten tavaroita
Yhdysvalloista ja B r i t a n n i a bil toi­mella
I l l a l l a.
Monet sanomalehdet, mm. Juuta­laisten
ammattiyhdistysten Uiton ä ä ­nenkannattaja
Davar ovat ilmaisseet
huolestumista t ä l l a i s e n kauppatilan­teen
Johdosta. Davar korosti sitä,
e t t ä useita sellaisia tarvikkeita m i tä
n y k y ä ä n tuodaan ulkomailta, on ru­vettava
tuottamaan kotimaassa. A m ­mattiyhdistysten
liiton johtokunta
p ä ä t t i ä s k e t t ä i n l ä h e t t ä ä työläisten
valtuuskunnat tutustumaan uusim­p
i i n tuotantomenetelmiin Yhdysval­loissa
ja i t ä - E u r o o p a n maissa.
Puolan metallitavara-tuotantoa
lisätään
Varsova. — (ALN) — Puolan me-tallitavaratuotanto
l i s ä t ä ä n v. 1955
m e n n e s s ä 250 pros. s i i t ä m i t ä se on
n y k y ä ä n ja lähes 500 pros. s i i t ä m i tä
se oli ennen sotaa. T ä s t ä asiasta pu­hutaan
nyt täällä metalliteollisuus-n
ä y t t e l y s s ä , missä on n ä y t t e i l l ä yli
10.000 eri e s i n e t t ä.
K a i k k e i n eniten l i s ä t ä ä n k o n e t y ö -
kalutuotantou, n i m i t t ä i n 2,000 pros.
sllUi m i t ä se c l i v. 1038. Tckstlillko-ntelden
tuotanto tulee kahdeksan ker­taa
suuremmaksi kuin mitä se oli
ennen .sotaa, j a kokonaan uudet teol­lisuudet
alkavat tuottaa 10.000 auton
sekä 15,000 t r a k t o r i a vuodessa.
Lauantaina, syysk. 10 p. ~ Saturday, Sept.
Lentäjiä kuollut
lentorikoissa
Wiesbaden, Saksa. — Eräs amerik­kalainen
taistelulentokone törmäsi
e r ä ä s e e n taloon Mynchenln lähellä
torstaina Ja teki lenUjrlkon, jolloin
l e n t ä j ä .sai surman.sa.
Woods Hole, Mass. — Yhdysvaltain
laivaston e r ä s taistelukone r ä j ä h t i ja
putosi mereen torstaina Sakonnet
P o i n t i n lähellä. Koneen l e n t ä j ä sai
sarmaasa.
Myrsky surmannut
Painon v ä h e n t y m i n e n el k u i - ihmisiä MadHdissa
Madrid. — Kolmen p ä i v ä n aikana
vallinneet myrskyt, .salama sekä ko­vat
rae- ja vesisateet ovat aiheutta­neet
v ä h i n t ä ä n 12 kuolemantapausta
Ja noin 80 h e n k i l ö ä on saanut vam­moja.
Satoja n a u t a e l ä i m i ä on kuollut
Ja tuhansia e e k k c r c i t ä viljelyksiä tu­houtunut.
Tulvat ovat j ä t t ä n e e t sa­toja
IhmLsIä kodittomiksi.
lä, s i t r u u n a l l a tai a m m o n i a k i l l a : v i l l a -
Tokip. — Japanin haUitus Julisti I j a s i l k k i k a n k a i s t a sitnnmalla tai vic-toTstaina
kenraali M a c A r t h u r i n l u - hsrvedellä.
v a l l a laittomaksi korealaisten vasem­mistolaisen
j ä r j e s t ö n Japanissa, sillä
penasteella, e t t ä se on "terroristinen".
'Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
S U O M E E N — TANSKAAN — NORJAAN — R U O T S I IN
J^n^oteitse k e v ä ä l l ä Ja k e s ä l l ä Montrealista tai New Yorkista.
^iu-i.Tiatkapaikka taataan.
^ i^r.a.la ensi s y k s y n ä t a i jouluna j a samoin k e s ä l l ä 1950 Ruotsin
H 1 ' "''^ kantta. Paluumatkapaikan saanti taataan,
«ajUtössänne tuoda Jonktin h e n k i l ö n Canadaan, avustamme tulo-saannissa
Ja myymme t ä ä l t ä p ä i n maksettaja tulolippuja.
Avujiamme myös passien j a viisumien hankkimisessa.
TEEK2SA PAIKKATHIAITKSENNE N YT
0. K. Johnson & Co.
Suomen putkituotanto
laajenee
H e l s i n kL — (S-S) — Saadun tiedon
mukaan r y h d y t ä ä n Vuoksenniska Oyn
I m a t r a n putkitehtaalla valmistamaan
vielä t ä s s ä kuussa myöskin 0,5 tuuman
hitsattua t e r ä s p u t k e a s e k ä % tuuman
putkea. Tämä uusi j a ainoa Soomen
putkitehdas on t ä h ä n saakka valmis­tanut
ainoastaan tuuman putkea.
T ä r k e ä ä parannusta tehtaan toimin­n
a l l e m e r k i t s e v ä t galvanoimlslaltteen
j ä kierreleikkauskoneen saaminen.
Tehdas kykenee nyt huomattavasti l i ­s
ä ä m ä ä n tuotantoaan.
M a a l i j a terva: suolattomalla voilla,
a m m o n i a k i l l a tai t ä r p ä t i l l ä , arka v ä r i ­s
i s t ä s p r i i l l ä . Voin j ä t t ä m ä rasvatah-r
a poistetaan kuiunaHa raudalla ja
imupaperilla.
P i h k a : petrooUlla, t ä r p ä t i l l ä tai
bentsiinUlä.
H i k i : v i l l a - j a s i l k k i k a n k a i s t a am­m
o n i a k i l l a j a etikalla.
Aina riittää vieraita
Sttdmieen
H e l s i n kL — (S-S) — Helsingissä
on hiljan pidetty pohjoismaiset tu­berkuloosi-
ja allergologiakongresslt.
Osanottajia on ollut runsaasti Ja on
h e i l l ä varsinaisten omia alojaan kos­k
e v i e n esitelmätilaisuuksien lisäksi
o l l u t r e t k e i l y j ä eri puolille Quomea.
Suomen naistoimittajien vieraina
ovat olleet eQglantilatset Ja amerik­kalaiset
nalstoimittejat, jotka ovat
myösi p i s t ä y t y n e e t p ä ä k a u p u n g i n u l ­kopuolelle
Suomen syyssuven maise­mia
ihailemaan.
N i i n l k - i ä n vierailee parhaillaan
maassamme s v e i t s i l ä i n e n sanomaleh-timiesretklkunta,
joka el p i t ä n e ko­kouksiaan
Helsingissä, vaan k i e r t ää
myös kaunista S u o m e n n i e n t ä.
Tanskalaisen Suomen avun johto­h
e n k i l ö l t ä on ollut Suomen Huollon
v i e r a i n a .
Pelastusarmeijalla on ollut 60-vuo.
tiskongressinsa, jossa on ollut edus­t
a j i a Englannista, Yhdysvalloista
s d c ä Skandinavian m a i s U.
Pohjoismaitten piispat ovat ko­koontuneet
Turttuun omia asioitaan
p<^timaan.
Pappeja syytteessä
Puolassa
Varsova. — K a i s i roomalaiskato­l
i s t a pappia on asetettu Lodzln o i ­keudessa
fiyytleeseon siitä, e t t ä he o l i ­vat
yhteistoimlnnatsa natsien gesta-pon
kanssa sillä aikaa, kun Puola oli
saksalaisten hallussa.
Syytteeseen asetetut ovat Roman
Gradolewfiki Ja Alojzy Hozycki.
Gottwald armahtanut
kuolemaantuomittuja
Praha. — Prfsldenttl Klement Gott-wald
cn armahtanut kaksi kuolemaan-luomlttua
h e n k i l ö ä Ja l i e v e n t ä n y t sa­malla
17 muun henlcilön tuomiolta.
Kuolemantuomiot on muutettu e l l n -
kautLseksl vankeudeksi.
Venäläiset saaneet
USA:n viisumin
Moskova. — Yhdysvaltain lähetystö
i l m o i t t i torstaina, e t t ä se on antanut
viisumit 70 v e n ä l ä l s t l l e , jotka mene­vät
New Y o r k i i n Y K : n tulevaa yleLs-kokou
«ta vartenl
Lapslhalvausta Suomessa
tavallista enemmän
ttelalnkL — (8-S) — Lapslhalvaasta
on p a r i n viime viikon kuluessa esiin­t
y n y t Helsingissä siinä m ä ä r i n , e t tä
tapausten luku on nyt noussut kym­meneen.
Näistä on kaksi Johtanut
kuolemaan. Varsinaisesta epidemias­t
a ei s i l t i vielä voida puhua, s i l l ä vain
k a h d e l l a tapauksella on todettu olleen
y h t e y t t ä toisiinsa. Myös Porissa ja
Tampereella on esiintynyt muutamia
lapsilialvaustapatiksia Mutta on ne
todettu tavallista lievemmiksi. Lää­k
i n t ö h a l l i t u s on tilanteesta tietoinen
Ja setiraa s i t ä taritasti.
Säveltäjä Richard
Strauss kuollut
F n i n k f u r t . Saksa. — S ä v e l t ä j ä R i ­chard
StraiLss kuoli torfltalna Gar-misch-
Partenkirchenksa .'85 vuoden
Ikäisenä.
Huono sillisaalis
UtMakL (S-S) — V a i k k a sillisaalis
ZsUituiih vesillä on t ä n ä k e s ä n ä ollut
„ .. . . . . «a<Wen huono, koettaa I s l a n t i k u l t « n -
Home: pumpuli j a pellava liotetaan, ^ toimittaa Suomeen koko sovitun
p i i m ä s s ä Ja valkaistaan auringossa: ^„
v i l l a s t a Ja s i l k i s t ä eUkkavedellä. ^jy^^, ^ „ «aapunut Suo-
K ä r p ä s e n t a h r a t : v l l l a r t a j a sUkLstä oieai; S j o m e n omia slUlIalvoja, j o i l la
Sibeliuksen sinfoniat
esitetään Manchesterissä
Helsinki. — (8-S) — Manchesterl-lainen
orkesteri H a l l e i l m o i t t a a e s i t t ä ­v
ä n s ä en.si konserttikaudella a i k a j ä r ­j
e s t y k s e s s ä Sibeliuksen seitsemän
sinfoniaa. Orkesterin johto on saa­nut
p y y n t ö j ä koko sarjan e s i t t ä m i s e k ­si
sen Jälkeen, kun se viimeksi e«ltet-t
i i n talvella 1945-46. Konsertit joh­taa
Sh- J o h n B a r b l r o l l i ja e s i t e t ä än
lokakuun 12 p n ä Sibeliuksen I sinfo­n
i a sekä h ä n e n D-molll-vIuJukonsert-tonsa.
21 P^IYM Ml,ELtJ^
KtirehtiMa hyötymään smrm
50% 25%
alennuksistamme
E. KOURI
KELLOLIIKE
38 Elm Street West Sttdbiury» Onterio
Korkein oikeus
su an
Strasbourg. Ranska. — Euroopan
neuvonantokokoas hyväksyi torstai­na
esityksen korkeimman oikeuden
muodostamisesta i h m l soikeuksien
suojelemista varten.
T ä m ä esitys samoin kuin kaikki
m u u t k i n neuvonantokokouksen hy.
v ä k s y m ä t esitykset on h y v ä k s y t t ä vä
12 maan hallitusten taholta ennen­k
u i n slilä on m i t ä ä n merkitystä.
P o r v a r i e n Ja sosdemlen välillä tuli
nyt e n s i m m ä i s e n kerran kiistaa ja
t o r a l l u a kokouksessa ja t ä h ä n asti
v a l i n n u t suloinen sopusointu meni
r i k k i . Kokouksessa v ä l t e l t i i n oike­uksien
peruskirjan kahden kohdan
johdo.sta. Toinen kohta takaisi yksl-tylsomlstusolkeuden
ja toinen kohta
antaisi lasten vanhemmille oikeuden
p ä ä t t ä ä siitä m i n k ä l a i s t a opetusta
h e i d ä n lapsilleen annetaan. Ne l ä h e ­t
e t t i i n sitten tokaisin kokouksen la-klasiainkomlteallc.
Joka m ä ä r ä t t i in
laatimaan ne kohdat uudelleen ko­kouksen
seuraavaa istuntoa varten.
K a l k k i e n 12 maan soadem. edus­tajat
vastustivat peruskirjan s i t ä koh­taa.
Joka turvaa yfcsltylsomlstusolkeu-den.
He «anoivat p e l k ä ä v ä n s ä sitä,
e t t ä sen nojalla voltlsiln ehkäistä
kansallistamlBsuunnltelmat.
B e l g l a l a i n e ^ Henri R o l i n ja b r i t t i ­l
ä i n e n Ungoed Thomas vastustivat
esitystä korkeimman oikeuden perus­tamisesta.
He sanoivat, e t t ä y k s i t y i ­set
henkilöt j a j ä r j e s t ö t saisivat siten
tilaisuuden asettaa omat hallituksen­s
a .syytteeseen.
Useimmat edustajat kannattivat s i ­tä
fcsltystä sillä perusteella, e t t ä siten
v o i t a i s i i n e h k ä i s t ä natsismin uudel­leen
nousu Saksassa sitten, k u n Saksa
on tullut neuvonantokokouksen j ä s e -
neksi,- j a sitä voitaisiin k ä y t t ä ä te­hokkaasti
myös "kommunistisen dik­t
a t u u r i n e h k ä l s e m l s ^ l ".
SUDBURY
PaheUn 4 * 4 3 i l UI U i T T ^
»8 Elm SL W«rt Baäfmt, OM.
Vapauden vlerenfc?:;
Nopea Ja rehellinen palnilai.
UNION CAä .m
Sudburyn suurin ja suotituin
taxiliike
Nopea palvelus nidloB svBlte
Omlst. B i l l Toleck Ja Earl4<eiUiir
CHECKEk
CAB
SUOMALAISET A J C m XT
3-3644
Sudburyn kllniliäiii viinMt
Hääkukkatimjä
- KTTKttAKIMPPUJjIk
PUHELIN S-BStt
MANHATTAN FLdRIST
8 Cedar Street BtUOmn» OnM.
DB. R. L. DesROSIERS
HAMMASLÄÄKÄRI
67 Elm St. East Sadbury, Ont
Suomalainen t y t t ö palveluksessa
Puhelin 8-8573 KotlpuheUn 8-E&29
Refent teatterin v i e r e nä
Suomalainen Hammaslääkäri
Huone tlt—- Macbey ntkenniu
Elm ja Durham kst. kalm.
PnheUo 7-77M Sodbury
DR. L HOOEY
LXAKXBI JA KIBUaOI
Puh. 7-73S5 &otUn 6-672»
122 Elin SL E. Sadbnry
SUDBURY CUNIC
DR. S. 8. POLACK
DR. D. W. STEWART
DR. R. M. THOMSON
DR. L W. DAVIDSON
DR. J.B. MARSHALL
Lääkärit Ja kirurgit
Bamnuuläfikärl
DR. L. M. HOBBS
130 Etan St. E„ pah. 5->^6«65, Sadbnry
Morrison Phmlnng
and Heatihg
P e l t i s e p ä n Ja sähkÄtyötäi vesi­pumppuja
Ja llkaveslsäUUUtfr sek»
l ä m m i t y s l a i t t e i t a ja räystäAJcouru-
Ja laitetaan.
K o n t t o r i - ja näyttelyhuone
164 ELOIN ST.* S.
Sudbury Ontario.
PUHELIN 4-4782
KOKEILKAA
2-WAY
JUOMAA
Hyvää yksin tai seurassa
T H E
SUPERIOR BEVERÄGE
y. ^ ' CO.
PUHELIN 4.431a;
305 Albinaon St. S^dbiunr
v,»uh:^ KAikiLLB^v:
MittKKia TILAISUUKSILLE
ARCADiAN .
FLowER SHOP
" M u i s t a k a a t ä m ä h i m l foin
haluatte k a u n i i t a lahjoja"
88 Elm St. W. Sadbnry
Lähellä Vapautta Pit|L>3941
N O P E A KOniNAJOPALViLUÖ
J. HALONEN, N.D., D.G.
LUÖNNONLÄÄKÄRI i
189PineStxeet:
.Sudbuiy. Ontiulq.
anunoniakllla tai spriillä..
Ruohotahrat: Pesemällä tai arka-väriatetft
spjriiUä.
Tahran poistoon ryhdyttäessä on
syyti ensin kokeilla tUkfcinin tai sau­man
varaan vibljijiUftvyyttft. Mooet
on ollut myös epäedullinen pyynti-ntttka;
odotetaan saapuviksi kotimaa^
han qrys-Icdcakuun vaihteessa.
pikitutahrat l ä h t e v ä t vlcbyvedellä, Jo­ka
ei tavallisesU turmele väriä.
Aulikki Rautavaaralla
menestystä Edinburgissa
Helsinki. — (8-S> — A u l i k k i R a u ­tavaara
on esiintynyt elokuun lopulla
Bdlnburgin m u s i i k k i j u h l i l l a e s i t t ä en
16 Sibeliulcsen laultia. Suuri sali o li
ä ä r i ä ä n m y ö t e n t ä y n n ä innostunutta
yleisöä. Laulajatar esiintyi myös
BBC:n l ä h e t y k s e s s ä.
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACK'S AUTO SERVICE
633 Lome St.