Vapaus, June 7, 1949

              USA painostaa Itai
kostoksi Puolan
injaiaivan
fislerin \'ienyt ^
Batory ja miehistö
oUut pidätyksissä
york. — P i i k u m a i sU kosto-voieä
csoitcaen Y h d y s v a l t a i n s i i r t o -
liijrjanomaisec pidättivät l a u a n t a i na
Gcrhart Eisleriä kuljettaneen laivan
topieeain ja miehistön j a lähettivät
^ 111 matkusujaa ulkomaalaisten
B^dätvskeskukseen EDis saarelle.
Siirtclaisviranomaiset antoivat puo-jalaiser
linjalaivan Batcrj-n kapt«e-
5ie ja hänjn 350 räkailijalleen ja
niieheneen määräyksen, että heidän
ur^yy o-^^ laivassaan koko a j a n , j o l -
•3n''Baton- on A m e r i k a n satamassa.
ja rannaUe pääsj-kielto koski
^ ^ a . mukaanlukien kapteenia ja
Bvöhemmin annettujen tietojen m u .
^ on kuulustelujen jälkeen viety
!ai;-asta pois 4 miestä.
Laivan kapteeni J a n C w i k l i n s k y s a .
foo-. lauaniaina uskovansa, että hän
roi'lähteä Puolaa kohti matkaUe s u n -
nunsoina. kuten suunnitelma edellyt-
Vastauksena lehtimiesten kysymyk­seen
eräs Yhdysvaltain s l i r t o l a i s v i r a n -
amainen sanoi, että '-Batory-laivaUa
on huono rekortti" miestrai k a r k a a m i -
«ssa mutta toinen v i r k a i l i j a s e l i t t i,
»ttä mainitun laivan miehistöä o l i
yikoisesti kuulusteltu P u o l a n työväen-juolueeseen
(sosialistien j a kommu-ustlen
j-hieiseen puolueeseen) k u u l u -
3usesta.
*Kuovuus tekee tuhoa
keski-Ohtariossa
Tonmta — K e ^ - O n t a r i a n far­marit
odottavat sadetta, sflK ja
lähes kahden Tukon ajan oa val-linimt
poQtalnen siä, miki on teh­nyt
hnematfaTaa Tahlnkojt Tilje-iyksille.
TMk-kaantiasa on tUanne hyrin
.vakava, sillä heinäsato on itirf^H"
kokonaan tohontanirt. Niasaran
niemimaalla on mansikkasato v a ­kavassa
vaarassa ja on arviaitii. et.
tä sadosts. saadaan vain ehkä 50
prosenttia ncvmaalista.
Prince Edtrardrkaimtissa ovat
farmarit kyntäneet tomaateille is-
' ' ^nttamansa maan andeUeen, rfiia
tomaatintaimet ovat knivmtect ja
kylvävät viljaa tomaattimaille.
St. Thomasissa istntti eris to­maattifarmari
18,000 tainta Ja tä­hän
mennessä jo noin 5.000 tainU
on tahoutnnnt knivnnden johdos­ta.
Kaksi ylioppilasta
hukkui lännellä
Sasltatoon. Kaksi Saskatchewa-aln
yliopiston oppilasta hukkui lau­antaina,
kun heidän moottoriveneen-ä
meni South Sa.skatchewanin joessa
)levan padon y l i . Kolmas, veneessä
)llut ylioppilas l a n M c L e o d pelastui.
Kuolleet olivat Stanley Robins R e -
rinasta ja M i l t o n Ganton Ogemasta
3ask.
Tilatkaa Vapaus?
Villi pesukarhu tuli
Montrealin keskukseen
M o n t r e a l — V i l l i pesukarhu a i ­heutti
kuudelle palokuntalaiselle ja
useille eläinsuojeluyhdistyksen m i e h i l.
le päänvaivaa lauantaina, ennenkuin
se s a a t i i n häkkiin. Eläin oli k i i v e n ­nyt
Y o u v i l l e n paloaseman letkujen
k u i v a u s t o r n i i n j a kesti t u n n i n verran
ennenkuin se s a a t i i n k i i n n i j a häk­k
i i n .
{Iis Ask^SiHNneR
Elis Ask oU kääpidsarjan nirrickelli-isin
Suomen mestan vv. 1945 ja 1946
ia lienee tällä kertaa Suomen ammat­tinyrkkeilijäin
kirkkain tähtönen, mii
saapui Viime keviä&ft Ytadjsvsatftibln.
jossa hän on joutunnt entisoii ras-kansarjan
mimnmiiniYtA^taT^n Jack
Dempseyn holhokiksi» Ja Jackin väl­tetään
panevan suuret toiveet hänen
kehittämiseensä sarjansa maatlman-mestariksL
Bsjalla ^väitetääa olevan
hyvät nyrkit ja aikamoinen annos
suomalaista sisua. *
Tähän mennesaä on Eais voittanut
Yhdysvalloissa kaiUd vastustajansa,
kenen pisteUlä ja kenen panemalla
Bussiajureita lakossa
Bostonissa
Boston. — V i i k o n l o p u l l a lakkoutui
n o i n 2,000 A F L : n alaiseen unioon k u u -
Juvaa Eastern Massachusetts Street
Railway-yhtiön bussiajuria. M e k a n i.
kot yhtyivät myöskin lakkoon.
Lakkolaiset vaativat 15 s e n t in t u n ­tipalkkojen
korottamista, Yhtiö on
tarjonnut 10 s e n t i n alennusta t u n t i ­p
a l k k o i h i n .
"Demokratiaa"
Regina. — ( L N S ) — K o n s e r v a t i i v i en
edustajana viimeissasä l i i t t o p a r l a m e n -
tissa ollut John. Diefcnijaker sanoi
täällä puheessaan, että " k o m m u n i s t i ­sia
kavaltajia'^ tulisi rangaista lain
k a i k e n ankaruuden mukaan. Hänen
•kuulot tukkoon". Vlimeisimmän^roiU
tonsa hän saavutti Minneapolisissa
toukok. 199 pnä otellessaan höyhen-sarjassa
kuubalaista Miguel Aceve-doa
vastaan 10 erän ottelussa, jonka
127 paunan A s k v o l t t i pisteillä.
Kestää arvatenkin kuitenkin vielä
pitkän ajan ennenkuin Ask i&äse^
ottelemaan mestaruudesta WUlie Pep­i
n kanssa. Sitä ennen o n hänen v o i ­tettava
vielä ]\ik\iisia m u i t a höyhen-sarjan
miehiä etinenkuin hän m o n i ­vuotinen
mestari a n t a u t u u ottelemaatt
hänen kanssaan mestaruudesta.
M i t e n pitkälle A s k i n l e i m a t , taito
j a sisu kestävät saadaan nähdä tule­v
i en kuukausien a i k a n a . Hän o n h y ­vissä
käsissä k u n hän o n J a d e Demp­seyn
holhokkina. Jack varmaanldn
piiää huolen, että suomalaiselle jär-j€
stet4:än otteluita, hänen m a h d o l l i ­suuksiensa
Ja kehittymisensä m u k a i ­sesti
— sekä maailmanmestarin k n i u .
mxa tavoittelemista silmällä pitäen.
Helsingistä saapuneissa tiedoissa
k e i r o t a a n muidenitln a m m a t t i n y r k k e i -
l i j o i d en havittelevan lähtöä "lännen
k u l t a l a a n " . Entinen Suomen mes­t
a r i P i i t u l a i n e n j a H a r r y Siljander
ovat saaneet "Anperikan kuumeen."
ohjeensa mukaan kommunistit tulisi
sulkea v a n k i l o i h i n j a rangaistuksen
kärsittyään lähettää t a k a i s i n Euroo­pan
k o m m i m i s t i s i i n m a i h i n , josta he
ovat tulleetkin.
Kuvamme esittää Miae-MiU-Vnion Sadboryn osaston haalin •ellaisena koin
se on topolUseau muodossaan arkkitehti Louis N. Eabbrao piintstastci» ma­kaan.
Tähän mennessä valnilstunefsta rakennuksesta pnnttuu vielä nain tu­hannen
hencen juhrasaU. jonka ikkunat näkyvät kuvassa oikealla. Saatoin
on vielä rakentamatta kolmas kerros fasaadiin ja juhlasalin vasemmaUe puo-les.
Nyt vafanistannt rakenaos käsittää keUarikerroksen^jaUasalln. loka voi.
daan Jakaa tarpeen vaatiessa kahteen osaan ja lukuisia tilavia huotielU Ja
käytäviä erilaatuisiin taricoituksiin. Rakennus on tullut tähän mennessä
maksamaan noin neljännesmiljoonan dollaria Ja on se suorin piirtein mak­settu
sitä varten kerätyistä varoista. Jos kalkki asiat JärJMtyvät oikmlla
tavalla, « n tarkoitus saada rakennus lopulliseen asuunsa vvoden 1950 loppuun
mennessä. Rakennus on edestä 80 jalan levyinen Ja ISO Jalan pituinen.
urheltadiitx» tdlBMte 1 1 » ^ ^ Vn-tamo
lOkelft jtrJcMteUoiatkalle eri
PooUUe OanadM. Mitttao « l km
Ien* hftn Ttarallee aetoMvOia pdkte
kunnilla:
KMikuun
14 imi . . . . . . . . . . . . . . . . ;vineouw
Mpttft ... i,,,•OunhiB
i t pnä *Ia|>eUi.*AlU.
10pn» *n«*hiW
M ptA . . . . . . . . . . . . Rorfceiiain.'llan.
» i m i :,..iUämir1fiKti99
» poi FUUMd. Ont.
» p j i i töit^Arihur
Reinikaun
3 p n i .
4 i »a .
Spnä .
6 pnä
10 pnä .
... Stidbfttnr.ont.
WWt«fUh
.... Beaver Lake
Sault Ste. Marte
. . . . . . . . . Toronto
on myös
H a r v a p a tietää, että A m e r i k a U a k i n ^ koneiston maaston tutkimista varten,
on timanttikaivoksensa. Jääkauden Tutkimuksen o l i suorittanut Arkan-jätteinä
poimitaan sekä C a l i f o r n l a s - saksen valtiogeoloogi, J o h n C. Branner
sa että Nova Scotiassa noita kiiltäviä ' 1889. Hän tutki seudun uuddleen
timanteiksi nimitettyjä kivennäisiä. 1906 löytämättä pinnalta mitään.
Pysykää viileänä . . . aistikkaana ja muka­vana
TROPIIKKI-PUVUSSA tärtä kesänä.
Ne pysyvät sileinä ja auttavat ulkoasunne
aistikkuutta. Valikoima yksi- ja kaksi r i -
visiä.
eilen ruudullisia pukuja
Aistikkaan mallisia, harmaan ja sinisen värisiä.
• Ovat etutilalla ja maksavat ainoastaan . . .
4S00
Woodwind Tropiikki-pukuja
Joko yksivärisiä tai Taidallisi?, sinisen, har­maan
ja ruskea;! värisiä. Kutsumme teitä
katsomaan tätä tarjoustamme...
38.50
LAURENCOOL
TROPIIKKI-PUKUJA
kaksien housujen kanssa
$29.50
Koot
3&—42
Saiman, sitiisen
ia harinaan värisiä*
Älkää unohtako
ISIEN PÄIVÄÄ
t.k. 19 p.
HELLEHATrUJA
Meillä on erikoisen suuri valikoima
hellehattuja
•LEGHORN 3.00 •MESH 4.50
• PANAMA 5.(M>—&95
•COCONUT OLKIHATTUJA 3.00
•GABARDINE HATTUJA
Sannan värisiä l a a t u h a t t u j a 235 — 3.05
Paqnett«n kauppa
>n a i e l l y t t ä vä
paikka tehdä os-
'«kscnne. Suoma-tainen
palvelus jos
•»«.'natte sitä.
Paquene&
L I M I T E D
-Sudburyn suurin' miesten väatotiisluke
84 DUBHAM ST S. PUHELIN • - « « 4 » JiJllDBllBT
Y k ^ tällainen l u o n n o n mahtavien v o i -
mien l i i k u m i a n jäte. timanttialue, löy­tyy
A r k a n s a s i n valtiossa. Se o n s u u -
suudeltaan 35 eekkeriä. Geoloogit ovat
tehneet paljon työtä selvittääkseen,
k u i n k a tämä Ihme o n sinne joutu­nut
yksinäiseksi ilmiöksi j a lopputu­lokseksi
o n t u l l u t se. että jääkauden
massat kuljettivat sen s i n n e pohjoi­sesta,
luultavasti Canadasta.
K u i t e n k i n tietävät ns " t i m a n t t i p i i -
r i t " tämän alueen olemassaolon, ja
monet finanssimiehet, pankkiirit ja
liikemiehet ovat olleet asiasta innas-
LopuUisen löydön teki J o h n Wesley
Hudleston, joka nykyään o n Jo t a r u ­mainen
henkilö tuolla seudulla, toisin
sanoen "Meidän J o h n " . Hän etsi k u l ­taa.
Hän näki Brannerin tutkivan
vain valkoisia kohtia vihreässä maais-sn;
hän ei aavistanut mitä Branner
et.si, mutta aavisti sen o l e v an jotain
h y v i n arvokasta. Hän t o i m i i yksinään
j a löysi v i h d o i n kaksi "esinettä". Hän
piti löytönsä salassa j a osti kaikessa
hiljaisuudessa 160 eekkeriä maata,
jo-sta 30 eekkeriä kuuluu tuohon A r -
kansasen timanttimaastoon. Hinta
l u n e i t a kaupallisista syistä. Arkansas
o n varsin ylpeä timanttialueeslaan, ja
syystäkin, sillä se on ainoa A m e r i k an
valtioista, jossa timantteja on löy­tynyt.
Arkansas o n asettanut l i p p u n ­s
a kulmaan timanttitähdenkln eri­koismerkiksi
onnellisesta omistukses­taan.
P i e n i , vaappuva, 15 m a i l l a pitkä e r l^
k«israta k u l j e t t a a sinne j u n i l l a a n k a i ­voksen
väkeä, v a a n ei m u i t a matkus­t
a j i a . Rataa kutsutaan " T i m a n t t i r a -
d a k s i . " ,
Kaivoksesta o n löydetty t u h a r L s i a t i ­mantteja
j a m u l t a jalokiviä m.m. k u u ­l
u i s a "Uncle S a m , " j o k a on suurin
tällä mantereella löydetty timantti.
A s i a n t u n t i j a t väittävät, että tässä k a i ­voksessa
saadut t i m a n t i t ovat 25 pros.
kovempia k u i n Etelä-Afrikan k a i v o k ­s
i s ta löydetyt. Siksi ovat ne erittäin
suosittuja teollisuusaloilla Ja niitä
myydään v u o s i t t a i n miljoonan dolla­r
i n arvoinen määrä Amerikassa. Ny­k
y i s i n tehdään siellä töitä erittäin
systemaattisesti, mutta sodan aikana
t a r v i t t i i n t i m a n t t e j a n i i n paljon, että
tämän kaivoksen tuotanto ei riittänyt
vaan o l i h a n k i t t a v a niitä K i m b e r l c y s -
t^. Etelä-Afrikasta. 1941 o t t i asian
tutkittavakseen sotatuotannon y l i -
halUnto, mutta se ei suostunut anta­maan
yhtiölle l a i n a a j a avustusta ko­neiston
uudistusta v a r t e n , vaan myön-si
r a h a a B e l g i a n Congossa j a muissa
maissa toimiville suursyndikaateille.
H u h t i k u u s s a 1943 a l o i t e t t i in kuiten­k
i n perusteellinen tutkimus sisäasiain
s i h t e e r in K r u g i n määräyksestä j a r a ­p
o r t t i tutkimuksista j u l k a i s t i i n va.sta
joulukuussa 1948. Kymmenillä rajoi­t
e t u i l l a alueilla s u o r i t e t u i l l a porauk­s
i l l a s a a t i i n 32 t i m a n t t i a .
Tähän mennessä e i siis Arkansasin
tuotanto ole voinut täyttää tarvetta,
m u t t a eihän sitä voinut täyttää eteJä-
A l r i k a k a a n kun siellä timanttialue
löydettiin 1870i Arkansaksen timant­tialue
löydettiin 1906. Löydön teki tot­tumaton
amatööri, j o k a ei aavistanut
löytönsä merkitystä.
A r k a n s a k s e n . kaivos sijaitsee Ou-c
h i t a vuorten kupeella, noin kolme
m a i l i a Murfreesborosta, Muuan etsi­jä
nimeltään S u l l i v a n o l i ensimmäi­n
e n henkilö, joka asettui asumaan
näille s e u d u i l l a 1813. Hän asettui s i n ­ne
f a m i a r i k s i j a v a l m i s t i v i i d en eekke­r
i n suuruisen alueen pelloksi. Seu­d
u l l a kasvoi asujamisto h y v i n hitaas-
U. E l l i a h Thomson, Massachusettt-s
l s t a saapui 1819, ' s i i s ; k u u t t a vuotta
myöhemmin j a o l i s i l l o i n kolmas asu­kas
50 m a i l i n laajuisella alueella
Hänestä kehittyi seudun pomomie.?:
r a v i n t o l a n pitäjä, sekä territooriaali-
« en neuvoston jäsen Jne. Hän piti
myöskin postitoimistoa j a n i m i t t i ase­mansa
nimeksi Sebulon j a a n t o i k a a n ­t
i l l e nimeksi Pike, tunnetun kenraali
2Sebulon P i k e n mukaan. Pike kuoli
1812 sodassa. 1836 m u u t e t t i i n paikan
n i m i Murfreesboroksi seudulle asettu-n
^ t e n tenneseeläisten vaatimukses­t
a .
J o i t a k i n vuoda aikaisemmin nli SnSÄiSS!" I Ainoastaan miehUle!
S i t t e m m h i . noin yhdeksän vuotta | P o h j o i s - K a r o l i n a n pleneaÄ Angle
myöbonmln, löysi W . P . P o v e U v i h e - ! ri» kaupungissa elokuvateatteri äikoJ
rlän alueen, vihreätä maata, josta | näyttää 'ainoastaan nilehnic'-kuvan
a r v e l t i i n v o i v a n » y t y ä t i m a n t t e j a . A r - j Mom a n d D a d ' . K u v a a o l i matooa-kaosaksen
tieteilijät saivat v a l t i o n s a ' tettu, että « e o l i ' b o l d , ahoddn», «exy*!
b a m t u k s e n l i a n k k i m a a n tarpeellisen j K u n teatterin ovet avattUn, »Inne
oli tuhat dollaria tuosta 160 eekkerin
alueesta j a h i n t a a p i d e t t i in aivan s a ­tumaisen
suurena — s i l l o i n . K u n hä­nellä
iei o l l u t rahaa, antoi hän kaksi
muuliaan panttimaksuksi j a matkusti
elok. 8 p. 1906 Murfreesboroon tapaa­maan
ystäväänsä Jess Rlleytä, Joka
palveli kasUörinä sikäläisen k a u n t in
pankissa. Hän tarjosi R i l e y l l e Umant-tejaan,
Joka tarjosi niistä 50 senttltt
kappaleelta. Huddleston väitti kivien
olevan timantteja, R i l e y pyöritti pää­tään
epäilevänä ja kehoittl Johnia
näyttämään niitä J . C. P i n n i x i l l e,
MurfreesboTon ainoalle lakimiehelle.
Hän lähetti kivet erään L i t t l e R o c k in
j a l o k i v i k a u p p n a a n tutkittavaksi. Joka
puolestaan lähetti ne T i f f a n y l l e , New
Y o r k i i n , Josta A m e r i k a n tunnetuin t l -
manttiekspertti, George K u n z , i l m o i t ­t
i kivien olevan '^mitä parhaimman
l a a t u i s i a timantteja".
K u n tieto timanteista s a a p u l l i t t le
R o c k i i n yhtyi siellä kymmenkunta
alotteliasta likemlestä puuhiin saada
ostetuksi Huddlestonilta tuo alue.
Nuori S aw W . B a y b u m lähetettiin A r ­kansaksen
v a l t i on pääkaupungista te­kemään
sopimusta Huddlestonin kans­sa.
K u n R a y b u m vihdoin tapasi
Huddlestonin Ja e s i t t i asiansa, sanoi
J o h n h i n n a n olevan 36,000 d o l l a r i a , e i
enempää eikä vähempää. P i t k i e n kes­kustelujen
jälkeen ilmoitti Raybum
ostavama maan j a k i r j o i t t a v a n s a kau­pasta
h ' t i mak.s-1-foituk-fn, mutta
J o h n vaati kätoletä rahaa, koska hän
ei sanonut ymmärtävänsä kirjoitusta.
K a u p p a k u i t e n k i n t e h t i i n . Huddleston
Ja hänen osakkaansa saivat rahansa
käteisellä.
Huddleston osti farmin, kaupan ja
antoi tyttärelleen myötäjäisiä. M u u
t a m i a vuosia myöhemmin o l i hän r a
hattomana New Orleansissa. V i i m e i ­sillä
muistotimanteillaan osti hän
m a t k a l i p u n kotipaikalleen. Piken
k a u n t i n pankki osti hänen viimeiset
t i m a n t t i n s a muistoesineiksi Ja BOOJ-t
u l maksamaan tälle vanhalle m i e h e l ­l
e paikkakunnan sartkarille, d o l l a r in
päivässä elatusrahaksi. Hän kävi sen
p a n k i s t a noutamassa joka aamu.
H a l l i t u k s e n geoloogi H u g h D. M i s e r
o n ilmoittanut Arkahsaksen kaivok­sesta
jo kalvetun 50,000 tlmanttikap-
Järjestäjän lähettäminen eri palk-kakunniUe
tehdään sUiift tarkoituk­sessa,
«ttä saätatslln suuremmat nuo-riaojoiiköt
Liltttottoe toiminnan pii­riin.
BleUä missi Jo on oleinassa seu­roja
toivotaan voitavan V(dmistuttaa
niiden toimintaa Ja mtasä Vain suin­kin
on mahdollisuuksia, perustetaan
uitsla setuoja.
Keholtamme kalldda ttrbeOuIUk-keeseen
kiinnostuneita ba<äehUmaan
kokoushuonelstolsta Ja palkallisesta
ilmoittamisesta. Olemme vakuutta­neita,
että toimintamme tärkeys o i -
vaHetaan Ja että asian onnlstumbt»
autetaan.
SCAlIL:n LUttotolmlkonU.
Varokaa myrkky^
murattia
(Poisonlvy).
Nyt on aika mulstutUa mytMcymu-ratista
(Poison Ivy). Monta ulkoilu-matkaa
on pilattu kun on Jouduttu
kosketuksiin myrkkymuratin kanssa.
Paras ehkäisymenetelmä on se. että
oppii tuntemaan myrkkjrmuratin Ja
välttää piknikkipaikkaa sen lähetty­villä.
Vaikka se (avanisesti «asvaa
köynnösmäisestl tai useina erillisinä
kaskeina Jotka muodostavat eri kokoi­sia
Ja mallisia "mättäitä", se voi myfls
kiivetä puita Ja puhelinpylväitä myö­ten
huonuttavan korkealle.
Myrkkymuratin lehdet ovat vuoro-
Järjestyksessä puumaisessa korressa Ja
jokaisessa lehdessä on kolme plkku-lehteä,
Jotka voivat vaihdella kokonsa,
muotonsa. Ja värinsä Ja näkönsä puo­lesta,
mutta ovat aina kolme yhdessä.
Vihertävän iKltaisla herneen kokoisia
marjatettuja muodostuu myrkkymu-ratteihin
joillakin paikkakunnilla Ja
ne marjat muuttuvat tavallisesti val­koisiksi.
Myrkkymurattl on Cana-dassa
aina kolmilehtlnen kasvi missii
on valkoisia marjoja.
Ihottuma, mikä voi olla kovin tus­kallinen
Joillekin Ihmisille. Johtuu
myrkkymuratissa olevasta halhtumat-tomasta
Ja kiinmtarttuvasta aineesta.
Tämä aine voi olla aktiivisena kintais­sa,
työkaluissa, kengissä Ja koreissa.
Koirat, kissat Ja vieläpä palavista
myrkkymuretel«ta nouseva saviakin
voi välittää tätä tartunta-ainetta.
p a l e t t a laskematta niitä. J o i t a luvat­tomasti
poimijat ovat löytäneet Ja
vieneet salaa mukanaan, Arkansasin
timantteja, Jotka ovat todellisia hely-m
a a i l m a n primadonnia, o n näytteillä
n y k y i s i n Washingtonissa Ja C h i c a ­gossa.
New Yorkissa voitte nähdä niitä
Schehk Sc V a n H a c l e n i n Uikkeen t e -
räshuoneessa. Tämä liike o n välit­tänyt
15,000 arkansasilaista t i m a n t t ia
Ja s e n kokoelmissa o n myös tuo k u u ­l
u i s a "Setä S a m " , loistava, välkkyvt
näyte niistä maakerroksista. Joita Jää­kausi
kuljetti mukanaan pohjoisista
napapiireistä ihmeeksi nykyajan ame-rikalaisiUe
Ja v a r s i n k i n m u u r f ^ h o -
barolaisille Arkansasissa, Joka o n t ä ­män
onnelUsen Ja UuneelUsen palkan
onnellinen isäntä.
Neuvoja uiinareilie
Uimakauden alkaessa tänä viionna
o n hyvä pitää mielessä, että, muutamia
y k s i n k e r t a i s i a neuvoja noudattamalla
voidaan välttää monia ikäviä h u k k u ­misonnettomuuksia,
Y h d y s v a l t a i n P u ­naisen
R i s t i n suojelusoeasto on J u l ­kaissut
u i n t i a harrastaville Ihmisille
kymmenen ohjetta neuvoksi Ja v a r o i ­tukseksi,
.
1. V a l i t k a a uimapaikaksenne ter­veellinen
Ja puhdas palkka, Joasa e l
ole vedenalaisia esineitä, syvänteitä e i ­kä
Jätteitä.
2. U i k a a s e l l a i s i l l a r a n n o i l l a , Jolllft
on tottuneita hengenpelastajia p a l -
velusvällnelneen.
3. Ottakaa uimarannalle mennes-sänne
mukaanne suojasilmälasit. r a n -
totohvelit Ja voldeöljyä. Jota voitte
käyttää suojaksi auirlnkoa Ja kylmää
vastaan.
4. Xlkää menkö u i m a a n hikisinä, Uk­kosilman
aikana Ja h e t i syönnin Jäl­keen.
5. U i k a a voimienne mukaan v a i n lä­hellä
rantaa.
6. T p t k i k a a veden syvyys ennen s u ­keltamistanne
Ja o t t a k a a varmuus s i l ­tä,
ettei vedessä ole p i n n a n a l l a Ä r -
mäisiä esineitä t a i rosoinen pohja.
r Älkää häiritkö hengenpelasta­j
i a urpeettomilla kMkustelullla Ja
seuratkaa t a r k o i n uimarannan s ^ n -
töjä.
« . » k ä ä näytelkO uhkarohkeita
taidonnäytteitä sifOsk>ta saavuttaak-senhe.
9. U i k a a toisten seurassa. ^ teillä
o l i s i apua saatavitta tarpeen tullen.
10. Poistukaa vedestä heti huomat­tuanne
Itsenne väsyneeksi t a i kylmet-tyneeksL
me
— 2/3 briUililsestä lefvistä t«hdään
canadalaisesta Vehnistä.
tunkeutui JcalkenOälsti Ja kaikenkar­vaista
katsojaa niin paljon, ettei näjr-tännöstä
'ainoastaan mldiille' tullut
mitään. tiSOL itaO, katsojakunta
suostunut lähtemään teatterista, en.
nenkuin palokunta pJi paikalle ja
ruiskuIU tybjensi iaftsMDon.
heidän uuteen kotiinsa muiUtamisett johdoiui
Eine Johnson
Hanna Ja K. Itata ^
Kanna Ja IbÖi, Baari
Bvi Ja Hidc Bonne Z
FridaRaMc» p
Lempi Manninen- Ja Japiat /«s;
Klma. Ida Ja ftmk liiktn#
AUna Ja SaJomdD Mklänl%
Rden jaSnaTttkiärä f
Ellen Ja VilnSVmMien %
senja Ja Vie Jutila «
Henna Ja KaU© WU«opM | . ^
V. Hyvärinen.- -'r-*.^
Allan; Mari Ja MatttJebnKiQ
Tiina Pesonen • 1,
Anita. Annie Ja Jolm XAalai
•Juila;^Ja -Leos Un^ •
Ailani Usi Ja Rustt TUbnaii!/
Niko PUspanen *
Beaver Lakella, Ont. kfȊkuun 5
Parhaimmat önnittelttmme
im
heidän 20'Vuatishäupm^
Mr. ja mrs. H. Elimen
Mr. ja mr». G. Kitts
J, Tuomaala
Mr. ja mrs. M. Laakso
ja perhe
Mrs. Matilda Punkari
Tolmiuset ja Laineet
Mike Hillebrand
Tuomaalat
Helmi ja Mike Walkeapää
Eila ja Aune Hautamäki
K. Ruismäki ja perhe
E. Sytelä ja perhe
Olga Manninen
Reijo, Mamie ja Karl
Lempi ja Jack Riekko
Allan, Aune ja Emil
Laakso
L. ja O, Laine
W. Krats
L. Polvi ja perhe
Wliitefi8h, Ontario
Matti Annala ja perhe
Alden, Aura ja Nels
t*yyne ja Wm. pja
Lendelle, Helvi ja Eino
Lampi
Mr. ja mrs. K. Wiita
Maija ja Hiski Liikanen
A. NykÄnen
N. Puska
Heleiia ja iVank Ranta
Mr. Emil Roso
Eini ia Reino Pihlaja
ja Lilja
Tyyne ja Mikko Palomäki
Annie ja Kassu Palo
Enrii Härsilä
Mr. ja rniiB. L Hiirsilä
Mrs. S. Maensivu
Mr, Ja mrs.. V. Ylinen
O, Herrala
Passit .
toukokuun 29 pnä« 1949
mm
'm m
Vilpitön kiitos naapureille, sukulaisäle ja ystäi^ f
kun yl'<iitäen saavuitte kotiimme iöiwt(amimft^^
20-vuotishääpäivämme johdasta toukokuun 29 ^^ivan^;
tuoden tullessanne kauniin käytäm&Uisen lahjan seka
rahalahjan.
Kiitos kauniisti katetusta kahvipöydästä nsauklu^
antimineen. Kiitos alkuunpanijoille Katri iMki^äte,
Tyyne Tolmoselle, Mna SyteläUe, Viola PassUle Ja
kerääjille. Kiitos L. Laineelle kukista, VeikkpSytel^
soitosta, kahvikokille ja kaikille tarjoiUjoPU: ^UJUPS
kaikille jotka osallistuivat lahjaan
saapua. Tulemme tämän ystävyyden iftoHukfmiiniit^
tamaan aina. Teitä kaikkia kittoUiiuudmaitnihfiim^^^^^
mmm mm