Vapaus, June 17, 1950

              Situ 2 Lauantaina, kesäk. 17 p. — Saturday, June 17
lUBEUrt) jnäepeMent labQX
Omaa of Flmtlsb Caoadians. E » *
iabllshed KOT. 6UJ, 1917. Authorizcd
as e^cond class maU by the Post
Office Department. Ottafira. Pub-
UÄhed thrice «reckljr; Tueaday»,
"TbandiTB and Saturdaya by Vapaus
Poblishlmr Company Ltd^ at I0O-1O2
Elm St, W, Sudbuiy, Ont^, Canada,
Tdephones: Business Office 4-4284,
Edltoxlal Office 4-42^. Maztaffer
EL 8ak8L Editor W. ESdund. Mailin?
addneis 2oz £9/ Sudbmr. Ontario,
Advertisinsr rates upon applicaUöE
Tramlatlon free of cbaise.
TILAUaHINNAT:
Caoadassa: 1 vk. 6X» e klc. 3:25
3 klc2>(»
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7Ä> 6 kk. ZXO
Suomessa: i vk. 7i)0 6 kk. i i S
^ Nuorison rauhanjuhla rajalla
Kuinka moni "itäläinen" tietää, että Canadan ja Yhdysvaltain ra­j
a l l a , "Peace Axth" puistossa pidettiin viime sunnuntaina k.o. maiden
.imoriiojen yhteinen mielenosoitus rauhan puolesta?
K u i n k a moni "italäinen" tietää, että tähän nuorison mielenosoituk-
^eep rauhan puolesta osallistui arviolta 3,000 henkilöä Yhdysvalloilta
j9 CapadasU? Kuinka moni canadalainen tietää, että nämä nuoret
rauhanpuolustajat matkustivat linja-autoilla j a muilla autoilla V^an-couverista
j a moista Canadan kaupungeista, sekä Seattlesta j a muista
"yhdysvaltain kaupungeista varta vasten siksi, että voish'at osallistua
naiden kahden maan nuorten ihmisten yhteiseen mielenosoitukseen
'tauhan puolesta? '
Kuinka moni tietää, että nuoren väkijoukon keskuudesta nousi yaf-iavat
ftiyönteiset huudajidukset kun Canadan Räuhankongre^^^^ prc-
' «identti t r i James Endicott j a muut puhujat käsittelivät r a u^
.lustajäin Tukholman julistuksen ydinkysymystä: "Pommi pahnaan!
Julistakaamme sotasyylliseksi se hallitus mikä ensimmäiseksi käyttää
atomiaseita mitä tahansa maata vastaan!"?
Vastaus kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin on kielteinen, sillä
"vapaan lehdistömme" äärettömän nopeaksi kehuttu uutispalvelu ei
ole näistä asioisia hiiskuriut halaistua sanaa. Vaikka kolmetuhatta
amerikkalaista j a c^nadalaista suorittaa pitkän matkan Ja järjestää
h y v i n onnistuneen yhteisen jnielönosoiluksen rauhan puolesta, niin
äiitfii ei "vapaa lehdbtö" tiedä kertoa mitään. Mutta jos j o ku työväen-lukkeen
luopio tai joku muu kJEinottclcva lurjus haluaa punakauhun
llfitsonnalla saada joitakin helposti ansaittuja dollareita mielipuolisuut­t
a lähentelevillä sotajutuilla, niin hänen tarinoilleen löyt^^ tilaa ja
suuret otsikot "vapaan lehdistön" etusivuilla. Tällaista on sotapro-
; pa^andistlen "uutisten vapaus".
Todettakoon kuitenkin rehellisyyden nimissä myös sekin, että esim.
Vapaus (ja ehkäpä jotkut muutkin työväenlehdet) ei kiinnittänyt riit-
Cävästi huomiota k.o. nuoren väen mielenosoituksen asioihin sen jär-j^
täiniskaudella j a aikana. Tätä todistaa jo sekin, että tiedot tästä
njiorison mielenosoituk.sesta eivät tulleet Vapauden omilta kirjeen­vaihtajilta,
vajkka lehdcllämmc on BC:ssa hyviä'työläiskirjeenvaihta-j
i a , jotka olisivat mielihyvällä tällaiset tiedot viivyttelemättä Tähettä-fltet,
jos toimitus oli^i sitä heiltä pyytänyt. Tämä sellaisenaan hei­jastaa
yfeistä hciHkoutta tai tarkemmin sanoen nuorison työn aliarvioi­mista
rauhan asian puolustamisessa, vaikka kiertämätön tosiasia on,
että rauhan puolustaiiiinen on ennenkaikkea nuorisoa lähellä oleva ky­symys,
sillä nuoret iniehet ja naiset joutuisivat uhlcaayan sodan syt­tyessä
suurimmassa mittakaavassa kärsimään ja kuolemaan. Tämä
^sellaisenaan korostaa rauhantyön edistämisen tärkeyttä nuorison jä
samalUinyös Canadan .suomalaisen-nuorison keskuudessa...
M i t i i k.o. nuorison mielenosoitukseen tulee, niin se osoittaa meille
«nitm poliittisissa j a muis.sa asioissa kaukana toisistaan otevat voimat
kykenevät «siintymään yhtenäisin rivein rauhan puolesta. "Pcace
A r c h i n ' ^ mielenosoitukseen osallistuneet henkilöt allekirjoittivat jouk­komitassa
Tukholman kokouksen julistuksen atomipommin suhteen ja
hyväksyi suuren innostuksen vallassa seuraavan lupauksen: '•TeiUc
nuoret ihmiset, huolimatta siitä missä osassa maailmaa olette, me l u ­paamme
'Peace .\rch' puistoon kokoontuneina, työskennellä atomi­pommien
pannaan julistamiseksi."
. ^ T r i Endicott. joka on vuosikausia toiminut lähetyspappina Kiinas­sa,
sanoi tässä tilaisuudessa, että •'Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton vä­lillä
ei ole mitaan sellaista kiistakysymystä, mitä ci voi paremmin rat-
• kaista rauhan kuin sodan ayuUa".
Pastori R. J . D . M o r r i s , Canadan Yhdistyneen Kirkon nuoren väen
liitosta sanoi, että atomi- ja bakteerisota tappaisi miljoonia ihmisiä hei­dän
poliittisiin tai uskonnollisiin mielipiteisiinsä katsomatta".
Tunnetut unionistit/molenmiin puolin rajaa yhtyivät yllämainittui-h
i n puheisiin ja korostivat rauhan työn tärkeyttä nuorison toinriesta ja
aloitteesta.
Enemmän huomiota, enemmän kannatusta ja enemmän voi­mia
nuorison rauhantyön tueksi!
Ja nyt on isienpäivä
: Meillä ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan vaikka viete­täänkin
Isänpäivää, kuten vietetään .Xidinpäiväu ja monta muuta
"päivää" ja " v i i k k o a " . .Antaahan se keskustehm aihetta toisinaan
liiankin yksitoikkoiseen elämään, sekä lisää markkinoita kauppojen
hylhiirä makaaville tavaroille, joskin on myönnettävä, että isät jä äi­d
i t joutuvat suurelta osalla sen lystin Itse rahoittamaan, joko välilli­sesti
tai välittömästi.
Mutta kaikesta huolimatta meistä tuntuu, ettu. Isänpäivän vietto
tas«a suurelta osalta miesten ylivaltaan perustuvassa yhteiskunnassa
tuntuu hieman tekaistulta, jos saa luvan sanoa, sillä kaikista kieltäy­myksistään
huolimatta isien suhteen pitää paikkansa t joskin poikkeuk­sia
löytyy) vanha sanonta, että "hän määrää tahdin joka maksaa
viulut*.
Toiselta puolen on kuitenkin todettava, että isät eivät enää ole sel>
laisia kotidiktaattorcja mitä he ennenvanhaan olivat. Esimerkiksi roo­malaisen
oikeuden mukaan isänvalta " o l i laillinen valta, mikä per^
heenisailä oli laillisessa avioliitossa syntyneihin ja ottolapsiinpa sekä
miespuolisten jälkeläistensä lapsiin nähden, kokonaan katsomatta nai­den
ikaan j a yhteiskunnalliseen asemaan. Alkuaan tämä valta oH hy­v
i n laaja, käsittäen m.ni. täydellisen luomiovallan perheessä, oikeu­den,
lasten eFamään ja kuolenuian. orjaksimyymiseen ja naittamiseen
. . (Tietosanakirja). ^likäli isät ovat yhteiskunnan kehityksen
pakosta ja omasta vapaasta tahdostaan tästä "laillisesta vallastaan"
.luopuneet. Isänpäivän vietto on aitoa ja "sydämestä" lähteyiiä.
Mutta mita kaikkea isä-sanalla tarkoitetaan?
Suomen armeijassa palvelleet muistavat puheet naineista ja naimat­tomista
isistä mihin sisältyy oikea ajatus, että isänä voi o l la joko avio-
Jiitossa tai sen ulkopuolella syntyneelle lapselle, joskin viimeksimaini-
.tussa tapauksessa asba tahdotaan ymmärrettävistä syistä salata.
Sen lisäksi on "kaupungin isät", " l i i t t o v a l t i on i s i i t " . "ihmiskunnan
isä'' (.Aatami), "israelilaisten isä" {.\braham). sekä "pyhä isä'' (Roo­malaiskatolisen
kirkon paavi) j a "valheiden isä"' (se vanha vihtahou-su)
j j i j e.
, lsänpär%'änä juhlitaan kuitenkin vain tavallisia isiä, mihin luokkaan
'kuuluu luonnolliset isät ja li>äk,<>i isäpuolet sekä ottolasten isät.
' Onnittelemme isiä tämän Isänpäivän johdosta j a toivotamme heille
h>'viä piippuja, maukkaita savukkeita ja Sikaareja, sekä hy\-iii kalas­tusvehkeitä
— mikäli omat sekä äidin j a lasten varat myöten antavat.
Mitä muut eanovat
TODEULA fcllAN SiriTBI
PALA PUKTAVASSI
Nei»ift« N. J , ketSfc. 14. ~ Poliisit
ctxivät tänään sisukaeta henkilää Joka
on ottanuteuurcn palan purtavakseen.
He olivat löytäneet tekohampaat h i -
j a i t i punn kylkeen tarttuneina. — A-P
:n uutlstieto,
PIBABA SOSDEMIEN VETTÄ
vähän o o e
Xikettäin ilnestyneeaaS I I D De-fcnse
of Peaee^-nJmisessä aika-
{(aoslchdessä Jal&aiallin ^tofmitus-kirloittut,
Jossa kehctitettUn toimi-maan
päättä rämmin ratrftan puo­letta,
lolkaiaeotaie obeeUisMma
iroomenoettana tänän toimitns-
' kirjoittducn.
Kamppailu nimien keräämiselui
holnxatt vetoomusta meidän kanssam­me.
I^täniunottamatta niitä. Jotka v a l -
mlstarat sotaa, ei ole olemassa sel­laista
j ^ l ö ä . Joka ei tuomitsisi mnr-baajaa,
Joka tahallisesti ryhtyy te-'
koon.
Siitä syystä ei ole ihme Jee Tuk­holman
vetoomuksen allekirjoitusten
Joukossi löydämme ihmisiä, jotka
pisarassa vettS sanotaan olevan Tokholmassa pidetyn Maailman Rau- ovat eri mieltä niiden kanssa, jotka
kaikkia niitä aineita mitä on mcri-vede&
sä. Tämä pitää paikkansa t ri
Porseyn suhteen. Joka edustaa sosiali­demokratian
koko oikeistosiiven kou­lukuntaa
unionistisena liikkeessä. Tä­män
Pofsey "tipan" analysointi pal­jastaa
sen tyrmistyttävän aineiston,
mitä ilmenee siinä suuremmassa ryh­mässä,
mitä hän edustaa.
Tri Eugene Forsey pn CCL:n: ko­mentelevan
CCP:n oikeistoiyhmän
järkitrustin Jäsen, Hän on se "oppi­nut
herrasmies". Jonka pitäisi varata
teoreettiset tiedot menettelytavoista
Moshcrille. Conroylle ja MillardiUc.
Hänen virallinen tittelinsä on: C C L :n
tutkimustyön Johtaja. Hän on se Joka
kirjoittaa taustamateriaalia hänen e-dcssään
oleville silmäntekevllle. Tä­mä
oppinut herrasmies valittiin C C -
L : n Johdon toUnesta edustamaan B-.
C : n metsätyöläislä Bovitteluläutakun-nassa.^..
. . — ' ^ ' '
Tässä vaiheessa tri Porsey tuli näyt­tämölle.
CCPrn Järkitffustilsl tuli
"edustamaan" työläisiä sovittelulauta-kunnassa.
Siitä hän ansaitsee tuo­mion
metsätyöläisllta Ja kalkilta
muiltakiri unlonisteUta, Suurmicjhem,
me saapui Vancouveriin Ja ilmoitti,
että hänen täytyy vis.slnä päivänä
mennä Ottawaan. Mikään ei voi pitää
häntä siellä kauempaa.
Sitten hän lukitsi Itsensä sovittelu-lautakunnan
toisten Jäsenten kanssa.
Uniolta ei pyydetty mitään ainehistoa.
Union puhemiestä ei kutsuttu puhu­maan
metsämiesten puolesta. Tri
Porsey ci tarvinnut metsä työläisten
apua... Juotuaan teetä kirsikkapuun
alla, hän sopi sovittelulautakunnan
muiden jäsenten kanssa raportista,
mikä olisi ryöstänyt metsätyöläisllta
40 tunnin työviikon Ja olisi aiheutta­nut
suuria hämminkiä palkka-asiois­sa.
Hyväksyttyään yksimielisesti (por­varien
edustajien kahasä) tämän r a ­portin
Porsey nousi lentokoneeseen
hyvästiä sanomatta uniolle... — J , B.
Salsberg, MPP, Canadian Tribune.
KEISARI EI HALUA
KUULLA ALAMAISIA
MacArthui- (amerikkalaisten miehi­tysjoukkojen
komentaja kenraali
Douglas MacArthur) ei halua^ottaa
vastaan lehdistön edustajistoa— Olo-be
and MaUIn utitisbtsikko (kesäk. 12
p.) Tokion kirjeessä missä kerrottiin,
että ulkomaalaisten lehtien edustajat
halusivat esittää vissejä valituksia ja
kyselyjä siitä, mitä he saavat "de­mokraattisen"
keisarin maasta kiir*
Joittaä. mutta kenraali MacArthur
kieltäytyi edes vastaanottamasta tätä
edustajistoa, puhumättakatain nyt s i l ­tä,
että olisi ottanut valitukset huo­mioon
sanomalehtivapauksien palaut­tamisen
suhteen.
m
soittaja'
Port Arthur. — Rykmentin Soittaja
on laulujuhlissa esitettävän näjrtel--
män nimi. Näytelmä'on, kuten p i ­tääkin
näin laulujuhlien yhteydessä
olla, laulunsekainen huvinäytelmä.
Jos näytelmien harjotukscsta ylimal­kaan
on Jotain hyötyä, niin mainittu
näytelmä varmasti tulee täysin kypsä­nä
ramppivaloon.' Minä en näytel­män
sisällöstä voi sanoa sitä enkä
tätä .syystä kun en ole sitä lukenut
enkä haluakaan siihen tutustua, sillä
mielenkiintoisampaa on näytelmää
seurata kun kaikki on uutta.
Silloin tällöin oien seurannut har-jotuksia
lyhyemmän ajan ja niistä
olen tchtiyt sen havainnon, että kalk­ki
ottavat osaa harjotuksiln kaikesta
sydämestään. Pienimmänkin osan
esittäjän kasvoista voi lukea, "että
minä teen kaikkeni kokonaisuuden
säilyttämiseksi ja näytelmän oikein
tulkitsemiseksi". Ohjaajtciv ja esittä­jien
välillä on mitä parhain sovinto
ja se jos mikään takaa esityksen on­nistumisen.'
Kaikki nimiosat ovat jaetut luon-tcensamukalsllle
henkilöille. Tulessa
ovat vanhempaan kaartiin kuulurat
Kosken Jaakko, Pajusen Alli, Pukkar
lan Sämi, A. Tuomi ja monet muut.
Nuorempaa, monen tulikokeen läpi-kiiynyttä
joukkoa ovat Kosken Kert­tu,
Sandströmin Liii himicsalla. B.
Hasbcct ja Heikasen osaa toisten
näytteliölden leikillisen ar\-oätelun
mukaan esittää löydetty uusi tähU L.
Hietala. Näytelmässä on suuri mää­rä
tavallisia ihmisiä, ylenmäärin hie­noa
herrasväkeä, leipurin ja suutarin
oppipoikia, säestäjiä ja tietenkin
kuiskari. Niinkuin Jo sanoin, kaikki
tulevat tekemään parhaansa esitjic-sen
onnistumiseksi. Näyttämöllease-tus,
merkeistä päättäen tulee myöädn
olemaan täydellinen. Pukuja ynnä
muiU välineitä ovat lainaimeet Ja
valmistelleet Jo viikkokausia. Kaikki
merkit viittaavat siihen, että näy­telmä
tosiaankin tulee olemaan juhla-näytelmä.
Portarthurilaisille Ja lähiympäris-töIälsiUe
juhlanäytelmä esitetäj&n Ju-hankomltean
vetoomu^xsen . alle on
käynnissä kaUkialla maailmansa.
Ei koskaan aikaisemmin ole mitään
kamppailua käyty yiiden vetoomuksen
Jälkeen sellaisessa mittakaavassa niin
monessa maassa. Ei koskaan mikään
kamppailu ole saanut n i in nopeaa ja
innostunutta vastaanottoa n i i n suuren
väesttÄerroksen keskuudessa.
Tietoja saapuu päivittäin meille
kaikilta maailman kulmilta. Ruotsis­ta,
Jossa vetoomus Julkaistiin. Aus­traliasta.
Ranskasta. Kiinasta, Neu­vostoliitosta.
U8A:sta Suior-Britan-niasta
Afrikasta ja vieläpä kaukaises­ta
Arktiikaata. Kaikkialla on' tämä
vetoomus voittanut melkein yksimie­lisen
hyväksymisen niiden ihmisten
taholta. Joille «e on osoitettu. :
Vetoomus, Jossa vaaditaan atomi­pommin
pannaan Julistamista j a sen
hallituksen, joka sitä ensimmäiseksi
käyttää, tuomitsemista sotarikolllsek.
sl, on synnyttänyt vakavan esticn so­dan
valmifitajain suunnitelmien me­nestymiselle.
Tämä el ole ttujmion
yleistäminen, xaan ihmisten antama
ennakkotuömlo mahdollisilie hyök­kääjille.
Äärimmäisen smuin osa miehiä ja
naisia, jotka miljoonittain ovat yhty­neet
maailman rauhanliikkeeseen,
näkevät selvästi, että vaara piilee imr
perialistien ryhmissä, jotka pälvittäta
kiirehtivät sotavarustelua. O n selvää,
kin, että uhkaus ei tule siltä taholta.
Joka vaatii atomipommin pannaan
julistamista, vaan siitä taholta, jotka
ovat antaneet määräyksen superpom-min
valmistamiseksi.
Mutta vielä on olemassa miljoonia
vakavia ja rehellisiä ihmisiä. Jotka
eivät vielä ole selvillä rauhan ja so­dan
voimasuhteista. Mutta myöskin
he, kuten mekin, haluavat poistaa
atomivaaran, joka riippuu maailman
yllä k u i n Damokieen miekka. He oyat
valmiita meidän kanssamme't6bmit-semaan
sotarikolliseksi sen, joka en-siksi^
yttää atomiasetta. Tässä suh­teessa
cl ole olemassa mitään estä­mässä
heitä allekirjoittamasta Tuk-
Kuttlumisia Sylvan .
takeita Albertasta :. •
Syivan- I^e^ A|U. — Tuli se kesä
vihdoin näillekin main. Kuumuutta
on Jo ollut liikaakin — j a monta päi­vää.-
Lämpötila on ollut 80 asteen
yläpuolella Ja kohonnut päivän kulu­essa
Salaankin asteeseen. Olihan sitä
hallaakin kolmena yönä peräkkäin,
k a l k k i pinnalle ehtineet taimet jää­tyivät.
Nyt kuumuus tekee loppusel­vityksen.
Sateesta el näytä olevan
tietoakaan.
Luonto näkyy rankaisevan meitä
syntisiä; Vaikka Onhan sitä yritetty
rukoillakln koska täällä on ollut lä­hetyssaarnaajiakin
ihan . Intiasta
saakka. Jotkut ovat lähteneet seu­raamaan
heidän neuvojaan ja rukoil­leet
hengessä — vaikka ei siitä ole
vielä ainakaan apua tullut, elikäpä
ovat itse saaneet tunnonrauhan, me­ne
ja tiedä.
Mrs. Sanna Torsti on yhä edel­leenkin
sairaana, tällä kertaa vallan
puhekyvyttömänä. Hän on aikaisem­min
saanut kaksi halvauskohtausta.
Hän on Jo sivuuttanut 84 syntjrmä-päiTänsä.
Hän on ollut oikein hc^uska
ihminen ystäväpiirissä. Siitä; syystä
ystävät usein käyvät häntä tervehti­mässä
sairasvuoteella ollessaan.
Tervehdys kaikille rauhan ystäville
ja Port Arthurin laulujuhlaan osal­listuville.
— Elisa.
— Manitoban. Saskatchewanln ja
Albertan väkiluku on noin 2300,000
Josta enemmän kuin puolet asuvat
farmiseuduilla.
hannusiltana kesäkuun 24 p:nä. Esi­tys
tapahtuu osaston omalla talolla,
sillä emme onnistuneet saamaan -so­pivaa
tilavampaa huonetta Ja sentäh.
den täytyi j-ärjestää ensimmäinen e-
Sitys viikkoa ennen. Varsinaisen j u h ­laesityksen
olemme varanneet ulkoa
tulleiille juhlavieraille. Talon katso­moon,
sopii ainoastaan 300 henkeä jo-^
ten täytyy menetellä mainitulla taval­la.
Harras halumme luonnollisesti
olisi ollut, että paikkakuntalaiset Ja
vieraat olisirat saaneet viettää yhdes.
sä senkta hetken, mutta olosuhteet
pakottavat menettielemään mainitul­la
U r a l l a , se noin yhtäkkiä katsoen
näyttää siltä, ikäänkuin halumme
olisi eristää paikkakuntalaiset Ja.vie-raat.
Mutu minkäs sille teet kun t i ­laa
ei ole. niin sitä ei ole. Toiselta
puolen halumme on mahdollisemman
suurelle joukolle antaa tilaisiniden
nauttia näytelmän esityksestä- Siis
tupa täyteen katsojia kesäk. 24 pnä
Ja vieraat, tervetuloa heinäk. 1 p :n
iltana.
Heinäkuun 2 p:n Utana juhlakon­sertissa
on tilaisuus juhlia yhdessä
vieraat Ja oma väki. Konserttia var­ten
on vuokrattu kaupungin isoin ja
^ uudenaikaisin teatteri. Ottalcaa huo.
micon. että juhliin on enää vaivaiset
kaksi viikkoa aikaa, j o t u onko j o Jo­kaisella
valmistelut tehty ja reitit sel­villä
mitä myöten parhaiten perille
pääsee? — Losojätkä.
"C
ovat etumaisimpia rauhantaistelossa.
Tämä mahdollisimman'laaja yhte­näisyys
on uusi ilmiö nykyisessä
kamppailussa verrattuna' -entiseen. Se
on asettanut j n a ^ n meidän taistelul­le,
Jcka on osoittautunut olevan rat­kaiseva
tekijä rauhan saamiselle.
kamppailtm ensimmäinen menes­tys
o n saattanut liereille erään osan
lehdistöä, erikoisesti Ranskassa, jot-.
ka yrittävät heikentää sitä Jtilistamal-
Ift sen hyödyttömäksi, että allekirr
joitukset ovat voimattomia sodan py­säyttämiseen.
Tämä väite kuvastaa
vain sitä kuinka sotapiirityrittäyät
vaimentaa kamppailua. Se on heidän
ensimmäinen yrityksensä padota sen
tulvan," jonka Tukholman vetoomus
on saanut osakseen.
Rauhanpuolustajat tietävät, että ne
miljoonat allekh-joittajat Joita on jo
saatu Ja sadat mlljoobat joita vielä
saadaan, on mahtava rauhan voima.
Mahtava lukumäärältään Ja voimas-
Uan. . ••
Kumka : vaikeaa esimerkiksi on
kansan valitsemien edustajiien k i c l.
täytyä allekirjoittamasta vetoomusta
kun he tietävät, että heidän valitsi-jaiisa
yksimielisesti kannattavat sitä.
Mikä parlamentti kieltäytyy hyväksyr
mästä pommin pannaan kieltoa, Jos
ne Ihmiset, jotka ovat sen valinneet
ovat hyväksyneet Tukholman vetoo­muksen.
On mahdollista, että Jos
Amerikassa taikka Hollannissa saa­daan
miljoonia allekirjoittajia, niin
naiden maiden hallitusteh on mahdo­tonta
kieltää, kuten ne ovat tehneet,
päästämästä rauhanedustajistoa maa.
hän esittämään pommin pannaan j u ­listamista.
«imien kerääminen Tukholman ve­toomuksen
alle on kaikkein voimak­kain
keino saada pienl rj'hmä impe­rialisteja,
jotka valmistavat sotaa,
ttmtemaan rauhanvoimien koko pai­non.
Mutta aikaa on vähän! Jokainen
päivä osoittaa yhä kasvavaa sodan
vaaraa, tapahtukootpa se sitten ame-rlkkalalsteh
aseiden tuontina. Euro(^-
paan taikka sotilaslentokoneen ilmes­tymisenä
Neuvostoliiton alueelle.
Kaikkialla tnaailmassa tulee tehostaa
kamppailua Tukholmah vetoomuksen
puolesta Juiiri tällaisten tapausten
takia. Jos seii menestyminen- verra­taan
yhden maan mahdollisuuksiin
toisiin verrattuna n i in se suiu-esti vaa­rantaa
asiaa.
Kamppailu Tukholman vetoomuk­sen
puolesta, jolla on sekä kansalli­nen
että kansainvälinen merkitys,
koskee jokaista Uimista maailmassa
j a on nyt keskeisin kysymys taistelus­sa
rauhan puolesta. Sen toteuttamisen
nopeudesta ja sen yhdenmukaisesta
kehityksestä eri maissa riippuu voi­daanko
hyökkääjät, jotka valmistavat
sotaa, pakoittaaperääntjrmään.
Ymmärtäen tehtävänsä j a vastuul­lisuutensa
kaikki he ihmiset Ja.jär­jestöt,
jotka muodostavat rauhanliik­keen,
täytyy tarmokkaasti taistella
sen kunnian puolesta, että ne ovat
kaikkialla etumaislmpma taistelussa
saadakseen voiton siinä suiu-essa tais­telussa,
Jota käydään Tukholman ve­toomuksen
lipun alla.
•M
. HAB&r BINDEB
Hany Binder, Joka on Montreal-
Cartier-vaalipiirissä maanantaina, ke­säk.
19 pnä suoritettavissa täytevaa­leissa
L P P : n nimittämänä ehdokkaa­na,
oh koko vaalikampanjan ajan saa.
nut kaikkien rauhanpuolustajain ja-kamattoman
kannatuksen. Hän on
itse kahdesti haavoittunut sotavete­raani;
Mr. Binder on mies, joka on
koko ikänsä tohninut työväenliikkeen
riveissä Ja on toimintansa perusteella
osoittautiuiut kyvykkääksi ja perään­antamattomaksi
taistelijaksi jonka
harkiiitakykyyn ja aktiivisuuteen
kansan etujen puolasta voidaan luot­taa.
Yleisesti uskotaan, että mr. B i n -
derilla on hyvät valituksi tulemisen
mahdollisuudet;. Jos kaikki rauhan­voimat
j a protestiäänet annetaan hä­nen
hyväkseen.
Torontolainen, ensimmäinen maail­mansodan
veteraani, Charles Sims
kirjoitti viiklko sitten mr. Binderin
puolesta mm. seuraavaa:
"kuusi vuotta sitten kiihkeä cana­dalainen
korpraali Johti Jalkaväki-r
joukkp-o^stonsa Normandyn rannal.
le. Hänen nimensä on Harry Binder,
patriootti, joka on vuosikausia kaikel­l
a voimallaan -taistellut fasismia vas­taan.
Hän vuodatti vertaan Canadan
puolesta. Haavoituttuaan taistelussa
hän palasi takaisin taistelulinjalle ja
sai natsipedolta vielä toisen haavan.
Harry Binder on tyypillinen niistä po­jista.
Jotka taistelivat Canadan Ja
teidän puolestanne.
" H a r r y ; Binder .symbolisoi
maa ilmansodän veteraaneja
taistelev;at;; luinnioittaaksfeen.
muistoa;. j öfckä anakaavät: etäisissä» so­tilashautausmaissa
Ranskassa, H o i.
lännissä,^ Belgiassa. Italiassa Ja^Sak­sassa.'
• ;
"Kuinka arvokasta, patrioottista
palvelusta voisikaan. Harry Binderin
tapainen sotilas antaa. Canadan kan­salle
alahuoneen jäsenenä . . . " :
Skandinavialaisfen
keskikesän juhla
Vancouverina
V^ttcooTer. — Scandinavian Central
Conmiittee ihnoittaä,' että sen toi­mesta
Järjestetään tänäkin vuonna
vuotuinen keskikesän jubla, joka p i ­detään
S v e d i ^ Parlcssa juhannus-,
sunnuntaina ts. 25 pnä.
Komitea sanoo Juhlan Järjestelytoi­menpiteiden
osoittavan, että .siitä
muodostuu entisiä ehompi kaikessa
suhteessa. Komitean tarkoituksena on
saada kaikki tähän juhlaan osallistu­vat
tyydytetyikd — nuorimmasta van­himpaan
saakka. .
JulUan ohjelma on monipuolinen,
käsittäen pelejä, tanssia. lurheilua ja
Jutilan kuningattaren kniunaamlsen.
Ravintolasta saa ostaa kahvia, voi^
leipiä, kuumia koiria Ja keittoa, koh­tuullisilla
hiimoilla. Luonnollisestikin
on myöskin virvoitusjuomia, jäätelöä
yms...'-
Juhlassa soittaa hyvin timnettu
Arne Johnssonin orkesteri, joka takaa
miellyttävää kuunteleinista kaikille.
Juhlan kohokohtana iyHee olemaan
tietenkin juhlan kuningattaren k n i u -
naammen niistä viidestä neitosesta,
Jotka on sitä varten nimitetty eh-dolckaiksi
eri känsatlisuiiksista. E h ­dokkaat
ovat Jean Erickisen, Norja;
Ruth Johahsen, Ruotsi; May Rauvala,
Suomi; Anna Amesen. Islanti ja L i ly
Larsen, Tanska.
Jullia väkeä kuljetetaan sita varten
\-uokratuilla busseilla, Jotka lähtevgt
puistoon Cassiar jä Hastings St. tie­noilta.
Muodostakaa sunnuntaista tk. 25
päivästä ilon päivä. iSe tapahtihi kun
saavutte sankoin joukoin tähän sken-dinävialaisten
kesäjtiblaan, johon
kaikki ovat tervetulleet. —: W.
toisen
Jotka
niiden
Pommituskone tehnyt
lentorikon
Middletown,Pa. — Yhdysvaltain i l ­mavoimien
muuan B-25 pommitusko­ne
teki keskiviikkcna lentorikon E l -
kinsin lähellä West Virginiassa. Len­tokoneessa
oli yhdeksän sotilashenki­löä,
jotka saivat surmanHa.
Palkka jäädytyspoli-tiikkak
vastustetaan
Eastboarne,.Eng. — Paikallishallin­tojen
virkamiesten yhdistys. Joka e-dustaa
lähes 200.000 jäsentä, päätti
keskiviikkona hyljätä palfckajäädytys-politiikan
Ja vaatia yleistä palkanko­rotusta.
Yhdistys hyväksyi viime
vuonna palkkajäädytyspolltiikan l a -
borhallituksen pyynnöstä.
tk. 20 päiväi^
CobaK. — Cobaltin osaston liBalllla
pidetyssä kokouksessa t.k: 4 prnä kuul­tiin
että tänne tulee suomalaisia elo­kuvia
tässä kuussa. N e ovatkin Jo kier­täneet
toisilla paikkakimnilla j a ensi
viikolla saapuvat tänne, tiistaina t i i
20 päivä kello seltseinän Ulalla. Mo­lemmat;
kuyat. Jotka ovat nimeltään
"Loviisa; Niskavuoren Nuori Emäntä"
j a "Kalle Aaltosen Morsian" näytetään
samana iltana, Joten kaikkien pitäisi
yrittää saapua silloin haaUUe. Var­maan
jokainen haluaa nälidä nämä
kuuluisat' eloktivat. se on n i in harvi­nainen
tapaus k im säamn^ tämte iSot
baitiih tällaista erikoista. Ravintola
tulee olemaan tavattoman hjrvä j a vie
lä päätettiin pitää samana iltana J u -
:haimustanssit. koska se on n i in lätiel.,
:lä sitä Juhlaa. Hopeakolehti kerätään
tansseista osaston hyväksi. Tulkaa
silloin kaikki haalille niin katsotaan
^ne elokuvat Ja lopuksi Juodaan kahvia
ja pistetään polkaksi.
Sitten päätettihi toistaa sitä Viime
vuoden piknekkihommaa, koska se oli
silloin hyvin onnistimut. Suimimtal-na,
t.k. 25 päivä pidetään Juhantius-piknekki
siellä samassa paikassa
Hudson Bayn tammella. Sinne saa
mennä heti päivällisen jälkeen, se on­k
i n paras aika että ei "mlstaa" naitään,
sillä siellä tulee olemaan paljon haus­kaa,
kaikenlaisia lu-heilukilpaUuJa ja
huvipeliä. Palkintoja tulee olemaan
parhaille kilpailijoille ja ulkoilmara-vintola
aina parhaasta päästä. Jos
sattuu vielä olemaan h3rvin lämmin i l -
Osuuskaupaili
menestykseiiiBsi
liikevuosi
N<aa|n. — ifolalua
kokous oli hyvä paitsi tsie* -
nut olla enempi. Liikcvaaao
vanut vähän yh kma^
nclla dollarilla. joka^TS
Jo ttmtai\-asti yU kakslatea^
Kaikki kohne liikettä. Nojal.
GiUies Ja Devoa olivat^
voittoa, että voitiin Jakaa
luksina kolme prosenttlÄ,
tenkm Jaetaan vain vaatei
Tänä vuonna oU mjöj
Jon uutta kalustoa. Joten oäjfa
välslä kun saatiin vielä osia
Joltain taholta valitettiin ta-leen
kallista, jopa kalliioja,
muualla. Tätä ajatusu ei k-
Uikkeen taholta h y v « ^ ;
l i i k e on %1ime vuonna k
myös farmituotteita Jcäseeäc
paljon kuin niitä on oniit
t i&e välitti viime vuonna
peHpuita Ja myöskin tänä
tarjottu välitystä papeilpaflit
kiota kauppa saa A-iisikjninajjj
tiä koordilta josta kauppa anta
let farmarille mutta vain silä
että puita pitää tulla nr'
väliintäin tuhannen koortia
kuin kauppa saa tätä viidenjy
aentin korotusta. Omat lilöeö
te vialn näin palrelee.
Mitäs ajattelette lannarit
pitääkö meidän kärsiä kaiöj
meidän hallussa on kalkkein '
mät asiat kuten ihmiskunnan
seminenkin. Nyt kun melHi
jestö niin yhtykäämme siiha
liksen puolesta: J . Huhta.
Juhannustanssit
Port IVellerissä
tk. 24 päivänä
st. Catliarines. — PaikalliKji
a.-scura Star kokouksessaan
järjestää oikein 2.pälvälset
kemut, naitta johtokunta
saan päätti että järjestetään
lakkaat juhannustanssit ja
saada oikein haitarimusiikkL
Laatlkkopäivällislstä, joista
kallisesti jb ilmoitettukin,
luopua ermäisistä syistä ja
tään vasta myöhemmin,
ympäristöläisten huomioon a
seuramme sai 23 kappaletta
ninkiellsiä kirjoja kirjastoonsa,
ovat yleisön käytettävissä,
miden kirjalahjoituksen teki
Lehto. Josta parhaimmat i£
lahjoittajalle.
Pitäkääpä ympäristöläiset
eänne Juhannustanssit tk. 24
iliöanaPort WeUerissä. Kalktt
tailleita läheltä ja kaukaa,
iiustansseissa tavataan! —U.
— Zanzibar-saari tuottaa
män osan maailman ma
varastosta.
ma. saa vaikka mennä ui!
köhän mennäkin kaikin siMi
maan raitista ilmaa ja nau
luonnosta sekä hiukan urh
Tällaisessa juhlassa on paljm
ja apu olisi tarpeeseen. Jos
voi auttaa jollakin tavalla tai
taa palkintoja, niin Elomaat
sian päähenkilöt ja he pttanJ
hyvällä vastaan kaikki avua
tään mielessä tämä päivä ja
nauttimaan peleistä, kilp
ravintolaste. jotka tulevat
siellä; suinen työn tulokseni,
dään kentällä! — N.
500 miljoonan dollarin isijiirliuijaus
Viinie sodan aikana ryhtyivät C a ­nadan
hallitusmiehet harrastamaan
sitä vehnäkauppaa, jonka avulla ar-iloidaan
Canadan vehnäfarmarellta
kupatun yli 500 miljoonaa dollaria.
Erään arvion mukaan on summa 600
miljoonaa dollaria; Canadan hallitus
teki nimittäin Britannian hallituksen
kanssa sopimukseni canadalaisen v c h .
nän myynnistä Britanniaan hinnoilla,
Jotka olivat paljon alapuolella: sil­loisten
markldnahihtojen. Sopimus
uudistettiin vuosi vuodelta samaan
tapaan ja farmareille selitettiin, että
kun he luovuttavat vehnänsä alhai­silla
hinnoilla hallitukselle tämän
sopimuksen täyttämistä varten, t u l -
laaxi_ heitä "muistamaan" parempien
aikojen tullen.
Liittovaltion haUitus ilmoitti äsket­täin,
että tämä Britannian kanssa
tehty sopimus on päättynjrt ja että
sen tilalle on tullut kansainvälinen
vehnäsopimus, jota hallitaan Yhdys­valtain
dollareilla. Kauppaministeri
C. D. Howe oli käynyt Britanniassa
neuvottelemassa Canadan vehnän
myynnistä ja palasi sieltä tyhjin kä­sin,
eikä ollut kysymystäkään mis­tään
"muistamisesta". Tilanne on nyt
sellainen, että Canada saa kilpailla
Yhdysvaltain kanssa Britannian veh-nämarkkinoilla.
jotka ovat ennen o l ­leet
Canadan vehnän ' erikoisena
markkinapaikkana.
Kansainväliset sopimukset edellyt­tävät,
että Britannian on maksettava
veiinäostonsa Yhdysvaltain dollareilla.
Kun Yhdysnrallat kontrolloivat Mar­shall-
suunnitelman avulla Britan­nian
dollafien. käytön niin on varsin
todenriäköistä, että jänkit eivät aima
montaakaan dollaria käytettäväksi
canadalaisen 'vehnän ostamista var­ten
sillä Yhdysvalloissa on valtavat
vehnäylijäämät, jotka on myytävä
Britanniaan Ja muualle. Täten ori
Marshall-suunnitelma työskennellyt
Britanniassa Yhdysvaltain velinä-kaupan
hyväksi ja on työntänyt si­vuun
canadalaisen vehnän, aivan sa­maan
tapaan kuin on tapahtunut
moniin muiiiinkin canadalaisiin tuot­teisiin
nähden.
Tämä • vehifikauppajuttu todistaa
kerran jälleen minkälaiset seuraukset
on maamme' hallituksen noudatta-niasta
politiikasta kun se on alistunut
Wall Streetin imperialistien nöyräksi
lakeijaksi sen sotasuunnitelmien edls.
tämistä ja avustamista varten. Sa­maan
aikäati kun Wall Streetin asia­miehet
telmivät sodan lietsomisen
tehtävissä yrittävät he myöskin valla­ta
Euroopan Ja'muiden maiden mark­kinoita
niin-Canadalta kum muilta­kin
mailta. Yhdysvaltain imperialis.
mi on saavuttanut nyt Jo valta-ase­man
kapitalistisissa naaissa Ja sitä
yritetään lujittaa kaikin keinoin ja
kaikkialla. Sillä tavalla sitä käy kun
menee suurten kanssa kalaan, siinä
menettää niin kalat kuin pyyntiveh-keetkin.
Tässä Canadan farmarien pettämis­tä
käsittämässä suurhuijauksessa on
kiinnostavaa se, että siitä eivät ole
rohjeimect pUÄua selväsU muut kuin
kommunistit. Hänen Majesteettinsa,
uskoiUnen oppositiopuolue, konserva-j
tiivit, eivät ole halimneet sanoa siitä
totuutta siltä yksinkertaisesta syystä,
että konservatiivit ovat Drewn joh­dolla
kaimattaneet sitä sotapolitiik­kaa,
jonka ilmeisenä seuraulbena tä-riiä
äavikkomaakimtien farmarien
huiputtaminen on tapahtunut!» Sama
pitää paikkansa myöskin C C F : n näh­den
sillä sekin o n sidottu siilien sa­maan
politiikkaan. Joka c n Jo Johta­nut
Canadan markkinaih menettämi.
seen monilla eri aloilla kun Wall
Street on päässyt määräävään ase­maan
läntisen maaliman asioissa.
Kuten sanottiin ovat kommunistit
ainoat, jotka ovat julistaneet totuu­den
niin tässä vehnäkauppa-asiassa
kuin monissa muissakin canadalaisil-le
elintärkeissä ulkomaankaupan se­kä
rauhan Ja sodan' asioissa. L p P :n
Saska tchewanin maakuntajohtaja
Nelson C3arke palautti mieliin miten
maatalousministeri J im Gardiner k u l .
ki lännellä puhumassa farmareille,
että Jos he myyvät vehnänsä markki­nahintoja
alhaisemmilla hUinoilla
n i in kyllä heitä -muistetaian" myö­hemmin
parempien aikojen tuUeh.
Samaan virteen yhtjdyät myöskin
C C F : n pomotniehet CoIdweII ja Sas-katchewanln
pääministeri Douglas.
Mr. Clarke sxtuA tämän vdinäkaupan
muodostavan "suurimman huljatiksen
mitä on koäcaan kohdistettu aavikon
farmareihih" ja arvelee farmarien
kärsineen sen johdosta jrli 500 miljoo­nan
dollarin tappiot, jolla summalla
heidän ansionsa ovat vähentyneet.
L P P : n Albertan maakuntajohtaja
Ben Swankey c n todennut, että C a ­nada
"puristetaan pois Britannian
maikkinoilta Yhdysvaltain l i m e s t ä"
kuten I ^ : n talioUa on jo pitkät ajat
todettu. "TSmä on se hinta mhikä
meidän farmariemmie pitäA maksaa"
siltä kun Ottawan hallitus on rj^ty-nyt
kanmttamaan Jääkki-imperialis-
Uen i^hHän sodan poUUikkaa sillä
kumpikaan, sen paremmin Britan­nian
kuin Canadazdcaim hallitus ei
aijo maksaa farmareille
ta korvausta tappioistaan,'
mareita luvattiin "muistaa"
pien aikojen tullen korkein
noilla. Mr. Swankcy kehoitti
reita ja heidän järjestäjään
toimaan Öttawaan ja vaati"'
tä vehnän hinta olisi heö
va kahteen doUariin Inisbellöt
nen kaikkea olisi vaaditU«_"
seita korvaiKta niistä tappiffi
heUle on aiheutunut kosk»
"muistettukaan" korkeimffllö
noilla, kuten aikoinaan l i r"
Canadian Tribunen; _
Mark Prank arvioi fanuanea
neen tämän vehnähuljaulcsai
ta vähintään 600 miljoonan
tappiot Ja hän toteaa, ett»
jäuksessa e i ole kysyroylees*
taan farmarien edut vaöJ'
nadan kansan edut - « i ö»
rit ovat saaneetkin siinä k8_
karimman kolahduksen. Vt-palauttaa
mieliin sen
Canadan farmarit muodostata
shnmäisen markklnaroaM
Canadan teollisuustuotteille.
Iqrkenevät ostamaan 609
dollarin arvosta ^^äbemniäD
nä tapauksessa, että he öBäTfi
rieet vehnästään vallino»»
nahöinan. Timä fannariff
vyn väheneminen ilmenee^
nä työttömyydessä,
l e a i muodostuneen pysjm^
canadalaiseen elämään- _
Lukuisat muut'buoinaK'*
munisUt ovat korottasot
Canadan vehnäfannarim
tämän petoksen jcfcdosta.
BUttäm» tällä k e r t a a ^
me lopuksi toteamaM_^
kylmän sodan u l k o P ' ^
johtaa valtaviin tapp-a»^
Sitä rastaa»^
«uhan poUtiikka
oyösfcin t a l o u d e l l i s t a^
Biänmaan k a n s a » . - * »*