Vapaus, July 29, 1950

              mmm
•»is
«'-'Pipi
ra 1»%
mm
mielipiteenä tem ; » H f a^
ixwn Irfie,- Micb. — (UPP), Jos
j^nlcaö taaluaa, saeOa. jselviUe siitä
teath sodasta/ niin M n ^
tjiäJätsellä suomalaisten Jeirilia, Joka
pjnBtettiin tänne OeteqitinS^
nonns 1925. ; •••v' v.v. •,
Autotyölölset Ja terästyölälset oifflt
^ päättäTä:siä mikäU heidSn nä-kSEobtansa
Korean sotaan ovat 40^^.
•^itä pitäisimme siitä, jos kpicalalr
^ odottaisivat heidän pommejaan
^gEid§n kaupunkiimme Ja tappaisivat
jgjiflän vaimojaaame. lapsiamme ja
tjhoJsivat meidän omaisuutemme?"
jfota asetti kysymyksen lyfamä ame-
^.suomalais"a, jotka istuivat pöy-^
ympäriUä järven rannalla;
George Frederickson. CadiUacin au-to^
öläinen, hyvin suorasukaisesti lau-gj:
"Miksikä emme voi huolehtia
0i{5ta asioistamme? M&sikä meidän
jjjlisi lähettää poikiamme meren yli
tappamaan ja kuolemaan? Kyllä t n i -
nSBn taistelisin, Ja työläiset GadOla-;
{in autotehtaassa myöskin taistelisi­vat
jos meidän maahan hyökättäi-famä
nuori amerikan-suomälainen;
tjmän maan syntyinen ja kasvatti, l i -
eisi.että CadiUacin autotyöläiset, jot­ka
ovat lukuisista kansallisuitolsta
EjBtyperäisin — puolalaisia, Itolialai-ga,
venäläisiä, jne. — ovat samaa
mielipidettä asiassa.:
Viitaten unlonsa Julkaisun sotörum-
^jen rummutukseen ftedericksonsa-
XD\, että han ja muut tyiUäiset ovat
ditä tietoisia. Hän kuitenkin'korosti,
että "Se on toimittajan mielipiide.e^kä
meidänV. , .. ,
Ms keski-ikäineh nainen. Joka me-cftti
pojan toisessa maailmansodassa,'
ilmaisi muidenkin läsnäolevien ameri-'
l(an.«uoinaIaisteh naisten tunteet,
iiaisten, jotka liuolestuneina'keskus-'
telivat viimeisimmästä kutsuntajulis-.
tuksesta. Miltei kaikilla oli aviomies
taipoiica, jotka riistettäisiin heiltä so­tapalvelukseen.
"Eukaan ei voi palauttaa minun
Paimani, mutta minä en ole katkera-mlelAen
sen johdosta'% sanoi tuonai-m
'fMinä tiedän, että hän: taisteli
maanune puolesta Hitlerin pyövelilau-moja
vastaan.. Jos maamme hjrvin-
Tointi olisi kysymyksessä, minä teki­sin
sen taasen. Ja minä olen varma,
että Paul olisi ensimmäisten vapaaeh-tolstea
joukossa. Tämä selkkaus Ko-
Rassa ei ole meidän asiamme. Se on
juuri kuin joku rosvolauma rikkoisi
meidän kotimme ikkunat ja ryöstäisi
omaisuuttamme. Mhiä sanon, että ^e
on Tikoksellista. Meidän täytyy tehdä
jotain tämän lop^|tamiseksi ennen­kuin
pommeja putoai meidän kaupun-kohlmme".
, -
Toiset naiset nyökkäsivät, yhtyen
tämän surua kärsineen amerikansuo­malaisen
naisen vakavaan lausuntoon,
lilla kertaa", sanoi eräs nuori nai­nen,
"se ei tule olemaan vain pomme
Ja. Ne tulevat olemaan atomipomme­ja
Ja meidän Uunisiänune Ja ntyöskin
nteldän kotejamme tullaan murskaa­maan
kappaleiksi." »
Mutta ei kaikUIa tänne kokoontu­neilla
ihmisillä ollut samanlaista mie­lipidettä.
Jotkut sanoivat Labor Press
]Ptotureän«dustaJane:^ '^Bib]^ en
dä nUstä todella on Itysymys. jMOng en
puhu mitään.'' Eras liikanies, pien-jnrittelijä,
Clevelandista ajatteli, että
uusi maaihoansQta oU tulossa; Ja Jiän
vaimistautui '^ttäiöoMn «iinä tna^
4n>1<^immnn «aiurift hystyjä". Hänen
Msl^ksensä pii, että '^uden sodan
Johdosta meidän tehtaamme 4aasen
toin^vat täydellä höyzyUä Ja kaikki
olisi O.K." Hänen mielessään näytti
olevan voittoilu.
Eräs työtön kuparinkaivaja ¥lä-
Michiganistav :Ja ^eräs -hlilenkaivaja
Pennsylvaniasta nähtävästikin olivat
samaa mieltll Uttiin clevelandilalnen
liikemies, heidän toivoessa työpaikan
saantia. Mutta eräs entinen kuparin-kaivaja,
nykyinen autotyöläinen. oli
jyrkästi eri mieltä. Ed Spiegel, Metäl-
Unkaivajain -union paikallisosaston
entinen presidentti sanoi:
*'Minä en kannata ^opuolisten se­kaantumista
meidän «!sSllissotaam-me.
Minä tunnen surua meidän soti­laitamme
kohtaan. Jos'heillä olisi ol­lut
mahdollisuus äänestää siitä. I i a -
luavatko he mennä (Koreaan). :he ei­vät
olisi sieUä." — Työmies.
Canadan c^ustöksm,
arvellaan m^esmjm.
$1,000 henkeä &ohti
MontiCal.Canagtun cayn>ida|ais-yhdistyksen
presidentti A. Sldnc?
Oawes saovii tiffiUä psSauttustjän
penT)amln»wia ^pidetystä tonsalnväU-,
sen olympialatskomltean kokoifiEsesta,
että Canadan edtistus - Oäon talviki­soissa
j a Helsingin; ScesläcisQissa •/tU'?^:
lec maksamaan lähes ttihat';doUatia
kutakin kilpailijaa &ohti^ Hän ^sanol
yhdistyksellä olleen tämän, vuoden
alussa varoja noin $19.000.
Mr. I>awes kehoitti canadalaisia ur^
iheilujärjestöjä huokOiUmiaan^^^ is^
että tulevien kahden vuoden a&ana
Järjestetään: mahdollisimman:
saasti Ikilpailutilalsui&äa kanadalais­ten
bykyjen kefhittämistä Ja Reiville
saantia -räiten. Canadan joiik^e tu­lee
rajoitettavaksi niin paljoa kidn
suinkin mafadoIllBta ja d t ä v ^ ^
pidetään sihnaUä^kUpailljolden t u ­loksia.
Hän sanoi Helsingin kisoltdni
odotettavan saapuvan kaikkiaan n(4n'
kuusituhatta tdlpaiUJaa. Sakisan jja
Japani^ edustus JStettUn edelleen
ratkaisematta. •
— Sanomalehti on Ikkuna uiko-maalimaan^
Tilafkaafaan eHs
V A P A U S .
NeuvQslollikMi iiriieilu nousee
Länsipmissa h ^Joitetto feaiihupropaganda pai.
iastetoan törkeäksi pakolaisten pettämiseksi
yilDETHttJHÄf
Lähetti»
SALin
lÄHJiiPAKEll
sukulaisillenne
ja ystävillenne
SUOMEEN
Ihanteellinen lahja Syntymä­päiviä,
häitä, juhUa ja
vuosipäiviä varten.
UUSI TYPE "A'*
HINTA $11.05
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä,
2 jakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
H oz. pkgs. Sweet
Chocolate
^ paunaa Baker's Kaakaota
2 pakettia savukkeita
Ipari Nylon sukkia
TYPE ^*iar
HINTA $7 JO
Jjaunaa kahvia
«paunaa valk. riisiä
j paketti kuiv. hedelmiä
}.pauna kuiv. luumuja
1% unssia kaneelia ^
Kokonaispaino II paunaa
UUSI TYPE " C "
HINmm40 •
4 paunaa JcalnHUi ^ ^
;
Ja sisältö miratoksen &^!<ia
a pakettinne tänään mellä:
TVavd Agency
EDWIN gOKSI
Valtuutettu-ajriamlc»
Sad1nu7. Ont.
-Moskova. — Kesän urbeilukausi on
Alussa. Nyt kun ^esän läiupimät pid-vät
ovat käsissä niin neuvcstomaassa
on nuorisolla 'kiire aikaurheilussa.
Jos silmäilee iNeuvostoUlton ammat^
Uuitioiden v:n 1950 ohjelmaa, nihi
huoni^a Icuinka idire urheiluaika tulee
Neuvostoliitossa.
Ammattiliittojen erikoisessa urhei­luohjelmassa
ovat etualalla potku­pallo,
verkkopallo Ja gorodgi.
Järjestelyjen urheUukllpaUuiden
Joukossa on-erl urheilujärjestöjen vuo­ristokiipeily
kysymyksessä. Heinä-syyskuussa
'kiipeillään Kaukaasian
Tisng Shanin jmoristo. Oorkyn kau­punki
Järjestää joko maan urhsUu-viikon
nyr^eilykilpailut. Samalla se
järjestää ensi heinäkuussa pollnipyö-räkllpallut.
Kievin urheUuJärJestöt kUpailevat
rata- Ja kenttäurheilussa ensi elokuus­sa.-"-.
Elokuussa Neuvostoliiton rata- ja
-kenttäurheilijat kamppailevat aita­juoksussa
«nsi syyskuussa. Astxakaa-nissa
:tullaen suorittamaan uintikil­pailut
ensi syyskuussa. Samassa kuu­kaudessa
tullaan suorittamaan Talli-nassa
tennismestaruusldlpailut.
Nämä urheilukilpailut ovat luon­nollisesti
vain pieni osa kilpailusta.
Satojatuhansia urheilijoita Neuvosto.;
ililton tehtaista, konttoreista ja kou­luista
-sekä kpllektUyisilta farmeilta
osallistuvat pilrikuntiensa Jdlpailuihin.
Neuvostoliiton urheilu on kasvanut
vuosi vuodelta.' Osallistuminen Neu­vostoliitossa,
urheiluim kasvoi viime
vuonna yli miljoonalla.
Sunnuntaina huhtikuun 14 pnä
ovat Tbilisin Kievin, Stallngradin.
Bakun. Jerevanin,Haricovln Ja Make-jevkan
.potkupallokilpailut. Neuvosto­liiton
mestaruuskilpailulta seurasi tu_
hansiin kuuluvat Jcatsojat. Potkupal­lo
on Neuvostoliitossa yksi kaikkein
pidetyimplä urheilulajeja. Nohi 800,-
neuvostotyöläistä kuluttaa aikan­sa
mieluisensa urheilun katsomiseksi.
Ei'edes pieninkään kauppala Neuvos­toliitossa
«le ilman potkupallokent-tää.
Potkupallo .on hjPvin harrastettu
vieläpä Neuvostoliiton maaseudulla.
Neuvostoliiton potkupallomestaruut-ta
tapailevat ma^n kaikkein par­haimmat
Joukkueet. Kaksi eri ryh­mää,
A. Ja B Johon osallistuu 16 tasa­vallan
urheiluseurat osallistuvat kil­pailuun.
Tänä vuonna on 19 peli-joukkuetta,
Jotka kamppailevat mes­taruudesta.
Jokainen joukkue tapaa
toi$ensa,vähh]täänkak!si kertaa.
Kuluvan vuoden kilpailut alkoivat
toufc<^un 2 pnä, Jolloin Moskovan
Dynamo, viime vuoden mestaruus-
Joukkue, tapasi l^rpeedon. Staltoin
autotehtaan työläisten urheilujouk­kueen.
Kymmenet tuhannet täytti­vät
stadionhi 'kun Jalkapalloa seu­rattiin.
Ensimmäinen kilpailu osoitti
pelin kehittyneen Ja paljon nuoria pe­laajia
osoitti hyvin lupaaviksi. Tor-peedo
saavutti päättävän voiton 11—1
Dynamoa vastaan.
Huhtlk. 16—J9 päivinä suoritettiin
ufaitimestaruuskilpftilut. Sataviisikym-tä
moskovalaista^ leningradilaista,
mhiskiläistä. kieviläistä. tashkenttläis-tä,
ivovilaista Ja gorkilaista uimaria
osallistui siihen. TSmä kilpailu osoitti
neuvostouimarelden kehittymisen. 23
uutta NeuvostolUtton ennätystä saa.
vutettiin. Yksityisiä eimätyksiä saa­vutettiin
seitsemän. Toisena kilpai­lupäivänä
saavutettiin maailmanen­nätys.
Leonid Meshkov 100 metrin
perhoisuinnlssa: saavutti ajan 1 min.
Jchon kuuluivat Ii. Meshkov, I. ITurei-ko,
E. Edasi Ja Y . 'Fomichew,v paran^
si ennätystä 2.3 sekunnUla. :
Naisten viestijoukkue, johon^ului*
vat M. Gavrish, V. Lesina, T. Polyga-iDva
JaX. Soboleva t>aransi «nnätystä
2.2 sekunttia.
Kama Jkilpailu oli erikoinen siitä
qrystä, että nuoret uimarit osoittivat
«r&oista lEehttystä. Esimerldkfii-kym.
menen parhaan selkäuinnin keskin*
lertatnen aika oli 2.14 sekunttia pa­rempi
kuin -edellisenä vuonna.'
tetfu Kiinassa
6,8 sekunttia, ioka on 0;5 sekunttia
parempi amerikkalaisen Houghin saa­vuttamaa
maailmanennätystä.
Erikoisesti kunnostautui Vitall JJs-laasov.
Joka ui 100 ^ vapaatyyliä 57.3
sekunnissa. Joka lOn toiseksi paraa
-maailmassa saavutettu aika. Toisena
kilpailupäivänä Uahakor ui 200 m.
vapaaia -tyyliä Ja sai ajakseen 2 min.
08£ sekunttia. Hän paransi Neuvos­toliiton
ennätystä ?0.1 sekunnilla. Se
on toiseksi paras aika mitä on saa­vutettu
JEuroopassa.
100 m, rintauhmissa <sal ensimmäi­sen
palkinnon Artemi Xiebel ajalla 1
min, 07.5 sekunttia.
Miesten sekä naisten 4x100 m saa­vutettiin
myöskin Neuvostoliiton en-msJKBsA.
JSiestcD iientlnjoukkue.
MaareXonni on eräs kiinan kansan.^
tasavallan .keskiu(hallituksen tärkeim­mistä
toimenpiteistä maakysymykseh
ratkaisemiseksi Kiinassa. Tämän uu­distuksen
merkitystä on vaikea yliar­vioida
Ja se on täysin kiinalaisen tsi-lonpoikaiston
etujen mukainen. TU-!
män ymmärrämme parhaiten-kun'
otamme huomioon, että 80 pros. mash
koko väestöstä harjoittaa maanvilje­lystä
Ja että Kuomintang-halUtukssn
aticana talonpoikaistosta oli 70 pre»,
maatyöläisiä Ja köyhiä talouppikiä,
20 pros. keskivarakkaita, 6 tpros; rik­kaita
j a 4 pres. suurmaanomistajia, v
Rikkaimmat talonpojat Ja suur«
maanomistajat, jotka 'muodo&tlvait
vain 10 pros. Bliinan koko maatalous­väestöstä,
omistivat 80 pros. koko -vii-jelyskelpoisesta
maasta. Maatalous­väestön
loppuosalla, 90 prosentilla cli
vain 20 pros. viljelyskelpoista maata.
Tällaisen tilanteen vallitessa köyhä
talonpolkaisto oli .täysin riippuvainen
suurmaanomistajista Ja Joutui näiden
orjuuteen. Vähävaraiset talonpoikais-taloudet.
Joiden oli pakko vuökraata
maata, maksoivat maanptnlstajallie
vuokrana 50—70 pros. maan .tuotta­mista
tuloista. Maatyöläiset, Jotka
saivat maanomistajilta vuokramaan
lisäksi myöskin maanmuokkausvä||i-neet.
joutuivat puolestaan luovutta­maan
maanomistajille 90 pros. tulois­taan,-
,
VuokraviljelysjärJeste!män •aiheut­tamia
va&euksia lisäsivät osaltaan
myös kuomintuig-hallituksen ped-;
mät korkeat verot. Tdmän Johdosta
talonpoikien oli pakko ottaa lainoja,
Joista heidän oli maksettava koron­kiskureille
jopa 400 prosenttiakin kor­koa
vuodessa.
Korkea maanvuokra, suuret verot
ja koronkiskonta saattoivat köyhät
talonpoiikaistfiloudet vararikkoon. E^-;
mat tekijät olivat syynä si&en, että
maatalous Joutui rappiotilaan. Usein
oli katovuosia. Ja miljoonia tebonpoi-kia
kuoli nälkään.
Niinpä esim. w . 1904—1929,25 vuo­den
aikana. Kiinassa oU 16 katovuoit-ta.
Vuonna 1927 kärsi nälänhädästä 9
miljoonaa, -vuonna 1928 37 miljoonaa
Ja vuonna 1029 54 miljoonaa ihmistä.
Kuomintangin {hallituskauden aikais­ta
: taloudellista rappiotilaa kuv^a
erinomaisesti se tpsiasia, että;vuoden
1947 kokonaissato «li ainoastaan 60
pros. Godanedellisestä.
Syyskuun 13 päivänä 1947 kokoon­tui
kansallinen maatalouskonferenssi.
Joka laati maanuudistusolilelnum.
Maareformi nojautuu periaatteeseen
"Koko maa niille. Jot&:a sitä: viljele­vät".
'
Maareformin suorittavat käytän­nössä
köyhälistöliiton k ^ t e ^ t . Joi­hin
maattomat Ja vähävaraiset talotx-
Toisen ,ma^dWansQdan aikana Jät>
vät jgräwen^ttntaaiinet Ee^
vian Ja ^ettt]^^^;^^
saksfilaijsten iasistlen Ja .heldto asi^-,
miestensä — «juialingien V J^ropaganri
dan valkutiäc^esta IcQtimaansa Ja sih*-;
' ^ ^ t Ruotsiin. X^UisltSaksaan, SnSr.:
läntiin ym. moihin. Näiden ihmisten
suuri enemmistö viettää feurjaa elä-inää
Ja muutamat visänmaanpetturit
jä kansansa, viholliset .pitävät näll^
.tuhansia petet^Jä mnanmlehJBän pe.
lössa Ja yOijuutetussa asemassa.
;.l4ikuisat. neuvostokansalaiset. Jotka^
$odan aikana poistuivat kotimaastaan
Ja Jotka ,vOvat havainneet -tehneensä;
siinä viäieen. ovat sodan - päätyttyä
palanneet takaishi, ^Neuvofitolllttoon:
ja ottavat osaa luodaan työhön tasa^^
^vQisina lum
eestiläiset npeuvostotkansalalset pala-r:
slvat Neuvosto-Eestihi. KaUdti' he
«aivat^tä tasavallan tebte
valtiQi^yixiaEtoissa..Aikaise^unin maa<*i
talouden vpiirissä työskennelleet kan-
-Galaiset soovat ^'jsaaneet.. yksityiskäyt.
iiöönsä entiset vtalon^ Ja I^aiken o-inaisuutenisa
Ja työskentelevät nyt
Jälleen 'OpiaUaimaallaan tai -kolhoo^:
eeissä. ,
Useat kalastajat, Jotka jättivät so-.
dan: aikana Saarenmaan Ja Syrven.
niemimaan, ovat myöskin palanneet
takailin i ^kotiseuduilla Ruotsista.;
Tanskisusta •ym. dnaiäta. Viiden Jou-'
kossa nam. VasiU dPallas, joka tuli
vuonna 1947 takaisin Ruotsista. Vasi­li,
Pallas on kotoisin Muhun pöhJois-,
rannikolta. Hän lähti sieltä Ruot­siin,
mutta palasi takaisin kolmen,
vuoden kuluttua. -Nyt hän Jatkaa
taas työtänsä kotiseudullaan.
'truituani kotiin". Pallas kertoo»
rmlnulla /ei oUut venettä eikä kalas­tusvälineitä.
On selvää, että missään^
muualla Siuin Neuvostoliitossa minul-;
Ia ei olisi ;ollut mahdollisuutta päästä
JaloiUenliJa saada^iankituksi kaikkia
välttämättömiä tarvikkeita kyetäk-:
eeen Jälleen tiarjolttamaan kalasta-
Jan ammattia. Liityttyäni täällä k o i .
hooslin sain veneen Ja ansaitsen ny­kyisin
1,500 ruplaa kuukaudessa.
.Mintm^ttärieni {kohtalona olisi ol­lut
tulla palvelijattariksi tai sekatyö­läisiksi
vieraassa maassa. Heidän kou­luttamistansa
,ei siellä voitu ajateUa,
Ainoastaan kotimaassa • heillä oli
mahdollisuus antautua opiskelulle, ja
lähitulevaisuudessa heistä tulee am­mattitaitoisia-
työntekijöitä. Molem^
mat tyttäreni opiskelevat maksutta,
valtion kustannuksella, toinen Talll-nan.
tekstiili- Ja vaatetusteknikumis-
«a^ toinen Hvapsalin opettajasemi.
naarissa. Yhtä turvattu on kaikkien
muidet&in: kolhoosimme nuorten i h ­misten
iiulevalsuus".
. "Lähitulevaisuudessa". V. Pallas
Jatkaa. Vmeidän kolhoosissamme ei
tule olemaan ainoatakaan nuorukais­ta,
Joka olisi vailla keskikoulusivistys.
tä. Ja vielä aivan äskettäin, noin 10
vuotta sitten. Dli monilla meidän saa­rellamme
olevilla ihmisillä se käsi­tys,-
että sivistys on muka kalastajille
tarpeetonta..."
Saaremaa ja Syrven niemimaa ovat
samohi ikuin kalkki Neuvosto-Eestin
kihlakunnat vihnelsten vuosien ailca-
XUL muuttuneet. Syrven niemimaan
kaikissa kunnissa toimii .kone- ja
träktoriasemia; .Esim. "Ellamaan"
kolhoosissa käytetään peltotöiden ai­kana
kolmea traiktoria. Saaremaan
kihlakunnassa on suoritettu suuri työ
paikallisen väestön kulttuurin Ja si-vistyksto
kohottamiseksi. Kihlakun.
nässa toimii 70 Jtoulua. 40 kansan
kulttuuritaloa, 44 kirjastoa ja 7 elo­kuvateatteria,
^dko Neuvosto-Eestin
kulttuuri- Ja vaiistustyölaitosten ver­kosto
laajenee jatkuvasti. Useita
kulttuiuilaitoksla Johtavat ulkomailta
JcotUn palanneet Eestin kansalaiset.
Mainittakoon muutamia esimerkkejä.
pojat ovat liittyneet. Suurmaanomis­tajilta
takavarikoidut maat, kar|a,
maatalouskoneisto. rakenni^et Ja
viUa luovutetaan maksutta talonpo­jille.
Ja Jaossa asetetaan etutilaUe
maatyöläiset Ja vähävaraiset talonpo^
Jat. Ent. simnnaanomlstajat saavat
maata Ja maatalousvälineitä samoilla
perusteilla kuin muutkin. Maarefor­min
yhteydessä talonpojat saavat
maanomlstusUrJat, Joiden midcaan
heillä on myöskin vapaa oikeus ostaa
Ja myydä maata Ja erlkoistapaulcsLssa
antaa maitaan vUokraillekln.
Kiinan talonpolkaisto pitää maare­formia.
jon2ca tarkoituksena <m feoda­lismin
hävittäminen, eräänä tärkehn-mistä
demokraattisisia toimenpiteis^
lä. • ;
«PobJoiB-Manfdiuriassa istioritettiin
maanuudlstus loppuun Jo keväällä
1948 Ja Et«lä-M3ntshurlan uudelleen
vapautetuilla alueilla IcevääUä 1049.
Pohjois-Mantshuriassa jaettiin talon­pojille
yli 2,300,000 hehtaaria suur­maanomistajien
maita. Jolloin Jokai­nen
talonpoika säi n , puoli aiehtaaria.
Sapialla . talonpojille Jaettihi suuri
määrä karjaa Ja maatalouskalustoa.
Kiinan maatalousministeri L i Shu-
Tfhenin antamien tietojen mukaan
on'maaoutuUstus tämän vn^ al­kuun
mennessä suoritettu 150 miljoo­naa
hetdceä käsittävän väestön asut­tamalla
alueella. -
lUinan keskusfiailituksen päätöksen
mukaan maareformi toteutetaan Kili­nän
keski-, etelä- Ja luoteisosissa
vuoden 1930 sadonkorjutm Jälkeen ja
seitsemässä luoteis- ja lounals-Ktinan
maakunnassa s y k ^ ^ 1951. Väissä
maakunnissa rajoitetaan parhaillaan
rilstäjäluokkien oikeuksia, talonpoi-
Jclen velat pyyjltään pois Ja otetaan
käytäntöön yhtenäinen elintarvlkeve.
ro, jonka mukaan suurmaanomistajat
luovuttavat sadostaan valtiolle 40
pros. tai sitä enemmän Ja köyhät ta­lonpojat
vain 6 pros. Kovimmat ta­lonpojat
vapautetaan kokonaan ve­ronmaksusta.
Maanvuokraajat mak­savat
maanomistajille vuokrana yh­den
kolmasosan tai neljäsosan sados­ta,
sensijaan että he aikaisemmin
ovat joutuneet luovuttamaan puolet
tai icolme neljäsosaa, fibnsanhallitos
antaa talonpojille lainoja Ja varustaa
heidät siemenviljalla, Jannoltteillä ja
maatajousficalustolla. — SXB.
Hilja Sarmanis, Joka hiljattain sa^-'
pui' kotimaallansa 'Englannin' mlebl-tysvyöhykäxeltä
Saksasta. SioiUa
Raaznikan vkansantaloa. Elfride Ka-:'!
lyläs ^palasi; {Kotinuiahansa < ^vuonpa'
1945 Ja työsScentelee nyt Kola Järma-maan
; IciM kamantaloUa^^
Pämyn kcstcuäclrjastossa 'työskente-^
loe lVienistä palannut Dagmar TUt--
tar.
Nuori halettitaltellijaparlskUnta Leo
ja Hilia Myttus on Ruotsista kotiutu.'
nUsestaan lähtien työskennellyt Ees-
•tin Valtion Filharmonisessa; Vasta
täällä ^kotimaassaan heille -avautui
mahdoUIsuus käyttää taiteellisia ky­kyjään
kansan palveluksessa. : Myt.'
-tuspuolisot ^tekevät usein kiertuemat-
^oja eri puolille Eestin Ja myöskin
Riikaan, Moskovaan. LenUigradiin.
'OdefaaaUi Svordlovsklin;ym. kaupun­keihin.
Leo Ja Hilja -Ifl^tus. kuten
"kaikki muutkin jcotitnpalanneet. ovat
saaneet - takaisin Eestiin aikalSenuqin
jättämänsä omaisuuden. Ulkomailta
palanneet neuvostokansalaiset saavat
suurta 'Bpua;' mm. raha-avustuksia,
l^euvostolilton hallitukselta.
Useimmista kotiin palanneista kan­salaisista
'on tullut teollisuuden Ja
maatalouden stahanovilaisia. Rudolf
KaUaSte Ja f^lix Kira, jotka työsken­televät
konerakennustehtaalla; täyt»;
tävät säännöllisesti työnorminsa 300
r-400 %: Ha. Vuonna 1948 Ruotsista
;palanneet'^avaro'Vkölho9Sin .työn­tekijät
Jan Karjamaa Ja August Ot-ter
ovat Icolhoosin^a parhaitp, työnte-ikijöitä
Ja täyttävät työnorjninsa 125
—127 %:Ua. Kalastaja WBlter Ros-
-pild Kolgan -kunnasta. Joka on^palan.
nut Ruotsista, ansaitsee 30,00 ruplaa
vuodessa.
Vain kotona, vain omalle kansalle
neuvostoihminen "voi täydellisesti
näyttää kykynsä. "Sydämelläni ei
:koskaan ollut rauhaa vieraan maan
metsäseuduilla", kertoo Ruotsista
tullut Leopold Ankertau maanmiehil­leen.
"Rannikonasukkaana en voinut:
sopeutua niihin. Sen jälkeen kun pa­lasin
omaan kalastajakyläämme, rak.
kaalle Suomenlahden rannikolle tun­sin
itseni jälleen eläväksi ihmiseksi.
Olin kuitV'Uudestisyntynyt. ja mennel.^'
syyteen jäivät muistot Ruotsin metsä,
miesten raskasta elämää. Muiden
minunkaltalsteni tavoin nautin Jäl­leen
samoja oikeuksia kuin kaikki
muutkin Neuvosto-Eestin kansalaiset
Ja osallistun tasavaltani talous-, (kult­tuuri-
Ja yhtsiakuntaelämään".
> Ulkomailla olevat taantumuspiirlt.j
iiarjoittavat usein propagandaa Neu-vosto^
Sestln, -Liettuan Ja -Latvian
kansalaisten kotiinpaluuta vastaan.
He peloittelevat sillä, että kaikki, Jotw
ka palaavat kotimaahansa, muka lä­hetetään
Siperiaan, ammutaan tms.
On tarpeetonta ryhtyä polemisoi­maan
näiden likaisten sala viittausten
keksijöiden kanssa.
Antakaamme kotimaahansa palan­neiden
neuvostokansalaisten Itse ker­toa
elämästään ja työstään. Karelia
Veermets, Iida Kamel ja Jaakko
Michelson, Jotka hiljattain saapuivat
koteihinsa Tartoon Ja jotka ovat itse
saaneet todeta ulkomailla harjoitet­tavan
taantumuksellisen propagan­dan
Ja valheen järjettömyyden ja
halpamaisuuden. kirjoittivat Julkises­sa
kirjeessään ulkomailla oleville
eestiläisille:
"Kotimatkalla me -näimme 'Neuvos-
'to.^estin 'kaupungeissa uusia raken­nuksia
ja kaupoissa ja toreilla tarvik­keiden-
runsautta. Ruokalat Ja ravin,
tolatovat täynnä herkkuja. Astäckaat
ovat liyvin pulceutunelta. Kaupunkien
kaduilla kulkee uusimallisia '*Mosk-vltsh"-
Ja "Pobeda"-henkilöaUtoJa.
Saavuttuamme perille annettiin meil­le
Tallinnassa JEotiiniialanneiden v i ­rastossa
avustusta, jotta tulisimme
toimeen, kunnes pääsemme työhön.
Pian saimmekin -työtä ja nyt ovat
muistot oleskelustamme vieraassa
maassa kuin pahaa unta.
Vasta täällä kotona ymmärsimme
kuinka Icelkennäköiset värvääjäjär-jestöt,
jotka parjaavat synnyinmaa­tamme,
ovat meitä-pettäneet".
Mutta äcuinka paljon tahansa eräi­den
maiden taantumukselliset piirit
)a nUden agentit yrittävätkään vää­ristellä
kotlmaanhansa palanneiden
oloja, ' lie -eivät tule onnistumaan.
^Heidän yrityksensä ovat etukäteen
tuomitut epäonnistumaan, sillä tosi­asiat
puhuvat toista. Ne osoittivat,
että kotimaahansa palanneet ovat
työssä kotiseuduillaan, että heillä cn
hyvä taloudellinen toimeentulo Ja et­tä
4ie ovat isänmaansa täysarvoisia
kansalaisia. Tämä totuus kulkee yli
katl&kien< rajojen, ja se tulee saavut­tamaan
myös ulkomailla olevat neu­vostokansalaiset.
l i l i i l i i l i ^ ^
fteMoreaisi lapettu ffi
Dr. F. H. Floufers
CLJUNLAAKARI
FUHEUN 3-4801
1007 Cflipper Cllf f Bä.
Sodlmfy, Ontario
Ssidbury Clinic
DR; s. s. POLAOK
DR. R, «1 TBOB2BON
DB. i:,W. DAVIDSON
DB^J. .E. MARSHALL
LSajcätit Ja IdnitBlt
Hammqsia^
DR. L,: 2C HOBBS
fiaomalalneo intkkt ^
nelsln|;in V a p ^ «an» |dr|idt(f»
; - Snoman i»' Veinrostoliiton jrSliBestö
banppascfpimnltsesta seuraavaa;
Suomen JavNeuvostollitonivailaen
kBUPpas(q>imu3 on useita icuukauiiä
kestäneiden neuvottelujen u jpceen!
valmistunut ja on Jo. aUdkirJoitettu.
yirfkka' sophnufcsen yksityiikohdtäta
el vielä olkaan virallisia tietoja, tie­detään
Julkisuuteen vuotaneiden äel^;
kojen ; nojalla, kuitenkin, että se on
Suomelle erittäin edullinen Ja laadit­tu
ei vain kuluvaa vuotta vaan ms|i^
tulevaa vileivuQtIäkautW
taen. Tulos on sitä ilahduttavami»!
kun sitä koskevat neuvottelut Fagiarr
hoimin "työväenhalUtuksen? aikapa
täydeUisestltyräitylvät J a vasta halrv
lituksen vaihduttua Ja uuden neuvot-teiukunnanV
Jossa o l i mukana ^myös;!
kaksi huomattavaa kansandemo­kraattia,
tultua asetetuksi pääsivät
jälleen vauhtiin.
Sopigiulcsech valmistumlBvailiee-'
Eeen liittyi se häpeäUinen ilmiö, e^tä'
Suomen olkelstoplirit — äänenkah-:
nattajinaan mm«' Kauppalehti ija^
Suomen Sosialidemokraatti ryh--
tyivät etukäteen sopimusta, nimeh-omaan
sen pitkäaikaisuutta vastusta­maan,
k u n tiedetään, mikä osa sopi­muksella
on erikoisestimetalli-ija
puunjalostusteollisuuden työlllByyden
Ja toisaalta Suomen syömävlljotar-peen
turvaamisessa, ei tämä vastus­tus
ollut ainakaan maan omien etu-,
Jen sanelema. Ilmeisesti olivat kysy­myksessä
näille eduUle täisin yleraat!
ulkopoliittiset laskeUnat.Samanaikdi-sestl
alkoi myöskin avoin kannunva­lanta
nykyisen ^hallituksen korvoaini-sesta
täystaantumuksellisella kokop-mushallituksella,
Joka 'ilmeiseiti
omaksuisi jälteen Fagerholmin haUI-tuksen
''oman pienen kylmän Eodan'^
linjan ulkopolitiikassaan. Tiiman hall-litt&
sen osakkaaksi suunniteltu sos-dem.
puolueen nikeiätojohto puoles­taan
riensi Kööpenhaminan sosiaii-demokraattien,^
konferenssissa yhty­mään
Marshall-sosialidemokraattien
sodanjulistukseen Neuvostoliitolle.
Koko ilmiösarjan icruunasi Kauppa­lehden
Julkaisema pääkirjoitus, jossa
"osoitetta ilmoittamatta" vaadittiin
pääministeri Kekkosen päätä vadillja.
Se, että Fagerholmin hallituksi
umpikujaan johtanut' ulkopolitliklita
Ja toisaalta Suomen valtiollisessa elä.
mässä nykyisin Ilmenevät talpumuic-
?et uudelleen kääntää kurssia Jyr­kästi
-länteen Joutuivat lehtikeskuste-lun
alaisiksi, on saanut hermot pa­haan
ärtymistilaan siellä, missä Fä<<
gerholmln hallituksen avointa länsi-politiikkaa
Innokjkalmmin kannate­taan.
Tässä . yhteydessä pantakocm
merkille Suomen Sosialidemokraatlh
suuntaama syytös Nya Presseniä i Ja
Maakansaa vastaan; - Kauppalehti
taas pääkirjoituoksessaan on hyök|
käillyt Vapaata Sanaa vastaan Ja
kaikkia näitä lehUä on syytetty vää<^
rän ja loukkaavan kuvan antamisesta^
Neuvostoliiton politiikasta, koska keri
t-an kumpikin sopimuspuoli cU sitou­tunut
olemaan sekaantumatta toisen-;
«a sisäisiin asioihin. Lopulta Heisin-;
0 n Sanomatkin yhtyi tähän hyök­käykseen.
Kutisn nähdään: kaikki
amerikkalaispolitiikan etummaisim.
mat .patrlotit oli täten saatettu liike­kannalle.
VXABitK TULKINTAA ' '
Se tulkinta. nUkä näissä lehtihyök-käyksissä
on julkituotu, -muistuttaa
farisealaisessa tekopyhyydessään ai­van
erehdyttävästi sitä iehtisumutus-:
ta, Johon Suomen ja Neuvostoliitoni
suhteet "välirauhan ajon" scdanval-mlsteiukautcna
peitettiin. Tämän
tulkinnan mukaan ystävyys-, yhteis-^
työ- Ja avunantosopimus, sen sijaan'
että se olisi lisännyt Ja täsmällistänyt
Suomen velvoituksia Neuvostoliittoa;
kohtaan. onSsin kumonnut rauhanso­pimuksen
Ja nimenomaan sen sisiipor
liittlEet artiklat. Tämän tulkinnan
mukaan Neuvostoliitolle täytyy olla
yhdentekevää, mikä hallltussuuntä
Suomessa vallitsee. Rydin, Rangelfin,
•linkomiehen Ja Fagerholmin valko
se, jota Pekkalan fcolmtsopimushalli-tus
selvimmin edusti. Tehdessään ny'-
kyieessä akuuttieen eodanvaaran vai­heessa
Suomen /kanssa pitkäaikaisen
kauppasopimuksen, jolla Suomen
tuotannon täystyöllisyys J a leipävU-jantarve
oleelliselta osalta turvataan,
Neuvostoliitolla ei olisi oikeutta flla
kiinnostunut siitä, jatkuuko maassa
edes nykyinen Kekkosen -hallituksen
edustama suuntaus, vai toteuttaako
taantumus suunnitelmansa kurssin
kääntämisestä Fagerholmin linjoille
tai niistäkin oikealle. Sellainen — Ja
sellaisesta puhuminenkin — olisi ys­tävyyssopimuksen
vastaista!
Voidaan kysyä, keitä taantumus-:
lehdistö yrittää sumutuksellaan hä­mätä,
Neuvostoliittoa Ja sen Julkista
sanaa se ei ainakaan pysty hämää­mään,
josta seikasta Pravdan toimi­tuskunnan
jäsen prof, Zaslaveki viime
vuoden viopulla lausui niin selvät sa­nat,
että luulisi Suomen taantumus-lehdistön
ne vieläkin muistavan. Mut­ta
kenties suomen kansaa: siinähän,
suhteessa luullaan edelleen olevan
melkoiset mahdollisuudet. Jos näin
on, mekin yhdymme ajatukseen:
vaikka tämä taantumuslehdistö Jär-
Jestelmäilisellä harhaanjohtamisel­laan
on jo kahdesti saanut rankaise­matta
johtaa Suomen kansan onnet­tomuuksiin,
kolmatta kertaa se 01
rankaisematta tapahdu.
palkat^oUvQt -pkdn^ %'.304avun.tj»-f^v,
yli 3.na«qonj»a'työtöntä..;Ääml<l?
^iä vilisee kaiklJaUii Ja.yaxariimt Qvät-.j.
^Islä. ^ Feodaalinen - määnööiistu^/.;
Järjestelmä pn jatlptv^tt^oitjuiua.V ; ^
syiigman Rliften iaartönetl|fi$lil^: : j
tuksen vitkamif^Et |iaSottftv$t pXstl-miensä'ivolmalla
talonpojatJtu^t^-r''^
Miiä«teläkore{damen:«miiiattiy1tdist^^ , , .
^YUme nuunrasbno^sa pideitUn;
A^udan ^ Jlustfallan ammattlyb-iUstysbonfcfens^
l. Jpisa l^hjols»
JBoijean edustaja Chol Hoimin ;pn-
J M nentaavaan tapaan amerllilm.
laisten tmperiallatten miehl^^er^
nradesta,Ja sen merkityksesi^ E-;
tclä-Koreassa.
"Tosavaltamii^e eteläisessä osarsa
ovat amerikkalaiset mteihltysjoukot
heti saapumiseltaan' lähtien harjoit­taneet
IteiUe ominaista islirtomaapoll-i
tiUäcaa. Amerikkalaiset lakkauttivat
viipymättä Icaikki iSJorean b^^nsan o-ma>
aloltteisesti muodostamat komi­teat,
ottivat käyttöönsä japanUaisten
hallintokoneiston Ja palkkasivat po­liisin
palvelukseen ^entisiä: Japanilais-;
ten palveluksessa olleita yhteistoi-mintamiehlä
Ja maanpcttureita.
'Amerikkalaiset ajoivat karille neu-^
vostolDis-omerikkalalscn komission
työn. Jonka tarkoituksena oli Moskoi
vassa 1945 pidetyn^olmen suurvallan
ulkominlsterlojn Jcpkouksen päätösten
mukaisesti Järjestää Korean itsemää­räämisoikeus
Ja luoda perusta dcmo-
Icraattlselle valtiolle; Amerikkalaiset:
•hylkäsivät neuvostolaisen ehdotuksen
omärlkkalaisten J a neuvostojoukkojen
poisvetämisessä'Korean alueelta. Pit-;
-ktttääkseen Korean kysymyksen rat­kaisua
amerikkalaiset lähettivät Y
K : n komission Koreaan. Yhdessä Y :
K : n Korean komission kanssa ame­rikkalaiset
muodostivat toUkOkuun 10
päivänä 1948 Syngman Rheen erillls-hallituksen
entisten japanilaisten
palveluksessa olleiden yhtelstoimin-tamlesten
Ja Korean kansanpetturel-:
den tuella. Tämän nukkehallitUkLSon
avulla oyatamerlkkalalEOt solmineet
sotilassopimuksia: Ja avoimia <hyök«
käykslä,
Tällätavoln on Korean kansalta
riistetty kaikki poliittinen vapaus
Amerikkalaiset ovat jatkuvasti pai­nostaneet
Etelä-Korean Työväenpuo*
luctta,: ammatillisia järjostöjä sekä
kaikkia demokraattisia Järjestöjä; p a .
kottaneet ne maanalaisuuteen Ja am-
'Puneot- useita < ammattiyhdlstysliik*
kcen jäseniä. Tähän mennessä, va»
jaan neljän ml^hitysvuodcn ikulucssa,
on Etelä-Koreassa surmattu yli 83,000;
isänmaanystävää.
Samana-aikana ovat amerikkalai­set
«hävittäneet tai poistaneet käytös»*
tä yli 90 pros, Etelä-Korean teoUisuu*!
desta Ja täyttäneet sen markkinat o-miUa
ylijäämätuottelllaan. Am^srik-kalaisten
toimenpiteiden Johdosta on
inflaatio saavuttanut valtavat mitta­suhteet
ja hinnat ovat nousseet hui"
maavasti. Keväällä 1946 «hinnat o-livat
800 Icortaa niin korkeat kuin v.
103S, kun taas palkat olivat nousseet
vain 160—180 kcrtalsiksl, ts, reaali-!
mm
V J
maan vpjaav Japaniin
on ilimin''Mta'5^vil8,^^tiä^«^^
kerrottu on seunms^/äme»^?|t^lSH.. 5^"
ten imperialistien ^,;i>yirl£im^rfmlst&^^^^
maanune i^tdäösan -f'muuttsfmifi^
amerikkalaiseksi siirto'maaS8i;'Jft^,^it^^g^^
maila sotatukiltobdaksi •NeuvastolUt<^" ^
.'tea VMtaan.:
Mutta mitä' selvemmto,.'aiaMtikfea-t|
laiset ,^kS;yttäyät^,JSiil^
sa menettelytapoja dtäWmak&aam^'l
maksi ^ Etelä-Korean «kahsati <tat8»':}
tclu mabnsa yhdjstämls^eHst .Ja "vd-i)
ätitta~irii5ek3i^'''-'^tflJäÄ
saanlctt tbixiUhta ii«ia iaii^enuna^
mittasuhteet^ jafiMtfÖliänifiniij^
käykset Myvät^päivä päh«ltä?t«flpÄ|
ämmiksi. Partisaanltoltrilnta - on i » - ^
Ohoi Ho-mbi Ehdotuksesta, toimie»
renssl hyväli^i ,6e}tt^afyat/j»m«!tt • >
1. Vieraitten valtojen l«yto>8. ,
joukot, "«otUaalliset aVUstaJat", Y&in |
komissiot Ja kalkki immtmiitt^»^
sisäUiin asipiiun ^mittunUiet^ <4i
suurin C3te Aasian kamojen vapai^yi/ |i
misello Ja JtJ5ienili't]^i^^^
el on tchtllyä pä^ätiis.^yi^^
joukkojen:poisvetämlseksi';vlip!rih4täi^^^
Etelä-Koreasta,^^., yietnaro
masta' Ja ..indonesiasta.,- -.^r 1
2 Imperialistisen'Japanin as8ls^-\
riisuminen ja "demitoatÖoin^^
ole vain Aosian-^pil^oien itsenälsyy-;<,
dcn Ja turyalllsuuden,9älttäm&<jön'l
ehto vaan myöskin ehdoton vaatii^ttft'
koko maailman rauhan.'Ja turva^-v^
suuden takaamiseesi. fienvUokst .on
konferenssin Jhyväksyttävä :^^,äHte«
lausein^,;Jossa l^m»^
rin päämajaa. USA :n haljitusta
Järjestöä pyydetään kiiireejilise^tizv^
uustelomaan Japanin kapssa^ Potsia»
tahi kpnferenssin. poiijallai
van lopullisen rauhansopimiä^n^
päättäinistä, Jftpänliali^^^^^
min sotapotentiaalin täyjdieUista löA» ^
vittämiÄtä Ja edistämään ^^apäi^lo>;
demokraUsoimista. '-'••••-••"•••••v^"; •-j':^'*
i
Eim|aDar]hflmlnfilmlBa ^
JANES H. OAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljylty& '
0lrofcerl*koUa
PUHELIN Mmi
m Kathleen St. W. Sadbory
mm
DR. R. L. DesROSIERS j
HAMMASL»»Ki(BI
ei «lm Sfc Eaat Sudborjr, Ont j
Suomalainen tyttö palveluksessa ]
PoheUn 8'8573 Kotlpobelln B-S9Z9!
.S^ent 4eaiteiln vienssä
NYT SAATAVANA
KUULUISIA
OtoUmen aika Myp
dä Iratsomassa iiäitä
kuuluisia veneitä, Jos ;
haluatte todella naut­tia
tämän kesän ka-lastuksesta
ja järviul-koUusta.
, . 'LAKESIDE.' i::..--:2f:
Tämä pn siron malltacn vene jossa on koki» päällystetty; 15 ialkift>
pit^ä, 60 tuumaa leveä. 21 tuumaa syvä Ja painaa I85.paunaa. Istuln-t]
laa kuudelle henkilölle. Ehdotetaan ulkdlaitamoottorelta 10'he­vosvoimaan
saakka. , Varustettu loiskcreunalla. kaksi poistettavaa'' ^
selkänojaa, pohjalaudat ja pari alronsijoja^ -•^'.^^.•^y::!^ HINTA $268.00
FALCON
Todella ulkolaltamoottorivcne, Joka on suosittu Ja kohtuullinen os­taa.
Pituus 16 jalkaa, leveys.48 tuumaa, syvyys 18 tuumaa Ja paino
So p a Ä : istuintilaa 6 henkilölle, ^idotelaan l U k o l a i^
aina 10 hv. saakka. Varustettu atroparllla Ja_tullilla, 2 parla,airt»rt-sijoja.
pohjalaudat.2poistettavaaistumnojaa. VenMokaa^ate^-
tävyyttä Ja mukavuutta. ~$l95 J9w
CAMPMATE
Kevyt taloudclimen vene. Joka antaa nauttotoa ja rikasta palvdös-ta.
Pituus 15 Jalkaa, leveys 46 tuumaa, syvyys 16 .^i^Ä' 140 paunaa. Ehdotetaan moottori 6 hv. saakka. Istutotilaa »ttat
6 henkilölle. Varustettu airoparllla ja tullilla, 2 p ^ ia a^ririjote,
1 soutunoja Jaloille, pohjalaudat. $168 09'
VÄHITTÄISMAKSUEHDOHJLA
27 UtejxBt. Puh. 4-4041
mii
mm
siä
i i
m
m
m