Vapaus, July 29, 1950

              Canadian Peace Congresa
$etittott for $eace
1^ Ste CrOTenunent of Caoada:
the tmdosiened, petlUon 70D to mafce the foUovbiff
]^ Canada stsnds for the nneonditional hannloff, by aU
^^^jles, of the atomfe mapon 85 a|i affgrmiaa
"S^aasa eztennlnatlon of people^ «Ith sttict intenaatUmal contnd
^^Sefnlfilhnenl of this deelslott
2. Canada vUl r ^ a r d as: a war eiimlnal that gOTenunent
fiist oses the atomie wcapon against any eoantiy.
Tfais petition Is belng elrenlated In ALL conntrles
to «isore that t h n e nill be no-more « an
NAME ÄODBE88
Edelläolevan tekstin suomennos :
(<uadan balUtnkseUe:
Ue ailefcirjoittaneet pyydämme tehäjullstanaao, .
L Että Canada kannattaa hansojen Jookkotnhon Ja hyi^Aäyfcsen
liiikappaleen, atomiaseen ehdotonta pannaan Julistamista fcalklden
mtUen toimesta j a että tämän päättöfcsen toteattamista Tart»
hiestetään tiukka kansainvälinen IcontroIlL
2. Että Canada käsittää, sotasyyillselisi sen haliitnksen mikä
todksl käyttää atomiaset^ mitä maata vastaan tahansa.
ylläolevan rauhanadressin sanamuoto Ja nimien keräyslista on
foikaistu Canadan Rauhankongressin luvalla siinä mielessä Ja t o i ­vossa,
että lehtemme lukijat voivat kerätä allekirjoituksia tähän
ujressiin. Listat on palautettava viimeistään lokakuun .2 päivään
mennessä osoitteella: Canadian Peace Congress, 49 Walker Ave.,
Toronto, tai C S J : n tpfc:. 957 Broadviev Ave; Toronto 6, Ont.
Suomalaisten rauhanptibluistajain
taistelu' hitleriläisten so^^^
vastaan vuosina 1940—1944
Kirj. tliino Laurikainen »
Molstettakobn csfmatdhsl dt&
bhiklma. Joka syksyllä 1940 kohdis­tettiin
Suomen Ja NehvostoUitMi
Bauhan j a Ystävyyden sennin (SN
S) i s m i i n . Siihen aikaan oU r y t i -
iäinen sisärengas jo tehnyt salal^
sen sotssopimokoen Saksan natsien
kanssa Ja sen vuoksi se <dl hnrJasU
khiknissaan hnn SNS vaaU halu­tusta
noudattamaan raohanpoU-tiikkaa
NenvostoUittoon nähden.
Bytilälset vannoivat Jolklsoiidessa»
että Suomen suhteet NenvoiAolilt-toon
ovat muka horjumattoman
^ ystävälliset eikä nUt& hähitse i n l -
^' kään mun k u in . . . kommunistien
toiminta SNnsenrassa! £opuksi
seuran kaikki JohtohmkilSt vangit-
, tlhi Ja tuomituin Ja seura Juilstet-tUn
hajoitetuksl sillä virallisella pe
msteella. että se mnka oli omiaan
teihtiin. (hopeasta markkoja (markka
tarkoitti aUmJaan naulaa). Vuonna
1534 otettiin käytäntöön riksit Ja
penningit s ^ myöhemmin dukaa-
Ut. Vv. 1632—1654 ruvettiin lyö­mään
plootuja Ckuparilevyraihojä).
Joista suiuin painoi 2 leiviskää Ja 21^
naulaa; niitä ei mahtunut (kovin­kaan
suuria määrää tavallisen mle-ihen
rekeen. Myölienunin otettiin
käytäntöön kruunut Ja k U I t ^ i t .
Venäjän vallan aikana käytettiin
maassa rinnan Ruotsin rahan'banssa
historia
omessa
löydetyt vanhimnaat r a -
denaarejiä (roomalaisia ho-ja),
solideja (länsi- Ja itäroo-kultarahoja)
Ja arabialaisia
Imufalalsia hopearahoja. Ruotsis-
Ijöty raiha tuli käytäntöön Suo­ssa
ristiretkien jälkeen.
lyötiin rahaa vasta sen
tom 1409 perustettiin Tvx-rabapaja.
Jossa tehtiin äyri-
!sia Ja sterllnkejä, Vv; 1512-1520 Venäjän rahaa kunnes v. 1840 otet-
**valkeuttamaan Ja vaarantamaan
ystävällisten suhteiden ylläpitämis­tä
Ja kehittämistä Suomen Ja So­sialististen
Neuvostotafiavaltojm
Liiton välillä'!» Sen tehtyään öU
lytiläisillä tHaiffUHB ranhffffTft jfft-kaa
kavalla salavehkeltään maan
syöksemlseksi sotaan Saksaa r i n -
. nalla. — O. W. Kuusinen: "Suomen
Työväenliikkeen Opetuksia."
SNS:läIsten vangitsemiset alkoivat
heUiäkuussa 1940 Ja Jatkuivat herkeä­mättä
välirauhan tekoon asti, Jolloin
poliittista suuntaa oli muutettava Ja
vangitut vapautettava. Massaluonteen
saivat vangitsemiset välittömästi en­nen
natsien hyökkäystä, kesäkuun 15—
19 päivän välisenä aikana 1941. SiUoIh
vangittiin Ja suljettiin turvasäilöön
useita satoja maan kansalaisia. Sato­ja
heistä tuomittiin sittemmin eri p i ­tuisiksi
ajoiksi vankilaan j a satoja sul­jettiin
"oman* toenkilökoihtaisen kos­kemattomuuden
säilyttämiseksi" tur­vasäilöön,
nllhta moiilln keskityslei­reihin,
Joita kiireeUisesti perustettiin.
Tänä aikana pidätettyjen Ja turva­säilöön
suljettujen lukumäärä nousi
yli tidiannen. K i m lisäksi eri pitui­siin
kuritusbuonerangalstuksiin tuo­mittujen
lukumäärä nousi myöskin t u ­hansiin,
oli vankiloihin Ja keskityslei­reihin
suljettu huomattavan suuri
määrä eri väestöpiireihin kuuluvia
kansalaisia.
tiin käytäntöön yScslnomaän ruplat Ja
•kopeekat. Vuonna ie80«»atiih Suo­meen
oma raiha: Äaikat jä" s»enrdt.
Ensimmäiset suoniaJaiset kolmen
matfl^iah satelit painettiin 1861.
OM TILAISUUS SAADA UUSIA
UUSI IJ^HE^
Hinta $L25 fiappale
Ostajantnaksettava Vihetyskulut
OY-59 Ahia se pohjalta paranee - Kupletti-Jenkka
Karjalan Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY-IOO Viimeinen markka — Polkka
, Vanha Riluupenkld — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
Dl-in Meksikon tyttö — Tango
Mä onneen taas tahdon tuottaa. — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
Dr-186 Kannaksen Katriina — Polkka
Viime vuonna, tänä v u o n n a J e n k ka
Laulanut Matti Jurva
I>¥-221 Koeta teellä kerran r - Jenkka
Olympian kuumeessa —• Jenldta
Laulanut Matti Jurva
DY-247 Oi kuule kuinka soi. — Tango
EehtootähtI
Laulanut Eugen Malmsten /
DY.MO KU-Java lintn — Jenkka
, Benklpojan rakkaus — Polkka
Laulanut Matti Jurva
Dy-m Eikös hiin — Jenkka
Mukavia kuulun ~r Jenltka
Laulanut MatU Jurva
W-253 Laulu hänelle — Tango
Sydän sykkU tahtiin Czardaksen
Foxtrot
Laulanut Eiigenlilalmsten
Tervetuloa, tervemenoa — Polkka
Kosiomatka — J m k k a
Laulanut Matti Jurva
ȴ-258
DY.262
Or-t66
Miks' sna lemmin — Foxtrot
Kadotettu-~ Valssi
Laulanut Eugen Maltnsten
BaaUt pyyfcldrannalla — Polkka
Miksi sormuksen heitit pois — Jenkka
laulanut Matti Jurva
Hyljätyn Jenkka
Kukahan se on? — Polkka ,
Laulanut Matti Jurva
Yksi hyvä sana — Jenkka
Kirjeenvaihtoa halutaan — Polkka
Laulanut Matti Jurva
Köyhän pojan perintö Polkka
Moldn rakentaja —. Jenkka
Laulanut MatU Jurva
535 Tyttöäni mnisteUessa ——Valsä
Ritari Ja linnanneito — Ballaadt
Laulanut Teemu Grönberg
734 Sumuinen kun — Slow-fox
Argentiinan kun — Tango
Laulanut Teppo Raikko
743 Tnufi tunU pientä ^ Valssi
Pajupilli—81ow Fox
Laiilanut Teppo Raikko
910 Ehkä tästä tulee tskehnä — Fox trot
- Ota Santa Cmzissa — Slow Fox
Laulanut Olavi Virta
8 2093 Ken lienetkään — Tango
Mikä yö ^—Swing fox
Laulanut Henry "nieel
SL 101 Keskon valssi
102 8ä kasvoit neito
Soittokappale
DT-270 Jo painuvi päivä — valari
Surullinen kun — 8Iow Fox
Laulanut Eugen Blalmsten
DT-281 Säveliä tuhansien Järvien maasta
Osa 3 Ja 4
Soittokappale
D¥-122 Wieniläisnakeisla — Valssi
Wienllälstä verta — Valssi
. . Johann Straus — Rytmi Pojat orkesteri
DY-155 Lotus tango
Knntamoyö AIsterilla — V a k s i
Soittokappale — Ramblers Orkesteri
SO-5069 Unelmien linna — Fox trot. laul. Olavi
Linna
Ruusuinen hetki — Shiw i^ox,
lauL K i r s t i Hurme
8D-5005 levästä päivään — Fox trot
i f S o l M i o
Laulanut Henry Theel
T-8003 Tnnlen viemä — Fox trot
Toivetango
- Laulanut Hetu? Theel
T-8002 Ei onni ole lahja — Tango
Rakkain lauluni — Valssi
Laulanut Henry Theel
OY-62 Valssianclma (AU my Love)
Dfdores .•
Soittokappale.
DY-271 Jää hyvästi armas — Fox-trot
NoNo —Tango
Laulanut Olavi Virta
Rajoitettu määrä l . . Lähettäkää tilauksenne heti . . .
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
69 8UDBURY, ONTARIO
Vangitsemisilla j a kuritushuonetuo<i^
nUoUlai pyritään estämään sodanvas­taisen
mieltalon leviäminen. Kalkkia
mahdoUisia: keinoja käytettihi. Ohia-'
nan toiminta vilkastui j a laajeni, käyt-'
taen hyvfikse^ sosd^-puolueen o r -
ganisatlota,. työpaikoille j a koteihin
saakka. Kultaan e l vohiut olla varma-vapaudestaan
jä kohtalostaan, tur­vattomuuden
tunne oli yleinen. Vainot
ja yksimiellsyysjallitus eivät kuiten­kaan
liienneet vastarintaa lopetta­maan.
Eri. puolilla maata ilmeni h y ­vinkin
voimakkaita sodanvastaisia
tendenssejä, pubjeten useasti aktiivi­seksi
sodanvastaiseksi > esiintymiseksi.
Metsäkaartllalsuus sai Joissakin p a i ­koin
maatamme suuren laajuuden.
Porin lähellä, Lavialla, Kiukaisissa
ym. seuduilla kokoontui metsiin suu­riakin
miesjoukkojai jotka eivät h a - l
iutmeet lähteä taistelemaan Neuvos­toliittoa
vastaan. Heidän esihitymi-eensä
Jäi kuitenkin useimmiten pasr
siiviseksL Muuallakin tnamssa esiinty­neet
metsälcaartUalset pyrkivät ensi-olussa
yksinomaan tiirvaamaan oman
itsensä, piilottautumaan ja siten
välttämään Joutumista rintamapalve­lukseen.
Mutta sota kesti kauemmin, kun oU
odotettu. Tätä pitkittymistä käytti
vastustaja myöskin hyväkseen järjes­tääkseen
elämän metsissä olevUle
mahdollisimman hankalaksi. Suurha-ravohmlt
kaikissa epäiUyissä paikoin
tulivat päiväjärjestykseen, erikoisesti
talvella. Jolloin liikinuninen oli vaike­ampaa
ja eläminen vaikeutui. Vastus­tajan
toimenpiteitä kuvaavat erino-malseUa
tavaUa Lapissa sattuneet t a ­paukset.
Siellä metsäkaartilaisuus sai
joissakin pitäjissä, erikoisesti Kolaris­sa,
hyvin suuret mittasuhteet. Paitsi
tavanmukalsia^vastatoimenpiteitä, Joi-hin
] voidaan lukea metsien haravoin­nit,
pidätettyjen pahoinpitelyt, kidu­tukset
Ja tappaminen, suunnattiin he
myöskin asujamistoa vastaan. 'NIhipä
Venejärven kylän asukkailta kleUet-tlin
ulkona liikkifininen kahden v i i ­kon
ajaksi, estettiin iheidän Icäymisen
8ä vieläpä tavallisia kotiaskareita suo­rittamassa,
ennenkaikkea liankklmäs-sa
elintarvikkeita. Seudulla, Jossa mel­kein
täydelleen ollaan ostoravinnon
varassa, tämä oli mitä törkein toimen­pide
asuklcaiden toimeentuloa vastaan,
Ja se Johtikin useihin kuolemantapa-u
k s i i n i .
Sodan pitkittyessä vastarintaliike
myöskin ehti organisoitua Ja sai usei­ta
ihnaukslahyökkäykshiä sotilasju­nia,
amputarvlkevarastoja ja erilaisia
sotilaallisia kohteita vastaan. Ketosen
Ja Laihon ryhmät Turussa. Blaipalsen
ja Poutasen ryhmät Helsingissä , j a
Uudellamaalla, höystin ryhmät Uudel-iamaalla,
Tampereen ryhmät Jne, t o i ­mivat
aktiivisesti ja Johtivat tietoises­ti
väestöä sotaa vastaan.
Usean rauhanpuoIustaJlEkn tie päät­tyi
teloltusjoukkueen eteen tai am-tnuttiin
heidät taistelussa. Veikko
Pöystin yksinäisestä sankarillisesta
taistelusta oh tullut taru. Joka siirtyy
historian lehdiUe yksinäisen miehen
taisteluna lukumäärällisesti [ylivoi­maista
viholUsta vastaan.
Teloittäjato luodit surmasivat Pou­tasen.
X^ihoh. Ketosen, yäisäoen, K o i ­vistoisen
ja monet kymmenet miiut.
Vlyäänä nousee heidän iaeäaiades-taah
ömiiielija Zkfortta Koskisen hah­mo..
Kaameia oli tiliden kohtalo, Jotka
tänä aikana Joutuivat oihranan
käsiteltäviksi. Kuinka moni siellä me­netti
henkensä, on vielä tietymätöntä.
Shme menehtyivät Sahninen. Johtel-nen,
Kyrölä, Lahttaen, Valkama. K -
Bkman, Heinuxvaara, Lang Jne.
Mutta taistelu ei lamaantunut. Se
päättyi rauhahvoimieh voittoon. Neu­vostoliiton
Punaisen Armeijan voit­toon.
Rauhanliike sai aina liusia muo
toja oUeh yhtähyvhi aatteellista kuin
käytännöllistä toimintaa sotaa vas­taan,
saavuttaeii lopuksi jalansijaa
yksinpä haUitsevien pihien keskuudes­sa,
saaden julkilausumansa 33 juiis-tiikspssa.,
•
- Mielenkiintoista on todeta, että so­danvastainen
mieliala oli hyvin ylei­nen
maamme ruotsinkieliisen väestön
keskuudessa erikoisesti Pbhjanmaan
ruotsalaisväestön pUrissä. Itsessään
armeijassakin Jo alussa ilmeni halut­tomuutta
taisteluun, erikoisesti silloin,
kun hyökkäystä jatkettiin "vanhojen
rajojen" yli. Useat jouklra-osastot
kieltäytyivät silloin hyökkäämästä.
Tämän vuoksi Jouduttiin useita niistä
hajoittamiaan mm. talvisodassa kuu­luisuutta
saavuttanut Ässärykmentti.
KarkulaLsuus anneijassa sai erikoises­ti
kesällä 1944 suorastaan valtavat
mittasuhteet. Tätä vastaan esitettiin
siiioin sosdeoL-edustajain, erikoisesti
Mikko Erichin ajamana iäkl. jolla p i -
IcabikeuksiHe annettiin tuomltsemls-valta
ns. tblskertalaisteh karkulaisten
suhteen. Tämän lain seurauksena
menettivät kymmenet sotilaat hen­kensä.
Kiiinka paljon, siitä ei ole ote-
Illassa jhissään minkäänlaisia tilasto­ja.
Kuvaavaa on, että 60ta,-arki8tol8-
sakin oji maininnat vain siitä, kuinka
neet Joulukuussa 1940 Suomen—Neu­vostoliiton
rauhan j a ystävyyden seu­ran
Helsingin raastuvanoikeuden pää­töksellä.
Keväällä 1941 sen Johtdkun-taa
vastaan nostetuin syyte Turun
hovioikeudessa valtiopetoksen valmis­telusta.
Johtokunnan Jäsenet salvat
tuomioita S—8 vuoteen, rUppuen hei­dän
asemastaan johtokunnassa.
Tämän jälkeen seurasi syytejuttu
toistaan. TurvasäUöstä raahattiin ho­v
i in lyhmä toisensa Jälkeen kuule­maan
tuomiotaan. Kun samanaikai­sesti
oli tuomioistuimissa tuomittavi­na
metsäkaartilaisia, olivat tuomioist
tuimet sodan loppuun saakka täynnä
valtio- Ja maanpetossyytteitä. Mitään
laskelmaa siltä, kuinka monta vuotta
tänä aikana kuritushuonetuomioita
jaettiin tai kuinka monta syytettyä
tuomittih) kuolemaan, el ole tiedos­samme,
mutta ottaen huomioon sett,
että heidän tuomionsa keskipituus oli
lähemmä 10 vuotta, voidaan puhua
suorastaan tähtitieteellisistä luvuista.
Elämä vankiloissa j a turvasäUöissä
koetettiin myös saada sellaiseksi, ettei
elämä niihin suljetuUIe tulisi Ulan
helpoksi. Ruoka-annoksia pleneimet-t
i l n ja ruokaa huononnettiin nihi,«ttä
nälän hivuttava vaikutus muodostui
IcuolemanvaaraksI ja aiheuttikin l u ­kuisia
kuolemantapauksia eri vanki­loissa.
. , .
Saadakseen itselleen propaganda-valtin
haiutus Ja armeijan ylin Johto
päättivät viedä osan turvasäUÖön sul­jetuista
Suomen—NeuvostoUiton rau­han
Ja ystävyyden seuran Jäsenistä
rintamalle. Elokuussa 1041 suoritettiin
KöyUössä muodoUUien lääkärintar­kastus
Ja tämän tuloksena siirrettiUi
289 miestä Riihimäen sätilaskeskuk-seen.
Täällä fiuoritettUn karshita u u -
deUeen Ja 25 miestä siirrettiin ohra­han
kautta KannakseUe "työpalve­luun".
LopuUe 264 annettiin kivääri
kouraan Ja vietiin rintamalle. Mikä
tämän manööverin tarkoituksena oli,
kuvaa jo yksistään KöyUöstä annetut
•'matkaeväät''. Vankilan Johto tuli
vankilan portille saakka huutaen läh-töterveislksi,
että noista saadaan erin-
(miaisia mihuihpolkljolta, heistä ei
kukaan palaat
Rintamallaolo ei kuitenkaan tuUut
piktäalkaiseksi. "Pärmin pataljoona"
ei oUut halukas. sotimaan Hitlerin
puolesta. Muistona rintamallaolosta
oli kuitenkin useiden kaatuminen Ja
baai^ltttiunii^iLSiime jäivät Holopai­nen,
yirtenen, Lavikika, Nordblom,
LUidiiivist; jne. ' K ^ viikon rinta
mallaoioh Jälkieen pataljoona rUsut-tiin
aseista, jäleUä olevat 164 miestä
siirrettiin keskitysleiriin. Kangasjär­vi.
Sääriiäjärvi, Kovero se oU heidän
kärsimyksen tiensä. Sekin kysyi usei­ta
kuolleita ja suunnattoman paljon
nälkää, kybnää Ja ruumliUista väki­valtaa.
Sellaiset sadistit kuin Kartano
ja Eerolaihen ovat painuneet mieliin
yrittäessään nälällä tuhota henkisesti
itseään huomattavasti yl^uolella ole­van
Joukon. Epäonnistuminen el joh­tunut
j^ityksen huonoudesta, vaan
tuooiitttijeh korkeasta vastustusky­vystä.
Sitä el voitu murtaa.
Bauhanystävlen taistelu sotaa vas­taan
vfiati paljon uhreja, sadat kaa­tuneet
: j a tetoitetut makaavat vielä
tuntemattomissa haudoissaan. Heidän
nimensä eivät ole tulleet Julkisuuteen,
mutta heidäh taistelustaan on sitten­kin
Jäänyt maine historiaan. Tdmä
taistelu o h myöskin osoituksena sUtä,
että zauhantaistelu on suoritettava
rauhan aikana. Kansalle helpompaa
Ja vähemmän uhreja kysyvää on var­mistaa
rauha sUlohi. kun taistella so­taa
vastaan sodan aikana.
70 kuntaa allekir­joittanut
Ä-pommin
pannajulistuksen
MbntrcaL — Viime vuoden kuluessa
aUekhrjoitU seitsemän kuntaa atoihi-pommin
pannaan julistamista koske­van
vetoomuksen Quebecin maakun­nassa
ilmoitti Montrealin Rauhanneu­vosto
tääUä. Täten on tähän mennes­sä
kaikkiaan 70 tämän maakunnan
kunnanvaltuustoa aUekirjoittanut tä­män,
rauhan asiakirjan. Kaksi kato­lista
pappia ovat myöskin allekhrjoitta-neet
atomlpomnUn pannaan julista-misanomuksen,
jossa julistetaan sota-rikoUiseksi
se haUitus joka ensUcsl
käyttää atomipommia.
T o r o n t o .— Canadan Rauhankon-gresst
Julkaisi vUme vUkolla luettelon
niistä lukuisista huomatuista canada-laisista,
papeista, uniolden Johtajista.
poUittisista Johtajista yms. Jotka ovat
aUekirJoittaneet Tukholman rauhan-vetoomuksen.
Luettelossa Umoitetaan
olleen kaikkiaan 64 canadaiaista pap*
pia eri-kh-kkokunnisto.
Torontolataen WaUy Krehm on tä­hän
mennessä hankkinut y l i tuhat a l ­lekirjoitusta
rauhanvetoomuksen alle
ja on siten tohien canadalainen, Joka
on näin huomattavalla tavalla menes­tynyt
aUekirjoItusten hankkimisessa.
Aikaisemmhi oli Mary Claire hankki­nut
tuhat aUeUrjoitusta täällä r a u -
honanomukseen. Kummatkin Jatka­vat
edeUeen aUekUrJoitusten hankki-
Lauantaina, hcdnäfc. 29 p.V.^hiiäay,^o^'29 V ffl*^y.
100 Etelä-Korean jplitajat on
mennyt kansan taisteluun :
lii
New Torit. — Toista sataa Synr.
hman itheen haUitnfcsen.parla­mentin
Jäsentä on nyt^ Pohjois-
Korean pSäkaupongtssa Pyongy-angissa
mentyääor PohJols-Horean
hansantasavallah pnoleUe, keno-taan
tänne dleniiaapnnecssaUe-:
donannosso^ Korean ontlstolnUs-to
on lähettänyt tämOn tiedonan­non
Voden Kiinan nntlstelnilston
kautta^ Useita Bheen hallituksen
Jäseniä oU Pyongyangissahelnäk
13 paivänB. sanotaan tiedonannos^
sa.
Bheen parlamentin jäsen A n
€ha| Uong on antanut Julkisen'
lausunnon. Jossa tuomita T m -
man-DuUes Intervention Ja lupaa
I riv rifi i i i i i j js
nuthdlstaa. kaxm 'pönnUttdtsensa/
Yhdysvaltain Jmperf«Unn£n hyök-;
bäyksen; tmjnmtseksl t a l ä ^ i » » -
^ ybtcn&teeii Ja^Itsenätsea, Mhin«<i«^
Chyo Nab Aat, «ntbien Etelä*'
Korean Bäslalistipaoloeen ^ h t a j ^ '
keholttaa kaOdda nukbehalUttdt-^^'
sen parlamentin Jäseniä yhtirmääa,
'kansan pnotdle. Hän saapui ^f-'
ongyattgUn sen JäUteen tnm'Poh-'^;
Jols-Korean armeija-^ollvaUoUta.i*''
nnt SeooUn* " ' ,^
• pfiiikanpnnglKa pltftmasäSittt
puheessa" t^8n'^'^F'^'•"^'J"*'*°lT^1»aw''
kalkki soslaUstipnolneen jäsenet'
talsttiJuon Bheen b a l i l t n s t a l a ' <t«
seelilsta Interventiota vastaan.
mlsta j a pitävät tavoitteenaan koh­den
tuhannen aUekirjoituksen hank­kimista.
Wlnnlpeg. -r- Kuuai tämän kaupun­gin
johtavaa lakimiestä ovat aUeklr-joittaneet
Tukholman rauhanvetoo­muksen
ilmoitetaan tääUä. Heidän
joukossaan on nun. E. J . MacMurray.
Joka on enthien liberaaUhaUituksen
jäsen, j a lalnloatijakunnan ent. jäsen
tuomari LewLs St. George Stubbs.
Muut lakimiehet ovat Stephen Sawula,
Joseph Zuken, Wasy: 8wystun j a J .
Buriak.
DaUU ja kxjaHL
MITEN FILMATAAN?
monta t^vittäbi on ammuttu; ketä Ja
minkä vuoksi, siitä eivät arkistot m i ­tään
tiedä. SotUaat oUvat täydeUisen
mieUvallan alaisia.
Saadakseen rauhanpuolustajia vas­taan
syytepohjaa ennakkopäätöksen
nojalla oUvafe vaUanpitäjät lakkautta-on
JO
iäli^ 14 miljoo­naa
Ottaora.— Canadan •väklluSiu ko-hoaa
hiljalleen j a saattaa tulevan
vuoden aScuaikoina sivuuttaa 14 m i l ­joonan
i a j a n , todetaan täällä tilastol­lisen
tohhlston väkilukutilastojen pe­rusteella,
kaikessa tapauksessa p i ­detään
varmana, että kun tulevassa
kesäkuussa toimitetaan yleinen väen-lasku,
että maan väkiluku on aina­kin
siltoin islvuuttanut il4 miljoonaa,
TilastcaUsen toimiston tiedot osoit­tavat,
että maan väklluSoi on lisään­tynyt
sitten vUme vuoden kesälc. 1
päivän yhteensä noin 296,000 hengellä
ollen vUme ficesälcuun alussa yhteen­sä
13,845XMN> henkeä.
Viime kesäkuun 1 päivänä arvioitiin
eri maakttnnissa olleen asuickaita seu­raavasti;
Ontario 4^12000
Quebec ^.. 3^6,000
British Columbia - l,138/»0
Alberta ; ; . . . . . . . > . . 895/)00
Saskatchevan . . . — 8 7 4 X > 0 0
Manitoba . . . . . . . . . . . . . . . . ^. 795,000
Nova SCOtla . . . . . . . . . . . . . . . . 658X)00
New,Brunswlck 522.000
Newfound^nd 355,000
Prince Edward M , 96.000
Norttoweot Terrltorles . . . . . . 10,000
Yukon >>.:.... 8.000
Yhteensä 13,845/100
IHumettu n e u v o stolUttoIalnen
elokuvamies A. I. Ptushon selittää
ohecUlsessa artUikellssa fihnaami-senvtekniUisen
puolen mielenklln-
. toisia keinoja.
K U K A T JOTKA HAVISIVAT
MAAN SISÄÄN
E i kuitenlkaan kalkkia kukkia, jot­ka
avautuvat kankaalla, iUmata t a ­vallisin
(keinoin. Kerron teille kuinka
kuvattiin ne kauniit ahoUa kasvavat
kukat. Jotka esitettihi elokuvassa " K i ­vinen
kukka". Siirtykäämme ajatuk­sissamme
tämän filmin kuvaamiseen.
Edessämme on ahon näyttämökoris-teet
metsässä. Taiteilija Dushniikov,
joika esittää kuvanveistäjä DanUush-kaa,
seisoo suurten kirkkaanväristen
kukkien ympäröimänä. Hänen ojen­nettu
kätensä on tarttumaislllaan h ä .
nen edessään kasvavaan suureen ikuk.
kaan. Silloin kuuluu ohjaajan ko­mennus
Ja aholla alkaa tapahtua j o ­tain
omituista. Daniio vetää (kätensä
pois kukasta Ja peräytyy. Kaikki k u ­kat
kokoavat terälehtensä hitaasti
nippuun. Sitten ne hitaasti katoavat
hiukan avautuneisiin kukanvarsiin.
Tämän Jälkeen Itse varretkin hitaas­ti
laskeutuen (katoavat ahon nurmik­koon.-
Kääntdessämme katseemme taitei-
Jasta kuvaajaan huomaamme hänen
pyörittäneen koneen kampea päin
vastaiseen kuin.kelloi> osoittimen 111-
kasuuntaan. Hän käytti "palavaa
fUmausmetoodla päästämällä nauhan
ei alusta loppuun vaan lopusta a l ­kuun.
Mutta projektiokoneessa nau­ha
kuitenkin aina liikkuu samassa
suunnassa Ja sUloln tällä tavoin f i l ­matun
filmin esitys nähdään takape­roisena.
Tällaista filmiä esitettäessä näyU
tää kuin uimari, Joka on hypäimyt
pää edellä veteen, nousisi vedestä j a ­lat
edellä, sadepisarat nousevat maas­ta
avaruuteen, lentokone lentää pyrtt-tö
edellä jne.
Takaperoisen liikkeen aiheuttama
effektiä käytettiin juuri "Kivistä kuk­kaa"
filmattaessa. Kuvauksen t a ­pahtuessa
Danllo peräytyi «kukkien luo
ta, Jotka kokosivat terälehtensä: ja
hävisivät näyttämön alustaan. Mutta
filmiä esitettäessä katsoja näkeekin
Ukaperoisen filmauksen ansiosta m i ­ten
kukkasten varret ensin kohoavat
maasta Ja miten niihin kehittyy sitten
ihania kukkasia. Tavallista menetel.
mää noudattaessa olisi tavattoman
vaikeata aikaansaada tällainen vai
kutelma.
RATSASTUS JYBKÄNTERN
REUNALLA
YUdmainitut filmaustavat ovat
vain elokuvatekniikan aakkosia, sen
yksinkertaisempia keinoja.
Jatkuva filmausmetoodien kehittä­minen
on johtanut vielä mlelenidin-iolsemplin
ratkaisuihin.
Joskus on eduUL-iempaa rakentaa
filmaustudioon näyttämö kuin mat­kustaa
kauas kuvaamaan luonnossa,
mutta vielä edullisempaa on kiytiM
tavallista piirrosta kalliiden näyttä-mOIaltteiden
asemasta. Tätä tapaa
sanotaan "kuvauksen Jälkiplirustuk-seksi"
Ja on se laajassa käyUimi elo-kuvateolllsuudc&
samme,
Kblco asian ydin on sllnfi, että k u ­vaaja
kuvaa kahdesti samalle filmi­nauhalle.
Emin hän fUmaa näyt*
telijät Icäyttäen taustana matalaa
näyttdmöasua. Ja sitten samalle nau­halle
toistamiseen piirroksen. Joka
ikäänkuin täydentää puuttuvan näyt-tämörakennelman
osan. Tätä keinoa
voidaan käyttää myös luonnossa f i l ­mattaessa.
Olettakaamme, että valkokankaal­la
on esitettävä susien ahdistama Ja
jyrkänteen reunalle kUtävä 2—3 t u ­hatta
päätä käsittävä hevoslauma,
Eltel hevosia saataisi pysäyteUyä
syöksyisivät ne kalkki yhtenä lavll-nina
rotkoon. Viime hetkeUä kui­tenkin.
Jolloin onnettomuus näytti jo
väistämättömältä, tottunut hevospai-men
kuitenkin ehtii paikalle, ryntää
eteenpäin kääntäen laumon Ja ohjaa
sen jyrkänteen reunaa pitkin; On It­sestään
selvää, että tällaisen koh­tauksen
filmaaminen oikean jyrkän­teen
reunalla on mahdotonta. Meillä
el ole oikeutta vaarantaa ihmisten j a
eläinten elämää.
Filmaulksen ratkaisu on mahdoUi-hen
seuraavalla tavalla. Hevoslau^
man filmous tapahtuu ovoimella ke­dolla.
Hevoset laukkaavat määrät­tyyn
pisteeseen floolkka j a kääntyvät
siinä sivulle seuraten paimentaani.
Filmauksen ajaksi on elokuvakame-tan
objektiivin eteen; noin metrin
päähän siitä, asetettava arkki mustaa
t^aperla pienine aukkolneen, Jo>sta nä;
kyy osa kenttöä laukkaavJne hevosi­neen,
Filma'akeen tuloksena tulee nauhal­le
vain pieni osa kckonalsuudesta) j o ­ka
vastaa leikkausta mustalla pape­rilla.
Loppuosan valottts ei*^ pääse
vaikuttamaan, se jää käyttämättä.
Tälle osaUe on nyt fllmattavo lUäksi
jyrkänne. Käyttämällä pMrrosta jyr­känteen
asemasta se filmataan s a ­malle
nauhalle. SlUl varten ösete-taan
koneen eteen taos musta paperi,
mutta tällä kertaa siten, että se peit­tää
jo filmatun kohdan filmaten nyt
vain taiteilijan tekemän pUrroksen.
Katsojan silmien eteen avautuu täl­löin
jyrkänteen reunalla tapahtuva
järkyttävä näytelmä.
T A N K I N TELAKETJUJEN ALLB
Huolimatta poikkeuksellisista omi­naisuuksistaan
on jälkipiirrosmene-telroäsflä
yksi vlko kuvaus on wo-ritettava
kahteen kertaan. Kehittyvä
elokuvateknilkka on jo kuitenkin rat­kaissut
tämänkin pulman niin että,
tällaiset kaksolsosat vokiaan kuvata
samanaikaisesti. Tämä tapahtuu
perspektiivistä yhdistelevää menetel­mää
käyttämällä. Sitä on käytetty
nun, laajalti "Kultaista avainta" f i l ­mattaessa.
Jos olisitte tätä elokuvaa turnatta­essa
käyneet "Mosfilmin'^ studiossa
olisitte nähneet ihmeelliset näyttä-mölaitteet.
Noin neljän metrin pääs­sä
korkealla jalustalla seisovasta f i l -
makamerasta on ikäänkuin Ilmassa
rUppuva. alaosastaan vinosti leikattu
seinä. Tämän seinän edessä, sen
alaosaan kiinnitetyUä telineeUä nä-emme
l>uremarin osaa esittävän tai­teilija
Martinsonin polvUlaan. Hä­nen
takanaan, noin 12 metrin päässä
seinästä ovat permannolla Ourema-nin
tavattoman suuret foutafooriset
(näyttamöUlset) Jalat. Näiden j a l -
kojen edessä liikkuu Surattnon asuun>:
"^Dukeutunut näytteUjätär Shagonova.'
SlhrtämäUä kojetta eri suuntiin Ikoet-taa
elokuvaaja löytää t i l a i s e n pis­teen.
Jossa Jalat näyttävät sppeuiu- :
van Duremarin etuohiUa oleyoan ole- 'j
Olakseen. Kuvaa esitettöessä katsoja i
sat sellaisen vaikutelman kuin^^nor^r
maalikokolsen Duremanln edessä lUk*
kuisi pieni nukke, Buratino,
Elokuvien valmistuksessa sattuu
sUloln tällöbi tapauksia, joiden to^
teuttaminen saattaa olla hengenvaa*»;
nilUsta filmaukseen osallistuvUIe
näytelijölUe. Esimerkiksi filmissä.
"Kaupunkimme nuori mies" oU estf v
tettäVä kohtaus. Jossa neuvostotank-k
i ---voiniennettuaan saksalaisen ty-i<
khi - * pabiaa telapyöriUään maa- ,
han ryhmän saksalaisia hyökkääjiä.
Tällaisen (kohtauksen fUmaus ol->
keine tankkelneen j a saksalaisia e^lt-/.'
tävine näyttelljöineen on mahdoton­ta,
sehän on luonnolUsta. SUtä buo-
Umätta tällainen kohtaus ott l i i m a t*
tu. Kohtaus tUmattlin neuvostolUt^
tolalsen elc^kuvaajan B; - Oorbatshe* v
vin erikoismenetelmää käyttäen.
6—6 neliömetrin suuruisella maas-tomaUUla
kuvattuh — 100 — ^ k u ­van
nopeudella — sUlä Ulkkuva p l e -
noistankki. jonka pituus oU 60>-80
cm. Tämän Jatkeen kuvattUn toimes­sa
paviljongissa — käyttäen valko­kangasta
taustana —- saksaloisia esit­tävät
näyttelijät. Kuvauksen olka-tm
kamera valaistiin ^sinisellä, valolla; ^
näyttelijät taas oransshivärisellä v a ­lolla.
Kone. jolla kuvaus suoritettUn
oli varustettu kahdella yhdistetyllä
nauhalla. Lähinnä objektUvia ollut
nauha o l i (herkkä ainoastaan siniselle^
valolle, ei lainkaan oranssln^risellft ^
valolle. Toinen taos o l i herkkä I(&I'«:
ktUe väriVAloiUe. Kuv.aamispr9$^in
aikana sininen valo-, joka heijastat
kankaalta, et päässyt vaikuttamaan
toiseen nauhaan, siUä ensinunäinen
oli sivelty erikoislakalla; jcka ei päOs*
tänyt siniiitä valoa lävitseen. ' l
Tuloksena oli, että kankaasta l^el»
jastuva sinhien valo, k tm se pääsi en* >
slmmäiseen f Umlnauhaan, valaislvika^-
ken vapaan, näyttelijöitä ympäröivän
valon. Toiseen naiÄaan.ei sininen?
vato vaikuttanut, sillä ensimmäisen
nauhan lakkaus esti sen. Oranssin- •
säteet. Jotka läpäisivät esteettömöstl
ensimmäisen nauhan, heijastivat
näyttelijäin (kuvat toiselle naUhälle,$
kun taas ensimmäiselle jäi ainoastaan
heidän siUttfettlnsa. KuviaamlEen
päästyttyä ensimmäinen nauha k e ­hitettiin
Ja sen Jälkeen, vastaavan
(Jatkoa seuraavalla sivuUa)
Mii m
1 ,
OmiHelutnme 70-vuolhalle < _
JOHN RITARILLE
Hilma Ja Armas Andersobt
Crelghton Mine, Ont, 1%
il
73-
Veikko Miettisen
mttistolle
Kaatoi meren takana bdnäkoim
81 p:nä 1944. .
Ei ole vuodet pitkät voineet tuo­da
lohdutusta ikäväämme, vaan
aina kaipaamme rakasta Veik­koamme.
Isä Ja ÄIU sekä slsko perbebieea^
HAUSKAA SYNTYMÄPÄIVÄÄ
HELMI KANNISTOLLE
HEINÄKUUN 27 P:NÄ 1950
Everypody Ukes you
And Z don't wonder why,
You couldn't be much nicer
No matter how you try.
Everybody» hoping arul
To be among the rest,
Thls day wUl bring you aU the things
That make you happlest. >
TOIVOTTAVAT
Adele Mäki
Mary j a Arvi
Eino Babnlnen
Toivo Kantonen
Tyyne ja H^Ige
HUda Koskbien
Liimea ja J a n L i nd
Fanny. Bontlnen '
Blary ja VUi Poutanen
Olavi Lundgren
Tauno Nelimarkka
RuusaKarl
Pekka Kärkkähien
A. Lambert
Reino Keto
Väinö Salo
Emil Hänninen
Victor Whlte ;
Janle Shlelds
Valpas Jarvls :
Marion
E. Peltoniemi
Vähiö Aho
Bir. j a Mrs, A . Koski
SUDBURY, ONTARIO;
n ,