Vapaus, November 19, 1949

              sivu 2 Lauant., marrask. 19 p. — Satiirday, Nov. 19
of *1nn'>h f^ntMtVf BH"
aUUbed No7. etb 1917. AtithortMd
ML M60od d u i ii|«a br UM Vcttk
,<3tfloe Ocpaxtment, Ofeteva. Fta>-
nibcd thUee «eek^: T a e s d f t y c,
•nniradajrs « sd S i t a c d ^ tqr T m t i i
radUblsc OonuMnjr U d , st 10»>ia
AtfTcstutiv ntw tMo rapiieitloB.
(• ^rViTTT: i i' i'f' 5?
TbdJVfallalM: 1 Vk, 740 • kk, tJO
1 vk. 7J« i kk. 4 »
Kostnppoliitiisuus ja sen merkitys
Toiypuolueen ediBUjien edesottamisia ei voida kovinkaan usein
kannattaa, miitta sellainen näyttää olevan joskus mahdollista. Gordon
Graydon M . P. (PC, Peel) osui suoraan naulan kantaan tiedustelles­saan
marraskuun 16 pnä hallitukselta, että onko tehty ja jos, niin
minkälaisia sopimuksia, joiden perusteella Canadan teollisuus on
jäänyt lapsipuolen asemaan atomivoiman kehittämisessä rauhan tar­koituksia
varten? Mr. Graydon varoitti aivan oikein, että Canadan
i^öjlisuus voi tulevina vuosina jäädä pahasti kehityksessä jälkeen,
j i ^ , siltä kielletään Yhdysvaltain toimesta atomivoiman kehittäminen
teollisuuden hyväksi. Ja huolimatta siitä, mitä hallitus tnahdollisesti
vastaa, muistaa sopii Canadan kansallisen tutkimusneuvoston presi-dentm
tri C. J . Mackenzien lausunto, että Yhdysvaltain kon^essin
l^Tma laki on sulkenut Canadan teollisuuden ulkopuoliseksi. Tämä
lön^raagillinen tilanne, sanoi tri Mackenzie.
"•^'"Yllämainitut seikat antavat lisävaloa ulkoministeri Pearsonin
puheelle, minkä häp myös piti marraskuun 16 pnä alahuoneen istun-
IHÄJSa OtUwassa. Hän propagoi "ei-sopimusta Venäjän kanssa atomi-
?a¥^§sa" käsityksen puolesta ja selosti asiaa mm, seuraavasti:
^ T ;"Ncuvostoliiton johtajat, patologisesti peläten, kaikkia yhteyksiä
^ l ^ i f tn kanssa, pitävät itsepintaisesti kiinni siitä, etteivät he voi hy-
'M^ksyi heidän suvereenisuutensa rajoittamisen tarpeelUsuutta. Ca-
»likda, Yhdysvallat ja Yhdistynyt 'Kuningaskunta katsovat, etteivät
Jlcansat voi pitää kiinni muinaisesta suvereenisuuskasitteestä, säilymis-
'^pllisuutta etsittäessä." — Globe and M a i l , marrask. 17 p:nä
Mitä muut sanovat
'l '^j^^isäksi ulkommisteri Pearson sanoi, etteivät "venäläiset luota
^kansainväliseen atomihallintoon, mikä heidän väitöksensä mukaan
tQlfSl anglo-amerikkalaisten määräysvallan alaiseksi . .
i,- Toisin sanoen venäläiset pelkäävät juuri sellaista tilannetta, mis-tsä
Canada tällä kertaa on — Yhdysvallat kieltäisi siltä atomivoiman
ijcehvttämisen rauhanomaiseen teollisuustarkoitukseen!
;i Eikä maan suveneerisuudesta luopuminen rajoitu yksinomaan
liajiQjnivoiman käytön kieltoon. Ulkoministeri Pearson esitti viime
'keskiviikkona pitämässään puheessa koko sarjan valituksia yhdysval-
^täläilta isännöimistä vastaan. Hän toisti hallitukfen puhemiesten
lännenkin esittämän "varoituksen" ettei Yhdysvaltain j a Canadan vä-
»lisiä* suhteita sovi pitää itsestään selvinä asioina, ilmeisesti viitaten
»siihen, ettei liittohallituskaan vastaansanomatta hyväksy Trumanin
hallituksen kaikkia ukaaseja. Hän viittasi suurta huomiota saanee-ibeea
lentosopimukseen, missä Canada on antanut "sopimuksen" mu­ltaan
yhdysvaltalaisille vissejä etuisuuksia, mutta Yhdysvaltain halli,
^us §i ole tehnytkään vastapalvelusta. Näyttää siltä, että Yhdysval­tain
hallitus ei ole saanut maansa lentoliikenneyhtiöiltä suostumusta
;ja niinmuodoin presidentti Truman on voimaton. 'Mutta jos joku
«rohkenee väittää, että .WaU Street, hallitsee Yhdysvaltoja, hänet lei-
«nataan heti kerettiläiseksi I
."Ulkoministeri Pearson esitti hurskaan toivomuksen, että jonkun-
^Jainen ratkaisu pitäisi löytyä Newfoundlandin sotatukiasemien suh-
'ieejit missä Yhdysvaltaiti laki ja oikeus määrää mitä canadalaisten
.tauhaan sopii. Hän viittasi siihen tosiasiaan, että laillisilla canadalai-
'silla passeilla kulkevia ihmisiä on häväisty Yhdysvaltain viranomais-
'ten toimesta ja kielletty pääsemästä" rajan yli jne. .
^ Mutta tulikohan ulkoministeri Pearsonin mieleen se, että kaikki
:nämä protestiaiheet Yhdysvaltoja vastaan, imissä hän oli tuhannesti
oikeassa, eivät ole sattumalta tulleita yliluonnollisia tapauksia, vaan
ikiertämättömiä seuraamuksia siitä tuomittavasta kosm(^oliittisuu-
^esta, mitä liittohallitus on kansainvälisessä politiikassa seurannut ja
.'mitä se vaatisi Neuvostoliitonkin toteuttamaan? Luopuminen Ca-n^
dkn suveneerisista oikeuksista — Marshallin avun ohjelmaan ja
!^iliUitin paktiin liittyminen, sotatukiasemain myöntäminen yhdysval-
'talaisille joukoille Canadassa, atomivoiman teollisuuksissa kokeilu-
^keudesta luopuminen jne. — on tuottanut juuri sellaisia tuloksia
mitä^ vastaan ulkoministeri Pearson nyt joutuu protestoimaan. Ja
BTHtä enemmän Canadan suveneerisuudesta luovutaan Yhdysvaltain
jiyväksi, sitä suurempiin vaikeuksiin me kansakuntana joudumme ja
Ipäinvastoin.
I T o s i a s i a nimittäin on, että puhe "muinaisuuteen" kuuluvasta
i!"suveneerisuuskäsitteestä" on tuomittavaa kosmopolitiikkaa, mikä
(1t^i£ftetyssä muodossaan tarkoittaa tänä päivänä tätä: Kaikkien mai-
Jden pitäisi luopua "muinaisuuteen kuuluvasta" itsenäisyydestään,
i<S£i,' Amerikan suucpäaoma voisi niitä mielin määrin komentaa ja
Iriistää. Marshalloiduissa maissa tämä kosmopoliittisuus on sumu-n^
rho, jonka verhossa hallitsevat piirit kaupittelevat kansallisia it.se-
TOääräämisoikeuksia ja luovuttavat sotatukiasemia, sekä auttavat
«omien teollisuuksiensa ja ulkomaamarkkinainsa kuristamista, Yhdys-jväfiain
hyökkäävän imperialismin hy-väksi. I '
I ' . Tässä on syy, miksi kosmopoliittisuus tuomitaan vääränä "kan­sainvälisyytenä"
kautta maailman työväenliikkeen taholta. Siinä
bn syy, miksi Canadan ja kaikkien muiden maiden kokemukset toi-
;^en ipaailmansodan ajalta ja sen jälkeen osoittavat, että parhaat ja
^uotettavimmat isänmaanystävät löytyvät sittenkin työtätekevien
p*oukkojen keskuudesta, jotka arvostavat ja puolustavat omien mai­densa
suveneerisuutta.
Munivat nahkamunan
Meille on kerrottu ja vakuutettu, että jos ei olisi sosialistista
Neuvostoliittoa, ei Euroopan kansandemokratian maita, eikä demol;-
«lattista Kiinaa, niin tämä maailma olisi autuas rauhan tyyssija missä
manna ja hunaja vuotaisi kaikissa kansainvälbissä neuvonpidoissa,
dfutta sosialistinen Neuvostoliitto, salaperäisyyden ja itsekkyyden
peruskuva, on pilannut tämän hyvien länsivaltojen paratiisin.
.u\ Näin teoriassa. Entäs käytäntö? Länsivaltojen, Yhd}'svaltain,
jfetannian j a Ranskan ulkoministerien juuri pitämä Parisin kokoug
^{i^aa tähän kysymykseen vastauksen. Kuten tiedetään, tämä Pari-i
i r i konferenssi, vaikka siihen eivät osallistuneetkaan "pahat" Sosia­a
l i s in edustajat, ei saanut mitään ihmeitä aikaan. Päinx^astoin, jos
^ l ä joitakin uusia sopimuksia tehtiin Saksan uudelleen militarisoi-fliiseksi
kuten saattaa olla mahdollista, niin ne päätökset on pidetty
•tfisusti suurelta yleisöltä salassa. Vain epämääräisiä "vuotoja", vih­jettä
j a huhuja on tähän mennessä julkaistu Parisin konferenssin
dioista.
* ' ! ' Mistä sitten oli Parisin konferenssissa kysymys? Otaksuttavasti
^ ^ s a n tilamteesta. Mutta muistaa sopii, että Ernest BeyJn, BoberjL
j ^ u m a n ja Dean .Acheson olivat vajaa kuusi viikkoa sitten ^ a s ^ -
'ingtonissa neuvottelemassa samoista asioista ja heidäit "latkassiQataJ'
pistettiin s:lloii» taivaisiin asti. 'Kysv-mys on nyt siitä, että mikä
ihmeen hoppu oli vaivaisen kuuden viikon kuluttua järjestää länsl-
SMBKOM. yJOS
SXHKOTITOUeiLIf!
Ajatella niin, että atomivoimaa käy­tetään
pääasiassa atomipommeissa e i ­kä
rauhanomaisen teollisuuden hy­väksi,
oa samanlaista Jos ajateltai*
siln, että sähkövoimaa käytetään pää­asiassa
sähkötuoleissa. — Andrei G r o -
myko, pahassaan Y K : n istunnossa
atomipommin laittomaksi Jidistamisep
puolesta.
• • •
F A G E R H O L 2 M I N ' ^ t f V A E N -
MALLITUKSEN" SAAVUT08
Työttömyyden Varjonen (Suo­men
nykyisen sos. dem. hallituksen
"vahva mies" Ja suurpääoman e r i -
koisluottamusmles) totesi saavutta­neen
meillä luonteen, mikä viittaa
sen kroonillisuuteen. T^mä on eräs
tärlceimmistä työväenhallituksen a i ­kaansaannoksista.
Pääministeri on
luvannut työttöoUä ensi talveksi 75,000
ja Varjonen go/XH). On syytä palaut­taa
mieleen, että Pekkalan halUtuk-sen
aikana ei ollut ollenkaan työttö­miä
. . . Asiallisesti "työväenhaUituk-s€
n" talousekspertin esitelmä ei s i ­sältänyt
mitään uutta ja odottama­tonta.
Mutta sen juoksutus ja henki
yhä y<rijiiistiiii
Uniot, työväenpuolueet/ Idriskf^ärjestpt ja
uudet yhdistykset esittävät va^tälaiiäeita
antavat oivallisen näytteen siitä kyy-nllllsyydestä,
jolla Varjonen Ja koko
"työväenhallitus" ovat" asettuneet
suurpääoman palvelukseen. Nyrkin­iskuja
pöytään j a pamppua palkka-työväestöUe
— vapaat kädet kapitalis-teiUe:
siinä on ohjelma! — S K O L :h
äänenkannattaja. Vapaa Sana, Hel­sinki.
• •. •
OSTIKO MUBRAY
SIAN SAKISSA.
Jos, kuten Bethlehemln sopUnuk-sessa,
yhtiö lupaa lisätä hallituksen
eläkkeeseen sen, mikä puuttuu sadasta
dollarista kuukaudelta, painostusta
vähennetään paljon demokraattiselta
puolueelta . . . O n myös oikeudenmu­kaista
olettaa, että Trumanin hallitus
katsoo niihin suuriin rahareserveihin,
mitkä voinrat kehittyä, hyvinä markki­napaikkoina
hallituksen bondeille.
Hallitus voi myydä tappionsa bohdien
muodossa yhtiöille työläisiä varten.
Pankit voivat myydä hallituksen bon-deja
ja ostaa niitä lisää . . .
. . . M u t t a , s i i h e n sisältyy poliittis­ten
etuisuuksien lisäksi varjopuoliakin.
Trumanin hallitus on tällä vyyhdil-lään
vakavasti heikentänyt asemaan­sa
pioneerien, vanhusten keskuudessa
jollia on miljoonia ääniä. Teollisuus­laitosten
eläkkeet eivät anna mitään
tämän päivän vanhoille, mutta hei­dän
täytyy maksaa paljon. Bethle­hemln
sopimuksim Jms. sisältyy yk­sityisen
Blue Crpss lääkintäsuunnitel-man
suuri laajennus. On täysin sel­vää,
että mitä laajemmaksi tällainen
suunnitelma saadaan, sitä vähemmin
on tekosyitä hallituksen lääkepalve-lusta
vastaan. •
Pienliikkeet . . . eivät tuskin tykkää
tästä yhtiön tukeman vakuutussmm-nitelman
rohkaisemisesta. Sillä vaik­ka
suurten yhtiöiden takaamat eläk­keet
voidaan toteuttaa ,selvää kuiten­kin
on etteivät pikkuliikkeet voi sel­laisista
menoista selvitä . . .
Tämän suuren kokeen lainopilliset
seikat eivät ratkea vuosikausiin.. M i ­tä
tapahtuu jos yhtiö tekee varari­kon
. . .
Lopuksi tämä sopimus on rikas po­liittinen
kokemus työväenjohtajille
Murray ja kump. ovat saavuttaneet
voiton minkä arvoa ei voida määri­tellä
ennen kuin he ovat turvallisesti
haudassa... Joku on ostanut sian
säkissä ja tarvitaan monta vuotta en­nenkuin
tulee selväksi kuka on sen
omistaja ja ennenkuin sika tulee pun-mtuksl
. . . — Raymond Moley. News-week-
julkaisussa marrask. 14 pnä.
Toronto. — L P P : n Ontarion naäa-kuritajaoston
johtaja A. A. B ^ L e Od
MPP Julkaisi viime vlikt^aVuoktien
korottamista vastaan lausunnon, Jk»-
sa sanotaan nua. seuraavaa: ^*^u«i
vuokrien korotuqiäätiMcBen vS&ryyron
nostattanut niin paljon suuttumasta
väestön keskuudessa, että Ontaiiön
hallituksen pitäisi heti kutsua lafnläa-tijakimnan
istunto Joulukuun' 15- tiiil-väksi.
Jolloin tämä vuokrien k b n ^ -
päätös astuu voimaan." '
Mr. MacLeod kävi v.t. pHäiplnisteri
Dana Porterin luona ja esit^ 'välittö­mästi
hänelle tämän ehdotuksensa.
Mr. MacLeod selosti asiaa edelleen:
"Liittohallitus määräsi tämän vttärär
mielisen vuokrien irrotuksen neuvot­telematta
asiasta parlamentin Ja maa­kuntien
kanssa ja. kokonaan imhpit-taen
ne asuntolupaukset mitä se a n ­toi
kesäkuun vaalitaistelussa . Ja
kärsimysten lisäämiseksi määrättiin,
että tkmä i>äätös astuu voimaan kym­menen
päivää ennen Joulua'.'
Järjestdrylteien ylelstofmlnnan. .Bev.
John Wa£läiid sajivg iate^ tmilHnidfff^
sa: "TSaai vuötoaiiääräj»^ «aL'epiUn»
himUlinen. n>Skri8tillinetx Ja läpeen^
häpeäUineaf. •
•Työlfifetea > tmlot; <äuttdiali ](i^l<m
(sotaveteräläilai jirjestö); kWäco)lr-
Jestöt, tySvipi poiutäset piiohMet.
kuhittajaM yhdlstj^tset, kultttmrlj^r
Jestät Ja muut kahsalairten ryhffMIt
ovat' lähettäneet Ottavaan jfraU^'
UrjettiE vudkxiett IfJorck
vastaan. - -
Toronton kaupiugm konträiuiauta-kmman
ehdokkaana <det« Stemkxt
S i i i i th saiud. että vuoktien kerottaniis-päätös
o n l a h t a s in samoi^ta^ltreiätft
mistä t u l l e e k i n mälU&ys znint&.tie-rusteella
alenhettliii tätr(mt<diäsien
pikkuomista j ien v<>rovapau«raJaW. (ko­rotettiin
siis kdtien yiir^l/ tlSiöA
määräykset tuUvat Bay StxeetUta., fi>
nahssipääoman keskuksesta.seitti mr.
Smith Ja lausui viiöicrien koÄHtaml-sesta:
"Se oh osa hyliötäj^ses»
Tässä" lausmmos^ seUtetään edd- Ä * ^ " « p » ^ * » » . - *
Autatyöläisten unlon Tonmton neu­vosto
tiedoitti 10.000 iäseneösi nJimissä
mr. AbbottiUe, että vu6kr%illa^atta-mlsMsa
on Jätetty "täy^eöe^ huo-mloonottainatta
Canadan. v9tBifin t a i ­peet"
j a selosti, että "vuokrien korot«
taminen oikeuttaa vaatiinukset pai-kankorotusten
puolesta." >
Samanlaisia uutisia on-:saainiiiut
kymmeniltä eri p a l k k i k u n i i l l t a ; Ja
kansalaisten kalkkia elftmftnaloja
edustavien Järjestöjen Jä Idfkköjen
piireistä. Kaikkialla tuomitaan vuok­rien
korotus Ja kaikkialla .etsitään
parhaita mahdoUIsla JärJcMymlsmt^-
toja Joukkotahdon Julkaiftmista j a
toteuttamista varten.
leen, että Frostin hallituksen ^se}vä
velvollisuus on kutsua lalnlaatijakun-nan
kokous laatunaan päätöslauselma,
missä liittohallitusta kehoitetaan pe­ruuttamaan
vuokrien korottaml^iiää-tös
Jä esitetään, että kysymys "vuok­rista
Ja asunto-oloista otettaisiin kes­kustelun
alaiseksi uudenvuoden Jäl­keen
kokoontuvassa liitto- Ja maakun­tahallitusten
edustajain konferenssis­sa"
missä harkitaan perustuslaillisia
asioita.
'Minä, ja toverini J ; B.. Salsberg
MPP ,esitämme tämän kysymyksen
kaikille Ihmisille Joiden kanssa pää­semme
kosketuksiin ja L P P tekee
kaiken voitavansa saadakseen peruu­tetuksi
mr. Abbottin paheeäisen mää-r
räyksen", laiisui rnrT^acLeod selit­täen,
ettei mr. Porter antanUt hänelle
varmaa vastausta ehdotuksesta, mutta
lupasi kuitenkin harkita asiaa.
Montrealista saapuneista uutlstie*
doista ilmenee, että St. Laurentin
hallituksen päätös korottaa vuokria
18 Ja 22 prosentilla- on allföuttanutl
laajamittaisen suuttuminen väestön
keskuudessa. Montrealilaifiet vuokra
laiset rupesivat ensimmäisestä häm­mästyksestään
selvittyään Järjesty­mään
katuneliöittäiia Ja alUeittafh-lEo-tiensa
puolustamiseksi hallitukäto. Ja
klinteimistöh ondstaijien könspitatiot^
vastaan. Kaikkialla kuuluu vaatimUiii'
"Peruuttakaa vuokrien korotusmää-
Torontossa, missä asuu y l i 80;000 Ih­mistä
huoneisto- Ja huotlevUokralal-sina,
on vuokrien korotuksen lisäksi
tulossa joukkomiittalTven tiäätOaalto;
Täällä myös vuokralaiset näkevät jär­jestymisessä
ainoan -pelastuksen.
Toronton kontroUiläutakunta, joka:*
vastaanotti Stewart Smithin, -valtuus­mies
Simsin Ja valtuusmies Freediii
Johtaman edustajiston, lähetti Otta­vaan
sähköisanoman Jossa kehoitet-tim
viivyttämään vuokridh korotusta;
Montrealin -vuokralaisten järjesty­minen
on kehittyneempää kuin muu­alla.
Park Extensionissa, kaupungin
asutiisalueella, muodostettiin vuokra­laisten
toiminnan komitea protestiko-kouksessa
minkä puheenjohtajana
toimi Rev. Bodger. Muissa kaupun­ginosissa
on pidetty samansuuntaisia
kokouksia ja nimiä kerätään protesti-kirjeiden
alle. Y l i 250 suuttunutta
kansalaista muodosti viikko sittei)
Quebecin vuokralaisten l i i t on nimisen
järjestön yhdlstäinään vuokralaisten
i^pajuoim>^fcarhun
ti^&sa fifötftäiitsissa
BdUnU. ~ (SrS) — Marraännm 8
pmi läbtl ndimleiilnen metsastysseu-
.fue IIomantsiQ^IfaarTan Siikakan-kaidcaalle
jahtaamaan karhua pe-saitääqL
K ^ u ^ s j i a t l i n l r i n hereUle Ja
vJOBj mnt^.fttfjmniäiiet laukaukset
^ t ^tfr p a b d n . T ä l ^ Lä*
•* ' " oUeelta Sq)o Leinoselta Ic^pul-
Port Arthurissa vai-oustutaan
vat panokset. Jojoin Uivasttmut kon­tio
rpitä^ miert» J o A t L Tämä lähti
Juodcsemaan ,j)a]BOoh suoalueen y li
karhun t a v o i t t M i ^ . häntä uhkaa-vastL
TaUöin kuitenkin Stilo Leino­sen
isä M a tU Leinonen Ja aetä Otto
Leinonen saivat karhuun kuolettavan
osuman. XoiHiö^li 150 kiloa painava
naaraskarhua MeÄliittakooni että^ L e i ­noset
ovat ezmenkin olleet menestyk-semsellä
kai^u^OBdilla. X s k e t ^ m he
ampuivat ^rSKn ^ n t i o n puusta. .
Kä^teeiite&evä nuotti-
^irjbitiisfi^miBkeksintö
Ruotsalainen Karlquist on
keksiityt i^nte«nt^evän kojeen
nuottien klrjoittaijaista varten. Hän
ioh kehittänjrt; h^bnett^ 8 vuoden ajan
yhdessä dharlesrniinlscn veljensä
kanssa. Tul^uena on maailman en-simmäineii
f p t o t ä ^ nuottien Ja
ttiicstin latötnlskra Keksijä matktis-taa
nyt Nev T o r k i i n . missä hän aikoo
fieuvetella köje^ myynnistä Ja sen
iesittelystäi Kojeen valmistaminen on
tuUut nukraniä^ 100,000 knmnua.
Aikaisenunin. viilcon vaatinut 1 ^ voi­daan-
nyt sttoritt^^ 9 tunnissa, mutta
kbjeh nopeutta aiotaan vielä lisätä,
keicsinnölle oh haettu patentti.
ratt Arthur. — T U y i tulla tuikahti
Jä- Jouhi tulee tidVetf aaufcana, tuodm
tullessaan moäa kiireitä, etenkin jär­jestötoiminnassa.
Tuskin enää ehtii
kiintiöllä yhtään yötä tm-läcua. nukku­misesta
puhumattakaan. Kinä olen
vieiäkm Ollit i<rpgn>Pi<p sivussa jär-
Jestdhommista. mutta onpa tuota työ­tä
sitä enempi jakaneet toisille; B u u ^
lUn^ ^ U ä Submto itsäAisyysjuhliea
komiteaan Ja osaston vallstuskoml-teaan
Ja sehän se yhdessä sitävarten
vaKtun komitean kanssa Järjestelee oir
kein arvtdckaan tilaisuuden Joulukuun
«^päivän Illaksi h a ^ e . Ohjehna t u ­lee
vanxtasti silloin olemaan arvokasta
Ja tilaistiuteen sopivaa. Myöhemmin
huomautetaan millaista ohjelmaa
siellä esitetään. •
AUi harjoittaa väkeään "Kulkurin
morsianta" varten kiireellä ja vom
mennä takuuseen, että tämä joulujuh­lien
näsrtelmä vetää vertoja edellisille
näytelmille. Olen sen verran tirkis-teliyt
oveiireiästö, että huomasin siel­lä
olevan täydet melninkit, mutta m i ­nulla
ei kuitenkaan ole vielä prikul­leen
tietoa inlllaiiien tuo näytelmä on.
Hyvä se on. he vahi vastaavat.
. Naisten 20. päivän hommasta ei enää
kaimata mainita. Riittänee k im sa­non,
että ne suuret myyjäiset ovat
ovella Ja ahkerat emännät ovat olleet
siikkapuikot Ja neulat käsissä muq-vaillessaan,
sellaisia ihania teoksia.
Joita sitten toivotaan ostohaluisten
meiltä ostavan. Myyjäisistä saaduilla
-SITÄ:
TÄTÄ.
— Vuomia 1851. siirtyi postilaitos
;Canadan hallitukselle.
B.C.
Valtuusmiesehdokkftftikffie Jdnes ja E j l g ^ Ruddell
tai^telei^t falniiftHi&ti|Mgvaatonufa^
Kremlin muuri on
korjattu
Lontoo. — Mcskovan radio tiedot­taa,
että kaksi mailia pitkä Kremlin
muuri, sen 19 tornia ja viisi majestee-tiUlsta
porttia on saatu täydellisesti
korjattua.
Tänään Kremlin muurit näyttävät
niinkuin ne olisivat vasta äskettäin
rakennetut, vaikka, ne rakennettim
450 vuotta sitten, kertoo radio.
Korjaustyössä on täydellisesti seu­rattu
muurien alkuperäistä muotoa Ja
vieläpä on käytetty samoja ki-viäkin,
joista muuri alunperin rakennettiin.
Vancouver. — B . O. £9ectric-yhtiöa
kunnalttstaminen 'on'-' ajiuci^t>stimiit
yhdeksi tärkeimmists taistteltdöri^-
myksistä täällä Joulukintn 14, päivähä
pidettäviä ku!hnallisyadleii»a; X»*
!rie 'Refcrm lAg^eiatfonini nimlttäij^t
yaat>uu8miesehd<AäQaat •. jtttis?
Jones' Ja, E3ein Studdell orva^: luyaQ-neet
toimia kaikin i K i h o i i i I k l z n i i ^^
tamisen jä kyytimaik^ujei) sil^^titäitii-sen
puolesta siinä t a p a i i l K l ^ että
heidät valitäah tulevan yuääen vai-
(tuuston jäsenikä.
"Minä j»yrin valtuusniiäjäcjl tä­män
vuoden k t m n a l U s v a a i e ^ edi?-
itääkseni taistelua ]S; C . - l a c i c t r i e - ^ -
tiön lauonalilstaaäf^ j a ks^jrtto^
sujen' älentanilseksl ^ i ^ ^ l e itiiaö^
leen", sanoi. mrs. JOne&
ön yhteiskunnallisesti oA^ti^- liir
kennejärj^telmä. N ^ ä « 3 r : r l ^ i m^
saa 25 senttiä j a paiylius-Äti^^^^p^
ipohjois-Amerikan imante«t^eUa "I^-
nä vuonna siellä ruvettJtn irakettta-maan
32 miljoonan däUarikt vo^aälä-talaista
vericostoa.. Jonka ayulla-ix>ls-tetaan
raltlolUkeime vaitaka«ltiat<t. S e
tehdään pyytflznättä v t i n ä t t h ^^
atooatakaan nikkeUä. ^ "Jos- jse.
daan tehdä Toiantossäi -voi^äi^^ se
itehdä myösädn Vattcouve*is«u^ Ö^^
viimein aika kminäUidtati;. B : C.
d e c t r i c j a .pitää se .kfty]ä^iiä$ä.T
hyödyllisenä yrityksenä. JBiänäÄs-
; Täällä .todetaan,' että B. C . Eaectric-yhtiöh
l i e r l n ^ t j|^5^ftnaac5Ut ovat bi»>-
.mattavasti k o i i ^ m m a t kuin muissa
Canadan suurikaijpjingetssa. Sitä i o -
'distaa seuraava vertaileva (taulukko:
Vancouverissa
Tönmtossa ..
~Monta«alls8a
Otta-vassa^ ..
la kyytiä $1.«)T
16 kyyMa;*i.oo -
i « kyytiä $1.<Ä) •
16 iQTrtlä •l.OÖ
Mr. Ruddell p^n.yhtyriyt mra. Jone­s
in lausuntoon JB, ,q. Eleotrici^ kun­nallistamiseen
i^ähden ja luvannut
taistella kyytimaksujen alentamisen
puolesta, .,
K a i k k i a valitsijoita kehoitetaan
iiuolehUmaan; siitä, että hcddän n i ­mensä
ovat; äänfstyeiluetiteloissa Ja
menemään ystävineen äänestyspai­koille
Joululpiun 14 pnä.
valtojen ulkoministerien uDsi konferenssi Palosiin? Olisiko asiat
siten, että Bevin ja Schuman kutsuttiin kokoukseen saamaan uusia,,
imääräyksiä .Achesonilta? Jokatapauksessa on selvää, että Parisin
konferenssi heti Washingtonin konferenssin jälkeen oli avoin tun­nustus,
että VVall 'Streetin miehillä on hätä. He näkevät, että Mar-,
shallin avun ohjelma on epäonnistunut. He käsittävät, että Saksan
tilanne on heidän oman härkäpäisyytensä vuoksi tullut huonoa pa­hemmaksi,
mjkäli asiaa katsotaan Wall Streetilta päin. He käsittävät
että Englannin punnan ja muiden marshalloitujen ihaiden rahan ar­von
alentaminen syventää ja pahentaa kehittyvää talouskriisiä. .Siks;
"\Vall Streetin miehet vaativat, kuten Marshallin avun haljintotsaari,
Paul Hoffman äskettäin kaunistellen selitti, että koko mar^alloidun
maailman täytyy nyt alentaa tullimuurejaan ja suosttta uusiin myön-*
nytyksiin itsenäisyytensä menettämiseksi, jotta Amerikan moiiopo-listit
saisivat lisämarkkinoita "liikatuotannolleen", ^ a i k k i merkit -
viittaavat siihen, että Yhdysvaltain valtiosihteeri Achesoh lensi täl^
laisilla "eväillä'' varustettuna Parisiin lukemaan lakia Britanman jä '
Ranskan hallituksille ja tekemään niiden edustajien kanssa uusia •
kauppoja kaikkivoivan yhdysvaltalaisen dollarin hyväksi.
'Mutta vaikka "paha" Neuvostoliitto ei osallistunutkaan tähän
konferenssiin, se näyttää kuitenkin pyöräyttäneen pelkän nahkamu­nan.
jonka sisältö on hyvin kyseenalaista laatua ja sekin vain "väli-aikaisuuden"
ansiosta. Näyttää siltä, että asianomaiset valtiomiehet
ovat yksimielisiä vain sosialismin -vastustamisessa, onutta erilaisten
etupy>'teiden vuoksi he ovat erimielisiä useimmissa muissa perusky­symyksissä.
Samalla tuntuu, että Wail StreeUn midiet eivät voi
itse aiheuttamaansa kriisiä ratkaista ukaaseja antamalla Mardialloi-duille
maille. Parempi olisi, että Acheson lentäisi Moskovaan neii*^
vottelemaan asioista, joista tähän saakka ei ole haluttu sovittelumie-,
lessä neuvotella — idän ja lännen -välisestä yhteistohninriasta rauhan
h\Täksi.
taminen meikltsee lisää; tUIdja kun-
(nalle, tehokkaampaa l i l k e m i c^
rempia teitä Ja alhädstmp^ Isyyti-maksuja",
sanoi miö. Jpnejk
''Kunnalliiataminen j a aThalsemniat
kyytimaksut ovat ensitli&Ua n^nim
ohjelmaEsani tämän, vuoden^ -raitPl-talstelussa.
llyydäh t^ldää U«|iä->
tustasine tätä ristiretkeä: vatten yaa-
«lipäivänä'^ sanoi valtuusiniesäidokas
Jones. • -. V
Lä Rose-iio^eal^
inyyliin; C ^ ^ ^ ^
$75^00 hintiaslta
TOMnto. -~ Qqtaltin ensimmäinen
hop^ikaivanto. L a Rose, myytiin v i i ­me
tiistaina täällä.75.000 dollarin h i i i -
nasta uusille omilstajlile. Jotka perus­tivat
sitä varten fittlver Harry Mlnes-
^Qltoisen yhtiön.- -Vuoteen 1920 men-
.nessä oli 'kaivajanosta saatu hopeaa
noin t7.<)00.000 unssia, arvoltaan noin
,lO; miljoonaa dollaria. Viime -vuosi­en
aikana on kaivatito ollut vuokrattu­na
» jonka ajarMcttluessa kaivaimosta
ön saatu noin kaksi miljoonaa unssia
hopeaa/
.- 'Uusi yhtiö aikoo saada kaivannon
tuotantctomtoon! tulevan vuoden a l ­kuun
mennessä^/^-Viereisessä kaivan­nossa
stioritettujetf^tulosten väitetään
johtaneen BaBosen-ostamiseen.
,— British .q<4umbian pääkaupunki
Victoria perustefjiin v. 1843.
varoilla yritämme tehdä hjrvää työtä
sairaalassa viruvien kanssalhmistem-me
hyväksi Ja onpa meillä ilo antaa
muutama, dollari meidän suomalaiselle
osastollekin. Jolla nyt tulevien Jä jo
menneidenkin kuukausien aikana on
suuria rahamenoja kun laitetaan mei­dän
Punaista Puistoamme kuntoon
ensikesän. lauiujuhlia varten. Siellä
on jo tehty paljon työtä, joten voi­daan
sanoa, että yhteistyö on karttui-saa
Ja n i i n se on ollut puistossakin.
Mutta, rahaa sitä tarvitaan yhä uu^ia
valmisteluja Ja suunnitteluja varten,
siis yritetään pistää hihat heilumaan
kaikilla rlntaoälla.
Meidän kuorot kajahutteievat sel­laisia
ihania sävellä, että pieni haa­limme
on sen voimasta pullistua ja
johtajamme liuthe heiluttaa tahti­puikkoa
sellalsäla -varmuudella, että
kiskasepa 'vähäkään nuötlii -vierestä'
n i in "stop" tykkänään; ei sitä niin
meimä, Ja taas utiäestaan: K u n n a in
harjoitellaan Ja keul&öja pullistellaan
niiti'ennenkuin vtibsi on loppunut saa
tännän kauiiungin j a ympäristön väki
kuulia kauniita lauluja, joista toiset
säavätaivan kyyneleet silmiin kirpoa-maan>
Jos saa suunkin kauniiseen nau­run
hymjryn.. Niin. sellainen on mei­dän
kuoromme jä sellainen on meidän
nuori jä etevä Johtajamme ja tällaiset
ovat meidän aidcarat'joulu- Ja muut
kiireet.
P i t i puhua vähän kuoron erikoisista
putubjuhlistakln. Jotka ovat tk. 26
päivänä. Mutta piti minun puhua
itoisistakin puiu^nsyöminkeistä. Jotka
ovat jouluk. 26 päivä, siis tapaninpäi­vän
iltana j a ne Järjestää valistustoi-riiilämta.
Siihen Juhlaan kutsutaan
nyt jo varhain kaikki osastomme Jä­senet
ja pyydetään, että jokainen jä­sen
toisi mukanaan ainakin yhden ja
useammanko. ystävänsä, naapurinsa
tai kuinka vain. Pääasia on, että t u l ­laan
silloin viettämään Joukolla sel­laiset
puiironsyöjäiset. että el tarvitse
lisää ennenkuin seiuraavana vuonna.
PESULAITOKSEK MAINOSTtS
Me takaamme ettei vaattej-revitä
koneilla- Kaikki tehdääni
-lelllsesti käsin.
• • •
KAUHISTUS
— Isä. onko totta, että Aaialia.:^
käy laulamassa vangeille?
— On ja muista se jos aiot faonai
taa räcoksen poluille.
• . • *
KÄSITTÄMÄTÖNTÄ
Tenttu-iivari tuntee _
outoa psjjolnvointia ja kun ei naa«
kaan auta; menee hän \-alittaaa2
vaivojaan lääkärille. Lääfc&Ttt
mittaa asianmukaisen tutkimuis-
Ja^ julistaa tuloksen: —^-^m
— Teillä oa vettä keuhkoissa
Iivari vuorestaan päivittelee:*
— Sehän on käsittämätöntä..
toistakynmier.tä vuotta olen kiyt»^
nyt juoma-aineena vain pirtua jaat
tenkm on vettä keuhkoissa.
• •
AIHEUTTI PItOBLEEMA.\
; "Lääkäri, muistatteko kun viiaB
kesänä suositteUtte, että menisin
naisten kanssa ja jä:täisin pois miB
lestäni liikeasiat?"
"Kyllä muistan. Miten se on va;
•kuttanut?"
•"Erinomaisesti, mutta voisit
sucsitella Jotain, jonka avuUa
mieleni takaisin liikehommiin?"
• . • • • •
Oppifas: "Kenen kanssa
oli naimisissa?"
Professori: "Voi poikani,
sinä opit tietämään, että Minerva
viisauden jumalatar? Siksi hän
ollut naimisissa.
Tilaisuuteen pyydetään Jokaisen tai
melkein jokainen ' tuomaan -vapaata
ohjelmaa. Siten voimme olla varmat,
että tästä lilasta muodostuu sellainen
i l t a . Jotta vielä ?en muistamme tule­vinakin
tapaninpäivinä.
Siis kixulemiinl — Tyyne.
Työttötnyys kaksinker-taistiii
MOhtfealis^
MontreaL,' — Täkäläisen työttö­myysvakuutus
viraston, antamien tie­tojen
mukaan o l i Montrealissa viime
Port Arthur. — Liikennetapatu
johtuu paljon siitä kun kadut OT"
liukkaat ja autojen on vaikea
mäkiä ylös. Nyt marraskuun 14 p
iltana lähti Studebaker auto WaTer
kadun mäkeä takaperin alas
seurauksella, että se tuli mrs, Beli
Wllsonin vuokrataloon,
ei. kuitenkaan menetetty sillä aj
pelastui takaperin kiitäneestä
ta.: ; • • -
• » •
Fort Willia}ni£5a tapahtui murha j
itsemurha kun 39-vuotias mr.
ampui vaimonsa Elizabethin yöllä
tensa. nukkuessa kamarissa ja
jälkeen itsensä. Heidät mole-löydettiin
kuolleina iltapäivällä.
J . W. Cookin lausunnon m"
murha oli tapahtunut kello 2 ai
yöllä.. Lapsista toinen on 3 ja toinc
2 -vuoden ikäinen. Syytä tekoon
tiedetä.
... • • • .
63-vuotiaän suomalaisen mieh'
Wllllam VViidan sanotaan yrittänee
tehdä itsemurhan leikkaamalla toir"
kunsa poikki. Tämä Abitlbi-yhf^
kämpällä Ombabikassa työskenneli
mies vietiin Armstrongin sairaa
Jossa hän on vakavassa tilassa liial
;li£en verenvuodon takia.
- .• - « •
Metsästysaika on kohta ohi,
monta uhria se on vienyt
-vuorma Ja monet ovat eksyneet:
sästysmatkaUaan. Fort Wi'i
kotoisin olevaa mr. Andruskia,
on ollut kadoksissa 18 vuorokautta.
ole löydetty vaikka satoja henl
on osallistunut hänen etsinti
Hänen kohtalonsa on vielä tuntema
ton, mutta mr. Andruski uskotaan kui
tenkin kuolleen metsään, sillä M
neliä ei ollut ruokavaroja eikä talri
vaatteita. — TAS.
viikolla 16,171 työtöntä henkilöä
y l i kaksi kertaa enemmän kuin i
maan aikaan viime vuonna, jolloin
rallinen työttömyysluku oli 7,5641
keä. Työttömien rekisteriin m(
tyistä o l i 4,300 naisia ja 11.871 mie^
Montrealissa ilmoitetaan olevan r
535,000 työläistä, jotka ovat t
myysvakuutuskomission kirjoissa.
; jos. canadansuomalaisllie sanottai­s
i i n , suoraan j a peittelemättä, että
enemmistö pteistä <m valheen J a v l l p in
kannattajia, n i i n tällaisen keksinnön
esittäjälle sanottaisiin, että "painu
nyt niin pitkälle missä ptiqpuri kas­vaa".
:
Mutta Torontossa ilmestyvä " M a h -
tiniiesten" i e i i t i . Vapaa Sama on k y l ­l
i n julkea tällaisenUn törkeyden esit-tämistä
vätten.
Vapaa Saha sanoi torstaisessa t o i -
mitu^EtrJcolnksessaan Itsestään sen
"vaatimattoman" kÄsltykseh; että se
on "Canadan suomalaisten suuren
ei^mmlstOn äänenkannattaja", joka
l l f r prosentin canadftlateena ei väli­tä
tuon taivaallista siitä; ndtli Suomen
vlralUnen edustaja tSSltt tekee —
mutta välttää tanteädn. lierta ties
ndB& perusteella, että se o n "snoma-lataenlÄtl"!
TVytykääbnme nyt s i is toteamaan
v a i n aen, ettft v a p s i ; QaiUt. pitftä t t -
aOSxi^ todn:^lhnan v i ^ M f i t J o ^,
nadan suomalaisten suuren enemmis.
taa äänenkannattajana".
Mutta kunflndastrialisti 'syytti j o -
U n aika sitten ."senaattori" Tokoita
puolueellisuudesta Suomessa antamis­taan
lausunn(ästa/.nlin Toront<m V a ­paa
Sana rien^r^ymmärtämään" Ja
"selittämään'v summiehensä valheel­lista
puolueällsuutta seuraavasti:
'Vjt on knitcnldn asia nilfl. im-täi.
siaa»^andttildm mat-loiinlestea
inUaiihin dl oikeastaan
sovi aivaa valonrastt sahtamna...
jos me rtttnlBhnme -vanhaaa maa-ban
menwniäa... idiii toaidiva
laelduua t t t f a u t d n m e c t ^^
ta koin tiaaiUB-Vapaaa Saaaa^Ja
tpeha» I iliMita.tiliiimr, kuhik» san-tia.
Ja mahtoAia inkyxöiti.. me
otetniBe...'* {V*. S.jfaamuk. S pnä
^ Kuten huomatftaa. Vapaan Sanan-tcämltus
hyväk^>.''matkapuhtina''
Tökotn pnoloMllfagt selostukset Suo-messavja;
sanöer-Tldä suoraai:^ että
se- menettälsi-itsr samalla tavalla J a
valdbtdisi <demtarttomasta soomudes-taan.
J a tällainen lehti väittää olevansa
"Canadan suomalaisten suuren enem­mistön
äänenkannattaja"!
Siten tehdessään Vapaa Sana esit­tää
sen mahdottoman väitteen, että
Canadan suomalaisten sirari enem­mistö
"ymmärtää^, hyväksyy jtf to­teuttaa
ijoiitiikan, initä e i voida ilmian
valheita oikeuttaa!
Luvalla sanoen, se on häväistys C a .
nadan suomaltiisten suurta enemmisp
töä, myös Vapaan Sanan rehellisiä l u ­kijoita
kohtaan, huolimatta heidän
poliittisista mieUjpiteistaän.
Mutta minkä vuoksi Vapaa Sana
nyt n i in pöyMeilee "suuriiudöjaan"?
se haltiaa esiintyä ."koko kansan"
puhemiehenä n.s. "Ptblästakaa lapset"
Järjestön politikoinnin hyväksi.
Vapaa Sana ei uskalla edes omille
kannattajilleen sanoa totuutta, nimit­täin
sitä, että "Pdastakaa lapset" jär­jestän
Johto on ratkaisevassa määräs­sä
kaikkien, täkäläisten maanmies-temioe
kontrollin j a vaikutusvallan
ulkcqmoiella. Vapaa Sana^ mutisee
Jotakin "Sucmesta Krydetyistä" j o h -
tohenidlölstä j a Torontossa "valitus­t
a " komiteasta Jcaaka pitäisi edusta­man
kattkla Canadan sucunalaisla —
paitsi ei työväeujärjestöjä j a niiden
kannattajia. Tosiasia lucmnollisesti
on, että vissiltä vaikutusvaltaiselta
taholta pyritUhi siihen, että Suunesta
nimitettyjen johtohenkilöiden lisäksi
olisi pitänyt vetää joltaön työväen­järjestöjenkin
edustajia nuikaan — Jcs
kenan mielitään saada he
kannatuksensa — mutta Vapaan i
^jian byrokraattinen presidentti
Unhola löi nyrkkiä pöytään jv
kuten se entinen kuningas, että"
olen kansa", eikä siinä niinmuo
tarvita ketään muita, paitsi
ne Suomesta nimitetyt saivat arr
No, jos Vapaa Sana tulpe min
päiseksi, että se syö saippuaa
halkeaa, se olkoon sen asia. Jos
vanhoillinen byrokraatti lyö nj
pöytään ja sanoo, että "minä orfn
ningas", se käyköön täj-desta va
Sanan toimituksessa.
Mutta jos Vapaan Sanan
luulee, että Canadan suomalaisia
daan saada valheita levittamai»^
nyrkkiä pöytään lyömällä liit^
seHaiseen "avustustoiminuaff
suuri osa heistä järjestöinä,
Ja kansalaisina ei kelpaa, mm
se erehtyy pahasti.
Me nimittäin uskomme i^a
suomalaisten enemmistön
män Vapaus-lehden kanssa
.mieltä sUtä, että "ei sentiiä-äan.
olevan:
tusta ilman oikeudenmukaista
tusta". ,,
Lahjoittokcot ne, jotka ovai.
armon näiden torontolaistö
ruuksicn" edessä- Me tolvekato;
häpätöiset j a mitään m e r k i ^
mät tavalliset ihmiset osaaini^^
pysyä pois sieltä, mihin alhaa"^
tymme ei meitä oikeuta. —
koura.