1949-10-15-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, lokak. 15 p., — Saturday, Oct. 15 Onpui of fioBiäh UblUhed NOT. eth 1017. AtttlKSlsed mc McoxKi clAss mall by the Post Offloe Department, Ottawa. Pnb- Udied thrlce weekly: Tuesdays. nnmdaya azid Saturdays \if Vapaus PabUshlos Caa9Ui7 Lt<L, at 100-108 Km 0t Baätmj, Oni, Oaaada. Adrertistiic rates Ttanslattoa tree af diaige. TILA17 YbdTsrallolsaa: vk. « JO • kk. M S rkk.ai)o vk, TJOO • kk. S M vk. 7 M 6 kk. 0 0 Päätöksiä toteuttamaan Viime kesänä Sudburyssa pidetyn CSJ:n 17. edustajakokouksen pöytäkirja ja päätökset sekä tpk.n toimintakertomus ovat nyt Järjestömme jäsenistön käytettävissä. Todellisuus dessa nämä asiakirjat lähetettiin osastoille jo syyskuussa ja pieneksi kirjaseksi painettuina tpk:n toimintakertomukseen ja edustajakokouksen päätöksiin on nyt entistä helpompi tutustua niin yksityisesti kuin yhteisestikin. Tehokkaan ja tuloksellisen järjestötoiminnan perusedellytyksenä on se, että jäsenistö kokonaisuudessaan on tietoinen siitä yleisohjelmasta minkä toteuttamiseksi heidän järjestönsä toimii. Siksi on välttämätöntä, että nämä tärkeät asiakirjat jaetaan jäsenistölle niin pian kuin mahdollista, ja että kaikki jäsepet, mutta varsinkin eri toimikuntien ja komi-teain jäsenet tutustuvat niihin perusteellisesti ja osallistuvat keskusteluun niiden johdosta. Mutta edustajakokouksemme päätökset eivät ole mitään koristekappaleita, eivätkä ulkoa opittaviksi aiottuja opm-kappaleita, vaan käytännön ohjeita järjestömme toimintaa varten seuraavaan edustajakokoukseen mennessä. Tämä tarkoittaa, että edustajakokouksen päätökset muodostavat yleisohjelman niinkä toteuttamisen hyväksi koko järjestö toimii. Mutta edustajakokouksen laatimat päätökset muodostavat vain yleisohjelman, mitä Voidaan ja tuleekin yksityiskohtaisemmin täydentää ja lisätä paikallisten olosuhteiden vaatimalla tavalla. Siksi, kun näistä edustajakokouksen päätöksistä keskustellaan, ei riitä vain toteamus siitä onko osattu tehdä oikeita ja ajankohtaisia päätöksiä, vaan on lisäksi harkittava sitä, miten ja millä keinoin voidaan Järjestömme ohjelmaa parhaiten toteuttaa kullakin alueella ja eri osastoissa. Näin asiaan suhtautuen tulee Järjestömme yleisohjelma yleisesti tunnetuksi jäsenistön keskuudessa. Samalla kun me kaikin saamme tiedon aseita Järjestömme yleisohjelman toteuttamisen hyväksi, tehdään yksityiskohtaisia suunnitelmia paikallisosaston toiminnan elvyttämiseksi ja tehostamiseksi. Tutustukaamme siis CSJ:n edustajakokouksen päätöksiin jotta ne voidaan mahdollisemman pikaisesti toteuttaa maanmiestemme ja -naistemme yhteiseksi hyväksi. ''Pommi pannaan'' kampanja Canadan rauhanvoimien toimesta on aloitettu kansallinen kampanja "pommin pannaan" julistamisen puolesta. Tämä kampanja, joka on osa maailmanlaajuisesta rauhanliikkeestä, sai virallisen alun viime sunnuntaina Toronton Massey haalil-la pidetystä kokouksesta missä puhui Canadan rauhankong-ressin puheenjohtaja tri James G. Endicott. Hän sdnoi suosionosoitusten raikuessa: - "Tehkäämme pommi laittomaksi. Ja älkäämme pelätkö, jos meitä syytetään jonkun 'linjan' seuraamisesta — sillä me taistelemme rauhan puolesta — ja kansalla on rauhan tahto mikä voidaan toteuttaa." Montrealissa pitämässään puheessa tri Endicott selitti, että Neuvostoliiton lisäksi Kiina ja Tshekkoslovakia tietävät nuten valmistetaan atomivoimaa ja ne ottavat atomivoiman käytäntöön. Näinmuodoin taru Amerikan atomimonopolista loppuu kerta kaikkiaan, lausui tri Endicott selittäen: "Yhdessä Venäjän kaupungissa ön jo pienellä atbmimäärällä toimiva keskuslämmitys." Viitaten presidentti Trumanin äskettäiseen lausuntoon, että Neuvostoliitossa on tapahtunut atomirä-jähdys, tri Endicott sanoi: "Minä tiedän Venäjän suorittaneen atomiräjähdyksen viime huhtikuussa. Se ei ollut pommin räjähdys. Se oli huolella kontrolloitu tieteellinen koe kapeassa laaksossa, minne oli kasattu kaikenlaisia metalleja siinä mielessä, että nähdään räjähdyksen vaikutus niihin." "Kiinassa on 4 tai 5 edistyneintä tiedemiestä, jotka tietävät, miten atomienergiaa valmistetaan ja he tulevat valmistamaan sitä. Unhoittakaamme siis tarun Amerikan monopolista", sanoi t r i Endicott ja selosti edelleen: "Pohjois-Kiinassa on suuria ja rikkaita uraniumiresursseja. Takapajuiset kiinalaiset tulevat käyttämään laajassa mittakaavassa atomivoimaa hyväkseen paljon ennen meitä siksi kun me valmistamme pommeja;" Tehdessään voimakkaan vetoomuksen rauhan-kampanjan puolesta — atomipommin laittomaksi julistamisen hyväksi — tri Endicott tuomitsi ankarasti presidentti Trumanin julistuksen, että Amerikan pitäisi kaksinkertaistuttaa atomipommien tuotannon. Toiset voivat myös kaksinkertaistuttaa tuotantonsa selitti tri Endicott ja lausui: "Mihin tämä johtaisi meidät? Jos ihmiskunta tuhotaan atomisodassa, voiko Amerikka nousta ylös ja huutaa, 'huraa, me voitimme sodan ja meiltä jäikin 500 atomipommia?*" Tämän mielettömyyden vaihtoehtona ja ainoana ulospääsytienä on luonnollisesti se, että atomipommit julistetaan laittomiksi ja hävitetään, että atomivoimaa voidaan ryhtyä käyttämään tuotannon tehostamisen hyväksi. Nyt kun "meillä" ei ole enää atomipommin monopolia, kuten on virallisesti myönnetty, on rauhan ja koko ihmiskunnan pelastumisen vuoksi vaadittava entistä voimakkaammin kaikkien atomipommien hävittämistä Yhdysvalloissa, Venäjällä ja muissa maissa, sekä tehokasta kontrollia atomipommituotannon estämiseksi. Siksi Canadan rauhankongressin aloittama kampanja "pommin pannaan" julistamiseksi saa jakamatonta kannatusta kaikkien oikeamielisten ja rauhaarakastavien cana-dalaisten keskuudessa. Eivätkä canadalaiset rauhan ystävät _ole yksinään tässä taistelussa rauhan ja ihmiskunnan pelastamisen hyväksi. Vaikka Rauhanpuolustajain Maailmanliitto on vasta toimintansa alussa, kuuluu sen alaisiin järjestöihin yksi kolmasosa koko ihmiskunnasta, eli 700,000,000 ihmistä kaikista kansoista ja kaikista kansalaispiireistä. Erikoisen innokkaasti ovat eri maiden tiedemiehet ja taiteilijat Rauhanpuolustajain Maailmanliiton työssä mukana, m.m. 60,000 tiedemiestä käsittävä Tieteellisen työn tekijäin kansainvälinen liitto kokonaisuudessaan, kaikki huomattavat atomitutkijat jne. Muista järjestöistä on mainittava jäsenmäärältään yli 80 miljoonainen demokraattisten naisten kansainvälinen liitto, erinäiset nuorisojärjestöt ja ennenkaikkea Maailman Ammatillinen Liitto. Selvää on että tällainen valtavan suuri kansanliike saa SYNTYMÄPÄIVIÄ Tänään täyttää MatU Toisto Sylvan lakelta 81 vuotta. Nikolai Kiriharja Meadow Portagesta 70 Ja Alex Koskei» Tinunlnsistä 65 vuotta. Lehtemme yhtyy sukulaisten Ja ystävien onnitteluihin! Rajkin— Titon salaliitto Viime syyakmuBa k&ytiin Bada- ! Himmler antoi vielä sen ohjeen, että Mitä muut sanovat -SOTAMOBSIANKIN" T E K E E TUNNUSTUKSEN . . . Atlantin pakti ei ole niin popu. läärinen Euroopan kansojen keskuur dessa kuin me luulemme . . . MahdoL lisuus Joutua atomiseen ristituleen el lisää niiden innostusta . . . Mitä me luonnollisesti tarvitsemme, on paljon lujitettu Y K Ja koUektiivlnen t u r - vallisuus . . ." — Dorothy Thompson. pestis» oikeodcnkiyM salaliitto» Taataan, joka kavaltaja Titon soo-ransMei » ohjeiden mukaan oli tol< miant trokarin lutnsantanvallan knkistamisekai Ja sen tbnaettaJeB Johtojien mnrluumiscksL Pääsyy-tettjrnä oli Laszlo VUfk, Joka erotettiin keaälanma oBunninlsterin tehtävästään Ja myöskin Unkarin työ väenpnolaeesto paljastctttnna Unkarin työväenlfikkeessä tidst» kymmentävvotta ohranana fidml-neeksi imperialistien vakoajaksi Isänmaataan vastaan tekemiensä rikosten vuoksi hänet taomittiin kuolemaan. Seoraavasia sdoste- •taan oikeudenluiynnissä paljastet. tnja yksityiskohtU Rajkin salaliitosta. Jota hiknisat uHuHBaal^set sanomalebtimiehet olivat seuraamassa: olisi pyrittävä saamaan i m q c m n v a l tioelimiin oikeistolaisia aineksia. R a j kin olisi erikoisen lidppoa suorittaa tätä tehtävää sisämtnistertassä, koeka hän 6& itse sisäministerhiä. V. 1936 Rajk sai tehtäväkseen s i i r tyä Ttiiekkoslovakiaan, Jossa hänen piti paljastaa kcnununistisen puolueen ulkomailta tulevan propaganda-ainehlston kuljetustiet. Koska R a j k ia mahdollisesti olisi ruvettu Unkarin USKO. TOIVO JA R A K K A U S ON MENNYT Chunjcking. — Tänään tänne saapuneet Kiinan hallituksen toimenhaltijat havaitsevat elämän täällä qlevan kaukana Peipingin upeudesta . . . Kaupungissa on samat avonaiset 11- kaviemärit, samat huonosti valaistut kadut Ja sama yleinen synkkyyden ilmapiiri. Mutta tällä kertaa on vieläkin pahempaa. Nyt ei ole sitä toivoa ja luottamusta paremmasta tulevaisuudesta mikä vallitsi Japania vastaan käydyn sodan aikana . . . ~ A P : n uutlstieto lokak. 12 pnä. : • • , • EI NÄYTÄ LUOTTAVAN Y K S I I Y I S Y R I T T E L I A I S Y Y T E EN . . . Venäläiset voivat ehkä kuitenkin antaa saksalaisille holhokeilleen joitakin myönnytyksiä mitä länsivallat eivät ole .katsoneet turvalliseksi antaa omille holhokeilleen. Venäläisten sotajoukkojen poistaminen, Itä- Saksan oman ulkopolitiikan 'kontrolli' Ja ehkäpä Jonkin verran aseis-tumistakin — nämä voivat olla etuisuuksia Joita tarjotaan fanaattisesti itsekunnioituksensa palauttamiseen pyrkivälle kansalle . . . Siinäkin t a pauksessa, tällaisella Venäjän ohjelmalla on propaganda-arvo Länsi- Saksassa — erikoisesti Jos sikäläisissä teollisuuskauppaloissa on työttömsryt-tä aikana Jolloin kommunistikomen-to pitää jokaisen saksalaisen nenän tahkon kivessä . . . — Globe and MaU, lokak. 11 pnä. TEORIA J A KÄYTÄNTÖ . . . Mr. Bert M . Jevett, Marshall-hallinnon edustaja, jonka tehtäviin kuuluu neuvojen antaminen työväen-asioissa, otti ( A P L : n vuosikokouksessa St. Paulissa. Minn.) puhujan paikan. Häh asiallisesti täydensi sitä "linjaa", jonka sihteeri Töbin luonnehti puheessaan. Marshallin "avun . . . siunausta" Euroopan nälkäisille ylistettiin Ja sen "ihmeellistä menes, tystä" kummasteltiin. Ja kaikesta lausuttiin runsaita kiitoksia sille " v l l - saudelley^ ja ' "kaukonäköisyydelle", jolla A r L : n johtajat ovat osallistuneet Marshall-suunnitelman toteuttamiseen, ts. amerikkalaisten Imperialistien "kylmään sotaan" sosialismia sekä kansandemokratiaa, kuin myöskin heidän omia imperialistisia k i l pailijoitaan vastaan. Tällaista sitä kuulee työväenkokouksissa, jotka ovat Bill Greenin j a P h i l Murrayn järjestämiä! M i i ^ l a i s e n soraäänen a n taakin tälle Ranskan hÄlituksen l u histuminen tämän "avustuksen" synnyttämässä kriisissä! . . . — Eteenpäin. • • • • . «. KIIAPUKESTIT Natslsaksmannlen vilsunikkari P a l le lauleli sodan aikana niistä krapu-kestelstä .Jolta Ryti, hänen marskinsa j a muut saksalaisten vasalliherrat rouvineen pitivät Leningradin valloituksen ennakkorlemujuhlaa vlettäes-sään. Palattuaan sitten nokka Jäätyneenä valloitusretkeltä Palle poloinen lauloi alla päin. pahoilla mielin: " E i ole mitään apua, apua, kun el tepsi Lapua, Lapua. mistä me saamme apua. apue$ lohdutusryypyn Ja krapua, krapua . . . " Liukas Luikku, Työkansan Sanomissa. SUOMEN YLEISRADIO 'Helnänkorresta näkyy mistä päin tuuli puhaltaa*, sanoo vanha sananlasku. Taantumus on Yleisradion asiassa pelannut pelinsä niin raaasti ja kömpelösti, että jokainen fjär-kevä ihminen ymmärtää, mistä on kysymys. Se paljasti itseasiassa korttinsa Jo julkaisemalla ennakolta Ruotsin tunnetuimmassa amerikkalalsleh-dessä, Dagens Nyheterissä, suunnitel. mansa Yleisradion 'puhdistamisesta'. Ennen Erkki Valan erottamista kielet-tiin toimittaja V i l i Bergmanin Neuvostoliiton katsaukset. Yleisradion esitelmäpäälllkköä syytettiin 'yksipuolisuudesta* sen takia, että hän oli osoittanut kiinnostusta Neuvostoliittoa ja kansandemokraattista Puolaa kohtaan. Asian poliittinen luoime on siis täysin selvä. Mihin taantumus siis pyrkii Yleisradion yhdensuuntaistamisella? Tämä kävi selville jo työläisten palkka- V. 1931 Rajk ryhtyi Unkarin v a l t l o l . lisen poliisin asiamieheksi toimien ensin ylloiipilaiden joukossa. V. 1934 hän sai tehtäväkseen siirtyä toimimaan kommuiiistisessa työläisnuoriso-liitossa Jossa hänen c l i paljastettava kommunistien salaiset kirjapainot. Koska Rajk itse kirjoitti artikkeleita illegaalisiin lehtihi, onnistui tehtävän suorittaminen. V. 1934 lopulla Ja v. 1935 alussa Unkarissa oli hyvin voimakas fasistinen liike. Jonka tarkoituksena oli murskata ammattijärjestöt j a luoda niiden tilalle Italian mallinen korpo-ratiojärjestelmä. Tämä haäke ncs-tatU sumta vastarintaa työläisten keskuudessa Ja synnytti useita lakkoliik-keltä. Joista tärkeimmät olivat metall i - ja rakennustyöläisten. Rajk siirtyi »saamiensa tehtävien mukaisesti nyt toimimaan rakennustyöläisten keskuuteen tarkoituksenaan lakon murtaminen. Lakon johdossa ollessaan Rajk sai aikaan sen, että päätettiin pitää suuri joukkokokous, vaikka poliisi oli mielenosoitukset k i e l tänyt. Mielenosoituksen jälkeen poliisi pidätti yli 200 työläistä ja laldto murtui. V. 1941 keväällä Rajk lähetettiin Unkariin. Täällä hän otti y h . teyden valtiollisen poliisin päällikön Peter Hainiln, joka ilmoitti Gestapolta pyytäneensä Rajkin kotiin lähettämistä. Rajkille annettiin nyt tehtäväksi ottaa yhteys kommunistien iUe-gaalelhln Järjestöihin j a ilmoittaa Espanjasta palaavat ut^arilaiset. V . 1942 tapahtui Unkarissa ns. suuria joukkopldätykSiä, jotka johtuivat Rajkin tuttavan, myös Eispanjassa o l leen Geierln ilmiannosta. Myöhemmin V. 1944 myös Rajk vangittiin mutta hän pääsi lokakuussa vapaaksi ilmoitettuaan olevansa valtiollisen poliisin asiamies v. 1931 lähtien. Saksalaisten joiikkojen mukana Rajk Joutui V. 1945 perääntymään Saksaan, jossa hän oli yhteydessä erään Stoltz-nimlsen henkilön kanssa, joka amerikkalaisten aviistamana pakeni länteen. Rajk sensijaan i l moitti palaavansa Unkariin.' Unkarin vapautumisen jälkeen Rajk saapui Budapestiin, jossa kommunistinen puolue toimi legalisena. Hänen toimintansa poliisin palveluksessa ei ollut tiedossa vaan häntä pidettiin mitä parhaimpana puolueen jäsenenä. Hän alkoi toimia Budapestin puolue-järjestöissä j a pääsi pian kohoamaan kaupungin puoluejärjestöjen sihteeriksi. V. 1945 elo-syyskuussa eräs Kovacs-nlmlnen amerikkalaisen soti-lasvaltuuskunnan Jäsen otti yhteyden häneen ilmoittaen tietävänsä Rajkin toiminnan va"ltiolllsen poliisin palveluksessa. Kovaes pyysi Rajkia ryhtymään tietojen välittäjäksi U S A : n lähetystön palvelukseen. Rajk Ilmoitti, että hänellä on n i in huomattava asema Unkarissa, että häntä ei kannata käyttää plkkutietojen välittämiseen, joten sovittiin, että Rajk tiedoittaa sellaisista asioista, joista amerikkalaiset eivät muuten voi saada tietoja. Rajk tiedoitti amerikkalaisille erikoisesti vasemmistolaisten järjestöjen toiminnasta v. 1945 vaalien yhteydessä mutta havaitsi, että amerikkalaiset olivat tietoisia oikeistolaisten järjestöjen kansandemokratian vastaisesta toiminnasta. V. 1945 lopulla tai 1946 alussa Rajk tapasi ensimmäisen kerran Marton Himmler nimisen amerik. kalaisen asiamiehen, joka oli tullut Unkariin vartavasten tapaamaan Rajkia. Rajk tiedoitti Himmlerille oikeistoainesten. maanalaisesta toiminnasta, j a sai häneltä tehtäväkseen aikaansaada kommunuistlsessa puo. lueessa Rakosin Ja neuvostovastaisen ryhmän muodostamisen. Propagandan avulla olisi saatava yleiseen tietoisuuteen, että kommunistinen puolue el ollut yhtenäinen, vaan että siellä oli myös R a j k i n Johtama oppositioliike. Rajk tapasi Himmlerin viimeisen kerran v. 1946 syksyllä, jolloin Himmler ilmoitti, että Rajk vastedes tulee saamaan ohjeensa Jugoslaviasta. taisteluiden aikana, jolloin radio oli työnantajain pääaseena leipänsä puolesta taistelevia työläisiä vastaan. I l meisesti taantumiis nyt kuvittelee, että saatuaan demokraattisesti ajattelevat radion virkailijat pois toimistaan se voi toteuttaa vielä pimeämpiä tarkoitusperiä." — Työkansan Sanomat, Helsinki. kpmBnmlstislssa piireissä epäilemään, antoi Unkarin valtiollisen poliisin pääUlldcö Peter Hatei hänelle tehtäväksi lähteä Espanjaan Icansalnväli-seen prikaatiin. Rajk mai^usti Tshekkoslovakiasta Pariisiin j a sieltä Espanjan rajalle, mistä hän siirtyi Espanjaan. Kansainvälisessä prikaatissa liänen tehtävänsä oli ottaa selvää, ketkä unkarilaiset osallistuivat taisteluun tasavallan puolella, sekä heikentää kansainvälisen prikaatin taisteli&untoa. Rajk pääsi siellä o l lessaan imkarilaisen Rakosi-pataljco. nan puolueosaston sihteeriksi j a r y h tyi harjoittamaan trotskilaista pro- Cigandaa. mutta paljastettiin Ja erottiin puolueesta. Taistelujen loputtua V. 1939 R a jk siirtyi Ranskaan, missä hän Joutui interiiolmlslelrille. Täällä hän Joutui yhteyteen Jugoslavian kanssa Ja havaitsi, että leirillä erikoisesti jug:oslaavlt harjoittivat voimakasta trotskilaista propagandaa. Hänen siellä saamansa Jugoslavialaiset ystävät olivat Mille, Stepanovic Ja Marko, joidefl kanssa hän oli Idintejis. sä yhteydessä. Syyttäjän kysyessä, mikä oli tämän jugoslaaviryhmän asenne. Rajk vastasi, että se o l i poliittisesti aatteeton, mutta että sen tarkoituksena oli v a l lankumouksellisen liikkeen heikentäminen. Leirillä ollessaan Rajk sai yhteyden Ranskan salaiseen poliisiin erään poliisiupseerin kautta. Tällöin hän sai tietää, että koko jugoslavialaisen ryhmän Johto työskenteli y h dessä ranskalaisen poliisin kanssa. Rajk sai tehtäväkseen ryhtyä samanlaiseen toimintaan unkarilaisen r y h män keskuudessa. Heitä oli lehrlllä 20,000 :sta internoidusta vain 60—70. Rajk oU leirillä v. 1941 kevääseen saakka. Tällöin eräs Gestapo-upseeri kutsui R a j k i n luokseen Ja ehdotti, että Rajk siirtyisi saksalaisten miehittämään pohjolsrRanskaan ja i l moittautuisi siellä työhön Saksaan. Hän ilmoitti Unkarin valtiollisen poliisin pääUlkön suositelleen heUle Rajkia. Tällä Gestapo upseerilla Rajk näki erään listan, jossa oli kaikkien jugoslaavien nimet j a R a j k i n nimet. Gestapo-upseeri P 3 ^ l R a j k i a selostamaan jugoslaavien toimintaa j a ilostui silininnähtävästi kuullessaan, että Jugoslaavien keskuudessa tehdään voimakasta trptskilaista propagandaa. R a j k i n siirryttyä Saksaan hän havaitsi, että siellä oli hyvin paljon jugoslaaveja, esim. Leipzigin lähistöllä oli jugoslaaveja useita ryhmiä. V. 1941 keväällä nämä jugoslaavit lähetettiin kotiinsa eikä Rajk muuten voinut tätä ymmärtää kuin että Gestapo o l i heitä auttanut. V. 1946 alussa &ovacs oli tutustuttanut R a j k i n Tibor Szönyiin, joka oli aikaisemmin toiminut Sveitsissä u n karilaisten troskistlen Johtajana. Szönyi oli palannut Unkariin Jugoslavian kautta j a tuli myöhemmin havaitsemaan, että melkein -kaikki trotskilaiset, jotka sodan jälkeen oU-vat palanneet Unkariin, olivat tulleet Jugoslavian kautta. V. 1945 Rajk sai yhteyden Jugoslavian lähetystön s a - nomalehtlattasheaan Brankoon, joka aluksi vakuuttautui siltä, että Rajk on Titon kannalla ja ilmoitti Rajkille olevansa Jugoslavian tiedustelutoiminnan johtaja Unkarissa. Hän teki usein matkoja Belgradiin ja toi aina terveisiä Milleiltä. Stepanovicilta ja Markolta. . V. 1947 kesällä Rajk vietti lomaansa Jugoslaviassa, jossa annettiin h u vila hänen käytettäväkseen. Täällä hän pääsi selvjryteen siitä, etteivät a i noastaan Rankovlc. Mille. Stepanovic Ja muut Ranskan intemolmislelrillä olleet jugoslaavit jatkaneet trotskilaista toimintaansa, vaan että myös itse "nto oli amerikkalaisten palveluksessa. Lomalla ollessaan Rajk tapasi kaksi kertaa Rankovicln kahden ke^en. Rankovic ilmoitti Rajkille tietävänsä Ramein aikaisemmasta t(dmlnnasta Unkarin valtiollisen poliisin palveluksessa. Todisteena hän esitti erään valoicuvan. Jossa Rajk v. 1931 oli eräillä kutsuilla yhdessä Unkarin v a i . tiollisen poliisin johtohenkilöiden kanssa, j a uhkasi paljastaa Rajkin, jollei hän ryhtyisi Jugoslavian asia-mleheksL Rajk vastasi, ettei hän tämän uhkauksen vuoksi ryhdy toimimaan asiamiehenä, vaan ssnvuoksi, että hän on samaa mieltä. Rajkin ihmetellessä, mistä Rankovic oli saanut valokuvan, tämä ilmoitti saaneensa sen Amerikasta, jonne U n karin valtiollisen poliisin arkisto o l i siirretty. Edelleen keskusteluista kävi ilmi, että Rankovic timsi Rajkin y h teydet Marten Himmleriin. ja ilmoitti, että Rajkin on suoritettava loppuun ne tehtävät. Jolta hän oli saanut. Hän korosti sitä, että Neuvcstolilton ja kommunistisen puolueen sisälle on saatava Rakosin ja Neuvostoliiton vastainen ryhmä. Rankovic ilmoitti edelleen, ettei riitä se, ettiä poliisin Ja armeijan johtoon saadaan nationalistisia voimia, vaan poliisi ja armeija kokonaisuudessaan oli saatava Titcn politiikan kannalle. Tätä varten a r meijan Ja poliisin upseereita oUsi lähetettävä Jugoslaviaan koulutettavaSc- Sl. Edelleen oU myös muille hallinnon johtaville paikoille saatava eng-lantilais- amerikkalalsia aineksia. Rajk sai tehtäväkseen v. 1947 vaaleissa auttaa Rankovicln Ja oikeisto-sosialidemokraattien puolueita. Rajki n piti perustuslain vastaisesti estää näiden puolueiden propaganda, ei s i ten, että siitä olisi ollut mitään haittaa, vaan tavalla. Jota nämä puolueet saattaisivat käyttää hjrväkseen vaalipropagandassa. Rajkto oli myöskin ehdotettava kommunistisessa puolueessa, että puolue ei kävisi taistelua kahdella rintamalla, vaan lopettaisi taistelun oikeistososlalldemokraatteja vastaan. V. 1947 lopulla tuli päiväjärjestykseen Jugoslavian ja Unkarin ystävyys; ja avxmantosoplmuksen solmiminen. Rajk sai tehtäväkseen järjestää niin, että Jugoslavian hallitusvaltuiiskun-nan Budapestiin saapumisen yhteydes sä näyttäisi siltä k u i n T i t o n Ja Jugoslavian politiikka yleensä olisivat kansan suosiessa. Sopimuksen solmimisen jälkeen Jugoslavian hallitusval-tuuskunta lähti R a j k i n seurassa met-sästysretkelle. Täällä Rajk sai ohjeL ta suoraan Titolta Rankovicln toimiessa tulkkina. Tito Ilmoitti, että Rajkin on pjrrittävä pääsemään henkilökohtaisesti kansan suosioon Unkarissa. ^ Tito ilmoitti tarkoituksenaan olevan muodostaa U S A : n tukema valtioliitto, joka .muodostaisi sotilasliiton Neuvostoliittoa vastaan. Aktiivinen toiminta Neuvostoliittoa vastaan a l kaisi, Rankovicln ilmoituksen mukaan, vasta sitten kun myös muissa kansandemokratian maissa oikeisto-ainekset pääsisivät Johtoon. Rajkin tehtäväksi annettiin nyt aseellisen toiminnan valmisteleminen sekä hallituksen jäsenten pidättäminen. Rakosin, Gerön Ja Farkasin l i k vidoiminen. Likvidoimista ei saisi suorittaa raa'asti, vaan asia olisi Järjestettävä siten, että yksi olisi kuollut sairauteen, toinen tapaturmaan ja kolmas olisi tehnyt itsemurhan. V. 1948 keväällä Rajk oli yhteydessä Ainerikan lähettilään Chapinin kanssa, joka Ilmoitti, ettei Amerikka vastusta titolaista politiikkaa. V. 1948 alkukevääUä' tapahtunut Unkarin työväenpuolueiden yhtyminen aiheutti suruta haittaa suunnitelmille. Nojautuminen katoliseen kirkkoon, johon Tito oU kiinnittänyt suuria toiveita, el onnistunut, koska koulujen kansallistaminen 1948 keväällä aiheutti katolisen kirkon vai^ kutusvallan luhistumisen. Rankovic korosti sitä, että on käytettävä hyVäk. sl erilaisia yhteiskunnallisia ^järjestöjä neuvostovastaisen mielialan a i kaansaamiseksi, mutta tämäicään ei enää onnistunut työväenpuolueiden yhtymisen jälkeen. Erikoisesti vaikutti suunnitelmien epä(»mistumlseen Komlnformin 1948 kesällä tekemä Tito-vastainen päätös. Jonka Rajk jo viikkoja ennen sen julkaisemista toimitti Titon tietoon. Lokakuussa 1948 Rajk kohtasi salaa 9t "Maasta se pienikin ponnistaa' CSJu} samlan osasto osoitti esi-merkikä kelpaavaa ttäineidktnitta hankkiessaan "JäUdkeräyksdlä" sievoisen summan Aku Korhosen sai-rausmenojen peittämisen hyväksi ja tehd^sään samalla kauniin lahjoituk-sen lehtemme Vapauden taloudellisen aseman tukemiseksi. I. Kitusen allekirjoittamassa Samlan osaston kirjeessä ilmoitettiin lokak. 3 pnä seu. raavaa: "Osastomme k<^ouksessa keskusteltiin laajasti Koriiosen kuoleman johdosta ja siitä keräyksestä, joka on ollut käynnissä. Me täällä vähän ihmettelimme, että J:aikki osastot e i vät ole vielä vastanneet tähän keräykseen, sillä meistä tuntuu, että tämä on keräys. Johon kaikkien t u lisi osallistua. Senpä takia me täällä päätimme panna toimeen sellaisen jälkikerä]^:sen josta toivonune saavamme vielä huomattavan summan . . ." Ja J . Isomäki kertoi muutaman päivän kuluttua lokak. 10 p. kirjeessään (myös Samlan osaston puolesta) seuraavaa: "Lähetän tässä mukana maksucsol. tuksen Aku Korhosen hyväksi suoritetusta jälkikeräyksestä. mistä kertyi $35. $12. Me emme voi nimittäin pitää säännöllisesti osastomme kokouksia ja siksi emme ole antaneet kokousilmoitusta lehdellemme Ja siksi päätimme tehdä tämän kertalahjoituk-sen." Vapauden johtokunnan puolesta liikkeenhoitaja Ed- Suksi vastasi Sar-nian osastolle mm. seuraavaa: "Olemme kiitollisuudella vastaanottaneet osastonne toimeenpaneman keräyksen tulot $35.00 edesmenneen Aku K o r hosen sairaus- j a hautajaiskulujen hyväksi. Osastoime on tässä osoittanut hyvää esimerkkiä. iSamalla pyydämme sydämellisesti kiittää osastoanne siitä $12.00 lahjasta* jonka lähetitte samalla kertaa Vapaudelle, i sekin on hyvä esimerkki, mitenkä tulee tukea omaa lehteä . . . " NIMITETTY EHDOKK\,4K<!i NEWWESTMIXSTER^s¥^ Kun New Westmiiisterin väliiäS«riM M edustajana v. 1930 lähden oS! wan ^hutmeessa ollut liberaaU l v " mas Rcid nimtettiin senaSfn vaaleja varten viisi ehdokasUL^ Labor.Proirr.^ve-puolueen SdS Maurice uÄiKKeeeSss a .R t"i"sHmha. n^jo ok"an'* otron" m *ni"ono'u rt^ eystvuöfiv tfiiA^c. mien. hiilenkaivajain ja k a S motyöläisteaiärjeitäjäni Samalla lähetämme Vapaudelle taa hänet vangittiin sen ioiidoti,, vaati botkottitoimenpiteitä SlZ Saksaa ja Japania vastaan, palattuaan hän ryhtyi j ä U e e n^ visesti toimimaan työväenliikkees^' - S I TÄ — Sault Ste. Marien kanava on kaikkein eniten käytetty kanava maailmassa. Unkarin alueella Jugoslavian sisäministerin Rankovicln. JokS selitti, ettei silloisessa tilanteessa voitu luottaa yksinomaan Unkarissa oleviin aseellisiin voimiin, vaan jugoslavialaisiin joukkoihin, joiden piti unkarilaisissa asepuvuissa tunikeutua Unkarin rajan yli . Tätä varten piti järjestää erikoisia joukko-osastoja. Samoin Itävaltaan piti koota joukko^osastoja lännessä olevista iinkarllaisista fasistisista pakolaisista, jotka Jugoslavian kautta olisi ku/jetettava Unkariin. Titon suunnitelmiin kuului, että J u goslavian kansalle selitettäisiin Unkar i n valmistelevan aseellista hyökkäystä Jugoslaviaan liittääkseen imkarilaisen väestön asuttamat Jugoslavian osat maahansa, j^maten oli järjestettävä rajavälikohtauksia, joita jo järjestettiinkin v. 18i48 lopusta alkaen. Tito o l i nito vakuuttunut suunnitelman onnistumisesta, että antoi jo o h jeita vallankaappauksen jälkeistä a i kaa varten. Rajkista piti tulla pääministeri, kenraali Palffystä, joka järjesti Rajkin Ja Rankovicln kohtauksen lokakuussa 1948, puolustusministeri, ja eräästä Jugosla,vlan asiamiehestä sisäministeri. Unkarin teollisuus piti järjestää palvelemaan Jugo. slavian 5-vuotlssuunnitelman toteuttamista. Tito ilmoitti, ettei hänellä ole mitään sit& vastaan, että joitakin paikkoja hallituksessa annetaan F e renc Nagyn johtamalle ryhmälle Ja muutamia paikkoja oikeistososialide-mokraateille. Vallankaappausta varten laadittiin yksityiskohtainen suunnitelma, johon Palffy V. 1949 alussa esitti joitakin muutoksia. V . 1949 huhtikuussa Bran-ko ilmoitti Rajkine, ettei ole mitään syytä pessimismiin, sUlä joukot Jugoslaviassa j a lännessä ovat Jo valmfi-na. Branko ilmoitti mjrös, ettei aseellista toimintaa ole tarkoitus rajoittaa ainoastaan Unkariin, vaan laajentaa se myös käsittämään sellaiset kansan^ demokratiat Joissa katolisella kirkolla on vahva asema, siis Tshekkoslovakian j a Puolan. KUMMAN TEET? — Godfrey pyysi minua menemään hänen kanssaan naimisiin ja tcke-mään hänestä onnellisimman miehea maan päällä. Mitä olet päättänyt telidä? • • » TOSIAAN Mark Twain yritti kykynsä mulcaa huvittaa vieraitaan. Eräs nainen kääntyi humoristin tyttären puoleen ja sanoi: "Sinun isäsi on hauska mies." "Kyllä" vastasi lapsi "silloin kun meillä on vieraita." » ' • • • » K I R J E TEPSI Kuuluisa pianopeluri ja orkesterin johtaja Elliot Lawrence sai joku kuu. kausi, sitten kirjeen eräältä philadelphialaiselta isältä. "Minä olen kaiKella tavalla yrittä-nyt saada poikani käyttämään'enem. män alkaa pianoharjoituisiinsa muL ta mikään ei auta. Hän on uskolli nen ihailijanne ja jos te läiiettäiiitfe hänelle lyhyen kehoituskirjeen se mahdollisesti voisi auttaa." Lawrence sai hiljattain toisen kir^ jeen samalta mieheltä joka oli iloinen ihmetapäuksesta poikansa pianoha: joituksiin nähden. "Kirjeesi oli loistava juuri sellainen joka saa pojan ymmärtämään miksi hänen olisi kiellettävä itseltään monta nykyajan huvia harjoittaak' seen pianoa tulevaisuuden unelman toteuttamisen vuoksi. Luulen ettei kukaan muun olisi kykenyt olemaan n i in ymmärtäväinen ja auttavainen.' Tämä isä sai myöheinmin tietää, että se kirje, nimenmuuttoa lukuu& ottamatta, oli sanasta sanaan sainan-lalnen kuin se, jonka kuuluisa pianisti Artur Rubenstein kirjoitti 15 vuota sitten, huolestuneen äidin pyynnös'i, pojalle, jonka nimi oli Elliott Law. rence. Suomalainen farmari löydetty kuolleena Port Arthur. — Kiitospäivän aikan; täällä tapahtuneissa tapaturmia menetti kolme ihmistä henkensä. Tuntemattomalla tavalla päähä! ammuttxma löydettiin autossaaii i^tu massa Kivikosken suomalainen lar mari W. Koski. Ruumis löydettiii tiistaiaamuna, sivutieltä, kotinsa lä hettyviltä. Antamassaan lausunnos saan maakuntapoliisi selittää, ett Koski on ampunut itseään .22 kalibe rin kiväärillä, joka oli vielä häne: kädessään. — ATH. PÄIVÄN PAKINA Saanevati(o lialuristin? ennemmin tai myöhemmin äänensä kuulluksi kautta.maailman. Rauhanpuolustajain työllä on siis kaikki onnistumisen mahdollisuudet kunhan vain kaikki "pikkuihmiset" esiintyvät yhtenäisinä ja toimivat päättävästi rauhan puolesta. Siksi pitäisi meidän kaikkien antaa aktiivinen ja moraalinen tukemme tälle Canadan ja koko ihmiskunnan parhaita etuja edustavalla "pommi pannaan" kampanjalle. Lukijamme varmaankin muistavat minkälaisen hälinän laski liikkeelle Suomen "työväenhallitus" Kemin l a kon alkaessa. "Kaplnahanke", "vallankaappausyritys" ja mitä muita s a laperäisiä tarkoituksia kommunisteilla lienee muka ollut. Suuret kaplta-^ llstilehdet lähettivät sotaklrjeenvaih^ tajiaan kuin alkavaan maailmansotaan. Jännitysartikkeleita solut v i r tanaan ulkomaille. Kommunisti A a l tonen oli pahuuden juuri j a aseveli Varjonen oli arkkleidceli Gabriel. Meillä oli sellainen käsitys, että - K e m i n työläiset, kuten muutkin suomalaiset työläiset, yrittivät estää elintasonsa laskua ja siitä koko Jupakka. K u n Kemin työläiset selltUvät. että he eivät aio kaataa valtiovaltaa, vaan saada leipää, n i in Fagerholmin h a l l i tus sanoi sellaisen olevan kommimis-tien salakähmäisyyttä j a k u n Fagerholmin kapitalisteja puoltavaa ""työ- Täenhallitusta" ei uskottu, n i i n Kemin nälkäiset työläiset ryhtyivät pitämään neuvottelukokousta keskenään. Asevelikenraalin Varjosen olkeakäsl Simonen oli saanut vihiä Kemin lakkolaisten koköusaikomuksesta ja tiedoitti siitä ylimmilleen. Fagerholm joka oli tapaamassa saksalaisia tuttaviaan saksalaisten mahtavissa linnoissa, palasi kiireellisesti estämään vallankaappausta. Varjonen lähetti armeijan osastoja Ja Suontaus-tan komentamia poliiseja paficanpääl-le. Strategia, jota aseveli Varjonen oli oppinut Hitleriltä, sovellutet. tiin käytäntöön Kemin aseettomia työläisiä vastaan. Ja tulihan siitä myöskin tuloksia. Työmies Fleix Pietilä menetti hei&ensä heti Ja työläis-vaimo Anni Kontiogangas kuoli r u h jevammojen johdosta jonkun ajan kuluttua. Varjosen strategia oli ve-dellyt j a hän voi näinollen laskea tililleen kaksi vihoIUsta kaatunutta, joukko pahoinpideltynä, huomattava määrä sotavankeja ja yhteiskunta oli pelastunut. Kun sitten näin hiljalleen aseveli-kenraall Varjosen Hitleriltä oppimansa strategian voimalla j a hänen a d jutanttina apila käyttäen rauhoitti Kemissä yhtel^kuntavastalset voimat, n i i n hiljaisuus tuntui laskeutuvan Suomen yUe. E i ollut mistä kirjoittaa sensatiojuttuja. Ulkomaalaiset katselivat shine ja tänne, mutta kaik. ki tuntui hiljaiselta. Sanotaan, kun hätä on suurin, niin siUoln on apua lähinnä. Nihipä kävi myöskin sotakö:jeenvaihtajiUe.~ U u tinen oU jälleen Kemistä, joten asia on sitä parempi. "Kemissä, Kemin O y : n Karihaaran sahallaron ollut lautdtarhanpalo, jossa tuhoutui noin 24,000 standarttia puutavaraa . . . " U u t i n ^ kierteli kaikkialla maailmassa. Tulipalon a i heuttajaksi seUtettiin tuhopoltto. V IL tautiin Kemin lakkolaisten kostoon. K u n ksdkki oli lavastettu, n i i n sitten sensationälkäiset sanomalehtimie-het saivat surukseen kuulla, että asia on tutkittu j a tulokset osoittavat ettei ole kysymj*sessä tuhopoltto, l a i k ka Toronton Vapaalla Sanalla oU jo käsissään Suomi-Seuran tk. 7 pnä H e l - stogistä lähetetty ylempää koskeva uutinen, nihi Kiviperän Fekka tk. 13 p : n tehdessään kirjoittaa: "Kemissä poltettiin lautavarastot". Siis se c edeUeenkin hänflle tuhopoltto, va;] ka ei Suomi-Seura, eivätkä kaan Suomen tietolähteet edes ni väitäkään. Pagerhohn antoi länsimaisen fe: gen piihaltaa Suomessa ja porvari sUtä tavattomasti mielissään. Ei ta do päänsilityksestä loppua. Tr. Hornborg suitsutti ylistystä Fagers-min liaUitukseUe Hufvudstbladet; mm. seuraavasti: " J a kuitenkin lienevät ne, jotka noin ja teom ovat hyökänneet b_ tusta vastaan — mikäli ovat rebe siä itseään kohtaan — nähneet " tämättömäksi tunnustaa, eita tan epäpärlamenttaarisen hallituksen massaolo on osoittautunut onn' yhtel^nnnaUe. Olisiko porvanllij tai porvarillis-sosialidemokraatui ministeriöllä ollut samat raaMo.JS det hallita tilannetta kuin Fager' millä? ...Yhteiskunnalla, eikä a kaan vähiten sen porvarillisilla aa sillä on i a i k k i syyt olla tyytyr^J siihen, että suuri voimankoetus 1^ ulkopuolista sekaantumista kam?? t i i n -vasemmiston riveissä . • Ehkäpä Suomen porvaristo aJf Pagerhohnille ja Varjoselle haka» sen he ovat todellakin taanrcO sellisilta ansaineet. — Uoti-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 15, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-10-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491015 |
Description
Title | 1949-10-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, lokak. 15 p., — Saturday, Oct. 15
Onpui of fioBiäh
UblUhed NOT. eth 1017. AtttlKSlsed
mc McoxKi clAss mall by the Post
Offloe Department, Ottawa. Pnb-
Udied thrlce weekly: Tuesdays.
nnmdaya azid Saturdays \if Vapaus
PabUshlos Caa9Ui7 Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-15-02