Vapaus, August 12, 1950

              PÄIVITTÄISET MYYNTIBÄPORTIT —
MAKSETAAN CPErti EXPRESS
MONEY ORDEREILLA
Kirjoittakaa meille ja pyytäkää lähetysleimasinta
FEDERAL FRUIT COMPANY
Fruit Market/ 82 Colborne Si» Toronto, Ontario
i
mm p
t
;:t?r«f ^it iki
V ^
i^ Sf ' 5 -• ;
ii i tl- , *\
C j^J 1 VJ.
r
f
» f
'5
l-S, ik9
lii
Suomalaista pommipropagandaa levi­tetään
ajanvietelukemisena Canadaan
-mm'
; / Canadaan levitetään hyväntahtols-
:.*>B*iiien omaisten ja ystävien toimesta
*]&alJon kaikenlaatuista ajanvietekirjal-
Kviilisuutta Ja rlehtia, Joita Ilmestyy ko-
: j:Vlif viljalti. Työkansan Sanomat kir-i'
joltti tämänlaatuisen lukemisen Joh-
;. dosta äskettäin seuraavaan tapaan:
Nälöcn leiitlcn sisältö on pääasiassa
^ala^arvolsta, epätieteellistä Ja taiteel'
Oisestl matalatasoista roskaa: Varsin
^JrKfnen bn käsitys, etlä nämä "Eevat"
Jai "Aatamit", "Valitus Palat" Ja
J,,it,(^^curat" ovat aivan epäpoliittisia,
' - • vain "hyödylliseksi ajanvietteeksi'
toimitettuja lehtiä. Tosiasiassa ne kul-
^ - r ; - tcnkin ovat porvanllusen maallman-fc^
lBomufcsen tulkkeja, jotka mitä mo-riihalsimmin
tavoin hämäävät Ja sot-
, s Kevät lukijainsa käsityksiä todellisuu­desta.
Niillä on sama tehtävä kuin
i)arvarlllisella paivalehdlstölläkin,
vaikka keinot ovik hiukan "erilaiset
; 'Ne^ovat yleisen mtellpiteen muokkaa­jia.
- ^ Tällä hetkellä ovat mainitut lehdet
f r: s1wneet suorittaakseen sotapropagan-
'j d'stin tehtäviä. Mallinaytteen siitä
* ' tarjoaa toukokuussa Ilmestynyt "Seu­ra"
nro 24 kirjoituksessaan "Pelkäat-
"...iekÖ kuolemaa?"
Artlkkelisija, jonka tekijäksi maini­taan
amerikkalainen läakdrl-professo-rl,
kerrotaan kevyesti ja hauskasti, ml-
/•>tcn turhanaikaista oh ihmisten pelko
atomipommia kohtaan. "Tieteellisiin"
tutkimuksiin nojautuen sllna todistel­laan,
miten juuri atomipommi takaa
Ihmisille tuskattoman, suorastaan
. i ^ n a n kuoleman. Ja niille pommituk­sen
uhreille. JoJUa ei ole onnea kuolla
heti, kirjoittaja Itjpaa hiljaa hiipivän
* kubleman sita edeltavine aistlharhoi-neen.
Ihmiskuntaa ei siis uhkaa ato-mipommin
muodossa mikaan kauhis-
^<vi> tuttava kohtalo, vaan kuoleman hel-
Xgbksl^tekcvä pelastus.
•"• Siinii on taman, laakarina varsin
'Omituisen atomipommi-ihailijan Julisr
^•>v^us sotaa vihaavalle Jä rauhaa rakas-tavalle;
ihmiselle. Tahan Julistukseen
- sisältyy myös "Seura"-lchden Ja sen
takana olevien sotaprovokaattorien
"ihmisystävällinen" ohjelma. Jokainen
ajatteleva lukija käsittää lehden Ja
sen kirjoltukzen tarkoituksen; tehdä
propagandaa atomipommin puolesta
Juuri nyt, jolloin rauhanpuolustajat
kokoavat nimiä atomipommin kayttdä
vastustavaan vetoomukseen kaikkialla
maailmassa; heikentää ihmiselle luon­nollista
itsesäUytt^svaistoa: totuttaa
lukijakuntansa siihen ajatukseen, että
atomipommin käyttd on luonnollinen,
välttämätön Ja sodankäyntiä kaunis­tava
eikä tuomittava teko.
"Seura": mainostaa itseään" Joka
kodin lukmelstona". Sen palkka ei
kuitenkaan ole ihmisen kodissa; jossa
vaalitaan elämää. Kuolemaa Ja ihmis-murhaa
ylistävän lehden luonnollinen
paikka on Jätctunklo. Yhä useampi lu­kija
käsittää Jo tämän seikan, mutta
vielä on syy ta sanoa: Pois pommipro­pagandaa
ajanvietteenä syöttävät leh­det
kodeistamme!
Atomipommin ihailijoille vastaa
Suomen kansa miljoonalla allekirjoi­tuksellaan
rauhanpuolustajain vetoo-ttulcsessa
ja tuomitsee atomipommin
käyttäjät elämän vihollisiksi Ja rikol­lisiksi
koko ihmiskuntaa vastaan.
armarien
m
Koko maailma ttihtce jo nimen ivän.'tda-y3ittämä;:*ttkHe^
Kanaalin uintiennätys
. Dover, Englanti. Ammättluimari,
3I-vuotias Florence Chardwlck San
Diegosta. Cal., saavutti tiistaina uu­den
naisten maailmanennätyksen
Englannin kanaalin yli »uinnissa sel­viydy
ttään taipaleesta 13 tuimissa Ja
28 minuutissa eli 66 min. nopeammin
kuin Gertrude. Ederle New> Yorkista.-
Joka saavutti edellisen crmätyksen
elok. 6 pnä 1926.
Linnuntietä mitaten on matka noin
10 mailia, mutta Florenceh arvellaan
uineen noin 22 mailla nousu- Ja
laskuveden takia. Han on 32. henkilö
joka on uinut Englannin ikanaalin
yli. Kaksitoista Itelstä on naisia.
Rooman suuri tulipalo v. 64 j.Kr.
paloi kahdeksan palvaa.
- i l
Olkaa varmat, että lähetätte MARJANNE oikeaan
paikkaan, saadaksenne parhaat markkinahinnat. Me
maksamme GP:n expressi-maksuosoituksella joka päivä.
Saadaksenne äkkiä maksun
lähettäkää mustikkanne suoraan
ANSPACH'aie
Suositukset: Royal Bank of Canada (King & Yonge Sts.»
Pyytäkää lähetysleimasln Ja värityyny
Geo. C. Anspach 0>. Limited
74 Colborne St. Toronto, Ontario
JS
• fÄ- -
• •••as •.
•f
— MATKAT EUROOPPAAN
LAIVALLA TAI LENTOTEITSE
Järjestämme matkanne Suomeen tai Skandinavian maihin. Joko
yhtäällepäin tai edestakaism Ja avustamme passixme Ja vUsumlnne
hankkimisessa. Halutessanne tuottaa Jonkun henkilön Canadaan
annamme • Teille mielihyvällä tarkat tiedot siirtolaisviraston mää-.
räyksistä Ja myymme matkalippuja ennakkomaksulla..
Ainoastaan rajoitettu maära paikkoja laivoissa v. 1950.
Nyt on aika tilata lentoliput ensi kevättä Ja kesää varten.
TARKAT
TIEDOT ®. i. Jdhnson & 60. Soittakaa tai
kirjoittakaa
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
724 Bay Street Toronto: 2, Ontario Pnh. Wa. 1403
pyytäkää meiltä lähempiä tietoja
•a
UM
Saadaksenne korkeimmat hinnat Ja nopeimman maksun
LÄHETTÄKÄÄ
MUSTIKKANNE
LISTERILLE
Lähettäkää kalkki mitä voitte. Voimme myydä ne HYVAUiÄ HIN­NOILLA
. . .Meidän vanhat ostajamme maksavat KORKEIMMAT
HINNAT TÄYSISTÄ korelöla . . . YU NELJÄNNESVUOSISADAN
Toronton 1IEDELAL\TUKKUMARKETISSA .. LähetysUpat lähe­tetään
vapaasti pyydettäessä.
Snositultset Bank of Montreal
F. G. LISTER & CO., LIMITED
B6 Front St. E. Toronto. Ontario Puhelin EL 6151
Vladimirovlteh Mttshurin. Tuo nimi­ön
tullut tunnetuksi muuaillkin kuin
NeuVostolIitcssä varsinkin; _ elokuussa
1948 Moskovassa pidetyn Neuvostolii­ton
' maatalousiiedeäiatcihian icoko-ukseii
Jäiksen. Elpä^silfci etteikö tuon
nerokkaan bloicgin nimeä biisi tiih-hettu
jo laajalti sitä ennenkin —
ainakin tiedemiespiireissä — mutta
tuori kokouisen jälkeen yhä laajem­mat
piirit ovat oppineet tuntemaan
tuon nimen.
Mitshurin pani alulle uuden, ma­terialistisen
biologian —. tieteen, joka
käsittelee elollisen luonnon kehitystä
ja sen hallitsemista. Tämä tiede tar^
kastelee kasvi- ja eläinmaailman ke­hitysprosessia
dialektisen materialis­min
nä-itikannalta ja sen merkitys on
yleisbiolcginen, eikä millään tavalla
yksipuolinen. Mitihurinin oppi sul­kee
piiriinsä yht-ähyvin kaikki biolo­gian
alat — Ikasvinviljeiyksen, eläin­tenhoidon,
lääketieteen, fysiologian,
ekologian, anatomian jiie.
Mitshurin läliti kehittämään bar-winln
oppia ja teki sen luovalla ta­valla-
»hän kehitti>sitä ja kohotti sen
uudelle, periäattellisesti korkeammal­le
asteelle. Kun r>arwinin oppi tyy­tyy
vain selittämään elollisen luon­non
kehittymisen niin Mitihurinin
tiede tekee mahdolliseksi luoda yal-iänkumoukselllsen
rohkealla tavalla
uusia kasvi- ja eläinlajeja. Juuri täs­sä
suhteessa oh eroavaisuus havait­tavissa
näiden kahdsn opin suhtees­sa
toisiinsa.
Mitshurin oivalsi Jh korosti erikoi­sesti
sitä seikkaa, että ihmisen tulee
puuttua aktiivisesti ja luovasti or­gaanisten
muotoj en kehitykseen. Hän
piti myös erittäin .tärkeänä sitä seik­kaa,
että tiademiehen, joka luo uusia
kasvilajeja tulee ottaa •huomioon tuo­tannon
vaatimukset, hänen tulee loi­mia
jcukkoja ja kansaa silmälläpitäen
jä niihin nojaten. Mitshurin sai ko­kea
tiedemiehen kovan kohtalon tsaa­rin
;;A^näjällä;ja^^^^
hetr'he suuret näköalat jotka hänen
oppinsa sovelluttamis«lIe avautuivat
kollektiivUalouksicn ja neuvostotilo-jen
inuodossa.
Mitshurin, piti oppinsa menestymi­sen
ehtona jkäytänuön ja teorian eli­mellisiä
vuorovaikutusta. Häinn
teoreettiset väittämänsä saavat eri­koisen
kantavuuden siksi, että ne ei­vät
perustu abstraktisiin järkeilyihln,
vaan käytännössä vahvistettuihin to­siasioihin.
Nuo väittämät ovat syn­tyneet
vuosien sitkeän ja ahkeran
työn tuloksina uusien kasvimuotojen
kehittämiseksi. •'• J ,
iMitshurinin psrusväittämä kuuluu,
että elimistö ja ympäristö muodosta­vat
ykseyden. Elämäii ehdot, ne olo­suhteet,
joissa elävä: olento elää, mää.
räävät elimistön rakenteelliset erikoi­suudet.
Mitshurinln oppi lähtee sii­tä
perusväittämästä, että kasvien ja
eläinten uudet ominaisuudet, joita ne
ovat hankkineet elämän ulkonaisten
olosuhteiden vaikutuksesta, voivat
siirtyä, perintönä. Pääasia Mitshu-rinin
opissa ei ole risteyttäminen ei­kä
'hybridisatio kuten porvarillisen
muodollisen genetiikan edustajat ta­hallaan
väärin ja, valheellisesti väit­tävät.
Perusseikka Mitshurinln opis­sa
on ympäristön osuus, hybridien
(sekamuotojen) tarkoituksenmukai­nen
olijattu kasvattaminen. Mitsliu-rin
pitää hybridisatiota vain oikein
valittujen vanhempien muodon muut­tuvuuden
lähteenä, jotta hybrideille
saataisiin uudet, vaadittavat Ominai­suudet.
• ;
. Toimintansa ensi askeleista alkaen
Mitshurin kumoaa monilukuisilla ko­keilla
tunnetun puutarhaviljelijäin
Grellin väärän teorian vanhojen mon­ta
.kertaa hedelmiä kantaneiden ete­läisten
kasvilajien mukautumisen
mahdollisuudesta pohjoisempaan i l ­manalaan.
Samalla Mitshurin todis­ti
kokeellisesti, että kasvien mukau­tuminen
toiseen ilmastoon on rnah-djOlllsta
kylvön kautta. Mitshurin
lausui ensimmäisenä julki sen teo­reettisen
väittämän, että lajiominai­suuksien
muodostuminen tapahtuu
siemenen kehityksen ensimmäisistä
päivistä alkaen ja että tähän aikaan
se on 'helpommin muutettavissa vaa­dittuun
suuntaan ikasvatusehtöja
muuttamalla.
Etsittyään sitkeästi monien vuosien
kuluessa parhainta keino- jä hedel­mäkasvien
siirtämiselcsi pohjoiseen
Mitshurin loi vihdoin maantieteelli­sesti
etäisten kasvilajien hybridlsa-tlomenetelmän,
jota seuraa hybridi-kylvöjen
ohjattu kasvatus: Ja mitä
etäämpää toisistaan hybridisatiota
varten otetut kasvit olivat lähtöisin,
sitä täydellisemmin luontuivat hybri­deillä
yhteen niiden vanhempien
myönteiset oininalsuudet. sitä hel­pommin
sellaiset hybridit mukautui­vat
Venäjän keskivj'öhykkeen olosuh­teisiin,
missä I. V. Mitshurin eli ja
työskenteli.
Mitä .suurin keksintö tieteessä on
se Mitshurinln täydellisesti todlsta-
OTäD^^)noirtikiL^v Htnänv sift^mistär
kiAV;etr^7egetätIM«sti
denkiii clfmisiöjpn'muuttuvatta oh­jaavat
samat lait. - PeriaatliBelllsta
eroa sukusolujen Ja ruumiltt^xaken-nussolujen
välillä ci ole. Timkn mitä
tärkeimniän väittämän Hiltshurin
todisti monilukuisilla kasvien vegeta-tiivlsta
hybridisatiota koskevilla ko-kcillaan
ja tutkimuksillaan. '
Mit^urlnin ja hänen kanfaattajien-sa-
vegetatlivlsta hybridisatiota koske­vat
teokset kumosivat täydellisesti
weismannilaiE-morganllalsten vir­heellisen
metafyysillisen käsityksen,:
jonka mukaan elimistössä on kaksi
toisistaan riippumatonta osaa — kuo­lematon
ituplasma Ja kuoleva maal­linen
sooma. Mitshurin todisti/että
elollisen elimistön jokaisella osasella
on perinnöllisiä ominaisuuksia.
Lokakuun Suuren sosialistisen val­lankumouksen
Jälkeen fcilnnitii V. I.
Lenin ensimmäisenä huomiota Mit­shurinln
työhön. Kansalaissodasta Ja
maan taloudellisesta rapi>fotllasta
huolimatta antoi neuvostohallitus sil­loin
MitshuriniUe välttämätöntä ä-pua.
Hänen Kozlovhi kaupungissa
olevassa kasvitarhassaan kävi neu­vostovaltion
huomattava toimihenki­lö
M. I. Kalinln kaksi kertaa. Mit­shurinln:
puutarhaan perustettiin
mainiolta laboratorioita. .Vuorina
1931 puutar*ia Järjestettiin uudelleen
ja muutettiin Mitshurinln nimelle o-mistetuksi
Geneettisekfil keskuslabo­ratorioksi.
Suurista ansioistaan uu­sien
kasvimuotojen luomisessa neu­vostohallitus
palkitsi I. V. Mitshuri­nln
Leninin Ja Työn Punaisen Lipun
kunniamerkeillä. Vuonna 1932 Koz-iovin
kaupungin nimi muutettlUn
Mitshurinsklksl. : .
Mitehurln^jjlsta on tullut mitä suu­rin
tieteellinen tutkimuskeskus. Tle-fteelll^
«ai ^ I t n i ^ t a » ^ €d-vuotispäivän
edellä Mits&tirin lausu^ Stalinille lä-iiettäm^
iiän/Thlrl^ssä:' /'Neuvosto­i
l t a on telittyib pienestä, minun 60
iuötta sitten viheliäisellä tonttimaal.
lä aloittamastani uusien hedehnä- Ja
mafj^asvUaJikSeiden ikehlttämis- Ja
Uusien kasvlelimisiöjen luomistyöstä
valtavan stmren teollisen iiedelmävil-:
jelyn ja tieteellisen kasvinviljelyn y-leianeuvostoliittolaisen
kesSmksen. Jo­hon
kuuluu tuhansia.ihehtaareja puu­tarhoja,
suurenmoisia laboratorioita
Ja kabinetteja sekä kymmeniä erit­täin
pyätyviä tieteellisen työn tekijöi­tä.
'Neuvostovalta Ja Teidän Johta-mamie
puolue ovat muuttaneet myös
minut yksinäisestä käkeilijasta. Jota
virallinen tiede ja tsaarinaikuisen
maatalöusdeparimentm vlrkamieihet
eivät lunntrstaÄeet vaan pilkkasivat,
sadoilla tuhansilla kasveilla tehtä­vien
kokfeiden Johtajaksi Ja Järjestä­jäksi.
Kommunistinen puolue Ja työ-väenluofltika
ovat antaneet minulle
kaiken välttänSäitSn^n —>> kaÖsen,
mitä kokeilija voi työlleen toivoa".
L V. Mitshurin öli syvästi llil^uttu-nut
sähkösanomasta. Jonka hän sai
J. V. Stalinilta tletfeelllsert toimin^
tansä eo^^ctlspäivänä. Siinä työtä­tekevien
suuH Johtaja tervehti läm­pimästi
tiedehllestä Ja toivotti hä­nelle
terveyttä ja uusia menesiyksiä
hedelmänviljelyn uudistamisessa.
Mitshtulnin oppi on tuottanut neu-
Vostoikansalle-runsaita hedelmiä. Suu
n luonnonuudistaja Jätti Jälkeensä
lähes 300 uutta kasvilajiketta. Mutta
hänen luomansa arvokkain pääoma
on 'hänen oppinsa^ hänen kaimatta-jainsa
mitshufiniläisten monimiljoo­nainen
armeija —• tiedemiesten; eri-kolsälantuntijoitten
Ja käytännön-mlesten;
Jotka Jatkavat menestyksellä
maan uudistamiseksi tehtävää suurta
työtä.
Hedelmien kasvat­tajat
oikeuksieiiia
puolesta
st, Ca'.;harlnes. — Lincolnin kaun­iissa
Etelä-Ontariossa 13 hejielmlen
kasvattajaa on haastettu oikeuteen
siitä syystä, että he ovat myyneet he­delmiä
vastoin hallituksen asetuksia.
Ontario Highway Improvement-ase-tukscn
mukaan farmarit tai muut he­delmien
myyjät eivät saa myydä he­delmiä
150 Jalkaa lähempänä Queen
Elisabeth valtatietä eikä 600 Jalkaa
lähempänä tien risteyksiä. Syyttee­seen
asetetut farmarit sanotaan rik­koneen
tätä asetusta Ja joutuvat oi­keuteen
vastaamaan tämän Johdoste
Tämä kielto on herättänyt suurta
tyytmättömyyttä etelä-Ontarion; he­delmien
kasvattajien keskuudessa Ja
yleinen varojen keräys on alettu syyt­teeseen
asetettujen hedelmlenkasrat-tajaln
puolustamiseksi.
Niagara Fallsln kaupunginvaltuusto
on ilmaissut vastustavansa kysymyk­sessä
olevaa asetusta.
USArn farmareiden
tulot vähentynfeet
Washington. — Yhdysvaltain far­mareiden
tulot kuluvan vuoden seitse­män
ensimmäisen kuukauden aikana
ovat vähentyneet seitsemällä. prosen­tilla
edellisen vuoden vastaavaan ai­kaan
verrattuna, ilmoittaa maatalous-departmenttl.
Kahanmunaih hiimat
Torontossa
Töi^ohto. — kananmunakin tukkii,
hinnat olivat täällä viime torstaina
seuraayat:
Grade A 53-^4, Grade A keskiko­koiset
51—52, Grade A puUetlt 40,
Gräde B 42—43 Ja Örade O 32—33
senttiä tusina. ; .
Vähittäishinnat: Gräde A öuuret 55.
Grade A keskikokoiset 53, Grade A
pulletit 44; Gräde B 42-^3 ja Grade
C32—33 senttiä tusina.
T^uraskarjah hinnat
Torontossa
TbroitUi. — Teuraskarjasta mak-
Eettlih viime torstaina seuraavat hin­nat:
Hyvät teuraslehmät $23 Jä keski­kokoiset-
hiehot $20—26 sadalta pau­nalta.
Ensiiiimäisen < luokan siat 1^1.75 ja
vain muutamat $32 sadalta paunalta.
Saskätchewaiiih maa-peräkarttaa
ylistetty
..Saskatoon. — Yhdists^een Kunin­gaskunnan
maatalouslähetystön Joh­taja
William Ogg sanoi täällä viime
torstaina, että Saskatchewanln maa-peräkartta
on paras inaailmassa. Bri­tannian
maaperäkartta. Jota on yal-mi^
teltu -vlimiesen 30 vubdfen ajan, el
ole niin täydellinen kuin 8askatchewa-nin^
kartta.
Hän myöskin ylisti preerlamäakun-tien
toimintaa vehnän kehittämisessä
Ja samoin taistelussa tuhohyönteisiä
vastaan.
KUINKA i s t ut
Seuratkaapa lystiksenne JoSkns
kanssaihmistenne Istuma-asentojtl.
niin huomaatte, että Jokainen ihmi­nen
istuu eri tavalla. Paras pa&ka-tä­hän
tarkisteluun on raitiotlevaunC
Jossa istumme "noklttaln". vaikicakin
näitä vanhanmallisia vaunuja on e-nää
harvassa.
Onnistuimme eräänä aamuna pää­semään
sellaiseen Jä matkamnie. Joka
kesti varttltimnln^ tkrjosl meille mää­rättömän
paljon mielenkiintoista
nähtävää.
Tuossa istuu lihavahko rouva Hie­nossa
Isolne kasseineen torille ostok­sille.
Hän istuu jalat suoraviivaisesti
yhdessä, polvet yhteenpuristettuna Ja
kumpikin jalkaterä Juuri sen verran
ulospäin, kuten pitääkin.
Jo heti jalkojen asennosta päätte­limme:
— siinä on topakka täti — Ja
näimmekin kchta hänen suoran ryh-tlnsä
ja tiukan Umeensä. Hän oli jär-jestelmällisj-
yden perikuva. BSnen
koko olemuksensa huokui tinkimä­töntä
JärjestehnäUlsyyttä ja tösmälU-syyttä
kaikessa. Kun vaunu seisoi
pysäkillä, katsoi hän melkein taätSäh-tyen
kelloonsa, ajatellen varmaankin:
— en ehdikään juuri siihen afi^fln
tehdä sitä Ja sitä. Tämä henkilö el
Atoiäienergia laiilian*
omais^si^-käytössä '
Neuv<^!iliossa ^
Lontoo. -^^ I^TosttflliMssa. käyte­tään
Atcpiieiieiilaa yltsinomaan rau-lian<^
q9^/^ tarkoituksiin", sanoi pror
fcssri Gölfibtsof. Lontoon kokoon­tuvaan
kansanvälisen ätonUtuäi-oiUsta
Ja atomivoiman käyttöä tutki­van
komitean kokoukseen saapuneen
neuvostolaisen valtuuskunnan Johta­j
a tledemlehine pitämässään esitel­mätilaisuudessa.
!Bsltelmässaän prof. GöIUbtsov
hyökkäsi amerikkalaista atomifyy­sikkoa
Davidsonia vastaan. Jonka
välttämän mukaan rauhanomaisiin
tarkoituksiin käytettävän atomiener­gian,
tutkimukset Ja valmistelutyöt
ovat "kannattamattomia Ja epätalou­dellisia".
Golubtsov huomautti k i ­peästi,
että TJSA:n kyllä "kannattaa"
tiäilata miljoonia Ja miljardeja pom-mitufklmuksiin
Ja pommien valmis­tukseen.
erehdy koskaan Istumaan jalka polven
päänä, el värUiästi sillä silloin hän ei
olisi oma itsensä.
Hänen vietellään istuu, nuoii nei­tonen.
Tämän Jalat ovat mahdolli­simman
kaukana omistajastaan, kum­pikin
Jalkatöä sisäänpäin käännetty,
tai oikeammin sanottuna noin vain
heitetty, kuin ajattelisi niiden omista­ja:
— mitä näistä — koko Ihminen
tekee vaikutuksen: "mitäs tässä, sen
kun vaan". Hän - on välinpitämätön
niin itseensä kuin muihinkin nähden.
Ja Jds hänen Jalkansa ovatkin toisten
tiellä, el hän dtä edes huomaa, tai.
Jos tiUomaa, el väiltä siitä. Hänen
huolimaton ulkoasunsa. puhun myös­kin
puolesiaah: "Mitäs tässä, kunhan
vaan..." •.'
Katseemme osuessa Jalkapariin. Jot­ka
on työhnetiy yhteenpurlstettuina
polvista saakica n&n ^Välle penkin
alle kuin suinkin mahdollista, ajatte-lemipe:
"Kaino Ja epävarma luonne", ku­ten
omistaja onkin. Hän el ihaltia
peittää Jalkojaan huonojen kenkien
takia, vaan kuin koko olemassaoloaan
anteeksipyytäen. Siis myöskin vaatl-mäilämuulia
' ö n suuri annos hänen
luonteessaan. J a pelko, että on aina
toisten tiellä^ .tekee hänen' asentonsa-kin
epävarmaksi. Katsahtaessamme
ylemmäksi, näemmekln jo päänäsen-nosta.
että omistaja on vaatimatto­man
kaino. Ja lisäksi mahdollisimman
epävarma itsestään. Parhaillaan ha­vaintoja
tehdessämme hyökkää py­säkiltä
vaunuun kaikin pubiin huoli-teUustl,
-muodhimukaiseen turkkiin
pukeutunut-tuttavamme rouva Kas-näln.
Hän pidkkelehtil määi-ätietoi­sesti
seisomapaikan saaneiden käsi­varsien
alitse katsellen istumapaik­kaa,
j ä työntäytyy pieneen Istumalä-peen.
Joka on muodostunut lihavan
rouvan ja laihan neidin väliin, helt^
tää huolettoman shrosti silkkisukkä-
Jaikansa toisen polven päälle, välittä-,
mättä vähääkään, jos kurainen pääl-lyskengärt
kärki kutlttelefkin yhtä­mittaa
viereisen istujan silkkisukkaa.
Hän on muista piittaamaton "minä"
ty3^pl. Joka ei huomaa koskaan to­dellisia
Istumapaikan tarvitsijoita,
raihnaita vanhuksia enempää kuin
invalUdejakaan. —
Jaaha. Taas tuli uusi matkustaja.
Emme kiii^allammekaan vilkaise hä­nen
kasvojaan, koskapa meitä tällä
matkalla kliimostaa enshi Jalat ja is­tuma-
asento.' No, nyt hän istuutuu.
Jalat, puristavat tiukasti toistaan, oi­kea
Jalka vasemman Jalan päällä ris­tissä.
Oikea jalkaterä tekee koko ajan
määrättömän. hermostuttavaa napu-tuslilkettä..
Tuntuu kuin haluaisi jal­kojen
omistaja saada yhteenpmiste-tuista
Jaloistaan Johonkin tärkeään
ongelmaan ^aljkalsua tai heikkouteen­sa
voimaa. Ennenkuin kohotamme
katseemme hänen kasvoihinsa ajat­telemme;
^~ hänellä on: Joko kaksi
kosijaa; r- Xii .osuuri rahahuoli. eliMÄ
muu arkielämään kuuluva tärkeä
ratkaisu ede^^än. Josta hän ei ole
vielä päässyt selville, kuinka mehet-telisi.
Ja kuinka tekisi vllsalmmln. —
Jalan naputus lakkaa hetkeksi aja»
tuksen pysähtyessä Johönkhi miellyt­tävään
tuJevaisuudenkuvaan, mutta
yaln hebkeksi: Taas sama hermostu­nut
liike. Meitä kiinnostaa sllhä mää­rin
tämä henkilö, nuori neitonen, ja
se, olemmeko tehneet oikean havain­non
hänen Istumisestaan, että rohke-hemme
samalla: pysäkillä pois nous-tuamnfe
kysäistä:
"Suonette anteeksi tämän röyhkey­den,
miittä eikö Teillä olekin Joku
erittäin tärkeä asla i-atkalstavana?
Teimme, havaintoja eri istuma-asen­noista
tuolla vaunussa, ja saadaksem­me
Jotahi tukea "diagnooseillemme",
olemme pakotetut edes yhdeltä lstu<
Jalta tiedustelemaan asiaa."
. "Sehän on VATmastl mielenkiintois­ta
hommaa"., heläytti Iloisesti nuori
haastateltavamme Ja ilmoitti, että hä­nen
enonsa qn pyytänyt häntä Ame­rikkaan,
mutta sulhasensa ei tahdo
hänen lähtevän. "Mitä tehdä? Mat.
ka kiinnostaa, sulhanen kiinnostaa,
joka el voi; seurata mukana, j a äitini-fcin
on vanha ja sairas, Jonka kanssa
kahden asun. y ;Olen aivan umplsokke-iossa",
kertoi herttaisesti hymyillen
ristiriitansa ^verkossa pyristelevä nei­tonen.
"Ja .herra sen tietää, n ^
olisi 'Viisainta;-': Matka on päätettävä
tällä vIIkQlIa ja sanottava itsensä irti
toimesta.- Neuvokaa Te nyt minua",
sanoi neitonen; ja jatkoi vielä:
"Enoni maksaa matkat. Olen kai­kessa
hiljaisuudessa järjestänyt kai-ken
valmiiksi. Mutta — en olc us­kaltanut
tähän mennessä mainita std-hasellenl
ifallään. että pässlkhi odot­taa
Jo lipaston laatikossa. Tietäisipä
ihminen etukäteen tulevat tapahtu­mat,
niin olisi helppo ratkaista elä­mänsä
ongelmat" huokasi hän.
"Niinhän, se on. Täytyy vain seu­rata
vaistoaan Ja sydämensä ääntä.
Miksette voisi vaikkapa käymätlel-tään
pistäytyä rapakon takana, eihän
sulhasenne voi sitä pahakseen panna,
Jos ihenette hieman tuulettumaan ja
maallniaa katsomaan. Mutta täm­möisessä
asiassa on mahdotonta,an­taa
mitään neuvoa", sanoimme mie-
Upiteenämme... Kiittäen mitä inlei-iyttävimmästä
hetkestä hyvästeUmme
ja toivotimme..kaikkea mahdollista
onnea Ja menestystä todellakin "on-nenkultalinhiille".
Jota odotti rakkaus,
likas eno Jäi Amerikka. Harvallepa
meistä elämä näin hymyilee, ja purls-taessamme
tuota hentoa, matkainnös-ta
vapisevaa kätttl. tieshnme. että hän
Istuu valtamerlhöyryssä Jo kuukauden
kuluttua. Siksipä lopuksi sanoimme>
kin:,.. : • / , :. .
"Onnelilsta'matkaa".
"Taidan ättenkin lähteä", kuulim­me
viimäislhSnen hypätes^än auto.
busslto. — Naisten Urheiiulrtitl, Äel-sinki.
LAHETTÄkAÄ LUOTTAMUKSELLA OSOITTEELLA.
miSSHDÖH FRUIT CO.
^ HEDELMAMARRETTI - TORONTO.
PÄIViTTÄISEt KÄTEISSUORITUKSET ^
PARHAAT MARKKINAHINNAT —
LÄHteTYSLIPUT VAPAASTL
fendritg6se6;'Bank of tohmfo,. Church & Wellington St3..-*nim,»
July 8, 15 22. 29
C10:n Näi^hiill-fflies vaatii Korean
"fiaskört" täyijeilisfi tutkimista
Kuukauden riisi liiaksaa neljä kertaa enemmäii
kuin j^erfiieeh päämies ansaitsee kuukaudessa
Förtläha> Ore. — Entinen CIO:n
Oregonin valtion neuvoston sihteeri
Stanley Eärl, Jdka on toiminut Miar-
£häll-suunnltelman työVäcnasloiden
neuvonantajana on vaatinut "Korean
fiaskon täydellistä tutkimista" anta­essaan
täällä haastattelun Federated
Pressin edustajalle. iSx. Earl saapui
tänne SeouUsta tk. l4 pnä. palveltu­aan
Etelä-Korean .pääkaupungissa
viime syksystä lähtien. Hän vaati;
että Jokainen huomattu Yhdysvaltafai
sotilaallisen Korean lähetystön up-sfeeri
olisi haastettava kuulusteluun.,
"Jotkut meidän diplomaateistamme
ovat liian kaukana kansasta", sanoi
hän icarväalla mielellä. "Demokrati­aa
ei voi luoda suurporhoille ja pank-
&iireille Järjestettävien cocktail-kut­sujen
avulla, itonä' kehoitln heitä
men'emään kansan puheille, mutta he
eivät menneet;"
Hän kuvasi Etelä-Korean työläis­ten
olevan orjuuden Ja sorron tijlassa
Ja sanoi, "minä en mennyt sinne Is-tuakseni
kirjoituspöydän ääressä ja
likvidoimaan työväenludkkaa."
VANKHiÄt TÄPÖTÄYNNÄ
"Niitä ihmisiä, joiden kanssa mi­nä
toimin, pantiin Jatkuvasti; vankeur
teen", sanoi mr. Earl. Hän käytti
puolet ajastaan saadalkseen heidät
pois''vankiloista. "Minun mielestäni
ei Amerikan työväenliikkeen pitäisi
kannattaa .mitään, mfkä on niin mä­tää".
Jatkoi hän.
Kun hä'n pyrki saamaan tukea mie.
llpitelUeen niin. hyljättiin hänen -yrl-j^
yksens^:. Jyrkästi. "Minulle pantiin
kuonclkoppa.: :v^näi ivuonna. panetti
Rheen hallitus vanklloftlij aöin,
000 perheellistä miestä. VäiiatJ
halkeamaisUlaan. Minä kärtn •
sä
MADÄNNAISYYS
Lahjominen ja mädännälsjj;
huvat valloillaan Etelä-KoKassa.
nol mr. Earl. Ennenkuin
•rean armeija hajosi aliuteöi
sä, takavarikoi se sodan
vanakin riisiä yleisöltä vaikka
Jan varastot olivat pullollaan
Viisihenkisen perheen
riisi maksoi neljä kertaa sen
Jonka korealainen työmies
keskimäärin kuukaudessa
yhä jatkuessa.
, Viime kes-akuun vaalien
Rheen hallitus syytti kiaikö
.tienkin* vastustajiaan kommi
sl tai vasemmistolaisiksi, sanoi
Useita vastustajia pantiin
ja alistettiin niiden raakojen
telytapojen alaisiksi, joitä Jä
set noudattivat 30 vuoden ajant
haastateltava.
Suomen kat)p))aso-piinus
vähentää
työttömyyttä
Tälupere. — Tampereen: messujen
Juhlalliset avajaiset pidettiin heinäk.
1 pnä Pyynikin urheilukentällä. Epä­vakaisesta
säästä huolimatta oli ti­laisuuteen
saapunut runsaasti parlr.
tuhantinen. yleisöjoukko. Kaupunki
Ja Juhlapaikka oli päivän kunniaksi
liputettu. Avajaistilaisuudessa oli
läsnä edustava kutsuvierasjoukko, m.
m. pääministeri Urho Kekkonen sekä
kauppa- Ja teoUlsuusmln. Sakari Tuo­mioja.'
Soittökuiman esitettyä musiikkia
piti messujen - päätolmlkunnan pu­heenjohtaja,
johtaja Lauri Pellas
tervehdyspuheen. Messujen avauk-seh
suoritti ministeri Sakari Tuomi-*
oja selostaen puheessaan sodanjäl­keisen
taloudellisen kehityksemme
sUtmtavlivoJa. Ptäiuja totesi, että
Neuvcstolliton kanssa äskettäin sol­mitut
sopimukset avaavat uusia me-nekkimahdolHsiiuksia
aloilla. Joilla
muuten olisi ollut odotettavissa tuo­tannon
supistumista ja työttömyyttä.
NELSON GAM
619 Dundas SL Totosttl
PL. 6151 - AD. «17
Pitkän ja lyhyen matican
palvelu. Aujfljen
Dr. T. Tenham
LÄÄKÄRI
Puhelin OXförd 90881
Toronio, Onlarlo
Suurin voitto Englannin popu-laarlsimmassa
kyselykllpaUussa on
8«.
— Kuuluisa Maynower-lalva oli
vain 100 jalkaa pitkä Ja 20—23 Jalkaa
leveä.
— Hiijpocrates. Jota sanotaan lääke­tieteen
'isä.ksi, syntyi Cos-saarella v.
460 eKri.
PeterA.Vesa,B,
Barrister, SoUdtor, NoKu; |
SUOMALAINEN
LAKIMIES
OE. 3392 B92 Danftnftl
(Near Pape Avc)
KK j a :
Osuuskaupi»
pajjon niitä, j(
ptsiiKonaolev
jjän on selvää,
jli 30 T u c t t a P
jiftettä ja kös'
on jo niin palj
ta Usämmai
ytimekkäästi,!
raraliista Ja
Itoisena inäi
fjmnasti, et^
jQliite puoluir
Ja KK:lah]^ei
Näihhän
äin. V;
Pitävätkö n
kansa?
Sen selvittä]
iii lainaus " i
isän" Hanne
"Suomen osu
kaalia hetkeU
V. 1916, ja sen
Meidän osuu
U alussa k
keeksi. Ensin
poja etiipäässi
paikkoihin ja i
mille. Mutta y
jelijatkin niitt
ja nyt varsir
tiin uusia OSUI
isän kuih tj
ovat täten
keskuskunnai
on selvä enen
Jäässä maanv
TSstä on seur
neuvostossako
enemmistö. &
asemaan tyyt
että he eivät <
järjestelystä i
Usta haittaa ]
tyneet ankan
valtansa liss
käyty jo vuosi
yltymään piäii
kalsuun."
Edellä sano
Eim reunahuo
on rajoituttaa
nitsemaan, ett
vallan kasvu
johtui poUitti,'
hardln kirjoi
kuskunnassä,
oU poliittista
osuuskauppali
kahtia juuri J
ja välittömäsi
porvareille ja
edistyemiellse:
-keskusjärjesti
"liittyivät työ\
kulnsesllloisi
dollista. ;
Mutta vai
nasta ja osuu:
reä, ei suurtei
dessa tapaht
vaan kitmpa
Eenainesta, j
käytettiin pi
sellainen oli
käyttäminen.
Hääh
— K U l
MANHA'
22 Durham
STARKYS
. J. A. NISULA, offl».
Kaikenlaista autojen yli
ta ammattitaidolla, ja M
noilla. 24 tunnin vetopalnH'
takaa puh. WA. 0612.
371 SpadinaAve. P ^ ^j
(Sisäänk. Cecil St. puoWWj
Kotiin puh. K l 1531
FINNISH STEAM B«B3
56-58 Wldmer8W«».
Toronto, Ontario
MIEHET: ^
Keskiviikkona ja torstaina i-»!
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina 1 i.p.-2a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l »-P-NAISET:
, . j
Keskiviikkona ja toRfattfl|r5|
SuomaJah
Bnone 110
EbnJaJ
Pnhelln 7-:
M E HÄLUAMIVIE
KUK
TEL
M Larcb SI
&UDG
24-TUl
Soittaka;
Kaikki m:
9 Eim St 1
KORKEIMMAT MARKKINAHINNAT
CHAS. S. SIMPSON CO.
•• UMTTED. . •
Ollut »toimhinassa yli 25 vuotta
SVOBIIVKBET PANKISTA TAHANSA
CiiA&. S. SIMPSON CO
• LIMITED
68 Colborne St. : Toroato^S
pyytäkiiä tänään omaa »ähetyridmastataiB«^
iUltaa lalmUfco leimasimia^
uUaa td
•Pa vanh
nnnista
«öienlla»
mm