Vapaus, September 29, 1949

              Olemme saaneet hyvän valikoinuin
UUSIA SUOMALAISIA
COLUMBIA
LAULU- JA SOITTOLEVYJÄ
Kaikki nämä COLUMBIA levyt
ovat hyvin valmistettuja
DY—50 Heppu Polkka
Sellainen on Keltu Kaisa — Jenkka
R y t m i poikien k v i n t e t ti
DY—SO Tonava kaunoinen — Valssi
Kuolaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—62 Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anitra — Tango
Laulanut M a t t i J u r va
DY—81 lila Krimillä - Foxlrot
Haihtuvat hetket — valssi
Ijaulanut M a t t i J u r va
DY—102 Sulle vain — Tango .
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
L a u l a n u t Eugen Malmsten
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
Laulanut Eugen M a l n i s t e n_
DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valssi
Muistojen tango .
Laulanut M a t t i J u r va
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — ValssT
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja, I ja II osa
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Soittolevy
DY—137 Muisto polttaa sydäntäin — Tango
Ehtyneet kyyneleet — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi «pauhaa — Foxtrot
Laulanut K a a r l o Kytö
DY—154 Viheltävä mustalainen — Valssi
Yöllinen tango
Laulanut M a t t i J u r va
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
EY—156 Kielon jäähyväiset — Vahuft
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh. Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—181 Suvituulet — Valsöi
Mä unta näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—184 Sa muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka sain — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—194 Kuka saa. kuka ei — Jenkka
Missä, koska ja milloin vain — Polkka
L a u l a n u t M a t t i J u r va
BY—224 Työväen marssi ^
Barrikaadeilla —* Marssi
Soittolevy -
DY—245 Katupoikien jenkka
Toisen kylän tyttö — Polkka
Laulanut M a t t i J u r va
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut M a t t i J u r va
DY—255 Älä Sinä tuppaa —. Jenkka
Viisitoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut M a t t i J u r va
DY—262 Kukahan se on? — Polkka
Hyljätyn jenkka
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—263 Unten kaunis maa — Foxlrot
Onnellisia päiviä —Foxtrot
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — MerimiesvalssÄ
L a u l a n u t Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painu vi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow--£ox
DY—274 Hurmuri — Foxtrot
Juliaana — Valssi
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrof
No—^No Tango
Laulanut Olavi V i r ta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssu Tilta — Valssi
L a u l a n u t Eugen Malmsten
DY—277 Marmonikka Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harmonikkaduetto: Laihanen j a Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien
III ja IV osa
Soittolevy
järvien maasta.
* Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen
kuin varasto loppuu.
HINTA $1.25 KPL.
(LÄHETYSKULUINEEN)
'•«titilau.sten tulee käsittää vähintäin KOLME LEVYÄ ennenkuin
liilce maksaa lähetysknlat.
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPARY
LIMITED
Silakka ja leipä
ovat edelleenkin
ällä Suomessa
Kotka. — "Täällä syödään, ^-arsin-kin
maaseudulla, yhtä huonosti kuin
ennenkin. Silakka ja leipä ovat pöy­dällä
kuten lähtlessänikin. Bimette-l
en miten ihiniset jaksavat sellaisella
ruoalla tehdä kovaa työtä", sanoi tääj.
lä Canadasta vierailulla oleva mrs.
Tyyne S i i l m a n käydessään S K D L :n
täkäläisen lehden " R a i v a a j a n " t o i m i ­tuksessa,
jossa häntä p y y d e t t i i n ker­tomaan
jotain vaikutelmistaan Suo­messa.
Mrs. SUlman o l i lähtenyt I k a a l i s i s ta
3 7 vuotta s i t t e n Canadaan. Hän o i.
vleraUlut Ikaalisissa j a sanoi huo­manneensa
maanviljelyksen edisty­neen
huomattavalla tavalla. K u i ­tenkin
hän o l i hämmästynyt s en j o h ­dosta,
että kansan ravintosuhteet oli­vat
pysyneet muuttumattomina.
"Yleensä olen tehnyt sen huomion,
e^tä työläiset Suomessa tulevat toi­meen
kovin puutteellisissa olosuhteis.
sa. Tullessani esimerkiksi K o t k a an
j a katsellessani näitä puuhökkeleltä
täällä, joissa työläiset asuvat yhdejsä
pienessä huoneessa, ajattelin, eikö
edes osalla niistä varoista, j o i t a t u h ­l
a t t i i n sotaan, olisi voitu rakentaa
väestölle k u n n o l l i s i a asumuksia. V a i k ­ka
meillä Canadassa ei työläisillä
suinkaan ole mitkään loisto-olot,
asumme «entään paremmin k u i n tääl­lä",
oli haastateltu sanonut.
Hän kertoi laajalti Canadan olo­suhteista
j a päättyi lopuksi huomau­tukseen,
"että Canadassa el suinkaan
n i i n vain päästä miljonääriksi, n i i n ­k
u i n täällä näytetään hyvin usein
kuviteltavan. Työtä on tehtävä ja
ainoastaan joku hyvin järjestynyt
ammattiala on n i i n hyvin palkattua,
että pieniperheinen voi saada jonkun
d o l l a r i n p a n k k i i n . Vuokrat ovat kor­keat
j a sodan jälkeen ovat h i n n a t k i i .
venneet aina palkkojen edelle. Niin.
k u i n täälläkin, n i i n myös siellä on
esimerkiksi pienfarmarien tehtävä a n ­siotyötä
oman työnsä lisäksi. Useat
heistä ovat pakoitetut jättämään f a r ­minsa
j a hakeutumaan teollisuuskes­k
u k s i i n . "
Mrs. S i i l m a n sanoi lähtevänsä p a ­luumatkalle
Göteporlsta lokak. 6 pnä
lähtevällä Stockholm-lalvalla.
Echolla talkoot
ensi sunnuntaina
TarzwelL — T k . 25 pnä oli Rouhd
Laken Echon A C : n kentällä talkoot.
Päivä s a t t u i k i n oleniaan mitä kau­nein,
oikein k u i n talkoita v a r t e n t i ­l
a t t u .
Talkoot alkoivat täsmälleen kello 1
ip. ja kun allekirjoittanut, hiukan
myöhästyneenä saapui paikanpäällCi
kuului sellainen vasarain pauke, että
koko seutu kaikui. Heti huudettiin,
että "missäs sinä olet ollut? Rupea
heti töihin, ei täällä laiskana saa
o l l a . Mikäs muu auttoi k u n ruveta
heti töihin: ettei vaan lisää nuhdetta
saisi. .
Kyllä sitä touhua näkyi olevankin,
vaikka olisi koska sivu silmällä j o ­honkin
päin vilkaissut n i i n aina j c s -
t a i n puskan välistä näkyi liikettä,
millä oli kirves, millä mittanauha:
Toiset kantoivat lautoja ja toiset t aa
sen alushirslä, mutta jokaisella näyt-
; t l olevan kiirettä. Onkos tämä i h ­mekään
sillä päämääränämme on
saada oma toimintapaikka valmiiksi
ennen lumen tuloa, jossa saamme
hlihtokaartiamme treenata t a l v i k u n -
toon ja joskus panna vaikka valssik­s
i k i n .
Kyllä näkyi emännätkin ahkeraan
vetävän nauloja laudoista j a k un
hommasta l a k a t t i i n näkyi heillä ole­van
suuri l a a t i k o l l i n e n nauloja kas­sassa.
Siitä arvaa, että siinä x>lJ
toinenkin lauta puhdistettu.
Talkooväki näytti olevan hyvin
PROFESSORIT PAL.AA SUOMEEN'
Japanissa syntynyt professori Armas Salonen lähti äskettäin perheensä kera
paluumatkalle Suomeen Ruotsin Amerikan Linjan Gripsholmilla. Profes­sori
on h a r r a ^ n u t erikoisesti assyroIo£:iaa Ja seemiläisiä kieliä Ja puhuu
niiden Usäksl ruotsia, saksaa, ranskaa ja englantia. Hän on ollut tiiällä
assyrologisen sanakirjan tutkimustöis-sä ja on aikaisemmin opiskellut Sak­sassa,
Ranskassa Ja Englannissa. Salonen on äskettäin nimitetty ylim
profe^^riksi Helsingin yliopistoon. Josta liän aikoo: myöhemmin lähteä
Palestiinaan, harjoittaakseen siellä arkeoIoRisia tu':kimuksia.
Eteläpääläiset valmistuvat tosissaan
ensi kesän laulujuhlaa varten
So. Porcupine. — J a a , olimme siellä
laulukuoron lllanvieto.ssa viime sun­nuntaina
j a siellä sitä juttua r i i t t i.
K a i k k i e n sielä olevien mielipide o l i,
että sekakuoroa tulemme pitämään
laulukuntolsena jatkuvasti ja että
suurella s a k i l l a menemme C S J : n l a u ­lujuhlaan
Port A r t h u r i i n ensi kesänä.
Mikäpä tietää, vaikka antaisimme s i -
vukulkiessa v a i k k a konsertit K a p u s k a -
slngissa ja Hearstlssa. (Se Hearsti on
Eetun tietojen m u k a i n n i i n suuresti
kasvanut, että sinne a i n a k i n k a n n a t ­taa
"topata")
T l m m l n s l n l a u l a j i l l e j a kuoroon a l ­koville
tässä i l m o i t a n , että ensi maa­nantaina
on harjoitukset kello 7 i p.
K a i k k i entiset j a paljon uusia l a u l a ­j
i a mukaan. Eteläpäässä on ensim­mäiset
kuoron harjoitukset vasta 12
päivä klo 7 i l l a l l a.
miii volpi yhtyä kuoroon aina jouluun
saakka mutta sen jälkeen .se taitaa
olla "täy.si käsi" a i n a k i n n i i l l e , jotka
aikovat l a u l u j u h l a a n t u l l a lauhmaan.
Pankaa tämä seikka mieleenne.
"Uusi kylätie" on .sellainen näytel­mä,
että .sitä pa.s.saa katsella vaikka
kiilaspäivän a i k i n a , .se on sellainen
maalaiselämän kuvaus. Onpa sn a i ka
hienokin j a onhan .siinä hupaistakin,
että varma.sti miellyttävä Ilta on olla
sen pari.s.sa. Näyttelijät ovat sitä
mieltä edelleenkin, että lokak. 9 päl-ivän
i l t a n a se esitetään. Mutta siltä
puhumme vielä. ,
E n s i sunnuntaina sahat ja kirveet
matkassa menemme niitä h a a l i n puita
katkaisemaan. Lähtö tapahtuu osuus-ruukalan
luota klo 8.30 -<<amulla. Siellä
tavataan .suuie.ssa kuhlna.ssa toiAcmmc
Muuten R i k u sanoi, että uusia v o i - • arvoi.sa l u k i j a ! — H .
Arkistolle saapui
arvokas lähetys
Canadan Suomalaisten Arkisto sai
viikon vaihtee.ssa arvokkaan paketin
S. "VVäyryseltä Fort W i l l i a m i s t a . St
käsitti huomattavan määrän vanha;
kirjallLsuutta, julkaisuja Ja lehtiä
joissa oli yhtä j a toista Canad: iJ
suomalaisia koskevaakin. Jotkut k i r ­jaset
j a j u l k a i s u t olivat erittäin hy­v
in säilyneet, j o t en ne salvat arkisto
kappaleiden palkan j a arkistossa mm-entuudestaan
olleet jäivät kaksois- Jr-valhtokappaleik.
sl. Tuhannet kiitjk;
set tästä arvokkaasta lähetyksestä.
Arkistossamme el ole kuin yk.s
Työkansa-yhtiön vuosikokouksen pöy­täkirja
— vuodelta 1914. Kaska Työ.
kan.salla on o l l u t oma k i r j a p a i n o niin
on todennäköistä, että aikaisemm:.s.
tyytyväinen k u n s a a t i i n n i i n paljon , t a k i n yhtiökokouksista on p a i n e fu
Box 69 SttdbtuT' Onl.
työtä tehdyksi j a päätettiin ensi py­hänä,
lokak. 2 pnä pitää toiset tal­koot,
alkaen klo 1 lp.
Kentällä keitämme oikein suurella
k a t t i l a l l a kahvia, että ei kenenkään
tarvitse olla k a h v i n mieliteolla. Oli­siko
jokainen n i i n hyvä j a toisi oman
kuppinsa.
Saapukaa siis taaskin suurella jou­k
o l l a ensi pyhän talkoisiin sillä mitä
suurempi joukko sitä enemmän saa­daan
näkyvää aikaan.
Talkoissa siis tavataan! — P e n k k i '
u r h e i l i j a .
Pomomiesten palkkoja
korotettiin mutta ei
työläisten
Helsinki. — Syyskuun alu&sa koro­t
e t t i i n valtion alkohoUliikkeen 'Alko)
eräitten osasto- j a toimistopäälhkkö-
Jen, varastonhoitajien, paikalllspäälll-köideri
j a varastonhoitajien palkkoja
13—18 prosentilla. Eräät henkilöt
saivat Jopa viidentuhannen markan
korotuksen kuukaudessa. Merkillistä
on se. etät palkkoja ei ole korotettu
k a i k i l l e samoissa asemissa oleville
koska Alkon henkilökunnan keskuu­dessa
väitetään noudatettavan ns.
pärstäindeksiä, sts. p a l k k o j a korote­taan
suosikkijärjestelmän perusteella.
Kuultua3n näistä korotuksista p y y s i ­vät
a j t o n l n i l j e t t a j a t palkankorotusU.
•railoin o l i eräs palkankorotuksen saa­nut
työnjohtaja kysynyt: "Oletteko
teldn kommunisteja?" Se o n herättä­nyt
luonnoliisesti tyytjTnättömyyttä
työläisten keskuudes.sa.. j
pöytäkirjat — missä ne ovat? J-J:-
niltä löytäisi olisi arkistomme hyvil­lään,
jos ne lähetettäisiin tänne.
Koska Vapauden numeroita ei olr-tallella
ennen vuotta 1921, kehoitam-me
kaikkia arkistomme ystäviä pitä­mään
mielessään, että mikäli niitä
löytyy, olisi ne lähetettävä arkis­toomme
vuosien 1917—1920 väli.sel:ä
a j a l t a .
Edelleen on syytä todeta, että m e i l -
1 lä o n ainoastaan muutamia Tjökan-i
sa-lehden numerolta j a sama pitää
• paikkansa myöskin P o r t A r t h u r i s s a i l .
I mestynecseen Väkäleuka-nimLseen p i .
; lalehteen nähden. Sointulassa ilmcs-
• tyneen A l k a - l e h d e n numerot oli.sivat
: myöskin tervetulleet arkLstoomme.
Sudburyssa p a i n e t t i i n v. 1930 a l k u -
; päivinä suomenkielistä lehteä mwii':-
'• tiLskoneella. Samoin tapahtui Toron-to.
ssa. jossQ j u l k a i s t u n "Työtön Työ­läinen"
Ja p a l v e l i j a t t a r i e n l e h t i , kum­m
a t k i n monistuskoneella painettuina
Arkistomme haluaisi näiden lehtie.n
nimieroita k u i n myöskln-kommunLsti.
puolueen suomenkielisen "Tiedonan-taJa"-
nlmiBen lehden' numerolta.
Lähettäkää toikki lahJoitu>A'-i
osoitteella: P i n n l s h - C a n a d i a n A r c h i -
ves. Box 354, Sudbury. O n t .
Kympin ennätys on
Heinolla 2. kerran
S i t t e n Hannes Kolehmai.sen päivien,
arkemmin .sanoen vuodesta 1912 läh-ien
on kymmenrn kilometrin m a a l l -
nancnnätys ollut kahta poikkeusta l u -
cuunottamatla .suomalaisten mono-joolina.
Viimeisin näistä poikkcusta-jauksista
oli tshekkiläinen Emil Z a -
opek. joka rikkoi Viljo Heinon c n -
lätyksen viime kesänä kokonaisella
/.2 .sekunnilla. Tämän Jälkeen val­etaan
Heinon yrittäneensä k a i k k e n -
a saadaks;;en maailmanennätyk.scn
j u d e l k e n omflk-scen Ja .se tapahtui­kin
.syy.sk. 1 pnä, j o l l o in hän saavut-
,i seuraavat väliajat k u n k i n kilomet-riluvan
matkalla; 2.53.2 — 4.47 —
^.47.3 — 11.44 — 14,40 - - 17.43.8 —
20.40.2 — 23.40 — 26.37.4 j a 29.27.2.
K a i k k i e n aikojen kympin maail-
•nanennäty.sluettelo näyttää nykyään
seuraavanlaiselta:
' 34,28,8
' 34,25,8
34,25,0
34.19,4
34,13,8
33.39,0
33,23.0
32.56,0
' 32.36,0
32.18,4
32.13,6
31.30,0
31,21.2
31.20,8
30.58,8
• 30,40,2
30.35,4
30.23,2
30.06,2
30.05,6
30.02,0
29.52.6
: 2935,4
; 29.28^
: 29.27.2
D, Tojquet. Ranska 1879
C, Aubry. R J n s k a 1899
G, Ragueneau, Ran.ska 1899
L, Bouchard, Ranska 1903
L. Mouchard, Ranska 1903
L. Bouchard. Ranska 1904
P. D j p u i s . Raaska 1904
E. Past Ruotsi 1904
G. Ragueneau, Ranska 1905
J . Svanb';.'-g, Ruotsi 1907
Jean Bouin, Ran.ska 1909
G. Peterson, Ruotsi 1910
Jean Bouin, Ranska 1911
H, Kolehmainen, Suomi 1912
Jean Bouin, Ranska 1914
Paavo Nurmi, Suomi 1921
V i l l e RiUiIa, Suomi 1924
V i l l e Ritola, Suomi 1924
Paavo Nurmi, Suomi 1924
Ilmari Salminen, Suomi 1937
Taisto Mäki, Suomi 1938
T a i s t / i Mäki Suomi 1939
V i l j o Heino. Suomi 1944
E. Zatcpek. Tshekkoslov. 1949
V i l j o Heino, Suomi 1949
5-henkisen perheen
toimeentuloon $50
tulot viikossa
TorontOL — The Welfare CoutKlI of
Greater Toronto on toimittanut kuusi
kuukautu kestäneen tutkimuksen sii­tä
mitä keskimääräinen viislhenkhien
perhe tarvitsee ten'eyden Ja säädyl­lisyyden
minimitason säilyttämistä
varten. Sen mukaan pitää viisihenki­sen
perheen saada miltei $50 dollarin
tulot viikkoa kohden kyetäkseen tyy­dyttämään
nämä minimitarpeet. Tut­kimuksen
tulokset cn yksltyiskohdit-
U i n Julkaistu 56 sivua käsittävässä
selostuksessa.
Julkaistun selostuksen mukaan ja­kaantuvat
perheen menot seuraavalla
tavalla kuukautta kohden:
Ruokaan W2.tf»: vuoKruan »40.00;
vaatetukseen $34.68: vaatetuksen kun­nossapitoon
$3.50: kulkemiseen $4.24;
ajanviettoon, uskonnollisiin rientoi­hin
Ja pikkumcnolhih $15.(64: huone­kaluihin
$2.50; pesuun ja tarpeisiin
$2.10: sähköön Ja kaasuun $2.02: ter-vcydenhoitotarpeisiin
20 senttiä: sa­nomalehtiin
92 senttiä: perheen hu­vituksiin
$1.33: puhdistustarpcisiin 68
senttiä: lämmitykseen $8.65: kuumaan
veteen $2.82 Ja säästöihin kaksi dol­laria
kuukaudessa. Perhe kykenee
sen mukaan säästämään 24 dollaria
kuukaudessa.
Liittovaltion tilastollisen toimiston
bulIertUnissa syySk. 24 päivältä tode­taan,
että Canadan tehdastuotannon
johtavilla (parhaiten palkatuilla)
aloilla oli tuntipalkkalaisten keski­määräinen
viikkoansio viime heinä­kuun
alussa $41.38 eli lähes kymme­nen
dollaria vähemmän kuin tarvi­taan
edellämainitun tutkimuksen mu­kaan
terveyden ja säädyllisyyden m i ­nimitason
säilyttämiseen. Sen mu­kaan
elävät maan parhaiten palkatut­kin
tehdastyöläiset huomattavasti
alapuolella mainitun tason, puhumat­takaan
sitten yleisestä palkkatyöläis­ten
keskitasosta.
Maailman nuorten
vala sotaa vastaan
M a a i l m a n demokraattisen nuorison
kansainvälisen j u h l a n päättäjäisissä
Budapestin Sankarten t o r i l l a vannot­t
i i n elokuun 28 pnä seuraavanlainen
nuorten vala r a u h a n puolesta sotaa
vastaan:
Me demokraattiset nuoret, jotka
olemme saapuneet maapallon k a i k i l ta
k u l m i l t a maailman nuorison j a y l i ­oppilaiden
festivaaliin Budapestiin,
tahdomme elää onnellista elämää
maailmassa, Jossa ei tunneta k u r j u u t.
ta, pelkoa eikä sotaa.
Olemme lujasti vakuuttuneita siitä,
että meidän voimamme yhdistettyi­nä
k a l k k i e n kansojen voimiin voivat
luoda tämän uuden elämän.
Ennenkuin eroamme toisistamme Ja
palaamme kukin kotimaahamme v a n .
nommc. n i i d e n m i l j o o n i e n eri rotuisten
Ja eri uskomuksia omaavien nuorten
nimissä, j o t k a ovat täällä edustettui­na.
Juhlavalamme:
Vannomme puolustavamme rauhaa
v a s t u s u m a l l a imperialistien yrityksiä
sy^tyttää uusi sota.
Vannomme, että tulemme väsymät­tä
Jatkamaan taisteluamme k a n s a l l i ­sen
riippumattomuuden, kansojen o i ­keuksien
Ja onnen puolesta.
Vannomme taistelevamme sen puo­lesta,
että meidän voimamme samoin­k
u i n kalkkien työläisten voimat käy­tettäisiin
kansojen välisen r a u h a n Ja
paremman elämän lujittamiseen eikä
riistäjien rikastuttamiseen eikä u u ­den
sodan valmisteluun.
M i l j o o n a t veljemme j a sisaremme
ovat saaneet surmaasa taistelassa f a .
sismla vastaan, jotta maalima rau­han
mukana saavuttaisi myös to­dellisen
demokratian.
Me Jäljellejääneet uskomme v a ­kaasti
tähän oikeaan asiaamme. Me,
j o t k a olemme kuulleet maaliman r a u ­hanpuolustajien
kongressin kuUun,
keholtamme kaikkien maiden nuori­soa
yhtymään, nuorisoa, joka on k a n -
Moukariennätys
Äskettäin suoritetussa Puolan ja
Unlcarin maaottelussa ilmoitetaan
unliarilaisen Imre Nemethin saavut­taneen
uuden maailmanennätyk.sen
moukarinheitossa tuloksella?n 59.57
metriä.
EILs Ask voittanut
IlelsinkL — Täällä «yysk. 2 pnä p l -
öctyissä ammattilaisten n y r k k e l l y k l l -
pailuissa oli Mcs-suhalll täynnä k a n -
.saa. Yleinen ott*lut2so o l i h e i k o n l a i ­nen,
a i n o a l t a a n Elis A s k i n Ja r a n s k a ­laisen
Euroopan höyhensarjan mesta-nn
arvoa tavoittelevan Bruneaun vä-l
i . i en ottelu oli kiinnostava. Ottelu
k u l k i koko ajan A-skin merkeissä, kuu-d
' ; t t i erää lukuunottamatta.
Suomen urheilun kärki­tulokset
syysk. 10 pnä
HelslnkL — Työkansan Sanomat
julkaisi syysk. 10 pnä luettelon Suo­men
yleisvu-hellun tämän vuoden kär­kituloksista,
jotka noteerattiin seuraa­vanlaisiksi:
100 m. Siren .....10,7
200 m. Inkala 22,3
400 m. Holmberg 49,4
800 m. Johansson . 1.53,8
1,500 m. Johansson . . . . . — . 3.49,8
3,000 m, Mäkelä 8,16,8
5,000 m. Koskela . . . . . . . . . . . . 14.13,2
10,000 m. Heino 29.27,2
llOm. aj. Suvivuo 14,9
400 m. aj. Hyökyranta . . . . . 54,7
Pituus, Rautio 715
Kolmiloikka. Rautio .. 15,06
Korkeus. Honkonen 196
Seiväs Kataja , 425
Kuula, Joupplla 15,93
Kiekko, Nyqvist 49,20
Keihäs Rautavaara 72.55
Moukari, Tamminen 53,40
Kun vertailee näitä tuloksia Poh­janlahden
tuonpuoleisen maan. Ruot­sin
vastaaviin tulemiin, niin huomaa,
että olemme edellä kuudessa lajissa.
Ruotsalaisten tuloksia paremmat
meillä on 3flO0, 5,000 Ja 1 0 ^ » metrillä
sekä kuulassa, kiekossa ja keihäässä.
Näiden kuuden lajin lisäksi on Sirenin
10,7 satasella sama ktiln Ruotsin* kär­jen,
Strandbergin aika. Joten eteen-päinmenoa
<»i ollut!
Torstaina, sjrysk. 29 p. — Thursday, Sept. 29 mm 8 ^
nuorison festevaali
(Jatkoa toiselta sivulta)
vapautunut kapitalismin ikecstä ja
heittänyt yltään vanlian maailman
loiset.
Perillä, Sankareiden torilla alkoi
Juhla välittömästi viimeisten ulko­maalaisten
.saavuttua. Monikymnicn-tuhahtinen
ylclsömcri lauloi M a a i l ­m
a n l i i t o n marssin, jonka jälkeen
George Non, U n k a r i n miorisolliton p u ­heenjohtaja
ava-si festivaalien päätlä-
Jäistilalsuudon. Hänen Jälkeensä .seu­rasivat
vuorassa Joseph Grohman Ja
N. MIhallov. joiden jälkeen puhui U n ­k
a r i n pääministeri Matias Rakosi. T ä ­män
tästä keskeyttivät h i i n e n puheen­sa
myrkylsct 5u0sion0.soituk.set sekä
u n k a r i l a i s t e n nuorten iskuhuuriot. Re­kosi
puhui festivaalin mcrkityk.scsfä
eri maiden nnorl.solle ja erikoLscsti
U n k a r i l l e Ja kertoi U n k ' i r i n kansan
tttl.stclu.sta paremman tulevaisuuden
puolesta.
Hän puhui siitä miten suurten v a l ­keuksien
kautta Unkarin kansu un
joutunut kulkemaan, mutta miten
miten elintu.so kuitenkin aina päivä
päivältä on nousemn.s.sa Ja kansan
h y v i n v o i n t i kasvama.s.sa. Rakosi te­hosti
nuorten mieliin sitä avainase­maa,
joka nuorisolla on r a u h a n r i n t a ­massa,
talstcluisa imperialistisia so-danUetsojia
vaataan.
R a k o s i n puheen jälkeen hiljeni
k a l k k i pieninkin puhe j a liälinä m i ­n
u u t i n a j i k s i niiden nuorten s a n k a r i ­en
kunniaksi, Jotka menettivät hen­kensä
talstelu.ssa kaasojen vapauden
puolesta fasismia vustsian. Tämän
Jälkeen seurasi D N M L : n puheenjohta­j
a n Cuy de BoLssonin lukema nuorison
Vala, jossa nuoret lupautuivat puolus­tamaan
rauhaa Imperlali.stl.sten so­danlietsojien
pyrkimy.sten tukahdut­tamiseksi
ja jossa nämä fasisti v a a l in
o.sanottajat lupautuivat jatkamaan
ponnistelujaan kan.sojen riippumatto­muuden
j a vapauden puolesta, j i a r e m -
man j a onnellisemman tulevaLsuudcn
puolesta.
Suuri päuttäjäl.sjuhla, josta festi­v
a a l i n asanottajat hajaantuivat eri
puolille maailmaa, päättyi yhtel.sestl
laulettuun D<>mokraattl.sen Nuorison
M a a i l m a n l i i t o n mar,s.siln. K a l k k i t u n ­sivat
tuolloin epäilemättä entistä s e l ­vemmin
festivaalin .suuren merkityk­sen
nuorison yhdistäjänä, .sen m e r k i ­tyksen
nuorisfin riiuhantaistelus.sa I m ­p
e r i a l i s t i s i a ,so(lanlietM)jiii viuslaan.
Kuluneet kaksi viikkoa ovat unohtu­mattomana
yhdy.ssltnenä k a i k i l le
osanottajille eri p u o l i l t a maapalloa.
Rakennetut ystiivyy.s.slllat ovat l u ­jittaneet
maailman nuorison y.stävyyt-tä.
Joka on monin verroin voimak­kaampi
kuin ,se v i l u in kylvö. Jota I m ­perialististen
valtoje» taholta nuori­soon
pyritään kasvattamaan.
J a vala, Jonka iiuoret viiiiliiijiiisU-sojen
toivo. Keholtamme nuori.soa
yhtymään. Jotta voisimme estää u u ­den
sodan Joukkoliäyilykseii tulevan
tiellemme, tielle, jonka pääniääriinä
on parempi tulevalsuas.
Vannomme vievumnie voltolli.scen
päätökseen tämiiii pyhän taistelun
rauhan Ja onnclll.scn elämän puoIef>-
ta.
lalsuudessa vannoivat, velTolttoft^Jö-kalsta
festivaaliia osaUistunutU levli-tämään
kansojen välisen ystAvplJfefk
asiaa omassa maassaan, tyfiskeotela»
mään niiden herätteiden mukanatJ<HI*
ta maailman nuorison Juhlat ovat a n *
ncet. antamaan kaikkensa tämftn
hetken tärkeiminä,lle tehtävUle, r a u -
hantälstelulle. Joka on samalla taiste­lua
nuorison tulevaisuuden puolesta.
'JUiSiSLSiSLllzaJlSiSiSL^
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMONSON'S WATCK
REPAIR
711 East Hastincs St
Vancouver Br. CotmnUa
0 6 0 g B f l W B 6 8 d a flfl'fl'aW»Tyd
MY TAXI
24 tunnin palveltu.
Puhelimet:
KL 1234
TORONTO
RA. 1234
ONTAlttO
Luoma*s Auto Boiy
Kori- Ja lokasuojien korjausta.
Autojen maalausta. . .
Auton renkaita ja kumeja
Gasoliinia, öljyä ja rasvausta
Käytettyjä antoja ostetaan
Ja myydään.
Puhelin OR. 4662
3211 Duffcrin St. Toronto, Ont.
• Kotipuhelin RA. 1898
BOND CLEANERS. DYERS
8e TAILORS
SUOMALAINEN
PUHDISTUSLIIKE
025 Pape Ave. Toronto, Oat.
Puhelin GE. 2940
Kotoa haetaan.
Helen ja E . Tarvainen
" S A N O K A A SK K V K I L L 4"
vlcTORY FLORIST
MKIOAN t:RfKOI»AI.AMMK:
• HAUTAUBSEPPELEITA
• HAAKUKKAVIHKOJA
• KUKKAKORISTEITA J A
• KUKANTAIMIA
A. MERKER
Ruhe^imet: AD. 1618
Sunnunt. ja juhlapäivinä AD. 1618
576 Queen St. W., Toronto, Ont.
FINNI8H 8TEAM BATHS. .
56-58 WIdmer Street
Toronto, Ontario
MIEHETT:
K e s k i v i i k k o n a Ja t o r s t a i n a 3-1;! I4».
P e r j a n t a i n a 1-12 l . p.
L a u a n t a i n a 1 i.p. - 2 a.p. . • -
S u n n u n t a i n a 8 a.p. - 1 i.p.
N A I B E T :
K e s k i v i i k k o n a j a torstaina 3-12 i . p.
P e r j a n t a i n a j a l a u a n t a i n a 1-12 i.p.
P U H E L I N E L . 2571
SUOMALAINEN SAUNA
Reino Sipilä, omistaja
I I D S S I A N TURKIHII BATII
:i6 O n l r c Avenue Toronto, Ontario'
M I E H I L L K : ' —AVOINNA— NAISILLE:
Torstaina, perjantaina Ja l a u a n - - Keskiviikkona k l o 10 a.p. ,
talna klo 12 päivällä Ja s u n - Perjantaina k l o 5 l.p.
nunta^ina klo 8 a i m u l l a ,
S U O M A L A I S E T I H E R O J A T Sf;nja Laine j a M a t t i Nyberg
(28-6-13
BEVERLEY SAUNA
AVOINNA YLEISÖLLE korjauksen jälkeen
137 Beverley Hl.
Puhekin EL. 9997
Toronto, Ontario
(8-15-22-29-6)
DR. E. C. A H O - Hammaslääkäri
H U O N E 640 P H Y S I C I A N 8 ' Se 8URGBONS B U X L D I N O " "^
86 Bloor Street West Toronto, Onfaila
Puhelin Kln^sdale 8237
Haluatteko
iaa tai
8ko OS-nr A I A V I Antakaa nMldlB
myydä | A L \ / f a u t t a a T « l l i
CHAMBERS & MEREDITH LIMITED
Toronto Real Estate Boardin jäsen.
24 King St. West
A. H. Kivinen
PLaza3921
MO 5464
TORONTO, ONTARIO
V Ä L I T Ä M M E . . .
TALOJA, LIIKKEITÄ J A F A R M E J A
T A I S T O T . SALO!
BEAL E S T A T E B B O K E B
Kiinteimi£tölainoJa saatavana. ' ^
163WahnerBd. Puhelin BA. 0401 Toronto, Ontario '
'1
3 » ;
mm-iti
i|I:f
i i I
MM:
i i t
md
» F m-