Vapaus, November 8, 1949

              Olemme saaneet hyvän valikmman
UUSIA SUOMALAISIA
LAULU^ JA SOITTOLEVYJÄ
Kaikki nämä COLUMBIA levyt
ovat hyvin valmistettuja
DY—50
DY—60
DY—62
DY—81
DY-DY-DY-Heppu
Polkka
Sellainen on Kettu Kaisa — Jenkka
Rytmi poikien kvintetti
Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—80 Soi illan tuulonen — valssi
Anitra — Tango
Laulanut Matti Jurva
Ilta Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket — valssi
Laulanut Matti Jurva
-102 SuUe vain — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—^^104 Kun Sun mä näin — Tango
En syylä Sua — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—109 Onnehen päin käymme näin — VälsiA
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
DY—122 Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpourl
Aarre Valssi
Soittolevy: Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja II osa
' Soittolevy: Rytmi Pojat
-132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Soittolevy
-137 Muisto polttaa sydäntäin — Tango
E}ityneet kyyneleet — ValsM
: Laulanut -Eugen Malmsten.
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
• lÄulanut Kaarlo Kytö
X)Y—154 Viheltävä mustalainen Valssi
Yöllinen tango ,
Laulanut .Matti Jurva
DY—155 Lolös Tango
Kuutampyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon jäähyväiset — Valid
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Qh/Senorita — Valssi.
Pilvien Poika— Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY—181 Suvituulet—Valsöi
Mä unta nain — Tango
Laulanut Äugen Malmsten
DY—184. Sa muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka sain — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
DY—194 Kuka saa, kuka ei — Jenkka
Missä, koska ja milloin vain — Polkka .
Laulanut Matti Jurva ,
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
Soittolevy -
DY—245 Katupoikien jenkka
Toisen kylän tyttö — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—255 Ala Sinä tuppaa — Jenkka
VusUoista nättiä likkaa — Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY—262 Kukahan se on? — Polkka
Hyljätyn jenkka
' Laulanut Matti Jurva
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä — Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—265 Jää luoksein — Tango •
Saariston tyttö — Meri^nlesvalsiA
Laulanut Eugen Malmsten
DY—269 Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Vahisl -
Surullinen Kuu — Slow-fox
DY—274 Hurmuri — Foxtrot
Juliaana — Valssi
Laulanutr Matti Jurva
DY—271 Jää hyvästi armas — Foxtrot
\ No—Ho Tango
' Laidanut Olavi Virta
DY—275 Käy purjein kuutamoon — Valssi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
Laulainut Eugen Malmsten '
DY—277 Marmönikka SerenaadI — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harinonikkaduetto: Laihanen ja Raivonen
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa
Soittolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta,
ra ja IV osa
SoUtoIevy
* Tulkaa kuulemaan ja valitsemaan levyjä ennen
kuin varasto loppuu.
HINTA $1.25 KPL.
(LÄHETySKULDINEEN)
P«titilaiist«n tulee käsittää vähintäin KOLME LEVTX ennmlnifn
liike maksaa lähetyslailat
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
PUBLISHMe COMPiMY
LIMITED
Box 69 SudOnuT' Ont.
uaeq
Sudburylaisef volltiviit
saatiin
forontolaiset 1
Tiistaina, marraskuxm 8 p. — Tuesdäy^ Voiy.SJxim^
Viime lauantaina julkaisematta jäänyt lopullinen ryntäys-katsaus
antoi kaikkiaan seitsemän tilausta, joiden perusteella
ryntäystulos oli kaikkiaan 290 tUausta, jääden kuota siis ainoas­taan
3.33 pros. vaille. Sitä voidaan pitää tyydyttävänä tulokse«
na. Kuotan täyttämiseen oli tietenkin mahdollisuudet, mutta
monet paikkakunnat ja asiamiehet eivät ilmeisestikään toimineet
koska ei kerran saapunut tilauksia.
Viimeisessä pamauksessa oli kolme tilaajien lähettämää, mrs.
A. Anderson lähetti Fort Williamista tilauksen, A. Kiviharhu
Wapellasta, E. Ketola Vancouverista ja Sanni Haapoja Wahna-pitaesta,
k u l ^ yhden tilauksen. Viimemainitiista tuli "VVahiiä-pitaen
kuota täyteen.
Allekirjoittaneen konseptit ovat olleet jossain määrin sekai­sin,
sillä en huomannut levitysryntäysjulistuksessa mainintaa
"muiden paikkakuntien osalle 17". Siitä syystä laskien näiden
"muiden paikkakuntien" tilaukset sen alueen hyväksi, jolta ne
olivat saapuneet. Tämän johdosta muuttuvat alueiden numerot
hiukan.
Suuremmista paikkakunnista kunnostautuivat Sudbury ja
Toronto parhaiten. Kuten muistetaan haastoivat sudburylaiset
torontolaiset kanssaan kilpasille, joka päättyi siihen, että sudbu­rylaiset
voittivat yhdellä tilauksella, hankittuaan 32 tilausta.
Hyvin tehty torontolaiset ja Juho Nissinen, joka hankki yli puo­let
(21) torontolaisten lopullisesta tuloksesta. Torontolaisten an­sioksi
on vielä mainittava, että he täyttivät yksinään alueensa
kuotan koska tilauksia ei saapunut muilta ryntäysjulistuksessa
mainituilta paikkakunnilta.
Kuötansa täyttivät ainoastaan keski-Ontarion (Sudbury) ja
etelä-Ontarion (Toronton) alueet ja B.C:n alue jäi tilausta vaille.
Alueiden tulokset olivat seuraavanlaiset (kuota mainitaan su-liiissa):
Keski-Ont. (56) 85; etelä-Ont. (38) 41; B.C. (29) 28; länsi-Ont.
(56) 52; pohj.-Ont. (54) 36; itä-Canada (19) 10; Alta (16) 6; Man.-
Sask. (15) 4 ja muut paikkakunnat (17) 28 tUauista. , •
Kuolansa täytti kaikkiaan 34 eri paikkakuntaa, joista suh­teellisesti
parhaimman tuloksen sai Silver Mountain, joka ylitti
icuotansa Jack Huhdan työn johdoista 400. prosj^tillq.
Kuotansa ylittäneiden kunnialuettelo on seuraavanlainen:
Silver Mountain, Ont. 400 pros; Waters 200; Sudbury 133;
Beaver Lake 133; Copper Cliff 100; Sylvan Lake 100; Hornepay-ne
100; Alppila 100; Bingley 100; Solsqua 100; Toronto 78; Port
Arthur 61; Soo 50; Vancouver 50; Hearst 50; Lockerby 33; Soin-tula
23; Fort William 25; Montreal 11 ja South Porcupine 10 pro­sentilla.
Kuotansa ylittäneitä, rapioita hankkineita paikkakuntia oli
siis yhteensä 20. Edellämainittujen lisäksi täyttivät kuotansa Si-camous,
New Westminster, Finland, Punblahe, Cobalt, Long La­ke,
Estaire, Kivikoski, North Branch, Wanup» Läppe, Wahnapi-tae,
Bruce Mines ja Prince George.
Tilastollisista syistä lienee syytä,todeta, että levitysryntäys­julistuksessa
mainittiin yhteensä 107 paikkakimtaa tai niiden yh­distelmää
mutta tilauksia saapui aihoastaah 46 paikkakunnalta,
joten enemmistö, eli 61 paikkakuntaa ei lähettänyt tilauksia lain­kaan.
Edellämainittujen lisäksi saapui tilauksia 20 muulta paik­kakunnalta,
joten ryntäyksen aikana saatiin tilauksia siis yh­teensä
66 eri paikkakunnalta.
Samalla kun kiitämme asiamiehiämme ja iukijoitamme hy­vän
työn suorittamisesta on syytä palauttaa mieliin, että lehtem­me
asiamiehet suorittavat perin tärkeätä työtä maanmiestemme
valistustyövainiolla. Se voidaan arvioida yhtä tärkeäksi kuin
tämän lehden toimittaminenkin, sillä mitäpä virkaa sellaisella
lehdellä olisi, jota eivät lue juuri ne, joita varten se on toimitettu:
Jokaisen uuden lukijan voittaminen lehdellemme on tärkeä
saavutus .
Vielä kerran, kiitos kaikille ryntäykseen osallistuneille! —
Levitysmies.
lilla
G L U B N E WS
French Guiana Negroes
Keep Customs of
African Ancestors
Virtiially unekplored land and a l -
most unstudied primltive people are
hard to cöme by novadays, but French
Ouana has both. Oiie of the most
interesting (though not the least
Icjiovn) of the tribes studied by a
rccent expedltlon were the Bonis.
They are fasclnating to the anthro-pologlst
chiefly beicause they don't
really belong to South America. They
are pure Af rlcaii Negroes, descendants
of slaves vrho «scaped from their
pltintation masters. a couple of cen-turies
ago. Their chief: interest f oi'
the studeiit of human. customs is
that though they have <very success-fully
adapted themselves to different
condltions, they have kept remark-ably
pure the customs and character-
Istlcs of their forefathers 3,000 miles
away across the South Atlantic.
The Bonis are remaTkably flne phy-sique,
slenderly built but well-mus-cled
— probably due to the liberal
amount of protein supplied by fish in
their diet. They are expert i n the
swampy jungles as they are in the
turbulent Maroni river.
Many Bonis have slx fingers, an
abnormality perpetuated from a single
original freak. Their society is mat-riarchal,
and their wcmen reflect
their social importance by taking- (at
least until chlld-bearing tums very
early maturity into early age), their
full unhindered part with mfen in ali
Jobs of the community—paddling and
poling canoes, building, toolmaking
and fishing. Young Boni women
look like graceful stripllngs, for, with
the narrov hips typical of the women
of many African peoples, they have
the broad and well-muscled shouldr
ers and the biceps of a boy.
Husband First
- Then Career
Chicago. — The avcrage career girl
i n Chicago wants a man, a typewriter
and a pressure cooker, in that order,
a merchants' survey revealcd today.
Mrs. Mary Merryfield, who helped
compile the data for the Council of
State Streets Stores, said the results
showed "what smart mcn already
knew" that a girl is looking for a
prospective husband i n the man at a
desk next to hers.
The working woman "has leamed
to dress at the Office i n a way that
attracts men", — said Mis. Merry­field.
She d id not elaborate.
Only 20 of the more than 1.000
working girls simreyed said they might
like to go to New Y o r k sometime.
More than half intend to find a hus­band
here and settie down.
But women no longer take Jobs
merely to find a husband and then
retlre to a vine-covered cottage, Mrs.
Merryfield said. The husband wlll be
only an adjunct to their careers.
Whil€ an overwhelming majority
hope to marry before 1954, almbst 75
percent c f them said they will keep on
working af terward.
Telephone Types
Here are some observations on the
varioiis ^ypes of person whose daily
tasks call for thä tise öf a telephohe.
Exeit«4 type: The wlres are twlsted;
cannot locate mouthpiece; knocks
phohe bff desk i n rage.
Soeisble type: Answers ali phones
in Office whether they are for h im
or noit. Figores it doesn't cost .him
anything.
Cross-eyedtype: Looks at telephone
on own desk- and anfiwer8 phone- on
next desk whlch was not ringing. I n -
varlable winds .up i n arguments wlth
operator. > ,
l l m i d type: Cannot taik on phone
if someohe is sitting opposlte. Pre-tehds-
conversation is finished. Phones
back lÄter
Nolsy type: Yells Idudly into re-ceiver.
Keeps «dvislng everyone in
Office what to say on their own
calls. '
Independent type: A l i telephones in
Office being used, writes memo,
Abseni-mfnded type; Picks up
phone, dials comination of safe ,speaks
into dictaphone.
Frivolqos type: Props phone against
shoulder and ear. tries to scratch
back with cradle of phone while talk-ing.
The sort that never grow5 up.
Disgnintled type: Lets phone ring
once; no answer: hangs up and walks
out muttering.
Sneaky type: Typewritcs whlle taik-ing
doesn't care; knows girl at next
desk wlll be blamed.
Fersonality type: Tells jokes to rcst
of staff while conducting telephone
oonversatlon; lays phone on desk and
lets o t h ^ person taik to thin air
for a few minutes; has everyone in
stJtches.
Childish type: Lets phone ring
several minutes. Likes to listen to
ringing. ' .
Patient iype: Öets busy signal but
holds on for a minute or two any-way.
Reads paper while signal con-tlnues.
HUOMIp!
Yrityksen suuri syysjuhla sunnun-
I taina. tk. 13 pnä. Katsokaa tarkem­min
torstain lehdestä.
. . . " I respect fait, but doubt is
wimt gets you an education." . . . Goe­the.
HEVENGE IS 8WEET
Music teacher: What is the motive
i n that composition of Tzchiamosky'£
that I Just played?
Student: Sounded Uke revenge.
A JEWEL OF WISI>OM
— Tbe wor5t bankrupt i n the
World is the mah who has lost his
enthusiasm. Let h im lose everythiitg
else but enthusiasm and he w l l l come
Uirough again to success.
IVeman: A «trange animal who
can tear through an 18-incb a i ^ tn a
crowded store. then goes home and
knocks the donr of f a 12-foot garage.
NOTICE!
Yritys "Syysjuhlat" on Sunday.
Nov. 13th. Read furtber details in
Thursday's paper.
Presidentin lounas
pääiniiiistereille
HefadnkL — (8JB) — Tasavallan
Presidentti Ja rouva Paasikivi tarjosi­vat
lounaan täällä vieraileville Tans­kan,
Ncgrjan Ja Ruotsin pääministe.
reille.
Tllaisuiidessa olivat läsnä hallitus
kokon^suudessaan , a s i anomaisten
maiden lähettiläät Ja kunniavieraiden
suomalaiset isännät Suomen sosiaali­demokraattisesta
puolueesta, sekä u l -
kovaltaln lähettiläiden esittelijä. T a .
savaUan Presidentin kansliapäällikkö
Ja adJutanUt
TosavaUan Presidentin tervehdys­puheeseen
pääininfsteri Erlander vas­tasi
vieraiden puolesta.
Skandinavian
Suomi vierailu
Skandinavian maiden pääministerit
viime viikonvaihteen aikana vieraili­vat
Helsingissä, Heidän isäntinään
oli sbsdem. puolueen nykyinen ase-velljohto.
Jä vierailun aiheena oli näi­den
järjestämä Juhla.
Ruotsin, Norjan Ja Tanskan päämi­nisterit'
ovat kerran aikaisemminkin
tehneet yhtetsvlerailun Suomen pää­kaupunkiin,
se tapahtuen runsaasti
toistakymmentä vuotta sitten. Edel­lisen
käynnin valossa nämä tämän­päiväiset
vieraat tuskin voivat olla
tekemättä erältä vertailuja.
K u n Per Hansson, Tho. Staunnig Ja
Johan Nygftardsvold vuosia älkaisem-ifiiri
^ p u i v a t Helsitikiln olivat hel-äMri
[vastaanottajinaan Ja keskuste|u-tovereinaan
Karl H. Wiik, J . V , Keto,
R. Svento, Johan Helo, Mauno Pekka­la,
molemmat Kilvet, Eero Vuori, Atos
Wirtaiien ym. Mutta kun Tage E r ­lander,
Hans Hcdtoft Ja Einar Ger-hardsen
astuivat viime lauantaina
Suomen maaperälle olivat heitä vas­tassa
Väinö Tannerin lisäksi Unto
Varjosen, Väinö Leskisen, Penna Ter­von,
Aarre Simosen, Tauno Suontaus-tan
kaltaiset "sosialistit". Vertailu
on hätkähdyttävä Ja kertoo eron suu­ruudesta
muutakin kuin mitä henki­löt
Ja heidän nimensä sinänsä selit­tävät.
H I T L E R I N A«EVELJIÄ
Vieraat eivät voi olla muistamatta,
että Suomen sosialidemokraattinen
puolue oli .sosialidemokraattisistakin
puolueista ainoa koko maailmassa,
jonka eräät sen Johtajat, Joukkoja
karkeasti pettäen, veivät Hitlerin tais­telutoveriksi
maailman silloista yhty­nyttä
demokratiaa vastaan. Samaan
aikaan kuin jonkun Viggo Hanstee-nln
tai Rolf Vickströmin veri punasi
Norjan maata Terbovenin teloitusplu-toonan
edessä, tai Joku Kaj Munk sai
yön pimeydessä surmatua natsien luo.
deista, sateli Suomessakin kuoleman­tuomioita
ja vankilat täyttivät hitle-rismin
vastustajista. Kun Tanskan
j » Norjan maanpetturit muodostivat
Schalburg. ja Noreg-osastojaan Hit­lerin
Saksan aseelliseksikin avuksi
maailman vapausarmeljoita vastaan,
koottiin suomalainen SS-Joukko sa­malle
matkalle eräiden sosialidemok­raattistenkin
Johtajien tietten Ja myö­tävaikutuksella.
Kun Hedtof t eli
Tanskassa natsien vainoamana, Vun
Einar Gerhardsenin tie k u l k i Orinin
vankileiristä Sachsenhausenlln, k u n
norjalaisia ylioppilaita vietiin tuhat­määrin
vankeina Saksaan Ja koulu­jen
opettajat »aahattiin Pohjols-Nor-jan
tuntureille, kun Eric Scanvenius
antoi Tanskansa tunnetim alistumis-
Jullstuksensa natsien orjuuteen, suo­ritti
Väinö Tanner kuuluisan "eriks-gataninsa*^
Hitlerin Saksan vieraana
WlenUh -saakka, pitäen siellä kuului­san
ylistys- Ja tolvelaulunsa natellai.
sen Saksan tulevalle voitolle. Päämi­nisteri
Erlander muistaa varmaan,
mlnlcä vaikutuksen se teki Ruotsin
sosialidemokratian keskuudessa noi­hin
aikoihin. "Se kulki kuin kulo­valkea
koko Ruotsin työläismaailman
läpi Ja herätti rajattoman suuttu­muksen",
lausui siltä kerran eräs
Ruotsin nykyisen hallituksen Jäsen.
Näin kuljetettiin Suomea j a sen s o .
sialideiiMlcraattista puoluetta yhä p i -
teounäUe hitlerlsmin tukemisen tiellä.
Ja kun l o p u l u oli ennätetty kesään
1944, Jolloin Hitlerin tuho Jo oU k a i ­kille
tarkkailJioUle selvä, kun Norja
ja Tantka vain l a a v a t päiviä va­pautuksensa
tulc<m, tehtiin Suomesta
RUAentrop topimiiksea avulla muo­dollisestikin
saJksalatnen vasanimaa.
Kesäicutm lopun päivät 1944 muodos­tivat
imnillisen kuvan Suomen « u -
simmassa historiassa, Ja sosialidemo­kraattiselle
puolueelle nlUtä tuli mil­tei
lähtemätön häpeätä^al Sen edus­kuntaryhmän
puheenjohtaja kirjai­mellisesti
pakoltti n^hmän .enemmis­tön
häpeälliseen tekoon. Ryhmän oli
sUcstiittava j^ttftioUUln nUiehehsä h a i .
tikukseen Ribbentrop-soplmuksen Jäl­keenkin.
RatithanQppo^ltioon kuulu­nut
ryhmän osa Jäi epätoivoisesti vä-hemmislööh.
Pääministeri Erlander, Öerhardsen
Ja ^edtoft muistavat hyvin, millä
mielin hiin he itse k u i n heidän puo-lueehsakin
ottivat tämän Suomen uu­simman
Viestin vastaan. "Den sldste
postfar Finland" iVUme posti Suo­mesta)
oJJ Jäj-kyttftvä. Ihmettelyä Ja
vastalauseita kuultiin Tanskasta Ja
Norjasta. Tukholman "Morgon-Tid-nlngen"
ilmoitti Ruotsin sosdem, puo­lueen
harkitsevan kaikkien suhteiden
katkaisemista .Suomen sosdem. puolu­een
kansea, Pett^mys^oli ollut '.'syvä
Ja katkera" senvuoksl että "suomalai­sen
veljeqniolueemme eduskuntaryh­mä
on Julistauttmut solidaariseksi sen
hallituksen kanssa, Joka on eolmlnut
kohtalokkaan sopimuksen Salcsan
kanssa". Tämän päätölceen aiheutta­neiden
sosialidemokraattien kanssa,
sanottiin kirjoituksessa edelleen, el
Ruotsin sosialidemokratia halua olla
suhteissa, mutta sensijaan k y M " t u ­levaisuuden
voimien kanssa. Jota te­kevät
mahdolliseksi, että itäinen naa.
purimme saa Jatkaa elämäänsä v a ­paana
kansakuntana".
Näin tapahtuukin maan politiikas­sa,
mutta el — soslalldemokraattlseesa
puolueessa. Siellä päinvastoin "tule­vaisuuden
voimat työnnettiin syrjään,
erotettiin syrjään, erotettiin puoluees­ta
tai pakoltetUln itsd eroamaan. S i l ­tä
onkin senjälkeen muodostunut
kaiken taanttunuksen — n i i n poliit­tisen
kuin yhteldcunnalllsen — van­k
i n tukimuuri. Mutta kuin puolueen
Johdossa aitosuomalainen kansallis­kiihko
on vahvasti edustettuna, kun
faslstlluontoinen asevellliitto rauhan
palattua lakkautettiin, l i i t t y i sen Jä­seniä
tuhatmäärin sosdem. puoluee­seen.
Tämän aineksen* avulla puolue
lopullisesti Joutui nykyisten Johtajien
käsiin. Siinä on selitys miksi Skan­dinavian
i ^ m i n l s t e r i t Helsingissä t a .
paavatkin miltei pelkästään miehiä.
Joiden olemassaolostakaan he tuskin
ovat ennen tienneet, — kovaksikeitet­tyjä
sota-ajan hengen, Rlbbentrop-hengen,
edustajia. Kuva tulee vielä
täydellisemmäksi kuin he havaitsevat,
että yksin ns. "työväenhallittdcsessa"
on suoraan Akateemisesta Karjala-
Seurasta tulleita Jäseniä siellä saa-mine
käsityksineen, että näiden a l a i.
nen poliisi ampuu lakossa olevia työ­läisiä
tavalla, jonka rinnalla Adale-nin
kuuluisa verinäytelmä Ruotsissa
1930-luvulIa jää varjoon, mutta Suo­messa
saa virallisen sosialidemokra­tian
täyden hyväksymisen, ja että
Suomessa vasemmistolaisia työväen-lehtlä
ahdistetaan painokannevyöryl-lä.
Jonka vertaiseen ei edes Bobrikov
ennättänyt päästä. Ja Jos heUle vielä
kerrotaan, että puolueen päälehden
poliitt4sena kirjoittajana <m entinen
ohranan palkaUu agentti, alkaakin
kuva tulla täydelliseksi.
Paitsi, — että sitnä puoluekokouk­sessa.
Jonka todistajiksi herrat pää­ministerit
oli haastettu, puolue lopul-lisesU
— mlkäU Johto saa tahtonsa
läpi — sanotuu i r t i kaikesta sosialis­mista,
lakkaa olemasta sosialistinen
puolue objelmaltutnkin. Jo kesällä
ilmoitti Suomen Sosialldemolcraatti
pääkirJoitokMMaan puolueen pitävän
loukkatdcsena jos sitä nimitetään
luokkapuohieeksi.^
Port Arthur. — Olen odottanut, että
Joku sanalla edes mainitsisi näytel­mästä
"Naimahulluja". joka esitettiin
täällä osastomme syystolmlnnan a v a .
jaisnäytäntönä loka k. 22 p:nä omalla
haallilamme salin täytstscUe yleisölle.
Näytelmä itsestään on vain sellai­nen
huvittelu, jossa saa nauraa vat­san
täydeltä, mutta hyvin esitettynä
se tekee katsojaan hyvän vaikutuksen.
Sen voin sanoa "Nalmahullujen" esi­tyksestä,
että se oli mielestäni par­hain
esitys mitä olen katsonut pltkäs.
tä aikaa.
En halua lähteä yksityisesti arvos­telemaan
Jokaista henkilöä vaan sa­non,
että Jokainen esittäjä oli tehtä­vänsä
tasolla, että kukaan c i näytellyt
omaan Itseään vaan he esittivät hen­kilöä
kuten tekijä oli kunkin tyypin
muovaillut.
Martha Kärkkäinen esitti Sussu
Suurosen ,Joka oli pisin Ja vaativin
osa näytelmässä Ja lisäksi hän huo­lehti
näytelmän ohjauksesta sekä l a .
vastuksesta, Joten siinä vaaditaan
henkilöltä täyttä antautumista. On
vaikea lukea pitkää osaa Ja vielä l i ­säksi
suorittaa Johtajan tehtävät, Jo­ten
annan ctjpilussä näytelmän on­nistumisesta
tunnustuksen Marthalle.
Tämä el tarkoita sitä, että johtaja oli­si
mikään kokonaisuus näytelmässä
mutta kun ottaa huomioon sen työn
minkä hän sentään Joutuu tekemään,
ohjaajana Ja esittäjänä, niin se tie­tenkään
ei ole aliarvioitava tehtävä.
Siis kiitos teille kalkille hyvästä esi­tyksestä
Ja nyt kun taas syystoimin-tamme
on alkanut, niin voimme var­masti
merkitä monia hyviäkin näytel­miä
ohjelmistoomme, joten .siten täy­tetään
16. edustajakokouk-sen pää­töksiä.
Kun meidän on valkea saada
uusia näytelmiä ohjelmistoon niin me
käytämme Jiäyttämöliltollamnie ole­via
vanhoja näytelmiä, Joista varmasti
monet ovat hyviä kunhan vain osfiam-me
niitä alkaa käyttää. Vaikka ne
ovatkin jo monasti aikaisemmin esi­tetty
(kuten Nalmahullujakln) niin
sittenkin niistä voidaan aina löytää
voi saada näytelmään uutta eloa Jota
el siinä ole aikaisemmin huomattu Ja
näin sitten ne katsojan silmään näyt­tää
aivan uudelta esitykseltä.
: Joku sananen siitä, että nyt taa.s on
näytelmä harjoituksen alla, joka arva­tenkin
valmistuu vasta jouluksi. Näy­telmän
nimi on " K u l k u r i n morsian".
Olen myöskin kuullut huhujk ,että
näyttelijöiden on toivottu "Naimahul­lujen"
kanssa tulevan Lappiin, vi^an
siltä tietenkin saa päättää näyttelijät
Itse ja myöskin luonto, nimittäli» jos
tulee liian paljun lunta niin silloin
ovat tiet »ukossa. NilLstä kuitenkin l i ­sää
tledoltuksla myöhemmin. — Tyy­ne.
Flittiaad, O n t i
Uvttosikokous pidettiin iiaaaibl^^
30 pnä. OsaamtU) J B O k Ö ^^
kohtalainen. Taisto Eiinitt«t<M4iu^^
kouksen Ja tledustisU Jos: kendli, dn
fiUtä mitään sandmtst» äm kokdufc-sen
pito oU M i i k a n viivftBtiyn^yttfllm
takia Ja syy k a i on alinft fcun a e i l tt
ei oUut vakituista tlUntMfcastytjM.
Sekin korjattiin nyt silUt 'valhtl&.-VM-kitulseksi
tuintatkastajakid Tftmier
Port Arthurista. / -
Liikkeenhoitaja luki tlU«elo«iilklmi.
Joka hyväksytUin. Oli mellto la»]»
keskustelu Ullckeessft ilmenevteU « p i .
kohdista. Buurin vik» tuntttt) ol^Van
siinä, että edentsen Ulkkeenlioitejan
aikana on tilattu paljon MUUsU ta­varaa.
Jota el ole saatu kaapaksl. Mel*
ko iso summa rahaa on näloft tav»<^
rolssa kiinni, Jota on nyt vallteA i k a -
da niistä Irti Ja se entinen <vdka-kauppakin
tuntuu tekevän kaxuiävm»
hinkoa kahdella laUla ainakin. 8 ^
tavia on paljon perimättä Ja:ebkft
pysyy Ja ihmiset sitten suuttuvat kun:
ei saa tavaraa velaksi. TtAvovmt
kuitenkin, että näistä selvltäähV J»
alku on nyt hyvä Jos vain JäKuet
ainakin ymmärtävät velvolllsutttens»
osuuskauppaa kohtaan, eivätkä »ntt»
yksityisten narrata itseään. Josmuli-^
tatte aikaa Jolloin PlnlandlM» piti
maksaa 30 senttiä kerosiini gallona»»
ta kun se muualla maksoi vartin, tä.
mähän se oli mikä pakotti perusta­maan
nykyiseh osuuskaiqmn. Kyt'
olleessa kokouksessa selveni, «ttä
kauppamme on tuottanut vähän voit­toa,
joten ollaan kuitenkin vielä pin­nalla
kaiken tämän edellsen kaupan-hoidon
sekasotkusta huolimatta.
Osuustolmlntaterveisln: Raportterl
Suomen Huolto jakanut
jälleen varoja
lleisinkf. — (S.8) ,T- Suomen Htud-to
r.y. Jakoi lokak. 26 pnä JäUeeik ylt
11 mllj. mk Kansanavun keräyksessä
ja muualta lahjoituksina saatuja va­roja
käytettäväksi vapaassa huolto­työssä
loppuvtioden aikan». Määrä-jotakln
uutta. Esimerkiksi Johtaja raha myönnettiin sotälnv^Uidlenpe,:
Sosialismi-sana py-syfcetään »en Jäl­keen
vain puolueen nimessä samas.sa
mielessä kuin se aikoinaan oli Saksan
kan8alllssoslallsti.s&s.sa puolueessa.
Skandinavian äcslalidcmokraattls-ten
pääministerien kannattaisi ajatel­la
edellä ko.sketcltua kehitystä vierai­lunsa
aikana. Ehkä niistä riittäL<il
tckstlnBcllty«tä «uomalaiKcIlckln " n y ­kyisyyden"
j a "tulcvaisuudsn" juhla­puhujille.
— Vapaa Sana, Helsinki.
rusavustusteimihtaan, sodaslt^ n x s l -
mään Joutuneldm' perheiden Vitaatoi-mlsuuden
edistättiiseen MätJtaOduSker-holilton
Ja kotitaloudeUlstjm) järJestIL
jen kautto sekä sotien Johdpsta, huol­tajansa
menettaneideh varattomien
kaatuneitten'omaisten'huoltoon. M
Varojen Jaon tolniltti Suomen .Xfaol-loh
Johtokumiah puheenjohtaja,' xiuui-herra
S. Mattsson; Joka samalla Ulosti
Suomen Huollon Umän vuoden »Uc».
na suorittamaa huoltotyötä i » vuoden
1950 tolmintasuunmtelmla. / Suomen
Huollon johtokunta oh tähän men­nessä
myöntänyt kuluvan viioilen ai­kana
käytettäväksi kaikkikin yli 38
mllj. mk, yhteensä siis tämän vuoden
kuluessa y l i 60 mllj, mk . InvaUldi-huoltoon
on Jaettu 13,050,000 mk. maa..
Ja kotitaloudelliseen huoltoon 13/160,-
000 mk, muUle huoItoJärJestöUIe 3,-
671,000 mk, perusavustuksiin Suomen
Huollon päätoimisten ja lääninkeskus-ten
väUtykseUä Jaettavaksi 22fl90fiOO
mk Ja amerikkalaisen la^atavaran
jakokustannukslin y i 900,000 mk.
— Vuonna 1948 tuotettln Canadassa
115,000,000 Jaardia rayonla, .
Suomi-Filmi
esittää Juhani Tervapään
"Juurakon Hulda"
Marraskuun 12 päivänä
STEELTONHAALILLA
Sault Ste. Mariessa
'•r^ff-x—'—
•
M/S BATORY
Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA KÄ^Änhamlnan kaulta
Suuri henkilökohtaisesti johdettu jouluhavfjnatfca Joolok. M
PALVELU yiifiiiifmMjiifcn TARJOILU
Nopeat ja mukavat laiva-, rautatie- j a lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
VABHAfäET 1950 LAHTOVtJOROT
NEW y O R K I S T A : KÖÖPENHAMINASTA:
Tammikuun 20 Helmikuun 18 Tammik. 6—Bdaik. •
Maaiiskuiin 20 Huhtifcaan 17 BlaaliA. 7--ilalitflE. 4 ' ;
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lahtmmsn
asiamiehen puoleen t a i
C O Y N I A AMERICA LINE INC
205 Drummond BUg, 1117 Ste. Catherine Si. W^ MMtecäl.
•"ST.
m