Vapaus, May 6, 1950

              ^ suomalaisten itsenäinen iyöväenlehll
rriQ5o — Voi, x x xm vk.
Perustettu vuonna 1917 nmeatyy tOataialn. lontalaln ja lauanlalsln
,52 Lauantaina/toukok: 6 päivänä Sat., May 6
kongressiin tulee ennakkotietojen mukaan toistatuhatta
alustajaa; tri Johnson, tri Endicott ja muut selosta­vat
maailmanlaajuisen rauhanliikkeen toimintaa
Toromo. - Canadan toisen Rau-iankonsressin
istunto alkaa lan-auin*
teUo 9 aP. Bathurst-ka-im
Ybdistyneessä kirkossa, ja
pitlyy snnnunUina kello 5 Lp.
jjngrtssiin tulee ennakkotietojen
makaan toistatuhatta edustajaa
oi puolata CanadasU.
Snnnuntoina kello 840 i.p on
snnri rauhankokous »tople Leaf
Cardenissa. Canterburyn tnomio-lonsU
tri Hewlett Johnso.n antaa
Kioslnksen maailmanJaaJolsesta
niitlastaan, jonka hän on tehnyt
janlun isian edistämlseksL Tri J.
G. Endicott selostaa raohanTal-
(Boskonnan käyntiä Britannian,
Ranskan ja Neuvostoliiton p a r i a -
moittien edustajien Inona.
iuiiankongressi pidetään lisäänty-sodan
vaaran torjumista varten,
lailman rauhankomitea antoi Tuk-ijmassa
maaliskuun 16 p:nä pide­tä
kokouksessa kaikille kansoille
fcen. jcssa sanottiin mm:.
* "Me pidämme sotarikollisena si­tä
hallitusta, Iqka ensimmäiseksi
käyttää atomiasetta Jotakin toista
inaata vastaan. Me vaädimine, että
atomiaseet kielletään ehdottomas­ti,
sillä ne ovat hyökkäyksen ja ih-mbten
joukkotuhon välineitä, ja
että järjestetään tiukka Jiansain-välinen
valvonta täiph päätöksen
noudattamista varten." •
Kaikkia hallituksia pyydetään iiou-dattamaan
tätä julistusta. Canadan
kansa tervehtii sitä tarpaelliscna tpi-^
menpiteen-ä kylmän, sodan lopettami­seksi,
jä hallitusta Vaaditaan allekir­joittamaan
tämä julistus. ^
Rauhankongressin järjestäjien jul­kaisemassa
vetoomuksessa koroite-taan
sitä, että kansallinen rauhan-kongressi
pidetään iähestyväii sodan-vaaran
ehkäisemiseksi. Siinä sano­taan,
että tällä kohtalokkaalla het-taalle.
Vastuunalaisuuden väistämin:n
tässä asiassa olisi ihmiselämän kieltä­mistä.
Huolimatta siltä mitä näkökoh­tia
on kylmän sodan syistä, me olem­me
kaikin velvolliset yhtjnnään suu.
reen yritykseen ihmiskunnan pelasta­miseksi.
Rauhankcngressin järjestäjien ve­toomuksessa
kinnitetään myös huo­miota
kirkkcjen maailnianeuvpnon
julistukseen, joka annettiin Geneves­sä
helmik. 24 p:nä ja jo5sa isanottlin
mm:: . --^
"Kaikki ihmiset ovat vastuunaiai-
-set^jumalän edessä niistä vakavista
kysymyksistä, mitä vetypommi ja:
muut nykyajan sodankäynnin aseet
aiheuttavat. Tutkikaamme kukin:
omassatunnossamme, sekä valtiomie­het
että tiedemiehet kxiln tavalliset
kansalaisetkin, missä määrin kukin
on omalla asenteellaan edistänyt maa­ilman
itsemurhan vaaraa, ja mitä
I kunkin olisr tehtävä'seu edistfiinlsek-
JoUei fiaUitus ratkaise hinta- ja palkka­kysymystä
SAK:ta tyydyttävällä tavalla
ilelslnU. — Soomessa ohkaa, tul­la
ylelslaUko maanantaina jollei
haOitua ratkaise siihen mennessä
palUa- Ja hintakysymystä anunat-tljärj
«stö|en ke^nsUlttoa tyydyt­tävällä
tavalla.
Ammattijärjestöjen keskusliitto
on antanut nltiDiaa,ttninln. missä
Taadltaan, että päämin^sle;! Kek­kosen
fce^nstahalUtnksen on rat­kaistava
hintojen ja palkkojen Ta­linen
ristiriita.
tämä tnanne kehittyi siitä, että
Taltionrantateiden 4>00 jnnamies-tä
ryhtyi lakkoon eläkevaattmnsteb
puolesta. Hallitca antoi lakkolai­sille
nltlmaaitnmin ja ^ niäiiräsi
2.000-jnnainlestä palvelukseen bnt-suntaiain
nojalla. Rautatielakko
Jatkui tästä huolimatU torstaina
Ja lakkolaiset ilmoittivat, etteivät
he kuljeta muita kuin sotakorvaus,
tarvikkeita NenvostoUittoan kuljet­tavia
Junia sekä etintarvSkeJunia
- Kekkosen keskustahallituksen
kannattajat sanoivat ammattijär.
jestöjen keskusliiton toimenpiteen
Johdiosta, että sosdcmit yrittävät
siten kaataa ballitulucn "epäparla.
ihentaarlsin menetelmin**.
Entiset palkkasopimukset päät­tyivät
maaliskuun alussa. Ammat-tijärjestöjen
keskusliiton ja työn»
antajain kesken on käyty neuvot­teluja
siitä saakka, mutta mitään
uusia sopimuksia ei ole saatu ai­kaan
tähän mennessä.
Pesurson liarkäst^ johdosta»
Coldw^H tadWöÖ 1^
Ottavra.—. Canadan Rauhan-koneressin
valtuuskunta, jota joh­ti
tri James G. Endicott, Jätti
torstaina ulkominbt<bri:rearBoniUe
138.000 henkilön aUekirJottlaman
adressin, jossa vaaditaan julista­maan
atomiaseet laittomiksi ja lo-pettämään
kylmä sota.
DIkoministeri PearsonUie jäte­tyssä
lausunnossa pyydetään Cana­dan
hallitusta keholttamaah YK:n
yleiskokouksessa, että atomipom­mit
JuIlsteUaii laittomiksi ja jär-jestetääh
tiukka kansainvälinen
valvonta, jotta kaikki kansat nou­dattaisivat
atomipommin sota-aseena
käytön kieltoa. Sen sijaan
keholtetaan käyttämään atomi-enerj(
iaa rauhanomaisiin larköi-
:.; tuksiin, ' ;•
Ulkoministeri Pearson sanoi, että
hänen "on pakko cpaiUä sellaisen
liikkeen vilpittömyyttä, joka niin t»y.
dellisesti ja ilkeästi vääristelee halli­tuksen
asenteen'*. Pearson oli närkäs.
tynyt siitä, että rauhankongres£ln
eräässä Julisteessa sanottiin Canadan
äänesutneen YR:ssa atomipommin
kieltoa vastaan Ja joukkomurhan' uh­kan
jatkamlKn puolesto, "
Canada äänesti Yk:s$a Ntfuvastb-
Hiton ehdotusta vastaan, jonka mu­kaan
atomtpcmmtt olisi julistettu
laittomiksi ja hävitetty pcmmlyaras-:
tot sekä Järjestetty slttcii atoralcner-glon
kansalti\'ä:un:n valvonta. Canada
kannatti enemmistöä kanssa ien si­jaan
Yhdysx^altaln stiunnttelmaa, jon­ka
laukaan Yhdysvallat olisi säaiiut
inonopoltasera^n atomlpbmmlcn vai-mlstamlsessa
saMoih kuin atomiener­gian
käytössä ylelieetl.
Pearson selitti tämän tarkoittavan
»itä. että "Canadan hallitus on. paria-mentin
tuklessa sitä yksimielisesti,
aina suosinut atomipommin kieltoa.
Mutta me olemme paöttäncet. että oi­keat
kontrollit on saotava varmista­maan
een. iettä kieltoa noiidatetaan."
CCPUi Johtoja M. J. Coldnell suh­tautui
rauhankongressln esityksiin
vielä' klif Uclseminlrt kuin ;iUkömitd^rt|^^
Pearson. Hän sanoi suosivansa »to- ' ]*P-i
mipommln pitämistä Ja Jcäyttömlstii
bltä siinä tdpauksessa "jos Venäjä te- ^ ,
Coldvvell el hyväksynyt rauhankone-' >
ressih^::;;adressla. :'koskä :^6linit:?el y i Ä ^
vaadita; ^v*^riltt&vaft':'•'valvönt8a;:;^J<pi
kielto olisi maaUmanlaaJuinen**. Hän ; r^
•hylkfljBi/royös' sellaisen \ eslte4«en.^J«tit4^^^
se valtakunta, mikä ensimmäläcksj--
pudottaa atomipommin jiUbtetU^
hyökkääjäksi. CoWwcU sanoi pltttviiri- x i I
säh>-ökitiläjänä sitä nmata, mikä suo. / ^
rittaa «nsimmälscksl "luvattoman so- I
tUaalHsen teon". Hänelle kelpaa SIIH ^ ^
mikä lahonsa t^osyyksf atomipom­min:
pudottamiseen, ^.f/m
Rauhankptigrcssln vaUtiU8kimiw«|8aAJl^^
olivat tri Endlcottln lisäksi Ross Bus- ^
>ell. Toronto, miu Elspeth l i A ^
Vancouverin rouhianneuvosto^to.; Z3?g^
miiht Maytchak.^ ^lnnli»eg^ Icb H^
dy,>iontrcal, mrs.
tawa n rauhanneuvostoa puhcenjcbta-
Ja, ^ mrs. Sva Sandereon ja ror». Rfti»
Lucock, Toronto.
kellä on jokainen velvollinen vaati- jsi, ja että kansat ymmärtäisivät sekä
maan kjimän sodan lopettamista, sil- i palvelisivat toisiaan . , . Vetypommi
lä se on saattanut meidät tuhon par- on synti jumalaa vastaan.*'
Janoo
iteliisn iu()siessa^ Titoa
Vaatii hallitusta harkitsemaan uudelleen
jMJantih paktiin Kittymistö
Ettei ihmisten oikeuksia voitaisi loukata lainsäädän­nöllisin
tai halUnholUsib toimenpitein, sanotaan
senaatin komitealle esiteb^
Oitawa.^ - Saturday;Nlgiit^ichiiiiBh
lolmittaja. B. K. SaiidvvieU esitti
iviikkona senaatin komitealle
lomattujeh kansalaisten allskirjolt-lausunncn,
mi-sä ehdotetaan,
oikeuksien laki liitettäisiin British
iJ Ainsrica Actiin. .
Uusurinon allekirjoittajina on tun-i]
a lienkilö:-vä 20 paikkakunnalta
da£5a. Se esitettiin lisäkkeeksi
en lain canadälaisen komitean
än mietintöön. Siinä sanotaan
tapausten Canadassa ja
äiialla maailmassa, osoittaneen, et-iaikkien
ihmisteri oikeudet Gana-ssa
olisi turvattava niin, ettei niitä
itaiii loukata lainsäädännöllisin tai
'äikmolttsin toimenpitein.
I^usunncKsa kelicitetaan tekemään
JU£tu£iaki;n sellainen, l i r ä y s . jcka
ÄiA Canadan parlamentin tai maa­tien
lainlaatijakunnat säätämästä
Panemasta -loimaan sellaisia lake-
'fili^ loukkaavat vapautta, erito-uäonvapautta.
puhe-, paino-, ko-iwmi3-.
yhdistymis- jä järjesfy.
lemaah- V HJäheirimlsiöka^ »näistä vapauden institutiteista, jotka
ja suojelemaan myös Canadan kansa­laisten
eläm-ln, vapauden ja cmaisuu-den
sekä 'estämään kansalaisten kar-koitukset.
tekevät, elämän merkitykselliseksi,
elämisen ja taistelim arvoiseksi.
"Vapaus pelosta ja mielivaltaisesta
vangitsemisesta sekä pidätyksestä. Ja
Mr. Sandwrellin esittäessä lausunnon ; oikeus yhdistyä samanlaisten Ihmisten
senaatin komitealle, keskU5t?ltiiri juu- j kanssa mitä tahansa laillisia tarkol-ri
samaan aikaan alahucneessa toi-j- } tuksia varten, kuin myös oikeus ar-johtajaDrewri
ehdotuksen johdosta, vostella hallituksia Ja instituutteja
että kommunistien toiminta julistet­taisiin
laittomaksi. Sandvvell mainitsi
siitä, että cikeukslen lakia on va.stus-tettti
sillä perusteella, että vapauksia seltä
käytettäisiin väärin^ ja maailman
ideologisen konfliktin takia on vaa­rallista
"ahtaa vähäistäkään suojelua
subverilivisten aatteiden levittämi-rauhancmaisten
muutoksien' aikaan
saamiseksi, ovat niitä kalliita perintö'
jä, jolta meidän on suojeltava nykyl-hysterialta
ja vällnpltämättö-fiooma.—-
Vanha italialainen väl-tiomies
Victor Orlando, joka oli Ita­lian
pääministeri cnsimmälsrn maäil-mansodiäi
aikana Ja ainoa elossa cleva
niistä länslvaltain Johtajista, Jotka
laatiy^at Versaillesin raiihansopimuk-een,
sanoo etteivät Yhdysvallat, Bri­tannia
ja Ranska ole enää Italian ys­täviä.
Hän oh vaatinut myös, että.Ita-lian
on harkittava uudelleen liitty­mistä
Atlantin paktUn.
' Puhuessaan vastikään Italian se­naatissa
Trlesten kysymyksestä Or­lando
syytti länsivaltoja siitä, että ne
byläimeetltaUan suDs^^^
iavlaia.' •:.-. .-;•,:
"Sra olioksi on mahdotonta näissä
olosuhteissa pitää liittosopimusta näi­den
maiden kanssa. Jotka, eivät ole ys­täviä.
Atlantin paktia ön harkittava
uudelleen. Italian hallituksen on otet­tava
huomioon se asia, että Italian
kansa on fundamentaalisestl isän­maallista.
Ja tilinteon päivän pn olta^
va mitä vakavin", sanoi hän.
'Britannia, Yhdysvallat Ja Ranska
'ovat luvanneet luovuttaa Trlesten
alueen Italialle. Ja ne tdklvät sellaisen
ehdotuksen v. 1948 maiallskuussa, mut.
ta Neuvostoliitto vastusti sitä. Jugo­slavian
Tito ryhtyi sittemmin käy­mään
kylmää sotaa Neuvostoliittoa ja
kanisandemokratlan malta vastaan.
Äskettäin on huhuttu, että länsivallat
haluavat nyt ratkaista Trlesten kysy­myksen
slUä tavalla, "ettei jätetä ot­tamatta
huomioon kalkkia Jugoslavian
vaatimuksia". Lupaamalla Triesten
ftlueen Italialle, länsivallat avustivat
siten Italian porvariston saamaan
pitää Trlesten siltä varalta, että sitä
voidaan käyttää miten kulloinkin par­haaksi
nähdään kylmän sodan väli­kappaleena.
Italian rauhansopimuksen mukaan
tehtiin Trlestesta vapaa-alue. Se on
jaettu kahteen vyöhykkesscen, joista
toinen on amerikkalaisten ja britti­läisten
Joukkojen ja toinen Jugcsla-vialalsten
joukkojen miehittämä.
Poliisit ampuneet neek^reitä ha jotta^
väestön jprotestikoköii^^ Johahiiiesbui^ih^
Kapkaupunki. —> Oikeusministeri
C. R. Swart ilmoitti k<»klvUkkona
Etelii-Afrikan edustajainhuoneessa,
että Ifl neekeriä ammutiiln ja yli 30
henkilöä haavoittui poliisien ja at-kuasukasvätsstön
välisissä kabakols.
sa Johannesburgissa. ja Witwatcr-strandin
kuHakaivosalueell» tiistai­na
ja keskiviikon vastaisena yönä.
Verilöylyyn johtoncet mielenpsoi-tukset
Johtuivat siltä; että olkcusmi-
Konununlsttt keholttlvat sen Johdosta
työväestöä ryhtymään protcstllok-koon;';
.••••'':• •
Kuusitoista neekeriä ammuttiin Jo.
hannesburgissa Ja sen lähistöllä po­liisien
hajoittacssa * vilci^okouksla.
Kaksi henkilöä kuoli eräässä pajavas-sa
«lokuvateatteriesB.
Väkijoukot protestoivat Ja esiintyi­vät
vihamielisesti virkavaltaa kohtaan
tiistaina. Ja lilan tuHcssa puhkesi Ic-vottcmuuksla
Johannesburgissa Ja lU'
kiiislssa paikoissa sen lähiseuduilla,
nistcrl kielsi vapunpäivän vleton.'kunkivftärelllfi,plstooleino. pistimillä
ja Stcn-klvUärelUä vanutetut poliisi­joukot
ryhtyivät hajoittamaan vficn-^
kokbukslo^ Noin 2,000 0
si sotaväkeä panssarlauiohieen mbbl-llsqltlih
^ "Jiirjcstykscn ylläpIM(fnteitt
varten".; :[ ^-f.-:'''-^'• ''-'-l
Oikeusministeri sanoi, että hän esiU::
täÄ psirlamontissa perjantaina "vöi-^
niakkaan ja laa Jan kommunisti veu»tai;
sen lakiehdotuksen". Hän väitti
munifitlen "kcakittiinGcn huomlbiuiB^
Etclä-ArrHcan ncekcrivU^stöh kiiiioU;'*
tamisecnl yritcttyääh Jo vaitollua
kovan määräyksen mukaisesti".;^
Komitea iuvannut antaa lain täydellisen
myydeltä.
"Tuhannet nuoret canadalaisiet kas­vavat
aikuisiksi, ja Mille oUsI älvä ^ _ , .„ .... j, ... . X . . . . . .
julistus Canadan oman perustuslain! Se tutkii sille jätettyjä mietmtoja ja
Ottawa. — Ihmisoikeuksien kysy- , komitealle tähän asti jätetyissä mie.
selle. |Pe^^W»^^ist* valistuksen ja innolj^gl^
"Luonnollisesti voitaisiin vapautta ! tukssn lähde. Meidän on ymmarrctta. j
käyttää väärin, ja on vissit rajcituk- vä ja palvottava niitä asioita, mitkä
set, jotka oikeuslaitos cn aina tunnus- eroiltavat meidät sOrrön ja pelon '
tanut yhteiskunnan etujen vuoksL maailmasta, mitkä ovat liiankin ta
Puhevapaus ja yhdistymisvapaus eivät i vahomaista rauiaesiripun takana. T&s ^
ole absoluuttiset. Kuitenkin vapaassa Isä mielessä olisi ciketikslen laki arvo- "^^i;;;^i^;^'S^t^irm^
maailmassa voittaaksemme sen tais-; kas apu. Sellaisen lain ympärille kas^ •
jättävät komitealle ehdotuksia.
mykslä käsittelevän senaatin komi­tean
Jäsenet ovat luvanneet tutkia pe.
rlnpohjin kaikkia vapautta koskevia
Unnöissä. Toinen liberaalien senaatto­ri
L. A. David tukee Ooonen mlelipi-dettä.
Canadan siviili vapa uksien uniön
Vatiean City. — Vatlkasinl on Julis­tanut
kirkonkiroukseen Rumanlan
roomalaiskatolisen kirkon erään papin.
Joka on "yrltWnyt vietsllä katoliset
pois paavista".
Paavin viraston Julistuksessa sanot­tiin,
että mainittu pappi, Andrea
Agotha, on asetettu ankarlmpaan kir,
konkiroukseen. n*. "vltandoon". Hä­neltä
on kielletty kalkki kirkon "k)h-dutuk-
jet" ja sakramentit, vieläpä
kristillinen hautauskin. Kalkkien ka­tolisten
on kartettava hänen seuraan­sa
ja hyljittävä häntä,
Samalla kertaa varoitettiin Ruma­nlan
loisia roomalaiskatolisia pappeja,
että hekin joutuvat kirkonkiroukseen,
•'jos eivät he vastusta sellaista propa,
gandaa, joka yllyttää papistoa ja us­kollisia
uskottomuuteen Rooman paa­via
ja laillisia pastoreitaan kohtaan".
Vatikaanin piirit .sanoivat Ruma-
HaUituksen jäsen Ennustaa kähäan^^^^^^k^
vän kommunismin pibleenainierik^
miehitysjoi^kojen lälMettyä pois maasta
Tokio. — Japanin nykyisen katjinc-tlh
muuan vaikutusvaltainen Jäsen
ennustaa Japanin kääntyvän kommu­nismiin
sitten, kun länslvaltain mie­hitysjoukot
poistetaan tästd maasta.
Kenraali Mac Arthur ehdotti vast­ikään,
että Japanin kommunistinen
puolue pllsl Julistettava Jalttomaltfll.
Eidellämainlttu kabinetin jäsen sanoi
tämän Johdosta, että "kommimistisen
puolueen periaatteet ovat totalitääri­set
Ja ne kiinnoiitavat Japanin väes-töä*
V.
"Kommunistinen puolue Japanissa
ei ole laskusuunnafsai Japani kääntyy
vasemmalle miehityksen loputtua. Ja­panilaisiin
vaikuttaa helposti voima,
Ja kommunisteilla on voimaa, kun Ve.
Kabinetin jäsen sanoi tölvovaosa
6ttä amerikkalaiset miehitysjoukot
pldettäleiin: Japanissa Tlelä" raiihatiM'^ ;:^':ir;0
plmukscn''jälkeenkin; Hän laU8iU,it^;^'::^|||^jJgf^
tä muussa tapauksessa "nykyieln oi.
kcUftolalslna- pidetyt, .henkilöt käönty-- ' [•/'P^:0^&^
v&i vasemmistoon, veiTateh:!hclp6sti'% ^v:;:*;::^!^
Japarihi iBanomalehdet ovat oUcet . '
hyvin Varovaisia kommcntolds£0aan -''-'0;'
MacArthurlh ;''ehdotusta'r.kommimls^ijii::^-^^^*^
ti£cn puolueen lalttomaksrjiUIstan^^^^
(iestä. vaikutUsvaltaineh lehti .Maini-pu.
OTiiai^:* \ ' ^ . ijlnmäärin niitä valtuuskuntia. Jotka (Vancouverin jaoston mietinnössä sa- «lan o a n D i c n v r i t t ä n M n m u o d o s t a a «a <« *n« « i t , an
telun. mitä käydään y l i maailman ih- I vaisi suurempi ymmärtämys ja cun- ;
apautta, Siiöä kehoitetaän suoje-imisten mielipiteistä, ei voida luopua ' voimaisempi demokratia."
^ova Scotiassa annetaan sitä varten
"noja hollantilaisille siirtolaisiUe
notaan, että vain liittovaltion oikeuk- | «-lahkolafaklrkon" Transylvanlan un-
Senaattori J. J . poohe sanoi, että'«Ien laki voi samalatea slvlillvapaudet j jjaiHalssn väestön keskuudessa.
"Jos me hätällemme. emmekä eiltä kaikkialla Canadassa, ja saattaa [ ' - •
ivastalauscita. niin voimme antaa yJei- ««^^^ hallituksen Julkilausumat; ^
isolle sellaisen ajatuksen, että hyväk- lakivolmalslksl. ; Suurmurhaajat paasC-symme
kaiken mitä meUle sanotaan", i Siinä sanotaan, ettei nykyisin tur> | vat linnatuomiolla
i . Komitean piiheenjohtaja senaattori ivata rllttövilssä määrin ihmlsolkeuk-, j,,eibure. Saksa - Kaksi saksalals-
JArthur Roebuck on vakuuttanut, että!«»a Laeissa Ilmenevät vajavaisuudet jääkäriä, Jotka tappoivat Badenin
' - - - -• sallineet rikkoa vakavasti näitä
vä aseettomana ja tiskollisona jrast- -
fismln aatteelle. Jljl shlmbo sainoi;
että parlamentin olisi ryhdyttävä
menpItcIsUn kommunisteja yäsiaan
omasta Vapaasta tahdostaan, ' eikä :^
miehltyspäälllkön käskystä.
ny-
1 OlUwa. _ Kansalais- ja sllrtolais-a^
vmeniti yrittää saada aikaan
it:en kaassa sellaisia suunni-
^•tä myömiettälsiin lainoja
, s!i.noIaisiile, jotka haluavat
,. P^iiitaa omat farminsa,
Jrt^S'? '""""^^ima on. tehty
' ixxtlan 'Kanssa, erityisesti hoi-
^^"^ MirtDlal^ia varten. Nova
ao maanasulailautakunta antaa
«-^äi^ntilaisllle siirtolaisille.
'-Taeilh^^ Canadan
, ; «ainoja maan, karjan ja
«^en farmityövälineiden osta-
Lainaa annetaan kaksi
J!^a maan hinnasto ja 50 pros.
J-^^ farmityöväilneiden hin-
:iar.vi!r^^"' ^'=«^"van siirtolaisen
ioppmumma.
, JJunnitelmast^. ilmoitettiin
r.i i^inateri Harrisin Ja
Jf""^ hallituksen taholta. M i -
sanoi toivovansa, että
»Jenetelmä tulisi yleiseksi
Ottawa.-Virallhten elinkustannus-! siinä «portissa, minkä kon^
indeksi canadassa kohosi jäUeen ma- tää nykyisten Istuntojen päätyttyä, I oikeuksia yitaeyuos^^^
delle ennätystasolle huhtaa 1 päl. tuodaan selvästi Ilmi se mitä mieltä kaava painostus jatkuu edelleen.
komitea on sille esitettyjen mietintö­jen
suhteen.
saa f^V" „ .^"^laiset aikovat
^ ^ " ^ " ^ Nova Scotlan AnU-n^
jj"" ^'--ra^sin Piireissä, Tä-
^^alittuja Eiirtolalsperhdtä
katolken sllrtolais.
lUttohallltuksen
o j ^ ; " " ^ ^'^«''ta. Liittohallitus
3 S . . ? ^ ' ' ^ ' ^ ^ " I « » iär-
Mikäli tiedetään, on toisillekin ma;a-kunnille
tehty tällaisia ehdotuksia j«
keskusteltu jonkin verran maan va­litsemisesta
siirtolaisia varten, sekä
mahdollisen rahallisen avustuksen an­tamisesta.
Liittohallitus on keskustel.
vään mennessä. Samalla enntistettlin,
että indeksi on k<dioxmut edelleen
huhtikuussa, sillä farmituotteltfen tuk­kuhinnat
nousivat huhtljtuussa, var­sinkin
te:.: askarjan hiimat. I
Yleisindeksin kohoamiseen maalls- <
kutm ' aikana vaikutti huomattavasti j
Senaattori Doone el hyväksy kaikkia . toidaan Japanilaisen v{icstön pakko-nUtä
mlellplteftä, mitä on tuotu julki evakuointia länsirannikolta sodan ai-mIellsalraaloIs
«a 3,000 potilasta HU- i
lerin n.8. "rotuparannu£ohjelmaa" to.!
teutcttaessa. tuomittiin kei^klvtikkcna I
Liberaalien senaattori Thomas Rcld vankilaan. Tuomiot annettUn saksa-I Se pädSee jälleen jaiOllleen. SailOO han
paheksui sitä, että mietinnössä protes-ii^i^^a oikeudessa. Tri Julius.fichrecki >
Britannian on dumpattava suuri osa väes- &"Mf^
töstään Australiaan ja Canadäan ennenkuin t i ^ l
kivihiilen hinnan kohoaminen <teta-(
YIIMi Tll
sai 12 vuoden ja tri Ludwig Brauer 11 f washingioh--Scnaatin ulkoaslalnko- Minä luulen, etteivät hc voi enää
vuoden tuomion. koskaan ylläpidä vanhaa brittiläistä
lut Ontarion kanssa siirtolaisten asut-| j.j(;ssa ja Quebecissa. Myöätln eUntar*
tamisesta n.s.. savivyöhykkeelle. mut-1 nkiceiden hintaindeksi nousi y&hän
ta mitään varmaa suunnitelmaa ei'
ole laadittu tlhän inennessä.
Samanaikaisesti oh keskusteltu sii­tä
miten avustettaisiin brittiläisiä
siirtolaisia, jotka saavat nykyisin tuo­da
vain hyvin vähän rahaa muka­naan.
Kabinetin odotetaan tekevän
pian päätöksen tässä asiana. Siirto-lalsministerin
tiedetään haluavian. et­tä
laaditaan mahdolli-:iroman pian i
avustussuunnitelma. kun britriläisten j kuun 1 p:nä.
siirtolaisten tulo tähän maahan on j ^ ~~
suiuresti vähentynyt tämän vuoden j Britanniassa
aikana. j sauniutella
:: • .' " . ~ i kommunistipännaa
Öljytyöläisten lakko
Voin hinnoissa tapahtui pientä laskua,
mutta toisten elintarvlldcelden hhmat
nousivat tiscassa tapauksessa.
Vaatctavarain hihtalndelcsl lasJci 0,2
pistettä. Vuokrista ci ollut laadittu
mitään uutta tilastoa nyt, vaan in'
deksi oli siltä kohdalU entlecUäftn
132.7 pistettä.
Yleisindeksi oli 164 pistettä hubtl-ei
Venezuelassa
»^tu^tjötä.
suorittamaan saman-
I Lontoo. — Lalmrhallltus on ilmoita
tanut, ettei se aio esittää lakiehdotus,
C^aracas. Venexacu — Venezuelan ta^ommvmistlsen puolueen laittomak'
ölj^Iueilla alkoi, keskiviikkona lakko, I si julistomista varten. Btonservatilvten
jonka työministeriö julisti Jo ennakoi- 'edustaja sir WaIdronSinltherstledns-ta
laittomaksi. Yli 6.000 työHlstä teli haUitukselta, dkö se eaätä saman-ryhtyi
lakkoon baUitukien ilmoitettua: {laista lakiehdotusta kxttii An^rallan
että se ön lakkauttanut petroleumityö- i pääministeri on esittänyt '^ottaen bno-lälsten
luiion -viime sunntujtaina ta-j mioon kommunistien liääuty väu «>-
pahtuneen - laittoman lakkotoimiiman • luttautumlsen. kuten Lontoon satama.
^ashingioii.'--' YhdysTBUsia haUitn^ on läliettänyt Moiduivaan uuden
nootin yhdysTiriUiUfsai sotilaslentokoneen isketsen'katoamisen jobdosU.
Nodtlssa syrtciääo, että Neuvostoliitto on •Talrolnlyönyt kansainväliset
velrenistrateasa'* tamäo iavanksen yiiteydessä Ja antanut siitä vääriin
s^toksen. Tfadysvsitain halUtos väittää edelleen, että Itadokslin joutunut
lenlokonie öll aseeton la että se smmnttUn alas Itämerenr yllä Nootin Ur-
Mtokseaa on llmefseslf lilllulyttää kylmää «etaa nyt, kah YK:n pääsih.
teeri Trygve Lie aikoo mennä ensi viikolla MoslU^raan neuvottelemaan.
K uomin tangin ihmis*
jahti Formosassa
'laipei, — Kuomlntangin vlranomal-
;<eit sanoivat keskiviikkona murskan­neensa
"kommunistien vakoiluren­kaan"
Formo«as«a. Useita kymmeniä
thenkilöltä sanotuin vangitun Ihmis-!
mitean puheenjohtaja Tom Connally
«anoo "U.8. News and World RejKirt"
; nimiselle julkahulle antamassaan
;laustumoosa, eU& Britannian "on lä'
ihetettävä paljon Ihmistään Austira'
Haan ja Canadaan sekä muualle en*
nenkulQ, se voi päästä Jällesn talou'
delllse«tl jaJolUecn",
' "Ette voi luoda finaneslstabllitect-j
Jahdin yhteydestä.
tla huutamalla Jä nappia vääntämällä
Beriin. — Neovosloliiton ItetoUrfmisto Tass tledoitti, että viimeiset sak-salaiset)
cotavangM ea oyt kotiotettn NenvostoUltosta. Tän^ tieto aiheutti
hett tairreäa hälyn Länsi-Saksassa ja länsivaltain i»äkaupungeissa. Bon-nla
hallHas vaati NeavostoUttoa "tilinteolle^ sUtä miUi on tapahtunut
nUUe Bfflerin MtilsUle. JoH» ei ole k«llntetta. Bonnin faallitos on nähtä-
Tflsti nnohUnnt seo. ettei BiUerin sotajoukkoja kutsutta ,\eiiTo«t«UitU>on.
ikana. Hän vältti tavanneensa eellal-j Vanha Jaiva myyty
isia japanilaisia, Jotka »anoivat ole-j Tanskassa
ivan&a uskollisia Japanille. Hän sanoi !
i ha]lituki>>en tehneen oliceln estäessään^ Kööpenhamina. — 130 vuotta van-
Uämä mn^iI^l^rioiminmIk^^
] tusta merellä.
Chiisgo. — Myrakyf Hebnvai Thdy«>-altain ke«kllännellä Kaasarfsta
lliseMsIiillii aatl. Ainakia 9 henkeä on fsaannt surmansa ja monet ovat
MaDeet vaäaiDQja.
takia-. lakko osoitti".
on luultavasti maaliman vanhin pur-
^ ^ ^ . ^ „ ijelalva nykytein, on myyty hajotta-
; Canadan Trades and l^bor Ccn- -^^^^ rakennettu v. 1799
gres. on keholttanut sääWmään ^ k c - : ^ amiraliteetti on käyttänyt
;ja_di.skrim»nointla vastaan. Ja e h d o t - \ ^ patrulllaluksena Grönlannin ve-
• tanut li«äb5l, että väheramlstökan«al-jlisuuksicn
oikeudet turvattaisiin pa-
I remmin peruÄtualailla. Se on ehdotta
isillä.
Lontoo. — Tasstohnistoa ifetojen mukaan on yli 500 ranskaiaisu saanut \ nut myös, että siviilioikeuksien lakUn ; KommUniStela VangittU
sttffinaosa äskeisissä taistelolssa Indo-Kiina»5ao
moBlpejg. — TairaUIantie en kefaiftynyt yhä pahemmaksi Ited BJverin
VMSDla. Eohne rantapatoa moiitti tänä aamuna fVlnnipegin alueella.
ftSSpenhsnina. — Poliisit hajoittiirat väkivaitafaiD toimenpitein työläls-
<«B JBdefdaosoftekxea. J ^ ^JesteltUn prvU*iikfii yhdysvaltalaisien »ota-laivnjbi
täällä'MeraUo»'^ vs«taaiL
i pi:äi«l tfcältää oikeus opetuksen »aa- • ftaljassa
! rottcen ja työntekocn, «ekä oikeus va­lita
vapaaetl «en minkälaista opetusta ! Napott, _ Poliisit vangiulvat keski-ja
työtä kukin haluaa. Sitä paitsi pl- yU^n vastaisena yönä 28 kommunls-tälsl
olla oikeus turvaJJlsuudcn isaaml- tia "niiden yksityisten väklvallante-
Iseen työttömyyden, sairauden, työky- ikojen johdoJta. mitä suoritettiin tols-vyttömyyden
Ja leskeksi jäämisen ta-t>
auksim, eekä vanhuuden tullessi
ta aroerlkltalalsta äselastta purkaessa
tääliä viime lauantaina'
'"M
systeemiä siinä määrin kuin sitä o» .: : : ; , . . ; M j r;
ylläpidetty alkalBcmmhf.eanöo hän. ' ,^ F
Connally sanoi rahan vaihtokelpoI« ^-^''^i^-
«uudesu: "Minä en ole koskaan usko* IMM:
nut «Itä; että te volttei sanoa 50 sentin [-
olevan 60 sentin arvoisen »Uloin, km» j PH\
ec.cl ole sen arvoinen." . • ^
ittän sanoi Britannian ptmtavclolst»; y:.";::-^'-.;?!^^^
Intialle:Ja muille malUe, että-''he:eivät
«aneet dollareita näistä maista, vaan itlH''^.
ptmtia, Joten -. xnaksakoot.;velkanj5i*:::U:f%'f
piinnilla". Mitä taas tulee maailman ' fi-^^\
dollaripuutteeseen. hän,• sanoi,
"minulla:-on ollut-doUaripuute' koko-; -'viisti
ellnalkanl, clkÄ «Itä voida täyttää'». " '"
Connally sanoi myös, että c^Jelman •
laatiminen marsiiaUsuunnltelman lo^ r] tj^^^
pettämisen varalle on nykj-lsin epä-* .j?"'
vlteasu, "koska «e saattaisi lannistaa
niitä yrityksiä, mitä töidään avusteU
tavien kaiisojen pääsemiseksi omille
Jalolllceh".
Hätt sanoo yhdysvaltain Ja Venä*
Jän välisestä sodasta: "Minä en lini"
Ie, että saamme mitään kuumaa^
taa varsin pian. Mutta jne eaatamnrö
jollchikin saada sodan venäKUsteu
isuunnltellessa ja vehkellleoä. Heiei-vät
ole njisylsin valmUt Mtaan/ri^
koldästä puheenollen häh saiidi^ että
"annetaan kiinalaisten ja^vcnäiai^t|rl^
pureksia toisiaan Wtjonkhi^^t^^
1
m
1 m mmm
•jtHfir .-«HI.,, • ira
1