Vapaus, November 24, 1949

              Siro 2 Torstaina, marrask. 24 p, — Thursday, Nov. 24
j
Of fSönftdi Ci^iii(ttmi
lfor.ttbl917. Atithnrhifrt
dui maU b7 tbe Poft
OfXiee Degtxtagat, Otteva. Pob-llJbed
tfaxke veekly: Taesdays.
Pabttbtnc Ontnpany Ltd^ at 1 0 0 - 1 03
W« Budbmy, Qirt, Canada.
Bdttädal Otfle»
KSokiL XdttarW.BEl8Dd, Iblltxv
addTMi Boa Bodftay, O"*'"*»'
Adrerttoim ratc» apon appBcatfcML
Tmittlatlon free of ebaifa^^
TILAVBHJmAT:
Canadaaa: 1 vk. & 0 0 d kk. & 3 5
9tk.tO0
ThdyiralloiMa: 1 rfc. 7JOO • kk. t;80
1 fk. 7 M e kk. 4 3 8
Mitä muut sanovat Ystävästäsi sinut tunnetaan
Noronicin palo
J A TAALLA P U H U T A AN
" Y t U X Ä M Ä T U O T T E I S T A -
M a a i l m a n ruoliatavatuotanto
X e i r Yorfc. — Sinä m a a n a n t a i n a jol­l
o i n C I O : n j o h t a j a t ryhtyivät Cleve-ei
landiKsa toteuttamaan valtiodepart-
Tuomari Kellockin raportti syyskuun 17 pnä Toronton sata­massa
tapahtuneesta Noronic-laivan palosta, niissä 118 ihmistä
menetti henkensä, on ankara syytöskirjelmä Canada Steam-
; ship Lines Ltd:iä ja sen virkakuntaa sekä ohjelmaa vastaan.
Kuten muistetaan, Canada Steamship Lines Ltd. on juuri se
yhtiö mikä aloitti sisävesillä Canadan merimiesunioa vastaan
iten paheellisen punakauhukampanjan, jonka seurauksesta
valtamerilaivoissa työskennelleet canadalaiset merimiehet
pakotettiin äskettäin kuusi kuukautta kestäneeseen katkeraan
lakkotaisteluun.
Tuomari Kellock kysyy, "mikä aiheutti Noronicin ihmis­henkien
menetyksen" ja vastaa mm. seuraavaa:
"Höyrylaiva Noronicin ja ihmishenkien menetys johtui siitä
kun omistajat ja virkailijat eivät: a) pitäneet jatkuvaa palo-patrullia
. . . b) ei ollut satamassa oltaessa mitään järjestelyä
niiten harjoitetut miehet lähetetään nopeasti palopaikalle...
c) vain 15 miestä 171:stä oli palveluksessa... d) ei ollut mi­tään
suunnitelmaa miten matkustajat saadaan tulipalon sattu­essa
pois laivasta . . . e) miehistöä ei ollut asianmukai-sesti har­joitettu
tulipalon sammutusta varten . . . "
Tämä sellaisenaan kruunasi kaiken sen laittomuuden ja mie-
" fivaltaisuuden mitä Canada Steamship Lines Ltd. on harjoit­tanut
työläisiään ja heidän edustajaansa, merimiesten unioa
vastaan. Näin huolimattomia ja mistään välittämättömiä
matkustajiaan ja asiakkaitaan kohtaan ovat sellaiset työnanta­jat,
jotka omia sopimuksiaan ja maan työväenlakeja rikkoen
pakottivat valtamerilaivojen merimiehet katkeraan lakkotais­teluun,
murskasivat niissä toimineen Canadan merimiesten
union ja käyttivät apunaan kurjaa rikkuri kaartia omien voit­tojensa
edistämisen hyväksi. Muistaa nimittäin sopii, että Ca­nadan
merimiesunio on moneen kertaan varoittanut, että on
matkustajille hengenvaarallista kun yhtiöt käyttävät tottuma­tonta
työvoimaa ja kaiken lisäksi sitäkin liian vähän laivamie-histönä.
Nyt tuomari "fCelföckm raportissa myönnetään asial­lisesti
sekin, että merimiesten unio on ollut tässäkin asiassa
oikeassa.
' Torontolainen torylehti Globe and Mail riensi toimituspals-tallaan
puolustamaan laivayhtiötä selittämällä, että kukaan ei
ole tapahtumasta vastuussa, sillä hallituksen tarkastajat ovat
katsoneet epäkohtia läpi sormiensa. Tosiasiassa tuomari Kel^
lockin raportissa osoitetaan, että hallituksen viranomaiset,
joiden pitäisi valvoa matkustajien ja työläistenkin turvalli-suussuhteita,
ovat olleet kovin "hellätunteisia" ja suvaitsevai­sia
tätä mahtavaa laivayhtiötä kohtaan. Ja muistaa sopii, että
hallituksen edustaja vihjasi alahuoneen istunnossa, jotta tä­män
suuren onnettomuuden johdosta Canadan merilakia vih­doinkin
korjataan — seikka mitä merimiesten unio on vuosi­kausia
vaatinut. Mutta Globe and Mailin toimittajat ovat lap­siakin
naiyimpia jos he otaksuvat canadalaisten uskovan, että
Canada Steamship Lines Ltd ei muka tiedä eikä tunne laivaus-säädöksiä
ja ole velvollinen niitä noudattamaan ilman eri-koisohjeita.
Yksityisen kansalaisenkaan kohdalta ei sanota
tietämättömyyden kelpaavan puolustukseksi oikeudessa, vaik­ka
heillä ei aina ole mahdollisuuttakaan tietää lain "kaikkia
.koukkuja", mutta suuret laivayhtiöt, joilla on omat lakimies-palvelijansa
jne. tietävät ja ovat velvoitetut tietämään lai-vaussääntöjen
kaikki kohdat.
Noronicin palossa menetettiin ainakin 118 ihmishenkeä ja
heidän joukossaan on vieläkin 7 tuntematonta ihmistä. Täl­lainen
hirvittävä onnettomuus, mikä johtui siinä määrin laiva­yhtiön
ja sen virkailijain edesottamisista, että laivayhtiö mää^
rättiin maksamaan suoritetun tutkimuksen kulut, pitäisi vel­voittaa
sellaisiin lainopillisiin ja muihin varotoimenpiteisiin,
ett«^ toista samanlaista onnettomuutta pääse kehittymään.
Puhelin pitäisi kansallistaa
• Bell Telephone-yhtiö, mikä jokin aika sitten esitti trans-porttikomissionille
vaatimuksen puhelinmaksujen korottami-
' seksi 20 prosentilla, on kiiruhtanut nyt vaatimaan hetikoh-taista
kymmenen prosentin "väliaikaista" korotusta 'Quebe­cissa
ja Ontariossa, sillä yhtiön tulot eivät kuulema riitä tar­peeksi
suurien voitto-osinkojen maksamiseen!
Mutta milloin suurpääoma sitten saa "tarpeeksi suuria voit­to-
osinkoja?"
Ja jos kerran otaksutaan, että työläisten pitää hyväksyä
palkankorotusvaatimuksissaan lain määräämät sovittelu- ja
"tuomio-istuimet sekä "kylmenemisojat" jne., silloin luulisi
olevan itsestään selvää, että Bell-puhelinyhtiökin — miljoona­tuloistaan
huolimatta — joutaa odottaa asiansa käsittelyä lain
vaatimassa järjestyksessä.
Tosiasia luonnollisesti on, että suunnattoman suurista voi­toistaan
huolimatta mitä puhelinyhtiö on monopoliasemansa
perusteella kiskonut, Bell-yhtiö haluaa saada entistä suurem-
• pia voittoja kansanjoukkojen kustannuksella. Sen 20% hin-nankorotusvaatimus
— minkä transporttilautakunta epäile-t-
mättä hyväksyy jos ei kovempaa protestiliikettä nouse —
. merkitsee, että ne yksityistaloudet, jotka ovat tähän mennes-
., sä Torontossa maksaneet $3.60 puhelinmaksua kuukaudessa,
' • joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan $4.75 ja ne liike­laitokset,
jotka ovat tähän asti maksaneet $7.50 kuukaudessa,
joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan- puhelimestaan
$12 kuukaudessa. Pienemmissä kaupungeissa korotus olisi
$3.50—$4.25 yksityistaloudessa jne.
Näistä muutamista tilastotiedoista jo näkyy kuinka suun­nattoman
suuren lisäkuorman puhelinhintojen korottaminen
kansakunnan harteille sälyttäisi. Ja Bell puhelinyhtiö suun­nittelee
tällaista kaappausyritystä aikana, jolloin sen yoitot
ovat ennätystasossa!
K im Sudburyn mainehikas kaivosmiesten unio keskusteli
' tästä asiasta viimeksipitämässään kokouksessa, se päätti lähet­tää
liittohallitukselle voimakassanaisen protestin puhelihmak-
' sujen korotusta (kuten vuokrienkin korotusta) vastaan. Kai­vostyöläisten
union kokouksessa viitattiin aivan oikein siihen
tosiasiaan, että "Bell Telephoneyhtiön suuret voitot eivät pu­hu
puhelin taksojen korottamisen puolesta".
Paras ratkaisu olisi se, että puhelinlaitos kansallistettaisiin
— otettaisiin sopivin järjestelyin valtion haltuun ja siten kan­san
palvelukseen. Sellainen toimenpide "vapauttaisi" Bell-yhtiön
yhä suurenevan voittoiluhalun tyydyttämisvelvoUi-suiidesta
ja antaisi maan väestölle jonkinlaisen sanavallan
tyydytä vielä tarvetta: F A O <YK:n
Raoka- j a maatalousjärjestö) — A P : n
uutistiedon otsikico marraÄ. 20 pnä.
• • •
" P U . V A I S E T " O V AT
K A I K K I A L L A P A H O J A ~
Punaisten kahdeksan k r a n a a t t i on
osunut brittiläiseen l a i v a a n — aid-bury
D a i l y S t a r i n lauantainen otsikko
uutistledossa .missä kerrottiin, että
C h l a n g ICai-fihekin sotalaivat olivat
ampuneet kahdeksan kertaa brittiläis­tä
2.643 tonnin höyrylaivaa, Louise
M o l l e r i a , mikä tQdellisuudes.sa pake­n
i K i i n a n punaisten suojiin Shang*
h a i n satamaan.
K A L L I S T A H O M M AA
T Y 0 1 ' X T E K E V I L L E
Työläisten t u n t i p a l k k a (Suomessa)
on keskimäärin 80 mk. Työmiehen
pitäisi työskennellä 225 m i l j . t u n t ia
maksaakseen Suomen valtiolle deval-vatioiden
aiheuttaman valtiovelan l i ­säyksen,
j o k a o n 18 m i l j a r d i a mk.
Suomessa on 250,000 teollisuustyöläis
ta. Jos devalvaation tuottaman v a l ­tiovelan
lisäyksen maksaminen jätet­täisiin
heidän tehtäväkseen, n i i n j o u .
tuisi kukJn heistä työskentelemään
900 tvmtia.
TcdellLsuud€.ssa tätä valtiovelan l i ­säystä
ei makseta kerralla, vaan se
jää p i t k i k s i ajoiksi rasittamaan k a n ­saamme.
Siitä maksettavat korot
jäävät veronmaksajain rasitukseksi.
Sitäpaitsi valtiovelan suureneminen
lisää Suomen riippuvaisuutta A m e r i ­kasta.
— D L P . H e l s i n k i .
P U O S K A B E I T A O N K A I K E N L A I S IA
1 0 8 O N " U S K O V A I S I A "
Newsweek-niminen j u l k a i s u j u l k a i ­s
i marraskuun 14 p n numerossaan u s ­konnon
asioita käsittelevällä sivul­l
a a n kuvan, mistä näkyy " u s k o l l a p a -
r a n t o j a " Bruno Groening, jonka s a ­notaan
vetäneen tuhansia sairaita
ihmisiä Rosenheimlin, B a i j e r i s t a . Tä­mä
" u s k o l l a p a r a n t a v a " puoskari k e -
h o i t t a a kuulijansa "heittämään pois
sairautertsa" — j a siinä k a i k k i . Sjrj'-
tökslln, että hänen t u k i j a i n s a joukcs-sa
on entisiä korkea-arvoisia natse­j
a , " u s k o l l a p a r a n t a v a " G r o e n i n g vas­taa,
ettei häntä kiinnosta maalliset
seikat.
m e n t i n määräystä, o l i t o i n e n k i n k e n .
v e n t i o n i n koolla A t l a n t i c Cityssä ja
sen puhujana o l i L e o C h e m e . Tämä
o l i National P a i n t , V a m i s h a n d L a c -
quer-yhdistyksen konventioni.
Cheme on herrasmies Joka tunne­t
a a n "työväensuhtelden" auktorlteat-t
i n a <ja m i l t e i k a i k k e n a muuna) sen
vuoksi k u n R e s e a r c h Institute of A -
merlca, minkä j o h t o k u n n a n jäsen hän
c n , juliai5i v. 1946 työnantajille käsi­k
i r j a n siitä miten päästään eroon
imioiden vasemmistolaisista j a m i t en
heitä pitäisi käsitellä. Hän neuvco
yhtiöltä myös veroasioissa.
Puheensa jälkeen tämä "työväen-suhteiden"
e r i k o i s t u n t i j a pyysi yleisön
joukosta ky.symyksiä. Juuri samaan
a i k a a n j o l l o in M u r r a y Clevelandissa
mustamaalasi vasemmistolaisia syyt­tämällä,
että he " o v a t yhdistäneet kä­tensä
Wail Streetin kanssa", eräs
m a a l i - j a vernissa mies nousi Istuimel­t
a a n A t l a n t i c Cityssä j a k y s y i C h e r -
neltä, että "edustaako union jcÄitaja
jäsenjoukkojen mielipidettä"? Cher-n
e n vastaus, j u u r i sellaisenaan kuin
P a i n t J o u r n a l D a i l y sen raporteerasi,
o l i seuraava:
"Yleisesti puhuen unioiden rivi jä­senet
odottavat Ja haluavat enemmän
mitä nykyiset 'työväenjohtajat katso,
vat että heille kunlun. Tämä edustaa
pemsieelKsta munto&ta Amerikan työ-väenasioissa.
Työväenjohtaja on v i i ­meisen
kymmenen vuoden aikana n i - ,
Kirj. George Morris
retmat oppimaan Joitakin tmiseikkoja
ekOBOmiarta.
"TäaBi oa fayrfn töfeninen polkkeas
sillien. Sählcö^öläirtco tmio (UE) «m
yksi. Sälikfttyöiäisten onion Johto vaa.
tii 10 kertaa enemmän o l t ä Jäsenistö
katsoo keidovaa itsälecn. Xohn L.
Lewis on,aina oltot kankana Jäsenis­tönsä
edellä yaatfrnnkslssa, miAta esi­merkiksi
aototeoIKsaiiaeaB» ^ teräs-teöUistmdessa
Johto on yrittSnyt oUa
iulUtsevänä voimana, sivumennen sa­n
o ^ paljon TibefnmäaBä uäärässä
mitä se yksityisesti oskOo olevan tar­peellista.
"Sfntta johtajat tekevät Jaiiiavia
kompromisseja sen välillä mitä ^ s e -
nistö vaatii heiltä Ja mitä heidän täy­tyy
hankkia etteivät menetä toimiaan,
j a minä loulen, sivumennen sanoen,
että ajan kuluessa, te näette tämän l i ­sääntyvän,
siliä vähän kerrallaan, tei­dän
työväenjohtajanne tulevat yhä
enemmän opetetuksi yhtei^Eonnan
Jäseninä, enemmän j a enemmän y h .
dyskonnan hnomatt«vaksi Jäseniksi
Heille tulee mielenkiintoa omiin omai-suuksiinsa.
He menettävät kuuman
nuelenmalttinsa j a Iieistä on kehitty.
mässä konservatiivisia kansalaisia.
"Htidän rivijäsenensä eivät knften-kaan
tole samassa tempossa konservä-tiivisdcsi
Ja te havaitsette hetken ku­lottua
että rivijäsenet heitliävät pofs
onion Johtajan Ja vetävät esiin uutta
j a nuorempaa verta mikä paremmin
tulkitsee jäsenistön 'tahtoa. Ja yksi
lUifuen setldEa täiH|än on se, ^
a sdbiset miehei kahi miip M m A j
Ja Wsitcr Beather edoaäUhrat teoBEsn-
Ot^ enenmöm biUitBeTää voinma
loabx vaatimnflkeo kehittämistä.
"JMm L. letrB. Fitzgerald eAnia^
vat vastakohtaa. Jos Mnrray toteut­taa
nhkanksensa, nnio tolee lähem­mäksi
sitä että Cie puhdisteitaan kan-sallisesti
vaatimnsten kdiitajistä Ja
kontrolliin ^ ryhmä mikä hillitsee
jäsenistön vraatimnksia.*^
T^mä on yhden huomattrimmah
"työväereuhteiden" j a veroauktoritee-t
i n neuvf liikemiehille. Hän on
R e u t h e r l n j a M u r r a y n ystävä, puolus­t
a e n heitä teollisuusmlesten piireissä.
S i v i m i e n n e n sanoen hän tulee s o s i a l i .
demokraattien oikeistoryhmästä (hän
o n D a v i d D u b i n s k y n y s t ä v ä ) . ..
Hänen vastauksensa antaa hyvää
a j a t t e l un a i h e t t a myös A m e r i k a n u n i ­onisteille.
Hän neuvoo yhtiöitä, ettei
n i i d e n pitäisi tuomita k a i k k i a työ-väenjohtajia.
v a a n että heidän pitäisi
tehdä ero n i i d e n suhteen j o t k a ovat
v a l m i i t pelaamaan palloa ("hillitse­mään")
j a n i i d e n välillä, j o t k a ajavat
jäsenistöä suurempiin v a a t i m u k s i u i.
Hän panee myös merkille, että u n i on
o i k e i s t o j o h t a j a n k in täytyy t o i m i a j os
jäsenistö sitä t i u k a sU v a a t i i , t a i m u u s ­sa
tapauksessa hän menettää toimen­sa.
Lopuksi hän selittää työnantajille
m i t e n vasemmistolaisten poistaminen
säästää h e i l l e r a h a a.
C h e m e sanoi kylmästi j a selvästi
minkälaiset työväenmiehet todella
nukkuvat yhtiöiden miesten kanssa.
Huomautus Toronton
naisOle
-Toronto. — Manantalna, t k . 28
poä on Don-haämia ylänen nais­ten
kokous alkaen kdio 8 illalla.
Kaikki tenretoltlttta.
Vatikaani on veJiiieillyt ja edelleen
velil(eilee taantumul(sen hyvältsi
Arvokas tieto- ja lähdekirja ilmestynyt
paljastaen Rooman kirkon törkeän vehkeilyn^
Maailman suurin
jäänsärkijä teh­dään
Suomessa
Helsinki. — (S-S) — "Jääkarhun"
j a " V o i m a n " Neuvostoliitolle luovut­tamisen
yhteydessä muodostui Suo­men
jäänmurtajakaartin raskaam-mantyypplsten
alusten k o h d a l l a paha
a i i k k o j o k a o l i s i t a l v i m e r e n k u l u n häi-riintymättömän
jatkumisen k a n n a l ta
välttämättömästi täytettävä. Jo vuo­den
-47 alussa r y h d y t t i i n k i n toimen­p
i t e i s i in uuden jäänsärkijän a i k a a n ­saamiseksi.
Viime vuoden kesäkuussa
t e h t i i n sopimus Hietalahden telakan
kanssa uuden särkijän rakentamiseksi
j a nyt ovat suunnitelmat kiteytyneet
s i l l e asteelle, että rakennustyöt voi­daan
Värtsilän H i e t a l a h d e n telakalla
a l o i t t a a heti vuoden vaihteen jälkeen.
Aluksen sähkökoneet valmistaa
Strömberk j a kuusi pää-diesel-moot-t
o r i a sekä 3 apudieseliä on t i l a t tu
Ruotsista.
Aluksen rakennuspiirustukset ovat
j o suurin p i i r t e i n valmiina, joskin
eräiden yksityiskohtien lopullinen
muoto on vielä avoinna. Niinpä esi­merkiksi
alkuperäisiin rakennussuun,
n l t e l m i i n sisältyi l a i v a n varustaminen
kolmella p o t k u r i l l a , mutta nyt o n k in
päätetty, että l a i va saa k a i k k i a a n 4
potkuria, joista kaksi keulaan j a t o i ­set
kaksi perään.
Uudesta jäänsärkijästä tulee h y v in
voimakas, uudenaikainen j a käyttö­kelpoinen
murtamaan p a k s u j a k i n jäi­tä.
Aluksen neljän j o t k u r i n teho o n
yhteensä 10,500 akselihevosvoimaa
•kuuden Dieselmoottorin kehittäessä
12,000 hevosvoimaa. Dieselit ovat
suunnilleen samantyyppiset k u i n " S i ­sussakin".
Murtajasta tulee m i t o i l ­t
a a n suunnilleen entisen "Jääkarhun"
verrattava, ainoastaan pituutta sillä
on kolmisen metriä enemmän uppou-man
ollessa n . 4,500 tonnia. A s i a n t u n ­tijapiireissä
kerrotaan, että uuden
jäänsärkijän murtokyky on suurempi
k u i n millään muulla jäänsärkijällä
koko maailmassa. Ybdysvallqjssa on
tällä hetkellä tosin samaa suuruus­luokkaa
olevia murtajia, mutta niiden
suurempi uppouma vähentää jossain
määrin niiden murtokykyä. Suunni­tellusta
aluksesta tulee muutenkin
täysin nykyajan k a i k k i a vaatimuksia
täyttävä alus, mm. s i i h en asennetaan
2 r a d a r - l a i t t e i t a . Myös päällystön j a
miehistön muka^niudesta o n pidetty
huolta, laivassa o n y k s i t j i s h y t i t j a e r i ­t
y i n e n päiväoleskeluhuone. — O n l a s ­kettu,
että jäänsärkijä valmistuu täs­tä
hetkestä suunnilleen kolmen vuo­den
kuluttua, siis talvikaudeksi 1952
—53.
K o l m e uutta satamajäänsärkijää
valmistumassa. Helsingin, T u r u n j a
P o r i n lähiaftolna valmistuvat uUdet
satama jäänsärkijät ovat suurena a p u -
K a t o l i s e n k i r k o n häikäilemättömyys
on v a r s i n t u t t u asia k a i k i l l e v a n h a n ­a
j a n historian h a r r a s t a j i l l e polttoro-vlolneen,
sotineen j a i n k v i s l i t t o r e i -
neen. Mutta Rooman k i r k o n äskel-sempi
historia e l ole k u i t e n k a a n var­s
i n h y v i n tunnettu. Siitä saa k u i t e n ­k
i n erittäin hyvän käsityksen i t a l i a ­laissyntyisen
Avro M a n h a t t a n i n k i r ­j
o i t t a m a s t a teoksesta " T h e V a t i c a n i n
W o r l d P o l i t i c s " , j o n k a o n kustantanut
Gaer Associates New Y o r k i s s a . Tätä
arvokasta 420 s i v u i s t a k i r j a a levittää
Canadassa mm. Progiess Books, 95
K i n g St. E a s t , Toronto, Ont. K i r j an
h i n t a o n $4.50 j a se s o p i i v a r s i n h y v in
j o u l u l a h j a k s i k i n koska se o n h a r v i ­n
a i s l a a t u i n e n tieto- j a lähdekirja.
L u o t u a a n laajan j a perusteellisen
katsauksen katolisen k i r k o n t o i m i n ­taan,
vaikutusvaltaan j a pyrkimyk­s
i i n e r i maissa muutamien kulunei­den
viime vuosikymmenten aikana, t o ­teaa
k i r j o i t t a j a yhteenvedossaan, " e t ­tä
katolinen k i r k k o o n u s e in j a t e ­hokkaasti
ohjannut nykyisen histo­r
i a n peräsintä . . . K u t e n on t a p a h ­tunut
menneiden vuosisatojen aikana,
käyttää katolinen k i r k k o hyt j a t u l e ­vaisuudessakin
kaikkien mahdolli­suuksien
mukaisesti j a säälimättömäs-ti
viekkauttaan, tarmoaan j a t a i t o a an
ehkäistäkseen edistyksen voimien me­nestyksen
nykyisessä yhteiskunnassa
. . . taistellen sosialismia j a sen v a l -
tiomuodokseen omaksuneita maita
vastaan — maailmanlaajuisessa r i s t i -
retkessään kommunismia j a Neuvosto-
Venäjää vastaan".
Kii*jassa todistetaan miten paavi j a
i i o o m a n k i r k k o ovat olleet pappineen,
piispoineen j a k a r d i n a a l e i n e e n Musso­l
i n i n , H i t l e r i n , F r a n c o n y.m. f a s i s t i -
d i k t a a t t o r i en takuumlehinä "pjTkles-sään
säilyttämään vallitsevan t i l a n ­teen
entisellään t a i siirtämään h i s t o ­r
i a n kellon viisarit taaksepäin, l i i t ­toutuen
sitä varten kaikkien n i i d en
voimien kanssa, j o i l l a o n o l l u t samat
tarkoitukset".
P a a v i n ja hänen kirkkonsa l i i t t o ­l
a i s i k s i ovat kelvannet n i i n fasistiset
murhamiehet j a maanpetturit kuin
vääräuskoisetkin sillä ilmeisestikin
" t a r k o i t u s pyhittää kemot" yhä e d e l ­leenkin.
Vaikka Mussolini j a H i t l er
ovat kukistuneet jä v a i k k a maailman
kansat ovat tuominneet fasismin, v e h -
kellee Rooman k i r k k o yhä edelleenkin
k a i k k i e n n i i d e n v o i m i e n kanssa, j o t ka
ovat pe:-ineet näiden veristen d i k t a a t ­t
o r i en aatteet j a j o i d e n huomattavim-pana
edustajana on tällä k e n a a E s ­p
a n j a n Franco.
Tässä kirjassa paljastetaan mm. se
törkeä peli. jota paavi j a k a t o l i n en
k i r k k o pelasivat Espanjan laillisen
h a l l i t u k s e n kukistamisessa, avustaes-saari
Francoa j a m u i t a taantumuk­sellisia.
'
V i i m e i s i n Rooman k i r k o n l i i t t o l a i ­nen
sen taistelussa sosialismia Ja
Neuvostoliittoa vastaan on W a l l S t .
johtokunta. Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s , j o ­ka
o n viime a i k o i n a entistä enenunän
antautunut v e h k e i l y y n p a a v i n kanssa.
Tämä l i i t t o l a i s u u s o n j o h t a n u t Roo­m
a n k i r k o n aseman l u j i t t u m i s e e n Y h ­dysvalloissa,
jossa se p y r k i i k a i k in
k e i n o i n saavuttamaaii entistä suurem­man
vaikutusvallan, elämän k a i k i l la
a l o i l l a , m u t t a etukädessä j u u r i sosia­l
i s m i n vastaiseen sotapolitiikkaan
nähden. K i r j a s s a todetaan m i t e n k a ­t
o l i n e n k i r k k o o n poikennut Yhdys­valloissa
niistä menettelytavoista, j o l ­t
a se o n käyttänyt Euroopan maissa
asemansa lujittamiseksi, todistaen s i ­teen
V a t i k a a n i n pcrtltlikan yrittävän
soveltua amerikkalaiseen tilanteeseen
j a oloihin.
Työttömyyttä
Kapuskasing. — T a l v i n e n tervehdys
k a i k i l l e Vapauden l u k i j o i l l e . Luonto­k
i n o n j o e h t i n y t m u u t t a m a a n väriään
viimeksi lähettämäni k i r j o i t u k s e n j ä l -
Heen. Elämä o n k i n h i l j a i s t a n i i n jär­jestötoimintaan
nähden k u i n muu­t
e n k i n täällä.
Työsuhteissa on täälläkin t a p a h t u ­nut
s u m i a muutoksia v l i m e k s l k u l u -
n e i s i i n vuosiin verrattuna . Työvoi­m
a n vähennyksiä tapahtuu j a s a m o in
palkanalennuksia, mitkä eivät l u o n ­n
o l l i s e s t i k a a n ole hauskoja u u t i s i a k e ­nellekään.
Paljon suljetaan kämppiä
j a t o i s i a niistä pitemmäksikin ajaksi.
Tästä kaikesta johtuu että työläiset
j o u t u v a t h y v i n usein v a i h t a m a a n työ­m
a a t a j a t o i s i n a a n siinä vaihdossa
j o u t u u odottamaan pitkiä aikoja e n ­n
e n k u i n saa uuden, työmaan. Eikös
o l e k i n merkillistä j a p a l j o n ajattele­misen
aihetta antavaa k u n i h m i n en
ei m u u t a h a l u a k a a n k t i i n työtä elääk­seen
mutta sitäkään ei v a i n tahdo
saada?
"Majakan Nänni''
So. Porcupinessa
Joulukuun 4 pnä
So. Forcupine, Ont. — Naisten n i ­melle
cmistetttt näytelmät ovat aina
olleet h y v i n kansanomaisia n i i n tääl­lä
k u i n mtraaliakih. " M a j a k a n Nän­n
i " o n nimenä sillä näytelmällä, jota
p a r h a i l l a a n h a r j o i t e l l a a n "kovapainei-s
e s t i " tääUä. " M a j a k a n N a h n i " p e ­rustuu
amerikkalaiselle ajatustavalle.
Siinä o n k a i k k i amerikkalaiselle näy­telmälle
välttämättömät n i k s i t i h m i s .
rj'östöineen y.m. T a i d e t a a n p a siinä
k a i k e n lisäksi oilcein hyvään v i l l in
läimen tapaan lyödä ny/kki toisen
miehen silmäänkin. K a i k e s t a h u o l i ­m
a t t a siinä on k u i t e n k i n k u v a t t u etu­päässä
sopuisaa elämää, jota kaikki
=TÄT
LÄSnnrXSAINEET
L a i v a s s a puhkesi vakaTa'"'^
ja merimiehiä kuoli joukottji;,
pui painot, jotka sidotaS^
j a l k o i h i n k u n mereen haudat
vanhaa "Merimi=s-lisaikia-t
i i n . n i i n hänen jalkoihiaa"'
t i m kivihiilipussi. TänSn^
sanoi eräs merimies:
" O l e n nähnyt monella taTaE,
dattavan. -mutta en ennerS,!
nähnyt, että helvettiin m ^ e tS
netaan mukaan lämmit^a^S
— Voiko morsiammesi säil
lalsuuden?
— No jaa, kyllä. Me oliao,;
kuukauden kihloissa mnmZ,
tiesin siitä mitään.
ilk(
leu)
Lähtemättä tämän pitempään se- Martha Ruohoniemelle tapahtui
lostamaan k i r j a n sisältöä, suositte­lemme
sitä k a i k k i e n a i k a a n s a seuraa­v
i e n luettavaksi. Se oUsi h a n k i t t a va
k a i k k i i n n i i h i n k i r j a s t o i h i n , j o i h i n os­t
e t a a n englanninkielistä k i r j a l l i s u u t t a.
— H . S .
—— _-—: _ L
Pankkien voitot
Toronto. — V i i m e l o k a k u u n loppuun
päättyneen tilivuoden a i k a n a o l i C a ­n
a d i a n B a n k of Commercen puhdas
voitto $6,194,585. K u n siitä v a r a t t i in
$1331.635 v e r o i h i n j a $746.988 k i i n t e t -
mistöjen arvon kuolettamiseen, jäi
osakkaUle jaettavaksi $3,615,962. Jä-lelle
jääneestä voitosta j a e t t i i n osak­k
a i l l e kymmenen prosentin voLtto-osinko,
yhteensä $3,000,000. Pankin
talletusten' määrä o l i t i l i v u o d e n l o ­p
u l l a y l i 1,576 m i l j o o n a a dollaria.
täällä- ikävästi k u n hän k a a t u i k o ­t
i n s a l i u k k a i l l a rappusilla sillä seu­r
a u k s e l l a että pieni l u u käsivarresta
meni p o i k k i jä käsi j o u d u t t i i n pane­maan
k i p s i i n . Toivon M a r t h a l l e p i ­k
a i s t a j a täydellistä tolpiunisita.
C S J : n paikallisosaston kuukausiko­kous
pidetään aina jokaisen k u u k a u ­den
toisena s u n n u n t a i n a k l o 2 L p .
— R a p o r t t e r i.
Oikeaa jänkkikomentoa
Alabamassa
Blmiingfiai« A l a . — P o l i i s i t l l m p i t .
tlvät maanÄtitai-iltana, että erään
k a t u v a u n u n .valkoihoinen konduktöri
o l i ampimut Ikolmea neekeriä, k t m
y k s i heistä oU-yrittänyt Istua k a t u -
vaunun valkoihoisten osastoon.
haluavat seurata j a n a u t t i a samalla
meille rakkaaksi muodostimeesta
näyttämötaiteesta.
Eräs emäntä kysyi m i n u l t a h i l j a t ­t
a i n m i l l o i n o n seiuraava näytelmäesi­tys?
K e r r o i n hänelle, että y k s i näy­telmä
näiidään ennen joulua, mutta
seuraavat jäävät t u l e v a n vuoden puo­lelle.
Olimme täysin yksimielisiä s i i ­tä,
että näytelmän esityskuntoon v a l ­mistaminen
on s u u r en työn panttina,
j o t en s i l l o i n h a r v o i n k u i n niitä saa­daan
esitettäväksi, pitäisi kaikkien
rientää niitä katsomaan. Se a n t a i s i
innostusta tähän työhön u h r a u t u n e i l ­le
j a s a m a l l a t u e t t a i s i i n rahallisesti
tätä järjestömme kulttuurityötä.
Odotamme siis k a l k k i e n rientävän
haalinemme sunnuntaina joultik. 4
pnä katsomaan " M a j a k a n N a n n l a ".
Näin etukäteen v o i n sanoa, että näy.
telmä ön k i i n n o s t a v a j a esitys o n hyvä
koska "pelissä" o n kyläkuntamme p a r ­haimmat
iekijät.
V U N A - A S I O I S T A
Täälläpäin o n koko syksyn ajan
kiertänyt ihmisiä l i s t o j en kanssa. O n
näet kysymys siltä k u k a s a i s i perustaa
v i i n a - a n n i s k e l u p a i k a n (Cocktail Bar)
tähän kylään. Meillä e i o l e aikaisem­m
i n ollut sellajsta laitosta mutta n3rt
sen kuulema j o k u yksilö saisi tänne
pei;ustaa oikein l a i l l i s e s t i koska k y ­lämme
väitetään olevan n i i n suuren,
että:se edell3rttäisi yhden C o c k t a i l -
b a a r i n perustamista. S e n perustamis-oikeydesta
c n n y t kysymys.
N y t o n a l k a n u t k u u l u m a a n vastus­t
a v a a k i n ääntä, erikoisesti Yhdisty­neen
k i r k o n t a h o l t a . Väitetään, että
moista baaria e i tässä kylässä l a i n ­k
a a n t a r v i t a j a n y t näyttää siltä, että
k i r k o n toimesta ryhdytään keräämään
kylän väestöltä nimiä anomukseen,
jossa vastustetaan m a i n i t i m l a i s e n a n ­n
i s k e l u p a i k a n tänne perustamista.
K i u i tätä aislaa h a r k i t a a n todelll-suusseikkojen
pohjalta n i i n ei siitä v o i
t u l l a mihinkään muuhun tulokseen
k u i n siihen, että Ciocktail-baarla el
tässä kylässä t a r v i t a . Siitä t t i l i s i v a in
j o n k u n yksilön k e i n o t t e l u l a i t o s j a s u u ­r
i kompastuskivi nuorisollemme. S en
a v u l l a v o i t a i s i in k i s k o a i r t i viimeiset­k
i n pennit v i i n a a n menevän työläisen
taskuista.
Tässä kylässä o n j o tarpeeksi juo-
V Ä A R L N K - ^ S I T Y S
" E n saa selville mikä teitä TJT.
sanoi lääkäri potilaalle, "jj^
j o h t u v a n juomisesta."
"Tiedän hyi-in missä tilassa
olette j a miltä se
potilas. "Tulen
selvinneet." •
tuntuu",
takaisin kun
V A I K E A OIKEi:ST.\PArg
Eräs saksalainen tuDmioistua
50 pulloa konjakkia ja sen tehti^
oU ratkaista, olivatico juomat
vai e i.
Tuomari, A^irallinen sjyttäjä, i
lustusaslanäjaja, jj-rj-n jäsenet
muut oikeuden virkamiehet joivat
dessä kahdeksan pulloa voia«
päästä ratkaistavassa kysymyia, luötl
mihinkään tulokseen. "^^^^
P u l l o t j a j u t t u siirettiin ylenjj ".^ouk
oikeuteen. M
K.D.
n ylpe
10 klub
o£kova
ipallon
'. no:n
•Jcapa!
Neuvo
.etrin k
feristi
I ja!
;aljast£
T. omi-telua,
i
SE
a";tä 1
ippuo:t'
m a h a l u n tyydyttämismahdoUisim,
k a i k k i a a n kuusi oluen anniskelupa
k a a — j a Canadan Legionalla m
semäs jäseniään j a heidän ystävÄJei ott
varten. K a i k e n lisäksi on maakam iästä
viinakauppa, josta saa ostaa paj
kotona nautittavaksi, mikäli rahat
h e n riittävät.
Meidän kyläkuntamme ei ole ki
k a a n kuivanlalnen, eikä sitä tani
sen "märemmäksi" saadakaan.-H
fr
K a t i p u n g l n etsiväpollisl R . A . M a c -
Murdo sanoi Samuel Lee "VVilllams-nimisen
neekerin haavoittuneen vai­keasti
vatsaan. K a k s i muuta nee­keriä
haavoittui lievemmin.
• A m p u j a a ei edes pidätetty, mutta
tapausta l u v a t t i i n t u t k i a edelleen. T ä .
kalaisten katuväunukonduktöörien
s a l l i t a a n k a n t a a aseita "itsesuojelua''
varten.
Eilen syntynyt"
a ensi
sunnuntaina
C S J : n Toronton osaston näytteli
vierailevat Sudburyn Finnlsh-haali
t k . 27 pnä näytelmällä "Eilen.sjTi
n y t " . Näytelmä esitettiin muuui
v i i k k o s i t t en ensimmäinen kertaa
menklelellä Torontossa Don-haal
hyVällä menestyksellä. Harvoin
kään näytelmä on täällä saanut
yksimielistä tunnustusta kun sai " i
Ien syntynyt" niin sisältönsä hi
esityksensäkin puolesta. Se el (
huvinäytelmä ykistään vaan satiri
t i n e n kuvaus nykyisestä yhteiskunt
järjestelmästä j a rahamaailman hä
källemättömyydestä.
Toivomme, että sudburylaiset dv
pety esityksen suhteen ja että näy
telijämme onnistuisivat siellä yh
h y v i n k u i n täällä kotonakin, josi
näyttämöasetus ehkä ei tule olemai
a i v a n sama k u i n oli täällä. Yritän
me saada sen tarkoitustaan vastai
vaksi j a luotamme Sudburyn toveri*
myötävaikutukseen tässä suhteess
Tällä ymmärryksellä rohkenemme to
voa parasta menestystä ja että vii
r a i l u s t a tulisi tarkoitustaan vastaai
k a i k i n puolin. Näyttämötervehdyi
s i n : A . N .
Ilmi
H;
1898
50 V
L:
\-ain
H
P:
me
— Luonnonhelmet tarvitsevat val(
loistonsa säUyttämiseksi. Jos niitä p
detään p a l j on laatikossa, niin ne hin
menevät pian.
telyssä, joskaan ne eivät vaikuta v a l ­t
i o n jäänsärkijäin s i j o i t t e l u un H e l s i n ­g
i n satamajäänsärkijä "Tursossa"
suoritetaan, p a r h a i l l a a n sähkö- yva.
viimeistelytöitä j a alus valmistunee
laskelmien mukaan joulukuun a l k u un
menhessä. Turso t o i m i i valmistuttu­a
a n satamajäänsärkljänä pääasialli­sesti
y k s i n j a sen käyttö tulee e d u l l i ­semmaksi
k u i n vartavasten P o r k k a l an
•väylän lilkeimettä silmälläpitäen r a ­kennetun
" O t s o n " . Mikäli jääesteet
muodostuvat valkeiksi, siirretään myös
" O t s o " toimimaan stamavesillä.
V a l t i o n Metallitehtaiden Pansion
t e l a k a l l a T i u i i s s a on valmisttmiassa
T u r u n j a P o r i n uudet satamajäänsär>
PÄIVÄN PAmNA
Istunut yritys
«>-
kljät. Ne saataneen valmiiksi t a m m i ­na
tulevan talven merenkulun järjes- I helmikuussa.
tämän tuiki tärkeän yleishyödyllisen laitoksen asiain hoidö^ä.
Bell-yhtiö saattaisi luopua kokonaan hinnankorotus vaati­muksestaan
jos liittohallitus esittäisi sille tiukan vaihtoehdon,
joko^ tyytyä nykyisiin puhelinmaksuihin tai antaa puhelin­verkoston
Valtion omaisuudeksi.
K e n työväenliikkeen pettää, hän
j o u t u u luisuvalle p i n n a l l e j a löj^de-tään
p i a n porvariston leiristä. Tä­mä
o n k a u a n t u n n e t t u totuus. . Y k si
tällainen työväenliikkeestä porvaris­t
o n l e i r i i n paenneista on Kiviperän
P e k k a .
A i k o i n a a n hän v a k u u t t i olevansa
k o m m i m i s t i . Tässä liän tietysti v a ­l
e h t e l i , sillä hän o l i s i l l o i n k i n susi
lammasten vaatteissa. Vieläpä seri-jälkeen
k i m hän .kykötteli porvarien
oven t a k a n a hän - v a k u u t t i olevansa
t o d e l l i n en L e n i n i n kannattaja. Tä­män
näkee v a n h e m m i s t a V a p a a n S a ­n
a n numeroista.
s i t t e n jälleen tapahtui muodon
vaihdos. Hän rxipesl p a r j a a m a a n L e ­niniä,
kommunisteja j a Neuvostoliit­t
o a j a v a k u u t t i olevansa' todellinen
s o s i a l i s t i . Jälleeit-häi^ valehteU, sillä
hän o l i s i l l o i n k i n tosiasiassa susi l a m ­masten
vaatteissa.
O t t i pitkän a i k a a e n n e n k i t i n t a p a h ­t
u i uusi muodonvaihdos. Hän o n
näihin saakka yrittänyt esiintyä s o ­s
i a l i d e m o k r a a t t i n a , se o n o l l u t h y v in
v a i k e a t a hänelle j a 1 ^ o n k i e p p u n ut
>ktiin h u o r a U a tanssija. 'Nyt^ v i h d o i n ­k
i n hän o h heittäxtyt viimeisenkixi
naärUdn pois jä t o f i n i i s t i ^ odevänsa
Viykin musta p o r v a r i;
. K i v i p e r S n P e k a n ttmnustos t a p a h t ui
V a p a a n S a n a n tk. 17 i^vah; m i m e -
n i s s a . Peldka selostaa siinä A F L :n
edustajan Irving B r o w n i n Suomessa
antamaa haastattelua. Jenkki B r o wn
o n kertonut k u i n k a A P L : h ori puhdas
sosialismista Ja s i k s i se ön piarempi
k u i n Eiurbopän unlot. Pekka hyväk­syy
täydeUisesti B r o w n i n hyökk^kset
sosialismia v a s t a a n j a l o p u k s i omasta
puolestaan k i r j o i t t a a seuraavasti:
* T 8 r o w n i n lausunnon y d i n o n siinä,
että a m e r i ^ l ä l n e n ammattiyhdistys­mies
o n r e a l i s t i n e n , j o k a a i v a n s i e k a i ­l
e m a t t a voi heittää sl\ruuh p a r t a - K a l -
leri t a i m u m ihanteelliset teoriat, j os
ne eivät Ä ^ a ä yhteen häneh j o k a ­päiväisen
leipaxisä leveyden j a y h ­t
e i s k u n n a l l i s en turvallisuutensa v a a ­timusten
kianssa.
" A m e r i k k a l a i h e h unlonlsmi o n u u ­den
maailman u i i t t a työväenliikettä
j a kieltämättä h u i k e a s t i onnistuneem­paa
k t i i n n i . eurooppalainen työväen­l
i i k e , k u n d t a m i t a t a a n ihmisen hy­v
i n v o i n n i n ja-olosuhteiden — vieläpä
vapaudenkin — p o h j a l l a ."
Näin o n I ^ ^ ä täydellisesti asettu­nut
A P L : n jcdidön ttikeman Wall
S t r e e t i n puolelle. O h huomattava,
että Euroopassa kiertävä A F L : n I r -
v i i i g Brövn. m&tkustelee Amerikan
faamtuksen d^artmentin
a b i l l a j a •. h i i i f " o n t u n n e t t u r e p u b l i ­k
a a n i . SUs J ^ ä ^ ttmnustaa katse-l
e v a h s a ^ K i n i ; i m m e ! ^ ^ ammäffllifr.
t a mketts;ii«9» o n öikeistososiäiide-m
o k r a a t t i e n Johdossa, a m e r i k k a l a i s en
republikaanipuoliieen silmälasien lä­p
i . Toisin sanoen hänellä on euroop­palaisesta
ammatillisesta liikkeestä
sanuit käsitykset k u i n a m e r i k k a l a i ­sella
monopolikapitallsnlilla. Reilu
tunnustus!
Tämä' P e k a n avoin tunriustus o n
saanut v a n n a a n k i n monet s e n lehden
kannattajat hätkähtämään. Siitä o n
todistuksena Vapaan Sanan moni­vuotisen
a\TistaJan Väinö Suomelan
k i r j o i t u s tk. 22 päivän Vapaassa S a ­nassa.
Suomela, j o k a e s i i n t y y sosia­lidemokraattina,
yrittää t a r t t u a Pek­k
a a housxm tafkamuksista k i i n n i ja
pelastaa hänet sosialidemokratian
k a r s i n a a n . Yleisön osastolla hän k i r ­j
o i t t a a o t s i k o l l a (jonka Pekka huo­mion
välttämiseksi o n l a i t t a n u t v a in
musiennetuUa t e k s t i k i r j a i m i l l a ) " I r ­v
i n g Brourn j a Kiviperän P e k k a ".
Suomelan kirjoituksessa parjataan
Neuvostoliittoa j a kommunisteja, j o ­k
a on vallan- l u o n n o l l i s t a hänen k a i -
täiselleen " s o s i a l i s t i l l e " . M u t t a s i ­vuuttakaamme'
tämä. sillä k i r j o i t u k ­sessa
o n p a l j o n myönteistä työväen
näkökulmasta k a t s o t t u n a j a hän nä­kee,
a i n a k i n s e n häränpyllyn minkä
Kivipeiän B e k k a o n t e h n y t . Suomela
aluksi k i r j o i t t a a seuraavaa:
"Lehtemme numerossa. 131, e i v i i me
torstaina; o l l u t t a Kiviperän P e k a n p a -
kinajuttixa esx v o i s i e k a i l e m a t t a s u l a t ­t
a a j a t a h t o i s i m p a o l l a e r i mieltä sli^
nä esitetyssä asiassa. Kysymyksfösä
o H A F L : n edustajan I r v i n g B r o w n in
lausunto, Jotdca hän o n Suomessa
käydessään i l m a i s u t . v e r t a i l t i n a E u ­roopan
s o s i a l i s m i in j a A m e r i k a n a m -
m a t t i y h d i s t s ^ e n välillä. B r o w n ver­t
a i l i Ametäan ammatt^hdistyksiä
Eurocqian s o a l i s m i n vakssa^ aivan
k u n ziäniä kalEsi oU^vat samaa asiaa.
a j a v i a . Ja meidän Pekkamme siunaa
hänet täydellisesti. Kumminkin ti
dämme v a l l a n hyvin, että ammatt
y h d i s t y k s i e n a l a on tehdä vain piön
parannuksia kapitalistisen maailmi
sisällä—- k u n sitä vastoin sosialian
historialUnen tehtävä on kapitalist
sfen järjestelmän muuttaminen sosi
UsMseksi — riistännän ja palktajä
jestelmän hävittäminen j a todellia
k a n s a n v a l l a n luominen . . •"
Tämän jälkeen Suomela osoitti
k u i n k a sota on vaikuttanut Bcoi
p a n taloudelliseen rappeutumiseen s
maan a i k a a n k u i n .Amerilcka on 10!
p a l l a a n rikastunut. Rähistyään
munisteja vastaan hän kuitenkin i
puksi huudahtaa Wall Streetin le
riln loikanneelle Pekalle:
" K a n n a t t a a työskennellä siis
llsnUsei» työn v a i n i o l l a meidän m
k l e n , s h i u n k l n - Pekka Kivli»*
Edut vaativat sitä. Eikös Peö»!
Lienee p a i k a l l a a n huomauttaa, ^
Peikka o n j u l k a i s s u t Suomelan
j e en kielivirheineen uskoen Umeä^
saavansa siten lehden uskollisen cr
Jeenvaihtajan naurettavaksi lu5äjofi
bensa silmissä.
Meidän on helppo kuritella miU
PeMca vastaa monopolikapitalist^
asiamlehille valmistetusta karsinastJ
Jossa hän yhdessä Irving Brownu
W i l l i am G r e e n i n ym. taantumuJBei
l i s t e n kanssa kuuntelee Suomela
huutoa. " E i k a n n a t a " , huutaa P e »
" T o i v o n pääseväni samanlaisille OD»
v i l l e päiville k u i n nämä veljet ova
päässeet. Alas sosialismi!"
Myt P t t k a e i «Se enää lasuna*
vaatteissa, v a a n alastomana se nw
hän t o d e l l a k i n an j o kauan oM'
p i k i m u s t a porvarL Sen on S U M *
l a k i n huomannnt J a s i k s i tämä i » »
p a r k a i s u . — XToti.
syn
lass
vaii
laaj
V
kuu
Mik
Mik
elor
Nyt
Mul
c t f
Olit
mei
Me
jokj
Mul
SikJ