Vapaus, January 4, 1949

              Maamme IQim^^l^^^^
olisLsaatava miiitos aikaan
inen CL-^
' teisen niaji •
ki tuii vc*'
1947. ja
aiiadan ka:
autta £am; '
vänsä uix'
yhtään e
atä£sä
vaikka
'n kansal
' T r i J . G . Endieoti o n JolkaisEat
seorasTan kirJoitidaMn Mmftta-
"Canadian F v Ea^teni
li{eiisletter">nfmfasessi joflraiimtga.
Kirjoituksessa tän» tanprtta K i i ­nan
asioiden t a n t t a « a t * » hyriä
nenroja miten CaBSMflän hamtaksea
tulisi U k a U läliettiMnäiMä aseU»
Knomintanpn anneijaile Ja sen­sijaan
pyrkiä päiacniäa hyviin
•ohteisiin Vapaan K i i n a n halli-tulisen
kunssa.
isef
insi
la
f>n vihdo
:auan aik:
:aan tiin;
jo sh-ui
Uinen na
oimintanf
JS pidetä?
samaan p
;akaa h\i
lurella jo'
lakin 1
on suljet!^
ovat vai
npäri vuo
nä tyött
itä on I
llisuuten
ii-stelujä^
/äen elLij
let joulu
3in hyvii
menivi
)mme s-^
äsentenst'
mnä pyydän teitä tutustumaan
, huolellisesti siihen artikkeliin, Joka
julkaistiin marraskuun 20 pnä 1946
»"Business Weelc'*-nimiseSBä aikakaus-
Ejulkaisussa. Melkein kaikki tässä ar-ftikkellssa
esitetyt kohdat oyat yhden-
(mukalsia niiden ehdotusten! kanssa,
joita olen esittänyt tässä "Canadian
if Eastern New5letter"-Julkalsussa
bileissä kirjoituksissani Ja puheissani
Ien aikana.. "Business Week" el
lluonnollisestl käsitellyt tässä, artik-jkelfssa
pääkysymystä K i i n a n vallan-
Ikumouksen luonteesta ia tarkoituk- f
fsesta. Vallankumouksen käsittämi-i
cn on tärkeä ohjeeksi nykyiselle toi-innalle
ja tuleville suunnitelmille.
"Lyhyesfi sanottuna K i i n a n vallan-umouksen
tarkoitus on hävittää feo-allsmiin
perustuvan K i i n a n maata-ouden
luonne suurien maareformien
.utta ja alkaa yleinen liike modemi-lintiin
Ja teolUstuttamiseen. Ta­on
se mitä suurin osa Kiinan
nsasta haluaa Ja se kannattaa vaik-mitä
poliittista puoluetta, Joka
teuttsui nämä suuret reformit. Se
öskin kukistaa Jokaisen puolueen.
Joka kieltää siltä nämä tärkeät re-oxmit.
'
"New Statesman and Nation"-nlml-iSeUe
aikakauslehdelle kirjoittaa brit­tiläinen
liikemies Shanghalsta seu­raavasti:
Kapitalistien näkökannalta kat-pen
olen v^uvitettu., että on mah­dollista
tehdä kauppaa kommunistien
kanssa. Jos Ja k»m Shanghai on val­loitettu,
elleivät amerikkalaiset estä
sitä. .Tämän-estäminen ajaisi kom-.
muhistit suoraan Venäjän syliin."
"Business 'Weekissä" olleessa ar-n
•aikar.''/ tikelissa ehdotetaan seuraavat Järke-osastolil|
yät kohdat'keskitien PQliUikkana, Jo
mmetrrjr k a on erinomainen alku:
?aki:i;tr;^ 1. . Käyttää kuluttamaton luotto
mat^oi- ruokatarpeiden lähettämiseen- (eikä
nmo tyv enempää aseita),
caau, ejf - 3. Qanoa ChIangUle, että hän on hä­tä
moit; yJnnyt j a ettei meillä ole mitään
' tekemistä hänen kanssaan,
apaude ij. 3. o t t a a yhteys kommunisteihin ja
htemn. : ottaa selvää onko kauppa mfihdollis-
]) t a heidän kanssaan j a Jos on, alkaa
Mandshuria yksin voi ostaa seuraa­van
kymmenen vuoden ajan kaikki
meidän maanviljelyskonelttemme yli­tuotannon.
KUna tervlts€« suuria
sähkötehtaita, se tulee avaamaan k i ­vihiilikaivoksia
j a rautamahnikenttlä
K u n ihmiset rikastuvat, n i in he ha­luavat
ostaa monia meidän tuottei­tamme.
Jos me herätämme heisEä
rohkeutta j a luottamusta, niin me
voimme tehdä kiinalaisista ystäviäm­me
Ja vaikuttaa heihin. Tehyk­semme
sen meidän täytyy vai»utua
Järjettömästä "Trumanln periaatteen"
tappiofllosofiasta sikäli kuin Aasia on
kysymyksessä. Meidän täytyy p i ­dättyä
sekaantumasta Ja allcaa tehdä
kauppaa puhtaasti taloi^elllsella pe­rustalla
siinä mielessä, että kunnioi­tamme
K i i n a n suverenisuulta j a it­sekunnioitusta.
Tiedusteluja
Eskola, Malakias Israel, oleskellut
Pohjois Quebecissa v. 1938.
HUt Edla, kirje virastossa.
Heikf<^ (Hakans) Joh.. synt. v.
1908, Närpiössä, viimeinen tunnettu
olinpaikka Fort WilUam, Ont.
Holm, Evert, kirje virastossa.
Ihalainen, Onni Antö-o, viimeinen
tunnettu osoite 786 Hamilton St. V a n ­couver.
Kellander-Rantala, Eva, viimeinen
tunnettu asuinpaikka Montreal, Que.
Koski, Vilho, viimeinen tunnettu
osoite 46 Widmer St., Toronto, Ont.
Ksiänpää-Salmi. Kalle HJalmari,
viimeinen tunnettu osoiJe v. 1922, 171
Bellfair Avc„ Toronto, Ont.
Kyyiiäinen. Vilho, synt. Peltosal­mella,
tullut Canadaan y. 1925 ja oles-isellut
etelä-Ontariossa.
Laitinen. M a t t i .
Lievonen. Henrik Emanuel, siirty­nyt
V. 1930 Yhdysvalloista British Co-lumbiaan.
Ci*iiL, Henry
Llndberr. John Arvid J4 Hilda M a ­ria,
viimeinen tunnettii osoite Port
Reeve, Saskatchewan.'
lUattson, I ^ h a r , kirje virastosisa.
Meriläinen, Pekka, tietojen mukaan
kuollut Estäir-nimisellä paikkakun­nalla.
' ; :
KoBloisa ruotsalainen oppperabiulaja Jnssi Björlinf oU välmtmsa kera
New Torfcissa vastaanotUmassa kolmea lastaan knn he saapnivat RuotsisU
Jonloksi vanhempiensa luokse isoäidin saattamana. He saapnivat tälle maa-terccUe
Buotsin Amerikan linjan Stockholm taivalla.
C L U B N E
FACTS ABOUT FINLAND
By AMeikns'
•S
kauppa.
n Tahi
!uraa^
Dli .sil!
isämi- ',
LE.
ta,-
•UI
ma'; . ."^
verhi^i-it
e h '
i tal.f
. Lin--
tullut
4. Pitää yllä samanlaisia yhteyksiä
ci-kömmunististen alueiden kanssa Ja
yUäpitää suhteita tiukasti kaupalli­sella
pohjalla.
5. Perustaa.rahasto .todellisen r a ­kennustyön
rahoittamiseksi. Tämä
rahasto tulisi pitää valmiina sitä var­ten
kunnes kommunistit osoittavat,
että he ovat valmiita ryhtymään y h ­teistoimintaan
kanssamme.
On olemassa kalkld syyt uskoa, että
tällaisella ohjelmalla on menestystä.
Mutta täytyy myöskin olla valmis
sitä varten, että mahdollisesti kohda­taan
pettymyksiä. Kiinaa on kau­heasti
hävitetty kymmenen viiotta.-
kestäneessä tuhoisassa sodassa. K i i ­nalaisista
suurin osa vihaa meitä kos-
'- k a me olemme lähettäneet Chlang
: Kai-shekillc p o i ^ i t t a j i a . Heidät p i -
tää saada vakuututeiksi siitä, että
ljnl\_Jt: me todellalcin olemme muuttaneet
ileisE:,!. mielipiteemme. Yhdysvallat on r y h -
2 ^ 4 ' ^y^y^ järjestämään laajaa vastaval-
] s a 4 - lankumousliikettä Kiinassa..'Sen asia-
& miesten tarlsoitulssena on yrittää h a ­joittaa
j a tuhota uusi hallitus. Ne
ovat valmiita murhaamaan johtavia
kommunisteja. Tätä ei voida Iciel-tää,
sillä seÄ: todisteeksi on vuotanut
riittävästi tietoja. Monet amiraali
Milesin palveluksessi^'Kiinalais-Ame-rilckalaisessa
Osuustoimintajärjestössä
olleet työläJset ovat menneet vallan-kimiouksellistei^
voimien puolelle. Jos
me nykyisestä avoimesta Chiang K a i -
shekin kannattamlse5'ta sUrrymme
antamaan • kannatuksemme niille
maanalaisille voimille. Joiden tarkbi-tulcsena
on uuden hallituksen kukis­taminen,
n i i n meillä ei ole minkään­laista
mahdollisuutta edulUslin kaup­pasuhteisiin.
Jos me luovumme sisäisestä ja
maanalaisesta sekaantumisesta, niin
me voimme odottat^ osaavaamme huo-mattavan-
määrän edullista kauppaa.
Nyt on jo Quebecissa selvä todistus
siitä. Siellä on kiinalainen vapaa
kapitalistinen liikeyhtynaä, Jolca r a ­kentaa
jokialuksia Yangtsea varten.
Jos esteenä ei olisi ollut Chiang K a i -
shekin itsekäs byrokratia, nUn se r a ­kentaisi
nykyään enemmän laivoja.
vaVtl
r sok
iustir-isissf
15 y:
Mustonen, Esaias, synt. v. 1884, H e i ­ni
joella, -tiedustellaan Su(änesta.
MäldAleK.,viimeinen tunnettu osoi­te
Jackpine, Ont.
IMännistö, Jaska, kotipaikka Mietois,
Kurikka.
Männistö, Lauri, kotipaikka Mietois.
Kurikka.
MSntylä, Hilja, synt. Lappeenran­nassa,
viimeinen t u u ^ t t u Josoite 166
Huron St., Toronto, Ont.
Nelghlik, Arvi J uhani, viimeinen
tunnettu osoite 314 Bay Sreett, Port
Arthur, Ont.
Niemi, Tilta, o.s. Saari, viimeisten
tietojen mukaan asunut Montrealissa
Ja ehkä kuoUut siellä v. 1921.
Nieminen, Vilho Alexander, viimei­nen
tunnettu osoite 1124 Oxford St.,
Victoria B. C,
Nylund, Nils tfoak, viimeinen v. 1938
tunnettu osoite Keamey, Ont.
Ojala. Severi, viimeinen tunnettu
osoite Box isOQ:, South Pofcupine. Ont.
Pahkala, Juho Aukusti, synt. v. 1907
Himangassa, viimeinen tunnettu osoi­te
1302 St. Antoine St., Montreal.
Pihl, Oskar Alfred (Fred Pol) synt.
V. 1896 Närpiön pitäjässä; viimeinen
tunnettu "ttsoite Kirkland Lake, Ont.
Pulkka, Paavo Heikki, synt. v. 1886:
viimeinen tunnettu a s u i n paikka
Montreal. v
Puskala. Lauri Jaakko, viimeinen
tunnettu asuinpaikka 133 Bevcfrley
Road, Toronto.
RIippi, Niilo, viimeinen tunnettu
osoite New Golden Ros« Mlne, North
Bay, Ont.
Sevaller.Josepfl, asuinpaikka Mfont-real.
'
Tuomanen, Jalmari, viimeinen tun­nettu
osoite Port Arthur. Ont.
Wikström, Uno Josef, viimeinen
tunnettu osoite 325 Queen St. W., To­ronto.
Väärä, Juho Heikki, synt. 1890 Y l i -
kiimiti^issä ja tullut Canadaan v. 1910.
Kaikkia niitä, jotka voivat antaa
tietoja yllämainituista henkilöistä
pyydetään hyväntahtoisesti kirjoitta­maan
osoitteella:
LEGATION OF FINLAND
OtUW8.
Rakennustöitä
vielä runsaasti
Sarniassa
Samia. — E i kai ole paliaksi. vaik­ka
näin vuoden,vaihtuessa arvostelee
ainakin työtään. Pientä se on ollut,
-vaikka työstä se näin oppimattomalle
on käynyt. Paljon on kuitenkin Jää­nyt
tekemättä mitä olisi voinut teh­dä.,
mutta suoraan sanoen se johtuu
kokemattomuudesta j a saamattomuu­desta
— laiskuutta en tunnusta, sillä
harvoinpa työläinen voi laiskana olla,
paremminkin väsynyt.
Täällä Sarnlassakin on tapahtunut
asioita. Joista piisi voinut lehteen kir­joittaa,
mutta tulee ajatelleeksi, että
samanlaista on Joka paikassa, taiste­lusi
.leivästä vaikka sitä käydään toi­sin-
paikoin helpommin j a toisin ras­kaammin.
Aina kultenlcin väkevämpi
puoli voittaa j a heikpnnipi Jää ala­kynteen.
' Missään nimessä ei kuitcn-
Icaiin voi häviötään' jbunhustaa, sillä
kysymys on useimmiten — ei omasta
toimeentulosta eikä siitä "mitä teet
yhdelle näistä pienemmistä", vaan
ibniisyydestä Ja oikeudesta elää re­hellisellä
työUä.
.;"Työstä puhuen täällä Sarniassa oh
nykyisin vielä työmaita, vaikka on­han
niitä aina jonkin verran työttö­miäkin.
Arena ei ole vielä valmis
valltka jouluna piti siellä lulstelta-man.
iRaha kai on 'Siinäkin hom­massa
tiulcalla. Bell-puhelinyhtlön
rakennus on alulla ja Nuorten Nais­ten
Kristillinen Yhdistys alkaa pian
rakentaa puoli miljoonaa maksavaa
taloaan. Kirkkoja Ja kouluja nousee
kuin sieniä sateella, Joten el täällä
uskonpuutetta ole. Paikkakuntam­me
asutus leviää yhä, Ja asukasluku
lienee siinä 40,000 tienoilla. Paikka-
Imnnan ihmiset ovat siivoja Ja ystä­vällisiä.
J o t e n pärjätään sitä täällä
pienistä vaikeuksista välittämättä.
' S J :n osaston joulujuhla onnistui
aika hyvin. Lapsista vain tuntui ole­van
puute, koska Joulupukki löysi vain
kaksi, mutta tulivathan ne lahjat jae-tuiltsl.
Naisväki oli oikein erinomai­sessa
pukin suosiossa. Kauniin l a
kiiltävän kiitoksen ansaitsee -isäntä-välti.
juhlan järjestämisestä. Kerttu,
Sam. Aino Ja Taisto henkisestä oh­jelmasta.
Kiitokset myöskin Topille
tempuistaan, joille • saimme nauraa
n i i n paljon. Lauri pääsi .palkinnolle,
Jolca olikin komea. Kaikille tuntui
olevan iloa rlitämiin.
Nyt kun tulee. vuosikokous, toivon
saatavan ahkeramman Ja eteväm-män
kirjeenvaihtajan, sillä siltä olisi
parempi hyöty lehdelle j a sen luld-jollle.
Toivotan mitä parhainta uut­ta
vuotta toimitukselle ja kaikille
raatajaloverelUe. — Alva.
Kaivosunion sääntö-tim
aa
Chicago. — Viime marraskuun 1
päivänä toimitettiin Mlne. M i l l and
Smelter Vorkers International Union
Jäsenistön keskuudessa yleinen äänes­tys
niiden siAntömuuttoehtodusten
lopullisesta hyväksymisestä, jotka teh­t
i in union kansainvälisessä fedtistaja-kokouksessa
viime syyskuussa S an
Franciscossa.
San Franciscon kokouksessa valit­t
i in ääntehlaskijakomitea on laskenut
äänestyksen tulokset ja on ilmoitta­nut,
etta ehdotus union pääveron ko­rottamisesta
15 sentillä kuukaudessa
hyväksyttiin IS318 äänellä 15,093 vas­taan.
Toinen ehdotus, j6ka merkitsee
union varojen J a ohlalsuöksifn fiUöJe-lemisi^
a hajoittajia vastaan^ hyväksyt­t
i in 18587 äänellä 12,447 vaslaari.
Kiunmatkin sääiitömuutosehdotuk-set,
ovat astuneet voimaan tämän vuo­den
ahista laskien. _ - . - -
Korotetusta p^verosta variatiaan
viisi senttiä kuukaudessa unioni kan­sainväliseen
lakkorahastoon. Toinen
muutosehdotus merkitsee sitä, että j|os
union .joku-<«astq. päättää -erota u n i -
osta, op sen hallussa s i l l o in ollvft'omai­suus
luovutettava kansainväliselle u n i -
olle. Tämä -muutpsehdotUs/oli.täh­dätty
niitä union hajoittajia-ja.ryö-vääjlä
vastaan, jotka ovat .toimineet
n i i n Y h d y s v a l l o l i ^ - k u in Canadaasa»
kin. • '
Marsliallin avun
The (Sept.) 1944 Armbtlee
In this and i n sulxsequent columns
we shall take a look at Finland during
the interim of the 1944 armlstlce and
the flnal ratlflcation of the peace.
It was the moming of Scptcmber 4.
1944 when the last shots were fircd
on the Flnnlsh-Russlan frcnt. A trucc
had been negotiated; Its pricc was a
preliminarj' agreement on condltlons
whlch In its most Important aspects
yrerc the same as thosc that the
Finnish Government had rcjectcd flve
months earlier as belnj Imposslble
of fulflllment.
Events moved very svlftly. The
Russian offenslve began during the
latter half of A p r i l and qulckly de-veloped
Into an Invaslpn of the Kare­lian
Isthmus; the second event of
significance took placc when baron
Mannerheim rcplaced Risto Ryti as
Prcsident of the Republlc; thet) came
the formation of the Hacksell Cabi-ncti
and finally the lifting of the
ccnsorshlp whlch made it possible to
speak frcely of the inevitablc collapsc
of Hitler-Crermany.
On September 19, 1CM4 Finland
slgncd the second armistloe agree­ment,
a document of 23 articles
embodying i n brief the followIng con­dltlons:
a) The territories ceded by Finland
were tö be the same as those of the
1940 peace pact with the addition of
the Petsamo distrlct; instead of the
Hangp peninsula Finland was to lease
to the Soviet <tJnlon for a pcriod of
fifty years a piece of land and watcr
around the Porkkala peninsula..
b) The army was to be withdrawh
in 5 days to the frontier of 1940; it
was to be reduced to peaoe-timc
strength within tv/jo and a hait
months; the Aland Islands were tö
be demilitarized once again; and Oer-
U)9n trpops In-fNorthem Finlacnd were
to bc driven out of the coutitry. ,
c) The Soviet <ynlan. J n örder to
hasten the victory; over Oermiany, vm^
to have the right to.use ppris. and
airflelds i n Southern and 8outtiweätr
cm Finland.
d) Finlaxut was to coopcrate witb
the AlUed Pbwera in punlshlng F i n ­nish
war crlminals. ,
c) i l i c Soviet Union W u to 3TceK
war r^paraUons «mountlng t9, 300
milllon dollars. payable over. .A peribd
of six years in spscified commoditles|
Finland also undeftiook tp rcstotne
wlthln a perlod to. bc .fixed by the
Soviet Union a l i such ptrcHierty, In^
cluding Hdllng stock. removed by
Flnns during the war from territory
beyond th4 frontier of 1940: ali mUl-tary,
eauipment and ships. belonglni
to Germany or her ^abellltes wef« tö
be Rurrendered to the Soviet Union. /
f) The Finnish nerchant fleet wa^
to be placed- at the disposal of t h *
Soviet Union for the duration ot t h f
war against Öermaniy.
g) Ali ptrsons, Irrespective of c l tu
iBenshlp and nationality.hiQld.in cpn-finement
on accouhtpt theif.^ctirities
or sympatl^es during the,war to be
set fref immediately; al^fascist orgi.
anisgatlons — pollUcal. m l l l i a t t , et*.
~ were to be dissoived. and no such
organiiiatlons were to M pMtnitted In
the future. • .'
h) A n Allied Control CommlsAlojti
wa6 to be «stabllAhed for atipervlftloh
of the ezecution of these armistfee
condltlons.
The fiigning of this document ended
the "unpopular Vfux", M dubbed by
many Finnish «riters. And. thus
ended anotiier r - let us hope it tw«
the lai^t ~ pf the u t i e r ^ crimlnal
antl-Soyiet war adventures o f t h e l M -
cist Finnish ruUhg cliqiie aiid their
Tannerite ;henchpif h. ;
1 (T(D be. coiithiued)» 'S..
For Peace ani
Democracy
Kuudenneksi suurin
Canadan satamista
Pakettivarkaudesta
tullut valitus
Timmlns. — Täällä hyvin tunnettu
metsämies Reino Korhosmäkl sai j o u ­lun
jälkeen vanhalta äidiltään Töy-sästä.
Suomesta kirjeen.- missä valite­taan
sen Johdosta kun hänen joulu­paketistaan
oli matlcalla revitty kan­gas
auki ja varastettu kahvit ja tupa­kat.
' :•. •
Onnellista Uutta Vuotta
Toivottaa
ALINA SAARI, Howard
ja Elagtnr
CHASE BR. C O L U M B I A
Port Alfred, Que. — Tämän kau­pungin
satama, Jolca määritellään nyt
Jo kuudenneksi Canadan satamista,
kasvaa yhä edelleen. Vuoden 1949 a i ­kana
saadaan valmiiksi rakenteilla
oUeet $3^,000 laiturit ja satama-laitteet,
jotka tulevat palvelemaan
Arvidan alumiinltuotteiden j a ympä­ristön
puumassa- ja paperitehtaiden
tuotteiden muualle, etupäässä ulko­maille
lähettämisessä. Nykyiset kaksi
laituria ovat olleet riittämättömät kä­sittelemään
vuosittain ruAa 20,000,000
tonnia rahtia, joka on lähetetty tästä
kaiqipalasta. joka sijaitsee noin 330
mailin etäisyydessä Montrealista.
KaiUaan 335 laivaa kävi täkäläisessä
satamassa kuluneen sescmgin aikana.
K A N S A N P U O L U S T A J A . ..
Se an enemmin kuin liike'
laitos.,, eihtyksen voima
I V . . . T H E W O B g E B y CX)-OT.
Paul Norrback Suomen
harmonikkamestari
HelslnkL — Miesten Suomen har-monikkunestaruuskilpallut
suoritet­tiin
täällä marrask. 26 p:nä ja täinän
vuoden Suomen mestariksi tuli Paul
Norrback Myrkystä 9,6 pisteellä. Seu­raavat
olivat Arvo Toropainen Lah­desta
9,4 pist., Paavo Tiusanen Hel-shigistä
9,3, Matti VUjanen Helsin­gistä.
9,2, Väinö TottqMinen Lahdesta
84J, Esa Pakarinen Varkaudesta 83
pisteellä. Yleisön äänestämän kun­niapalkinnon
sai lisäksi Paul Norr­back.
Palkintotuomareina toimivat mais­teri
Sulho Ranta, kapellimestari G . de
Godzin^y Ja musilkkeri Pentti Tas­kula.
R o o m a— Talvi on tuonut lisää näl­kää
Ja kurjuutta Marshall-avun s i u -
naamiUe Italian työläisille sillä Ita­l
i an teollisuuskapitalistit jatkavat häi­käilemättömästi
työläisten riistämistä
Maassa oli jo marraslcuun lopulla
noin kaksi ja puofi miljoonaa työtöntä.
Marrask. lopulla pidetyssä Italian
Kommunistipuolueen keskuskomitean
kokouksessa todettiin, c^tä tuhansia
työläisperheitä uhkaa nälkä j a kur­juus.
Yksistään.Po-joen laaksossa on
60,000 maatyöläistä perheineen saanut
häätömää^yksen.
Puolueen hätätllaphjelmassa vaadi­taan,
että teollisuuslaitosten on lope­tettava
häätönsä talven ajaksi, että
maatyöläisiä ei saa häätää talven a i ­kana,
että on järjestettävä laaja ja
tehokas työtttaiien avustamistoiminta
Ja että sen llsäK-si on avustettava eläk­keelle
joutuneita työläisiä. Jotka ovat
eläkkeiden vähyyden vuoksi pakote­tut
kerjäämään. Ohjehnassa vaadi­taan
myöskin yleisten töiden järjestä­mistä,
elintarviklceiden hintain alen­tamista
j a että erittäin suuria tuloja
on verotettava tästä lähtien entistä
tehokicatunmii^ j a tiukemmin.
Torinon työläiaet pitivät hiljattain
15 oainiiuttia kestäneen yleisen inle-lenosoiUislakpn
sen j o h d o t , että 3.-
000 läivanratceimustyöläistä uhkaa
erottaminen, *
Hiljattain'miehltUvät myös erään
suuren Napoliasa sijaitsevan terästeh­taan
työläiaet tehtaan, koska 500 teh­taan
työläistä uhkaa samalla tavalla
erottaminen.
IHMISBODUiSTA
on mielenkiintoinen selostus v. 1949
Taskukaienterissä, jonka hinta on
vain 35 säittiä. Siinä ou arvokkaita
tietbja e r i ' aloilta, mm. useita tervey­denhoidollisia
kysymyksiä kätittetevift
ff
kirjoltiiksia.
Happy New Year!"
From the Alerts
This is the Alerts A. C.'reporting
i n this brand new year of '49, and a
very active year its going to be, too!
Theres a lot of work to be done t o -
wards the " l i i t t o j u h l a " wbich will be
in Sudbury this summer. There'8
still the vuosijuhla to practise for,
too. Yes, this is really going to be a
busy year!
Two of our young set got engaged
Christxnas Evt. rtbey are our Secre­tary.
Paul Frederickson and club
member, M a i » Walkeapää. Congrat-ulatkms.
klds!
The date tat oat next membershlp
meetinghasn't been.set yet, doe to
the fact that our execatlve bas. also
been «»Jpylng the holiday seafon but
i t woo't be l o i » nonr.
«appy New Ytat «veiybody! — M Ä
U.S. CONTROL AND AIMS
With the law ofunequal develop«
nient, of capitallst coiintries i n play
the U.S. has emerged from the. last
war as the strongest Impo-iali^t nati(m
In the World. Wlth octupus-Ilke
tenacles Wall St., through the Mar­shall
Pian, has gained economic and
p6|itical Control of a l i . t h e capitallst
cot^ltries of the World. Wlthl|i thefie
countries and in their colonles the
working people are rising i n open de-fianoe
of this outside eontrol. These
pcoples want no more of U.S. and her
imperlalist satciitcV cxploitation of
their countries' rcsources and labour
to maintain a systcm wiipse only pro-miae
is economic depression and waT.
The cry for peace is gaining strength
as is the shout for outlawtng the
rotten profit systcm. In opposition to
this movement the American imperiar
lista, flushed with their huge war
profits, see only two paths that thcy
can follow — war, a prblongation bf
their power or — depression, which
would mean complcic collapse of their
domination. So to continue their
high profits and to try to save their
profit system the U.S. is fierccly prc-paring
for war. She is using her
economic and politicai stranglehold on
the European countries to f urther the
pian of outright war wlth, the van-guard
of peace and democracy, the
Soviet Union. She aids cOrrupt and
fascist governments ali over the world
in their wars against pe<vle's strugglcs
for democracy and peace. This war
movement is not only a pian to save
a corrupt and outdated system but it
is a drivc for complete domination and
exploitation of the worId.
0'CANADA
In our own country, next door to
the leader of reaption and the drivc
for war. the U.S., our financercaplta-lists
have pledged to back the Ameri­can
imperialistaims for a few ^ish
talls and heads. Our ioveroment.
following the American pattera, is
using every method availablc to get
our people into a war frenzy. Using
the same spy-scare and red-balting
schemes as used by Hitler the subser-vlent
acolytes of Wall St., our Impe-rialists,
are atiempting to drive a l i
Progressive and anti-war thought
from the Canadian people. A follow-up
of this will be the formation of a
fascist police state that wlU easily
be maneauveredinto war.
Club Ddiiiva:^ Wä« >'
Represeiited'atTl!^
Pcice-CöttJterehce^ . ^
club activiUea^have Vif/ltjfptA: f or V
couptle bt we«|cs, priör'iö;th^^electlbti
of iiit 19#9 j S w c u t i v e ; - ; V.;"'/^' \
The glirrs joholr has bisen «iulte busy
though, i^rtopaivi^ i t stvetal Chrlst-mas'
pirbgrilmmes' i n ' t h e ' city 'and
helghbouriing communlties.
' A t the tast m ^ i i i g oit thJB; ciiib, i .
spark s e e t i ^ tp' l i t h t i m p n t i t the
boys. ^rioi* to-pie ntefetlng/ctid, lii^i^
cluding p aH ofiheöeetlnif, It a e e p ^
as if 'ii|»e b6ys'wftnt«ai tö put «In •
show of their own. ^ I h e spark d kd
out however' when' they be^m to
reallze the time. nepeasary to ptft on
fiuch a n effort It-is hpped that tJUs
unexpected enthusiasm ean be hiärv
ncsscd for the "l^pliles" In the Jatter
part of A p r i l .
Sariy i n Oecember, Vtit ctub had
offictal representatives « t a Peace
Confercnoie: In Toronto. It wa8 ^very
enligbtenlng and natUrally, int«rei$ttng
to the club represenutlyea attendln^
the conference. It is J|oped that the
club wlU itake a moreactiv^ l»irt i n '
such actlvities. ^
In closing I «rould like to wish on.
behaif of the memberahip and exec-utive
of the club, a (Happy !New Year
to a l i our sister clubs and the readefs
of Club NewB. - - ym.
To have war thcre is a need for
soldiers. Our youth wlll do the fight-ing.
I n motion pictores, new^pers,
i n high schools, universities and youth
organlzations war propaganda has
been llteraUy stuf fed down the throats
of our Canadian young people. The
results of these tirades of propagaqda
can be seen In the attacks by teen-agc
hoodlum» on peace movement and
people's poUtlcal partiea. Even with
this propaganda the majority of our
youth are not willlng to go war.
Our ^ n n i s b Canadian youth must
take a stand against conscripUoD and
war. ThroUgh unity with aU demo-cratic
aod anti-xasctst youtii organi-aations
we. the (^madlan youth. can
Hevly «how our strength and stop t Us
mad j^fve. by our government, for
war. i V e faave a J o b a g a l a s t
Yritys' "vuosikokous"
on January; 9tb .
On Tbursday, ©cp, 9th, 19« Yritys
had its last meeting f y the year. As
per usual, the nominationa wer(e held
for the executive pf the club.
The tumput was nPt aa large as
was hopcd for but on; the average,
the attendance wa8 better tban uaual.
UnXoriunately otir immediate aciivl-tie?
kept spme of the members from
being prescnt.
The preeaure was put on the ypunger
people to take the.hifcl^ froin npw,pn
In thie adminisirative auil^s pf the
club. It Ipoks^ as U Laase ffetitliiien
wlll have hlsdcsired f reedpm fr<*n the
position <rf treiaurer r - n e i t . y e a r.
The pian Is to ha.ve;fl>tt aasistant to
bim on the «aecutlve tb laarn the
necessaa^ "ropes" It Ukea to be a
good treasurer.
The nominatlons took the greater
part of the meeUng. The other busi­ness
was looked after quieldy.
Aftcr the meetlng. coffee and " p u l ­l
a " was served. After that caroe
danoe music and naturally. danclng,
Now, if you havent beard this
bef ore. cpnslder ypurself enllgbteDed,
or i f you have Heard i t . cpnsider It aa
an'imporiant remlnder:
On Sanday, lanaary ttti at U mm.
the elnb wlli have tt« 'HmodikafcMS^.
Every ineaaber idiMdd be flMfe. The
etoetlMi »f the 1M9 «rftoen af the
dab and oiitcr vcfy faaportaat fcasf-neas
w l l l Mmprlae Ibe agenda.
Be sure t o be. tbere. Happy New
Year to a l i from Yritys A. C I - J W B .
. A JEWeL O P WI8DOM
— aappinesa Is a fonn of couragel
war-mongertng, conscriptioD and war
Itaclf;- V' •
Plgbt for a a : iadependeiit, demo-cratic
and peseeful C a n a d a r ^ JXtOU
Hyvin vilttämkttömi^ksi Canadan suömalaiBllleviioBieDvarr^liit ke­hittynyt
Taakukälehleri on («aa Ihnastniyt; alMilticti tScÄojä l u k t^
aU^i aloUU. I t m t o jokalaeuT v l U t t a m l t e f t t i ia9*alvuia& tieto-klrjab
hinta Oh « d^een 35 aentuä hUpUmiM^kustaBhtisteti M i o a -
miG«ste.. ; -Vr^. ,
träakukälenteria on UUi«trtty:jq; i^
hfct. tuatku itUcaianti-TaakulDalentcti. aOlJi^rttytUl h M i a ^ ^ edel-lisibältin
vucAnaTetii ptiUMS IdJlitMu
Ihan kit)paleien tUaukao^ myOnMtUtt ^^^SeS^Tmm
Uö-' • V.--' ' . - i ' . . -.'V:..•'-•'!••'%'
mm. •ÖtttlbuyyrPstulo J l
dan kmarnan, t^^^
Maija Heikkilä v \
Ahio ja. V k . I^ahhberg
^roHeUckUä
Aino Ja l ^ u l A u ^
A i l i Ja A r v l l U n t a la
Martta ja Uuho saart
suri Ja Kaino lVM>ö
R.R.1
Hiaimir'Saari .
theliht J * . l ^ Sinurthwal(e,
Eini ja vie. Kieni'
..,onUme^lyiip4B-3ivuisena,si3äl'
tonsä puolesta -monipuolisena jä hy­vin
kuvilettum:
Jotjluna 194S . . . . . . .•... ' . . . . . . . . . . ' . • . v . . . . . . . . ' . . . . . Toholtukselta
SotaldlhotiUtseii tUiotoia .. . . . . ; . . . . . . . . . . . . ö. Sundqvtet
Kohtoamlhen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rett Rougf t
Atomitiede kuplemanpalvelukaeesa J..........i. Prot. tvederfc
Jollpt-Ctirte'
Sellainen on Johannes KJarval — t a i d e m a a l a r i . . ... A. BarrPW5 .
Enemmän hehktivaa Isänmaallisuutta — olkaa h y v ä ! . . W . E.
Ketkä ovat todellisia hiteUektuaaleJa . . . . . . . . . . . .... Ilja Ehrenbuxv
Kaksi naista — veikko Vainikainen
Näyttämötyö on tärkeä kulttuurit' mhman oaa . . . . . . . . . . . . . . . . J . W. 8.
Savupiippu, jpsta tuprusi aina aäv Eugene Welnstock
N^vostoelokuvan sisältö
Muistelma kahdenkymmenen vuoden takaa ..... o ka
Napolenln viimeiset päivät Prof. Eugene Tarle
Leo Tolstoi — snuri taiteilija Prof. Nikolai Rodionov
Sanokaa minua kuolemankanditaatiksi Rien Dltssel
8uutl~myrsky ^ •.,1 . Ellnor Öberg
D a n t e— uuden atulngon nmpllija ,; U. O . 8.
Ranskanvapausrunoillja Oumab Jpeephion
hiota oa «läoa^taaa 40 Muitlä Ja allfton iMtaTäoa
VapaudMi klrlakattpaata Sudbitynti i» Pori Äflkttgltte aeki
kalkUita adaadabilti. TUata myiUdtt v<>idaatt
Hankkikaa itsellenne Ji/yvää ipulur ia uiideuvuoden
; htfeemUta. ^
-sm