1949-12-10-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
anoi i iuuksia iitos Sydänielliset kiitoksc-nime teiUe kaikiUe. naapurit j a ystävät, k u n suurilukuisena, yllätitte meidät kodissamme täällä tmdella Kiitcs tuoraistanne k a l l i i s t a l a h j o i s t a , syömisistä j a juomisista. K;;:o3 myös teille, j o t k a otitte osaa lahjaan, mutta ette olleet I ..icicuudessa saapuvilla. Vielä kiitos kaikesta k a i k i l l e . Tämä t i l a l - -'-iiee säilymään meillä k a l l i i n a muistona. NINA J A P A U L JOHNSON Joulukuun 3 p. 1949 Rorketon, Manitoba Aluekokouksen Vancouverissa lomalaisia voimis- [ijoita USA:n . Idänki. — (S-S) — Suomen Voi-tr^ Iul:it'-o on parhaillaan neuvotte- .^^U :n sekä Kuuban vastaavan jcaussa suomalaisen voimistelu-viueen iähettämiseksi Kuubaan ja övsvaltoihin. Kuuba on jo esittä-toivomuksen jcs A A U : n kanssa daar. r.ruvottelut johtamaan suo-tuioicsiin, niin lähtee jctikkue loteitse Yhdysvaltoihin helmikuun ppäivinä. Kan voimistelujoukku-on tarkoitus esiintyä myös suo- Ijisseuäulla, pyj'tää Suomen Voi-m i s t e l u l i i t t o k a i k k i a niitä yhdistyksiä, j o t k a haluavat saada joukkueen p a i k - kakimnäUeen, ottamaan yhteyden asiancmalseen liittoon osoitteella: H e l s i n k i Simonkatu 12. Neljä uutta lehteä Ruotsiin Tukholma. _ Ny D a g i n kertoman mukaan kommunistit rupeavat j u l k a i semaan neljää u u t t a lehteä, jotka ovat Boras F o l k b l a d , Smalandstolket, N y a Värmland j a Arbetorfolket. P a r h a i l l a a n on käjmnissä s u i u i levitystalstelu. ANTAKAA JOULULAHJANA Hyviä COLUMBIA le»yi» Tilatkaa heti, si7/ä Columbia4evy-varastomme vähenee nopeasti KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU-, JA SOITTOLEVYJÄ DY—50 DY—60 DY—62 Heppu Polkka Sellainen on Kettu Kaisa — Jenkka R y t m i poikien k v i n t e t ti Tonava kaunoinen — Valssi Kultaa ja hopeaa — Valssi Soittolevy: R y t m i P o j at Dolores — Valssi Valssiunelma Soittolevy: R y t m i Pojat DY—80 Soi illan tuuloäen — valssi Anitra — Tango L a u l a n u t M a t t i J u r va DY—81 Ilta Krimillä - Foxtrot Haihtuvat hetket — valssi L a u l a n u t M a t t i J u r va DY—102 SuUe v a i n — Tango Suven leikkeihin kaipaan — Valssi Laulanut Eugen M a l m s t en DY—104 Kun Sun mä näin — Tango En syytä Sua — Valssi L a u l a n u t Eugen M a l m s t en DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valsäl Muistojen tango Laulanut M a t t i J u r va D Y—122 Wieniläi3 makeisia — Valssi Wieniläis verta —: Valssi Soittolevy: R y t m i Pojat DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri Aarre Valssi Soittolevy: R y t m i Pojat DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja tansseja, I ja i l osa Soittolevy: R y t m i Pojat DY—132 Vanhat toverit — Marssi Gladiaattorien tulo —Marssi Soittolevy DY—139 Revontulten maa — Valssi Kun tanssi pauhaa '•— Foxtrot Laulanut K a a r l o Kytö DY—155 Lotos Tango Kuutamoyö Alsterilla — Valssi Soittolevy: Ramblers orkesteri DY—156 Kielon jäähyväiset YaUA La Paloma — Tango Soittolevy: Ramblers orkesteri DY—175 Oh, Senorita — Valssi Pilvien Poika — Foxtrol L a u l a n u t Eugen M a l m s t en DY—184 Sa muistatko metsätien — Valssi Tuo suru jonka sain — Tango Laulanut Eugen M a l m s t en DY—224 Työväen marssi Barrikaadeilla — Marssi SoittolevT DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango Kirsikan kukat — Foxtrot L a u l a n u t M a t t i J u r va DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot Onnellisia päiviä —• Foxtrot L a u l a n u t M a t t i J u r va DY—265 Jää luoksein — Tango Saariston tyttö — Merimiesvalsäi L a u l a n u t Eugen M a l m s t e n \ . DY—269 Jos vain mä tohtiun — Foxtrot Tuntematon tie — Valssi L a u l a n u t Eugen M a l m s t en DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi Surullinen Kuu — SloW"£ox DY—271 Jää hyvästi armas - - Foxtrot No—No Tango L a u l a n u t O l a v i V i r ta DY—275 Käy purjein kuutanux>n -— Valssi Nyt tanssii Tilta — Valssi L a u l a n u t Eugen M a l m s t en DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta, I ja II osa Soittolevy ' DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta, III ja IV osa Soittolevy HINTA $1.25 KPL {LÄHETYSKULUINEEN) Postitilausten tulee käsittää Tähintäin K O L M E L E Y T X eiinfnknin ^ liike maksaa lähetysknlnt. T I L A T K A A O S O I T T E E L L A: VAPAUS PUBLISHINe COMPANY LIMITED Box 69 Sndbrny, OnL Vanconrer. B. C . — M a r r a d t . 26 p. i l l a k s i o l i C l i n t o n - h a a l i l l e järjestetty C S J : n alnekoötouksen l o p e t t a j a i s t i l a i - suus. Ensisilmäyksellä saattoi h a v a i - t a ne pienet purppuranväriset t a u l ut jotka olivat e t u a l a l l a s a l i s s a . T a u l u i s. sa oli n i i d e n p a i k k a k i m t i e n nlmst missä t o i m i i C S J : n osastoja. NUden keskellä o l i valkoisessa renkaassa t u m mat kirjaimet C . S J . . k i r j a i n t e n a l a - ylöosien hohtaessa purppuralta. V a r s i n a i s e n ohjelman aloittivat Irene M u t t a j a H e l i n . Irene säesti pianolla k u n h y v i n pidetty j a avulias H e l i n s o i t t i k a k s i k a u n i s t a kappaletta. y . M u t t a v i i t t a s i tervehdyspuheessaan vallassaolevan l u o k a n taistelun kärjistymiseen työväestöä vastaan j a totesi, että sen t o r j m n i o e n v a a t i i k a i k - Iden edistysmielisten yhteistoimintaa. Kuusitoistapäinen kuoromme esitti h i l l i t y s t i "Vaellus y k s i n tiellä" j a h i l . peästi j a voimakkaasti " S i n i s e n j ä r ven r a n n a l l a " . Näitä seurasi vielä sisällön mukaisesti syvällisesti esitetty " F i n l a n d i a " . P a j a l a o t e t t i in vastaan suosionosoit u k s i n j a hänen soittamansa " E s p a n j a n tyttö" o l i todistus hänen soittotaitonsa nopeasta kehityksestä. M a r y A l b e r t i n tanssikoulun oppilas tyttönen Lee esitti sulavasti "Happy H o u r s " - n l m i s e n tanssin, M . R a n t a j a R a p o esittivät lyhyen katsauksen aluekokouksen työhön. Ikäänkuin esimerkiksi sUtä miten nousevan polven pitäisi toimia v a n hempien v i i t o i t t a m a l l a t i ^ ä , a s t u i näyttämölle tyttönen Bapo, esittäen kaksi pianosooloa. Toivomme hänen h a r j o i t t e l e v a n edelleen j a esiintyvän meille toistekin. Pajala soitti sen Jälkeen uudelleen h a r m o n i k a l l a t a i . dokkaasti Ja -vapaasti. Mrs. T a i n i o Sointulasta J a V . R a u ma Websters' Cornersista lausuivat sen jälkeen tervehdyksensä j a k i i t t i vät vieraanvaraisuudesta " k u t en edell i s e t k in edustajat. Runonlausujamme M . S a a r i esitti sen jälkeen "Synnyinseutu"-nimisen runon taidokkaasti luonnehtien, s a a den yleisön käsittämään r u n o i l i j an syvällisen tarkoituksen oikealla t a v a l l a . Eräs nuori tanssikoululainen' esitti sievässä puvussaan naputustanssia miellyttävästi. L a i l a Rapo soitti v i u l u l l a a n k a k s i kappaletta Irenen myötäillessä. Innoittakoon suosionosoitukset harjoitusten jatkamiseen Ja u u s i i n e s i i n t y m i s i i n keskuudessamme. Meidän oma n u o r i polvemme kykenee p a r h a i t e n edistämään k u l t t u u r i h a r rastustamme vanhemman väen r a toksi j a omaksi opikseen j a hyödykseen. M a r y A l b e r t i n tanssikoulun tytöt e s i t t i uuden naputustanssin. V i i t a j a M u t t a säestivät kyyykkäästi. Olimme myöskin tilaisuudessa k u u lemaan mrs. E f f l e J o n e s i n l y h y e n ve- ^ toomuksen k u n n a l l i s v a a l i e n johdosta. Hän Oli työväen ehdokkaana. v a l t u u s ton jäseneksi. Ellei työväellä ole omaa edustajaa kaupunkimme v aU tuustossa jäävät työväen vaatimukset huomioon ottamatta. Hän vetosi erikoisesti n a i s i i n , kehoittaen heitä syventymään k u n n a l l i s i i n a s i o i h i n j a osallistumaan vaaleihin. E, WIlen p u h u i tääUä p i d e t y n aluekokouksen merkityksestä. Kokouksessa l u o t i i n uusia s u i m n i t e l m l a t u l e vaa t o i m i n t a a v a r t e n Ja pitääksemme Järjestömme edelleenkin e l i n v o i m a i sena. Hän v a r o i t t i k u u l i j o i t a e r i k o i sesti antautumismiehalan valtaan Joutumisesta sillä se v a a r a n t a a koko työväenluokan taistelun. — Eräs. Lasten joulujuhla Soulh Porcupinessa tk. 18 päivänä So. Porcupino. — Kuten etu.iätccn ! ennustelin muodostui näytfhniiillas- i tammD naiit:uto:-ikas tilai^uu.; taman ; ivukapcrukan asukkaille siUä "Maja- i kan Nänni" on hyvin "kansaan menevä ' näytelmä. Näyttelijämme onnis. Sinerrä, jonka mnoja ja k e r t o - ! elämän ja i h m i s t e n kuvaukseen k l r - j •""«'^t saamaan siitä irti tyydyttäv:i)i mnksia silloin t ä l l ^ ilmestyi. So- j Kasta tieioa ja selkeän linjan, K i r - Elvi Sinervo, unelmankantaja KirjaUisaatU senraaTat cana- sin. että juuri tuo t a r k k a i l e v a , k r i l - Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saiunlay, Dee. 10 dansnmiialaiset ovat varmaankin huomanneet, että ennen sotia Sno-men «yöväenkirjalUsnateen ilmestyi lahjakas nnori kynäilijä Elvi tillineji huomiciiui t-ekee Elvi Sinervon työläiskuvauksesta niin lujaa ja pätevää, karistaa siitä vanhentuneen pateettisen tunteellisuuden ja antaa McjdhmiainitiU toverit lausumme Sydämelliset Onnittelumme SANNI VIRTASELLE liäncn 50-vuotissyntyniäpäivänsä johdosta. tien jälkeen ovat monet saaneet jälleen lakea hänen täälläkin le- Tinoytt» romaaniaan "Viljami Vaihdokasta" ja varmaankin todenneet hänet Snomen nuoremman kirjailijapolven yhdeksi l a h - jakkaimmaksi kertojaksi sekä työ-nensatteen horjnmattomaksi l i - ponkantajäksL OheelUsena j u l - kaisemmr Helsingin Vapaan Sa> nan taldeosaston toimittajan Maija Savntlen katsanksen Elvi S i nervon kehitylcseen ja tuotantoon. Suomen Yleisradion lyhytaalto-tulevalla viikolla Huomeima, sunnuntaina t.k. 11 pnä alkavan v i i k o n a i k a n a h a v a i t a a n Suomen Y l e i s r a d i o n l y h y t a a l t p - o h j e l m a s - s a l u k u i s i a k i i n n o s t a v i a esityksiä, Joist a tässä m a i n i t a a n seuraavat: Sunnuntoina klo 12.30 i p . esittelee t o i m i t t a j a K a i L a i t i n e n v i i k o n k i r j a t, M a r t t i Merenmaan romaanin " P e n - j a m i . v a e l t a j a " j a O n n i H a l l a n romaan i n "Oudot v i r r a t " j a k l o 10 i p . e s i t e l möi prof. Paavo Suomalainen DDT:8 tä, joka merkitsee kuolemaa hyönteisille. MaananUina klo 12.30 i p . t u t k ii Pekka T i i l i k a i n e n j o u l u k i n k u n ongelmaa j a Idb 10 i p . esitetään "Juuret ovat syväMä"-niminen radlonäytclmä. Tiistaina k l o 12.30 i p . p a k i n o i t a r kastaja K i r s t i Pajunen lasten ulkoa-.. susta, klo 4.25 i p . esittää E i n o K a i p a i nen Aleksis K i v e n runon "Härkä- Tuömo" j a k l o 10.20 i p . p a k i n o i lehtor i E i n o A r o h o n k a koululaisten k i r j a l l i suuden tuntemuksesta. K e s k i r i i l c k o n a k l o 12.30 i p . pakinoi t r i R a k e l J a l a s alheest a"Perhe koolle j o u l u k s i " , k l o 10 i p . esitetään t o i m i t - U j a E . J . P a a v o l a n eduskuntapakina j a klo 10.10 i p . esitetään Bure L i t o - niuksen l a a t i m i a k i n i l o k u v i a A l a s k an suomalaisista — "Valaanpyytäjiä ja onnenetsljöitä." Torstaina klo 10 i p . esitelmöi Atte Pohjanmaa sanomalehdistön yhteiskunnallisesta merkityksestä Ja Ido 10.15 ip. esittelee maisteri K a u k o K u la JoulukäännöskirjallisuudeD r a h o i t a. PerjantsUna klo 12.30 ip. p a k i n o i a s sistentti Erkki H a k a l a lasten p u h e i l maisuista k o d i n näkökulmasta kats»- Jos E l v i Sinervo o l i s i s a t t i m u t e l ä mään toisena aikakautena, hänestä j (dlsi voinut t u l l a sosiaalisen r e a l i s t in s i j a s t a suuren elämäntuskan n m o i -; l i j a . kauneudenpalvojaerakko, Joka näkisi ihmisen pieneoiä hiukkasena k a i k e n katoavuuden virrassa, k a t s e l i s i \mekslvin r u n o i l l j a n s l l m i n . k i v i s tävin sydämin, surumielisen p a s s i i v i sena ihmisten pientä aherrusta. N i in voimakkaana kulkee elämisenvaikeu-d e n traagisen l y y r i l l i n e n pohjavirta hänen tuotannossaan. Tämä o n k u i t e n k i n v a i n ajatuskoe, koska B3vi Sinervo, t a i t e i l i j a k s i sjTi-tynyt, k y p s j l k i r j a i l i j a k s i 30-luvun määrätyssä yhtelskuntamiljöössä ja määrätyssä henkisessä ilmapiirissä. Se määräsi hänen' k i r j a i l i j a n l a a t u n sa alkuplirteet, j o t k a vuosien kuluessa v a i n ovat vahvistuneet j a k i r k a s t u neet. On muistettava, että EQvi S i nervo pääsi j i i l k i s u u t e e n v e r r a t t a in myöhään, esikoisnovellikokoclma " R u n o Söömäislstä" llmestji 1937 j a se e l olliit sattumanvarainen, h a paroiva esikoisteos, vaam monien taantmnusvoimien kypsyttämä, ehea Ja valmis kokoelma. 30-luvun t a a n t u mus oU a n k a r a k o u l u vasemmistokir-jailiSollle, radikaalisuudelle kaikissa muodoissaan, m u t t a se h u u h t o i myös jyvät akanoista, k a r a i s i j a k y p s y t t i niitä. Joille selkeä tietoisuus k i r j a i l i j a n tehtävästä k u u l u i taiteellisen k u t sumuksen perusongelmiin. Työväenl u o k a s t a nousseille taiteiJljoiUe se parl^aissa tapauksissa o n o l l u t y h t e i n e n ongelma. T u l k i t t a k o o n E l v i Sinervon t a i d e t t a minkä johtoaiheen mukaan «tahansa, koskaan € i v o i d a syrjäyttää sitä oleellista pohjaa, työväenluokan elämän piiriä, Josta hänen taiteensa o n syntynyt. Esikoiskokoelmassaan hän leväytti p o r t i t auki 'tähän l a l t a - Ocaupungln työläisten m a a i l m a a n u u d e l l a , vaativalla, i t s e t i e t o i s e l la t a v a l l a , Jonka o n todettu merkitsevän u u t t a vaiheitta suomalaisessa työläisku-vauksessa, psykologisesti, y h t e i s k u n n a l l i s e s t i ja taiteellisesti korkeata saavutusta. E l v i S i n e r v o n u u d i s t a j an asemaa nykyaikaisen työläiskuvaxik-sen a l a l l a ei o le läheskään riititäväs-jailija on ikuänkuin alusta lähtien tietoinen siitä, että tämä cn vasta pohja, mistä lähdetään. Pelkkä miljöön kuvaus ei riitä, on löydettävä kchit>-slinja. "ilke, suunta eteenpäin Tämä on oUut tietoinen cngelma, jon-ka kans5a hän 30-luvulla painiskelee maallmankatsomuspainia omantun-nontarkemmin kuin ehkä ainoakaan kirjaili jatoverLnsa. Kirjailijantietoi-suuden ongebna muodostuu suureksi, ratkaisua vf-ativaksi kysymykseksi niinä vucsina. jollcin kansat- valmistuvat suureen nvaallmankatsomusso-taansa. "Palavankylän sepän'" Hermanni Rintalucmassa F.lvi Sinervo on varmaan kuvannut etsintänsä tärkeän etapin. Hcrmamun luopuminen yhteiskunnallisesta taistelusta, pako maaseudulle, tui-vautumincn haaveeseen omasta pajasta on kesken jättäneen -tai-stelijan tility.stä. niin kiihkottomasti ja asiallisen realistisesti kuin tility.s onkin .suoritettu. Kuvaus sisältää paljon enemmän d.vnaamis-ta, aktiivisuuteen vaativaa näkemystä kuin romaanin ilmestyessä huo-inattllnkaan. Puhuttiin pa-sslivlscsta realismLsta, vaikkji työväenluokan emä ratkaiseva vaihe klrjoilottiin pääittynecksi. Tällä etapilla on sitäkin .suurempi merkitys, kun Elvi Sinervo sisitnmäs-sään alituisesti työntää luotaan oman pakenemisensa tarvetta, kaipausta uniin, haaveisiin, kauneuteen, poi.s raskaana painona alidistavasla todellisuudesta. Se on runoilijankai-puuta, joka purkautuu lopulta cstä-niättömästi vankilavuosien lyriikassa, josta suurin osa sisältyy ainoaan r u - nonlteescen 'Pilvet" (1945). "Käännän alati kasvuni pois. Koikcalla vaeltavat lapsuuteni pilvet." (Pilvet) Tuskan, eläinänra-skauden, murheen patoutuma, joka purkautuu vastustamattomana ja paljaana näissä lyyrillLsissä säkeLs.sä, ci kuitenkaan synny vain Elvi Sinervon per.soonal-listen sota- ja vankilakokemusten pohjalta, vaikka individualismilla olikin kasvumahdollisuutensa. Elvi Si> nervon elämäntaska ei ole individua- ILstin nimetöntä tunt'Cenhnihattc)ua, vaan taskaa ihmi.sen puolesta, hänen clämän.':°ä vaikeuden puol&sta yleensä. Sitä värittää alu.sta lähtien voimakkaasti eletty yhteLsyydcntunne, aluksi ehkä velvollisuuden lletoha. mutta kovien kokemusten vuosina syvänä, perustaa ar.t-ivana elämyk.scnä. 30- iuvulta lähtien kasvanut sosiaalisen \clvolllsuuden, kirjailijan tietoisuuden tunne ka.svaa ratkaisevaan valhee-t l arvosteltu. Se kenties näkyy s e i - i ..pg^^a .samoinajattclevien ja -tunte-v « n p ä n ä myöhemmein. Aikajsem- vjc-n ihmi.sten suurena yhtelskolHalo-m a n kansankuva;iksen "mökinukko- j,^ ^^jn^^ kokemus ja clämy.s on •jen" J a "mökldMilsakkojen", v a r h a i - j jj^,^ sinervo.':sa niin peiustccllincn ja semman työlälskh-jallisuuden kur- : ^yyä^ että .se värittää ja antaa suun- Juudenkuvausten t a i 2 0 - l u v u n muuta- j i^nnm koko sodanjulkci.<ielle luom i e n mekaanisen l u o k k a t l e t o i s t e n y h teiskuntakuvausten jälkeen E l v i S i nervo on v a k a a n n u t t a n u t n y k y a j an k a u p u n k i l a i s e n työläiselämän p i i r in kirJaUisuufceemme merkittävänä y h - teiskuntakenttänä. Joka on muutilu-n u t passiivisesta aktiiviseksi. Elvi Sinervolle on o l l u t a i v a n ratkaiseva ensimmäisen lapsuuden vaiheen l a i - takaupunklelämä tietoisessa, h e n k i sesti valppaassa työläiskodi-ssa. Hän katselee tätä elämänpiiriä k u i n sosiol o g i , erittelee terävästi sen o m i n a i s - pilreitä, mutta näkee myös ne y h teiskunnalliset p o h j a v i r r a t , j o t k a h i hkuttavat tätä elämää. no.staen sutä persconalllsia, t i e t o i s i a ilmu-siä, v a i k k a erilaisia k u h i p o r v a r i l l i s e n m a a i l man. Useimmat esikoLskokoelman n o v e l l i t ovat näitä voimakkaasti k o r o s t u n e i t a eläviä laatxifciivla, joiden! kehyksessä proletaarinen ihminen' taamoUccn. Voimme vanhaa kulunutta .sanontatapaa käyttäen todeta, että luin "löytää itsensä". "Viljami Vaihdoka.s" (V.mi. suuri lyyrillinon romaani, o.s^iitlaa piuhai-ten, ott^'i ykriilöHincn mujlic kirjailijan ainou. reaktio .sotavuosien ko-ktinuk- siin. R-omaanihan on .sutircn elärnänriemun, leikkivän lyyrillisen tunteen, hilpeän elämänviisauden ja kuplivan ilon piirkaas, jo.ssa tuntee kuiii samaan j)cltlopLstee.s«'cn y.ooUm Kivi .SifKTvon k^-iko kirjailijanolcmuk- .'^^cri kaikJci puolet, sen salatutkin v i vahteet, ja jonka tarinanomaLscn a l kujakson ja vakavan aJa.nkohtai,scrn i(;ppUjak.son .sävyercavuus osoittaa vain korsiun elämän pitkän jännevälin. Se ofxjittaa muuttikin. Ke on heijastu.sta .-iiitä hellittämä'töii);i,slä si.saise.stä iai;-.tclusta jota runoilija ja nähdäan imdella. *t a v, „aililoa o^mrra.oao vvoaia«ti i- yhteiskuntaihmmcn on hanc:-/-a k-.i>- v a a elämäänsä suorittavana y•kks.<i;illöö niiden onncliJ.'.ta yhteensu.au-nä. " L a i t u r i l l a " n o v e l l i n p i k k u v a n h a tumasta työläistyttö. Joka k i r k k a i n a kesäaam u i n a onkii soppakaloja n a l l a — m i t e n autereiseen, k i r k k a an sädehtivään tunnelmaan E l v i Siner Romaani on kuin onnellinen, vapauiunii-t pdi-riiiAVi tai.slehjn meremän- i Jälkeen, henkisen yapautumi.v;n en.si riemua, ja sellaisena se tarttuu luki- . jaan säihkyvän elämänvoiman apo- v o s a a t t a a vangita Vartiaiset elämyk-1 teoo.ina. En epäile .;aannooaa •"V vi.lijjaamm;: Vaih.jcka,sla" (^aikkem nuomatavirn-sensä! Sosiologin tapaa myös " P a l a v a n - \ maisessa romaanissa (1938), vaikka; omaelämäkerralliset ainekset ovatkin siinä hallitsevassa asemassa. Väittäi-mak:-,! romaaniUK-tteftk.si. mitä iocl^n I , jälkeen meillä on kirjoitettu. Jo.s kylän sepässä". E l v i Sinervon e n s i m - j ^ ^ ^ ^ ^ ^ kirjailijalle a.eOeta.n \ ehdoksi, että häJicn pitää "osata kir- : joittaa", on Elvi Siner/o an-sainnut | kirjailijan tunr.uCTierkkinsä loistava!- : la tavalla, ja hänen hallittu, notkea J en, 4.05 i p . p a k i n o i V e l i Saarinen met-i ja yk-smkertai-en cliivä tyyiin.sä, joka ; •jätöistä Ja h i i h t o u r h e i l u s t a Ja klo 101 kaikLssa vivahteis.saan on kuin elä-i l p . käy L e o M e l l e r tutustumassa koti- | vää puhuttua .sanaa, on ajan mukana i maiseen silkinjalcstukseen. | — Lauantaina k l o 12.10 i p . p a k i n o i Syl- j v i K n u u t t i joka k o d i n joulukorLstelus- { t a , k l o 4.25 i p . o n radiolääkärin 10 m i n u u t t i a , k l o 4.35 h a a s t a t e l l a a n vanhaa a j u r i a ( " R a h a l l a s a a J a hevosella pääsee"), k l o 10 Ip. esitetään selostus seur a a v a n v i i k o n ohjelmasta, k l o 10.10 i p . a l k a a edustajien H e r t t a Kuusisen j a N i l s Meinanderin väittely teollisuuden voitoista J a k l o 10.35 i p . esitetään ! : . M o l i e r e n komedia "Sivistelevät h u p - i — Sudenkorentoja on n . 2,400 KUt." 1 l a j i a. K A N N A T T A V A E H D O T US Matkalle lähtevä mies . tltdu?:teli rautatieasemalla matkalipp\ijtn hintaa ja kuuli, että mitä pitemmälle o.>- taa matkalipun sitä halvemmalla fccn saa. Uskoen tähän .sananmuitaisesil mies sanoi: " A n t a k a a sitten niin pitkälle ettei | l i p p u maksa mitään." 1 | eri paljon sillä esitys piti yleisön micleu-i kiinnon vireillä kol-io esityksen ajan. 1 Niille työläi.^^tovereillc. jcilNa pälvä-iö: d?n jälkein liarjoittchvat tämän näytelmän meidän kaUsojicn suureksi nautinnoksi, on annettava lunnuitus. Kiitos näyUclijät hyvästä työ.stänne! Katsojia oli saapunut useista ympäristön kylistä, kauk.iisimniat Ccn-nauglUistn .saakka. Kiitos käynnistänne ja tervetuloa toisiekln. Vieraina katselle.-s.i kiintyi huDmioiii erääseen "Kanan" perukan mieheen, jonka olen tuntenut jo yli :30 vuodon ajan —mutta hänen päiistäiin ei löydy hakrmalla'Naan harma.ita hiusta. Mies punottaa vain pohjolan kylmi.sä tuulissa... L.ASTE.V J o i r r . n i i LA Seuraava ki;ikkia kiinnnstava lilai. sims on lasten joulujuhla. Si* pidetään sunnuntai-iUiina IS pnii. Lasten, joulujuhlaan on a i n a tavannut rientää suuret joukot viinheinp:iakin kansaa iv.iutlinia.-m lasien csityksi.stii. joita he ovat ahkerasti harjoitelleet juhlan (della. Totta puhuen on tä.ssä lasten touhunsa ain.i jotakin eriskummallista ja huvittavaa. Niin. eliä la.sten joulujuhlaan sitä varmaan l.ias mennitän niin yl-t.si kviln loinenkin! Rekikeli on .saapuiujl hiljaHceM näi!. le perukoille. I.,unta ei tcsin ole vielä varsin paksusti, multa .sitii laaj:-m-mlr.. Me järjestöihmlset olenim(! o:lot-laneet lunta ja rekikeliä ko.-ika meillä on haalin i)olttopuut vielii mel-t. iissii, jo.-la ne piliii.si saada haalin nurkille — ja pesään. Nyi palaa mieleeni, että sill'. in kuin niitä puita mentiin tekemäiin oli t ä ä l. lä yk.siä ja toi.sia, jotka lui)asivat tulla aut.t:im:ian jollakin tavalla elleivät Salli ja Sulo Virtanen Silkka ja Eino Lundgren Kllen ja Elis Hamlln Aino ja R. Grönvall Alli ja E . Ranta Pearl ja E r i : Lundgren Mr. ja nns. Latvala Diana, Olga Ja R e i n o Löfberg E i n i . M a r t t a j a P. V i r t a n e n Senja Ja W i l l i am J u h o la K i r s t i Ja J a c k Ida Ja A r v i d Heikkilä M r . j a mrs. Grönroos Henry Väisänen A l l i j a E . Eneberg KIITOS Pyydim lausua monet tuhannet kiitokseni k a l k i l l e ystäville. j ; i k a tulille tervehtien onnea toivottamaan marraskuun 19 p:nä 1949. K i i t o s kauniista l a h j o i s t a . Sydämelliset kniok.M-t S i r k a l l e Ja Sällille tämän Illan järjestämisestä ja tarjoilusta. T . i t ä k a l k k i a kUtollsuudella muistaen. SANNI VIRTANEN •JOHONIO ONTARIO K I I T O S Lausun kauniit kiitok.sel kaikilk? nii.slä rahiilahjrjisla, jcjita olen saanut saii'auleni aikana. Kiitos mr. Nissiselle vaivoistaan. Kauniit kiitokset teille kaikille. E L V I L E I N E B E RG Toronto Ontario eh;!i niäaniaikana met-iiäu. Nyt k un puiU. .siirreiiiän l^;)tinurkllk^ j a siellä M i i i . ! ( ; ! ; i n ja pinotaan, tarvilaftn s i i näkin apila. Olehan .siis niin .ystii- .jUliiun ja tule a viistämään. Mutta ellei voi ;.yy.Ui tai loisesta avustaa iy()nteol!a voit .sitä tarkoitusta varten jTitlää jonkun dollarin vaikka taloudenhoitajalle, mrs. n . Aaltoselle. 811- lii täs^ä louhu.ssa tarvitaan rahaakin, eikii aivan viihääkään. Iivari tuli mutta Ida meni! Viime viikolla p:i!;i.si tänne Suoml-matkal-taaji Iivari Ihaksi, joka kävi Suomessa tervehiimässä sukulaisiaan Ja t i i t - lavinan. Tervetuloa lakaLsln Iivari! Pitkän alkaa paikkakunnallamme asustanut mrs. I d a A h l g r e n m a t k u s ti täältä P o r t A r t h u r i i n , Jossa hän aikoo viettää a i n a k i n tämän talven, m u t ta s a a t t a a viipyä kauemminkin. I d a on toimelias Järjestöihmlnen. Muistak a a h a n siis a r t h i u i l a l B c t ottaa I d a sakkiinne Ja p a n n a "Isoremmi päälle". — H . — P l a s t i i k a l l a tarkoitetaan yleensä kuvanveistotaidetta. Näyttämötaiteessa p l a s t i i k a l l a ymmärretään t a i toa h a l l i t a sulavasti r u u m i i n l l i l ^ e l - tättn. uto5. Kiiivs .sulattaiulle ja tuttaville lupvantiUiaiiitlasta, jonka jäijcslille uuteen kotiimme marraskuun 13 p:n'd. Kiitos lahjoista ja herkullisesta kahvipöydästä. Kiitos illan (niännille ja homman alkuunpanijoille. Vielä kerran kiitos kaikille. ANJA JA ALPPI M AKI JA RICHARD Suult Ste. M a r i e Ontario ä on oikeus äänestää Se on velvollisuus tunnustakaa se! AANESTAKAA Timminsin kauppalan pormestariksi 8 vuoden kokemus valtuustossa TOmimV MONIS.SA KUNNALLISISSA TOIMISSA YKSITOISTA VUOrrA KOULULAUTAKUNNASSA Lupuan reheJliscsli toimia Timminsln parantamiseksi ja kannatan seuraavaa: TAATA PUHDASTA VKFrA KOTI VANHOILLi: SUUREMPI OSUUS KAIVOS-TEN VEROISTA ALUPJJAON UUSIMINEN RAKENNUSASETUKSEN UUSIMINEN KATUJEN JA TEIDEN KUN-NOSSAPITO (Uusia mene-telmiä käyttäen) KANNATAN HUOLTOTYÖTÄ OIKEUSLAITOS LENTOKENTTÄ OIKEA TAKSOITUS KOKEMUS El OLE OSTETTAVISSA!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 10, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491210 |
Description
Title | 1949-12-10-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
anoi i
iuuksia
iitos
Sydänielliset kiitoksc-nime teiUe kaikiUe. naapurit j a ystävät, k u n
suurilukuisena, yllätitte meidät kodissamme täällä tmdella
Kiitcs tuoraistanne k a l l i i s t a l a h j o i s t a , syömisistä j a juomisista.
K;;:o3 myös teille, j o t k a otitte osaa lahjaan, mutta ette olleet
I ..icicuudessa saapuvilla. Vielä kiitos kaikesta k a i k i l l e . Tämä t i l a l -
-'-iiee säilymään meillä k a l l i i n a muistona.
NINA J A P A U L JOHNSON
Joulukuun 3 p. 1949 Rorketon, Manitoba
Aluekokouksen
Vancouverissa
lomalaisia voimis-
[ijoita USA:n .
Idänki. — (S-S) — Suomen Voi-tr^
Iul:it'-o on parhaillaan neuvotte-
.^^U :n sekä Kuuban vastaavan
jcaussa suomalaisen voimistelu-viueen
iähettämiseksi Kuubaan ja
övsvaltoihin. Kuuba on jo esittä-toivomuksen
jcs A A U : n kanssa
daar. r.ruvottelut johtamaan suo-tuioicsiin,
niin lähtee jctikkue
loteitse Yhdysvaltoihin helmikuun
ppäivinä. Kan voimistelujoukku-on
tarkoitus esiintyä myös suo-
Ijisseuäulla, pyj'tää Suomen Voi-m
i s t e l u l i i t t o k a i k k i a niitä yhdistyksiä,
j o t k a haluavat saada joukkueen p a i k -
kakimnäUeen, ottamaan yhteyden
asiancmalseen liittoon osoitteella:
H e l s i n k i Simonkatu 12.
Neljä uutta lehteä
Ruotsiin
Tukholma. _ Ny D a g i n kertoman
mukaan kommunistit rupeavat j u l k a i semaan
neljää u u t t a lehteä, jotka ovat
Boras F o l k b l a d , Smalandstolket, N y a
Värmland j a Arbetorfolket. P a r h a i l l
a a n on käjmnissä s u i u i levitystalstelu.
ANTAKAA JOULULAHJANA
Hyviä COLUMBIA le»yi»
Tilatkaa heti, si7/ä Columbia4evy-varastomme
vähenee nopeasti
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU-, JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—50
DY—60
DY—62
Heppu Polkka
Sellainen on Kettu Kaisa — Jenkka
R y t m i poikien k v i n t e t ti
Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: R y t m i P o j at
Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—80 Soi illan tuuloäen — valssi
Anitra — Tango
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—81 Ilta Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket — valssi
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—102 SuUe v a i n — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen M a l m s t en
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valsäl
Muistojen tango
Laulanut M a t t i J u r va
D Y—122 Wieniläi3 makeisia — Valssi
Wieniläis verta —: Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja i l osa
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo —Marssi
Soittolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa '•— Foxtrot
Laulanut K a a r l o Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon jäähyväiset YaUA
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrol
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—184 Sa muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka sain — Tango
Laulanut Eugen M a l m s t en
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
SoittolevT
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä —• Foxtrot
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesvalsäi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t e n \ .
DY—269 Jos vain mä tohtiun — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — SloW"£ox
DY—271 Jää hyvästi armas - - Foxtrot
No—No Tango
L a u l a n u t O l a v i V i r ta
DY—275 Käy purjein kuutanux>n -— Valssi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa
Soittolevy '
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Soittolevy
HINTA $1.25 KPL
{LÄHETYSKULUINEEN)
Postitilausten tulee käsittää Tähintäin K O L M E L E Y T X eiinfnknin
^ liike maksaa lähetysknlnt.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHINe COMPANY
LIMITED
Box 69 Sndbrny, OnL
Vanconrer. B. C . — M a r r a d t . 26 p.
i l l a k s i o l i C l i n t o n - h a a l i l l e järjestetty
C S J : n alnekoötouksen l o p e t t a j a i s t i l a i -
suus. Ensisilmäyksellä saattoi h a v a i -
t a ne pienet purppuranväriset t a u l ut
jotka olivat e t u a l a l l a s a l i s s a . T a u l u i s.
sa oli n i i d e n p a i k k a k i m t i e n nlmst
missä t o i m i i C S J : n osastoja. NUden
keskellä o l i valkoisessa renkaassa t u m mat
kirjaimet C . S J . . k i r j a i n t e n a l a -
ylöosien hohtaessa purppuralta.
V a r s i n a i s e n ohjelman aloittivat
Irene M u t t a j a H e l i n . Irene säesti
pianolla k u n h y v i n pidetty j a avulias
H e l i n s o i t t i k a k s i k a u n i s t a kappaletta.
y . M u t t a v i i t t a s i tervehdyspuheessaan
vallassaolevan l u o k a n taistelun
kärjistymiseen työväestöä vastaan j a
totesi, että sen t o r j m n i o e n v a a t i i k a i k -
Iden edistysmielisten yhteistoimintaa.
Kuusitoistapäinen kuoromme esitti
h i l l i t y s t i "Vaellus y k s i n tiellä" j a h i l .
peästi j a voimakkaasti " S i n i s e n j ä r ven
r a n n a l l a " . Näitä seurasi vielä
sisällön mukaisesti syvällisesti esitetty
" F i n l a n d i a " .
P a j a l a o t e t t i in vastaan suosionosoit
u k s i n j a hänen soittamansa " E s p a n j
a n tyttö" o l i todistus hänen soittotaitonsa
nopeasta kehityksestä.
M a r y A l b e r t i n tanssikoulun oppilas
tyttönen Lee esitti sulavasti "Happy
H o u r s " - n l m i s e n tanssin,
M . R a n t a j a R a p o esittivät lyhyen
katsauksen aluekokouksen työhön.
Ikäänkuin esimerkiksi sUtä miten
nousevan polven pitäisi toimia v a n hempien
v i i t o i t t a m a l l a t i ^ ä , a s t u i
näyttämölle tyttönen Bapo, esittäen
kaksi pianosooloa. Toivomme hänen
h a r j o i t t e l e v a n edelleen j a esiintyvän
meille toistekin. Pajala soitti sen
Jälkeen uudelleen h a r m o n i k a l l a t a i .
dokkaasti Ja -vapaasti.
Mrs. T a i n i o Sointulasta J a V . R a u ma
Websters' Cornersista lausuivat
sen jälkeen tervehdyksensä j a k i i t t i vät
vieraanvaraisuudesta " k u t en edell
i s e t k in edustajat.
Runonlausujamme M . S a a r i esitti
sen jälkeen "Synnyinseutu"-nimisen
runon taidokkaasti luonnehtien, s a a den
yleisön käsittämään r u n o i l i j an
syvällisen tarkoituksen oikealla t a v
a l l a .
Eräs nuori tanssikoululainen' esitti
sievässä puvussaan naputustanssia
miellyttävästi. L a i l a Rapo soitti v i u l
u l l a a n k a k s i kappaletta Irenen myötäillessä.
Innoittakoon suosionosoitukset
harjoitusten jatkamiseen Ja
u u s i i n e s i i n t y m i s i i n keskuudessamme.
Meidän oma n u o r i polvemme kykenee
p a r h a i t e n edistämään k u l t t u u r i h a r rastustamme
vanhemman väen r a toksi
j a omaksi opikseen j a hyödykseen.
M a r y A l b e r t i n tanssikoulun tytöt
e s i t t i uuden naputustanssin. V i i t a j a
M u t t a säestivät kyyykkäästi.
Olimme myöskin tilaisuudessa k u u lemaan
mrs. E f f l e J o n e s i n l y h y e n ve- ^
toomuksen k u n n a l l i s v a a l i e n johdosta.
Hän Oli työväen ehdokkaana. v a l t u u s ton
jäseneksi. Ellei työväellä ole
omaa edustajaa kaupunkimme v aU
tuustossa jäävät työväen vaatimukset
huomioon ottamatta. Hän vetosi
erikoisesti n a i s i i n , kehoittaen heitä
syventymään k u n n a l l i s i i n a s i o i h i n j a
osallistumaan vaaleihin.
E, WIlen p u h u i tääUä p i d e t y n aluekokouksen
merkityksestä. Kokouksessa
l u o t i i n uusia s u i m n i t e l m l a t u l e vaa
t o i m i n t a a v a r t e n Ja pitääksemme
Järjestömme edelleenkin e l i n v o i m a i sena.
Hän v a r o i t t i k u u l i j o i t a e r i k o i sesti
antautumismiehalan valtaan
Joutumisesta sillä se v a a r a n t a a koko
työväenluokan taistelun. — Eräs.
Lasten joulujuhla
Soulh Porcupinessa
tk. 18 päivänä
So. Porcupino. — Kuten etu.iätccn !
ennustelin muodostui näytfhniiillas- i
tammD naiit:uto:-ikas tilai^uu.; taman ;
ivukapcrukan asukkaille siUä "Maja- i
kan Nänni" on hyvin "kansaan menevä
' näytelmä. Näyttelijämme onnis.
Sinerrä, jonka mnoja ja k e r t o - ! elämän ja i h m i s t e n kuvaukseen k l r - j •""«'^t saamaan siitä irti tyydyttäv:i)i
mnksia silloin t ä l l ^ ilmestyi. So- j Kasta tieioa ja selkeän linjan, K i r -
Elvi Sinervo, unelmankantaja
KirjaUisaatU senraaTat cana- sin. että juuri tuo t a r k k a i l e v a , k r i l -
Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saiunlay, Dee. 10
dansnmiialaiset ovat varmaankin
huomanneet, että ennen sotia Sno-men
«yöväenkirjalUsnateen ilmestyi
lahjakas nnori kynäilijä Elvi
tillineji huomiciiui t-ekee Elvi Sinervon
työläiskuvauksesta niin lujaa ja
pätevää, karistaa siitä vanhentuneen
pateettisen tunteellisuuden ja antaa
McjdhmiainitiU toverit lausumme
Sydämelliset Onnittelumme
SANNI VIRTASELLE
liäncn 50-vuotissyntyniäpäivänsä johdosta.
tien jälkeen ovat monet saaneet
jälleen lakea hänen täälläkin le-
Tinoytt» romaaniaan "Viljami
Vaihdokasta" ja varmaankin todenneet
hänet Snomen nuoremman
kirjailijapolven yhdeksi l a h -
jakkaimmaksi kertojaksi sekä työ-nensatteen
horjnmattomaksi l i -
ponkantajäksL OheelUsena j u l -
kaisemmr Helsingin Vapaan Sa>
nan taldeosaston toimittajan Maija
Savntlen katsanksen Elvi S i nervon
kehitylcseen ja tuotantoon.
Suomen Yleisradion
lyhytaalto-tulevalla
viikolla
Huomeima, sunnuntaina t.k. 11 pnä
alkavan v i i k o n a i k a n a h a v a i t a a n Suomen
Y l e i s r a d i o n l y h y t a a l t p - o h j e l m a s -
s a l u k u i s i a k i i n n o s t a v i a esityksiä, Joist
a tässä m a i n i t a a n seuraavat:
Sunnuntoina klo 12.30 i p . esittelee
t o i m i t t a j a K a i L a i t i n e n v i i k o n k i r j a t,
M a r t t i Merenmaan romaanin " P e n -
j a m i . v a e l t a j a " j a O n n i H a l l a n romaan
i n "Oudot v i r r a t " j a k l o 10 i p . e s i t e l möi
prof. Paavo Suomalainen DDT:8
tä, joka merkitsee kuolemaa hyönteisille.
MaananUina klo 12.30 i p . t u t k ii
Pekka T i i l i k a i n e n j o u l u k i n k u n ongelmaa
j a Idb 10 i p . esitetään "Juuret
ovat syväMä"-niminen radlonäytclmä.
Tiistaina k l o 12.30 i p . p a k i n o i t a r kastaja
K i r s t i Pajunen lasten ulkoa-..
susta, klo 4.25 i p . esittää E i n o K a i p a i nen
Aleksis K i v e n runon "Härkä-
Tuömo" j a k l o 10.20 i p . p a k i n o i lehtor
i E i n o A r o h o n k a koululaisten k i r j a l l i suuden
tuntemuksesta.
K e s k i r i i l c k o n a k l o 12.30 i p . pakinoi
t r i R a k e l J a l a s alheest a"Perhe koolle
j o u l u k s i " , k l o 10 i p . esitetään t o i m i t -
U j a E . J . P a a v o l a n eduskuntapakina
j a klo 10.10 i p . esitetään Bure L i t o -
niuksen l a a t i m i a k i n i l o k u v i a A l a s k an
suomalaisista — "Valaanpyytäjiä ja
onnenetsljöitä."
Torstaina klo 10 i p . esitelmöi Atte
Pohjanmaa sanomalehdistön yhteiskunnallisesta
merkityksestä Ja Ido
10.15 ip. esittelee maisteri K a u k o K u la
JoulukäännöskirjallisuudeD r a h o i t a.
PerjantsUna klo 12.30 ip. p a k i n o i a s sistentti
Erkki H a k a l a lasten p u h e i l maisuista
k o d i n näkökulmasta kats»-
Jos E l v i Sinervo o l i s i s a t t i m u t e l ä mään
toisena aikakautena, hänestä j
(dlsi voinut t u l l a sosiaalisen r e a l i s t in
s i j a s t a suuren elämäntuskan n m o i -;
l i j a . kauneudenpalvojaerakko, Joka
näkisi ihmisen pieneoiä hiukkasena
k a i k e n katoavuuden virrassa, k a t s e l i s
i \mekslvin r u n o i l l j a n s l l m i n . k i v i s tävin
sydämin, surumielisen p a s s i i v i sena
ihmisten pientä aherrusta. N i in
voimakkaana kulkee elämisenvaikeu-d
e n traagisen l y y r i l l i n e n pohjavirta
hänen tuotannossaan.
Tämä o n k u i t e n k i n v a i n ajatuskoe,
koska B3vi Sinervo, t a i t e i l i j a k s i sjTi-tynyt,
k y p s j l k i r j a i l i j a k s i 30-luvun
määrätyssä yhtelskuntamiljöössä ja
määrätyssä henkisessä ilmapiirissä.
Se määräsi hänen' k i r j a i l i j a n l a a t u n sa
alkuplirteet, j o t k a vuosien kuluessa
v a i n ovat vahvistuneet j a k i r k a s t u neet.
On muistettava, että EQvi S i nervo
pääsi j i i l k i s u u t e e n v e r r a t t a in
myöhään, esikoisnovellikokoclma
" R u n o Söömäislstä" llmestji 1937
j a se e l olliit sattumanvarainen, h a paroiva
esikoisteos, vaam monien
taantmnusvoimien kypsyttämä, ehea
Ja valmis kokoelma. 30-luvun t a a n t u mus
oU a n k a r a k o u l u vasemmistokir-jailiSollle,
radikaalisuudelle kaikissa
muodoissaan, m u t t a se h u u h t o i myös
jyvät akanoista, k a r a i s i j a k y p s y t t i
niitä. Joille selkeä tietoisuus k i r j a i l i j
a n tehtävästä k u u l u i taiteellisen k u t sumuksen
perusongelmiin. Työväenl
u o k a s t a nousseille taiteiJljoiUe se
parl^aissa tapauksissa o n o l l u t y h t e i n
e n ongelma.
T u l k i t t a k o o n E l v i Sinervon t a i d
e t t a minkä johtoaiheen mukaan «tahansa,
koskaan € i v o i d a syrjäyttää
sitä oleellista pohjaa, työväenluokan
elämän piiriä, Josta hänen taiteensa
o n syntynyt. Esikoiskokoelmassaan
hän leväytti p o r t i t auki 'tähän l a l t a -
Ocaupungln työläisten m a a i l m a a n u u d
e l l a , vaativalla, i t s e t i e t o i s e l la t a v a l l
a , Jonka o n todettu merkitsevän u u t t
a vaiheitta suomalaisessa työläisku-vauksessa,
psykologisesti, y h t e i s k u n n
a l l i s e s t i ja taiteellisesti korkeata
saavutusta. E l v i S i n e r v o n u u d i s t a j an
asemaa nykyaikaisen työläiskuvaxik-sen
a l a l l a ei o le läheskään riititäväs-jailija
on ikuänkuin alusta lähtien
tietoinen siitä, että tämä cn vasta
pohja, mistä lähdetään. Pelkkä miljöön
kuvaus ei riitä, on löydettävä
kchit>-slinja. "ilke, suunta eteenpäin
Tämä on oUut tietoinen cngelma, jon-ka
kans5a hän 30-luvulla painiskelee
maallmankatsomuspainia omantun-nontarkemmin
kuin ehkä ainoakaan
kirjaili jatoverLnsa. Kirjailijantietoi-suuden
ongebna muodostuu suureksi,
ratkaisua vf-ativaksi kysymykseksi
niinä vucsina. jollcin kansat- valmistuvat
suureen nvaallmankatsomusso-taansa.
"Palavankylän sepän'" Hermanni
Rintalucmassa F.lvi Sinervo on varmaan
kuvannut etsintänsä tärkeän
etapin. Hcrmamun luopuminen yhteiskunnallisesta
taistelusta, pako
maaseudulle, tui-vautumincn haaveeseen
omasta pajasta on kesken jättäneen
-tai-stelijan tility.stä. niin kiihkottomasti
ja asiallisen realistisesti
kuin tility.s onkin .suoritettu. Kuvaus
sisältää paljon enemmän d.vnaamis-ta,
aktiivisuuteen vaativaa näkemystä
kuin romaanin ilmestyessä huo-inattllnkaan.
Puhuttiin pa-sslivlscsta
realismLsta, vaikkji työväenluokan
emä ratkaiseva vaihe klrjoilottiin
pääittynecksi.
Tällä etapilla on sitäkin .suurempi
merkitys, kun Elvi Sinervo sisitnmäs-sään
alituisesti työntää luotaan oman
pakenemisensa tarvetta, kaipausta
uniin, haaveisiin, kauneuteen, poi.s
raskaana painona alidistavasla todellisuudesta.
Se on runoilijankai-puuta,
joka purkautuu lopulta cstä-niättömästi
vankilavuosien lyriikassa,
josta suurin osa sisältyy ainoaan r u -
nonlteescen 'Pilvet" (1945).
"Käännän alati kasvuni pois.
Koikcalla vaeltavat lapsuuteni
pilvet."
(Pilvet)
Tuskan, eläinänra-skauden, murheen
patoutuma, joka purkautuu
vastustamattomana ja paljaana näissä
lyyrillLsissä säkeLs.sä, ci kuitenkaan
synny vain Elvi Sinervon per.soonal-listen
sota- ja vankilakokemusten
pohjalta, vaikka individualismilla olikin
kasvumahdollisuutensa. Elvi Si>
nervon elämäntaska ei ole individua-
ILstin nimetöntä tunt'Cenhnihattc)ua,
vaan taskaa ihmi.sen puolesta, hänen
clämän.':°ä vaikeuden puol&sta yleensä.
Sitä värittää alu.sta lähtien voimakkaasti
eletty yhteLsyydcntunne, aluksi
ehkä velvollisuuden lletoha. mutta
kovien kokemusten vuosina syvänä,
perustaa ar.t-ivana elämyk.scnä. 30-
iuvulta lähtien kasvanut sosiaalisen
\clvolllsuuden, kirjailijan tietoisuuden
tunne ka.svaa ratkaisevaan valhee-t
l arvosteltu. Se kenties näkyy s e i - i ..pg^^a .samoinajattclevien ja -tunte-v
« n p ä n ä myöhemmein. Aikajsem- vjc-n ihmi.sten suurena yhtelskolHalo-m
a n kansankuva;iksen "mökinukko- j,^ ^^jn^^ kokemus ja clämy.s on
•jen" J a "mökldMilsakkojen", v a r h a i - j jj^,^ sinervo.':sa niin peiustccllincn ja
semman työlälskh-jallisuuden kur- : ^yyä^ että .se värittää ja antaa suun-
Juudenkuvausten t a i 2 0 - l u v u n muuta- j i^nnm koko sodanjulkci. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-10-03