Vapaus, December 10, 1949

              anoi i
iuuksia
iitos
Sydänielliset kiitoksc-nime teiUe kaikiUe. naapurit j a ystävät, k u n
suurilukuisena, yllätitte meidät kodissamme täällä tmdella
Kiitcs tuoraistanne k a l l i i s t a l a h j o i s t a , syömisistä j a juomisista.
K;;:o3 myös teille, j o t k a otitte osaa lahjaan, mutta ette olleet
I ..icicuudessa saapuvilla. Vielä kiitos kaikesta k a i k i l l e . Tämä t i l a l -
-'-iiee säilymään meillä k a l l i i n a muistona.
NINA J A P A U L JOHNSON
Joulukuun 3 p. 1949 Rorketon, Manitoba
Aluekokouksen
Vancouverissa
lomalaisia voimis-
[ijoita USA:n .
Idänki. — (S-S) — Suomen Voi-tr^
Iul:it'-o on parhaillaan neuvotte-
.^^U :n sekä Kuuban vastaavan
jcaussa suomalaisen voimistelu-viueen
iähettämiseksi Kuubaan ja
övsvaltoihin. Kuuba on jo esittä-toivomuksen
jcs A A U : n kanssa
daar. r.ruvottelut johtamaan suo-tuioicsiin,
niin lähtee jctikkue
loteitse Yhdysvaltoihin helmikuun
ppäivinä. Kan voimistelujoukku-on
tarkoitus esiintyä myös suo-
Ijisseuäulla, pyj'tää Suomen Voi-m
i s t e l u l i i t t o k a i k k i a niitä yhdistyksiä,
j o t k a haluavat saada joukkueen p a i k -
kakimnäUeen, ottamaan yhteyden
asiancmalseen liittoon osoitteella:
H e l s i n k i Simonkatu 12.
Neljä uutta lehteä
Ruotsiin
Tukholma. _ Ny D a g i n kertoman
mukaan kommunistit rupeavat j u l k a i ­semaan
neljää u u t t a lehteä, jotka ovat
Boras F o l k b l a d , Smalandstolket, N y a
Värmland j a Arbetorfolket. P a r h a i l ­l
a a n on käjmnissä s u i u i levitystalstelu.
ANTAKAA JOULULAHJANA
Hyviä COLUMBIA le»yi»
Tilatkaa heti, si7/ä Columbia4evy-varastomme
vähenee nopeasti
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU-, JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—50
DY—60
DY—62
Heppu Polkka
Sellainen on Kettu Kaisa — Jenkka
R y t m i poikien k v i n t e t ti
Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ja hopeaa — Valssi
Soittolevy: R y t m i P o j at
Dolores — Valssi
Valssiunelma
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—80 Soi illan tuuloäen — valssi
Anitra — Tango
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—81 Ilta Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket — valssi
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—102 SuUe v a i n — Tango
Suven leikkeihin kaipaan — Valssi
Laulanut Eugen M a l m s t en
DY—104 Kun Sun mä näin — Tango
En syytä Sua — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—109 Onnehen päin käymme näin — Valsäl
Muistojen tango
Laulanut M a t t i J u r va
D Y—122 Wieniläi3 makeisia — Valssi
Wieniläis verta —: Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—123 Iloinen leski — Valssipotpouri
Aarre Valssi
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja i l osa
Soittolevy: R y t m i Pojat
DY—132 Vanhat toverit — Marssi
Gladiaattorien tulo —Marssi
Soittolevy
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa '•— Foxtrot
Laulanut K a a r l o Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—156 Kielon jäähyväiset YaUA
La Paloma — Tango
Soittolevy: Ramblers orkesteri
DY—175 Oh, Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrol
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—184 Sa muistatko metsätien — Valssi
Tuo suru jonka sain — Tango
Laulanut Eugen M a l m s t en
DY—224 Työväen marssi
Barrikaadeilla — Marssi
SoittolevT
DY—242 Elämäni kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä —• Foxtrot
L a u l a n u t M a t t i J u r va
DY—265 Jää luoksein — Tango
Saariston tyttö — Merimiesvalsäi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t e n \ .
DY—269 Jos vain mä tohtiun — Foxtrot
Tuntematon tie — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—270 Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — SloW"£ox
DY—271 Jää hyvästi armas - - Foxtrot
No—No Tango
L a u l a n u t O l a v i V i r ta
DY—275 Käy purjein kuutanux>n -— Valssi
Nyt tanssii Tilta — Valssi
L a u l a n u t Eugen M a l m s t en
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I ja II osa
Soittolevy '
DY—281 Säveliä tuhansien järvien maasta,
III ja IV osa
Soittolevy
HINTA $1.25 KPL
{LÄHETYSKULUINEEN)
Postitilausten tulee käsittää Tähintäin K O L M E L E Y T X eiinfnknin
^ liike maksaa lähetysknlnt.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHINe COMPANY
LIMITED
Box 69 Sndbrny, OnL
Vanconrer. B. C . — M a r r a d t . 26 p.
i l l a k s i o l i C l i n t o n - h a a l i l l e järjestetty
C S J : n alnekoötouksen l o p e t t a j a i s t i l a i -
suus. Ensisilmäyksellä saattoi h a v a i -
t a ne pienet purppuranväriset t a u l ut
jotka olivat e t u a l a l l a s a l i s s a . T a u l u i s.
sa oli n i i d e n p a i k k a k i m t i e n nlmst
missä t o i m i i C S J : n osastoja. NUden
keskellä o l i valkoisessa renkaassa t u m ­mat
kirjaimet C . S J . . k i r j a i n t e n a l a -
ylöosien hohtaessa purppuralta.
V a r s i n a i s e n ohjelman aloittivat
Irene M u t t a j a H e l i n . Irene säesti
pianolla k u n h y v i n pidetty j a avulias
H e l i n s o i t t i k a k s i k a u n i s t a kappaletta.
y . M u t t a v i i t t a s i tervehdyspuhees­saan
vallassaolevan l u o k a n taistelun
kärjistymiseen työväestöä vastaan j a
totesi, että sen t o r j m n i o e n v a a t i i k a i k -
Iden edistysmielisten yhteistoimintaa.
Kuusitoistapäinen kuoromme esitti
h i l l i t y s t i "Vaellus y k s i n tiellä" j a h i l .
peästi j a voimakkaasti " S i n i s e n j ä r ­ven
r a n n a l l a " . Näitä seurasi vielä
sisällön mukaisesti syvällisesti esitetty
" F i n l a n d i a " .
P a j a l a o t e t t i in vastaan suosionosoi­t
u k s i n j a hänen soittamansa " E s p a n ­j
a n tyttö" o l i todistus hänen soitto­taitonsa
nopeasta kehityksestä.
M a r y A l b e r t i n tanssikoulun oppilas
tyttönen Lee esitti sulavasti "Happy
H o u r s " - n l m i s e n tanssin,
M . R a n t a j a R a p o esittivät lyhyen
katsauksen aluekokouksen työhön.
Ikäänkuin esimerkiksi sUtä miten
nousevan polven pitäisi toimia v a n ­hempien
v i i t o i t t a m a l l a t i ^ ä , a s t u i
näyttämölle tyttönen Bapo, esittäen
kaksi pianosooloa. Toivomme hänen
h a r j o i t t e l e v a n edelleen j a esiintyvän
meille toistekin. Pajala soitti sen
Jälkeen uudelleen h a r m o n i k a l l a t a i .
dokkaasti Ja -vapaasti.
Mrs. T a i n i o Sointulasta J a V . R a u ­ma
Websters' Cornersista lausuivat
sen jälkeen tervehdyksensä j a k i i t t i ­vät
vieraanvaraisuudesta " k u t en edel­l
i s e t k in edustajat.
Runonlausujamme M . S a a r i esitti
sen jälkeen "Synnyinseutu"-nimisen
runon taidokkaasti luonnehtien, s a a ­den
yleisön käsittämään r u n o i l i j an
syvällisen tarkoituksen oikealla t a ­v
a l l a .
Eräs nuori tanssikoululainen' esitti
sievässä puvussaan naputustanssia
miellyttävästi. L a i l a Rapo soitti v i u ­l
u l l a a n k a k s i kappaletta Irenen myö­täillessä.
Innoittakoon suosionosoi­tukset
harjoitusten jatkamiseen Ja
u u s i i n e s i i n t y m i s i i n keskuudessamme.
Meidän oma n u o r i polvemme kykenee
p a r h a i t e n edistämään k u l t t u u r i h a r ­rastustamme
vanhemman väen r a ­toksi
j a omaksi opikseen j a hyödyk­seen.
M a r y A l b e r t i n tanssikoulun tytöt
e s i t t i uuden naputustanssin. V i i t a j a
M u t t a säestivät kyyykkäästi.
Olimme myöskin tilaisuudessa k u u ­lemaan
mrs. E f f l e J o n e s i n l y h y e n ve- ^
toomuksen k u n n a l l i s v a a l i e n johdosta.
Hän Oli työväen ehdokkaana. v a l t u u s ­ton
jäseneksi. Ellei työväellä ole
omaa edustajaa kaupunkimme v aU
tuustossa jäävät työväen vaatimuk­set
huomioon ottamatta. Hän veto­si
erikoisesti n a i s i i n , kehoittaen heitä
syventymään k u n n a l l i s i i n a s i o i h i n j a
osallistumaan vaaleihin.
E, WIlen p u h u i tääUä p i d e t y n alue­kokouksen
merkityksestä. Kokouk­sessa
l u o t i i n uusia s u i m n i t e l m l a t u l e ­vaa
t o i m i n t a a v a r t e n Ja pitääksemme
Järjestömme edelleenkin e l i n v o i m a i ­sena.
Hän v a r o i t t i k u u l i j o i t a e r i k o i ­sesti
antautumismiehalan valtaan
Joutumisesta sillä se v a a r a n t a a koko
työväenluokan taistelun. — Eräs.
Lasten joulujuhla
Soulh Porcupinessa
tk. 18 päivänä
So. Porcupino. — Kuten etu.iätccn !
ennustelin muodostui näytfhniiillas- i
tammD naiit:uto:-ikas tilai^uu.; taman ;
ivukapcrukan asukkaille siUä "Maja- i
kan Nänni" on hyvin "kansaan mene­vä
' näytelmä. Näyttelijämme onnis.
Sinerrä, jonka mnoja ja k e r t o - ! elämän ja i h m i s t e n kuvaukseen k l r - j •""«'^t saamaan siitä irti tyydyttäv:i)i
mnksia silloin t ä l l ^ ilmestyi. So- j Kasta tieioa ja selkeän linjan, K i r -
Elvi Sinervo, unelmankantaja
KirjaUisaatU senraaTat cana- sin. että juuri tuo t a r k k a i l e v a , k r i l -
Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saiunlay, Dee. 10
dansnmiialaiset ovat varmaankin
huomanneet, että ennen sotia Sno-men
«yöväenkirjalUsnateen ilmes­tyi
lahjakas nnori kynäilijä Elvi
tillineji huomiciiui t-ekee Elvi Siner­von
työläiskuvauksesta niin lujaa ja
pätevää, karistaa siitä vanhentuneen
pateettisen tunteellisuuden ja antaa
McjdhmiainitiU toverit lausumme
Sydämelliset Onnittelumme
SANNI VIRTASELLE
liäncn 50-vuotissyntyniäpäivänsä johdosta.
tien jälkeen ovat monet saaneet
jälleen lakea hänen täälläkin le-
Tinoytt» romaaniaan "Viljami
Vaihdokasta" ja varmaankin to­denneet
hänet Snomen nuorem­man
kirjailijapolven yhdeksi l a h -
jakkaimmaksi kertojaksi sekä työ-nensatteen
horjnmattomaksi l i -
ponkantajäksL OheelUsena j u l -
kaisemmr Helsingin Vapaan Sa>
nan taldeosaston toimittajan Mai­ja
Savntlen katsanksen Elvi S i ­nervon
kehitylcseen ja tuotantoon.
Suomen Yleisradion
lyhytaalto-tulevalla
viikolla
Huomeima, sunnuntaina t.k. 11 pnä
alkavan v i i k o n a i k a n a h a v a i t a a n Suo­men
Y l e i s r a d i o n l y h y t a a l t p - o h j e l m a s -
s a l u k u i s i a k i i n n o s t a v i a esityksiä, Jois­t
a tässä m a i n i t a a n seuraavat:
Sunnuntoina klo 12.30 i p . esittelee
t o i m i t t a j a K a i L a i t i n e n v i i k o n k i r j a t,
M a r t t i Merenmaan romaanin " P e n -
j a m i . v a e l t a j a " j a O n n i H a l l a n romaa­n
i n "Oudot v i r r a t " j a k l o 10 i p . e s i t e l ­möi
prof. Paavo Suomalainen DDT:8
tä, joka merkitsee kuolemaa hyöntei­sille.
MaananUina klo 12.30 i p . t u t k ii
Pekka T i i l i k a i n e n j o u l u k i n k u n ongel­maa
j a Idb 10 i p . esitetään "Juuret
ovat syväMä"-niminen radlonäytclmä.
Tiistaina k l o 12.30 i p . p a k i n o i t a r ­kastaja
K i r s t i Pajunen lasten ulkoa-..
susta, klo 4.25 i p . esittää E i n o K a i p a i ­nen
Aleksis K i v e n runon "Härkä-
Tuömo" j a k l o 10.20 i p . p a k i n o i lehto­r
i E i n o A r o h o n k a koululaisten k i r j a l l i ­suuden
tuntemuksesta.
K e s k i r i i l c k o n a k l o 12.30 i p . pakinoi
t r i R a k e l J a l a s alheest a"Perhe koolle
j o u l u k s i " , k l o 10 i p . esitetään t o i m i t -
U j a E . J . P a a v o l a n eduskuntapakina
j a klo 10.10 i p . esitetään Bure L i t o -
niuksen l a a t i m i a k i n i l o k u v i a A l a s k an
suomalaisista — "Valaanpyytäjiä ja
onnenetsljöitä."
Torstaina klo 10 i p . esitelmöi Atte
Pohjanmaa sanomalehdistön yhteis­kunnallisesta
merkityksestä Ja Ido
10.15 ip. esittelee maisteri K a u k o K u la
JoulukäännöskirjallisuudeD r a h o i t a.
PerjantsUna klo 12.30 ip. p a k i n o i a s ­sistentti
Erkki H a k a l a lasten p u h e i l ­maisuista
k o d i n näkökulmasta kats»-
Jos E l v i Sinervo o l i s i s a t t i m u t e l ä ­mään
toisena aikakautena, hänestä j
(dlsi voinut t u l l a sosiaalisen r e a l i s t in
s i j a s t a suuren elämäntuskan n m o i -;
l i j a . kauneudenpalvojaerakko, Joka
näkisi ihmisen pieneoiä hiukkasena
k a i k e n katoavuuden virrassa, k a t s e l i ­s
i \mekslvin r u n o i l l j a n s l l m i n . k i v i s ­tävin
sydämin, surumielisen p a s s i i v i ­sena
ihmisten pientä aherrusta. N i in
voimakkaana kulkee elämisenvaikeu-d
e n traagisen l y y r i l l i n e n pohjavirta
hänen tuotannossaan.
Tämä o n k u i t e n k i n v a i n ajatuskoe,
koska B3vi Sinervo, t a i t e i l i j a k s i sjTi-tynyt,
k y p s j l k i r j a i l i j a k s i 30-luvun
määrätyssä yhtelskuntamiljöössä ja
määrätyssä henkisessä ilmapiirissä.
Se määräsi hänen' k i r j a i l i j a n l a a t u n sa
alkuplirteet, j o t k a vuosien kuluessa
v a i n ovat vahvistuneet j a k i r k a s t u ­neet.
On muistettava, että EQvi S i ­nervo
pääsi j i i l k i s u u t e e n v e r r a t t a in
myöhään, esikoisnovellikokoclma
" R u n o Söömäislstä" llmestji 1937
j a se e l olliit sattumanvarainen, h a ­paroiva
esikoisteos, vaam monien
taantmnusvoimien kypsyttämä, ehea
Ja valmis kokoelma. 30-luvun t a a n t u ­mus
oU a n k a r a k o u l u vasemmistokir-jailiSollle,
radikaalisuudelle kaikissa
muodoissaan, m u t t a se h u u h t o i myös
jyvät akanoista, k a r a i s i j a k y p s y t t i
niitä. Joille selkeä tietoisuus k i r j a i l i ­j
a n tehtävästä k u u l u i taiteellisen k u t ­sumuksen
perusongelmiin. Työväen­l
u o k a s t a nousseille taiteiJljoiUe se
parl^aissa tapauksissa o n o l l u t y h t e i ­n
e n ongelma.
T u l k i t t a k o o n E l v i Sinervon t a i ­d
e t t a minkä johtoaiheen mukaan «ta­hansa,
koskaan € i v o i d a syrjäyttää
sitä oleellista pohjaa, työväenluokan
elämän piiriä, Josta hänen taiteensa
o n syntynyt. Esikoiskokoelmassaan
hän leväytti p o r t i t auki 'tähän l a l t a -
Ocaupungln työläisten m a a i l m a a n u u ­d
e l l a , vaativalla, i t s e t i e t o i s e l la t a v a l ­l
a , Jonka o n todettu merkitsevän u u t ­t
a vaiheitta suomalaisessa työläisku-vauksessa,
psykologisesti, y h t e i s k u n ­n
a l l i s e s t i ja taiteellisesti korkeata
saavutusta. E l v i S i n e r v o n u u d i s t a j an
asemaa nykyaikaisen työläiskuvaxik-sen
a l a l l a ei o le läheskään riititäväs-jailija
on ikuänkuin alusta lähtien
tietoinen siitä, että tämä cn vasta
pohja, mistä lähdetään. Pelkkä mil­jöön
kuvaus ei riitä, on löydettävä
kchit>-slinja. "ilke, suunta eteenpäin
Tämä on oUut tietoinen cngelma, jon-ka
kans5a hän 30-luvulla painiskelee
maallmankatsomuspainia omantun-nontarkemmin
kuin ehkä ainoakaan
kirjaili jatoverLnsa. Kirjailijantietoi-suuden
ongebna muodostuu suureksi,
ratkaisua vf-ativaksi kysymykseksi
niinä vucsina. jollcin kansat- valmis­tuvat
suureen nvaallmankatsomusso-taansa.
"Palavankylän sepän'" Hermanni
Rintalucmassa F.lvi Sinervo on var­maan
kuvannut etsintänsä tärkeän
etapin. Hcrmamun luopuminen yh­teiskunnallisesta
taistelusta, pako
maaseudulle, tui-vautumincn haavee­seen
omasta pajasta on kesken jät­täneen
-tai-stelijan tility.stä. niin kiih­kottomasti
ja asiallisen realistisesti
kuin tility.s onkin .suoritettu. Kuvaus
sisältää paljon enemmän d.vnaamis-ta,
aktiivisuuteen vaativaa näkemys­tä
kuin romaanin ilmestyessä huo-inattllnkaan.
Puhuttiin pa-sslivlscsta
realismLsta, vaikkji työväenluokan
emä ratkaiseva vaihe klrjoilottiin
pääittynecksi.
Tällä etapilla on sitäkin .suurempi
merkitys, kun Elvi Sinervo sisitnmäs-sään
alituisesti työntää luotaan oman
pakenemisensa tarvetta, kaipausta
uniin, haaveisiin, kauneuteen, poi.s
raskaana painona alidistavasla to­dellisuudesta.
Se on runoilijankai-puuta,
joka purkautuu lopulta cstä-niättömästi
vankilavuosien lyriikassa,
josta suurin osa sisältyy ainoaan r u -
nonlteescen 'Pilvet" (1945).
"Käännän alati kasvuni pois.
Koikcalla vaeltavat lapsuuteni
pilvet."
(Pilvet)
Tuskan, eläinänra-skauden, mur­heen
patoutuma, joka purkautuu
vastustamattomana ja paljaana näis­sä
lyyrillLsissä säkeLs.sä, ci kuitenkaan
synny vain Elvi Sinervon per.soonal-listen
sota- ja vankilakokemusten
pohjalta, vaikka individualismilla oli­kin
kasvumahdollisuutensa. Elvi Si>
nervon elämäntaska ei ole individua-
ILstin nimetöntä tunt'Cenhnihattc)ua,
vaan taskaa ihmi.sen puolesta, hänen
clämän.':°ä vaikeuden puol&sta yleensä.
Sitä värittää alu.sta lähtien voimak­kaasti
eletty yhteLsyydcntunne, aluk­si
ehkä velvollisuuden lletoha. mutta
kovien kokemusten vuosina syvänä,
perustaa ar.t-ivana elämyk.scnä. 30-
iuvulta lähtien kasvanut sosiaalisen
\clvolllsuuden, kirjailijan tietoisuuden
tunne ka.svaa ratkaisevaan valhee-t
l arvosteltu. Se kenties näkyy s e i - i ..pg^^a .samoinajattclevien ja -tunte-v
« n p ä n ä myöhemmein. Aikajsem- vjc-n ihmi.sten suurena yhtelskolHalo-m
a n kansankuva;iksen "mökinukko- j,^ ^^jn^^ kokemus ja clämy.s on
•jen" J a "mökldMilsakkojen", v a r h a i - j jj^,^ sinervo.':sa niin peiustccllincn ja
semman työlälskh-jallisuuden kur- : ^yyä^ että .se värittää ja antaa suun-
Juudenkuvausten t a i 2 0 - l u v u n muuta- j i^nnm koko sodanjulkci.<ielle luo­m
i e n mekaanisen l u o k k a t l e t o i s t e n y h ­teiskuntakuvausten
jälkeen E l v i S i ­nervo
on v a k a a n n u t t a n u t n y k y a j an
k a u p u n k i l a i s e n työläiselämän p i i r in
kirJaUisuufceemme merkittävänä y h -
teiskuntakenttänä. Joka on muutilu-n
u t passiivisesta aktiiviseksi. Elvi
Sinervolle on o l l u t a i v a n ratkaiseva
ensimmäisen lapsuuden vaiheen l a i -
takaupunklelämä tietoisessa, h e n k i ­sesti
valppaassa työläiskodi-ssa. Hän
katselee tätä elämänpiiriä k u i n sosio­l
o g i , erittelee terävästi sen o m i n a i s -
pilreitä, mutta näkee myös ne y h ­teiskunnalliset
p o h j a v i r r a t , j o t k a h i ­hkuttavat
tätä elämää. no.staen sutä
persconalllsia, t i e t o i s i a ilmu-siä, v a i k ­k
a erilaisia k u h i p o r v a r i l l i s e n m a a i l ­man.
Useimmat esikoLskokoelman
n o v e l l i t ovat näitä voimakkaasti k o ­r
o s t u n e i t a eläviä laatxifciivla, joiden!
kehyksessä proletaarinen ihminen'
taamoUccn. Voimme vanhaa kulu­nutta
.sanontatapaa käyttäen todeta,
että luin "löytää itsensä".
"Viljami Vaihdoka.s" (V.mi. suuri
lyyrillinon romaani, o.s^iitlaa piuhai-ten,
ott^'i ykriilöHincn mujlic kir­jailijan
ainou. reaktio .sotavuosien ko-ktinuk-
siin. R-omaanihan on .sutircn
elärnänriemun, leikkivän lyyrillisen
tunteen, hilpeän elämänviisauden ja
kuplivan ilon piirkaas, jo.ssa tuntee
kuiii samaan j)cltlopLstee.s«'cn y.ooUm
Kivi .SifKTvon k^-iko kirjailijanolcmuk-
.'^^cri kaikJci puolet, sen salatutkin v i ­vahteet,
ja jonka tarinanomaLscn a l ­kujakson
ja vakavan aJa.nkohtai,scrn
i(;ppUjak.son .sävyercavuus osoittaa
vain korsiun elämän pitkän jännevä­lin.
Se ofxjittaa muuttikin. Ke on
heijastu.sta .-iiitä hellittämä'töii);i,slä
si.saise.stä iai;-.tclusta jota runoilija ja
nähdäan imdella. *t a v, „aililoa o^mrra.oao vvoaia«ti i- yhteiskuntaihmmcn on hanc:-/-a k-.i>-
v a a elämäänsä suorittavana y•kks.<i;illöö niiden onncliJ.'.ta yhteensu.au-nä.
" L a i t u r i l l a " n o v e l l i n p i k k u v a n h a tumasta
työläistyttö. Joka k i r k k a i n a kesäaa­m
u i n a onkii soppakaloja
n a l l a — m i t e n autereiseen, k i r k k a an
sädehtivään tunnelmaan E l v i Siner
Romaani on kuin onnelli­nen,
vapauiunii-t pdi-riiiAVi tai.slehjn
meremän- i Jälkeen, henkisen yapautumi.v;n en.si
riemua, ja sellaisena se tarttuu luki-
. jaan säihkyvän elämänvoiman apo-
v o s a a t t a a vangita Vartiaiset elämyk-1 teoo.ina. En epäile .;aannooaa •"V vi.lijjaamm;:
Vaih.jcka,sla" (^aikkem nuomatavirn-sensä!
Sosiologin tapaa myös " P a l a v a n - \
maisessa romaanissa (1938), vaikka;
omaelämäkerralliset ainekset ovatkin
siinä hallitsevassa asemassa. Väittäi-mak:-,!
romaaniUK-tteftk.si. mitä iocl^n I
, jälkeen meillä on kirjoitettu. Jo.s
kylän sepässä". E l v i Sinervon e n s i m - j ^ ^ ^ ^ ^ ^ kirjailijalle a.eOeta.n \
ehdoksi, että häJicn pitää "osata kir- :
joittaa", on Elvi Siner/o an-sainnut |
kirjailijan tunr.uCTierkkinsä loistava!- :
la tavalla, ja hänen hallittu, notkea J
en, 4.05 i p . p a k i n o i V e l i Saarinen met-i ja yk-smkertai-en cliivä tyyiin.sä, joka ;
•jätöistä Ja h i i h t o u r h e i l u s t a Ja klo 101 kaikLssa vivahteis.saan on kuin elä-i
l p . käy L e o M e l l e r tutustumassa koti- | vää puhuttua .sanaa, on ajan mukana i
maiseen silkinjalcstukseen. | —
Lauantaina k l o 12.10 i p . p a k i n o i Syl- j
v i K n u u t t i joka k o d i n joulukorLstelus- {
t a , k l o 4.25 i p . o n radiolääkärin 10 m i ­n
u u t t i a , k l o 4.35 h a a s t a t e l l a a n vanhaa
a j u r i a ( " R a h a l l a s a a J a hevosella pää­see"),
k l o 10 Ip. esitetään selostus seu­r
a a v a n v i i k o n ohjelmasta, k l o 10.10 i p .
a l k a a edustajien H e r t t a Kuusisen j a
N i l s Meinanderin väittely teollisuu­den
voitoista J a k l o 10.35 i p . esitetään ! : .
M o l i e r e n komedia "Sivistelevät h u p - i — Sudenkorentoja on n . 2,400
KUt." 1 l a j i a.
K A N N A T T A V A E H D O T US
Matkalle lähtevä mies . tltdu?:teli
rautatieasemalla matkalipp\ijtn hin­taa
ja kuuli, että mitä pitemmälle o.>-
taa matkalipun sitä halvemmalla fccn
saa. Uskoen tähän .sananmuitaisesil
mies sanoi:
" A n t a k a a sitten niin pitkälle ettei |
l i p p u maksa mitään." 1 |
eri
paljon sillä esitys piti yleisön micleu-i
kiinnon vireillä kol-io esityksen ajan.
1 Niille työläi.^^tovereillc. jcilNa pälvä-iö:
d?n jälkein liarjoittchvat tämän
näytelmän meidän kaUsojicn suureksi
nautinnoksi, on annettava lunnuitus.
Kiitos näyUclijät hyvästä työ.stänne!
Katsojia oli saapunut useista ym­päristön
kylistä, kauk.iisimniat Ccn-nauglUistn
.saakka. Kiitos käynnis­tänne
ja tervetuloa toisiekln. Vierai­na
katselle.-s.i kiintyi huDmioiii erää­seen
"Kanan" perukan mieheen, jon­ka
olen tuntenut jo yli :30 vuodon
ajan —mutta hänen päiistäiin ei löy­dy
hakrmalla'Naan harma.ita hiusta.
Mies punottaa vain pohjolan kylmi.sä
tuulissa...
L.ASTE.V J o i r r . n i i LA
Seuraava ki;ikkia kiinnnstava lilai.
sims on lasten joulujuhla. Si* pide­tään
sunnuntai-iUiina IS pnii. Las­ten,
joulujuhlaan on a i n a tavannut
rientää suuret joukot viinheinp:iakin
kansaa iv.iutlinia.-m lasien csityksi.stii.
joita he ovat ahkerasti harjoitelleet
juhlan (della. Totta puhuen on tä.ssä
lasten touhunsa ain.i jotakin eriskum­mallista
ja huvittavaa.
Niin. eliä la.sten joulujuhlaan sitä
varmaan l.ias mennitän niin yl-t.si kviln
loinenkin!
Rekikeli on .saapuiujl hiljaHceM näi!.
le perukoille. I.,unta ei tcsin ole vielä
varsin paksusti, multa .sitii laaj:-m-mlr..
Me järjestöihmlset olenim(! o:lot-laneet
lunta ja rekikeliä ko.-ika meil­lä
on haalin i)olttopuut vielii mel-t.
iissii, jo.-la ne piliii.si saada haalin
nurkille — ja pesään.
Nyi palaa mieleeni, että sill'. in kuin
niitä puita mentiin tekemäiin oli t ä ä l.
lä yk.siä ja toi.sia, jotka lui)asivat tulla
aut.t:im:ian jollakin tavalla elleivät
Salli ja Sulo Virtanen
Silkka ja Eino Lundgren
Kllen ja Elis Hamlln
Aino ja R. Grönvall
Alli ja E . Ranta
Pearl ja E r i : Lundgren
Mr. ja nns. Latvala
Diana, Olga Ja R e i n o Löfberg
E i n i . M a r t t a j a P. V i r t a n e n
Senja Ja W i l l i am J u h o la
K i r s t i Ja J a c k
Ida Ja A r v i d Heikkilä
M r . j a mrs. Grönroos
Henry Väisänen
A l l i j a E . Eneberg
KIITOS
Pyydim lausua monet tuhannet kiitokseni k a l k i l l e ystä­ville.
j ; i k a tulille tervehtien onnea toivottamaan marras­kuun
19 p:nä 1949. K i i t o s kauniista l a h j o i s t a . Sydämelli­set
kniok.M-t S i r k a l l e Ja Sällille tämän Illan järjestämisestä
ja tarjoilusta.
T . i t ä k a l k k i a kUtollsuudella muistaen.
SANNI VIRTANEN
•JOHONIO ONTARIO
K I I T O S
Lausun kauniit kiitok.sel
kaikilk? nii.slä rahiilahjrjisla,
jcjita olen saanut saii'auleni
aikana. Kiitos mr. Nissiselle
vaivoistaan.
Kauniit kiitokset teille kai­kille.
E L V I L E I N E B E RG
Toronto Ontario
eh;!i niäaniaikana met-iiäu. Nyt k un
puiU. .siirreiiiän l^;)tinurkllk^ j a siellä
M i i i . ! ( ; ! ; i n ja pinotaan, tarvilaftn s i i ­näkin
apila. Olehan .siis niin .ystii-
.jUliiun ja tule a viistämään. Mutta
ellei voi ;.yy.Ui tai loisesta avustaa
iy()nteol!a voit .sitä tarkoitusta varten
jTitlää jonkun dollarin vaikka talou­denhoitajalle,
mrs. n . Aaltoselle. 811-
lii täs^ä louhu.ssa tarvitaan rahaakin,
eikii aivan viihääkään.
Iivari tuli mutta Ida meni! Viime
viikolla p:i!;i.si tänne Suoml-matkal-taaji
Iivari Ihaksi, joka kävi Suomes­sa
tervehiimässä sukulaisiaan Ja t i i t -
lavinan. Tervetuloa lakaLsln Iivari!
Pitkän alkaa paikkakunnallamme
asustanut mrs. I d a A h l g r e n m a t k u s ti
täältä P o r t A r t h u r i i n , Jossa hän aikoo
viettää a i n a k i n tämän talven, m u t ta
s a a t t a a viipyä kauemminkin. I d a on
toimelias Järjestöihmlnen. Muista­k
a a h a n siis a r t h i u i l a l B c t ottaa I d a
sakkiinne Ja p a n n a "Isoremmi pääl­le".
— H .
— P l a s t i i k a l l a tarkoitetaan yleensä
kuvanveistotaidetta. Näyttämötai­teessa
p l a s t i i k a l l a ymmärretään t a i ­toa
h a l l i t a sulavasti r u u m i i n l l i l ^ e l -
tättn.
uto5.
Kiiivs .sulattaiulle ja tuttaville lupvantiUiaiiitlasta, jonka
jäijcslille uuteen kotiimme marraskuun 13 p:n'd.
Kiitos lahjoista ja herkullisesta kahvipöydästä. Kiitos
illan (niännille ja homman alkuunpanijoille.
Vielä kerran kiitos kaikille.
ANJA JA ALPPI M AKI JA RICHARD
Suult Ste. M a r i e Ontario
ä on oikeus äänestää
Se on velvollisuus tunnustakaa se!
AANESTAKAA
Timminsin kauppalan pormestariksi
8 vuoden kokemus valtuustossa
TOmimV MONIS.SA KUNNALLISISSA TOIMISSA
YKSITOISTA VUOrrA KOULULAUTAKUNNASSA
Lupuan reheJliscsli toimia Timminsln parantamiseksi ja
kannatan seuraavaa:
TAATA PUHDASTA VKFrA
KOTI VANHOILLi:
SUUREMPI OSUUS KAIVOS-TEN
VEROISTA
ALUPJJAON UUSIMINEN
RAKENNUSASETUKSEN
UUSIMINEN
KATUJEN JA TEIDEN KUN-NOSSAPITO
(Uusia mene-telmiä
käyttäen)
KANNATAN HUOLTOTYÖTÄ
OIKEUSLAITOS
LENTOKENTTÄ
OIKEA TAKSOITUS
KOKEMUS El OLE OSTETTAVISSA!