1949-03-12-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mk > vnodq Soinu. T. u« niinyh, osastta uuskag. otamsK eläouo. TERVE TYTTÖ UNPA ULIA • uun 22 p:nä 1949 S a r n i a n G e n e r a l Hospitalissa A U N E J A J O H N ISOMÄELLE K I I T O S Haaamme lausua kauneimmat kiitokset siitä yllä- * ionia S a r n i a n j a ympäristön ystävät järjestivät e^v f.-ttäreämie L i n d a n syntymisen johdosta maalis- '"KJ»^"^a!ahjaEta. Myöskin monet kiitokset kukista i znuita luomisista äidille sairaalaan. , A U N E J A J O H N ISOMÄKI ^ X 49 Blue Water, Out. uuden-rajaa olisi ettava Kevätkonserttia valmistellaan Torontossa Toronto. — Kevätkonsertti o n tulossa. Kuorot j a soittokunta ovat tehneet kiireesti työtä tulevaa konsertUa varten, mutta nyt o n tässä ilmoitettava ikävä u u t i n e n , että meidän pidett y johtajamme, Gustafson. t u l i äkkiä sairaaksi j a lääkäri määräsi hänet olemaan' sängyssä useamman viikon. Toivomme, että hän pian paranisi. Tämän tapauksen johdosta pyydettiin, että C l u b D o n w a y n tyttökuoron j o h t a j a Helvi V u o r i johtaisi myöskin sekakuoroa j a hän l u p a u t u i k i n ohjaamaan etenkin jos lää-_ tulevan konsertin, josta tulee ohjelmansa puolesta arvokas tilaisuus. Sekakuoron nimestä ön pidetty p i t kiä keskusteluja j a n y t lopullisesti a n n e t t i i n sen n i m e k s i " F i n l a n d i a " . Sekakuoron ensimmäinen h a r j o i t u s i l ta H e l v i n johdolla o n ensi keskiviikkona täsmälleen k l o 8. j o t en k a i k k i e n kuorolaisten pitäisi s i l l o i n o l l a p a i k a l l a. Laulukuoromme päätti järjestää e r i koisen t a n s s i - i l l a n h a a l i l l e perjantai-i l t a n a huhtik. 15 p:nä. hankkiakseen varoja tulevaa l a u l u j u h l a m a t k a a varten. Sinne järjestetty musiikki sopii vanhemmankin j a l k a a n joten kaikki kuorolaiset s i l l o i n m u k a a n o m i i n tanss i a i s i i n s a ! — T. tiquia. — Allekirjoittaneen ^.eidan tuiLsi h a r k i t a enem-ui: s;läkekysymj'Stä. Pidän tärkeimpänä kysymykse- .T.onen kuullut sanovan, ei; tarvitse yhteiskunnan Tällaisia on k u i t e n k i n v a in ?entti. n vakuuttaa, että on perin uudcnkymmenen ikävuoden cita henkilöitä, j o t k a eivät neet sairaalaa tai lääkäriä, iliu? on joutunut virumaan !raal3ssa, t joutuneet tekemään leik- Tiimä sairaalassaolo on r a vaa ja pienet mahdolliset iper.evat kuin tuhka tuuleen. :ni niin vanhain k u i n nuoriini toimia niin. että n y k y i - köyhäin vanhuuslaki m u u - vanhuuseläkelaiksi j a että vuotta täyttäneet olisivat ja saamaan tämän l a i n m u jetta ansion, eikä niinkään evai.';\Tden nimessä. K un ovat täyttäneet 60 vuotta, lituk.s?n- minun mielestäni nuollinen toimeentulo näille lilp viimeisinä elinvuosinaan, uttaa heitä ennenaikaisesn Olen kuullut k u i n k a k u r - i nykyinen almu on minkä saa täytettyään 70 Tuotta, on kuulojen! mukaan $30 seu-jussa. Eihän s» riitä k u n n o l - leriaan päivässä läpi k u u k a u - istä tämä vanhus saa s i t t en an ja vaatetta päälleen? lukija, kuka lienetkään. tutki r.mystä vaiklfa olisit riuorllcin omaksesi. Tämä vuosi on . Äänsstäkää sitä puoluet-lupaa vanhainkin elintasoa a. eikä painaa sitä nälkäkuo-lariaalle. — Kyömä. dion ma la '^ viikca on kiin-bjelmaa, seuraa' ;sitetääa ymesta. i.sitetääa 1 Juha* edia" ja Huhdan 1 alkuE' Dl sisus-lara ai' do 10 ip iertti. Imb^ do. 'denhoi. | .0 10 ip, kauko-eisiin ja öi huol-sista SO. ' i torstain' ittaja E ffi ia klo 10 f Irjoitta- M adiolää- Juhani ien per-isparla- vuonna tuotiin Suomeen noin 50 rehuja 52 tonnia. lema lä /.s 15190 .2.45 ip, tuotsin-mantai .iva klQ klo 7 - 7.15 ap. katsaus, menkie- . kuuli-kuulu-n osoit-elsinki. ajanut . ar\-en a.stettiin ensim- . sanot-valtasi 1 ennen lilpailu- .Tili toi- £alaiset, mistääD a hyiin a osoit-näinkin än Ca-ttä leh- • välttää u i n ky- .ytävä^^ p o l i i t t i - rehdyk-ta vaarna on n .suun-horju-j a näin : a puo- Täytyy k a työ-dalla ei käyt-^ k a i k i i , joidea sÄkiiö:- an ajaa lumalla tehnyS liikkeen imiehi- »npäia- PAITL BOBESON Paul Robeson pitkällä konserttimatkalla Giasffow, Sko«tIantL — M a a i l m a n k u u l u n^eke^ilaulaja Paul Kofcleson sanoi täällä haastattelijoille viime keskiviikkona, että hänen konserttimatkansa keskeytyy toukokuussa, j o l l o i n hän matkustaa U S A : n todistamaan 12 kommunistin jutussa. Tämän jälkeen hän jatkaa konserttimatkaansa itä-Eurooppaan. Neuvostoliittoon j a päättää s e n ensi syksynä ICiinassa. "Todistaessani oikeudessa", hän sanoi, " o t a n sellaisen kannan, että marxilaisuus on kulttuiu-lfllosofiaa. M a r x i s m i on nyt oikeuden edessä." Qpian rdkentdjä Klrj. Leif Edberg Mft^^flTHBplnnihi englantUainen U r - jaillja & G. V^cOs kooU T. 1946. Hänessä meni mahan majoille yksi "EA-vardin asikäkauden** kolmesu suuresta. jK>ibin tuettiin O. B. Shaw. H. O. Well5 ja 6 . iL' CliestertoQ. 7» elinvuotensa afltiAiM suprtttl tama rUcloan mieliluivitaMen oöuava radikaalinen Uuden Kalevalan 100-vuotisjuhlat Suomessa Järvienpään uniot tukevat merimiesten taistelua F o r t I V i l l i a m . — Täällä pidetty merimiesten avun konferenssi on r y h t y nyt t o i m e n p i t e i s i in saadakseen tämän p i i r i n 12,000 u n i o n i s t i a tietoiseksi n i i s tä tosiasioista, j o i s t a j o h t i i u merimiest e n vainoaminen j a joiden takia 60 merimiestä o n t u o m i t t u v a n k i l o i h i n. Konferenssissa oli edustettuna t u hansia tämän p i i r i n työläisiä j a siellä muodostettiin koneisto, joka ryhtyy toimenpiteisiin yleisen j a työväen tuen puolesta varojen hankkimiseksi vang i t t u j en merimiesten vapauttamiseksi j a hellän perheittensä avustamiseksi. ot ielllset MATKAT EUROOPPAAN KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ Anijnmme myöt patiinne }• viJ«amione bcnkkimimu. aiutr»Mnnt tuott»* jookuD beokilön Cauduo, innimme Teille niielibT»In Uhem-c! oj. a ^ i t i j l t i t i i j« mjjaaar euukolu cuktcitoja l » i T « . jm lenlolippuj»; T E H K J U PAIKKATILAIJKSENNE N YT 0. K. Joiinsoii & Co. Soittakaa - T a i Kirjoittakaa Bay Street, Toronto 2, O n t Pohelln W A 1403 VAKUUTUS- J A MATKAILUT<;iMISTO / ÄÄNILEVY VARASTOMME MYYTY KOHTA LOPPUUN Tilatkaa nopeasti, jos haluatte vielä saada allamainittuja levyjä. ^ Laulu- ja soittokappaleita ^ 747 Ilta siUoin kerran, valssi Käy IranMain, Foxtrot 893 Satamasta satamaan, valssi Raitilla kulkija. Jenkka 724 Tamara, Foxtrot Surullisen illan muisto. Jenkka 721 Terveiset ulapalla, valssi Laulaen eleenpäin. Foxtrot 4008 RomanssL valssi Luonain aia« Foxtrot HINTA $1.25 ihelelääi, kaikUall* Canada»». TUatkaa OMriUaella: 'apaus Publisbins Co. UMITED SUDBtJHY. ONTAHIO H e l s i n k i . — (S-S) — K a l e v a l a n juhlapäiväksi on valittu V a n h a n - K a l e v a l a n esipuheen allekirjoituspäivä hel-mik. 28 p. vuodelta 1835. Uuden- K a l e v a l an esipuheen a l l e k i r j o i t t i Lönnrot huhtik. 17 pnä 1849, m u t t a tästä h u o l i m a t t a myös Uuden-KaleVälon m e r k k i v u o s i i n kohdistuva juhlinta t a h d o t t i i n sijoittaa tsfvanomaiselle Kalevala-päivälle helmlk. \2B pkfel. J u h l i n n a n keskeisintä johtoa ja juhlajärjestelyjä pääkatipimglssa hoiti K a l e v a l a s e u r a n j a kolmentoista muun järjestön edustajien muodostama Uuden K a l e v a l a n S a t a v u o t i s j u h l a n Pää-t o i m i k u n t a . . ' • J o kaksi päivää aikaisemmin oli T a i d e h a l l i s s a tasavallan presTdentin j a muiden edustusvieraiden läsnä ollessa a v a t t u näyttely " K a l e v a l a n maa j a k a n s a " — avaussanat esitti opetusm i n i s t e r i R e i n o O i t t i n e n . Näyttely käs i t t i K a l e v a l a a ja sitä lähellä öievaa aihepiiriä koskevia maalauksia -ja ku-vanveistoksia j a h a v a i n n o l l i s t u t t i K a l e v a l an vaikutusta taiteeseemme. Näyttely oli luonnollisesti auki myös varsinaisena juhlapäivänä. . Juhlapäivänä aamupäivällä tekivät ylioppilasnuoriso ja Kalevala-seura kunniakäynnit Elias Lönnrotin patsaalle, lauluineen ja puheineen sekä seppeltenlaskuineen. Juhlapäivän i l l a l l a vietettiin suuri y l e i n en j u h l a Messuhallissa tasavallan presidentin j a l u k u i s i e n muiden edus-tushenkilöiden läsnä ollessa. Läsnä o l i myös neljä ulkomaalaista Kaleval a n kääntäjää. Avajaissanat lausui j u h l i e n suojelij a tasavallan presidentti, joka ilmoitt i hallituksen tehneen esityksen JO m i l j o o n a n m k : n myöntämisestä kansanrunouden tutklmukselleihme. Juhlaesitelmän p i t i prof. Aarne Anttila, aiheena " E l i a s Lönnrot j a Kalevala". Päivän merkei.ssä e s i t e t t i in juhlafsa A h t i Sonnisen j a S e l im Palmgrenin huomattavat sävellysuutuudet, joiden a i h e p i i r i on K a l e v a l a s t a . SUmSä h i velevän loistava j a suomalaisen myyt i n tunnelmia henkivä oli kuvaelma-maLseksi järjestetty p a r a a t i , johon s i sältyi vanhaa kalevalaista .musiikkia OX 69 Nailä levyjä on saaiavana myös sivuliikkeestanune VAPAUS BRANCH OFFICE 6 Bay St. Port Arthur, OnL alkuperäisin instrumentelri esitettynä j a parinkymmenen omiin kansallispukuihinsa pukeutunein esittäjän l a u sumat katkelmat erikielisistä .Kaleva-, loista. M a i n i t t a k o o n , että presidentti perusteli määrärahan esittämistä Kalev a l a n tutkimukseen s e u r a a v a s t i : , " N y kypolven suomalaisten ktinhlatehtä-v i i n kuuluu .syventää j a laajentaa kalevalaisen kulttuuriperintömme tutkimista. Tästä tietoisena on h a l l i t us tämän juhlapäivän johdosta päättänyt, että keväällä eduskunnalle esitettävään ylimääräiseen lisämenoarvioon otettavaksi esitetään 10X>00,000 markan määräraha myönnettäväksi Suomalaisen K i r j a l l i s u u d e n Seuralle kansanrunou5arki.ston kehittämistä Ja järjestämistä seka sen p o h j a l l a tehtävää tutkimustyötä, varten. Tämä päätös on osoitus siitä rakkaudesta ja kiintymyksestä, j o t a meidän sukupolvemme tuntee Kalevalaa kohtaan. Olen vakuuttunut siitä ettS eduskunt a on osoittava asiaa kobtaanr samaa harrastusta k u i n h a l l i t i i s k i n määrä-rahaehdotuksen joutuessa sen käsiteltäväksi. Toivon, että tästä lahjasta on muodostuva kaiisamme eri piirejä yhdistävä yhteinen kuniiianosoitus kansanrunoudellemme ja- sitä tutkivalle kansalliselle tjeteeUcmme." M a i n i t t a k o o n myös/että juhlapäivän johdosta antoi kalevalaisten run o l a u l a j i en harras j a ansiokas muo-v a i l i j a kuvanveistäjä Alpo SalJo Julkisuuden edustajille tilaisuvdoa silmätä työhuoneessaan lallnkai^ Säätiön talossa mm. Kalevalatalo-suun-n i t e l m i i n s a . S a m o i n taidemaalari A a r no fCarimo antoi Juhlapäiväksi Strtnd- Idrjaiilja ettmftntyOn. mlkfi laajuudes-saanob vidlia vertaa. Kun katselee taakse(ÄIn WllU8^ Ja rikkaaseen tuotanto(>ä j a tuikil lähnnmln hBncn kehltjstUn. muodosttni kuva haryinäiSi^O |hotI4niolis^^ persoonal- Usaudesta,' ii>ki oli samanaikaisesti kaukönftklii; utopisti, radikaali, po- UQikkö Ja' Bpsianoin kirJalUsuuden nUellkuvItukselllläten. hahmo. Hänen yfateldnmtakritUttlnsä oU täisin vaU-la pel(mtuntel4en sianelmia s i v ^ kohtia. J i ^ d n b l n e n yrttyksensä Johtaa sinirten' valtiomiesten politiikkaa omien ajattts1«nsa mukaan, on tehnyt iiäneet monim' sllniissft hieman omalaatuiseksi, niin el voida kieltää, että hänen äjattiksiUaan ön ollut meikltys- G. H. Wells, tiyncyl v.'l866 pienessä Bromleyn kiiiupuiiglssa Kentissä. Perhe oli köyhä ja |iJLn oli nuorin kolmesta veUekMstft. Vailla pienintäkään kiumianhlihoa. HSh hankki perheelle hiukah toinie€ntUIon miUbin eri suurtilojen puutarliurina Ja miiloln am-mattlinalisiena kifiket^pelBajana. Xiti. plehl, arka.sjiväfitl uskonnollinen n a i nen, J(Aä fdluif^mmin oU palvellut kämiTUieliih%, parhaansa mukaan 'k<^^£t!ia fierheeh vaatimatonta taloutta tCikem&Uä ompelutyiitä. Well6 aloitti koulunkäyntinsä, iseitsemänvuotiaana, mutia' »emiiodoiStui kuitenkin katkonaiseksi, sillä binicn oli kerta tbiJBensa . JSÖKen* fdvAn samoin kuin V)elJ<fflsäktoC'.ke*eytettavä koulUn-kSynUbsä Ja ty(leket^he(tävä kirjoittelijana vaatetlisickuppa-Blaila. KoulUn-k^ yiäU p9ätty!l hapen ollessaan 13- viiotias. Ja' sftä .^siirasi ^sarjä epäon-ntetuhelti y^tykslä . sehiytyä omin iiciuvijin. Hinen jtaulaäyiijtyksensji oli inöhissa 6tihtebBä;pinitteemxien ja hän Janosi Ueioja;']^^^^ pii pakoltettu its« ansjiltMin^ttn v tioimeenttilbnsa. YriUttyääii ^ ö S t in dila bthana Herranaan Ja Uytäi^ttä. minkäänlaista kiihteätä tofiheenttiioa-. kirjoittautui Wells K c h d i ^ b h s Normal School of dcienoe(!n-k<»keak(ndtiun; mistä myö-faeinmln mubdilstui. Lontoon yliopisto. K Q t i ^ k o u I u ^ t i r ^ i K n t e i l i . n i i h i n aikoihin suuri T . H, Huxley — panvi-nin taistelutoveri — Joka opetti biologiaa Ja hänen opetuksensa muodostui ratkaisevako We)lsln älnutlaatul-seUe eiämähtySile. Päätettyftäp kölinen vuoden määrätietoisen oplskieluh Jälkeen koulunkäyntinsä oU WeUsaiä Jälleen edessä välttämättömyys'ansalta itse toimeentulonsa. Häh päättyikin erääseen y h distettyyn kirjeopistoon Ja ylioppilas-leipomoon Ja ansaitsi niin Ixyvinr että voi solmia ävl<ailtori nuoruuderirakas-tettunsa, crftän lontoolaisen i$erkktm-sä kanssa.' AyloUitto muodostui kuitenkin lyhytäUcaiseksi, koska nuori vaimo el ymm&tänyt lainkaan puolisonsa aattel^ Jä alkavaa kirjailijauraa. Avloeryh Jälkeen Wells alkoikin todenteolla kirjirijttaa. Aikaisemmat yritykset olivat thusertavasti epäonnistuneet, mutta nyt K^sl hän Itsensä ja tyylin. Joka parhaiten soveltuu hänelle. Hän antoi mielikuvitukselleen vapaat ohjaka^t. Ja pian silmät avau-tulyat byomaamaah erikoislaatuisen kirjailijan^ Tarjouksia Ja tilauksia alkoi saapua saiioma- Ja aikakauslehtien toimituksilta Ja kim menestys oli kerran saavutettu, se seurasi häntä koko elinajan. • Muuaii englantilainen kritiikko jakoi kerran WelWn kirjailijauran kahteen kauteen. 'Ensimmäinen niistä alkoi V. 1W5 Ja päättyi V. 1907. Toinen kausi, J ^ tMiftt^ hänen kuolemaansa, aOciM y. tKfU. Aikaisempi tuotanto, Jollötn Mti'anU)4 leimuavan tek-niinisbiolögisM mielikuvituksensa vh-- rata uioS ^ u l » Veitietyylislssä teoksissa, löi perustin bänen kuuKtlsuudel-leeh. Kuhahan myöhemmin ryhtyi Jtiunruttamään soelallsti-fadikaatisia aatteitaan romaandhlnsa ktunmastut- U se Bkxblä lukijoita. Jotka olivat tottuneet IQytiUnlän Wel]sln teoksista pelkkää mielikuvitusta. , Muuan Wellsln aikaisempia teoksia " H M Time Machine^ kuvaa pikamatkaa halki vtaosisatojen aina.vuoteen 80.270. Kirjassa "-the Star- antaa hän maan tuhoutua sen <^ kulkevasta meteoorlsta. Muissa teoksissa hän a i t t a a . M a r s i n Ja Kuun mitä merki-tyfn^ rfiHgffftnrfill olcnnöQla. K tm W ä l 5 vuosisadan vaihteen Jälkeen s i i r t y i n o r m a a l i i n nykyajan ro-m a a n l l n . oli hänen >-aikea jättää k o - k n o a a n ensimmäistä v a i h e t U a n . H an käytti taitavasti vaikutusvaltaansa ja mahdollisuuksiaan mielikuvituksellisena k i r j a i l i j a n a käsitellen fantastisissa muodoissa i n h i m i l l i s e n t a h d o n j a h a l l i n t a t a v a n probleemia. Samoin k u in Pope h&n katsoi helpommaksi käsitellä sosloligisla probleemoja satujen muodossa. Muuan nästä saduista. •*The Food of G o d s " ilmestyi k i r j an muodossa v. 1904. Se a l k a a i r v o k k a a l la m i e l i k u v i t u s t a r i n a l l a tiedemiesten aikaansaamista suurliusmuutoksista j a päättyy ainutlaatuisen uuden j a kuoh u v a n iTinhan välissen sankarilliseen taisteluun. L u k i j a t olivat huvittuneita, m u t t a kuitenkin s a m a l l a järkyttyneitä sadun jättiläismäisistä vuohista Ja r o t i s t a. Monet Wellsin näkemyksellisistä e n nustuksista ovat sittemmin muuttuneet aineelliseksi todellisuudeksi. Jo tämän vuosisadan alussa ei hän v a in DIXIE DEAN canadalainen pianoharmonikan mes-tarisoiitaja. Joka oseui on esiintynyt CBC:n ohjelmassa. ennustanufensimmäistä maailmansot a a , v a a n myöskin n c aseet, j o i t a siinä tuillaan käyttämään. V. 1908 hän k u vasi miten ilmasota muuttaa sodankäynnin kolmiulottuvatseksi j a poistaa eron slviillväe.stön j a sotivien joukkoj e n väliltä. V. 1914 a l k u p u o l e l l a hän ' j u l k a i s i futuristisen kertomuksen, missä kuvataan yhteiskuntajärjestyksen luhistumista seurauksena atomipomm i e n käytantöönottamisesta sota-asein a . Wellsln " H i s t o r i a n ääriviivat" t o distaa, ettei hän ole v a i n totuuden läpitiuikema tulevaisuuden ennustaja, vaan kykenee myöskin yllättävän p c - rehtyneestl kuvaamaan meimcitä a i k o j a Ja ajattelutapoja. Ensimmäisen maailmansodan jälk e e n Wells y r i t t i toteuttaa aatteitaan käytäiinössä. K u n F r a n k l i n Roosevelt a i k o i lucda suunnitelmataloutta U S - A:ssa, uskoi Wells sen merkitsevän hänen aatteillensa toteuttamasta. Hän t u i i s l myöskin suurta mielenkiintoa L e n i n i n oppeja k o h t a a n j a seurasi hän e n toimintaansa suurella myötätunn o l l a . K u i t e n k i n yritykset yhdistää amerikkalaiset j a venäläiset kokeet ja yhdensuuntaistaa ne Wcll£in aatteiden kanssa epäonnistuivat. H. G . Wells oH suurisuuntainen y h teiskuntafilosofi, jonka koko elämä o l i m a a i l m a n p a r a n t a j a n kärsimättömän uudistushalun läpitunkema. Hänelle merkitsivät aatteet kaikkea. Hänen tunnuksensa olf: "Rakentakaamme uusi järjestelmä — ennen kaikkea r a kentakaamme". "Kohtaus Elbellä"-fil-millä suuri menestys Moskovassa Viime t i i s t a i n a a l e l U i n Maskovas.sa esittää " K o h t a u s £lbcllä"-filmiii Ja ss sai suuren yleLsömensslyksen ensimmäisenä pälviinä. Tässä fiineissä c.sitetäan amerikkal a i s t e n , j a neuvostosotilaiden ensimmäistä kohtausta Elbcllä Ja sitä ystävyyttä mikä s i l l o i n valltt.s| heidän välillään. Myöhcnnnin .slinu esitetään kuvaus k u i n W a l l Streetin Impc-r i a l i s t l t elvyttävät natsismiu Sak.s;i.s.sa j a köyttävät sen k a n n a t t a j i a neuvostovastaiseen vakoiluun. Edelleen siinä korostetaan sitii, c l U i .sillein k un atnerikkalaLsct ovat hyv«ntahtoi.sia n i i n ystävyjs on mahdollista molemm i n puolin. Lauantaina, maalisk. 12 p., — Sat. Märch 12 Kysymys: V a p a u d e n Julkaistiin äskettäin pieni kirjoitus. Jossa felos-l e t a a n kuinka monta k u t a k i n k a l a l a j i a saa ottaa ja pitää hallussaan talvikalastuksella ollessa. Nyt on h e rännyt vöittelyä siitä, että saako kaik-k i a kalalajeja olla kalastajan hallussa yhtäaikaa vaiko vain yhtä .lajia kerr a l l a a n . P.vydän toimituksen vastausta. — Talvikalastaja. Vastaus: Täkäläisten rlistavlran-omaiston lausumion mukaan saa k a l a s t a j a n hallussa oUa määrätty määrä k a l k k i a Im-allisia kaloja. Esimerkiksi hänen hallussaan saa o l l a yhtäaikaa kuusi kuhaa, kuusi haiukea, v l l s l järvi-rautua j a 25 ahventa, eli yhteensä 42 k a l a a . Kuulumisia filmialalta bergin taidesalongin näyteikkunoihin joukon B : i ^ a l a n kUTitU8t<Htäan, Joita tain mx^io ^öskenneDyt huomattavan pttldUle. TinonnoniRcsti oU Kalevala-Juhlia järjertetty myte maaseuduillamme sutirllla Ja plenQli paikkakunnilla, voidaan sanoa kautta maan. Sano-maldkUstteune on reagoinut asiaan fayvta Inmnattavaatl Ja myötitnntoi-aestL U ^ M P i i f l t f t ' on saapontit l u kuisia, i^rvj^t^rkM mm. Amerikan snorrtalatrtoi Jceskimdesta Kalevals-ten 50-vuotlsJahliaJtiIkaisn t a i v a l l a n preatdentine Ja kalkille Jtdilien iriUltoi-tanaaiisisBi Moskovalainen ftlmltuotlamo Mos- ( i lm valmisti uuden elokuvan laajan menestyksen saavuttanoen B. Pole-v o jn romaanin "Kertomus oikeasta ihmiscstä"-klrjan mukaan. Monet ovat ennustaneet elokuvan epäonnistumista pitäen mahdottomana siirtää valkokankaalle kertomusta miehen kamppailusta fj*ysillistä vajavaisuutta vastaan. F i l m i n ensiesityksen jälkeen k i r j o i t t i tunnettu k i r j a i l i j a Nikolai V i r t a L i t e r a t u r n a j a Gazetassa, että k a l k k i epäonnistumlsennustukset ovat Joutuneet häpeään. Käsikirjoituksen tekijä M . S m i m o - va, ohjaaja A. Stolper j a kuvaaja M . Magidson ovat luoneet voimakkaan taitecllL'ien f i l m i n , jota parastaikaa esitetään 22 Moskovan elokuvateatterissa ja klubissa. N y t tästä elokuvar.ta tehdään 1,200 k o p i o t a t a v a l l i s t a filmiä j a 300 kopiota kaitafilmiä varten. BrittilälsiBtä studioista panUin tk. toisen viikon a i k a n a työstä pois k a i k k i a a n 1.000 filmityöläistä j a teknikkoa. B r l t e n n l a i s a o n k a i k k i a a n 26 elokuvayhtiötä ja: niistä on n y t 19 kokonaan toimetonna kUpailevlcn hollywoodi-l a l s t cn f i l m i e n t a k i a. • • • L o d z i n läheisyydessä Pijolasfsa v a l mistuu tämän vuoden kuluessa uusi filmiäteljec. Ensi vuonna rakennet a a n Varsovaan uusi n c l i h a l l i n c n f l l - mauslaitos. • * • M a i n ' ; s t u s o n voimakas ase — etenk i n amerikkaiainen mainostus. N U n - pä mainosrumpujcn taivaaseen saak- Jta ylistämän, mitä hälkäilemättömin-tä propagandaa edustavan atomipom-mlelokuvan " A l k u vai l o p p u " mainostuksen vaikutus on ulottunut Suomen fUmilarkastamoon asti. M a i n i t t u t a r kastamo vapauUi tämän röyhkeän elokuvatekeleen kokonaan verosU. a l - v a n k u i n se olisi Joku dokumcntaarl-f i l m i . Dokumentaalisuutta ei filmissä kuitenkaan ole m u u t a k u i n muutama metri atomiponuniräjähdyksestä ja t a l t e e l l l s u u U a ei senkään vertaa. M u t t a t a i t e e l l i s u u i el Suomessa, olipa m k u i n k a korkea tahansa, vapautokaan Catiadalaisct kirjailijat ovat ahkeria Toronto. _ W l l l 11. B i r d , h a l i f a x l - l a i n c n k i r j a i l i j a sanoi h i l j a t t a i n , että cauaf^aliiistcn k i r j a i l i j a i n tuotemäärä niid!?n tietojen pciustcclla, j o i t a hiin .sai mittkallaon Cnnudan halki h i i m - mästytti häntä. " C n a d a l a l s c t k i r j a i l i j a t tuottavat kaksi kertaa enemmän teok-sla kuin .mitä odotin", sanoi mr. p i r d . Canad i a n Authors AK.sociationin presidentt i , eräälle haastattelijalle. "Minä t a p a s i n 11 Ihmistä j o t k a olivat j u u r i valmistaneet novellin. Ja o l i Jatkuvia t o disteita, että useat canadalaisct myyvät artikkeleja ym. amerikkalaisille j u l k a i s u i l l e . " E d m o n t o n i i i kaupunki hämmils-t y l t l minut. K i r j a i l i j a t siellä ovat a k t i i v i s in k o l m e n a eri ryhmässä j a ovat Jo kirjoittaneet neljä kirjan. " J o k a paikassa kirjailijajoukot olivat minua vastassa a.semalla. Minä . t u t u s t u i n erääseen k i r j a i l i j a a n , joka ansaitsee noin $5.000—$6.000 vuodessa, vaikka el yksikään canadalainen toimittaja halua ostaa hänen k i r j o i - luk-slaan." M r . B i r d i i i mielestä tämä kuvaa canadalaLscn k i r j a i l i j a n asemaa kautt a Canadan. Hän kertoi erää.slä n a i - .scsla lännellä, Joka myy runojaan $25 ja $30 Ncvi^ Y o r k Timesille ja muille juIkaLsuillc mutta kun tämä saina h?nkllö tarjo,sl yhden mnonsa kotikaupunkinsa sanoma l e h t i t o i m i t t a j a l l e , joka maksoi $1.50—$4 muista runoista, tämä neuvoi hänet l i i m a a maan runonsa "scrapbookaan" ja unhoittamaan runouden tykkänään, k u n hänellä cl ollut siihen yhtään taipumusta. M r . B i r d sanoi, että hänen mielestään ci canadalaisla kirjoja mainosteta tai korosteta tarpeeksi hyvin. Merimiehet pitävät arvossa työtä heidän puolestaan Guelph. — M e l Thompson, a4-vuo-tios merimies, Joka v a p a u t e t t i in äskettäin O u e l p h i n vankilasta, kärsittyään kuuden kuukauden tuomion, minkä hän sai uniotolmlnnastaan merimiest en lakossa viime kesänä, sanoi täällä, että vankiloissa olevat merimiehet ovat hyvin i l o U l a j a k i i t o l l i s i a siitä työstä, m i t a Seamcn'8 Defciu>c C o m - mittee tekee heidän hyväkseen. "Minä en ole koskaan aikaisemmin ollut vankilassa eläissäni". Hanoi Thompson." JoH Joku olisi sanonut minulle ennen vankilaan Joutumistani, elttt minä Joadun jo-nSin päivinä vankilaan vnlotol-minnan takia, olisin minä nanm-nui. Minä en olisi voinut kövitella »rllaisen olevan niahdoliist» Cana-da& sa. Mutto oppia ikä kaikkia." ArAPAUl^EN Laivalippufmmdo E D W I N S U K S I T r a u s - A t l a n t i c Passenger Confc-xcnccn valtuuttama asiamies Edustamme melkein kaikkia Joh-tavimpia valtamerillnjoja. Suun-nitellessanne matlcaa Suomeen tai muihin E^uroopan maihin, voitte tuottamuksella kääntyä puoleemme lippu- ym. matkaa Icoskevlaa asioissa. VAPAUS STEAMSHIP TICKET AGENCY / EDWIN SUKSI V a l t u u t e t t u asiamies P. o. Box Sudboty. Oat nir .U<,A filmiä verosta, sillä esimerkiksi 3«ark Donskoin flhhlä "Elämäni yliopistot" o n verotettu 35 prosentffla. SÄÄSTIVÄT SÄHKÖÄ Isä. ylläUäessään tyttärensä j a sat-t u m a l t a vierailemassa olevan nuoren miehen istumassa |^roeä«ä, kysj-y: — Mitä te täällä teette? — Me säästämme sähköä. Kuulumisia Salmon Armista, B. C. Halmon A r m . B, C. — Täältä cl ole näkynyt pitkään aikaan k i r j o i t u k s ia Vapauden palstoilla. Oil."iih3n sitä a i n a Joitain uutLslakln, k u n väin t u l i s i k i r j o i t e t u k s i. T a p a t u r m i a täällä on f>altunul pitk i n talvea, m u l t a tietoja nliiitä e! ole t u l l u t lähetetyksi Vapauteen. Mutta n e k i n ovat Jo vanhoja, joten jääkööt kertomatta täasäkln. Keväitä tässä on f x l o l c l lu lällakln paikkakunna 1 l a . VaiicouvcrlKKji KC on Jo ollut tätä klrJolUacfiKa parisen v i i k koa. Ilmat ovat täälläkin, olleet «ic-vät Jo p a r i n v i i k o n a j a n . mutta l u n t a täällä satoi n i i n paljon, etla «itä on vieläkin jäljellä. Nyt Katcke vettä, joten kai .se vie lumenkin. Täällä vieraili kuolemakin Kuom^i-laisten keskuudessa, vieden tällä kertaa W m . Mäen. Joka oli. parhaa;*:* miehuuden iässä, vähän y l i 40-vuoli33, Kolme paikkakunnan asukasia on sairaalassa, nimittäin mr. ja mr« J o h n Luoma, «ckä mr«. J , Mlkkel-^son He ovat jo k a l k i n yli 70-vuotlali3. J o h n Luom^ oli kaatunut l i u k k a a l la k a d u l l a . Jolloin lonkkaluunsa murtui Mr«. Luoma i^airastaa sokeritautia. Mr«. M i k k e l w n on ollut Kairaalas';a j o u ^ m p r i a kertoja tämän talven a i kana. , Sanovat työttömyyden jo rupeavan kurkistelemaan nurljan tskaa. E l i n k i n Vancouverissa j a mui.%akin B C : n kaupun«eis;a on pSljon työttömiä. Toivotan haukkaa kevättä Ja sen Jälkeen kesää Vapauden toImitukj>€l-le ja lehden lukijakunnalle. Yks' täältä. Yleisamerikkalaiset kisat pidetään 1951 Buenos Airesissa New VorU. — Y h d y s v a l t a i n olytnpia-lalsyhdLstykscn presidentti A * v c ry Brundagc on todennut, että yleisamerikkalaiset kisat, jotka ull a l k u j u an miiurä pitää 1942, m u t t a Joiden pito-ajak. si määriteltiin sen jälkeen 1946. t u l l a a n lopullisesti pitämään Buenos Aire£i8.Ha helmlk. 25 j a maalisk. 6 päiv i en välisenä aikana. Asiasta t e h t i in päätös viime olympialalskisojen a i k a na Lontoossa pidetyssä panamcrlkko-lalsessa urhcllukongrcsslsfia, Jossa o li edustajia 12 läntisen pallonpuullskun mausta. K i s o j e n ohjelma käsittää naisille r a t a . Ja kcnttäturhcllun. m i e k k a i l u n, u i n n i n , sukelluksen j a tenniksen. M i e h i l l e on näiden alojen lisäksi k i l p a i lut basepallossa, koripallossa, nyrkkeilyssä, • pyöräilysBä. ratsastuksessa, Jalkapallossa, voimistelussa, painissa, painonno«toK/ia, poolossa, soudussa, purjehduksessa Ja nykyaikaisessa v i i siottelussa- Kysymys t a l v i u r h e i l u n filsällyttäml- .sc«tä ohjelmaan on toistaiseksi vielä ratkaisematta. " P a n a m c r l k k n l a l s c t kisat eivät a n i ia ainoastaan hyviä • k l l p a i l u m a h d o l U - suuksia urheilijoille, mutta antavat myöskin mahdollisuuden uusien Ja lä-hcisemplcn Hileiden luomiseen Amerl-. k a n demokratioiden kesken", sanoi m r . Brundage. . 5 Aiiljoonaa^ Saksan ^ naista vaatii rauhan säilyttämistä Berlin. — Saksan Naisten Demokraattinen Uitto on UUiettinyt kirjeen prrsidrntU Tnunanille. pääministeri Stalinille, pilmlnls-teri AtUrelle Ja presidentti Anrio- Iille, joma pyydettin heitA (amaan uuden sodan pdoa" Ja neuvottelemaan 'iiansainvUisten probleemien rauhalliscata ratkaisusta" — niiden mukan» raahasi* Saksan kanssa Ja yhtenHtfiti Hakaan hallituksesta. Tämin kirjeen oli allekirjoittanut NeoTostolUton miehitysalaciell» 5,286,409 naista. — Mehiläisiä un k a i k k i a a n n o i n 1.500 e r i lajia. KALOJA PUUSSA Chester. N.8. — T^män paikkakunnan usukkaut salvat eräänä päivänä eläviä kaloja — pulsu. Kalojen puissa oleminen Johtui siltä, etUi eräin, paikkakunnan myllyn pato särkyi. Jolloin Iso vesimäärä syöksyi kahdeksan jolan korkeuteen, heittäen paljon k a loja rannalla olcvim puihin.. f -. l i ' . » Hyvästi, Nestor Sinut oteltiin meidän keakuudcs-tammc, ystävä. Suureen Tuntemattomaan, johon kaikki mc ajallanune me-nenune. McUtä. Jotka tunsimme s i nut, heikon, vanhan miehen, tuntuu valkealta uskoa sinun kestttneen neljä vuosikymmentä kalvostydtä, « IM nykyään on vain harvoja kaivosmiehiä, jotka kestävät neljännen osankaan tästä ajasta huolimatta nykyään vallitsevista paremmista olosuhteista kaivoksissa. Me tunsimme sinut timperimichenä, yhtenä parholmmisto. Kun sinä työ-vällnelnesl teit puutyöt, «ai olla varma, että se kesti. Teit iyOsl aivan kuin niinä päivinä, Jolloin kaivosmiesten elämä oU riippuvainen puisista tuki-; varusteista, eikä sementistä Ja teräksestä niinkuin tänä päivänä. Vanha ystävämme, sinulla ei ollut alkaa jutella turhia työssä ollessasi. Mottonasi oli: "Rehellinen päivän työ päiväpalkasta." Olit rehellinen mies, etkä koskaan unohtanut sinulle tehtyä palvelusta. Suurin vikasi oli — jo« se vika oli — että halusit aina maksaa enemmän kuin osasi. Olet mennyt pois tästä maallisesta elämästä etkä koskaan palaa. Mutta me muistamme sinua pitkän ajan. Me toivomme sinun Jättäneen elämäsi rauhallisena, mielessäsi nuoruusalkasi aurinkoisessa Karjalassa, kauniissa Suomessa, tuhansien järvien maassa. Jää hyvästi, Nestor Laatunen. - i Ystävät. • tn . . i . . ' >i •' I ff . J »M , ' » " 1 - ' < » t i li SYNTYVÄISVyS Yhdysvalloissa »yntyi viime vuonna \L3tXtis^SiAn 3,715.000 l a s i a . Ennälyv/uo-a oli k u i t e n k i n v. I&47, \u\V,\n *;yntyl, 3,87B/»0 lasta. j Syvällä surulla Ja kaipauksella ilmoitan, etiil ralias puolisoni ABRAHAM RANTANEN nukkui kOoIon uneen Joulukuun 24 p:nä 1919 Kault 8(e. Marien sai-naUmA, »aira»tettuaan t kuufcatto ankaraa halvaustautia, joka teki Itänet itokonaon iilininta kyvyitömälua. Hän oli syntynyt Suomema Saarijärven pitäjä«sä Pylkönmäellä, Vaasan läänissä, maaliskuun 13 p. 1878 Ja oli kuolIetMaan 70 v. O klb Ja 11 päivän ikäinen. Kaipaamaan Jäin minä, hänen vaimonsa Ja kaksi elpiua. olevaa las-ta ensinunilsestä avioliitostani, poika. Bruno Ja hinen vaimonsa Kuoma Kaappinen, tytär Raulia Ja hänen miehensä Eiao Aaltonen ja iap«et Donald Ja Robert. Myöskin Aino vainajan mies Ate Hytönen Ja liänen poikansa Wairrid sekä vainajan reli Ilmari perheineen Negaunecwu« ItfiehiganiMa; kolme siskoa SuomesM» J» lukuisa Joukko kaukaisempia sukulaisia Ja tuttavU tääUä Ja Suomessa. K u o l o oli j u l m a j a säälimätön, veit rakkaimman aarteeni multa. S u n kätesi u n kylmä j a k o t i tyhjä, Bun lempeä äänesi valjennut on. ' VaimoNi Anna. ^ iälamä'isä on taisto tuima, lepo rauha on hauda»Ka. Nuku siellä taatto kaJlis, kummun a l l a rauhas-ia. Huuma Ja Bruno. H i l j a a karsit tuskat, vaivat, h i l j a a /sydän raukesi. M u u t i t «lime mi««* on rauha, missä lopinii tuxkasi. Raulia Ja Eino. V a n h a n vuoden päättyessä l<jppui elosi päivät. ' 6ä muutit luotamme iäksi pois. , v a a n k a u n i i t muistot Jäivät meille- Ate Hytönen. Me saimme joululahjan n i i n raskaan, kun-kuolo vei taattonune rakkaan. Lastenlapset Donald, Robert Ja Walfrid. K I I T O S Pyydän lausua kauneimmat kiitokset kaiiUIle sukulaisille J a t u t taville, j o t k a otitte o<aa suruuni Ja autoitte vainajaa viimeiseen lepoonsa. Kiitos Jeaniajille Ja icaikille ystäville j a t u t t a v i l l e k u k i s ta j a eeppelelstä. K i i t o s A t e l l e k a h v i t a r j o i l u s t a j a H m a r i l l e perheineen, k u n tulitte.saattamaan A t v a h a m i a viimeiselle matkalle. ANNA RANTANEN J A LAPSET R. K. 2, TarrentonuA Saoit Ste. Marie, Ontario. / T M ' '"'li'.'!. : . r -i i i i ; . ;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 12, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490312 |
Description
Title | 1949-03-12-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mk
> vnodq
Soinu.
T. u«
niinyh,
osastta
uuskag.
otamsK
eläouo.
TERVE TYTTÖ
UNPA ULIA
• uun 22 p:nä 1949 S a r n i a n G e n e r a l Hospitalissa
A U N E J A J O H N ISOMÄELLE
K I I T O S
Haaamme lausua kauneimmat kiitokset siitä yllä-
* ionia S a r n i a n j a ympäristön ystävät järjestivät
e^v f.-ttäreämie L i n d a n syntymisen johdosta maalis-
'"KJ»^"^a!ahjaEta. Myöskin monet kiitokset kukista
i znuita luomisista äidille sairaalaan. ,
A U N E J A J O H N ISOMÄKI
^ X 49 Blue Water, Out.
uuden-rajaa
olisi
ettava
Kevätkonserttia
valmistellaan
Torontossa
Toronto. — Kevätkonsertti o n tulossa.
Kuorot j a soittokunta ovat tehneet
kiireesti työtä tulevaa konsertUa
varten, mutta nyt o n tässä ilmoitettava
ikävä u u t i n e n , että meidän pidett
y johtajamme, Gustafson. t u l i äkkiä
sairaaksi j a lääkäri määräsi hänet
olemaan' sängyssä useamman viikon.
Toivomme, että hän pian paranisi.
Tämän tapauksen johdosta pyydettiin,
että C l u b D o n w a y n tyttökuoron j o h t a j
a Helvi V u o r i johtaisi myöskin sekakuoroa
j a hän l u p a u t u i k i n ohjaamaan
etenkin jos lää-_ tulevan konsertin, josta tulee ohjelmansa
puolesta arvokas tilaisuus.
Sekakuoron nimestä ön pidetty p i t kiä
keskusteluja j a n y t lopullisesti a n n
e t t i i n sen n i m e k s i " F i n l a n d i a " . Sekakuoron
ensimmäinen h a r j o i t u s i l ta
H e l v i n johdolla o n ensi keskiviikkona
täsmälleen k l o 8. j o t en k a i k k i e n kuorolaisten
pitäisi s i l l o i n o l l a p a i k a l l a.
Laulukuoromme päätti järjestää e r i koisen
t a n s s i - i l l a n h a a l i l l e perjantai-i
l t a n a huhtik. 15 p:nä. hankkiakseen
varoja tulevaa l a u l u j u h l a m a t k a a varten.
Sinne järjestetty musiikki sopii
vanhemmankin j a l k a a n joten kaikki
kuorolaiset s i l l o i n m u k a a n o m i i n tanss
i a i s i i n s a ! — T.
tiquia. — Allekirjoittaneen
^.eidan tuiLsi h a r k i t a enem-ui:
s;läkekysymj'Stä. Pidän
tärkeimpänä kysymykse-
.T.onen kuullut sanovan,
ei; tarvitse yhteiskunnan
Tällaisia on k u i t e n k i n v a in
?entti.
n vakuuttaa, että on perin
uudcnkymmenen ikävuoden
cita henkilöitä, j o t k a eivät
neet sairaalaa tai lääkäriä,
iliu? on joutunut virumaan
!raal3ssa,
t joutuneet tekemään leik-
Tiimä sairaalassaolo on r a vaa
ja pienet mahdolliset
iper.evat kuin tuhka tuuleen.
:ni niin vanhain k u i n nuoriini
toimia niin. että n y k y i -
köyhäin vanhuuslaki m u u -
vanhuuseläkelaiksi j a että
vuotta täyttäneet olisivat
ja saamaan tämän l a i n m u jetta
ansion, eikä niinkään
evai.';\Tden nimessä. K un
ovat täyttäneet 60 vuotta,
lituk.s?n- minun mielestäni
nuollinen toimeentulo näille
lilp viimeisinä elinvuosinaan,
uttaa heitä ennenaikaisesn
Olen kuullut k u i n k a k u r -
i nykyinen almu on minkä
saa täytettyään 70 Tuotta,
on kuulojen! mukaan $30 seu-jussa.
Eihän s» riitä k u n n o l -
leriaan päivässä läpi k u u k a u -
istä tämä vanhus saa s i t t en
an ja vaatetta päälleen?
lukija, kuka lienetkään. tutki
r.mystä vaiklfa olisit riuorllcin
omaksesi. Tämä vuosi on
. Äänsstäkää sitä puoluet-lupaa
vanhainkin elintasoa
a. eikä painaa sitä nälkäkuo-lariaalle.
— Kyömä.
dion
ma
la
'^ viikca
on kiin-bjelmaa,
seuraa'
;sitetääa
ymesta.
i.sitetääa
1 Juha*
edia" ja
Huhdan
1 alkuE'
Dl sisus-lara
ai'
do 10 ip
iertti.
Imb^ do.
'denhoi. |
.0 10 ip,
kauko-eisiin
ja
öi huol-sista
SO. ' i
torstain'
ittaja E ffi
ia klo 10 f
Irjoitta- M
adiolää-
Juhani
ien per-isparla-
vuonna tuotiin Suomeen
noin 50 rehuja 52 tonnia.
lema lä
/.s 15190
.2.45 ip,
tuotsin-mantai
.iva klQ
klo 7 -
7.15 ap.
katsaus,
menkie-
. kuuli-kuulu-n
osoit-elsinki.
ajanut
. ar\-en
a.stettiin
ensim-
. sanot-valtasi
1 ennen
lilpailu-
.Tili toi-
£alaiset,
mistääD
a hyiin
a osoit-näinkin
än Ca-ttä
leh-
• välttää
u i n ky-
.ytävä^^
p o l i i t t i -
rehdyk-ta
vaarna
on
n .suun-horju-j
a näin
: a puo-
Täytyy
k a työ-dalla
ei
käyt-^
k a i k i i
, joidea
sÄkiiö:-
an ajaa
lumalla
tehnyS
liikkeen
imiehi-
»npäia-
PAITL BOBESON
Paul Robeson pitkällä
konserttimatkalla
Giasffow, Sko«tIantL — M a a i l m a n k
u u l u n^eke^ilaulaja Paul Kofcleson
sanoi täällä haastattelijoille viime
keskiviikkona, että hänen konserttimatkansa
keskeytyy toukokuussa, j o l l
o i n hän matkustaa U S A : n todistamaan
12 kommunistin jutussa.
Tämän jälkeen hän jatkaa konserttimatkaansa
itä-Eurooppaan. Neuvostoliittoon
j a päättää s e n ensi syksynä
ICiinassa.
"Todistaessani oikeudessa", hän
sanoi, " o t a n sellaisen kannan, että
marxilaisuus on kulttuiu-lfllosofiaa.
M a r x i s m i on nyt oikeuden edessä."
Qpian rdkentdjä
Klrj. Leif Edberg
Mft^^flTHBplnnihi englantUainen U r -
jaillja & G. V^cOs kooU T. 1946. Hänessä
meni mahan majoille yksi "EA-vardin
asikäkauden** kolmesu suuresta.
jK>ibin tuettiin O. B. Shaw. H. O.
Well5 ja 6 . iL' CliestertoQ. 7» elinvuotensa
afltiAiM suprtttl tama rUcloan
mieliluivitaMen oöuava radikaalinen
Uuden Kalevalan
100-vuotisjuhlat
Suomessa
Järvienpään uniot
tukevat merimiesten
taistelua
F o r t I V i l l i a m . — Täällä pidetty merimiesten
avun konferenssi on r y h t y nyt
t o i m e n p i t e i s i in saadakseen tämän
p i i r i n 12,000 u n i o n i s t i a tietoiseksi n i i s tä
tosiasioista, j o i s t a j o h t i i u merimiest
e n vainoaminen j a joiden takia 60
merimiestä o n t u o m i t t u v a n k i l o i h i n.
Konferenssissa oli edustettuna t u hansia
tämän p i i r i n työläisiä j a siellä
muodostettiin koneisto, joka ryhtyy
toimenpiteisiin yleisen j a työväen tuen
puolesta varojen hankkimiseksi vang
i t t u j en merimiesten vapauttamiseksi
j a hellän perheittensä avustamiseksi.
ot
ielllset
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
Anijnmme myöt patiinne }• viJ«amione bcnkkimimu.
aiutr»Mnnt tuott»* jookuD beokilön Cauduo, innimme Teille niielibT»In Uhem-c!
oj. a ^ i t i j l t i t i i j« mjjaaar euukolu cuktcitoja l » i T « . jm lenlolippuj»;
T E H K J U PAIKKATILAIJKSENNE N YT
0. K. Joiinsoii & Co. Soittakaa
- T a i
Kirjoittakaa
Bay Street, Toronto 2, O n t Pohelln W A 1403
VAKUUTUS- J A MATKAILUT<;iMISTO /
ÄÄNILEVY VARASTOMME
MYYTY KOHTA LOPPUUN
Tilatkaa nopeasti, jos haluatte vielä saada
allamainittuja levyjä.
^ Laulu- ja soittokappaleita ^
747 Ilta siUoin kerran, valssi
Käy IranMain, Foxtrot
893 Satamasta satamaan, valssi
Raitilla kulkija. Jenkka
724 Tamara, Foxtrot
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalla, valssi
Laulaen eleenpäin. Foxtrot
4008 RomanssL valssi
Luonain aia« Foxtrot
HINTA $1.25
ihelelääi, kaikUall* Canada»». TUatkaa OMriUaella:
'apaus Publisbins Co.
UMITED
SUDBtJHY. ONTAHIO
H e l s i n k i . — (S-S) — K a l e v a l a n juhlapäiväksi
on valittu V a n h a n - K a l e v
a l a n esipuheen allekirjoituspäivä hel-mik.
28 p. vuodelta 1835. Uuden- K a l
e v a l an esipuheen a l l e k i r j o i t t i Lönnrot
huhtik. 17 pnä 1849, m u t t a tästä
h u o l i m a t t a myös Uuden-KaleVälon
m e r k k i v u o s i i n kohdistuva juhlinta
t a h d o t t i i n sijoittaa tsfvanomaiselle
Kalevala-päivälle helmlk. \2B pkfel.
J u h l i n n a n keskeisintä johtoa ja juhlajärjestelyjä
pääkatipimglssa hoiti
K a l e v a l a s e u r a n j a kolmentoista muun
järjestön edustajien muodostama Uuden
K a l e v a l a n S a t a v u o t i s j u h l a n Pää-t
o i m i k u n t a . . ' •
J o kaksi päivää aikaisemmin oli
T a i d e h a l l i s s a tasavallan presTdentin
j a muiden edustusvieraiden läsnä ollessa
a v a t t u näyttely " K a l e v a l a n maa
j a k a n s a " — avaussanat esitti opetusm
i n i s t e r i R e i n o O i t t i n e n . Näyttely käs
i t t i K a l e v a l a a ja sitä lähellä öievaa
aihepiiriä koskevia maalauksia -ja ku-vanveistoksia
j a h a v a i n n o l l i s t u t t i K a l
e v a l an vaikutusta taiteeseemme.
Näyttely oli luonnollisesti auki myös
varsinaisena juhlapäivänä.
. Juhlapäivänä aamupäivällä tekivät
ylioppilasnuoriso ja Kalevala-seura
kunniakäynnit Elias Lönnrotin patsaalle,
lauluineen ja puheineen sekä
seppeltenlaskuineen.
Juhlapäivän i l l a l l a vietettiin suuri
y l e i n en j u h l a Messuhallissa tasavallan
presidentin j a l u k u i s i e n muiden edus-tushenkilöiden
läsnä ollessa. Läsnä
o l i myös neljä ulkomaalaista Kaleval
a n kääntäjää.
Avajaissanat lausui j u h l i e n suojelij
a tasavallan presidentti, joka ilmoitt
i hallituksen tehneen esityksen JO
m i l j o o n a n m k : n myöntämisestä kansanrunouden
tutklmukselleihme. Juhlaesitelmän
p i t i prof. Aarne Anttila,
aiheena " E l i a s Lönnrot j a Kalevala".
Päivän merkei.ssä e s i t e t t i in juhlafsa
A h t i Sonnisen j a S e l im Palmgrenin
huomattavat sävellysuutuudet, joiden
a i h e p i i r i on K a l e v a l a s t a . SUmSä h i velevän
loistava j a suomalaisen myyt
i n tunnelmia henkivä oli kuvaelma-maLseksi
järjestetty p a r a a t i , johon s i sältyi
vanhaa kalevalaista .musiikkia
OX 69
Nailä levyjä on saaiavana myös sivuliikkeestanune
VAPAUS BRANCH OFFICE
6 Bay St. Port Arthur, OnL
alkuperäisin instrumentelri esitettynä
j a parinkymmenen omiin kansallispukuihinsa
pukeutunein esittäjän l a u sumat
katkelmat erikielisistä .Kaleva-,
loista.
M a i n i t t a k o o n , että presidentti perusteli
määrärahan esittämistä Kalev
a l a n tutkimukseen s e u r a a v a s t i : , " N y kypolven
suomalaisten ktinhlatehtä-v
i i n kuuluu .syventää j a laajentaa kalevalaisen
kulttuuriperintömme tutkimista.
Tästä tietoisena on h a l l i t us
tämän juhlapäivän johdosta päättänyt,
että keväällä eduskunnalle esitettävään
ylimääräiseen lisämenoarvioon
otettavaksi esitetään 10X>00,000
markan määräraha myönnettäväksi
Suomalaisen K i r j a l l i s u u d e n Seuralle
kansanrunou5arki.ston kehittämistä Ja
järjestämistä seka sen p o h j a l l a tehtävää
tutkimustyötä, varten. Tämä päätös
on osoitus siitä rakkaudesta ja
kiintymyksestä, j o t a meidän sukupolvemme
tuntee Kalevalaa kohtaan.
Olen vakuuttunut siitä ettS eduskunt
a on osoittava asiaa kobtaanr samaa
harrastusta k u i n h a l l i t i i s k i n määrä-rahaehdotuksen
joutuessa sen käsiteltäväksi.
Toivon, että tästä lahjasta
on muodostuva kaiisamme eri piirejä
yhdistävä yhteinen kuniiianosoitus
kansanrunoudellemme ja- sitä tutkivalle
kansalliselle tjeteeUcmme."
M a i n i t t a k o o n myös/että juhlapäivän
johdosta antoi kalevalaisten run
o l a u l a j i en harras j a ansiokas muo-v
a i l i j a kuvanveistäjä Alpo SalJo Julkisuuden
edustajille tilaisuvdoa silmätä
työhuoneessaan lallnkai^ Säätiön
talossa mm. Kalevalatalo-suun-n
i t e l m i i n s a . S a m o i n taidemaalari A a r no
fCarimo antoi Juhlapäiväksi Strtnd-
Idrjaiilja ettmftntyOn. mlkfi laajuudes-saanob
vidlia vertaa. Kun katselee
taakse(ÄIn WllU8^ Ja rikkaaseen
tuotanto(>ä j a tuikil lähnnmln
hBncn kehltjstUn. muodosttni kuva
haryinäiSi^O |hotI4niolis^^ persoonal-
Usaudesta,' ii>ki oli samanaikaisesti
kaukönftklii; utopisti, radikaali, po-
UQikkö Ja' Bpsianoin kirJalUsuuden
nUellkuvItukselllläten. hahmo. Hänen
yfateldnmtakritUttlnsä oU täisin vaU-la
pel(mtuntel4en sianelmia s i v ^
kohtia. J i ^ d n b l n e n yrttyksensä Johtaa
sinirten' valtiomiesten politiikkaa
omien ajattts1«nsa mukaan, on tehnyt
iiäneet monim' sllniissft hieman omalaatuiseksi,
niin el voida kieltää, että
hänen äjattiksiUaan ön ollut meikltys-
G. H. Wells, tiyncyl v.'l866 pienessä
Bromleyn kiiiupuiiglssa Kentissä. Perhe
oli köyhä ja |iJLn oli nuorin kolmesta
veUekMstft. Vailla pienintäkään
kiumianhlihoa. HSh hankki perheelle
hiukah toinie€ntUIon miUbin eri suurtilojen
puutarliurina Ja miiloln am-mattlinalisiena
kifiket^pelBajana. Xiti.
plehl, arka.sjiväfitl uskonnollinen n a i nen,
J(Aä fdluif^mmin oU palvellut
kämiTUieliih%, parhaansa mukaan
'k<^^£t!ia fierheeh vaatimatonta
taloutta tCikem&Uä ompelutyiitä. Well6
aloitti koulunkäyntinsä, iseitsemänvuotiaana,
mutia' »emiiodoiStui kuitenkin
katkonaiseksi, sillä binicn oli kerta
tbiJBensa . JSÖKen* fdvAn samoin kuin
V)elJ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-12-03