Vapaus, May 4, 1950

              J R
H r
ma
Sivu 2 Torefcama/toul«>kiitin4p/--^'^^
«LIBEETY) — Indcpeiuteht lÄbör
Omen of Fiimlsh Canadians.; Es-tabllshed
Nov. 6th.^ 1917. Auiborizcd
ajs second class a a i l bjr the I^cist
OfCice Department, Otlawa. Pub-
«sbed thrJoe weckl/: T u e s d a y » .
Hiuredays and Saturdaysbjr Vapaus
Publishing Company Ltd^ aMOO-102
Elm St- W , Sadbiuy.Ont, Canada.
TcJepbones: Business Qtflee 4>i2S4.
Editcrial otfUx 4Am.o Mattas«
E. SulESi. Ediior W., JBiaujut i s i a l i ^
address Bor €9. Sudbuiy, Ontario.
AdvertislDs; r a u » upon appllcatloD.
Tinanglation free of chaige.
TXLAVSHIMMAT:
Canadassa:
Ytidyj^vanoiasa:
Suomessa:
1 vk. 6X)0 6 kk. 3iZ5
1 vk. 7X10 6 kiL 3>e0
1 vk- 7:00 6 kk. « 5
Bennett yritti sitä ja
l i H T M ' ' '
M v ' ' ' ^'•
M Ä
1^
K '
e-s
'il
Iiii;:
: Ottavasta saapui viikon Uipulla lieto, että St. Laurentin liberaalinen
Ijittoballituä seuraa rautakorko-Bcnnettin objelnm tycKtaoniyyskysy-t
myksen kättelyssä, ilmeisesti unboittaeo, että R - B . Bennettille «iitä
koitui murskaava vaalihäviö^
- Kuten on lehtemme uutiiK>sa5tolla kerrottu, Otta«rassa kokoontui
työttömien työläisten kansallinen konventioni, joka pyysi päästä pää-
:mini5teri St- Uurcntin puheaie ja esittää hänelle, tai muille'vastuun-alaisille
ministereille, työttömien työläisten mielipiteet ja toivomukict
:nykyisess3 hätätilanteessa. "Liberaalinen" hallitus kieltäytyi kuiten-
*kin kilin Venäjän tsaari vastaanottamasta työttömien edustajia esiin-
' l y cn siten epaderaokraatti^lla ja kerrassaan tuomittavalla ta^-alla, ja
'ajaen lyottbmat siihen asemaan, että heidän täytyi järjestää mielen-
- Oi>oituksellinen puhetilaisuus alahuoneen istuntosalin parvekkeelta, jos
'mielivät saada lainkaan asiaansa kuulltricsi. Kansan demokraattinen
'oikeustaju sanoo, että hallituksen velvollisuus oli vastaanpttaa työttö-
,mienkin edustajisto ja kieltäytyessään siitä, haUitus yksinään on vas­tuussa
siitä roieIeno-.uitukscsta mikä alahuoneen istunhoss^^
* Ja kuten rautakorko-Bennett 30-luyun nälkävuosina sai kokea,
; työttömyystilannetta ei raikasta eikä työttömiä työläisiä tyydy­tetä
poliisipatokalla j a suukäpuialla.
^ Hallituksen omat tilastot, jotka julkaistiin huhtikiiun 25 pnä Otta^
Nvassa, osoitt3\at Canadaissa maaliskuun 30 pnä plleen 429,216 työ-aöntä,
verrattuna 410,000 työttömään maaliskuun 16 pnä, ja 265,000
hyottomhän vastaavana aikana vuosi sitten. Työyäenliiteen^^^^p^^^
*sa on yleisena käsityksenä, että haUituksentyottömy
;tavallisesti noin IS todellisuutta pieniemmät. Tämän penisteeUa
i* voidaan turvallisesti sanoa, että Canadassa on nyt y l i puoli miljoonaa
; työtöntä, Eika tassa kaikki. WardenBaldwin kertoi Ottawan uutis-
* tiedossaan huhtikuun 25 pnä seuraavaa: "Yleiskuvana on se, että se-i
sonkitöitä avautuu, niutta erikoisesti teollisuudessa on vähemmän työ-
* paikkoja avoinna kuin viime vuonna. , , Kaiken kaikkiaan tilanne
4 aiheuttaa huolestuneisuutta Ottawan v i r a n o^
l Selvää on, etta sesonkityöt eivät Voi antaa työtä Canadan kaikille
»työttömille. Marshallin avun»:snunnitclroa ja kylmä sota ovat jo ai-
«heuttaneet sen, että meillä «ri*'y^
! tornien armeija, vaikka tässä maassa on huutavan kova puute asun-
J noista jne. ja vaikka maailmajtsa on miljoonia nälkäisiä, res^
1 asunnottomia ihmisiä! '
t Tässä tilantees^a hallitukselta vaaditaan vallan jotakin muuta kuin
' T>cäfiettilabta ylimielisyyttä ja kovan käden kohtelua, sillä se ei I c ^ ta
sen paremmin työttömyyttä kuin työttömien nälfcäa ja tyytymättö­myyttäkään.
Kerrassaan tuomittavaa on se kun St. Laurentin hallitus
j kieltäytyy ktiulemasta työttömien edustajia samalla tavalla kuin hän
kuuntelee t>dnantajain ja pankkiirien edustajia.; Tässä yhteydessä St.
Laurentin hallitukselle tulisi muistuttaa siitä puheesta, jonka Canadan
ensimmäinen liberaalinen pääministeri Sir >ViIfndLaurier piti alahuo-
'nqen istunnossa maaliskuun 16 pnä v i 886, jolloin hän sanoi:
•'Herra, mikk on inhoittavaa »hateful) . . . s e ei ole kapina,
* vaan se despotismi mikä aiheuttaa kapinan; mikä on inhoittavaa,
eivat kapinalliset, vaan ne miehet jotka nauttivat vallai-.ta, mutta
eivät toteuta valta-asemansa, velvoituksia: he ovat niitä miehiä,
joilla on valta korjata vääryydet, ja jotka kieltäytyvät kuule-iuasta
heille esitettyjä anomuk-sia; he ovat niitä miehiä, jotka, kun
heiltä pyydetään lei|>äii, antavat kiven . . ."
' Työttömille on taattava toimeentulo ja luovaa lyötät Käytettäköön
sotamiljoonat sotaan työttömyyden lopettamiseksiI
Tänään^ toukok. 4 pnä täyttää Antti
Fitkänen Port Arthurista .50 vyotta.
Onnittelumme päivän cankarlUe.
Walpas Järvtneo, WawaBta, Önt.
täyttää fauomenn^ tk, 5 pnä 50 vuotta.
Yhdymxne sukulaisten Ja ystävien o n ­nitteluihin.''
muut sanovat
li
'•U
Kaksi kahaistansa rauhan pelossa
Kuten viime lauantaina lehtemme uutisosastolla kerrottiin, Canadan
tor>'johtajä, eversti Drew ja hänen yhdysvaltalainehaatev^eljensä, en­tinen
presidentti Herbert Hoover, ovat kovasti huolestuheita siitä kun
Y K . n |>aaslhteeri Try^ve Lie yrittää lieventää kylmän sodan jänni­tystä
maailmassa ja alkoij mennä siinä tarkoituksessa myös Mos­kovaan.
.
Eversti Drew ja Yhdysvaltain 3Ö-luVun nälkävuosien *'Hoovefin ky­lien"
is;i mr. Hoover pelkää\'ät silmittömästi sitä, että sotavalmistefu-jen
asemesta ryhdytlälsnn rauhanomaisiin toimenpiteisiin, mitkä totta
kyllä vähentäisivät sotateoHisuuslailosten lihavia voittoja,
Täs.sä suuressa rauhanpelossaan loryjohlaja Drew esitti viime tors­taina
sydäntäsärkevän valllushuudon sotateollisuuskapitalistien puo­lesta
ja kehoitti Royal York HotelUssa Empire Chibin järjestämässä
tilaisuudessa "ihmisia kaikkialla varoittamaan YK: n pääsihteeriä
Trj'gve Lietä, ettei han mehisi Moskovaan kohtaamaan Slalihiä, yrit­täessään
sovitella lännen ja idän yälisiä ristiriitoja".
Eversti Drewlla ei arvatenkaan olisi mitään sitä vastaan jos Y K : n
pääsihteeri Tryjjve Lie aikoisi mennä Moskovaan siinä niidessä, että
hän voisi lietsoa Iisaa epäsopua, riitaa ja sotamieltä. Mutta mennä
sinne rauhan asioissa, se on kauhistus!
Eversti Drevvn maailmankatsomuksen kurjuutta kuvannee sittenkin
kaikkein i>arhaiten hänen omat "perustelunsa" siitä, nuksi mr. L ie ja
muut eiv^at saisi Neuvostoliiton edustajain kanssa keskustella rauhan
asioista. "Epäilevänä Tuomaana" hän viittasi ensin siihen toiveaja-tuksccn,
että Neuvostoliitolla ei ehka olekaan atomipommia " ja vaik­ka
silld olisikin atomipommi, on aina mahdollista, ettei se ko.skaan
kayta sita." Toisin sanoen arvon toryjohtajamme antaa ymmärtää,
etlajos Neuvostobitto on heikko (atomiponimin suhteen), silloin on
turhaa puhua sen kanssa sillä heikkoa ja rauhantahtoista maata saa
tämän käsityksen mukaan lyödä kuin vierasta sikaa!
Toisena jjerusleluna eversti Drevv esitti valheellisen väitöksen, että
mr: -^Lien Moskovan matka on Verrattavissa CbämberVainin matkaan
Hitlerin luo Berchtessadeniin ja Mynchenlin.
Afutta mika oh Chamberlainin vierailumatkojen sisältö? Yksinker­taisesti
sodan valmisteleminen Neuvostoliittoa vastaan. Hänen vie­railunsa
Hitlerin luona — kuten eversti Drewnkin vierailut Berlinissii
''"'ohvat osana maailmanlaajuisesta sotavalmistelusta Sosialistista
Nenvostotasavaltojen Liittoa vastaan. Tobin sanoen Chamberlainin
vierailu Hitlerin luona la eversti Drewn antamat ylistävät lausunnot
Hitlerin natsien hirmukomennosta olivat silloin samanlaista sodanllet-sontaa
mitä n.s. kylmän sodan eks]>ertit edistävät nyt v:iatiessaan, että
Frygve Lie et saa mennä Moskovaan neuvottelemaan rauhan asiasta
— £.tl^ sosialismia vastaan on harjoitettava sotavehkeilyä. kuten tehtiin
(Tharnberlaininkin johdolla — vaikkapa seuraukset olisivat siitäkin
yhtä* kaameat — maailmanlaajuinen sota ja kymmenien miljoonien
ihmisten ennenaikainen kuolema sotatantereilla ja kurjuudessa.
j a kun Herbert Hoover vaalii, että Neuvostoliitto pitäisi sivuuttaa
Y K : n jäsenyydestä, niin hän tarpoo samaa tietä kuin Chamberlain ja
kumppanit silloin kun he erottivat Neuvustoliiton Kansainliitosta —
siten murskaten KanS;ainliiton ja avaten sotai>ortil.
UftMXLiilSET OVAT SVIJFALT- "
TEJA NAIULV VEBBATEN
Avioliitossa oleva pariskunta on
West Bromwictiiss3. StaffordsliireeKa,
Englannissa «länyt seitsemän vuotu
toinen toiselleen puhumatta.
- Partokunnan ninii on tnr Ja thrs.
William Corbett jä heidän asuntonsa
tunnetaan '"The Nutshell" nimellä,
^'Kun yksi heistä menee sisään, toinen
tulee ulos huoneesta, emmekä me näe
lueln toisiamme edra portailla" .sanoi
mrs. Corbett äskettäin. "Aluksi m i ­nä
keitin ruoat Ja Jätin aterian mie­helleni.
Ainoana, yhdyssiteenämme
olivat ne Idrjelaput, jotka 16-vuotias
poikamme välitti. Sitten nämä kirje-laputkin
loppuivat: mieheni otti oman
säänhdstelykorttinsa ja rupesi laitta­maan
oman-ruokansa." - r Winnlpes
Free I^ess, weekly.
MENIVÄT KVINLIKAiSAIVOON,
IA CANADALAISET MAKSAVAT
' K i i n a n kansallismieliset VChianein
miehet) elVät ole vielä maksaneet t a ­kaisin
vuonna 1946.Canadalta lainaa­mansa
$60.000.000. Hän el ollut varma
siitä kuinka suuri maksamatta oleva
velka nyt on. —- C P : n uutisticto C a ­nadan
ulkoministeri. Pearsonin ala­huoneen
istunnossa huhtlk. 25 pnä p i ­tämästä
puheesta.
KELPAA SENTÄÄN JOHONKIN
. . . Toisin sanoen, se hallitus mikä
on Saskatchewanissa, mikä ei o l e k y l -
lin hyvä minulle, on Tiit^](vän hyvä ta-pellakseen
heinäsirlöcoja vastaan. —
Liittohallituksen maatalousministeri
James G . Gardiner, vastatessaan John
Olefeubakerin kysymykseen alahuo­neen
istunnossa.
* . • • - •
P A U O N ENEMmASTÄ
ON KYSYMYS
Kun Toronto GJobe and Mali Julisti
uutisensa otsikossa, että "Austraalias-sa
julistetaan punaiset laittomiksi",
niin se .tarkoitti tietysti sanoa, että
"Demokratia mitätöidään AustraaU-assa",
. s
Ttoronto. ~ CTamdan pääminis­teri
ilmoitU tänä Tiikolb Baahan.
konsT^ssine. että tdkomimsteri ot­taa
vastaan Itanhanhongressin
edustajiston, mikä esittää Iiallitak-selle
"pommi pannaan" adressin.
Viimefc^alaneitten Tiiklrojen a i ­kana
on kantta maan kerätty 200,-
eoa allekirjoitosta anomnkseen^
missä faallitosta kehoitetaj^,
nattamaan atomipommin
jDlistamista YK:ssa. sjr. rnra,
joka vastaanottaa ednsta^s^
pyytänyt, että hänen mi
minsa Canadan olkpj
loeuan Canadan ranh
siii kofcpnksessa mikä pidetiäafc
kokunn 6 ia 7 pnä Torontoa».
Kuvassa näkyvää atottiiräjäftdyksen taustaa vasten itdkyy erään lehden uutinen, jonka otsikossa
sanotaan: "Atotnisodan uhrir.n käsittelyn siiunnjielmaa valmistetaan sanoo tri Sölqndt." Särniassd
päivätyssä CP:n'uittisessd\sdnotaan:''Caitadavaltnistfiu:h^ suunnitelmaan kaupunkiväestön
käsittelemiseksi jos sattuu. atomihyök-'.:>
Peter Stone:
KYLMÄN SODAN HAVIO
KEHITTÄÄ KRUSIN
. . . Valtiosihteeri menee tällä vii­kolla
ulkomaille neuvonpitoon pääliit-tolaistemme
kanssa. Valtiodepart-mentti
on ankaran Ja heUittänaättö-män
hyökkäyksen kohteena; .sitä .syy-tctaän
tehottomaksi, ja että siihen vai­kuttaa
.subversiivit ja sukupuolisesti
turmeltuneet. Minun mielestäni on
oikeutettua sanoa, ettei mikään ame­rikkalainen
virkailija, jonka on pitä­nyt
edustaa hallitustaan tärkeissä asi­oissa
ulkomailla, eipä edes Wilion v.
1918, ole tullut niin suuresti loukatuk­si
k o t o n a — — WaUer Lippmann,
toukok. 2 p. 1950.
Suomen hallituksen
jäsenet vastustavat
atomiaseen käyttöä
UelsinkL— (S-S)—Pääministe­ri.
Keldfonen sekä nykyisen halli­tuksen
Jäsenistä ministerit Vesteri­nen,
Tömeren. Vilhula, Snkselai-
. nen. Heljas, Meinander. Tiittu.
Riikonen, Miettinen, Kleemola,
Kannisto ja Gartz ovat allekirjoit­taneet
rauhanpuolnstajain pysyvän
kansainvälisen komitean vetoo-molKsen,
Jossa vaaditaan atomi­aseen
ehdotonta kieltämistä, anka­ran
kansainrätisenvalvonnan aset­tamista
tämän päätöksen toteutta­miseksi
sekä sellaisen hallituksen
tnomltsemista sotarikollisena. Joka
ensimmäisenä käyttää atomiasetta
mitä maata rastajin tahansa.
Laskekaa alas Ranskan. tasavallan
lippu. Joka antoi ihmiskunnälic vel­jeyden,
vapauden ja tafia-arvoisuud;n:
Voltairen ajan, encyklöpiidien ."jär­jen
aikakauden" henkeä on loukattu
suuren tiedemiehen, Ranskan Atomi­energian
ylikomissionerin Frederic
Joliot-Curien erottamismääräyksellä.
Siirtomaavalloittäjain ja Marshallin
suunnittelijain lian aallokkocn on ti­lapäisesti
hukutettu tutkimisen vapa­us.
•; .. .• V-, •
Gallian valtiossa o n jotain hiätää.
Joliot-Curien nimi yhdistyy atomis-nergiap
tieteelliseen kokeiluun, . Y a i -
lankumoiog alkoi kun Pierre Curie Ja
Marie Sklodbwska,: mies Ja vaimöi U>i&r'';
lavasti työskennellen löysivät, radiu­min.
Heidän saavutuksiaan ovat vie­neet
eteenpäin heidän huomattava
tyttärensä Irene, joka meni naimisiin
tri Jollot-Curlen kanssa.
KOMMUNISTINEN T I E DE
Neutronin löytäminen teki mahläöl-liseksi
atomipommin tekemisen. Huo­mattava
tieteellinen kirjailija George
W. Gray kirjoitti hänen tydstään New
World Picturessa, että •'neutronin löy­täminen
ei vain osoittanut tieteen tut­kimustapaa,
mutta myöskin kommu­nistien
tutkimustavan — vapaan yh­teistyön,
tuloksien ja työtapain yleis-tämlseu,
joka lopuksi Johti menestyk.
seen, johon auttoivat monet kädet".
Neutroni on ainehiukkanen, jonka
avulla voidaan saada aikaan atomin
ketjiuäjähdykset. Tämän löydön
johdosta alkoivat työskennellä saksa­laiset
tiedemiehet Bothe ja Backer,
jotka huomasivat, että kuii kevyttä
meUllia pommittaa radioaktiivisilla
hiukkasilla (jotka Pierre ja Marie Cu-rie
löysivät' sai se räjähtämään sy­välle
tunkeutiivat ainehiukkajet. Jo-llot-
Curiet todistivat, että häiden sä-teitten
voiman saa kasvamaan jos
vetyhliltä asetetaan niiden ainehiuk-kasten
tielle: Englantilainen fyysikko
Charwick huomasi Joliot-Curien kek­sinnön
ja kokeissa totesi näiden aine-hiukkasten
olemassa olon, joille hän
antoi nimeksi Neutroonl.
; koska'hän cli kommunisti. ^ Ilmeisestl-
Jkään eivät Ranskan marshalloidut
ministerit ottaneet huomioon sen vaa­rallisen
aseman, jonka tämä tiejleinies
otti vastuulleeh sota raikäna. Hän
järjesti Ranskalle lainakji kallista
norjalaista raskasta vettä Jatkaäksesn
atomienergian tutkimista; Häh'ei
vain salakuljettanut sitä Ranskaan
uhkaavan natsiarmeijan edess-ä, mutta
palkanmaksajien toimesta k(£ka hän
näki •atomienergiassa "täydellisen or­jan".
Tämä kommunistinen tiedemies
osoitti teollisuuksien johtajain. Jotka
riistävät ihmisiä, j a todellisten tiede­miesten.
Jotka tekevät "itse luonnofi
crjaksl", välisen eron. JoUot-Curie tie^
tää, että "luonto on yhtä sokea kuin
voimakaskin". , Jos herroina ovat i t ­sekkäät
väliemmistöt, he voivat sen
Osatlisfukaa p p le
teaf Gardenm
rauhankokoukseen
Toronto. — Tämä on viimeinen huo­mautus
siitä suuresta rauhanköngres-sista
Joka kokoontuu täällä toukok.
6—7 prnä. Erikoisesti tulee kaikkien
suomalaisten huomioida Maple Leaf
Gardenissa sunnuntaina, 7 p;nä, • klo
8.30 pidettävä yleinen rauhankokous
sillä jos meillä on vähäkään velvolli­suuksia
rauhan asiaa kohtaan hiin tä_
mä cn yksi niistä. Siksi Juuri ei mai­nittuna
päivänä voi olla mitään tär­keämpää
mentävää kuin on tämä t i ­laisuus.
Se tulee olemaan myöskin sellaise­naan
Jo harvinainen kokous. Johon
vain harvoilla canadalaisilla on tilai­suutta
osallistua sillä silloin me tulem.
me kuulemaan Ja näkemään sen mie­hen
pufaiivan. Jonka ääni on kantautu­nut
maailman kaukaisempiinkin kolk­kiin,
nimittäin Canterburyn tuomioro­vastin
tri Bewlett Johnsonin. Toisena
huomattavana puhujana tulee esiin-tymään,^
Juuri Euroopan matkaltaan
palannut tri j . Endicott. Häh. kuten
tiedämme, on Canadan rauhanliik­keen
Johtaja. Tilaisuudessa tulee ole­maan
myöskin muuta ohjelmaa. S i ­säänpääsy
on kaikille vapaa. Siis siel­lä
tavataan! — M.
a m i n en
Järvienpäästä matkiistaa
kymmenen edustajaa
rauhankongressiiii
Fort WlUiam. — Huhtikuun 26
pnä pidetyssä Kaksolskaupunkien
Rauhanneuvoston kokouksessa.
Jonka puheenjohtajana toimi Etno
Laakso, ilmoitetliln. että Järvien­päästä
eri Järjestöt ovat valituicet
10 edustajaa. Jotka osallbtarat To­rontossa
toukofcuan 6—^7 pnä p i ­dettävään
toiseen raatunkon'srcs-siln.
\
I
John Pihlainen
kupli tk. 1 pnä
Montrealissa |
Montreal. — Tänä aamuna, ton- j
kok. 1 p:nä. kello 2:10 kaoU John
Pihlainen Royal Victoria-sairaalas-sa,
jossa hänessä suoritettiin vaikea
leiUuias sydänvian Johdosta. Leik­kaus
oli ensimmäinen laatuaan C a .
nadassa. Hän eli kolme päivää
ielkkaoksen Jälkeen.
HanUus toimitetuin keskiviikko,
na tk. 3 p:nä klo It ap, Mountain
St, (olmistosfa. Johnin menetys
oli suori isku meille kaikille, mutta
erikoisesti hänen pnoIisoUe Idalle
sekä heidän ainoalle pojalla Altol­le.
Toivomme heidän kntävän
snoren sumn. —• V, OJalamml.
VOITTIVAT .XOBEL-PALKINXON
Vuonna 1M4 tämä ranskalainen tie­teellisessä
työssä toimiva pariskunta
lisäsivut atomin perusteellista tunte­musta
kehittämällä keinotekoista r a ­dioaktiivisuutta.
Joliot-Curie kirjoitti,
että ••ensimmäisen kerran on ollut
mahdollista kehittää radioaktiivisuut­ta
atomisoiussa ulkopuolisten vaikut­teiden,
kautta". Tämän Johdosta J o -
liot-Curiei saivat Nobel-palkihnonV
Nobel-konferenssissa v. 1935 Jollöl-
Curie puheessaan ennusti, että "hal-kaistessaan
ja rakentaessaan atome­ja,
tutkijat tulevat oppimaan kuinka
solujen toiminnassa saadaan aikaan
fcetjuräjähdykslä'.'
V. 1939 Hahn ja Strassman S.iksassa
j.i Joliot-Curie Ranskassa huomasivat
tämän työskennellessään itsenäisesti.
Tunnetussa kirjeessään presidentti
Rooseveltille. jonka johdosta perus­tettiin
Manhattan projekti latorni-pommin
kehittämistä varten», Albert
Einstein huomautti, että "viimeisen
neljän kuukauden aikana on Rans­kassa
olevan Joliot-Curien ja amerik­kalaisten
Permin ja Szilardin työn t i i -
lokserui tehty mahdolliseksi sytyttää
ketjurajähdyksiä uraniumimaissoissa.
jonka a\-ulla suuri määrä voimaa ja'
suuri määrä radiumin kaltaisia ele­menttejä
tullaan kehittämään.
PATRIOOTTINEN MENNEISYYS
Turnä on se Jollot. joka erotettiin
työstään Wäshingtonm maii.'iiyfcsestä.
Joliot^Cuiäp eroitettlln näennäisesti
Moskova. -—Anamaltiiiiton äänenkannäilaja Trud julkaisi
viime lauantaina arlildcelih Raziskan Aloxni
sionerin Fräderjc Joliot-Curien eroittamisen johdosta ot^kolla:
"Erotettu Amerikan määräyksestä.'' - .
Trud lainasi M. Leöntovichia, Neuvostoliiton tiedeakatemian
tunnettua Jäsentä, Joka säh6i:"ErottamaIla kaikkein tunnetuim­man
tiedemiehen ja patriootin Ranskan hallitus seurasi Ameri­kan
herrojen määrayätä. sivuuttamalla Hanskan tieteen intrestit
ja kehityksen. t, > - •' .
" E i vain neuvostokansan, vaan koko maailman edistysntielis*
ten ihmisten mielet ovat loukkaantuneet tämän tiedexrdehen. joka
taisteli ihmisten onnen puolesta, vainoamisen johdo^a."
cnnistui myöskin kuljettamaan sen
pois ennenkuin tämä armeija saapui
Pariisiin. Ranskah sota-aikainen hal­litus
nimitti hänet räjähdysaineteolli-suuden
tirehtööriksi. Hän taisteli
kommunistien rinnalla siinä suuressa
taistelussa, joka johti Ranskan va­pautukseen
ja v. 1941 ylpeänä liittyi
jäseneksi kommunistipuolueeseen —
"martty3^ien puolueeseen"-.
Joliot-Curie eroitettlin^ Ranskan
Työttömyys Italiassa
Rooma. — Raahäministeri Pella on
esittänyt parlamentille 1,500, miljaar-dln
Uran sijoitusohjelman tuotannon
lisäämiseksi Ja työttömyyden vähen­tämiseksi.
Italiassa arveltiin huhtlk.
alussa olleen kaksi miljoonaa työtön­tä.
avulla saattaa koko maailman kjipe-mään
veressä."
TAISTELI RAUHAN PUOLESTA
Ranskan Atöqiienergian ylikomis-siorina
hän kphäiisti kaiken tarmonsa
atomlm^rskaamisen käyttämiseksi
rauhan tarkoitulcleen. Tämä kommu­nistinen
tiedemi^ ylpeänä muistutti,
että "minun maarii on aina näyttänyt
tietä ^ihmisten vapauden kunnioitta- I
miseen. Ranska Johtaa atomiener­gian
tutkimustyötä, ei joukkomurha-aseen
kehittämiseksi, vaan elämän r i .
kastuttamiseiksi."
; Tässä 5»t k o m m ^
tämä on se "vaara'*, jonka New
York Timesin mukaan täytyi erolttaa.
Se kirjoitti tiedemiesten "puoluelin­joista';
kun se hyöklcäsl Lysenkoa ja
Neuvostoliittoa vastaan. Se juhlalli­sesti
vastusti tl Jteen tötaUtarisoimis-ta.
Tämä lehti, niiden palkanmaksa­jien
äänenkannattaja jcka erojtti J o -
UotrCurien, -vääristeli Neuvostoliiton
tiedettä- Se valehteH, että ikömmu-nistiset
tiedemiehet pettävät maataan.
Jollot-Curlen työ on riittävä esimerkki
tieteellisestä sisällöstä ja halUsta rau­halliseen
rakennustyöhön.
Timesin puoluelinjäiaiset haluavat
kahlehtia tieteen sota vankkureihin Ja
estää ajatuksen vapauden. Sellaisen
kommunistin kuin Joliot-Curien työ,
tutkimukset Ja koko elämä osoittaa,
että "atomiaikaiautta tulee seurata
koko maailmaa käsittävä yhteiskun­nallisen
vastuun lujittuminen"; kalk­kien
joukkomurha-aseitten hävittä­minen
Ja "muuttaa maailman sellai­seksi
paratiisiksi, jota me olemme niin
kauan kaivanneet".
ensi sunnuntaina
Toronto_Sudburyn suomalaiset c
kaikesta päättäen tarmokä-sta
sillä CSJ:n sikäläisen csaston näjti
lijät vierailevjit alikerasti kai
kin paikkakunnilla. Lauantaina 1
tik. 29 pnä he kävivät esittämiä
"Ruman Elsan"' soolaisille ja suncs:
taina tk. 7 pnä he saapuvatta!
Torontoon, esittääkseen täällä
haaUlla suuren kansaasuosion sm
taneen "Miljoonapamauksen" hn
neen ja tans.seineen. Näytelmän kaS
ki yksityisseikat ilmenevät \iinje 1
antain lehdespä olleesta ilmpiö
Muistakaahan siis saapua väellä j
voimalla seuraamaan Kalle Kalji
jperheen seikkailuja ja kohtaloita sej
jälkeen kun miljoonapamaus tap
saunan kiukaassa. Takaamme,
olevan näkemisen ja kuulemisen i
voisen historian. Sitä todistaa yfc
tään sekin ,että tämä 'pamaus-esitetty
sudburylaisille kolmeen
taan.
Sudburylaiset näytte]ijä.serkut eli
pidä kynttiläämä vakan alla
antavat sen loistaa kaikelle kai
kuten täällä on todettu jo mm
kertaa, ehnpn.. Kaikki sudburylal
tänne tekemät näytelmävierailut
olleet kiinnostavia ja virkistäviä
lisäksi, että niiden taiteellinen
kin Oli ollut yleensä hyvä.
Kaikista selostuksista Ja merkus
päättäen tulee sudburylaisten v:
lusta muodostumaan tapau.s. josta b
nenkään ei kannata jäädä osatt
si millään hinnalla sillä ensi
taina täällä ta:pahtuva "Miljoona]
maukseni' esitys on ensimmamen
viimeinen Torontossa.
Erisi sunnuntaina siis tavataan 1
haalin katsomossa — S.
LAAKAKIN MÄÄEÄYKSESM
• Mätti: "Miksi teillä on noin
savukeimuke?"
Setä; "Lääkäri antoi mäarär:
pysyä kaukana tupakasta.'
• . . . . • » • •
EPÄILYTTSV:«
Tyttö: «'Te olitte ensimmäincni
joka suutelitte minua, mutta
hyvin osasitte sen tehdä."
Nuorimies: "Jos minä olm
mainen mies, joka suuteli teitä,
kuinka te voitte sitten tietää, että i
nä tein ien hyvin?
• •
JÄLLEEN VA-^iK.^SS.^
Isä: "Jaakko, miksi et sinä ole i
kasvojasi tänään. Niistä näkee.
söit kananmunia aamiaiseksi tänääa
Jaakko: "Jälleen väärässä. Isä. S
tapahtui eilen aamulla.'
ISO on
Näin yhtiökokoukseen valmistuessa
saattaisi olla mielenkiintoista vetää
esiin vanha "tuumastukkl" Ja mitata
Vapauden toimituksen paperikorin
stranius. Siten saataisiin selvUle a i ­nakin
se, paljonko sinne mahtuu kir­joituksia
päivittäin. Tästä taas on
lähtökohta tutkimukselle kuii^ä pai.
jon ja minkälaisia kirjoituksia toimi­tuksen
paperikoriin menee. '
Jokainen Vapauden lukija on luon­nollisesti
Uetoinen tällaisen helvetilli­sen
paperikorin olemassaolosta Ja a i ­na
silloin tällöin kuullaan sanotta­van,
että "klrjoltlaisihan sinne jcta-kin,
mutta mr. se ja se, tai misis se
j se sanoi, että paperikoriin siellä
meidän paikkakuntamme kirjoitukset
menevät".
Ja ihyöntää täytyy, että meneehän
niitä kirjoitu'iSia oikein •'Porvoon m i ­talla
•• suine, minne el pätnvänvalo
koskaan pilkistä, nimittäin siihen pa­perikoriin.'
Erinäisten fasistimielis-ten
järjestöjen köious- Ja konvenäo-ntraportit
menevät armottomasti pa-perikcriin.
Keinottelijain loistavat
kuvaukset "varmasta rikastumisesta"
jos ostetaan sen tai tämän tuntemat­toman
kaivoksen osakkeita, menevät
samaa tietä paperikoriin. Työläisiä ja
farmareita vastaan tähdätyt politiik«
kojen kirjoitukset ja puheet painuvat
samaan kadotukseen. Toimittajain
rdmettömäin "ihailijain*' kiitoskirjeet
tai mitä ne llencvätkäin .menevät l u ­kematta
papcnkorim j-nue. '
Vapauden toimitus tarvitsee siis
melko suuren paperikorin tätä yhtels-kimnallista
thtonaa varten.
• Mutta Vapauden klrjeenvalhtajain
Ja lukijain yksikään kirjoitus ei mene
paperikoriin. -Ja aniharvoin tapahtuu
sellaistakaan, ettei Vapaus Julkaise
sille lähetettyä lukijan khrjoitusta.
Esimerkiksi, jos sanoisimme näih: L ä ­hettäkää
Vapaudessa' Julkaistavaksi
nimellänne • varustettu -valitus -kulu­neen
vuotien aikana Julkaiseniatta
jääneistä kirjoituksista — ja niiden
yhteydessä lyhyt' selostus mitä asiaa
on yritetty käsitellä — silloin saatai­siin
perin keiinb "paljastuskirjöitus",
minkä allekirjoittajina olisi vähem^
män ihmisiä kuin normaalisen ihmi­sen
yhdessä kädessä sormia.
Tältä pobJalU iiatsoen Vapau­dessa
et siis tarvittaisi lafaiiuan s i -
^ tä fcanhistuttavaa paperikoria,mis­tä
Iraisknttelvat pääasiassa ne, jot­ka
haluavat syystä U i tolscst» Va­paatta
vahingoittaa.
Mutta minkälaisia lukijain lähettäi-miä
kirjoituksia Vapaus Jättää Julkai.
sematta? Sellaisiako, missä väitetään
Vapauden ohjelmaa ja kantaa vas-taaii?"
"Tästä ei ole kysymys, sillä V a ­paus
ön Julkaissut Ja Julkaiiec edel­leenkin
Jyrkästi omaa ohjelmaansa re­hellisesti
vastustavia kirjoituksia —
toiten esimeriiiksi maidon hinta-aslas.
ta väiteltiin tunnetuin seurauksin jo­kin
aika sitten! Mikä Jotenkin aut­taa
työväenliikkeen asiaa Ja kulloin­kin
kyseessä olevain seikkojen selvit­tämistä,
se näkee pälnränvalon Va.
pauden palstoilla vaikka se ei olisikaan
lehtemme virallinen kanta.
Vapaus el kuitenkaan voi eikä halua
Julkaista mitään pahansuopalsia hen­kilökohtaisia
parjauksia, eikä Jonnin
Joutavaa nalkutusta. Vapauden asia
ei ole ryhtyä auttamaan tai vastusta­maan
mitään "JUnulan Ja Tanulan"
raja-aitakiistaa — niin täilEeä kuin se
ehkä asianomaisille onkin — vaan
yrittää saada "riitelljät" käsittämään,
että heillä on sittenkin paljon yhteistä
Ja kaiken lisäksi vielä yhteinen vihol­linenkin,
mikä lypsää heitä molem­pia.
Ottakaamme tyypillinen esimerkki
sellaisista kirjoittiksista joita Vapaus
ei halua Julkaistavaksi.
£räs torontolaineo, jonka allekir.
Joittanutkin tuntee meimeiltä vuosil­ta,
ja Joiia epäilemättä on henkilö­kohtaisesti
valittamisen atlietta omaa
lehteään kohtaan, on lähettänjrt V a ­pauden
toimituksen Julkaistavaksi j o i ­takin
hyvin nasevia kirjeitä lehtensä.
Toronton Vapaan Sanan toimittajia
vastaan.
Vapaus ei ole jättänyt julkaisematta
näitä kirjoituksia sikisi, että lehtemme
olisi erikoisemmin rakastimut Toron­ton
Vapaan Sanan toimittajiin tai
kustantajiin! Näiden kirjoitusten j u l .
kaisematta jättämhien ei liioin Johdu
siitä, että väheksymme tai haliumme
myös pahiostaa niiden kirjoittajaa.
Kysymys on paljon suuremmasta; asi­asta.
• ••.
Vapaus ei arvostele sen paremmin
Toronton Vapaata Sanaa kuin mitään
muitakaan oikeistolaisia lehtiä sen
vuoksi, että lehtemme ei tykkää sen
toimittajien kasvojen piirteistä, vaa-
[teniksesta tai elämäntavoista. Kysy-
I mys on sen lehden tthjelmasta ja kan-
1 nanotolsta. eikä yksilöistä. Siksi V a -
I paos ei koskaan alistu nnistainaalauk.
I seen. Jonka pobjhnmaisena taiioituk-sena
on Joidenkin yksilöiden peittaa-j
minen. Luonnollisesti yksilöitä ei vol>
da kokonaan erottaa siitä mitä he
kevät, mutta pohjimmaisena on
oltava asia.
Tosiasiassa Vapaas piisi sitä i
sempi, jos sen ei koskaan tarvitsis
noa arvostelevaa sanaa toisten .
menkielisten ja muiden lehtien o!:,
mistä ja kannanotoista. Mutta
kauan kuin on jyrkkiä eroav
mielipiteissä ja toiminnan ohjeta^
myös julkisesti keskusteltava ja
teltävä siitä, mikä on oikeiii ja
ei.
/ Me tiedämme, että y!!äoleva ö
dytä torontolaista maanmie"'
jonka kirjoituksiin ylläolevassa
taan, mutta kuten nyrkkeilyssä e
lyödä vyön aUe, eikä kreikkalais--
malaisessa painissa kampata, na>
poUtiikässakin. nimenomaan t
politiikassa, sopimatonta alistua
rakin tascUe, missä "hauiutaan
kumisen vuoksi". Sifci Vapaus_
mieluimmin k.o. henkilön '•'-Ti^'
kaansa kuin madaltaa poliitU5--a
soaan henkilökohtaisten rj'U)jöi^
vittelyn välineeksi Vapaan Sanaa
sen yhden lukijan kanssa. J«
k.o. henkilö. haluaa-TäiteUaieo
kanssa ohjelma, ja periaatesjsF
Sistä, , mm Vapauden paistat
avoinna häntäkin varten. ,
afehdoUisesti ylläoleva :ekee
mamitun asian "selväksi kuin
lammikon vesi". Mutta t a : ^ ^
sanoa ja havainnollisesti osoit»^
t ä ^ i n k ä tähden Vapauskin t ^ ' -
paperikorin ja minkälaUet k i -^
set löytävät sinne tiensä - ^
perikorlin ei mene ainoakaan
ten, farmarien ja muiden _
ten rehti kirjoitus ™ ^
nykyhetken käytännön tai tcor-*^
symyksiä.
Onko yHäituvatuniainen s i -
minen oikea ja suotava, ' ^ M ^ .
siinä tehdä mmitoksU. sekm t»
tysU asia mistä yötiökoltoas^]«
painavan sanansa. Kän»ki«*,