Vapaus, December 30, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 30 p. — Tuesday, Dee. 30,1952
iSSSm^ — tnäspendent Jabm
EdJtorial omce 4-4265. mmzer
Sisuksi EaitorV7,E^uDä.mms
tixgaa oS FUmiih Caa&Cimi' Bsar däxess: Boz C3. SudbUTy, Oasario.
taliUf^ea 1917. AxiiSUfxizea
m e&Donä dass .siail by the Post
0£tlce JD^artment, Ottaira. Pub-
Usbed thrlce we^y; Tuesdays
Tbursdays end ^sturdays 1>7 V&paus
Publishing Company LtcL, at 100«102
EbaSt. Wv6adtmi7/;Ont.,;'.Canadd.
Advertisini; rates itpoa ^appiicatioa.
Tfanslatlon tree of cHarge.^
Bsr
mAUSHINNAT; ' ^
CanaOassa: , i vfc. 7JOO 6 kk, 3.75
^ . : -;-3kk.825
ViJdys7allo!ssa: li^«;0Ö6kk.430
suomessa , l^Vk, 850 6 fefc 4.75
" '^Joul'uju(?bsta^ alkaen herran vuonna I9S2 pn .yhdysVallbissa ar-mmtett^
u tätö'matokta .maaflmaa surMllisetf kuuiiiisati^^^itic
Walter laifi ulcaasillä, että'kaikkien ulkomaalaisten merimiesten täy*
^tyy läpäistä ;n^ Jje saavat Yhdys-t:
3^tait£inl^
"hih. Tama'fasistin«» ukaasi loukkaa merimfesten iaivka^0^^i^
>'daa lukuunottamatta^ ~
asiasta, , , , ,
i^.^^i ^ Viimfe simnuntaisessa^New^Yorkin uutiässa meille l^rroit^
slmnÄanskan tunnettu^linj^^
luaattona) satamaan, niin sen kannella, oli 272 vihaisesti protestoivaa
f, ^ ' ' 7 ' merimiestan'6tka€hrät ilmeisesti yrittäneetkään.tunkeutua t>I(K^^
ly ^ ' " J nm.noi^jahtfkomitean f>oliittisett'seulan läpi. AP:n uutistiedon mu-
1 , 1^""mainitw.1aiyan mi^^^ oli 270 sellaista miestä, jotka äe-
I, > - * „ fflo£raa{tisfaC k^tsäuj^k^ kunnioit^en kidtäyfynrät virstaa-*
^ ' masta^ mitään, McCarranin^noltaj^^^
jQkaisatioi^.ettäihänro^ fe)ramupisti^ja?t^
Mnj;on natsien mlebityskauiena JRankassa syyllistynyt johonkin ri­kokseen
natsiben-oja vastaan joten häneltäkin kfoU^
BMXSIN EHDOISTA
Byfiymya: OJeg 70. vuoden Ikäinen
|a;oien ollut Canadassa yli 20 vuo­den
ajän, mutta en ole ollut tätä
aikaa täällä yhtämittaisesti koska
alen käynyt' kaksi kertaa Suomessa
!a viipynyt siellä ioln ptfoU vuotta,
iummallakin kerralla: Voinko saada
7anhuuideneläkkeen;jolja maksetaan
iäikllle 70 vuotta täyttäneille. — Tfr
laaja, ^ \
' VäsiaUsi Ilmeisestikin voitte
vanhuudeneläkkeen silla sen saantia
'ÄJskeVat määräykset edellyttävät, et-iS,
teidän fiuomessa oloatkamiekin
'asketaan mukaan Canadassa asumis-ajaksl,
Jos Suomessa olonne on ollut
luonteeltaan tilapäistä-laatua. Ase-tuksIsEa
sanotaan, että eläkkeenffaa-sija
on LvlvojUinen eläkkeen saantiin,
io9 tämänluontolset tilapäiset maasta
3pIs3aqlot .eivät ole^yhteenlaskettul-aa
1,200 päivää pidemmät, Jossa ta­kauksessa
hänen Canadassa asumi­sensa
."ei katsota keskeytyneen.'
i0.
t
ir
m
•m m
sanmfäisei) ''kifrä^^^
miss^lialuaa paasimaihin.Sama pitää paikkansa muihin merimie-1
hiin näiiäen.< vjos.s^ostuvat yl^den kerran ''seuiötfavakät'', niift se Voi
.^Uuiuttaa jbeiUe^^
]^idä| ojv,f'£^!JlDjttava";Uudel|^n siltä -varalta jos heihitf on tarttunut
sniä väiaiä joitakin «vääriä, ajatuksia". ^ ' ^' '
' vMerin|ie^et^Ä siitä, %ttä"fifeillä ^n Vhdysvakäiäis-ten^
sotappiitukkpj^ mielestä-^'vääriä ajatuksia" huolimatta Viita mis-säfjnaassft
he ovatisyntyneet Ui^v^in^ maan^l^ivpl?^ he palvelevat.
'Merimiehetlovat aik^iisemmift'.olleet I^pkqriaan kapteeniensa,mielival­lan
alaisen^ ja kurjissa olosuhteissa./ Sea johdosta merimiehet jär-järj^
tj^ätoilceuiB^^
Yhdysvaltain nykyiset sotapoHtiikpt ed^tavat, Juiutaivat raivokkaita^
, syytcp{«ä,^ko|«in^ Mutta.kun^merimiehet, joita soi
dan 9|)^|^„^|i|caa;m0n^ vaarat, ilmaisevat miltei yksimieli||
„ sen kannan kansainvälisen rauhan säilyttämisen tarpeellisuudesta, niin
l^^iifpig Ip^p^iCu^l huutav^^o "^atanan sosialistit ja kdmmlmistii':,
II
m
u
1
• i l
^ ..-.{.Sfilyääf on,.että merimiehet eivätah>tu ^Uaisen poliittiseh.vainon
^ ialidottomik^i uhreiksi.' ^ He tqlevat protestoin^äan sitä,vastaan kuten
« jouluaattona ^ merimiesvästaisen noitajahdin ensimmäisenä päiv^^
nä ~ tapäKtui "Liberten" kannella. Merkillepantavaa'myös- ori/ että ,
, , menpiehet'^ asiassa tä-Viallista suuretopäa.kannatusta oi-
> '^jgtelffepte^ i;artäin riiiUään s k { % , e^^^lktf-
- ip^lais^n,^rinJiesfeft ppliittinen seulominen auttaa^yhdysyaitelai^ia:
lalvaliikk^itk""saamaan 'yliotteen .^uilkom laivoista. 'MaaSi-iil^
mafkkuialn si^istätfs^' ^ kärjistyykilpailu' myös. iaivayhtiöjden
^ .k^enV jajjosl^l^^^asaä l^ilpaitussa lisätään toisten osapuolten taakkaa
on njitajo^lle^tallaistätaäddcäa ei ole^lyte^^
idysvaitamisatamissa seulotaan ulkomaalaisten mcr
rimieken-jRoliiUist^ Yhdysvaltain nykyiseiig^lg
tufi$6l1ei,iiiitt'työt4äi\^llä keskeytyvät ja laivan täytyy olläikäutm^rÄ
. jnaa^ikaä salamassajnjissamenee korkeat satamamaksut.
-lo& tätinä koituu;Yhdysvaltain laivayhtiöiden eduksi " Ä i i ^
iän^imai^^'^
IJerusteella
merinuestensä- poliittisen seulonnan" Topettamistä. Tässä kohtäaVät
c.^^julkpmaalaistjenJ^TljliyayHtiöid^n ja hallitusten^sek4 layallisten;|me|i|^^^^
miesten edutHoisensä ja hiiiiTQUodoin voidaan odottaa, että merimiehet
tulevat saamaajnt tukea.j|iyvinkih vaikutusvaltaisilta piireiltä. y::!yyfl
^'^^l^^T^li^^^^f^Can^ hallitus on yksi niistä harvoistajljoiklJ:
jW|]y^3dungto^^ kirkollisia,loppuun asti.. ^litään ei ole aina)^uö|
julkisuudessa mainittu, että tämän maan hallitus olisi ^ protestoima^
. K sen./parenmiin: canadalaisten meruniesten kuin canadalaisten laiva-
' yhtiöidenkään puole^ljä^ tätä merimiesten "poliittista" seubini^tä fvasif;
taapi Tixast siitäkin liudlima^ta vaikka "VVashingtonista ilmöitett^i;
^ nJBienomaari, etfö canadalaiset tuerimieHet — ja -laivat — tulevat
; > YhdysvalJ[öissa^'«unanlai'sW's^ ja -yirvytykseh alai-
V selcsi kuin muuäin^ulkomä^^aiset merimiehet ja laivayhtiöt Yksi
^' I ' »jt^^y-tähän •vaiteliaisuuteea lienee se, että Ottawan politiikot suunnit-
' i noitajahdia-aloittamista täälläkin mikä nyt,oh
^ '5 ' "-u räjatelBt&puolellä johtanut siihen, että ulkomaalaiset merimiehetkin
mm.x0m sanovat
SEUBA,TEKEE '
KALTAISEKSEEN
. Noltuuft ,,llBääntyniässä. Alkukan-talstenL
uskontojen-elpyminen huoma-;
taan sodan väsyttämien etelä-korea­laisten
keskuudessa — Reutersin kir-jÄnvaihtajan.
Philip Kimin uutistie­don
otsikko joulukuun 28 pnä.
NE S . . . N tJNIÖT
'Hän ei siis usko uniotoimintaan;
^Ja hänen mielestään^ hänellä pitäisi
öiia oikeus tyääkennellä uniontyö-
, maalla miioon liittymättä.
Katsotaanpa onko hän tosissaan.
Onko hän.vahnls tekemään työtä
millä tahansa palkaUa minkä työn­antaja
määtöä — inltä työnantaja
'<ai80Ö hänen ansainneen?
Onko hän valmis tekemään työtä
iiiln faohta tuhtia päivässä mitä työn­antajan
mielestä sisältyy työpäivään?
.Onko hän valmis työskentelemään
sunnuntaisin liinan lisäkorvausta? ;
. Onko hän valmis työskentelemään
jai|cuvan erottamisuhan alaisena?
^Ötikohäii valmis xinholttamaan ke-:
5älomät? , ^
; Onko häh vvalmis xmhoittamaan ne
sairausvakuutukset ja eläke-edut jot­ka
on milon avulla voitettu?
• Sellaincp^xmioyastainem työläinen,-
Joka hyväk^ tällaiset työehdot, saat­taa
oUajijq^idn olemassa, mutta me
enune pleiiäntä^koskaan tavanneet;;
.; f fiivalilsesti hänen imlovihansa tar-
,:<oittaa vain sitä. että häh vastustaa
Kirj. Historicus
Sun kirjaili/a < Yrjö Kivimies Suo
mnlaissh Suomen ^suurm'es'Vkeskus.
telussa (ju-o 4/1932) heitti esiin huo-miotaherättäneen
teeslnai: "—^
kansakunta faatil myj^tejä Ja luo
niita tarpeen mukaan. iUkoinaan^se
Ipi: myytin Jaakko Ilkasta: nylkisin
~- — oliSinme taipuvaisempia teke­mään
myytin kohteeksi Klaus Fle­mingin"
—, ei ky^myksessä ollut
pelkkä kyynilllsen älykäs: ehkäpä ta­hattomasti
paljastava; iiöJkaväite;
vaan toteamus, jolla on ^rastineensa
suomalalsen^^^
historiassa.
TBJ0 KOSKISESTA.
;pEKTTI.ä£NVAli4IN
1850-luvun lopulla julkaisee Yrjö
Kölklnenikam^lliseitr historianko
joituksemme klassillisen teoksen
'.'Nuijasota", jossa myötätunto; jon
ntUjamlesten puolellai;: joiden ^näh-;
dään edustavan, paitsl^omia sosIaaU-
/lUoyu^ttamasta iinlolle pientä osaa siitä
i l ^ k ^ u s t a , ihjnkä hän umon työ- ^^^^^^ ^^^^^^ ^„ _
Wmäaassthai^n^^sana,. D.T' hCe.. Trades Unionista ^^^^^ "suoifteh Uilonpöifcä kautta
B
iiii
SP
mikä nyt tUimetäan Bill O: n nimellä, avaisi tässä maassa poliittisen
«ioitajähdin, jokk ei ^^oi johtaa mihinkään muuhun kuin kansalais-
•vapat^ien^yleiseen riistämiseBn^ jos mamitun lakiehdotuksen vissit
'Mä<lemökraattisel artiklat: tulevat hyväksytyksi; Tässä on syy miksi
' ' kalkista vastalauseista huolimatta näyttää kuitenkin siltä, etta
'BUl O esitetään alahuoneen käsitdtäväksi pian sen jälkeen kun parla­mentin-
jäsenet^^palaavat joululomaltaan ja parlamentin istunta ava-ta^''\
iudiaieeni 1 ^^Tässa iUanteessa pitäisi kaikkien demobäatti^t^h
canadaiaisten'esittää protestinsa'alueensa omalle edustajalle ja halli-täniä
Canadan'kansia^
ihkaava lakjehidoj^
f <^ ^ \ ^ytak^mattä. Ranskalaiset merimiehet näyttivät, että he olivat
S ' S nlliäuimhun' joulunpyhät "kotiarestissa" .kuin antautuivat poliittisen-^
, noitajahdintaimoiUew..Canad^ais^ «velvollisuus on huolehtia, ettei
f-^ V' ^''V"'1Vmoinen Jioitajabtl pääse alkuunkaan tässä maassa.
.Oitawa ^"Montreal on viime mari
rasfc; 1' pnä: yhä edelleenkin Canadan
;:allein Jkaupunki sllld: liittovaltion
-UläifoUisent toimista
.tidefesl osoitti 2/ld pisteen laskiista
'auoltmatta ^189.6 pistettä. Montrea-
Uh'korkeiden elinkustannusten syy-Ää
oVat pääasiassa korkeat ruoka-ij^
tarvikkeiden^innafc sillä ruokatar-
/U.vceideidltideksi oli 243^ pistettä eU
7.T pistettä ^korkeampi kuin Vancou-verissa
» joka on Canadan toiseksi^
sEaneln'kaupunki; ^Vancouverin ylei-aen
•elinkustannusindeksi oli 187.6
pistettä.
Canadan muiden suurkaupunkien
ilinkästahnusten yleiset indeksiluvut
olivat ylfahe-marrask. 1 pnä seuraa­vat:
5 Saskätoon 182,1; Saint John
l'81.4; Toronto 181.4; Winnipeg 1775;
Sdmonton 176.7 ja Halifax 174.7.
Näissä kahdeksassa suurkaupungis­sa
olivat vuokrat kaikkein korkeim-^
hat Toronlofe^V jonka vuokraindefcsi
>li 157.3 pistettä, Montrealin 1513 ja
Vancouverin 135.6 pistettä vastaan.
'Lämpö; ja valo maksoivat eniten
/ancouverissa, jonka tämän alan> In-ieksl
luku • oU 176.9, Toronton 176.4
a ääskatoonin> 158.6 pistettä vastaan.
.' Vaatetuskustannukseb;-olivat kor­keimmat
samt Johnsissa. 227.2 pls
:että;< Balifaxin 2203 ja Vancouverin
>18.4 pl&tettä vastaan.'
Huonekalut:'Ja palvelukset maksol-
.'at eniten Saskatoonlssa, jossa nal­len
alojen indeksiluku oli 202.5 pls-että,
- Montrealin ' 201.5 ja Winn!pe-
,in 197'Pistettä vastaan.
sia luokkaetu jaan, myös-Suomen kanr
sallisia elinetuja taistelussa Klaus
Plemingäi Johtaman: aatellsluokan
sorto toimenpiteitä; Ja ulkopoliittista
seikkallulmjaa vastaan. Tädiä kan­sallisen
nousun lilstoriannäkemys In­noittaa
Kaarlo Kramsun jylhän rotu­ja
luokkatragiikan leimaamiin nmja-sota-
runothlnsa, se erittää sekä sosi­alidemokraattisen
.työväenliikkeen,
että maalaisliiton . puoluepropagan­daa,
kansalaissotaan asti. inutta se
hallitsee myös tieteellistä ja populää-rihlstorlanklrjoltusta
aina 20-luivun
lopulle saakka,<jolloin prof. A. R; Ce­derberg,
•'Nuijasota '-teoksen 3. pälr
noksen C1929) kirjalUauuskatsaukses-sa
toeaa; että. myöhempi tutkimqs ei
ole voinut kumota "sitä kokonaiskä-sitystä/
mikä teoksessa on annettu"*,
ja esim. profi Einar W. Juva "Suo­men
kansan aikakirjonsa" (H, osa
1928) omaksuu Yrjö koskisen nuija­sota-
käsityksen. On'kiivaavaa, että
jopa (Lapuanllikkeen ricunniamarsslk-sisen''
kohottamassa V. A. i^oskennle-men
"Nuijamiesten marssissa" ihan­noidaan
riuijatalonpoikla, vaikkakin
täysin sosiaalisesta jä historiallisesta
taustastaan, iarroltettuina!
Toinien näkymä avautuu nykyisessä
liistoriahkirjoituksessa; jonka edusta­jiksi
voimme ottaa 'eölm.;.i>j;of.: Arvi
KorhöBfeh toimttavan ;iSuomen his­toria.^
käsikirjan" {WSOY 1949), jos­sa
hiiijasodan aikakausi tin tri/lPentti
Renvallin käsialaa. I^eniti .l^envallln
muhm^ahmiehia ja ^^apinoitsjol-ta"
,(Tammi, 1949) seliä prof, iElno
Jutikkalan ' Suonieh talonpojan jhis-torian'
(WSOY 1942) ja sen lyhen-i
Puolan.-jä Euotsin onlonljärjestslmäl-
' Ir, joka tarjosi „sUlc: vdFaammat kä­det
kuin kansa^en kuninkuus. Syn­tyi
erikoislaatuinen /valtapoliittinen
tilanne: Puolassa oleva kuningas Jat­koi
Ruotsin sä2dyllle,antam.aan s l -
toumuksia laukkaavia määräykää;
kotimil^eh äi^lLiUggeE Jo£täjafla an­toi
Kaarle herttua - vastamääräyksiä,
jot^a kuningas -vuorostaan kumosi;
valtakunnan ehey£tä ja sisäistä rau-
!baa uhkaava dualismi vallitsi.
Erikoisen monim^tkafxien oli tässä
tilanteet Suonien asema;;: .Vuodesta
1560 oli suomi nultei ylitäniittaislesti
ollut Buotsin ja VenäjäifväJIsen so­dan
näyttämönä,: Sotarasltus oli ol­lut
tavaton, maa kärsmyt suuria hä-vi£
yks% mutta iam^
dossa ollut aateli kasvanut ma^fiissa^
Use- ja yhtästunnossa; Ja .mieltyi^
talonpoikain liäättelyssk "Viron ta­poihin."
Suomen aatelin johtoon oli
noussut; Klaus, Fleming, Kuitlan vä*
paaiberra. Hollannista (tai«Salcsasta)
1300-luvulla Ruotsiin ja -sittemmin
Suomeen siirtyneen : suvun: jälkeläi­nen/
ajosta JiOiana m :n. aikana oli
tullut maan mahtavin ylimys: marski^
valta-amiraali, sekä Suomen käsksm-:
haltija-alipäällikkö. Tuettuaan ai-
'kaisemmm Kaarle herttuaa -suuraar
telia vastaan ja vastustettuaan myös
F^olan-scikkallua V Fleming Kaarlen
Ja: Sigismundin välisessä valtataiste­lussa
^ asettui jälkimmäisen.^^puolelle
u3miaten OBIaarlem < määräyksiä; säi--
lyttäen Venäjän kanssa 1595 solmi-,
tim: Tayssinän raufhan Jälkeenkinvso-taväen
jalkeilla ja .valmistuen aseelli­seen
vällenselvltykseen 'Kaarlen kans­sa,
iplexninglä seuraten Suomen aa­telisto
vähinerin siirtyi Slg^CTundln
puolelle el vam unioni- vaan myös
katolisuoden palauttami^litilkassa,-
ja joutui siten rlfitlr;itaan el vain
Kaarlen vaan myös Rliotsin aatelin
kanssa,
NIJUASOD.iN SYYSUHTEET
; Kun Suomen talonpoikain nuijaso­ta
tällaisessa tilanteessa puhkesi, sU-lä.
olikaksinalnen sisältö: toisaalta:^
osin Kaarlen yllytyksestä piÄJenhee-na
muodostui ösaksi.tämän Ja; Sigis­mundin
CHemirigln) välistä polUttl^^
ta valtataistelua/tolsaalta ja -^ensi­sijassa—.-
se oli seurausta ^telslEun-nalllsesta
tilanteesta; niistä vaikeuk­sista
ja pettijmykSlstä,.Joita pitkälU-nen,.
liävittävä sota, kasvava verO'?
taakka, sotilasmajoltusrasItus;(*;Iin*
nalefel?).; sekä aatelisr Ja v virkamies^
mielivalta^ olivat talonpojille aiheutr
taneet. Näitä mm. Yrjö Koskisen ko­rostamia,
syy^yfcteykslä tuskin^teke-.
vät tyhjäksi ne ihuomautukset,.- jolta
esim, Pentti Renvall (em. teoksessaan
•«unfnkaanmlehlä ja kapinoitsijoir
ta", s. 162 ja seur.) tekee ja Joiden
mukaan vuosien <1596—97 nuijasota,^
samoöa fcuin sitä edeltäneet 70-luvun
talonpoikaislevottomuudet Varsinais-.
Suomessa sekä JRautalammm talon­poikaiskapina
1592, olivat pikemmin
aselevon, tai V rauhanteon : aiheutta-t
man (henkisen lamaannuksen: kuin
todellisten ajankohtaisten vaikeuk­sien
ilmauksia. Tätä osoittaisi R:n
mUkäan 'mm, se, että kapina < alkoi
so^ta : säästynfeellä; suhteellisen
vauraalla Etelä-Pohjanmaalla, josta
Ottscs. — VaSöa^Cfäaadasta »yy»
tiin ulkomaille viime ^^aosna 3SS5r
7S7 lybyttoniiiä iaul^ooriä, ÄTVOI*
taan $18^30437, ailn «UtS Huolimat-ta
Canadan tantatäitaissa käytet­tiin
tuoteitua
oorid, .selviää^ niistä tledpi^.^ Jotka
esitettiin .^lamentln alahuoneelle
Joulun edellä. 'i-f „ '
Canadan rautatehtaissa ItäytettUn
viime: vuonnaycanadftlhlsta xauta^
oorla ainoastaan i,476>440Jjliyttop-,
nla. arvoltaan i l 0 4 9 7 ^ , Y|wly|f?al-loista
'tuotettua rautadria kj^teuu»
3,831,418 tonnia, arvoltämi $ ^ ^ 7 1 ^
^ s i t t e n -^«tevirai talonpoikain^
lonnalii mukana ^^-'leyfersatata^i-,
iaaii.7fämpffleen v jä, fiav^p^j.fj^xrfot-r
t a kuitenkaan 4emmata'«)d^^ |?al?
Jon enemmän ^käiäifayttä ftdSiÖuo-men
talonpoikalstoa yleisesti ,inu-kaanfea;
Pflhjanmaw,:'Raa(telamm^
ja &ivon'taioi]äpoiM-R.-pm>^t«
takapajulsempl»»^,. j a : i ^ * ^ ^ ^ ; ^
jpuhkeainissn pobjana 'i siten .'"ajatte-,
lutavah öikokulknlsuUtta".-;^ «1
sltsttgrrhnnalehiraätuk^ ''feallUmol-lista
tarköltt&senmukalsunttä'! '
Varsia.penijBWllISen, seiyitt^rn-.-rr.
ensi kerrkn jo. v; 1935 SQlstörlaUi^essa
aikakauslclrjassa . j
tutkielmaa 'ja^^fsen;pohjaHä.nuc^^
teoksessaan's, 200 ja ssur, ^r)^
valla suorittaa -kumotakseen.. Ytjö
Koskisen romanttisen jnyyön k ä e s ­tä
ilmajokelaisesta Jaakko..nkästa.
(rikkaasta ja köyhästä. Joista Jsöyhä,
riistetty ja sorrettu Ilkka'juturl pIM
ollut Nokianvirralla tuhotun huija-miesJoUkon
.johtajana ja. sittemmin
tullut: kotIpa4kkäkunnaPaan^; mestä-tuksL
R:n: ;todlst?lu%7'<5astaan, :että
köjhä ja rikas l l ^ ^ . ^ y a t oUe§t'yjtel
Ja sama .mies, kotiseutunsa ;^rikkaln
talonpoika. Joka ^.toUmttuaan^i^^
l^äeDa piEnvaUeJijäUä
tilkkmasa aivan vleEkkäij,
taan vähäisen klvii»n
toldftfaaar itoiemmst
mäfflg^^kumplkln.omaUa
IBTe oIMvat voinieä kyntää {
Jös nanä olisi oniit paiihetS'
maa oli Tilan raskasta yhfloi
^mnettäväksL^
Kyntäessään he olivat tnfei
lähielle toisiaan, että he g
I^ÄkustcUa,kivikon ylitse,
— Kunpa olisi kak- hevnsti,
toinen viljelijöistä. -
— Jaa'a, vastasi tohiea c \
— Silloin olisi päässyt paif^^
syvenunäUe, vhätoi
loittahut
— Kyllä se olisi hyvä. täydaa
nen. mutta kun el ol4 kuin
naiv.;.^hiin. oh tultava
kanssa i
• Efe tielscdvat kumpikin ainaa
bevosjmsa tak^a ja tuumafliTat
rn-ii"n^ s?U?h-e«nV sa^a»^ kuta yksi tyytyä.
ANTTI TIMONEN:
aikojen (WSOY-,1946). Myötätunto
on näissä teoksissa siirtynyt^ aatelis­ton
ja -sen joiitomlehen marski Fle­mingin
puoleiletinäiden nähdään e-dustff^
n ; suomen itsenäisyyspyrki­myksiä,
känsamstaellnetuiinjaat
telussa - Sigismundin puolesta Kaarle
herttuaa Vastaan, kun taas niUjata-lohpojat
leimataan takapajuisiksi.
Pariämehtia jäsenten
jouliipostilasku
ottava. — Parlamentin -jäsenillä
on Ottavassa ollessaan oikeus lähet-
^ä maksutta kirjepostia Istuntokau-.
ien.aikana^ja 10 päivää sitä ennen
ja sen jälkeen. Joidenkin alahuo-aeen
jäsenten kerrotaan lähettäneen
Ottavaan --JoulukOrttejaan v expressl-pikettlna,
että ne lähetettälsUn siel­tä
maksutta maailmalle, kuten sitten
tapahtuikin. ^Erään jäsenen Joulu-posU
käsitti yU 3,000 korttla;rl«älden
parlamentin Jäsenten yjoulukorttllä-hetysten
arvellaan tulleen maksa­maan
valtiolle noin $5,500. lasbattima
ikahden senUn mukaan kirjeeltä;
valstovaralsiksi voimiksi, jotka vaa­ransivat
äatelistoh kansalliseh ^öU-.^
tilkan ja bUvat vaikuttamassa sen lo^
pulhseen liav.oön. '^Aikaisemmassa
hl8toriankhrjöltii»fesesS£ti, iiäjhdädn; jopa
suoranaista myytlhrakehtelua»
HIEMAN TAUSTAA , ^ .
Mikä on;myyttiä ja mikä:iodeUl^^
suutta? SDten oh kansälnvällsifoliit-tisessa
ja soslaal historiallisessa pers­pektiivissä
arvioitava aatelin; /a, ta-lonpolkaiston
toimintalinja tlSOOrlu-vun
lopulla? Vastauksen antamisek-;
sl meidän bhenslkskmhahmoitelta-'
va yleispiirtein tapahtumain.; tausta^
Kuten muualla Europas oli myös
Riiotsi-Suomesia keski- ja uudenajan
vaihteessa käyty raju taistelu «vanhaa
feodalismia edustavan ylhälsaateUn
ja vallankcskltyfisefen pyrkivän ku­ningasvallan
välillä. Ja kuten muualla
nihi rnyös täällä olivat alemmat: kan- •
sanluokat, pörvaxlsto ja talonpoikais-;
to ,antaneet tukensa kuningasvallalle
saadakseen siitä turvaa "aatelin miell-
' valtaa vastaan. Suoml-Rudtsissa tä­mä
taistelu käytiin Ruots n ja Tans­kan
yhteyttä ajaneen .tmlonipolftlikan
ja kanisallisen kuninkuuden^ välillä;
edeUeen siihen liittyi uskonpuhdis-ta^
ed ja katoUäiudeii vällnen^^^^^^
taistelu. KanlaUisen kuninkuudenpa
uskonputodlsfukseh^^^ J ^ voittoon
kastaa Vaasa (1523-60X;' -hänen
'r. . "Poventsaan maailma loppuu". ^--^
sanoi vanha ^nanlasku;. Oli vaikea­ta
uskoa, siOttä viiän'sjärven; poihiJöJs^
rannalla sijaitsevan.Poventsan.tuolla
puolen saattaisi olla ihmisasumuksia;
Nim kaukana olivat pienet kylät
muusta maailmasta. Niin heJcosti
kyti elämä jylhissä metsissä, jonne
metsäteomsuddenharjoittajat^^'-
keutuivat ajamaan saalistansa; Met-sätydlalsöt
asuivat havumajoissa —
monet perh^Uteehkin. Rakaan työn
näännyttämihä ihmiset' haaveilivat
paremmasta tmevaisuudesta.^^Ö^
suuhim kiersivät sadut. Joissa kerrot-tUn:
pahantekijöiden rankaisemises­ta
ja hyviä ihinidä rohkaistUh kbko-na-
tn toisin kuin tav^^e^, elämäs­sä.
'RakotuUozt: ääre^vlkiilettlln i^^^^
noja ihme-Sammostä; Jolca^tuo ^ I ^
slUe'onnen Ja rikkauden, I -
koime^ymmentäviisl ^<yuotta, slttjen
tuli kalaiseen karjaia^eh ^lä^n,
allekirjoittaneen synn(irlnkeuäulle,vklr-^^
je ykarjalaiseita sotIla£^
tä käsissään -> halusi tietää khrjeen;
sl^Ui^n. Hän pam. pussiin palvattua
kftlj^^lia lähti Jäian-i^iekäUe t a i ^
leelie'hakemaan ihmistä, joka olisi
taitanut lukea kirjeen;^ vTällalsSnkir-jahopptaeen
hän tapasi vasta 60 virs­tan
päässä kotikylästään. Se oli
kummallinen klrj e. y. Hänen miehensä
kirjoitti.' ' ettei Pietarissa ole enää
^tsaari Ja porvariston valta, vaan
kansan valta.
,.Kohnekymmentävlisi vuotta on Ito-i
miskunnan. ».ihistorlassa - ihyvln r lyhyt^
aika. Karjalassa on vielä ihmisiä,^
jotka ovat syntyneet 'havumajoissa
iakotulen ääressä; vielä, on säilynyt
:siu:vin, jolla survottiin pettua leivän
lisäksi: Sitä. mitä tänä aikana on ta­pahtunut,
ei voida mitata ajalla.
- Vielä kolmekymmentä luvulla oli
puolisenkymmentä metsäkämppää
muistuttavaa Oiökkellä . TJlkujärvett
rannalla. Nyt siellä on uuden piiri­kunnan
laillnnollinen keskus —• Se-gezhan:
kaupunki, jossa on tasavallan
suurin. Leninin kunniamerkillä pai-;
kittu selluioosa- ja .paperitehdas sekä
useita muita tuotantolaitoksia jaino-mkerrokslsia,
kivitaloja.
' Y' Miltei -asumattomalle paikalle, xax
tänä aikana kasvanut-papferityöväen
katij^unkl'.;S^ontttijöhja^ samoin ..kuin
myösKlh lEarhumäÄ' ^aiipunkl. 'Van?
.iliäÄ' jantar^mhukfieh : soröSan.'
paikaUe x^nuvkohöjmatit; Bielomorsk^^^^
k a u p u n k i . ' ' s . , - .
-Ny£^es^'Po/entsa'sta sdä aikuh-
'^^Stalinilie ;nimetty Valkeanmerenp
ieämerp» kan9,va. Joka Leninilte ijil-ä&
t^ Volgan—Ibnln kanavan ave;^-;
misen Jälkeen srlslistää: valkeaniner
Täti liylustaanmereen.
•kansaneepoksemme ^ -•^Kalevalan''
synnyinseutu Kalevalan pilxi* >öh
tasavallan kaukaisimpia piirejä; !6äi-koian
j^kylää pidettiin muinoin kalk­kein
^loitompana olevan Kesäsiin: piti
Sculkea sinne jalk^polkuja pitkin yli
ruokala, kauppoja^ »sähkövalo. :radlo
jä-kymmeniä kodikkaita^asuhitaioja.
SleUä esitetään a:na elokuvia, siellä
käy tai^llanteatterlen näytteslljöi-^;
tä esitelmÖH^jöitä ja selostajia. Täl­laisia
K^tan.kaltaisia asumuksl^ on
tasavallan Wtsätyänaillavpuol]sen->
^atäa.: Ne ön kaikki rabsnnettu sodan
Jälkeen.
^'itfetsänhakkaäjan", iilmi oh; yjin^
hentunubi^Täilalsten *ylifn iä^i^^
ta ovat moottorimiehet^ sähkösah
Jaykpneeh]^yttlOät(tE«^^^ au<*
tohkulj^ttäjät, teiä^t; mest^it,
>työryhiAlen," vanhimmat/.; opettajat;
lä^kärit^ jä;£;irjaät<^b^^
,mi|joissa ' asälieeb^' ..K^^jyinkaa^Jat
4:Nlih.
.He eiyät.koskaan olisi voineet
tell^ iilEaista nmhdollisuuiäa;^
SlVftt valjastaneet hevosenpa yhje^
f*tä he , olisivat .kyntäneet touii
maat parivaljakolla. |
(Ivar Lo-Johansson: Analfeini'
sa^npet. Rauniot jäivät jäleDM
hmdäen Ja Kontupohjan
ttbrja.neuvostovallan aikana nic
tuista paperitehtaista.;
Mutta:neuvostoihmisten \^
ja ihlllitön tahto. pyrkiä äea;
osoittautui- «odan hävittäviä rt
voimakkaammaksi: Kahdesti ^
nest Karhumäki ja Kontiqiohja
nyt kaunlim^pat kuin -ennen.Oni
konepaja ei ole "koskaan välmlsb
tuotteita "niin paljon kuin
Kaikki £ellulooäa. ja
on pantU' kuntoon ja tekevlt
täydellä täiolla. On avattu
mekanlsoituja metsätyömaita, j
ennen* sotaa ollut, rakennetta
sSihlfiövoimalaltok^ ja sato}a j
tä; : Sodan Jälkeen on
perustettu' uusia teollIsuusab]ij
;niaiti^lMi|Ä/^
••/:tyii(|^t^geh^^^^^
:sy^h^^mthaa^^
l04i-^Ic^siti' käfjäial^
laifelstä tim NöUvöstöätthöjan. ja: sls^
sijoukköjen jBötilaita jä komentajia.
;ganiliBä!ti^^
iw>mk^^jba<^''l^n^
: l a|^;^pEa^e|^
'ril^uöäiää^
^ ^ ' ! ^ e i i | p k l ^ | | i ^ ^ # ^
tithosi 'iTävitti-käikni; i n ^ mcmet
Jossa on klubi, koulu. lääUntäasema. Sukäpoivek-olivat iuöHeetjlf alkaäh-
30 virstaa.-^ Kepa-Joki :on vielä' 20 virs­taa
kauempana. Vain .harvat .eränr;
kävijät- ja: tkalast^jat 'kykenivät < sa-^
moilemaan sinne. kepa;dn säilyttänyt;
vielä vanhan nimensä. : iMutta : nyt
rshme et -tärvitsä.'kulkea^jaian, vaan
saa ajää köj^alls linja-aUtolla. Siel­lä
on suun metsäteoUisuuskeskus,
heikkojen seuraajiensa tlerlk XlV:h
(1560-68) ja Juhana in:n(1568-^'
aikana pääMäatälsnxahtikuitbiikih
uudelleen nousemaan; vieläpärjäl-kimmälsen
aikaha; kunlhkaanpuolar
laisen avlol^ton ansiosta; katolisuus-;;
kln,' Valtakiihhah eheyskin JoUtUi
-vaaraan, kun Juhanan poika'S:gis-;
muhd, joka oli kasvatettu 'fcatöliseett
uskoon ja valittu v. 1587 Puolan ku­ninkaaksi,
v; -1592. seurasisii^änsä-myös
Ruotsin valtaistiämeUe. Rnotsdnl
Itsehäisyydeh i ja vuskonpuhdistuk^
puoltajaksi nousi tällöin Kustaa: Vaa-;
san kolmaa poika Kaarle iberttua. jo^.
kavyäitionhoitajaksi vaUttuna^^/o^^^
tlmalsen hallituksen^ ^^valtäneuvOston
johdossa. Taistelussa Sigismundin
katolisia ; palautuspyTkimyksi&;^- jvas>^
taan Kaarle säi taakseen .RuotSth
kaikki ;säädyt;:Aeimenkaikkea.;talon<-.<^
pojat mutta myös' aatelin; sensi}aan;<
aateli antoi kannatuksensa uudelle '
v^Industriallstin^ J
numerossavkqmeilee.btu^yulla lehdin
toimituksen värkkäämä kahdelle pals­talle
raameil:dn painettu joulujullstus
"Rauhaa — hyvää tahtoa". ,
'i>TSssä-^joulujuli6tuksessa puhellaan
-Joulim;'Vietony historiasta :Ja^<:t^^
toteamukseeh.;etta h y l ^^
vietto pääasiasi^ markkinointia, ku­ten
se^önk&i.'
Iicqpiiksi toimitus ätteh 'toivottaa
"Peafce on earth «idgoodvill tovvard
menVji' /joka'-'suomalaism
käänhöksen' mukaan -kUuiuu: -"Raiilia
maassa ja ihmisillä hyvä tahto."
Voitaisiin siis sanoa^että Jutussa on
ainak&i alku Ja loppu hyvät. Joten sen
SiUh^en'eiepitäisiioleman mitään sa-nomlstaj-
, .
Eikä meilleinainltun; Jutun^i^^
Emnäe: olM koko Juttuun r paanut
pi^täkäänJiuonilOta^jellel^senTiniial-;
Ia olisi komällut. toinen Juttu. Jossa
ihyö^lh jii^trttii^; ra
Sel)ii juttu^;Wienissä kokBontunees^^
ta '^maailman 'kahsbjexi xauhankon-gress^
ta, m l ^ 'jme&eln kaikkien
maaiimahiau^
Jen. Ja'poliittistenimiellpfderyhniien
kuinka" Vbltaisllii.. palauttaa rahha
mafillmaan.
läs^^ •'Wienin-'ramianköngre;5äa
koskevassa tmtiskirjoituksessa pyri­tään
ilmeisestiantamaan halveksiva.
Ja:. tiKpitseva' ieink ilinilsille. J
roh^^evat iväatla:^rauhaa.v.^^^
Jotka; xohkenevat.vaatia. joulutunnuk^
sen/.'Rauha j-maassa ja Ihmisillä hyvä
tahto" käytöntöön soveUuttamista;^ ^.-
Tämän maailman kansojen
kongressia \koskevan.-jutun otsikoksi
pii Värkätty sanat: 'Rauhankokous ol­lut
m^uisa^mlelejaosoitus." ^
^Seh lisäksi, että otsikossa Jo pyri-,
tään i halventamaan :rauhanystävleh
kokousta^ johon;;osallistui lähes 3,000
edustajaajmelkein kalkista maaliman
'maista, mm. Yhdysvalloista ja canat-dasta,
• esitetään itse - kirjoituksensa
vääristeltyä'totuutta ja suoraa Val^
hetta.
Tämä ••Wienistä lähetettynä" uuti­sena
Julkaistu vääristely alkaa pak^
sulia valheella, että "kansainvälinen
puutafoteolllsinis,' kutomai
tpaljon multa. On avattu Nf
liiW -tiedeakatemian jaosto:]! ^
dagogineh korkeakoulu; Ta»
yliljplstossa on oppilaita enai:
kufii e^en sotaa. , ,
^ '^^JÄutta ei^sbta enempää knlnk ||
kaan':ihävitykseh -voimat* vtän^ |
hota neuvostovallan .kaikkein
ta öaävuttista ~ hei
moraa^taja ftenklstä yölmäi
l^ttäi^&yyttrja.^toa jm^
minksttneh-yiii^
' '
'sanotaan, ttta. by.v^'JtÄ]
läuIu se ei ohnlktii.kö""''"*^''
Jökal&äe.,. ^iM\itta(,lllk|fe
ric^v<»£oihmlst^ työvoitc
taisi saAoil; eliä kaikistaipn'i
t»iÄ'nmc^ppiä.,. ^ ^ n a l
; :^olmessakymmenes^^
des^ :on:>E^
savalta: muuttimut 'tuui^
Mutta ^elä kh>kkaampaan
se^olä^se kasvää VUdenhen;
ti&^lun^telman Jä^tänUsetf;
,KarJaIate-Sudmal^isfen
lor^j^tekevät metiavat tkat&!
kimälu;öfcetta. puutaloja Ja'r
NeavostpUiton suurraklöfi!
Karjalaisille ja suomal
lähel^IÄE-kahö^.-Sl ,
by^v,'I»ohjofa-KrimI, TtitMl/
M£^ovan;i tornitalot, te^iim^ ^
tiÄiit \v4nälälsteh tfaktorftto
$aiikastejien%itötiseuttt,-J(^* ^;
j&^es^ litatjalalfctfen jä " ^'
tenlcanssa,osallistuvat k;_^
80^ y!hi»yhinnan rakentanilfl^
kaisla-viereiJseul palstalla J i h k ^ -
malleeh- ';t^uha^jn4aäsa* Ja ibmlämä
iie^
venäläisten järjestämä - raUhan^nfe-;
t^issi otti kuminallisen käänteen . : "-jr
Jokainen ralkaansa seuraava ihml-heh^
tletää;;että-maailman rauhahys-iä^
en liike ei die mikään venäläistä!
JUi^e.;eika maailman rauhanystäVieh
kongressi nälkään venäläisten Järjäs^
>* Uskbldnunei Industrialistin tolinl-hyväVtah,
to!!,Ä •^
&imalla se'-ös.tözkyi^'eh<sylk^sy
vasten ilndustria^tUv^
naamatauliiä,. ^dä^^-i^skm^mme •''olla
vakuutettuJa;iettä'ainndnOsäbelsä!:ei^^
Ole sadau: ja^raakuuksten-k^^
^ HarJoitet^Uäanri Jat^l^aa; luki
etujen-pettäihjstll jaiauhäl^^
veksumista .^ä^; ahkiToid^säah' ;sot^
ten suurlUkethlesteh il^itelyä. m-dustrialist^'
ioihiituäjedeiiäJ^4inltns;.
sa;'uutlskirjoi^uk6essa'' kertoo.kuli^
eräs kongre&}n,rea'uStäJ.%^ Älexahdra
j>i&ggio.. Pahoitti, «Snäiatää -aeiosta-i^
äan mlksL^Jhylitäsivkt thttäa laa-t'im^^
ufa^eHcbtU4 iä aahol. jetiä
Julkaista niitä'm
tuksestaahv^
tUliU
,oifiästa aseis-
Tämä .oli." tie^äk^^itii^' enkmpäi-nen
kerta.'ikdlmm^ -iihnddä' ätfiiaUsti,kertoi
lukljollifeen- mitään^ iäsil^^ i h a a l l n^
edustajat ovat koolla keskustelemasi' töksenkhi sen tietävän, mikäli saha-jauhot
eivät ole jo aivan pilalle läm­minneitä.
•Uskottavinta onkin, että
toimitus :»on'-tahtonut • uskollisesti ku-mmiaa
Pentagon sotaherroille ja syl-lilstorlan
suUHlnmast^^a ä^kfaafr^
tlsifnmasta '&^ut^^ta,cckd^uksesta
jolla on takana^ hbaMäh känäojda^
suuren toemmlstön-läämln-^^ma-
Nytkin se, kuten e^feUä^oi» osoitettu,
yrittää- tehdä^ .sen "i&it^ksuvassa ja!
liarhäanjohtavääa ^jaögeffiä. _J -
Slutta lopiiuj^njopi^,tuolia kir­joituksella
osöltelaan^ töiäiäcsi se, mitä
maalhnän'iaU|£ahllikkeeii-johtaJd,J0-,
llot-^Curie,' gftiifck<iiq(t»fn kuuluisa tie­demies
-ja.niftAn«nrtifj';^tft''^^*^
kokonalsuudi^ssaan on kcmgresslBta
sanonut.-;. ' M, , > ' \ '
-^osoittaa ittd^ksi-miten .tässä ko-^
kouksessa oU Jolca&elia v ä ^ t mab-döillsuudet
l a u ^ miellpiteeQSäi^|
vo$t^ ketä. Ja mitä katsoi
seksi, kunhan terkoltuks€naott;i|
tie rauhaan. - . .,"''1
. Kaikkien ehdotukset Ja'^Q
otettiin .^huomlbon, "niistä
tiin, niitä harkittiin ja nlldd
teellä etsittUn. ratkaisua, Jo^^
Johtamaan raiöian ^1
Jo rauhankohgressin _ . .
holtettlln kaikenlaisia «ilftlito W
tiäia, uskonnollisia Ja mUita
tojä omaavia ihmisiä — JW
vat rauhaa lähettämään eflif
sa kohgressiin ja eslttämafiiv^
kitansa. ' ,
'i»ä ^iiaisten näkökanlöjen ö
nen el suinkaan tee kokouäu.^
i Ä , ' ', 'öJ •
oh aanokktiaa, s^.o^Sl
aih(?i-tapa Kylää tie k a n s ^
MlstäÄy^miysten raufaallisajefä
sulle. ' ' A ')
S^äih ^ tarkoittanut iot^
ikl^ilkmaitllttU'' puhujBi ^ jQj]^^
trJällstIÄ Juutisessa" satiottijJ^
teneeh - Venäjää, hyrin
tuomiisi Yhdysvaltoja", koto
tussa uutisessa aanotaan
^ Efftä^atasumkaan oUui
kor^^lnen nabien Kuo^]
sai valtavat' siioslon Ja kui
tuksfet' ^;iähte. .kolmeltatög
edtBlälrfta, selostettuaan.-
xaäkuUksien Ja kärsimysten
Korean kansa on Joutuniit
£)dustHälistln toimitus
tte^tyhmemmäkslld^JI
täfiieeh .kumartaa Eodanli^
vMtftta in^allttiaä rauHMl»»i
voJttamaan-Ja ihdustrlallöioj;
Joutuu, sodäölletsojaln
peaän. KiSkurl.
fioTBSsa <öevaa
^BiollBtotolnassl
östa» «nBönlsta
paä Wa»ovan n
ripitkin IlmoltP
^liallitnsonlä
lähetyBtSD
. öbeljsHSn sulkei
ioDntoImlntaan s
lieöstöa olisi k
tapoja ja dtä J
jjyvfiksjrtty nouda
.ygUsjjs^.sobtelssj
- imelin lähetyi
jaan ylittänyt n
joaÄttisten tolmle
^ väärin dlplon
ejian, sanotaan n
lalttomasU esltt
faEttimnbsia juul
lieviin Puolan ki
vastoin n
PnolanhaUtuks
nitnkslsta huolta
fyrBnyt muodosti
•jä ja organlsatoo
Emeli H
Felix Sa
Vilho J i
Matti R
Heikki ]
Einari I*
Uuno Rj
Cochra
ONN
miehel
sekä y
Terveyttä
E,Pirttinen
lapset: Eva;
Anni
lastenlapset:
Mars
Emma ja N.
Lydia Ja Alex
Irja Ja Georg
V A £rIckGon
Rauha Ja Yr
H. Nikander
Helmi Ja Jus
Martha ja Os
Helga Gronir
Alma ja Eino
EHIn Ketaiäne
• Anna Järvls
^ ja Yrjö
Olga Jokinen
Siiri ja J , Hil
Katri Hytöne
Impi Ja V. Ti
OUvia Ja Johi
Aino ja G. O
HelUja.H.La
Martha Ja K.
I-ydIa ja V. N
Hma ja Hdkl
Tahdon lau
3*täviiie järje
Kiitos lahja
«käyliätskse
58Wnnteteri!