Vapaus, August 28, 1952

              tm
iiiii-li
U.'
Torstaina, «Ibfciim 2'8 p. — T&ire&y, August 51, T932
P U H E U N 5-8612
104 Gumberlarid St. K
Fort ArthujT, Ontario
O N O T T T E I A J N I
Port Arthur, Qotärio
m
m
CO. LTD.
The RexäU prugr Stpre
Puhelin 5-6564
j 3 S. Cumberland St.
I , Port Aräiur, Ontario
TYÖNPÄIVÄN
TERVEHDYS
JEWELLER AND
WATCHKEPAIRS
Ba
Port Arthur, Ontario
9-"
omdttelttmme!
mm & soN
Puhelin 5-5331
. 21 N. Gourt St.
Port Arthur, Ont. /
TYÖNI>ÄIVÄN
lil^VEHDYS!
84 S. Algoma St.
Port Arthur, Ontario
N. (Mav iSt. N. Cumberland & Oameron Sts.
For t WUUajn, Ont . Por t ArUiur, Oht .
O Pontiac- ja Buick-autoja "o GMC trokeja
- Ipysyicää suomalaisia myymämiehlä
AL. KETONEN — L. A. MÄKI
OTll*iTERVEI-|DYS!
FORT WILLIAM
r 302 Victoria Ave.
" t^itpUHELIN
PORT ARTHUR
220 Gook St.
PUHELIN 5-7357
Täydellinen turkisten huolto ja nykyaikaiset säilytysholvit.
RAKENNUSTARVIKKEITA
• DIAL 3-9545
i. ; 941 Simpson St., Fort William, Ontario
• ^JCäyttäkää meidän "Ei-dlasmaksu luöttomehetelmäämme".
Työnpäivän juhlatervehdys
suomalaisille asiakkaillemme!
COAL COMPANY
PUHELIN 4^507
Fort William, Ontario
• "3-
Brasilia on Etelä-Amerikan man­tereen
suurin maa,
Brasiliassa on paljon rauta- ja
mangaanimalmia. nikiceliä, yuoriöl-
•jyä, kultaa j a timantteja. Suurissa
troopillisissa metsissä on monenlai­sia
puita, «Jotka kantavat arvokkaita
hedelmiä. Lämmin ilmasto, suunnaf-toinat
vesivoimavarat Ja hedelmälli­nen
maaperä voisi muuttaa maan k u ­koistavaksi
seuduksi. Jos n ä i t ä luon-nonriidfeauksia
käytettäisiin Järkipe­räisesti.
Porvarillistenkin '•• taloustie-teiUJäin
laskelmien mukaan BrasHia
voisi elättää 900 miljoonaa ihmistä.
Mutta ' Brasilian viislkymmentä-miljoonainen
väestö elää kuitenkin
kauheassa kurjuudessa. Kuvaten Mo-cangque
saaren lalvakorjaamoita pal­velevan
"Lloyd Brasileiro" yhtiön
työväen asemaa edistysmielinen " I m -
erenca Popular" lehti hiljattain kir­joitti,
että tämän yhtiön työläiset
saavat n i i n huonoa ruokaa, ettei h y ­viä
isäntä antaisi sitä elukoilleen-kaan.
'';}
Brasilian työtätekevien kauheana
vitsauksena .• on kulutustavaroiden
Kirj. L. Moskvin
hintojen herkeämätön kasvu. Viral­listenkin
tietojen multaan elinkus-tannukset
nousivat vuoden 1950 maa­liskuusta
vuoden 1992 toukokuuhun
miltei 46 prosentilla. Ruokatavaroi­den
hinnat kohosivat mainittuna a i ­kana
36,5 . prosentilla asuntovuokra
kohosi 141,6 prosentilla Ja vaatteiden
hinnat nousivat 30 prosentilla.
'Hinnat nousevat hilUttömästi sa-maan
aikaan kuin työnantajat to­teuttavat
palfckasulkupolitiikkaa. Pal­kan
Ja hintojen ero kasvaa Joka p ä i ­vä,
mikä alentaa kiertämättä Jo i l ­mankin
. tavattoman alhaista laajo-
Juhlaonnittelu
. i© Pesua, värjäystä, korjausta,
•Vesitakkeja
9 Turkiksenne säilytetään
Jäähdytyshuoneessa
(O Pukuja tehdään mittojen -
niukaan
1WA S. Syndlcate Ave.
Fort WiUlam Ontario
Juhlatervehdys!
Kaikenlaisia rakennus­tarpeita,
maaleja ja
rautatavaraa i
eiTYtiiNBi
o 425 N. May Street
o Fort William. Ont.
Jen kansanjoukkojen elintasoa. K a u ­pungeissa
saattaa n ä h d ä paljon n ä l ­käisiä
ihmisiä, jotka etsivät einettä
fosäcalaatikoiäta. "Näniiä ihmiset, jot­ka
käyvät ankaraa taistelua olemas­saolonsa
puolesta", kirjoittaa ''CoTr
r e i o d i Mania" l ^ t i , "elävät toivossa,
e t t ä heidän onnistuu löytää pilaan­tunut
peruna. Öisin he jonottavat
ravintoloiden ovella odottaen ruoan­j
ä t t e i t ä ."
Tavattoman tukalassa tilassa ovat
talonpojat. Porvarillisen tutkijan
Josue de Castron kirjassa "Nälkä
Brasiliassa" kuvaillaan maan sisä­osien
talonpoikain kauheaa kurjuut­ta
kuivuuden aikana: "Pölyisiä kivik­koisia
teitä toilkee Ic^pumaton i h ­misvirta:
miehiä, naisia Ja lapsia,
jotka ovat kuivaneet luurangoiksi,
menettäneet ihmismuotonsa tautien
takia, ilman mitään lihaksia vain
iTPpyinen Iniivä nahka luiden pääl­lä.
Nämä synkät varjot vaeltavat sa­toja
kilometrejä.'.. Ihmiset kulkevat
pienten lasten kanssa autioita paik­koja
kärsien kaikenlaista kipua Ja
tuskaa."
Ilmeisesti alennettujen virallisten­k
i n tietojen mukaan yksistään Brär
siliän eteläosassa on y l i 300 tuhatta
talonpoikaa, joilla ei ole minkäänlai-sia
toimeentulon mahdollisuuksia.' He
ovat aina; nälkäkuoleman partaalla.
Ainaisten kärsimysten ija nälän nään-,
nyttämän brasilialaisen talonpojan
ikä on keddmäärin korkehitaan 25
vuotta.
Kenen syystä tämän rikkaan mäah
kansa kärsii sellaista kurjuutta ja
osattomuutta? • '
Ennen kaikkea siöien ovat syyssä
Pphjois-^mierikan Yhdysvaltojen mo-nopolistlt,
jotka ovat kahmineet k ä ­siinsä
Brasilian luonnonrikkaudet ja
sortavat j a riistävät sen kansaa ar­mottomasti.
Vallassaolevien luokkien
känsanvastaisen politiikan tuloksena
amerikkalaiset monopolistit ovat ot­taneet
käsiinsä Brasilian kalkki t ä r -
kehnmät talousalat. Enemmiällä kuin
silialaisia nuondcalsia muuttaakseen
heidät Yhdysvaltojen imperialismin
palkkasotilaiksi, Brasiliassa raken­netaan
kovalla kiireellä sotalaivas­ton
j a ilmavohnien tukiasemia; Becl-feen
rakennetaan sotalaivaston suur­ta
tukiasemaa, joka voi ottaa vas­taan
sellaisen laivaston, idka. on ton-nimäärältään
paljon suurempi koko
Brasilian laivastoa. Amerikkalaiset
imperialistit rakentavat Brasilian a-lueelle
sotilaslentokenttiä J a muita
strategisia varustuksia. :
Brasilian militarisoiminen voimis­tui
erikoisesti sen j ä l k e e n . ^ u n Was-hingtonin
painostuksesta Brasilian
•hallitus solmi Yhdysvaltojen kanssa
niinsanotun ' "sopimidEsen sotilaalli­sesta
avunannosta". Luonnehtien t ä ­t
ä scqjimusta "Imperanca PopiUar"
lehti kirjoitti: "Tämän sotasopimuk-r
sen päätarkoituksena^ o n . . . palkka-sotaväen
muodostaminen Koreaan,
Juhlaonnittelu!
Sf. PAUL
'Parempi ruoka, parempi
keittomenetebna"
241 Simpson Street
•v Fort William, Ont.
300 erilaisella amerikkalaisella yhti­öllä
on omat osastonsa Brasiliassa.
Näiden yhtiöiden joukossa on sellal-"
sia suuriakhi yhtiöitä kuin ''Standard
Oil Co.", "International Harvester",
'Westirighouse" yjn. Maassa isännöi­vät
Yhdysvaltojen imperialistit saa­vat
brasilialaisten työtätekevien Jul­masta
riistosta suunnattomia voit­toja.
Taantumt&sellinenkaah lehdis­t
ö • ei salaa sitä. Esimerkiksi "Busi­ness
Week" kh-Jolitl toUJattain Ihnei-sen
tyyxiytyksen tunnolla, e t t ä äxne-rikkaallset
pääomasijoitukset Brasi­liassa
"antavat" hyviä tuloja."
Wall (Streetin rahapomot, jotka val­mistautuvat
vimmatusti uuteen maa-itanaiisotaan,
alistavat yhä enenimän
Brasilian, samoin kuin Latinalaisen
Amerikan muidenkin maiden talout­ta
agressllvlsllle suunriitelmlUeen. He.
aikovat panna aseisiin tuhansia bra-taikka
mihin muuhun maahan ta­hansa,
lähettämistä varten Yhdysval­tojen
sotamihlsteriön määräyksen
mukaan. Nuorisomme veri myydään
•poliittisesta kannatuksesta ja kou­rallisesta
dollareita." T ä s t ä sopimuk­sesta
saattaa olla Brasilian kansalle
sangen huonoja seurauksia myöskin
taloudellisessa suhteessa. BrasUian
öljyrikkaukslen ja kansallistalouden
tutkimisesta j a suojelemisesta huo­lehtivan
neuvoston puheenjohtaja
Fellcislmo Gardozo on sanonut, että
tämä . sopimus "edellyttää raaka-ai­neen
(rajoittamattoman v antamisen
amerikkalaisille monopoUsteilie ja
asettaa meidät siirtomaan alenta­vaan
asemaan".
Brasilian kansa vastustaa aktiivi­sesti
amerikkalaisten monopollstlen
väkivaltaa. Poliisivainosta buolimat-ta
el lakkaa hetkeksikään työtäteke­vien
taistelu : rauhan puolesta. Y h ­dysvaltojen
kanssa sohnittuä sotaso-pimusta
vastaan, inhimillisen olemas­saolon
oikeuden puolesta. Ympäri
maata on ollut lakkoja, kokouksia
ja mielenosoituksia hintojen herkeä­mätöntä
• kasvua vastaan. Brasilian
naisliiton julistuksessa sanotaan, et­tä
V "hintojen kasvu on saanut niin
vakavan luonteen, e t t ä . B r a s i l i a n v ä ­estö
vastustaa sitä kategoorisln kei­noin
tahtomatta joutiia hivuttavan
nälkäkuoleman omaksi". :
. Brasilian laajat kansanjoukot a l ­kavat
y h ä paremmin ymmärtää, .'et-l
ä hintojen j a verojen herikeämätön
^ v u johtuu välittömästi maan m i -
iitarisobnlsesta. "ibnperanca Popu­lar"
lehden tiomituksessa käy lukui­sia
työtätekevien jValtuiiskuntla pror
testesraämassa jyrkästi Yhdysvalto­jen
kanssa solmittua sotasoplmusta
vastaan. "Kansa odottaa", sanoi eräs
tällainen .valtuuskunta, "etteivät
^ainsäädännöUiset elimet ratUlol t ä ­t
ä sota- Ja kansallisen kavalluksen
sopimusta. Me tarvitsemme lakeja,
jotka antavat meille leipää j a lihaa.
v^auden Ja' kouluja l a i l l e m m e ."
«a julma' terrori eikä poliisivaino
ole voinut estää brasilialaisia rau-hanpuoltajla
k e ^ ä m ä s t ä 4J5 miljoo­naa
allekirjoitusta julistukseen vii­den
suurvallah ratOanliitoh solsoi-mlsesta.
Brasilian kansan .edustajat
osallistuivat ^tiivisestl Amerikan
mantereen ratihanpuoluatniskongres-sllii.
Joka pidettiin viime määlskuun:
Ke
oli Välissä Montevideossa. Pohjois-
:eäkl- Ja Etelä-Amerikan huoma-
HOI.H<ÖUICSEN AtAINlN
Äskettäin lopetti Y K : n holhous- suuressa tietämättömyydessä . v a i l la
TYÖNPÄIVÄN
TERVEHDYS
J E W E L I . E R S
(CPR:n K E L L O J EN
TARKASTAJA)
• Rautatiekelloja
varastossa
• Timantteja
•Koruja
•Korjauksia
DIAL 2-4664
305 Simpson Street
Fort Filliam, Ontario
neuvosto Englannin hallituksen vuo­den
1951 Tanganjikan hallintoa kos­kevan
raportin käsittelyn ja tarkasti
vameri-heimon hallintoviranomaisia
vastaan tekemän valituksen.
Afrikan mannermaan kaakkoiso­sassa
sijaitseva englantilainen hol-housalue
• Tanganjika" on pinta-alal­taan
969,000 neliökilometriä Ja sen
väkiluku noin 6 miljoonaa,
r Taiiganjikan kohtalo on havainnol­lisenä
esimerkkinä siitä, kuinka i m ­perialistiset
valtiot vastoin Y K : n
sääntöjä, karkeasti loukkaavat sen
hallinnonalaisten , holhousalueitten
paikallisväestön etuja ja oikeuksia.
Edellä mainitun heimon tiedoltus
samoinkuin lukuisat tosisiat viralli­sista
englantilaisista asiakirjoista ja
Y K : n Tanganjlkassa viime vuonna
käyneen lähetystön raportista todis­taa,
että hallintoviranomaiset eivät
noudata Y K : n sääntöjen vaatimuk­sia,
ja että ne harjoittavat kansan­vallan
vastaista politiikka.
Tanganjikan asukkailta on riistetty
kaikki poliittiset oikeudet. Englanti,
laiset viranomaiset ovat väkivalloin
siirtäneet yli 3000 vameri-heimon
perhettä heidän Ikivanhoilta asuin­paikoiltaan
kuivuutta kärsiville seu­duille
ja. : alueille, missä raivoava
kuumetauti vie tuhansia ihmisiä hau­taan.
Marraskuun 17 p n ä 1951 pol­tettiin
maakunnan komlssaarlo Page
Jolins'ln käskystä heimon kalkki a-sunnot
ja muut rakennukset Ja asuk­kaat
ajettiin pois väkipakolla. Ne a-sukkaista,
jotka kieltäytyivät muutta­masta
asuinpaikoiltaan tai tekivät
vastarintaa, pidätettiin ja heitettiin
vankilaan. (Englantilaisten t ä t e n val­taama
aiue k ä s i t t ä ä yli kolmnneksen
koko viljelyslasta.
Kantaväestö elää ankaran poliisi-vallan
alaisena. Kuka tahansa eng-;
lantilainen virkamies taii etirooppalai-nen
viljelmän omistaja voi mielival­taisesti
pidättää alkuasukkaan. T ä ­hän
päivään asti on ruumiillinen ran­gaistus
ruoskalla ja bamburaipolUa
yleisesti, tunnustettu lakina Ja laa­jalti
levinnyt:
Tanganjikan alkuasukkaat elävät
alkeellislntakln sivistystä. Selvästi
liioiteltujen virallisten tietojenkin
mukaan käy ainoastaan 10 prosenttia
kouluiässä olevista lapsista alkeiskou­lua
j a vain 2 prosenttia suorittaa sen
loppuun. Lääkärinhoito puuttuu to­siasiallisesti
kokonaan. 160,000:tta a -
sukasta kohden on yksi läältärl.
Vuonna 1951 oli koko alueella ainoas­taan
4436 sairaalapaikkaa samanai-kalsesel
kuin pelkästään spitaalia sal­i
l t a via oU yU 100,000.
Alkeelliset olosuhteet j ä puuttuva
lääkärinhoito johtavat useasti rut­toepidemioihin,
rokko- ja muihin
tarttuviin tauteihin.
: Neuvostoliiton edustaja A. A . S o l -
datov puolusti holhousalueen alku­asukkaiden
etuja. H ä n ehdotti, että
hallintoviranomaiset muodostaisivat
demokraattisen hallintojärjestelmän
j a turvaisivat alkuasukkaille osan­oton
siihen. Soldatov esitti myös, et­t
ä englantilaiset viranomaiset lopet­taisivat
aUmasukasväestön oikeuk­sien
j a etujen polkemisen j a palauta
taisivat sille maat ja ottaisivat käy­täntöön
oikeudenmukainen verotus­järjestelmän
sekä lisäisivät tervey­denhoito-,
sivistys- ja multa määrä­rahoja.
Holhousneuvoston kokoukses­sa
30 päivänä kesäkuuta A. A . S o l ­datov
paljasti Imperialististen valti­oiden
edustajien julkean tohnlnnan
— nämä: edustajat yrittävät estää
vameri-heimon vetoomuksen tutki­musta.
Soldatov esitti julkilausuma­ehdotuksen,
joka edellyttää, että
'holhousneuvosto ehdottaisi halllnto-vlranoinaisia
lieventämään Tangan­j
i k a n alkuasukkaiden ^ t t ä i n väike-tuimplen
yhteiskunnallisten toimi­henkilöiden
j a kulttuurin edustajain
aloitteesta kokoontunut rauhanpuo-lustuskongressl
viitoitti tulevan tien
Amerikan mantereen kansojen tais­telun
tehostamiseksi rauhan puoles­ta,
v;^--..;
Brasiliassa on alkanut laaja pro­testiliike
ibakteeriaseen käyttämistä
vastaan amerikkalaisten imperialis­tien
taholta (Koreassa j a K o i l l i s - K I i -
nassa. Brasilian kansa protesteeraa
jyrkästi amerikkalaisten sot^ullujen
kpnnantöitä. vastaan Kojeh saarella
Ameri^calaisten trustien j a mono­polien
omistaman lehdistön ja tie­totoimistojen
valhekampanjasta hiuo-
Ihnatta", sanotaan Aräslllan työtä­tekevien
kodfederation' protestissa,
"tämä hirvittävä rikos, tjoka on saa­nut
maailman kalkkien kansojen tuo­mion,
synnyttää- suuttimiusta maam­me
kaikissa työtätekevissä." Brasilian
rauhanpuoltajien p i l v i s t e n toimen­piteiden
tuloksena Brasilian hallit-
Eevat pihrit , « i v a t ole Washingtonih
monista vaattanuksista huolimatta
uskaltaneet lähettää y h t ä ä n sotUas-ta
Korean rikolliseen sotaan. :
Pyrkimyksenä rauhaan,: vapauteen
j a kansalliseen riippumattomuuteen
Brasilian kansa toi vielä kerran sel­västi
Ilmi Yhdysvaltojen valtiosih­teerin
Achesonin ^käydessä • B r a s i l i ­assa
kuten tiedetään, h ä n e n 'Vierai­lunsa"
tarkoituksena oli • Brasilian
alistumhien edelleenkin Wall Stree­t
in sotasuunnitelmille. Tieto Acheso­n
i n saapumisesta '! isynnyttl suuren
suuttumuksen Brasilian väestössä.
"Acheson, mene matkoihisi... Bra­sUian
patriootit eivät halua Wali
Streetin herruutta", kh-Jolttl " O Po-pulatf*
» lehti itolmitusartlkkelissaan.
kalkissa kaupimgeissa Joissa Ache­son
kävi. Ilmaantui altoihlzi <jä; t a ­lojen
seiniin kirjoituksia: "Adieson,
mene tiehesi!" Laaja \ prptestiaalto
lAchesonin saapumista vastaan Ilmen­si
Brasilian kansan suhtautumista
Yhdysvaltojen -imperialismin agres-sllviseen
politiikkaan. '
Brasilian kansa vaatii. y h ä valta-voimalsemmin
diplomaattisten suh­teiden
palauttamista Neuvostoliiton
kanssa sekä kauppäsiditeiden laajen­tamista
demoikraattiseen leiriin, kuu­luvien
maiden kanssa. ^'Kansallisde-molcraattlsen
Uiton" ijäsen senaattori
Jdhan Vllyas Boas- hiljattain sanoi:
"Minä vastustin välien katkaisemis­t
a Neuvostoliiton kanssa enkä vielä
nytkään näe S3rytä, Joka puolustaisi
t ä t ä tofanenpldettä. Sen vuoksi minä
kannatan diplomaattisten suhteiden
palauttamista. Vielä enemmän, se
koskee kauppasuhteita, sillä on otet­tava
huomioon, e t t ä niistä on meille
valji hyötyä." San Paulpn kaupun­gin
entinen poamestari Albrao R i i i e l -
ro hiljattain sanoi, e t t ä "katsotta­koon
tätä kysymystä, miltä kannalta
tahansa, joko kaupan, kulttuurin
taikka rauhan säilyttämisen kannal­ta,
hiin diplomaattisten suhteiden
palauttaminen Neuvostoliiton kanssa
on sangen edullista".
ilmaisten uskonsa Brasilian kan­san
oikeudenmukaisen taistelun l o ­pulliseen
voittoon kansainvälisen sta­linilaisen
raTdiahpalklnnon saanut
Georgl Amadu ihiljattaln kirjoitti:.
"Sorrettu, kahleisiin kytketty, käsis­t
ä sidottu j a valkenemaan pakotettu
nälkää k ä r s i v ä . B r a s i l i a n k«hsa ei
ole antautimut epätoivon valtaan e i ­k
ä menetä U5koa.i.vSe t i e t ä ä hyvhx:
koettelemusten ja onnettomuuden,
1^ 'i-';. .
K O K E I L K A A . . . ,
ALGONQUIN
S^OE REPAIR
: 104 Aigonquin Blvd E
TIMMINS, ONT. '
Mrs. K i m Yang Sun. joka oli vähältä
menettää henkensä naialpomminiiJi-rina
toukokaan 29 p n ä : 1951.. Häben
kasvolihaksensa ovat palaneet luabtin
asti i a mau raamis on t ä y n n ä y hä
vieläkin arlioja.ja kirveleviä palohaa­voja.
Hän voi nokkaa vain pnolitun-t
i a kerrallaan, kan taas kipu h e r ä t t ää
, h ä n e t .
Juhlatervehdys!
. E. Knöttfles
UMITED
Yleiset urakoitsijat
239 Pine St. S
P- O. Box 130
Timmins, Ontario
Spfsi^alivakuutusk..
Jatkoa 5. sivulta -i^V';'
kunnan kanssa. i > •
Spslaalivakuutusvaltuutettujen teh­tävä
sosiaalivakuutustoiminnassa on
perustavaa laatua. Heidät valitaan
ammattiyhdistysten yleisissä kokouk­sissa.
He suorittajat aktiivista sosi­aalista
toimintaa, tekevät ystävällisiä
vierailuja sairaiden luo heidän kotiin­sa
tai sairaalaan; valvovat lääke- ja
raha-avustusten saajia, Ilmoittavat
lomaa tai parantolahoitoa tarvitsevis­ta;
inie valvovat edustamiensa työläis-j
a tpimltsljaryhmlen työ- j a elämän­olosuhteiden
jatkuvaa parantamista.-
Kohottamalla lakkaamatta korke-ainmalle
tasolle sosiaalivakuutustoi­mintaa
Bomainian kansantasavallan
ammattiyhdistykset samalla edistävät
työtätekevien elämänehtojen paran­tamista.
JUHLATERVEHDYS!
<:HÄS. PIERCE
AND. SONS LTD.
Sähkölaitteiden liike
• Sähköjääkaapppja
• Helloja
' • P y y k k i k o n e i t a y.m.
PUH. 16-17
Third Ave. Timmins, önt.
USA:n dumpinki
tuo työttömyyttä
Toronto. ^ Siksi e t t ä Yhdysvallois­ta
diunpataanCanadaan halpoja säh-k
ö t a r p e l t a . on työläisiä vähennetty
General Electricin tehtaalta Toron­tossa.
Kahdisn viikon aikana on
Ward St. tehtaasta vähennetty noin
200 työläistä. • •
TORONTOSSA CANADAN
K O R K E I M M A T VUOKRAT i
Tpronto. — Tällä hetkellä on To­rontossa
asuntojen vuokrat korkeimr
mat Canadassa. Keskinkertainen
kuukausivuokra on $51.00.
aika merkitsee sitä, että vapaus on
lähellä."
Juhlatervehdys!
Timmins Steam
Bath
; Puhelin 695
56 Aigonquin Blyd. E.
Timmins, Ontario
Juhlatervehdys!
HAUTAANTOIMISTÖ
21 Elm St. S.
: Timmins, Ontario. '
TYÖNPÄIVÄN TERVEHDYS!
KAIKKI TYÖ TAATAAN.—25 VUODEN KOKEMUS
242 Pine St. s. .. • : : Puhelin 490 , Timmins, Ontario
TYÖNPÄiVÄN TERVEHDYS! J Ö H N E
SAVUSTETTUJA LIHOJA
154 Algon<|uin Blvd. E . Tiinmins, Ontario
ulkoi
vieni
^ kului
Iniäisen.i
[TOittoinei
tuontia s
I Canad:
kana $2.:
moooef
Viime
Canadan
|toi5)pata
noden i
vain y.
Jolloin u:
edestä ei]
ttta.
Yhdeks
kaupalle
h, sanot
tssa. Ca
ITO oli kes
Eempl kui
ta Trlety ti
kilin vilm
Yksistä:
kiennin a
MBOden
}324,3()6,OC
[|360,400,OC
Puhe
lakko
II.C(
Ottawa.
Iti keskiv
British <
Ja Pedcra
of British
vittu ja l£
! Työdeps
Colunibiai
riita Gon
minut SO
mukaan j
on päästy
Alunper
tentin koi
maa ja kc
ma niille,
palvelukse
Tuomari
auksen n
korotetaar
»Ipn jäsen
täytyy olh
työäitosoj
loma täyd
velleille.
F^^^ MAN
MIESTEN, POIKIEN JA NAISTEN VAATETUSTA.
: MITTOJEN MUKAAN TEHTYJÄ PUKUJA.
Pääliike: 220 Pine St. s. Sivuliike: 12 Third Ave.
T I M M I N S . O ay T A R I O
JUHLATERVEHDYS
TYÖNPÄIVÄNÄ '
KAIKILLE
ASIAKKAILLEMME!
ja leipomotuotteita
PUHELIN 1875
190 TThird Avenue, Timmins, Ontario
ata asemaa. ..
: Peläten ijatkiivia paljastuksia hol­housneuvoston
avoimissa kokoi&sls-sa,
kiirehtivät siirtomaavaltojen e-dustaijat
päättämään, että vameri-heimon
valitus siirretään anomus-esltyskomlteaan.
^voidakseen siellä
ka&essa hiljaisuudessa tehdä siirto­maa-
asuttajille mieleisen päätöksen.
Neuvostoliiton edustaja «vaati va­meri-
heimon anomusesi^ksen tutki­mista
holhousneuvoston avoimissa
kokouksissa Ja äänesti sen komiteaan
siirtämistä vastaan.
Soittakaa
kun tarvitsette
K A R J A L L E w S I O I L L E J A K A N O I L LE
TäydeUinen varasto
aina käsiUä
57 Commercial Ave. Puhelin 337 Timmins, Ontario
I ' 1 • Km.
Hamlftoi
l^kunnan
fatkaistav;
fyyskuun :
aiäärä on
vuot
•Alkeis- ,
6PPila:den
Viscount
'•mpittauti
l^inmitä
»O oppiiaj
""«n ilmoit
Kun Roi
hvan vuoc
haavahan
I pyitä VJ
Pritish
V>ncouv(
poikansa k
•"'«aan 15
''«iköt-ma
•ombian v
**anut hii
^«aneripi
26 mets
Ivntarioj
Toronto.
I^ävirastostj
että o
Petsäpaloa
r^äJatkuv,
|**PaIovaara it».
.Suurin JT
5:6'''