Vapaus, August 28, 1952

              tm
t i
Sivu 2 Lauantaina, elokuun 30 pnä-^aturday, August 30,1952
Cttgaa jtf Bteniflh C a n a^
talälsbed 1707; e, 1017. iUiUiorlzed
es eeeond tlass vmail b7 the Post
Otlko Jk^faxtmeM^ O
QShed tttflco neeiel^
Slnii8<la]V a u l fiätiBi& tv Vapaus
paUttiihtiis Company Z M ^ at 100-102
Bfc Wv8uabaiy. Ont^ Canada.
Telephones: Snslness tXEBee 4>«SM.
EdiUolal Ota» 4-«m c aiänflj
EL Sub&l. EOUarVr. EUood. MaU
addrea»; SO»: @,iSiidlmrir^ Oatarto,
Advertising rates tQion appUcatlimu
Itanalatton free of ctoge. -
.Candia«*a:'v^s t^j^^vlt .W4'fek.^S/r9
Suomessa: i tk. &S0 0 kk. 4.75
m» . viii''
i i i
p i i i
— Työnpäivän takia Vapaus ei ilmesty tiistaina, syyskuun 2 pnä.
NLm uusi 5-v. suunnift^pbna
Neuvostoliitossa äskettäin julkais^ ohje uuden viisivuotissuun­nitelman
toteuttamiseksi osoittaa, että Neuvostoliitto suunnittelee jät-
;: tiläismäistä tuotannon laajentamista lähimmän 3>^ vuoden aik^ia
\(snunnitelmaa on jo toteutettu noin 20 kk.)
T a ^ viisivuotissuunnitelma, jonka tarkoituksena on kohottaa
teoHisuustuojtantoa viiden vuoden aikana noin 70 prosentilla, on saa- -
v n u t suurta huomiota kautta maailman -e- ei vain työtätekevien pii-tahkoon
Toronton Globe and Mailin elokuun 25 pnä julkaisenia
;; tava toimituskirjoitus, missä kysytään "Mitä on tapahtunut?" Lai­natkaamme
väJiän Glohesta:
."Mitä on tapahtunut Pohjois-Amerikan järjestelmälle--^ m i n l^
tavoitteena oli se, että saatetaan y M enemmän tavaroita yhä laa^
mflle joukoille . . . Mitä on tapahtunut järjestelmälle, joka oikein
tat'väarin, mutta pääasiassa oikein, pani tuotannon kaiken muun ylä-
, puolelle?
. "Näyttää siltä, että se on muuttanut Venäjälle . . . (Viisrvuotis-
' suunnitelman) <Keskeisenä tavoitteena on tuotannon kohottaminen
70 prosentilla siitä missä se oli v. 1950 . , . Maatalouden tuottavair
y^^^iS; teeollisuudeh SO ja rakerihustebllisuu-den.
55 prosentilla."
Myönnettyään sen tosiasian, että uuden viisivuotissuunnitelman
? k hyvinvoinnin hyväksi lihatuo-
' tantoa 98 prosentilla, voituotantoa 72 prosentilla j.n.e. iGlobe sa­noo,
että Neuvostoliiton kansalaisilla ;on toivoa^ hintojen alenemises-jestelmällisesti
alentamaan ja työläisten todellisuuspalkkoja :korotta-maan
! Osoitettuaan uudelleen, että hintojen alentamihehjä tuotannon
lisääihinen oli ennen Pohjois-Amerikan tavoitteena — muttei näytä
olevan enää — Globe and Mail kysyy uudelleen toimituskirjoitukT
sensa lopussa: ^"M-tä on tapahtunut?" ^ • • .
Jos luomme välillä pikasilmäyksenkapitalistise(Bn maailmaan,
mukaanlukien sen sydämeen Yhdysvaltoihin, niin kiertämätön tosi­asia
on, että'sieltä kurkistelee uiiden pulakaudeh^^^ pi-f;
on "ylituotannon" takia vähennetty lukuisissa ka­pitalistisissa
mäissä
pmittaista työttömyyttä. YK:n tilastotiedot osoittavat, että
listiniäiden tuotannossa on hjavä
tää. Yhdysvaltain tuo ei lisääntynyt enää vuonna 195^, Vaan
; fi)^li ««Miallaan jä täm se oli jo yhtä pro-
^ seioitiaideni
Väestön elintason yleistä heikkenemistä kuvaa erelitymättömälla
'tavalla niyös i^^
Jastot; vähittäin
; t % i ^ m nvukaanlukien Yhdysvalloissa^ p
laan uuden inflaatioaallon mahdollisuutta, mikä edelleen, huonontaisi
tilannetta pitkän päälle." ' ' / ^ ^ ^ ^^
^^^^^^: 1^ -joka on lisäimyt ^kaikin
- mahdollisin keinoin tuotantoaan sodati: edellä j a varsinko
keen, aikoo näin valtavasti lisätä t
son korottamiseksi^ niin ei ole lainkaan ihme vaikka porvaritkin ky-
; 'syvät Globen lailla, että "mitä on tapahtunut?" Ä > -
Tilastotiedot eivät liene kaikkein helpommin "sulatettavia",
mutta ottakaamme kuitenkin joitakin esimerkkejä N L : h viisivuotis­suunnitelmasta.
Sen tarkoituksena on kohottaa harkkqraudan tuo­tantoako
prosenttia, teräksen 62 ja öljyn 85 prosenttia. Sähkövoi­man
tuotanto lisääntyy 2.3 kertaisesti ja höyrykattilain 2.7 kertai-
, sesti. Autojen 20 prosenttia, traktorien 84,.mineraalipitoisten lannok-keiden
88 ja keinokumin 82 prosenttia. Semientin tuotantoa lisätään ^
.2.2 kertaisesti ja hetikohtaisesti kansan hyvinvoisdön vaikuttavain
tuotteiden lisäystä on .suunniteltu mm. seuraavasti: puuvillatuottei-den
6,1 pirosenttia, villatuotteiden 54, nahkajalkineiden 55, sokerin 92,
lihan 92, kalan 58, voin 72 ja kasviöljyn 77 prosentilla samalla kun
kannutavarain tuotantoa lisätään 2.1 kertaisesti.
' Nämä prosenttiluvut yleistuotannosta ahtavat jq melko selrän
kuvan Neuvostoliiton tuotannon valtavasta kasvusta. .-Mutta tämä
näkemys tulee ehkä vieläkin lähemmäksi jos huomioimine sen,.että
tämän viisrvuotissuunnifelman aikana on tarkoitus rakentaa 105,000,-
ÖOO neliömetriä eli 180,000,000 neliöjaardia uusia asuntorakennuksia
— Yksi uusi koti jokaista nyt käytännössä olevaa kotia; kohden! r—'
ellei oteta huomioon sitä toflseikkaa, että asunnotkin tulevat sosia­lismin
rakennustyön yhteydessä väljemmiksi.
Mitä tällainen jättiläismäinen rakennussuunnitelma tarkoittaa,
se oh helposti käsitettävissä. Samoin se, että rakennusteollisuus an­taa
aivan loppumattomasti työtä myös rakennustarpeita tuottaville
teollisuuksille.
Vaikka yleisenä tavoitteena tuntuu olevan se, että uudet ja suu-let
teollisuuslaitokset rakennetaan mahdollisimman lähelle raaka-aine-
- lähteitä, että säästytään raskaan raaka-ainetavarah pitkiltä kulje­tuksilta
j a vapautetaan rautatiet ja muut transporttilaitokset muihin
tehtäviin, niin tämä tuotannon valtaya kasvu ja yleinen vaurastumi­nen
näkyy selvästi myös siitä, että rautateiden rahtitavarakuljetus l i ­sääntyy
35—40 prosentilla, jokitranspprttilaitoksen rahtitavaran kul­jetus
7S—80 prosentilla, merilaiyojen rahtitavaran kuljetus SS—60
prosientilla ja kuorma-autoilla ktiljetettäva tavara 80^85 prosentilla.
Kun tuotantolaitosten yksityisomistus on poistettu ja tuotanto­laitokset
palautettu kansan yhteiseen käytöön, niin silloin loppuu
työttömyys ja "ylituotanto" sekä avautuu rajattomat kehitysmah­dollisuudet
ennenkuulumattomaan vaurauteen ja hyvinvointiin.
Tämä ön se, mitä on sekä tapahtunut että tapahtuu nyt aivan
silmiemme edessä!
S h a i ^ a i a s a kolKxnitui äskettäin
n o i n 100,000 asukasta torille t o i m i ­maan
l a u t a k u n t a n a kuulustelussa, j o ­k
a koski eräitä K a n s a n a r m e i j a n u p ­seereita
Ja s o t i l a i t a.
lepytettyjen m i e s t e n s a n o t t i i n m e n ­neen
porttolaan pian sen Jälkeen
k u n vapauttaja-armeija oU m a r s s i ­n
u t kaupunkiin. S e «n yakava syy­tös
njÄäi\^B K i i n a s s a , v a r s i n k in
s i l l o i n • k i i i h se' kbskee vapausarmei-j
a n miehiä; - sUlä K i i n a n nykyisen
fiallitukseh' kannan mukaan p r p s t l -
t u o i n t i ei Väin' o r j u u t a naisia, j o t ka
yhteiskDnta'on pakoittanut mjrymään
itseään, vaan samalla tekee niiehen
äsälliseksf naisen a l e n n u s t i l a a n . ..
BIköksen tehneet sotilaat j a upseerit
^ r o i e i t i i h sen jälkeen k u n h e olivat
tutuiiistaneet r i k o k s e n s a . ..
V «Itmä m e r k i l l i n e n tapaus tulee m i e ­l
e en kun luemme New Y o r k i h l e h ­distä
laajoja selostuksia paljastuk­s
i s t a , kuinka loistava " h u v i t t e l u "r
systeemi toimii New Y o r k i s s a järjes­täen
naisia . vieraileville ostajille,
kauppamatkustajille. Sanomalehdistö
suorastaan nuolaisee huuliaan näi­den
paljastusten Johdosta, sillä s i i ^ .
saadaan houkuttelevia otsikkoja,
j o i s t a oh apua lehden myynnille. Mut?-
t a lehdistö tarkasti pidättyy m a i ­nitsemasta
mitään y h t e l s k u h n a l l i s i s -
tsk syistä, Jotka aiheuttavat pröstitu-omtia.
JEikä se heitä mitään l i ^ a sr
tetta~ p o l i i s i k u n n a l l e . J o k a t a h a l l i s e s ­ti
salailee korkeimpien p r o s t l t u u t t l -
h a n k k i j a i n mmiä. N a i s t e n nimiä mai­n
i t a a n nmsaaati, m u t t a varakkaiden
miesten nimiä salataan ikäänkuin
yhteisestä sopimuksesta.
•Prostitutionia aiheuttaa nykyisessa
yhteiskunnassa köyhyys j a v o i t t o i l u.
N a i s t e n köyhyys Ja voitonteko hel-dän
ruumillaan toimivat yhdessä..
Vapaassa maailmassa — sosialistises­s
a j a kansandemokraattisissa maissa
— prostitution o n joko poistettu t a i
sitä hellittömästi poistetaan..;.
Tiyämies-Eteenpäm.
snrNcaiENiN P O L I T I I K K A
H i t l e r i n fasismin «valtaannousu
Saksassa merkitsi fasistisen hyök­käyksen
vaaraa, e l v a i n Neuvostolii­tolle
vaan k a i k i l l e 'Sturoopan. kansoille.
J o t t a taistelussa faisismin vaaraa vas­taan
v a l t a i s i n käyttää j y v ä k s i k a i k ki
mahdollisuudet. Neuvostoliitto • t u l i
vuonna 1934 mukaan JS^nsaihliittoon.
•Neuvostoliiton p o l i t i i k k a o l i "kolläc-tUvIsen
t u r v a l l i s u u d e n " p o l i t i i k k a a , s e
perustui siihen, että k a i k k i a fasistisia^
hyökkäyksiä, missä tahansa ne t a -
p a h t u i v a t k i n , vastaan asetettaisiin
k a i k k i e n rauhasta Ja demokratiasta
kiinnostuneiden /valtojen . yhteiset
t o r j u n t a voimat, y-:'^^','';^^}-
M u t t a länsivallat harjoittivat t o i ­senlaista
p o l i t i i k k a a.
K u n M u s s o l i n i vuonna 1835 hyök-
:^|tsi Abessinian, •jCansainljttpn erään
jäsenvaltion k l m p p u i m , niin Neuvos-tojtutto
v a a t i Jyrkkiä yhteisiä, toimen­piteitä
Italian f a s i s m i a vastaan. Län-slyaltojen
heikko j a "horjuva asenne
teki k u i t e n k i n M u s s o l i n i l l e m a h d o l l i -
i e k ^ Abessinian valtaanilsen. K u n
Are^ttcpn fasismi vuonna 1936 Saksan
J a 2ta,iian tukemana käyjl . ^ p a n j an
tasavallan kimppuim,- k u r i s t i v a t län­s
i v a l l a t "puuttumattomuuspolittikal-l
a a n " E s p a n j a n tasavallan, " J a vain
Neuvostoliitto a-itoi apuaan Espanjan
.demokratialle. K u n H i t l e r - S a k sa
mlie^;tti Itävallan vuonna' 1938, n i in
iwertai$iiiift^
Hamilton. — . ' P a l k k o j e n j a eläkkei­den'
yhdenvertalstuttanilstia U S A :n
vastaavan alan työläisten kanssa,
vaativat' Firestonen kumityölkiset.
j o t k a ovat olleet lakossa jo y l i 12
v i i k k o a . :
laaksolaisten päävaatimiiksena on
l^iop .kuukausi eläke j a . t u n t i p a l k k o ­j
e n korottaminen 12 sentillä.. Amos­k
i n vaaditaan puolitoista aikaa l a u -
antaiiy&itä, n y k y a i k a i s i a tytJhupneHa
j a kesäloman paremmin järjestämis­tä.
Lakkolaiset ovat saaneet voima­k
a s t a tukea sähköttyöiäbten uniolta,
terästyölälsUtä j a useUta kumityö-läistett
unicm osastoiltia. Neuvottelut
oyat edelleen käynnissä j a i l m o i t e ­taan,
i^iiden jossakin .määrin "edisty-
.neen". , •^^^'-'r'
8*000 lakossa
AtoihitöhtaäUa
Kentuckyssa
Padncab, K y . — H u o l i i n a t t a k a n ­sainvälisien
uniovirkailijoidensa v a ­rotuksista
: ovat' i l ( E L : n karpenterit |
j a koneidetia^nta<Jat Järjestäneet
l a k k o v a r t i j a k e t j u n toista tuhatta m i l ­joonaa
dollaria m a k s a v a n atomisen
energian yalinistusteiitäah r a k e n n u k'
sille täällä. Lakkqutuminen a l k o i p u t -
kltyöläisten keskuudessa Ja v i r a l l i s en
arvion, m u k a a n im lakossa 8,000 työ­läistä,
; .••
' Karpenterlen union y l i n johto on
M . A , «utohesonin ^liettämän säh­keen
muodossa varottanut l a k k o u t u -
misesta paikallisen uhiolokaalin l u ­p
a k i r j a n menettämisen uhalla. T y ö -
iläisiä vtuftaan .on^.tehty punaisuus-syytöksiä
j a siitä'suoritetaan t u t k i ­mus.
NeuyostoUittq o l i ainoa valtio, joka ei
tunnustanut tätä .miehitystä, .
Kim H i t l e r - S a k s a sitten .uhkasi
^fihekkp^oyakiaa, Neuvostoliitto se­l
i t t i .olevansa valmis k a i k i n ' voimin
^idEejinaan TsheJ^oslpvakian,, tasaval­taa.
Mutta E n g l a n n i n pääministeri
Chamlberlaiu j a R a n s k a n pääministe­r
i Daladier lensivät syyskuussa 1932
H i t l e r i n Ja . M u s s o l i n i n luo Mynche-n
i i n paloittelemaan , Tshekkoslova­k
i a a , j o k a o l i S a k s a n f a s i s m i n - D r a ng
nach Östen" (pyrkimys itään) - p o l i ­t
i i k a n t.eilä. , ' M y n c h e n i n päarqäärä-hä
o l i työntää. Venäjä pois Euroopas­t
a " , sianoi k e n r a a l i Ke]|el Nyrnbergin
sotarikolllsoikeudenkäynnlssä.
ftanskalaisten ja englantilaisten
imperialistien politiikan perustana
o l i niiden kanssa k i l p a i l e v a n saksa­laisen
i m p e r i a l i s m i n johtaminen Neu­vostoliittoa
vastaan. Maaliskuussa
1939 S t a l i n sanoi tästä politiikasta,
että sen päämääränä oU " o l l a estä­mättä..
. Saksaa puuttumasta Euroo­pan
asioihin j a joutumasta sotaan
Neuyostoliittoa yastaan, antaa. Icälk-
KIRJOITTANUT LEOPOLD SPIRA
SDiui osa tjÖTäestöst^ tietää, että Jnnri NenvostolUtto kävi Job-donmnfcarata
talstelna fasiami» vastaan; kun taas läntiset fmperia-
' . l i ^ l t ^ b i u j t i i^
aeen Neuyp9tolJlton,08|intto talslrtns» laatoita yastaan Ja antaak­seen
JälMkajteeh hyvttyrtp BahHalatsfp festoaiin Mbrtttliaisille ja l a n s . l
rkalalsUle^^ystäyilte ai^iialiden^^ potttiikot yhä
edelleen .:flakun Js NenvostoUiton välillä elokuussa 1939• sohnittnun ^
hyöftkäämattamyyssoptonkseen Ja sanWatrmyös NenvostolUtto' oU
. ;flU8 s o t k i t ^ t ^^
fasismi-.ovat yksi ja sama ada. ^V:.':•^:;^
' SaksM ja NeotvostoIUtpn hyökkäämättömyyssophnosel -kaiten.^;
kaan öle millään Uvbln '^hämärä kohta" MOvcstopolitUkan bisto-riassa.'
Se loi polUttbenpe^ostan fasismista saavutettavalle voitol­le.
]tf otta byökkäaniättömyyssojpto joyps. kuten ChurcblU on
'sanonut eräässä sotamnlstelmassaai^ ja tanska-
.laisen ulkopolitiikan monien vuosien alkana.sUhen mennessä teke­mistä
laiminlyönneistä". Ja näiden kohtaK^kalden laiminlyöntien
polspyybklnilsekd on nälbln päiviin saakka parjattu NeuvostoIUon
\ vuonna 1939 barjoittainaa politiikkaa.
s i t en mitä k e h h o i m m a l l a t a v a l l a koh­t
i p a h i n t a k a i k i s t a sodiste. n i u i s i l ­l
o i n se e i ole a n s a i n n u t sitä J a l o m i e ­lisyyttä,
j o l l a sen k o t i m a a n ' ihmiset
ovat sitä kohdelleet.*» . •
C h a m b e r l a i n i n ' sabotaashi Neuvos­t
o l i i t o n kanssa suoritettavia neuvotv
t e l u j a k o h t a a n i l m e n i myös siinä, e t ­tä
hän e i lähettänyt Moskovaan k e ­tään
ministeriä .vaan ainoastaan e-rään
E n g l a n n i n ulkoasiainmihisterlön
alempiarvoisen yirkamiehien.
: Toukokuun lopussa 1939 Chamber-l
a t a iehdotti neuvostohallitukselle, e t ­tä
tämä t a k a i s i Puolan, Bomanian,
' K r e i k a n , B e l g i a n j a T u r k h a t u r v a l l i ­suuden.
Saksan hyökätessä näihin
m a i h i n ' ' neuvostohallitus sitoutuisi
J u l i s t a m a a n S a k s a l l e sodan. Sitä vas­toin
E n g l a n n i n h a l l i t u s kieltäytyi t a ­kaamasta
. L a t v i a n , L i e t t u a n , Eeestin
Ja Suomen turvallisuutta. Saksan
fasistit Olisivat voineet. näiden m a i ­den
kautta hyökätä v a i n Neuvosto-itähäh,
s a l a v i h k a a , antaa' niidefh h e i ­kentää..
J a n ä ä ^
sitten k u n ne ovat tarpeeksi heikenty­neet,
astua näyttämölle tuorein voi­min,
esiintyä t l e t e i ^ n " r a u l i a n n i ­messä"
j a s a n e l l a omat ehtonsa hei­kentyneille
sodan osanottajille." .
f.
Ei ole varaa lisätä
Bariisi. — " B a n s k a n 18 k k . asevel-voUisuusaika
on tarpeeksi. Mitä
R a n s k a .tulee tekemään 3 tulevan
vuoden aikana r i i p p u u kokonaan r a -
hatilantieesta. s i i h e n kuuluen I I S A :n
a p u " . Näin vastasi B a n s k a n h a l l i ­tuksen
puhemies >XISA:h asevelvolli­suuden
pidentämisvaatimukseen.
syrrtTÄVÄT S A K S A L A I S T A
VAKpILUTOnUNNASTA
Berliini. — Yhdysvaltain v i r a n o ­maiset
ovat vanginneet saksalaisen
paroonin Gero .von Q a l e r a n , syyttäen
häntä - v a k o i l u s t a .Neuvostoliiton' h y ­väksi,-
" : " ' '
E N , G L A N N I N J A N E U V O S T
L I I T O N N E U V Q T T E L UT
C t i a m b e r l a i n i n politiikka -1 - Joutui
vaikeuksiin, koska H i t l e r - S a k s a o li
Itävallan j a Tshekkoslovakian mie­hityksen
avulla t u l l u t l i i a n (voimak­k
a a k s i . Sitä paitsi vaativat E n g ­l
a n n i n Ja B a n s k a n kansat yhä v o i ­makkaammin
lujaa fasisminvastais-t
a p o l i t i i k k a a . E n g l a n n i n Ja B a n s k an
hallitukset a l o i t t i y a t s i l l o in neuvotte­lut;
iNquvostoliitoh kanssa. " E i ^ l a n ti
tahtoo varustelun j a l i i t t o l a i s t en a -
v u l l a tulla voimakkaaksi j a akselin
kanssa tasavertaiseksi, mutta se h a ­luaa
samalla neuvottelutietä •pyrkiä
sovintoon Saksan kanssa", k i r j o i t ti
nälh.h a i k o i h i n Saksan Ix)ntoon-lä-hettlläs
p i r k s e n . ,
E n g l a n n i n h a l l i t u s viivytteli neu­votteluja
yhä pitempään. Työväen­puolueen
Johtaja Attlee esitti touko­k
u u n 2 päivänä 1939 parlamentissa
h a l l i t u k s e l le seuraavan vaativan K;
symyksjän: "Tietääkö pääministei
että Neuvostoliiton kanssa käytävien
neuvottelujen aivan l i i a n hidas k u l ­k
u huolestuttaa monia ihmisiä,~-jotka
tuntevat, että h a l l i t u s ei ole k i i r e h t i ­nyt
niitä siten, k u i n sen pitäisi?;?
Toukokuun 19 päivänä j u l i s t i <Lloyd
George, ensimmäisen maailmansodan
aikainen E n g l a n n i n liberaalinen pää­m
i n i s t e r i parlamentissa hallituksen
p e n k k e i h i n päin kääntyen: " S e t a r ­vitsee
Neuvostoliittoa, mutta se el
tahdo l i i t t o a sen kanssa." J a Jo a i ­kaisemmin,
maaliskuun 27 päivänä,
o l i C h u r c h i l l , j o k a s i l l o in oli opposi­tiossa,
seiittänyt syyttävästi: /
" J o s hänen majesteettinsa h a l l i t u s,
j o k a on laiminlyönyt, maamme p u o -
•lusfussysteemin.. luovuttanut Tshek­koslovakian
kaikkine sen sotapoten-tiaalejneen
ja lopuksi sitoutunut
puolustamaan Puolaa Ja Romanfaa,
nyt torjuu j a sysää syrjään ,'yenäjäh
yäittämättömän avtm johtaen meitä
K i i s t a P e r s i a n ' (Iranm) öljystä on
j o muutamia vuosia ollut päiväjär­jestyksessä,
m u t t a m i l l a i s i s t a arvois­t
a siinä l o p p u j e n lopiUcsi o n o l l u t ' k y ­symys,
siltä o n täyallineh k a n s a l a i -.
n e n Jäänyt epätietoiseksi. P o r v a r i s ­t
o n lehdet eivät mielellään puhU
.näistä asioista j a soslaildemokraatit-k
i n ovat vaienneet, koska k i i s t a n toi­sena
osapuolena sen alkuvaiheissa o l i
sosialidemokraattmen hallitus, k a i ­kesta
huoUmattä olkelstososlalidemö-
Icraatit ovat hieman kainostelleet.
Siitä ehkä saa selityksensä seUn,
että E n g l a n n i n b.allitus' a l u k s i e i o l ­l
u t tietävinään koko asiasta, v a an
jätti s r a - ö i j y - y h t i ö n - hoidettavaksi,
v a i k k a hallitiiis omistl.53%>ösakepää-q
m ^ a i •:Nytt^bnnln. ön ' k u i t e p k ln
intidysyalti^en
Henay P . Q r a d y . h y y i n suoraan ja
peittelen^ttä paljastanut m i l l a i s i s ta
summista on o l l u t kysymys, ijhgläh-n
l n ; J a Persian" k i i s t a el nimittäin
ole mitään m u u t a k u i n tavanomainen
t a i s t e l u mammonasta, Jota .ön . y r i t e t ­t
y verhota ties' Äänaisilla s ^ län­s
i m a i s e l l a sivistykselik,. kommunis-min-
TvastustamisÄUaf,juriidisUlai ja
s o t U a a l i l s i i l a näkäc(di<UuC^
m e m a i n l t u t varmasti ovat painaneet
vaa'assa. paljon. Y h d y s y a l l a t o n P e r ­s
i a s s a k i n esiintynyt E n g l a h n i h ' k i l ­p
a i l i j a n a j a - p o l i i t t i s e s t a l i i t t o l a i s u u ­desta
huolimatta sen edustajat eivät
h a i k a i l e sanoa Englannista etältä
alastomia totuiiksia. ^ ,.
H e n r y P . G r a d y n mukaan asla on
h y v i n yksinkertainen. A n g l o - I r a n l an
. O i l .Company s a i vuonna 1950 netto­voittoa
toiminnastaan Persiassa ei
enemmän eikä vähemmän' k u i n 100
m l l j . puntaa, mikä summa nykyisen
k u r s s i n m u k a a n suomenmarkoissa t e ­kee
n o i n 80 m i l j a r d i a , siis puolet va^-
tlommie budjetista. Tuo e i ole m^Eään
p i k k u v o i t t o yhden (firman jkontoli^,
olkoonkin, ett^ yhtiö omisti A b a d a -
n l s s a m a a i l m a n suurimman .öljypuh-d
l s t a m b h ! ' V o i t o s t a sai P e r s i a n h a l l i ­tus
15%, eMcä lähes 15 m i l j . puntaa.
H e i n ^ u l C s s a v. 1 9 ^ tehdyn sopimuk­sen
mukaan olisi maksu noussut n .
"^rr^O ' m i l j o o n a a n puntaan. K a n s a l ­l
i n e n ' l i i k e pääministeri Mossadekin
j o h d o l l a onnistui kuitenkin s i l l om
j a myöhenunin estää sopimuksen h y ­väksymisen.
Sensijaan kansalliset
voimat vaativat j a toteuttivat ölJ3Qa
kansallistamisen. ^
Tämä vaatimus on h y v i n ymmär­rettävä
k u n otetaan huomioOn että
P e r s i a n h a l l l t i i k s e n öljytulot kaikes­t
a h u o l i m a t t a tekivät 40% v a l t i o n t u -
loista. J o s sopimus Olisi hyväksytty,
s i l l o i s e t ' y a l t i o n m e n o t olisi v o i t u s u u -
r i n - p i h i t e l a peittää j y y t u l o U l a : Suut­t
a 2 / 3 , o l i s i e d e l l e e i ^ n virrannuli
;En€flannin: •holyeihin J a e n g l a n t i l a i s ­t
e n t a s k u i h i n . J a P e r s i a olisi voinut
n e l i n k e r t a i s t a a ' <vaitiohtulohsa y k s i n ­omaan
öljystä saaduilla v o i t t o t u l o i l -
lä! Jokainen, ymmärtää, mikä val­tava
merkitys tällä tulonlisäyksellä
olisi o l l u t P e r s i a n kaltaisessa t a k a p a ­juisessa
maassa. P e r s i a n . k a n s a l l i s et
j a edistykselliset voimat toivovat 11-
m e ^ e s t l j k a n s a l l i s t a m i s e n avulla v o i ­vansa
a l o i t t a a uuden taloudellisen,
sivisbykseillsen j a yaitioULsen k e h i t y s ­vaiheen.
.
'Englanti e i ole vieläkään taipunut.
Se sabotoi, edelleenkin j a v a i k e u t t aa
P e r s i a n öljytuotantoa j a öljynmyyn­tiä.
E n g l a n t i e i ole voinut saada m a a ­i
l m a a ^ V a k u U t e t ^ sUtä, että sillä
olisi piemntäkään oikeutta vastus­t
a a öljyn kansalUstamlste. öljyhän
v i r t a a ' P e r s i a n rmaaperästä j a tämä
maa k u u l u u tiettäväni P e r s i a n k a n ­salle.
K u v i t e l k a a , hyvät l u k i j a t , että
P e r s i a o l i s i omistanut eriiiäisiä eng­l
a n t i l a i s i a h i i l i k a i v o k s i a j a > uhannut
h e r r a A t t l e e t a sotajoukoilla silloin
jcun kaivosten kansallistaminen t o ­t
e u t e t t i i n ! Voimme sielumme. s i i m i l -
iä nähdä Ja k u u l l a niitä loukatun
m o r a a l i n pasmmantörähdyksiä, Joi-
.lUttoon. Ja länsivaltojen hallitukset
otislvat vtäUöin olleet vapaita . k a i k i sr
t a velvoituksista. Vieläpä C h i u r c h i l l -
k l n s e l i t t i ; tällöm: "Venäläisten v a a.
timus,.että nämä v a l t i o t o t e t a a n mu=^
k a a n kolmen. v a l l a n : takuusopimuk^
seen, o h h y v i n perusteltu. O l i s i mie­letöntä,
jos r a u h a n linnoituksessa o-l
i s l halkeamp.? -ft-^cT'^
Eikä siinä'kyllin. Puolan halUtus,
Jonka tufvallifuus neuyostohallit!ik-sen
p i t i . ' t a a t a , ' : t o r j u i r ^ g l a n n l n ja
B a h s k i h • h a i u t u i ^ n ' t d l i n e k s l a n n o s ta
k a i k e n Neuvostoliiton, avun. Puolan
Moskovan-läheettiläs Grzibowsld se­l
i t t i ; r a t k a i s e v a s t i : ; - " P i i o l a e i pidä
mahdollisena solmia - avuhantosopi-m
i i s t a Neuvostoliiton kanssa." P u o ­l
a n ulkoasiainministeri iBeck antoi
sänianlaiseh selityksen. Oli selvää,
että C h a m b e r l a i n j a p a l a d i e r j a t k o ir
vat p o l i t i i k k a a n s a Saksan j a Neuvos­t
o l i i t o n saattamiseksi sotaan toisiaan
vastaan.; '.z'^:-...
Kesäkuim 29 päivänä 1939 Shdanov
esitti e r ä ä s ^ ^Pravdassa julkaistussa
a r t i k k e l i s s a Neuvostoliiton. kokemuk­set
neuvotteluista E n g l a n n i n j a R a n s ­k
a n h a l l i t u s t e n kanssa seuraavasti:
" E n g l a n t i l a i s e t J a ranskalaiset e i ­vät
halua Neuvostoliiton kanssa m i ­tään
sellaista sopimusta, joka perus­t
u i s i yhdenvertaisuuteen ja vasta­vuoroisuuteen,
vaikka h e j o k a päivä
Vannovat, että myös h e k a n n a t t a v at
'yhdenvertaisuutta', vaan sopimusta,
j o k a tuomitsisi Neuvostoliiton rengin
osaan, j o k a k a n t a i s i .velvoitusten koko
t a a k a n harteillaan. Mikään maa,
j o l l a on itsekunnioitusta, ei k u i t e n ­k
a a n voi suostua tällaiseen sopimukr.
seen, ellei se 'halua o l l a sellaisten I h ­misten
tahdoton työväline, j o t k a p i ­tävät
parempana antaa toisten poi­m
i a heille kastanjat tulesta. Vielä
vähemmän yol sellaiseen sopimukseen
suostua Neuvostoliitto, johk^ voima,
m a h t i j a arvo tunnetaan k a i k k i a l la
maailmassa." \
Tämä Shdanovin a r t i k k e l i o l i v a k a ­va
muistutus länsimaiden i m p e r i a l i s ­teille.
Nämä jatkoivat k u i t e n k i n s i i ­henastista
politiikkaansa.
J a t k u u .
ViEIÄ K ^ B A N ' . . *
E l Pasasta Umolietaar ^
vuotias putkfamesfiS
mennyt 1 7 . kerran ävioliL,
häneltä tiedusteltiin
saattanut olla niin S
avioliitossa, sanoiisnlhjS
•Minkä minä sille ttSSi
n u l l a on vetovoimaa. naSta
MELKO VABMi
T u o m a r i : "Oletko sinä w -
tämä mies o l i juovuksissa b
titte -hänet.» .-"^ta
Poliisi:-^Kyllä, teidän b i le
suutenne., Hänellä oli S
t i h j ä . mandoliinin kotelo jT
k u u t i menevänsä kotiin wi
sitä gramofonilla.
?5
TORO
SPRUi
COBÄ
KIRKl
TIMM
SO. P
TIMM
BEAV:
NIPIG
SUDB"
BroM:
Seni
lisis]
Amerikkalaiset .'
ovat takavarikoineet
Japanista jalokiviä
: Tokio. — Sendain maaiii
.tus - itedoittäa, että kaksi i .
l a i s t a upseeria on vienyt vii
000 edestä jalokiviä ja pUtij^
t i o n kassakaapista • miehityä
na. / '•
' ..Valtion Virkailijat ti^ottatai^^Kir'''^"*
t a sen: jälkeen kun lainlaat
r y h t y i kysymyksen johdosta I _
lemaän. Hallituksen virkailija,
döttavat, että lokakuun 23 p M
dysvaltain päälUkkö takavarito,'
l o a platinaa, 15 timanttia ja
lankaa. Myöskin takavarikoi:
k a l a i n e n armeijan kapteeni i
22; platinan valupannua. K
tästä on jätetty Sendäin haliii
k u i t t i .
U N K A R I J A I N D O N E E S IA
K A U P P A N E U V O T T E L U I S S A •
J a k a r a t a . — Tänne o n saapunut
TJnhÄrista seitsenhenkinen edustajisto
neuvottelemaan uudesta kauppasopi­muksesta.
,.• ^/ \,
Sadbury
Sanlt SI
Port Ar
Nolalu,
Intolä, (
gaminis
»ort Art
lault St
wonto,
fain moinen ennerikuiiluinaton .,mer.
nettely olisi antanut a&een'kautta
koko vapaamielisen Ja sosialidemo­k
r a a t t i s e n m a a i to
. E n g l a n t i el l o p p u j e n lopuksi u s k a l ­tanut
lähettää sotaväkeä kuten s i l -
h e n a i k a a n , ' j o l i o h i nämä; öljyalueet
a n a s t e t t i i n . S y y tähän pidättyväisyy-teen
on i l m e i n e i i : . N e u v o s t o l i i t o n o i ­keus
sellaisessa; tapauksessa lähettää,
joukkoja Persiaan 'suojaamaan oike­u
k s i a a n / P e r s i a Wa,välillisesti kiittää
i f e u v o s t o l i i t t o a siitä, että se k a n s a l ­listaessaan
öljyhsä o n välttynyt j o u ­tumasta
sptilaailiseen selkkaukseen
E n g l a n n i n kanssa. M u t t a labourpuo-lueeh
historiassa ei tämä selkkaus
ole mikään kaunis lehti. Sensijaan
että F j i g l a n n i n ; h a l l i t u s olisi tuke­nut
P e r s i a n k a n s a l l i s i a v o i m i a n i i ­den
.pyrkiessä ottamaan ' ö l j yn v a l ­t
i o n h a l t u u n , se t e l u parhaarisa k a n -
sällistuttamiseh eitämiseksi. Onneksi
sen voimat olivat: l i i a n pienet estä­mään
tätä huomattavaa edistyksen
askelta. Näyttää siltä, että kehitys
eräissä vtäpaiiksissa kulkee sosialide-.
mokraattlseen suuntaan sosialidono-ki^
aattisteh- puolueiden vastustukses­ta
h u o l i m a t t a —; Jopa p o r v a r i l l i s t en
voimien a v u l l a ! — V a p a a Sana. H e l -
s i n k L ; . z
USA:n omistukset
Länsi-Saksassa
yli 3 miljardia
.- Moskova. — Keskinäisen tn
suuden hallinnon johtajan a
Ilmoitukseh mukaan esittää äi m
kalainen rahapääoma johtavaa L
use; 11a Länsi-Saksan teoilisutid
l o i l l a , v
Amerikkalaiset toiminimet ]
sityiset henkilöt,..kontroUoivat
500 Länsi-säksän ja Länjl-Be
liikelaitosta, joiden peruspääoa
kee y l i 3 miljardia dollaria. Bo
j a - P a r i i s i s s a solmitut soplmalu
moittäa teollisuuden harjoit
yhdistyksen puheenjohtaja iW
Greed, tarjoavat amerjklmlaiai
m i n i m i l l e Länsi-Saksassa te
mahdollisuudet, että niitä e
U S A :11a missään muussa n
Euroopassa.
Amiraali Kirk
uuteen virkaan
; Presidentti Truman on nSmiij
a m i r a a l i Kirkin,.entinen USAinj
kovan lähettilään, psykologisen I
tegian yiraston Johtajaksi.
Virasto johtaa psykologista soi
ahtaa ohjeita USA:n propaganf
m i l l e .
N y k y i s i n amiraali on huononi
sen amerikkalaisen Venäjin i l
j e n ' vapauttamisen komitean pil
j o h t a j a . Tämä komitea saa k l
varansa amerikkalaisilta l i i i al
tä j a on järjestetty JNeuvost(l
vastaisen propagandan, urtti|
j a sabotaasin kehittämiseksi
iräitä
SU
ilkkui I
j »näkuv
i Dkokuii
{inen
I yksi
issä iha
Kolmekymmentä on
kuollut unitautiin
Lausun
Jsaa suru
i ummun.
Alcorn
San Francisco. — Tämän
aikana on Califomiassa
henkUöä unitautiin. Elokuuni
o n tähän tautiin kuolevaisuasj
s u u r i i i . Vuoden aikana on otj
k a i k k i a a n 499 unitaudin tapau
dolttaa valtion terveyshuoltovi
L I.-.
Viina "lohduttajana"
^ Torontossa luennoimassa ollut Mount Vernonissa sijaitsevan Cqr- ^
neli Collegen filosofian professori tri Albion Roy K i p g varoitti kuuli­joitaan
erikoisesti 'iohdutustarkoituksessa" käytettäviä väkijuomia
vastaan. "Viinan orjaksi", alkoholistiksi, tulee helpommin sellainen
I Jhenkilö, joka hakee "lohdutusta" nalkuttavan eukon, sietämättömän
likpn, Uiketo j.n.e.,
selitti tri King.
' T r i King sanoi ihmisten nauttivan päil^dyttsrvui ain^ta n^jän
psykologisen seikan tyydyttämiseksi: saadakseen kUhoitusta, .lepoa,
tuttavallisuutta seurapiirissä, tai lohdutusta murheeseen. " K u n a l ­koholisti
rupeaa elämään päiväunien maailtnassay: silloin hän qiri^^m^
nossa" sanoi tri 'King.
Jos tri kirig on oikeassa — ja miten me voisimme epäillä häntä
— oluesta, viinistä ja viinasta lohdutusta murheisiinsa hakevat mie­het
ja naiset ovat kaikkein spurimmassa vaarassa joutua 'lohdutta­jansa"
avuttomaksi Uhriksi. Tämä johtuu siitä, kun "lohdutuksen " e t ­sintä
ön syvällisempi motiivi kuin yllämainitut, selittää tri King.
Mutta hetikohtaisena pulmana on se, e'ttä huolia
siitä missä tarkoituksessa olutta tai viinaa nautitaan, sitä ei ainakaan
pitäisi tehdä silloin kuin ollaan tekemisissä auton ohjauspyörän kans­sa.
Muistakaamme, että nyt alkavan työnpäK'än juhlan yhteydessä
kliolee Canadassa kjmimeniä^ ,nrii55ä
väkijuomat ovat joko suurempana tai pienempänä tekijänä. Näin-muodoin
me. suosittelemme, ettei kukaan maanmiehemme käyttäisi;
.samana päivänä yäkijuoniia ja gasoliinia. Tässä mielessä totyonune
rattoisaa juhla-aikaa kaikille maanmiehillemme. i
: M u u t a m a päivä s i t t e n saapui m e t -
sämiesystävämme Vihtori " r a n t o i ­h
i n * , '•l.y^i;-;'":^-'':^-
Hänen saapumisensa kimniaksi
päätimme käväistä oluttuvassa o t t a ­massa
' p o t u n t a i p a r i olutta j a sa­m
a l l a Jutiistelemassa viimeaikaisista
m a a i l m a n ' t a p a h t u m i s t a , Jölhih V i h ­t
o r i o n a i n a o l l u t kovasti k i i n t y n y t.
Keskusteltuamme ensin, y l i m a l k a i ­sesti
lOntarion metsämiesten, n y k y i ­sistä
o l o - J a työsittiteista' j a todiettu-ätnme;
että t y k k i e n valmistaminen ja
v a r a a n i l n e h . n i i n iKorean sotaa k u in
-Euroopan a r m e i j a a k i n varten, o h v a i -
^ k u t t a n u t metsämciesten Jokapäiväistä
leipää huonontavasti,' s i i r t y i puhe V e .
näjän aaiöihin; ' ' • • .
K e r r o i m m e V i h t o r i l l e viimeiset t i e -
domme; suiuresta Volgan-iDonin k a n a ­vasta.
Jonka sanotaan olevan m a a i l ­m
a n suiurlmman . hydroteknillisen
saavutuksen, insinööritaidon mesta-rinäj^
teen Ja vieläpä tavattoman
k a u n i i n kaiken l i s ä k^
" O l e n siitä J o t a k i n lukenut, mutta
en ole siltä satttmut näkemään l ä ­hempiä
; selostuksia. Joten voisit h i u ­k
a n selostaa minkälainen laitos se
o i k e i n on, Jos lienee paljonkaan k u m ­mempi
k u i n Saimaan', k a n a v a - S u o ­messa",
tokaisi y i h t o r i , - halikujä v e -
deUen. -^.y:^
R y h d y l n u n e • s i t t e n tekemään se­lostusta
parhaamme mukaan. K e r ­roimme
että se o n 101 k m . p i t ^ , jos­sa
.8 s u l u n a v i i i l a Volgalta tullessa
l a i v a t .nostetaan 88 m e t r i n korkeuteen
V o l g a n piimästä J a s i t t en 4 s i i l u n a -
y u l i a lasketaan taas 4;i metriä D o n in
.tasalle. Toisaalle mennessä.tietenkin
päinvastoin. . ; „ ' ' 7.
. Edelleen kerroimme, että keskivä­l
i l l e e n muodostettu suuri keinotekoi­nen
järvi j a p a r i pienempää _yesiya-rastpa^
Joissa o n vettä .400 miijoonaa
kuutiometriä. E l siis mitään l a m i n i -
koltä vaauf pUceitä suuria Järylä-
' t t i u t t a d i i ä n sellainen k a n a v a n i in
h i u m a n suuria vesimääriä tarvitse",
väitti v m t o r l . J o k a o n a i k o i n a a n p U r -
Jättmut^niin iPanaman ktUn K i e Un
k a n a v a n k i n läpi j a poikasena joskus
lekotellut- S a i m a a n kanavan r a n n a l ­l
a . Joten pitää itseään Jonkinlaisena
asianUmtlJana.
R y h d y i n s i t t e n selittämään, e t t e i n e
vesivarastot y k s i n kanavaa v a r t e n o-lekaan.
v a a n ne ovat ^ h i n - R o s t o v in
alueen^kuivia j a p u o l i k u i v i a a a v i k o i ­t
a v a r t e n . Jotka n y t muutetaan j a on
j o 100,000 h e h t a a r i n suuruisella a l a l ­l
a : m u u t e t t u 4iedelmällisik8l v i l j e l y s ­a
l u e i k s i . ""['.•':•'•:''
KOToimme edelleen, että h i e k k a ­myrskyt*
R o s t o v l n aavikoilla tulevat
a i n i a a k s i päättymään Ja ovat j o -päät-
•^ymKrt,~^etslä istutetaan Ja p a i k o i t ­t
a i n J o . k a s v a a sellaisilla p a i k o i l la
missä .ennen o l i v a i n k u i v a a heinän-k
o r t t a j a pölisevää hiekkaa. -Luonto
o n . muuttunut Ja m u u t t u u edelleen,
l i m a k i n tulee paremäialcsi 'heng.ttää.
. " V a i niin;*, tuumiskeli ajatuksissaan
V i h t o r i . %.f •
k u n olimmb saaneet noin h i l j a i s en
j a tyytyväisen k u u n t e l i j a n n i i n jat­koimme:
Hkä Se luonnori uudistaminen j ä t -
tiläismittasuhtelssa pääty tähän. Vie^
lä p a l j o n suurempaa oh tulossa.
T u r k m e n m pääkanava, j o k a tulee
olemaan 1.100 km. pitkä j a k a l v e t a an
K a r a - k u m i n örämaan p o i k k i S i p e r i ­asta
Kaspiarimerelle j a Jota varten
Jäämereen vefeiisä nyt purkaavan
A m u r - j o e n vedet käännetään —
muodostamalla sen l a t v o i l l e sisämeri
4- virtaamaan •Kaspianmereen, tulee
muuttamaan koko louriais-Siperian,
j o k a ennen o n o l l u t i h i n i s t e h elämälle
mahdoton, yhdeksi hyväksi j a v i i h ­tyisäksi
elämfsen p a i k a k s i . ; -
"•Jaa'a, mutta kyllä k a i siinä m e ­nee
aikaa jos t u p a k k a a k i n " , j u r a u t t i
. V i h t o r i . .. .
Menee aikaa, mutta ei läheskään
siinä määrin k u i n luulisimme. Seu­raavan
viiden vuoden aikana k u u l u ­vat
aikovan kaiken tehdä, sillä hom­massa
on sellaiset koneet, j o t k a t e ­kevät
heti kynunenien tuhansien
miesten työn a i n a konetta k o h t i.
" M u t t a millä se 'ryssä* s i t t en sotaan
varustautuu, k i m se sellaisella k i i r e e l ­lä
Ja mahdottomalla v o i m a l l a rähmii
rauhantöissä? Meillä k u n e i tahdota
v o i d a edes "'pomppia' maanteillä kar-_
j a t a . k u n pitää valmistaa muutamia
kymmeniä lentokoneita ja Jonkin
verran muuta amisjuonia sotaa var­ten.
K a i k k i «asiikkailta- s u u r i U a v e ­r
o i l l a kerätyt varat menee s i i h e n . J a
k u i t e n k i n vakuuttavat k a i k k i k a p l t a -
listilehdet aina Vapaa Sanan H
myöten, että ryssä hioo
kjmsiään käydäkseen lasimaista
r o k r a a t t l e n " kimppuun, tiedu-
V i h t o r i .
; SilnäpäsVsitä ollaan! Selii
sinä kuinka se voisi olla
kiristimme vuorostamme V i
" J a a , jos nyt uskoisimme
Pekan selityksiin, niin o]
l a n ymmällä, sillä hänen
mukaan "ryssät" eivät osaa
yesvartta valmistaa. Mutta
nyt päästäisimmekin vain
hapantuneen ilman Pekan
kuten kuuluukin, niin kyllä
työ, mitä Neuvostoliitossa _
maan saattamiseksi entistä
paremmaksi ihmisten
tekee mahdottomaksi uskoa
lä suunniteltaisiin sotaa
taan.
' "Kyllä se maa ja sen
tyisivät olla tiedoissa ja
vattomastl.edellä kaikkia
he samalla voisivat raken'
suuressa määrässä maataan
mistua jättiläissotaan."
N i i n tuumaUI Vihtori.
Yksimieliseen tulokseen
k i n sitten, että Neuvostoma«s
set j a haUitus haluavat oBa
Ja rakentaa omaa maatan
meidän kapitalistisissa m a i ^
tulee myös vaatia halli _
nemmän kansan hyväksi ja
män sotavarustuksiin. ^
" S o t a on saatanasta",
vostoUitossa , vieraillut
kuuluva englantilainen off-
F a u l k n e r j a siihen TOimme
tyä Ja v a a t i a rauhaa, j<*a
tulee voittamaan. — KuDBOt
Väsyne(
kirkai
s.vdän 1
Niin ki
elää::
Isä niik
sydän s
ja kasi:
Sua air
Lepää' 1
O
TÄYI
PIIRI
Wate
Carte
f Dixoi
Parkc
ASCC
K/.
100 Eli