Vapaus, September 22, 1955

              m
Sivu2 •'. Torstaina,syysTjuuh22p. — Thursday,Sept.22.1955
Sl3
dUDBIili-rt) ZDdepiBndent lAbor
Ozgaa o f Flnolsb Canadians. Es«
tabUdied Nor. e, »n. Authorized
es «econd d a » maU by tbe Post
O&Dce Department, Ottawa. Pub-
Usbed tbrice wcckJy; Tucsdaya,
n i t m d a y s and Satvrdaya by Vapaus
PublJsbing Company Ltd., a t 100-102
£lm Bt.yr., Sudbury. Ont.. Canada.
Tetephones: Bus. Office OS. 4 - « 6 4 '
Editoria! Office OS. 4-4295. ftlanager
B. SuJi»i. EdJtor W. EfeJund. Mailiiigr
address: Bo» 69, Sudbury, Ontario.
AdvcrtJslng rates upon applicatlon.
Tranglatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
' 3 kk 2.25
VhdymJlofasa: 1 vk. 8.00 6 kk.' 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
mu
m m
Mm
•m.
'sei
m
m
m
mm--
mm
..K^ uutisosastolla kerrottu, allekirjoiiettiin vii­me
Vmaänantaina Moskovassa kaksi erittäin tärkeätä ja mielenkiin­toista
isopimusta, joiden vaikutus tuntuu: tnyönteisesti pitkän aikaa
häMen naapurfanaiden välillä — ja. kaukana niiden rajojen ulkopuo-lellakin.
•.
iCiin presidentti Paasikivi kutsuttiin erittäin ystävällisessä hen-
: gessä .Moskovaan ja hän ilmoitti yhtä ystävällisessä äänilajissa vas-taitiJjpilavänsa
kutsun; kun kunwnältakinpuoldta ilmoitettiin jo en­nen
;n(Euvöttclujen alkamista, että tärkoittis on neuvotella häiden
:/ maiden ystävyyssuhteiden edelleen kehittämistssanirnenQmaa^^
;täriryySr ja yhteistyö^
: vniin'*se antoi jö toiveita siitä, että: näiden naapurimaiden tulevat
;stiht^et voidaan linjoiU täKtäimellä!
V / r ^ ä i s s ä ' odotuitsissa^ ^e^ Päinvastoin saatiin
todeta, että suorastaan ennätyksellisen, lyhyessä ajassa, väjäiissa
Icahdessä päivässä, tditiin kaksi erittäin tärkeätä ja kauaskantoista
sopimusta. Yhden sopimuksen perusteella Neuvostoliitto palävittaa
S^ojpelIe onnettoman sodankäynnin seurauksesta Neuvostoliitolle SQ
yiibden ajaksi liiovutctiin Porkkalan takaisin Suamelle. Tämän jalo-
} inieKiseih' päätöksen perusteella Suomi saa haltuunsa tämän 'Helsingin
• iah^Viyviiiä olevan alueensa ja 'Siiomesta viedään 'kolrnen kuukau­den
kuluttua sopimusten ratifioiririin jälkeen—-: neuvostoliittolaiset :
:;;S0t^ •;••//;'•• v'"'
. Täissä on todella käytännp^^ miten, siiurvaltb-
:. jen' pitäisi "likvidoida'' muissa mäissä olevat sotatukiasemansa! Jos
ihisMan, niin tässä puhuu teko sanojen puolesta ja sitä esimerkkiä sopii,
seuifäta /esim. : Yhdy^altojenkiny missä on hiin paljon . puhuttu
"l^^ista", sillä Yhdysvalloilla on lukematon määrä sotatukiase-inria'
tuhansien mailien päässä omilta rajoiltaan ja. arvan Neiivos-
,- toliiton sekä Kiinan ja muiden'Jkansandcmbkraattisten imaidenrajalia.
• ..'.Jpino Pekkalan hailituksen allekirjoittaman ja yuöhna 1953 päät­tyvän
Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-, yhteistyö- ja
ke^iisen avun: sopimuksen jatkamine
• vuoden .ajaksi on teko, jonka tayoitteeria on näiden naapurimaiden
• yfia' Icehittyvieri jä lujittuvien ystävyyssjteidcn vakiinhuttarnirieri pit­kän
tnatkan tähtäimellä, mihin presidentti Paasikivi eräässä puhees-
' s0n' Mosfkovassa viittasi. .•• .
| ; loppunut o lietsonta, mitä .eräät
cjlesvastuuttömäf' jiiirit Suomesta kasin harjoittivat Suomen 'kansan
: ja (valtion suin'ek^^ Södäh jätkjeen/jEilkpii näiden^^^^
naapurrmaiden välillä kokonaan uusi ajanjakso, mikä vahvistettiin
Eino Pekkalan hallituksen iallekirjoittamailaystä\y^^
keskinäisen avun sopimuksella, mrkä nyt 'Moskovassa uusittiin 20
.^vuoden ajaksi,-, ..•'V^:^^ •'.•''^••'••} • ••^V-^:''--:''
• f Kaikki tämä ön osoituksena siitä; että iS.iiönien k a n s a n ja
sfen ystävien torvoniukset ^loskbvah rieu^^ oniiistumi-
. s^sta ovat toteutuneet. Näiden tärkcitten sopimusten ayulla lujite­taan
paljon rauhaa^/ystävyyttä, ja naapurisopua synnyinmaamme;
: Tii.joilla'ja mikä tärkeintä, siten lujitetaan; ja laajennetaan' itsenäisen^,
vapaan Suomen kasvun ja edistyksen'mahdollisuuksia. /
. I -Samalla k^ Suomen ja Neuvostoliiton välillä Mosko\'assä
nyt allekirjoitetut sopimukset ovat kauniina,e=imerkkinä kahden eri­laisen
yhteiskuntamuodon omaksuvan maan — suur- jä pienvallan
: hedelmällisen yhteiselä ja vuorovarkutukseri mahdollisuuuksista.
Se oh esimerkki, jota kannattaa tutkia ja seurata täällä, Cänadassakin.
Aloskovan neuvotteluissa osoittautui taas, kuten on niin monesti
.ehiienkin Suomen historiassa tapahtunut, että rauhan tie, on ainoa
.olkea ja mahdollinen tie —- että rauhan olosuhteissa ja ainoastaan
räirhähplpsuhteissa on mahdollista saada takaisin se^ mikä sodan
•olosuhteissa on menetetty.
IIJ;.SAKIV TEKI P A | | i j l ! « J B S E N.
M VTJ\ E^iTA KEN / « A I K i r ?
i ' 'PytAich p&ruuttarriaan, eh.tLsiä a i -
;:heettoniJii-, lausuntojaan ; prfeldentti
; iPsa?Ji:{ven Mo.";kovan matkan iohdos-i
I;ia.?Heisinkin Sanomat kirjoitti tastäj
I .aE^ästa,. toistamiseen . juiiri-; Moskovan\:
I .VKrahuri. 'd&iUmz lausuen; mm.' fieu-\|:
..;|;ra^väa;• ; .'^•'.-y^'
I :-'Suomen lehdistö on matScan edel-1;
j.lK: noudattanut; asiaan kuuluvaa p i -
!. <:ättyvaisyyttä eikä myöskään Neu-;
i -.ostoliito-i lehdistö.">3ä ole vielä ollut v
i" prftsidenttijnme • matkaan liittyviä T.
^kirjoituksia.;Sitävastoin on luonnöl-j.
• luila-; että matkan ;valml.steluista n ä - !
kyy tietoja; Merkille pantakoon, e t t ä j
eduskunnan • ulkoasiainvajiokuntakin.
fbd;itään informoida ennen presiden-rin
ja hänen, seurueensa mjatkalle l ä h - j ;
töä.: Ta-ikin'kuitenkaan valiokunnalle !
.vcidaah -tiedoittaa enemmän , k u i n |;V
mitä; Jp. t ä h ä n mennessä on ollut :sa- j
nomaleMissä. • Sellaisia edustajia ' eij
toki liene jptka eiyät; olisi jo lehdis-i :
:tä l u k e n e e t l ä i m u u t e n ; kuulleet; p r e -i
sidentin matkasta. ;''.;• .
• Yhtä asiaa yoitaneen pitää varma- j .
Ifelsiiiki. Karisanedtotäji;:
Hertta Kuasineri kiinnitti «yys»;.
kDuii : 15. ;päiväoä eduskiinhaa
budJettikecko.<ite]un : yliteydessi,
huomiota presidenttr Paasikiven j
Moskovan vil^railuun tavaila, Joka'
Jtiinnostaa Varmaaa täkälä^islä.-
kin mäanmieliiäinine. 'Korostac^
että rauhällLsta rinhakkatnolda.'
vaatineet voimat ovat toteiitta-;
että juuri nämä rakentavat kaii-;
sanainekset ovat olleet oikeas&a,
ja ehdottomasti; väärässä lie, jot-'
ka oivat; lietsoneet vihaa liaapu-,
rusteh väliile. Seuraavassa on
kansaneddsta:ja kuusisen puiiie:^^;
maässanjme; Mitä piiKuakäan sen: u l ­komaisista
vihamiehistä,' joilta ei voi
odottaakaan Subbien kansan etujen
mukaJste menettelyä! Sitä ^oiidonipaä
on , niiden ; Icoirppien vaa^ufata, jotka
kiertäyäti 3wMktiustemrae
•v: i mifeliötä* ' ^ ^ ^ raskaäinpi koin
: sota/' Ne.llmustelivat; ettfe
^ f cmaie^ iiisä, exnme pysty Viii J ^ I n l ^ i
; clisi käynytkln/jps sen t y y p p i s ä mle-neet
Paasikiven : Un ja koko Siiö»v^: • het olislAatjsaänMt.edellCT^^^ määr&tä
Bfien itsenäisyyden ajan, kansan^j' ; määihme'asioista.'He eivät olisi nou-kan<:
anedustaja Kuusinen totesi^';,, dättäneet 3^tävyyspoiitiikka^,,VJ'"'^'^*
^ansiosta 'Suomi sai helixrtuksen;; toi­sensa
jälkeen, eiintarvikeapua, tukea
; ja ymmärtämystä juuri Neuvostolii­tosta
jota vastaan eräät olivat val­amat
jatkamaan jopa kuumaakin, saa-;
i ; M kylmää;sbtäa.- Eivät he olisi iehää
, , paljon pystyneet .Neuvostoliittoa va­na;
Neuvostoliiton johtajilla on sei-r ; •::^Hallituks on ollut mahdolli-| :i,ingoittämaan, mutta omaa maataan
vänä se. miksi he ovat kutsun lähet- ,EUUS .rakentaa.tiJlevaa vuotta varten • kyllä. ..
larkoittamama talousarvioesitys mo-, Luettelema
nien myöntieisten,: ballituksestaätaesr; köistä j a muista pimeistä puuhista
t ä ä n riippumattomien tosiasiain ya-; totean vain. että nuo samat.musta­taan.;
Tärkein niisi-äön rauhan, säi-;, ^^^yu^iset ovat äänessä nytkin. Julki^
lyminen j ä t ä m ä n vuoden aikana, sei- ; .suuclessa.'ne eivät avoimesti ilmaise
^ästjhayaittayissa ollut kansainväli- f mielipidettään.. Ne vain kyselevät,
.«•en jännityksen hielpottaminen. Miten j. vihjailevat, levittävät -.huhuja:. "Ties
mieiuisiä sotasulidanteet joillekin kä!^ ; mihkä: vuoksi I*euvostoliitto ori kut-
{•italistipiireille ^ övatkin,V; kansakun- j suriut - presidenttimme vieraaksi
i;än vauraus voi l i s ä ä n t y ä , ; s e n , t a l o u - i : r i ^ minkä vuoksi Paasikivi otti kut^
i edellinen, yhteiskunnallinen ja 5ivis-i,,un vastaan!" Miksi heUtä: el kysyt-tyselämä
kukoistaa vain rauhan ölp)s-j ty neuvoa? E i tarvitse kuin katsella
sa,; rauhanomaisten-näköalojen valli-^
tessa. kuunnella heidän happamia huomau-
Kylmän sodan jatkuminen entiscl^; tuksiaan — mihin oli tilaisuus esim.
laän olisi tuottanut; ankaraa .hallaa itjien- ulkoasiainvaliokunnassa -
[ myös; Suomen kansalle. Se olisi tär-.; i,un käsittääi että lie olisivat ylen mie-
I -ellyt mcriia hryvään alkuun päässei- iällään; kammenneet tämänkin ystä-
I tä oraita kansainvälisten siihteit-^ V3'ysvierailun jota jokainen tsvallinen
temme: aloilla. Se olisi valanut yhä | .uomalainen p i t ä ä sekä luonnollisena
enemmän myrkkyä ilmapiiriin ja y i - f ^ j f ä g u o t a v a n ä .;
.yttänyt seikkailuhalusia ; aineksia; : - , ' . ;•.: /
täneet. Onko se myös toisen: osapuo­len
tiedossa; s e r i t i e t ä n e e vain korkea
•isiarioniainen ilse. E i senvuoksi liene
mahdollista.; joillakin viime hetken
kansailismielipitesnilmaisiilla vaikut­taa-
tapahtumien .kulkuun. Toisaalta
CI liene estettä ;^isillö; että.;meidän
tnhoitarrime kosketellaan kysymyksiä,
joita isännät eivät: ehkä ole ottaneet
päiyäjärjestysliställe." '
Onkohan Töröritori Vapaa Sanalla
vieläkäään • riittävästi ryhtiä; seurata
Hesan esimierkMä ja.; ''ottaa luSikka
kauniimpaan kateen";? :;
pnyilleh no. 9
ieneesaanur run­saimman
Peronin diktatuurin^^^^I^^
• •; • Argentiinan k'orkeimmah solilasjohdon suorittama vallarikaap-
JJaus lopetti kymmenen vuotta kestäneen Peronin diktatuurin joten-
:!kih samalla tavalla kuin Peron itse likvidoi aikoinaan edeltäjänsä.
! Luullen,,ilmeisesti itseään Jumalasta ensimmäiseksi suurmieheksi, .
jolla on oikeus vaatia mm. sitä, että katolinen kirkko julistaa haheri
vaimoyainajansa Evän kirkon pyhimykseksij Peron itse joutui Paavin
pannaan, yäikkä hän yritti, matkia Hitlerin natseja erään kirkon
I^olttamiseri yhteydessä huutaen; että hän on ••h3'vä; katoliikki" ja
^ t ä .maanalaisuuteen ajetut konimimistit ovat; muka syyllisiä siihen:
kun hänen omat; miehensä polttivat kirkon!
i; Valtaaii noustuaan Peron lupasi .Argentiinan; väestölle, eitä hän
;parantaa kansanjoukkojen elintasoa; ja että häh järjestää rehellisen ;
• liällitukseri, •
; Mutta oltuaan kymmenen vuotta diktaattorina, Argentiinan
llalliluistä pidetään nyt yhtenä pahimpana .mätäpaiseena tnitä. mis-
^ ä h maailmankolkassa on. .Työläisille ja farmareille annetut lupauk­set
on summassa rikottu. Valtio perii esimerkiksi erikoista sosiaalista
veroa niin työläisiltä kuin työnantajilt;!kin,miitta sen avulla luvattua
t|yÖttömyyisvakuutusta ja myuta sosiaalista huoltoa ei ole aiottukaan
järjestää. Päinvastoin hallitus ön käyttänyt täten kerättyä rahastoa
cjinan asemansa tukemisen hyväksi.;M;aan kurjilusitilannetta kiivaa
ehkä parhaiten se, eitä jos vuoden 1943 elinkiistannusindeksi oli 100
rtiin nyt sc on 651 elintarvikkeiden hihnat ovat siis kohonneet
^uusi ja iJuolikertaiscsti kahdentoista vuoden aikana! ^
J Ei siis ole ihnie, jos Argentiinan väestön keskuudesta haihtui
Peronin ihailu ja poliittinen ilmapiiri tuli suotuisaksi kaikenlaisille
•Vallankaappiausyrityksille, joita on ollut vuodesta 1954 lähtien, jolloin
.Hän riitaantua katoliseh kirkon johdon kanssa, joka oli häntä uskolli­sesti
avustanut siihen asti.
; Vuosi sitten kesäkuussa oli Argentiinassa laivaston jitrjestamä
•perinen yällankaappausyritys. mikä kuitenkin tukahdutettiin halli­tuksen
toimesta. Mutta siitä alkaen on ollut ilmeistä, että Pt-ronin
Vaita-äsema on tullut astcettain huonommaksi. ;
\:l ; iMutta • Argentiinassa nyt suoritettu 'vallankaap|)aus ei kuiten­kaan
vastaa .Argentiinan kansanjoukkojen toivomuksia ja tarpeita,
iaajat kansanjoukot vaativat .Argentiinassa poliittista vapautta
deritokraattisia toimintaoikeuksia ja elintasons<i parantamista. Mutta
valtiovallan siirtyminen voittoilevan ja turmeltuneen hallitsevan luo-
Han yhdeltä osalta toiselle, ci suinkaan lupaa sitä, että maan ja kansan
/^eiliset tarpeet tule^'at tyydytetyksi —- ellei tämä vallankaappaus
l^rätä kansanjoukkojen yleisiä nuelipidettiioikeuk.siaaii puölusta-
Keno, Nev. : — 61 vuoden iltaisen
asbestimiljpnien perijän, To.mmy
Manvillen yhdeksännen vaimon väi­tetään
saaneen iriieheltään runsaäm-mäh
.saaliin kuin.yksllcään edellisestä
kahdeksasta., Oikeuden ilmioitetaan
myöiitäneen kahdeksan kuukautta
kestänee.n ."yhdyseiärnän": jälkeen y l i
S^OO.OCO,; Tuomari Gprdön Rice antoi
plattnatukkaiselle Anitalle eron muu­tamassa
minuutissa kuultuaan avio-eroanDmukseri
syynä., olevan "äärim-niäisen
raakutiden, joka on ollut yk-sinornäan
henkistä laatua. Meillä oli
lukuisia riitoja , . . ; miniin' .rnieheni
juopotteli- . . . ja. puhut: jätlcuvasti
riluistä naisista', j ä edellisistä vaimois­taan'',;
sanoi; eron saanut .vaimo; nu-.
mei-o yhdeksän, joka väitti, karvaiden
riitäiUsuksi6n"vakavasti vaikutta-nee;
ri iminun: terveyteeni." . '••^
. A n i t a n osuuden Manvillen omaisuu­desta
sanotaan ..olevan suurimman
kuin. minkään ; muun aikaisömnian
vaimon;, sillä suurimman .Manvillen
maksettavaksi joutuneeri elatusrahan
sanotaan olleen tähän mennessä noin
250,00o;;donaria. , Mutta Anitalle tuo-
.mittiin , maiksettayaksi $120,000 k ä ­teistä
— . j a sen. jälkeen t^^
dollaria; - ; kuukaudessa ; kymmenen
vuoden ajan ynnä joitakin muita
maksuja, joiden .kaikkien ilmoitetaan
kohoavan yli 400.000 dollariin. ; ::
Eron' saanut; numero yhdeksän
väitti "paljon naineen" Mariyillen öt^
tavan pian nuniero kymmenermertv
sillä häntä sanotaan lähentelevän kol­me
naista, joista yksi on eräs hänen
entinen vaimonsa. Mutta Manville
on sanonut, että hän ei nai samaa
naista uudelleen toista kertaa.
niin.crnassa maassamme k i d n m u u ä l - ;
Jakin, kerääinään uhkaavia pilviä it- ;
.reriäisen, rauhanomaisen kehitykseni-i
me taivaalle.; '';..;
; Historia on "osoittanut;, miteir k a l -
i i i s t i kansamnu; saa sellaisi5ta- yri^
tyksistä maksaa. - ,'
Meidän suomalaisten: sietää
seii' vuoksi olla .erityisen tyyty-'
. - väi.siä ^en johdosta, että suurval­tojen
edustajat ovat vihdoinkin
löytäneet tien h?uvotteliipöytleh ^
ääreen. Ja mieidäh on syylä olla
; kiitollisia niille, jotka kärsivälli^ •
. sesti voimiaan .säsätämättä, toi-voaan
menettämättä ovai työs-,'
;kennelleet neuvotteluratkaisujen, '
joukkotuhon estämisen ja kanso­jen
turvallisuuden puolesta.
itiaan.
K a i r o . .— Y K : n Palestiinan asele-;
•. von välvontapäällikkö kenraalimaju­ri,
E. L. M ; Burns alicoi-täällä keski-
.". Tasavaltamme presideinttiseuruei--
neeh on t ä n ä ä n lähtenyt. >- ja nyt jo
5-aäpunutkiri T-T^ .suuren sosialistisen
raapurirnme pääkaupunkiin neuvo-tellakseen
;kahden kansan, suuren ja'
pienen, kaiitä erilaista yhteiskunta­järjestelmää
edustavan valtion j'stä-vällisten
; suhteiden,; j ä t k u v a s t ä l u j i t -.
tumisesta. Tämä tosiasia tekee vält­tämättömäksi
^tarkastella j ä ' eritellä
k-ansamme. menestyksen edellytyksiä
nimenomaan Suomen jä, Neuvostolii­ton
välisten suhteiden kannalta. Suo­melle
on tärkeää ylläpitää ja kehittää.
:;stävällisiä suhteita kaikkiin kansoi­hin,
mutta, naapiirii on. naapuri.
Olemme nähneet minkä katkerari:
virheen, suoranaisen rikokssn omaa
kansaansa kohtaan ovat tehneet ne,
jotka rakensivat vihalle Neuvostoliit­toa
kohtaan.; J a miten oikeassa olivat
ne, jotka luottivat kansojemme välis­ten
ystävyj-den mahdollisuuksiin. .
Puiiutaan paljon Paasikiven
linjasta, mutta mistä se on lähr V
toisin? Se ei ole syntynyt yhden
miehen päässä. Se ei ole yhden
tai; useammankaan valtiomiehen
keksimä oivallus. Se on Suomen >/.
kansan syvien rivien tahdon ja
toiveiden ilmaus,
. Sen juuret ovat. jb;:soitia edeltäneen
cnkean; kauden taisteluissa Suomen,
tulevaisuudesta. Se löysi entistä laa­jemman
maaperän sodan aikaLsessä
Miksi Suomen kanra suhtautuu
luottavasti ja myötämielisesti tä-tiän
matkaan? Sikäi että vältttö-;
män vaaran merkit ovat väisty-neiet,
vaaran joka el ole uhannut
suinkaan idästä; vaan kokonaan
toisilta ilmansuunnilta.. Neuvos-toiiito^
taholta piemme nähneet
tulevanipielkästää.n rauhantila:^
vahvistavia^ icansojen raiihajlista,.
ystäyänir.tä kanssakäymistä.lujit­tavia
ehdotuksia JSr - toimenpitei­tä.
Oman hailituksemm^ edusta­jat
«iisivat; melko; surkeita Va^ltiQ-mjehiä,^
.elleivät osaisi _ toiniiiä sa-,
. mas.^aiiiengessä edessä olemissa
• hieuvotteluisisä^';''.^'-,''';:
"vafcainttamivpolitiikan" ja "liri-
; haraahan" talottrpolitiikkan^a
•.; 'fcalmafciriksi.: ;•'.;'••••;:;,.
"': Se myöntää monien hintojen. ja
•maksujen ko.hohneeh, vieläpä olevan
kohoamsLssakin
körptiisteti r olleen "uhkaamassa" ja
väittäneensä; tämänV til:kari yerova -
r o i s t a s i i i kansalta' itseltään otta-miensa
miljardien avulla. : •
Nämä; eräillä; hinnan älennuicsilla
, suöritetiit korvaukset; eivät ole kuin
intirtö-qsa : t ^ menetyicsistä
sunimista;. joita suuroniistajat ovat
sillä aikaa kahmineet.;
Suhdanteista; saamiensa ylivoitto­jen
lisäksi suui-kaiiitalistinime; ovat
sitenhallituksen avulla saaneet halT
van työvoiman; j ä vielä kiristääkin
£.en työtahtia korvaiista maksamatta.
P^ ole tuki­palkkioista
paljoakaan .saaneet,
Ja edessä ön italian Ja kuivain ke­sän
äitieiittama älidinko. .\lipäl-katiit.
viran- ja toimenhaltijat;
saivat vaivaisen tuhatlappusen
tai sitäkin vähemmän. ;
Hallituksessa istuvat työläisten , jä
talonpoikain valitsemien ryhmien
edustajat; Mutta nämä edustajat ei­vät
ole huolehtineet siitä, että kan-;
samme työn tulokset ja hyvien ta­loudellisten
suhdanteiden suomat
asevoimiaan
»Vien. Bulgaria.i; hallitus; ilmoit­ti
syyskuun 20. pnä päätöksestä vä-kentää
armeijan mJesJukus IS-OOO
niieheiiä goulukuun 31.. p ä l r a ä n men-viessä.
Bulgaria on viimeineii kansan»
demokraattisista; maista Byroopassa,
jotkii ovat; ilmoittaneet väbehtäVäri-r
sä asevoimiaan.
mahhdollisuudet olisivat koltiineet
kan.san hyväksi.
Nämä miehet ja naiset istuvat hal­li
tustuole*illaan: suuromistaj ien sucs-
.tumukselJa. Sen vuoksi he;kai katso­vat
vcivolilsuudekseeh antaa kapita-lj3teille
vapaat kädet riistoon ja yar-njistaa
:nä:den .vpittpsaalistus. .: V
Välttämättömiin menoihin taryij;-:
tavat varat; valtiovalta kokoaa edel­leenkin,
piääosaitaaa niiden kukkaros­ta,
jotka elä,vät kädestä suuhun. ;
Suomen työtä tekevät ovat: oma ••
kclitäscssa kamppailussaan joka- ;
päiväinen leipäri.sä puolesta iöy-täneft
turvaa, toinen toisistaan.
;He odottavat ja toivovat myös
ediistajaihEa; eniien; kaikkea työ­väenluokan
valitsemien edusta-jaiii
oppivan vlipittömän yhteis-totitninnan
arvon. Muuten ei piääs- .
tä eteienpäln vaan poljetaan jpai-kallaan
tai mennään taaksepäin.
Jä olen varma siitä että kansah-valtaineii/
työtätekevien yhteis­toimintaa
Edustava linja on ajan
mltiaaÄ^ tuleva samalla tavoin
Suomeii ifänsan linjaksi kuin rau­hanomaisen
ulkopolitiikan linja­kin
c n tiiilut. Tämä näkökohta on
säävä yhä öneraimän kannatusta,
mitä lähemäksi tulevaa tärkeää
ratkaisua maan presidentin vaalia
lähestytään. , " ; ; . .
EPftVIOAI
Ruotsissa, oli. erä
tullut ;uusj niestar
h ä n dli mm. saanu
c r l . työsuorituksissa;
taj-kistaa, miten tj
•.[kiristää.; JEiräähäpi
1 seisoo Joonaksen ko
taniassa aikaa kimk
vaamisestä..; Joonas
_ imttavan ^ tä.stä; asia;
mielestään, ei iy&pzx
ajanbttöpaikka. Hii
h ä n tekaisee: ;;
— Mikä se mahtas
crmätys? ,
r - ; E n tiedä, vasta
luulen, ettei tästä \
mitäiän maailmaneni
,:.—;: Eli, ei;;inaodoj
minä;: työssä ole kilpi
k ä h ä n tulostalcaän h
on väin yksi; äjanotl
Japanin pariaj
tuuskunta Mo:
Mösikova, (DLF
saapuniit Japanin
tuuskunta, jota joht
Keskusleiitokentällä
heessa Kitamura sai
parlamenttivaltuuskt
vaan'. tulo ön onnelli
nin parlamentin el
käydä Neuvpstoliitos;
.gttamäan maailman
.Japanin ; parlame
oli perjantaina Nei
Iceimman neuvoston
marien puheeiijohtaj
ja V..Ladzisin vastaa
viikkona neuvottelut Egyptin Palestii- ! rauhanoppositiossa, jolla oli monen-nan
asioiden johtajan eversti Salah
Göharin kanssa Gazan alueen tilan­teesta.'
; : •
laisia ilmenemismuotoja, mutta lujin
asema tävailisen kansan sotilaiden
ja heidän orhaistensa keskuudessa. Se
Täällä olevat diplomaattiset asioi-i muotoutui valtakunnalliseksi objel-cien
seuraajat:ovat sitä mieltä, että ; maksi, kolmen suurimman eduskun-neuvottelut
ovat puhtaasti sotilaallis- j inryhmän yhteiist.vösöpimuksessa jon-ta
laatua ;ja tarkoituicsena on Y K : n | ka nojaan muodostetun hallituksen
turvallisuusneuvostori päätöksen p i - ' ensimmäiseksi pääministeriksi tuli
kainen toteuttaminen. Turvallisuus-tasavaltamme nykyinen presidentti.;
ricUyosto elidotti Gazart- puolueetto- I
nialle alueelle esteen rakentamisesta. {
> Burnsin mukana osallistuu neuvot-- i
teluun komendantti; Francois .Xavler • .
Glacconiaggi, joka oiT^gyptln-Isra- j ; '
elin aselepokomisslon puheenjohtaja, i
Sitten syyskuun 4 päivästä alkaen i *
Gazan alueella on ollut rauhallista, i
Burman kauppakamari
vastustaa KaaJkkois-
Aasian sopimusta
Ja tämä; linja lujittui kansam­me
kärsimysten älasiniellä, kan­samme
lujien, ahkerien, rauhan­työtä
rakastavien käsien takoma­na
liiin vahvaksi, ettei se päässyt
katkeamaan edes kansamme työ­tätekevää
enemmistöä edustavan
yhteistyön rauettua hallitukses­sa
ja eduskunnassa.
i Kansamme rauhantahtoiset voimat
; ovat torjuneet jokaisen yrityksen sen
.katkaisemiseksi. Sen vuoksi se tuot-
Rangodn, Burma.— Burman kaupr: taa jatkuvasti tuloksia, vaikka sen
pakamari keskivllkkoria; pitämässään i johdonmukaisimmat; edustajat onkin
kokouksessa päätti; .yksimielisesti j syrjäytetty valtiomme johtoasemista,
kehoittaa hallitusta--ipjlsymään cril-'i
lään. n s. Kaakkolsi Aasian -puolustus- ;
sopimuksesta. .So •iiyräb^U. Burman
Työläisten ja Tnloiripolkatn puolueen
heille lähettämän 'pä&töslauseen. jos­sa
kehottcttlin tnomttfcvmaan tämä
sopimus: i r -^
Paasikiven linjan nimellä kul-kieva
ulkopoliittinen suunta on
oikcastaaii Suomen kansan linja.
Mutta huolimatta sen kansallemme
tuottamasta hyödystä, sillä on ollut
ja on vieläkin vastustajia omassakin
Jättäkäämnie pbvaukset j ä erihus-telut,
sillä el kuiUriie;nipniäkaart päi­vää,
ennenkuin saamme t i e t ä ä eriem-märi.
Sen: jälkeen on jokaisella mah­dollisuus
lausua; arvionsa ja todeta
onko öliut oikeassa vai väärässä. Me
• kansandemölträtit, vaikka ölemriric-k
i n oppositiossa nykyistä hallitusta
vastaan, loivotarrime sen. valtuuskun-iiäiie
menestystä Suomen kansan etu­jen
mukaisten tulosten aikaansaami-seksi.:
,
MIKSI ME SITTEN OLEMME
OPPOSITIOSSA?
siihen antaa kylliksi aihetta jo
yksin tuo paksu kirja, joka valtion
ta lousarvlön nimisenä eilen eteemme.
annettiin. Se kertoo merikillistä tari­naa.*
Se; tietää, että suhdanteet ovat
edellisenä seka kuluvana: vuonna o l ­leet
ennätyksellisen iiyvät, tuotanto j ä
ns. ^kansantulo o ya t merkittävästi
kasvaneet; 9.% npusu vuodelle 1954
n.erkitsee suunnattomia; summia ko­ko
kansantuotteen ollessa kysymyk­sessä.
Mutta kenen hyväksi tämä
i ousu on koitunut? M i h i n ovat men­neet
siten hankitut/kymmenet ja sa­datmiljardit?
:
. ; Hallitus- tunhnstaä Jtsekin ns.: ;
' . - • - » • •• •••• .•• • • • • • •
Veijeslehteniine Työmles-Eteen-;
pälli kirjoitti 'äskettäin otsikossa
; mainitusia ajasta: : ,
Senaattori Sparkmankin. on löytä­nyt
Neuvostoliitdn. N; Y . Timesin uu-tiiien
kertoo:
Seiiäattöri John Sparkman, de-
. 'mokräatti;Alabamasta, ilmaisi sa­maa
kantaa kuin senaattori Geo.
Malone, republikaani Nevadasta,
että jYhdysvaltaih ei tulisi aliar-
. Tloida kommunistisen valtion voi­maa
tai odottaa voivansa kaivaa -
maaperää sen - alta .rohkaisemalla
hurjamielisyyttä; sen. väestön kes-
••• ' k u i i d e s s a . \ . , ';;.-!,,,.,.;.; V
Mutta s i t i h ä n o y ä t asioita ym
,tävät ihniiset sanoneet jo niontä
yuptta.; -SerisiJäaii; senaattorit Spark-märi
jä]Malpne samaan aikaan äähes-'
tivat I M ;miU^^^ • dollaria veron-niakbajien
varoja täsinälleen juuri sitä
tarkoitusta varten, nimittäin niaan
kaivamiseen neuvostovallan alta "roh-icaisemallänurjamielisyyttä"
sen kan­sojen
keiskuudefssa. Tämä sabotaasiin
käytetty lOQ miljoonaa dollaj-ia ja mo­net
muut määrärahat otettiin kan­samme
taskusta valheellisten tietojen
pohjalla, i;
Ja sitten kaiken sen propagandan
jälkeen^: mitä olemme kuulleet väite­tystä
ma^^atalouskriisistä Neuvostolii­tossa,
N . Y . Heräid-Tribunen kirjeen­vaihtaja
MiargUerite Higgins tiedottaa
Moskoyaista viime keskiviikkona:
^'Vastakohtana ulkoinäilla laa-;:
jalle levinneelle.puheelle maäta.-
Ipusicriisista täällä, Neuvbätoliitoi-
, la tulee olemaan huomattavasti
suurempi vehniä- ja mateisatp tä­nä
vuonna kiiin mitä se oli V. 1954.
Siitä johtuukin miksi lisääntyvä
lukumäärä .veteraaniasiäntuntijoi-ta
kertovat hallitnksilleen, ettei se
johdii sisäisestä heikköiidesta, ;
vaan kasvavaista itseensä Iiiotta-
;; mlsiestä, eitä Neuyostoliitto ptihuii
eheinmän' yistäväilisessä ääiiila-
;;jlssa."-, • . ••-
Joka kaikki tuo meille suuren kysy­myksen
Geneven hengestä ja pyrki­myksistä
, hinimentää : kansan innos­tusta
t u p t a l i e n k e ä kohtaan. l^Jyt kun
niin monet porhot alkavat löytää
Neuvostoliiton, hiin piisi; toivottavaa;
e t t ä .he myös löytäisivät Amerikan.
Olisi lioiyottavaa;;että ne ehtivät Ame^
rikan känsän rinnalle siinä että se
kannatti Geneven henkeä 'jo ennen
Geneven konferenssia. Ja Amerikan:
kansa suuresti odottaa, tänään, tuon
herigen täytäiitöönpanoa siksi; kun se
haluaa lujaa jä kestävää raahaa.
Kun varapresidentti Nixon vuodatti
öeneven edellisen ajan henkeään ulr
komaaspiien ;.veteräaneille niin h ä n
asettui Amerikan käiisan mielipidettä
ja Amerikan:kansallisia etuja vastaan.
Ja kun National Security Council
p ä ä t t i jarruttaa 'Geneven henkeä,
niinkuin INT.; y . Timesin^^^k
ta jä Janies Restori tiedottaa^ niin se
rikkoi: sitä henkeä jä kirjainta,, josta-ohjeet
allekirjoitettiin;Genevessä vain
kuusi viikkoa sitten. .
Ottakaanlme. esimörkiksi . (Geneven
konferenssin direktiivit ' äseistariisu-inisestä,
Niissä ennettiin ohjeet nel­jän
suurvallan edustajille Y K : n aseis-tariisumiskcinissionissa,'
joka kokoon­tuu
New Yorkissa; 'helpottaa noita
Genevessä tehtyjä, esityksiä. Toiseksi,
neljän suurvallan ulkoministerien ko­koukselle,;
joka kokoontuu lokakuun 27
päivänä annettiin olijeet näiden esi-ty-
sten., ratkaisemisesta siten; että
aseistuksen vähentäminen tulee t a ­pahtumaan.
;.. ; 'y\:/'/yy'::-:'-' \-
Mutta nyt maamme edustaja
YK: n aseistariisumiskomissionissa
sanoo saaneensa viralliset phjeeit
luopua yksihpä aikaisemmista •
Yhdysväitaih ase|^täriisumisesi-
, tyksistä. • • •';•'
Sopimukseen päästiin suuressa niää- j
rin idän ja lärinen välillä Y K :n ala-komissionin
. kokouksessa. Edistystä ;
saavutettiin edelleen Genevessä. Ge-i
nevessä ja sen jälkeen pääministeri j
:Buigahin viittaili Neuvostoiiltori öle-i
van valmiin suotulses
presidentti ' Eisenho'
keskinäisestä lentotar:
taen; että; soplmul
aseistariisumisesta;
• Mutta nyt kun.niin
on saavutettu esiin
Stässen; ja sänbo Y h
sittpavän koko hömri
Timesin mukaan: ;
"Yhdysvallat tule
maan varauksia
aseistariisumisesityi<
joita tehtiin ennen
vallan hallitusten
nevcn kökoustai jul
;'.^^s?ri.i';r- ;-.--.;;
.Me käsitämme, että
ja; 100^^ muuta -VVall-k
sioniä; joilla on lei joi
urakoista,: ovat sange:
aseistiiksen yähentär
me samalla käsitämm(
kansa ei lähde sellaisei
käah, että mikä on
Mötörsilie on myös hj
Geneven henki on h
le. Aseistariisuminen
rikalle, olettaen aseisi
levän olemaan maali:
e t t ä sitä valvomaan a
känsäinvällneh tarkas
Aiherikkä ei; tarvitsi
veh' hengen jarruttan
toin sen.; kannustam
Aselstariisumineh, k
turvallisuuden: ja' Sai
sen, samoin kuin idän
sen suuremman yhteyi
misen tarve ykslmielii
tiin ;Gejievessä. Täi
täyttäminen ön kysyn:
ne puoluerajoja. Työ'
mielisten, joiden katj
tynä vuoden 1956 vaäle
tia kaikkia työväen k
naattoreltä ja kongres
maan. .taistelua Genev
lesta. •.V- • •;
. Kaikki /vannaankin ovat kuuileet
.puhuttavan San Marinon tasavallas­ta,
joka sijaitsee Apenniinien pohjois­rinteellä
Italian alueen ympäröimänä.
San Marinon tasavalta; öii':Europ-paii
;ja luultavasti koko .m.iäilman
pieliin itsenäinen täsavaitä. , 'seii
asiikaslukU ön noin 12,400. henkeä. ,
; Sen iakiasäatävähä ;ellmerä tpJmli
•i vuodeksi kerrallaan valittu 60 jä­seninen
suuri neuvosto, joka yälltsee
keskuudestaan kaksi halllhnönholta-jaa.
. ;.'.•;
Mainittakoon vielä, että täaiä kää-
Piötasavalta on perustettu jö 885 lu­vulla
San Marinon' luostarin J-nipä-i-
lile, ollut aluksi paavin ja sitten
vuodesta 1862 lähtien italian suoje­luksen
alainert..
Kuten mtilssakhi tasavalloissa toi­mitetaan
tässäkin kääpiötasavallassa
vaalit tavanmukaisin vaalimenoin.
Vastakkain ovat täällä nlinkuhi
muuallakin työläisten Ja pörvareiden
ehdokkaat.
kalkki tietenkin vakuuttavat aja-
\ ansa suuren vähäväkisen kansan
asiaa, joskin porvarit siellä kuten
täälläkin unohtavat lupauksensa heti
vaalien jaikeen;
San Marinon asukkaat näyttävät
kuitenkin olevan älyllisesti keskin­kertaista
länsimaista tasoa korkeam­malla,
sillä tasavallan ohjaksia hoi­televat
kommunistit ja muut vasem­mistolaiset
työläiset.
Kuukausi sitten suorittetiin San
Marinon tasavallassa suuren neuvos­ton
vaalit, joissa vähemmistöksi j ä ä -
r,yt porvaristo ja liiuut länsimaisen
komennon ihailijat olivat päättäneet
vallata ohjakset käsiinsä.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi
eivät librvarit jättäneet kiveäkään
kääntämättä.
Sen lisäksi, että tasavallassa pan­t
i in hihat heiluniaan kommunistien
j a muiden vasemmistotyöläisten eh­dokkaiden
: inustaa"mlsieksi, käännyt­tiin
Itsensä Setä Samulin puoleen.
Setä Samuli; joka tällaisissa asiois­sa
ori tunnettu hyvin iaajasydämi-seksl,
ei suinkaan kääntänyt omilleen
selkäänsä; Kautta laajan Amerikan
maan kerättiin kaikki amerikkalai­suutta
jumaloivat San Marinon tasa­vallan
kansalaiset, joita löydettUnkin
kaikkiaan 70 henkeä. '
Näistä järjestettiin sitten oikea
rlstiretkijoukko, joka liehuvin lipuin,
rumpujen päristessä, .valokuva?Jain ja
sanomalehtiraportrerien saattamana
lähetettiin Atlantin räpäkori yli Saii
Marinopn; kukistamanaan kommu­nismia
ja saattamaan länsimaisen
hengen;; mukaisen järjestelmän o i ­keuksiinsa.;;
, Amerikkalaiset päivälehdet kertoi­vat
suurin otsikoin tästä kommunis­tien
kuklstamis-rlstlretkestä j ä pllvät
ritä mieltä; e t t ä ' jo ristlretkihenki tu-i
iee aikaansaamaan muutoksen S äh
; Marinon äänestäjäin mielissä. ; •
i Mutta, hukkaan menivät hyvät hu-
!. malat.'-,,;•;•.
l Elokuun ;i4. pnä marssi San Mari-'
j non. äänestäjät yaaliuurnllle ja seu-
I;raavana päivänä; tiedoltettlin\ m ä a l l -
' mälle sellainen uutinen, e t t ä vasem-
1 mistolaiset olivat vaaleissa lujittaneet
; asemaansa. ^-••:;:•
! ; Työkansakin dli ollut vaivellla.
I Kaikkiaan yli 5.000 äänestäjää kävi
! vetämässä viivania ja antoi vaa^m-
: mlstolle —/kommunisteille j a vasem-j
mlstcsoslälistellle. 841 äänen enem-
Kmlstön.--
I Tämä merkitsi sitä, e t t ä San M a ­rinon
tasa vallan, la.kLsäätävä.=.sä .Suu-
. ressa neuvostossa ori nyt 33 vasem-
; nilstolalsta ja 27 porvarien ja muiden
i oikeistolaisten — länsimaiden elä-.
| m ä n t a v a n k a n n a t t a j a l n , edustajaa. ;
Tätä ennen oli vasemmistolla 31 ja
i oikeistolla 29 edustajaa; Edellisissä
vaaleissa saikin vasemmisto vain 127
; ääntä; enemmän kuin oikeistopuo­lueet..
;,'• '•; ;•••,;'•'
Amerikasta käsin järjestetty risti­retki
jahtikin .siis päinvastaisiin tu­loksiin.
i ;; Se aivan kuiri haisk
i Euroopan iiimiset, 1
I sitten suurempaan t
i tasavaltaan, .kuriiiigäs
kuntaäp, eivät tykkää
lantin takainen namu:
kalonsa heidän aslolh
i \ Samalla seiikäänkul
kln siihen; e t t ä Euroo]
kävat vähitellen; pääs
ellei tehdä niinkuin se
I vitsa yihgähdella. : •
[.; Ne^alkayat; entistä
I määrässä lupttaa orfti
k ä s i t t ä ä , s e n . etteivät
esiintyvät • suuret Iän;
ja tkaäri ole mitään. .
kaikkivoipia, vaan etti
kuultava kansan ääntä
vairi kyllin ykslmlellsa
liplteensä. :
;; Seliäri on viime; alkc
nien koko maalimalle
keiden känsainväliste
käsittelyssä;.,'. r ; ,/
; ;juu,se ristiretki san
ni pyllylleen;
; iEmme ole kuuulleet
Iäisiä orii valokuvattu
sin i)älättuaan löytyir
joutuneina. ;
Sen kuitenkin tiedär
ret päivälehdet eivät c
San Marinon vaalien
neet halaistua sanaa.
. No, yritys oli kuiteni
menen,' vaikka siitä 1
lntlstumit p.innukakk
))olka.