1965-07-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii 2 Tiistaina, heinäk. 13 p. — Tuesday,, July 13, 1965 I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN r o r FINNISH C A N A D I A NS EstabUshed Nov. 6, 1917 . MANAaER; C SUKSI VAPAUS ( L I B E R T Y ) TELEPHONE- qrF4C> A^O EpiTfJRIAt 674.)42f 4 IhibUäied thrlce wee^Iy: Tuesdays,' Thuredays bnd säturda^s by Vapaus Pilbllahbig Ck>. Limited, 100-1(9 Elm St. West,'Sudbury, Ontario, Canada. aili^ai4p «diflres^ 1|BA.6»,^ Advertl8iag ratcs: tipoit «^];^|(^tloW tiämslaU^ of chatso. Autborized as second class mailbyttaiöI*ost Office Department, Ottawa, and ft>r paymjtntijOit 9^q>»|ls^,ia eiMusa: l vk. «9.00, e kk. «4.TS ' mk:ss& l vk. «10.00, 6 kk. «5.25 3 kk. ^19 •BäaHttäa»: 1 vk; 10.50, 6 kk. 5.76 Leipävarran koh#a yhä Viime viiköUa ticdoitettii!!*, '^ttä M i o ^ vae jatkuva nousu teki huiman hyi^kesäkuim aii^ ten nousu toukokuun indeksiin verraten yksi kokonainen piste, eli suurin kuukausinousuviuneksikuluneeni kahden ja |>uolen vuoden aikana. '. Toisin sanoen tämä tarkqittaa, että leipävarras kohoaa jat^vasti entistä korkeammalle — ja tämä Qlinkustannusten noumi tapahtui kesäkuun aikana pääasiassa r^iökatavam koh-daJta, mikä koskee kaikkein kipeämmin maan vähävaraisinta väestönosaa, sillä köyhien varat menevät valtaosalta ruokaan, jota vastoin varakkaiden tuloista menee suhteellisesti . paljon pienempi osa ruokatarpeisiin, tilastotoimiston keskiviikkona : julkaisemien tietojen mukaan elinkustannusindeksi kohosi kesäkuussa 139 pisteeseen, vMtaavanluviöi ollessa toukokuussa : 138 pistettä. Verrattuna kesäfctnm tilastoihin vuosi sitten, elinkustannusindeksimme on täinän vuoden aikana kohonnut 2.7-prosenttisesti. Onko sitten ihme, että vähävaraisten tulot eivät tahdo^ mitenkään riittää välttämättömämpientarvik-keittensa ostamiseen? Onko ihme että alipalkatut työläiset ja köyhyystilassa elävät pikfcufarmarit valittavat entistä kuuluvammin nyt vallitsevaa taloustiljmisetta? . Tilastotoimiston tiedonannon mukaan elinkustannusin-deksimme — jonka perustana on 100 vuonna 1949 — kohosi "pääasiassa yhdysvaltalaisten hinnannousujen" johdosta. Kasviksien hinnat kohosivat peräti 12-prosenttisesti ja tämän sanotaan johtuvan miltei kokonaan yhdysvaltalaisista vaikutteista näin alkukesän aikana, jolloin ei ole vielä saatu * canadalaisia vihanneksia ja kasviksia markkinoille. Lihan hinta nousi 3.5-prosenttisesti, mutta ei siitä syystä, että tänne olisi tuotu yhdysvaltalaista lihaa, vaan siksi kun eanadalaisilla lihatuotteilla sanotaan olleen hyvän kysynnän rajan eteläpuolella, mikä on aiheuttanut hintakilvoittelun ja hintojen nousun täällä! Me olemme siis kansakuntana siinä asemassa, että kulutustavarain hinnat nousevat täällä,'jos joudumme niitä tuot-^ tamaan rajan takaa, ja ne nousevat silloinkin jos saamme kulutustavaroitamme hyvin myydyksi Yhdysvaltoihin! Siis suo siellä ja vetelä täällä, mikäli näihin meriselityksiin voidaan täydellisesti luottaa. Epäilemättä edellämainituilla seik<Mlla on hetkellinen vaikutus kulutustarvikkeittemme hintojen nousuun. Mutta tosiasia on, että kansallinen elinkustannusindeksimme on kohonnut "jatkuvasti", "saavuttaen'' joka kuukausi uuden ennätyskorkeuden viime joulukuusta lähtien. Tätä ei voida enää selittää millään muulla kuin sillä, että inflatiosuunta on kehittymässä erittäin nopeasti, syöden pientuloisten varat ja säästöt jotenkin samalla tavalla kuin ruoste syö autopeltejä miltei huomaamatta. Tämä hintojen • jatkuva nousu, mitä elinkustannusindeksin kohoaminen kuvaa, aiheuttaa sen, että pikkusäästöt tulevat entistä pienemmiksi ja esimerkiksi eläketulot entfetä riittämättömimmiksi. Mutta hallitusvalta näyttää olevan yhtä huoleton kuin oli aikoinaan Nero, joka Rooman palaessa vain soitteli viuluaan. Myös OAS-maat f vikuroivat" Kuten tiedetään^ Yhdysvaltain hallituspiirit ovat yrittäneet piiloittaa Dominikaanisen tasavallan sisäisiin asioihin sekaantumisensa Amerikan valtojen järjestön (OAS:n) kapean selän taakse. Lähetettyään ilman mitään muodollisuuksia ja myös OAS:n sääntöjä ja säädöksiä julkeasti loukaten asevoimansa Dominikaaniseen tasavaltaan, missä jenkit saivat nostetuksi jaloilleen jo maahan syöstyn diktaattorikomennon, Washington järjesti OAS-maiden konferenssin ja salkuin saikin siellä nipin napin jyrätyksi kahden kolmasosan enemmistön päätöksen Amerikan Valtojen järjestön rauhanvoimien lähettämisestä Dominikaaniseen tasavaltaan. SälloiJti ja pantiin merkille se tosiasia, että USAn kaikesta painostuksesta huolimatta neljä jäsenmaata äänesti Domiadkaanisen tasavallan rauhanvoimien perustamista vastaan. Sen jälkeen on tilanne edelleen pahentunut, sillä OAS.in mikään jäsenmaa, yhtä "orpoä'Mukuunottamatta, ei halunnut panna edes tikkua ristiin Wäshingtonin saneleman päätöksen toteuttamiseksi. : Siitä huolimatta meille kerrottiin päivästä toiseen yhdys-yaltalaisuutisissa, että elokuun 4 pnä Rio de Janeirossa ko- .-koontuvassa OAS-maiden konferenssissa tullaan ottamaan vielä askel pidemmälle ja muodostamaan Amerikan valtojen järjestön "pysyväiset rauhanvoimat", mitkä voidaan tarpeen 'tullen lähettää minne tahansa mainitussa maanosassa. Mutta viikko sitten tiistaina tuli Washingtonista uutis-tietö » jossa kerrottiin Yhdysvaltain virkailijain päättäneen, ettei mitään hyötyä ole siitä, jos painostetaan OAS:n jäsenmaita" "pysy vien rauhanvoimien muodostamiseen. Ja siinä yhteydessä annettiin totuudenraukainesi selitys , siitä, miksi tästä puuhasta on päätetty luopuia sanomalla: "Latinalaisen Amerikan maiden pääkaupungeissa suoritetut tiedustelut ovat paljastaneet huomattavan vastarinnan pysyväistä rauhanvoimien nn^uodostamisajatukseen nähden ja siitä asiasta järjestettävälle viralliselle keskusielullekin tänä vuonna." Toisin sanoen. Latinalaisen Amerikan maiden ) (^>position vuoksi luovuttiin tästä kysymyksestä, josta piti aikaisempien tiedcmantojen mukaan muodostua "tärkein keskustelun aihe" Rio de Janeirossa elokuun 4 pnä kokoontuvassa OAS-maiden konferenssissa. Latinalaisen Amerikan erään' maan suurlähettnään kerrotaan suorittaneen mielipidetutkimuksen kolleegojensa kes- ; kuudessa ja todenneen, että Brasiliaa ;ja Paraguayta lukuunottamatta Latinalaisen A|ner|kaxikaik^ maat' vastustavat Prt)f. von Bonsdorff: konkreettisim Helsinki. — "Tpkiiil|isfn kehityksen vuoksi sotaa ei/enää veida pitää käyttökelpoisena politiikan väUneena i a sUtä syystä raul^no-nia^ en rinnakkaiselo on muuttu-nitt välttämä^jnyyd^I^i", totesi SNS:n puheenjohtaja professori Göran von l^onsdorff puhuessaan Suomen Ja Neuvostoliiton ystä-vyyspiiivien pääjuhlassa Maarianhaminassa sunnuntaina. - Eritellen lyhyesti kansainvälistä tilannetta pros. von Bonsdorff' kysyi, "onko yleensä syytä tehdä ak tiivisesti työtä rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta. Pieni kansa ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan ihmiskunnan kehitykseen ja siitä syystä meidän pitäisi tyytyä puolustamaan omia etujamme", sekä jatkoi: '•Voir.:me hyvin ymmärtää tällai sen näkemyksen, koska taistelu rauhan puolesta usein on aiheuttanut sen edustajille suuria pettymyksiä, mutta toisaalta tämän ajatussuunnan kannattajat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että ihmiskunta yhä suuremmassa määrin on muodostu: nut yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Atomi- ja avaruusaikakau-den suuri teknillinen kehitysproses^ si on vienyt siihen, että ihmiskunnan yleismaailmalliset edut ovat su lautuneet yksityisten valtioidc*. etuihin. Tämä on asia, jolle emme voi mitään, mutta sitä vastoin voimme vaikuttaa inhimillisen yh teiskuntaclämän muovautumiseen ajankohtana, jolloin olemassaolomme ulkomaiset edellytykset nopeasti muuttuvat. On siis kysymys eräänlaisesta yhteiskunnallisesta mukautumisprosessista. johon voivat vaikuttaa ensi sijassa sellaiset tekijät kuin poliittinen johto, tieteellinen tutkimus ja yleinen mielipide". "Rauhanomainen rinnakkaiselo koskee tietenkin vuin erästä ihmiskunnan keslieisen ongelman sekto ria, mutia tämän sektorin merkitys on ratkaiseva mm. siitä syystä, että kommunismin ja kapitalismin väli nen ristiriita on lyönyt leimansa koko toisen maailmansodan jälkei selle maailmanpoliittiselle kehityk selle. Jännityksen yleinen laukea minen viimu vuosien aikana on selvästi osoittanut, että taistelu rau han puolesta voi johtaa konkreettisiin tuloksiin, vaikka samanaikaisesti Jäljellä olevat, ratkaisemattomat ongelmat vaativat, että rinnakkaiselon kehittämiseen kiinnitetään jatkuvaa huomiota". i Teidän ja meidän! kotiveräjalfä i P I T K Ä N M A T K AN V I E R A I L I J O I T A Anna Laine, Yhdysvaltain K a l i forniasta ja vanha whitefishilainen, Matti Lindala, joka on hetken aikaa vieraillut "valtojen" puolella, ovat nyt vierailema-ssa täällä tuttaviensa luona. Saii-aalahoitoa etsivä Matti Lindala on nyt A l i n a ja W; Eklundin vieraana 188 .Mäki avenuella. Olga Sula- Torontosta, saapui viikon lopulla kesälomaansa viettämään Sudburyn seudulle. Hän vierailee Sofia Pöntiön luona Pikku- Penage järvellä. Toivotaan hyviä lomailmoja sekä hauskoja kala- ja kyläreisuja. Washingtonin ehdotusta pysyvien rauhanvoimien muodostamiseksi. J a miksi? New Y o r k Timesin selityk -senmukaan: "Yhtenä syynä on vaikeus siitä, milloin ja miteni tällaisia alueellisia voimia tulisi käyttää. Toisena syynä on pelko, että niistä rauhanvoimista tulisi salaamiskeino. Y hdysväl ta in sekaan tu misille missä tahansa tilanteessa näyttää uhkaa valta vasemmiston valtaantulo." Toisin sanoen. Latinalaisen Arne rikan riiaTden hallitukset eivät halua osallistua sellaisten "alueellisten rauhanvoimien" perustamiseen, j o i - tai voidaan AVashingtonin määräysten mukaan lähettää mihin tahansa maahan, jonka hallituksesta Yhdysvaltain imperialismi ei syystä tai toisesta pidä. Järkevä ajatus sellaisenaan. Tämä selittää myös sen miksi Quebecissa kerrotaan ilmenevän huolestuneisuutta siitä, että Washington voi lähettää sotajoukkojaan myös Quebeciin, jos Quebec kehittyy entistä enemmän autonomiseksi; maakunnaksi ja "sattuu valitsemaan jonkun sellaisen hallituksen, mistä. Washington ei pidä. Paras itsepuolustuskeino tässä yhteydessä on todellakin se, että puolustetaan kaikkien pikkukansojen itsemääräämisoikeuksia ja vaaditaan Yhdysvaltain asevoimia jättämään niin Dominikaaninen taisa-valta kuin Vietnamkin rauhaan.' On selvää, että j kysymys Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista rauhanomaisen' rinnälckaiselon ko konaisohjelman puitteissa on vain eräs yksityiskohta, mutta tämä seikka ei vähennä vastuutamme eikä niiden tulosten„arvoa, jotka olemme saavuttaneet. pohjpis-Eurooppa on alue, jonka strateginen merkitys on huomattava ja täällä vallitsevat jännitystilat vaikuttavat] ^oko inaa. ^Iman tilanteeseen. Rauh^hpmai sen- maailmanjärjestyksen luomista koskevassa tieteellisessä keskustelussa on kiinnitetty paljon huomiota ns. rauhanomaisten suhteiden ydinalueiden muodostamiseen ja esi merkkinä tällaisesta ydinalueesta on m a i n i t t u mm. Pphjoismaat. OD vaikeata, voisimme sanoa mahdotonta kuvitella, että sellaisten vai tiolden kuin Tanskan ja Norjan tai Ruotsin ja Suomen välisissä suhteissa syntyisi riitakysymyksiä, jotka antaisivat aihetta väkivallan käyt-töön. Pohjoismaiden välisten suhteiden taustana on historiallinen ke hitys, yhteinen elämänkatsomus ja yhteiskunnallinen järjestelmä sekä monet muut seikat, mutta voimme myös luoda uusia- rauhanomaisten suhteiden.ydinalueita, joiden uiko nai.set edellytykset ovat hiukan toi-senlaiaet. Jos Suomi ja Neuvostoliitto voivat luoda takeita j^ysyvlstä; rauhanomaisista suhteista ilman että tämä vaikuttaa Suomen suhteisiin muihin Pohjoismaihin, on itse a-slassa syntynyt uusi kansainvälinen yhteisö ja askel on otettu uuden -. kansainvälisen rauijian ydinal^een muodostamista kohti. Tämä ei suinkaan merkitse sitä,,, että haluaisimme antaa neuvoja muille kansoille — me lausumme vain toivomuksen siitä miten näiden pitäisi hoitaa ulkopoliittisia suhteitaan, että kaikki voisivat elää rauhassa kcs^ kenään. Mutta me haluamme tyydytyksellä todeta, että olemme saavuttaneet huomattavia tuloksia työssämme, että panoksemme on kantanut rikkaita hedelmiä. Siitä on osoituksena mm. tämä arvokas juhla, johon kaikki e ri yhteiskuntaryhmät osallistuvat.: Kiittäen lopuksi Ahvenanmaan väestöä ja viranomaisia avusta, jota nämä ovat antaneet ystävyyspäivien järjestämisessä, prof. von Bonsdorfl lausui, että. perustavat kulttuuriar vot ovat samat riippumatta .snlä mitä kieltä me puhumme. Näihin perustaviin arvoihin kuuluvat rauha ja kansainvälinen yhteisymmärrys joille tämä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden juhla on omistettu. Olemme tänään liittäneet sanan •'Maarianhamina'" Kolkan ja Mosko van jälkeen siihen ystävyysjuhlien ketjuun, jonka aiomino takoa niin lujaksi että se varmasti kestää. U Thant: v Y K . New York. — Y K : n pääsihteeri U Thant'sanoi täällä maanantaina, että teoUlsunsmaiden ja kehitysmaiden: välinen kuilu on viimevuosina pysynyt yhtä syvänä kuin aikaisemminkin, ja että 1970-luyulla maapallolla on enemmän työttömL^ j a nälkää näkeviä kuin nykyään. VKchltysmaid^ kurjuus on progressiivista. Se uhkaa muo^ dostua entistä huonommaksi, tämän vuosikymmenen loppupuolell a " , pääsihteeri sanoi Genevessä koolla olevalle Y K : n talou»- Ja sosiaalineuvostolle jättämässään 19601uvun kehitystä koskevassa selonteossa. Y K : n yleiskokouksen joulukuussa vuonna 1961 hyväksymässä suosituksessa vaadittiin toimenpiteitä teollisuusmaiden ja kebity» maiden välisen kinlun kaventami-spksi, "jotta estettäisiin siitä aiheutuvat vihamielisyydet". Suosituksen mukaan kehitysmaiden vuotuinen taloudellinen kasvu olisi saatava kohoamaan viiteen prosenttiin vuoteen 1970 ipennessä. Selontean mukaan kasvu oli vuosina 1955—60 4,5 prosenttia, mutta SO laski vuosina 1960—63 neljään pro.senttiin. Kuilu teollisuusmaiden Ja keliilysmaiden henkilökohtaisen tulon kohdalla on siten> selvästi l i sääntynyt,, todettiin selonteossa. Pääsihteeri totesi edelleen, että kehitysmaille myönnettyjen kansain-vali. stcn avustusten ja pääomalaino- Aarne Saarinen: Työväenpuolueilla suuri vastuu rauhan säilymisestä pohjolassa Kaksi yhteiskunnalliselta järjestelmältään erilaista saksalaista valtiota on jo pitkän ajan oUut reaalinen tosiasia. Kaikkien suunnitelmien eurooppalaisen turvalli-suusjärjestelnun luomiseksi on lähdettävä tästä tosiasiasta ja sen , tunnustamisesta, totesi SEL:n puheenjohtaja Aarne Saarinen itämeren vUkon^ typlälskonferenssis-sa Jtostockissa pitämässään alustuksessa. — Saksan yhdistyminen on ensi sijassa saksalaisten oma asia, mutta koko maailman on oltava kiinnostunut siitä, että se tapahtuu rauhanomaisesti ja että toisen maailmansodan jälkeen syntyneet rajat tunnustetaan. Ensi tilassa olisi molempien Saksan valtioiden kanssa solmittava rauhansopimus. Toisaalta voisi ajatella, että Kcs-kl- Enroopan muodostuminen y-dinaseettomaksi vyöhykkeeksi Ra-packi- suunnitelman tapaisesti voisi helpottaa rauhansopimuksen aikaansaamista. Toisaalta, voi aja- : telia, että rauhansopimus helpot-talsi ydinaseettoman ja lisäksi muutoinkin sotilaallisesti kevennetyn vyöhykkeen muodostamista Keskl-Enrooppaan käsittäen ensi sijassa molemmat saksalaiset valtiot. Itsestään selvää olisi tällöin tällaisen vyöhykkeen ulottaminen Pohjoismaihin Jäämerelle saakka. Useita teitä ja muotoja on olemassa" ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamiseksi j a tehokkaan turvallisuusjärjestelmän luomiseksi Eu. rooppaan. Yhteenvetona eri malidollisuuksis ta erillisinä tai yhdessä toteututetta-vaksi voidaan •esitt"aä ainakin seu raavat; .1) Rauhansopimuksen solmiminen molempien saksalaisten vailioitlen kanssa, Saksan nykyisten rajojen tunnustaminen ja Länsi-BiJiliinin ti lanteen normalisoiminen; 2) ydinaseettoman ja sotilaallisesti kevennetyn vyöhykkeen muodo.s lamintn Keski-Euroor'Paan; 3y ydinasoetloman vyöhykkeen muodostaminen Pohjoismaihin Un denin—Kekkosen suunnitelmiin inu kaispsti: 4) hyökkhaniattömyyssopjmuksen .solmiminen : .Miantin hiton ja Var sovan liiton kesken ja roopassa suuri vaikutusvalta ja s(Mi vuoksi myös erittäin suuret ina-lidollisuudet muuttaa tilanne ja vaikuttaa positiivisesti eurooppalaisen turvaUisuusjärjestelmän luomiseen. Mahdollisuudet ovat sitä suurem niat kun kommunistit ja muut rauhanvoimat innokkaasti haluavat ja voivat antaa hyvin merkittävän tnen tällaisille pyrkimyks.Ue. Tä män vuoksi Länsi-Euroopan sosialidemokraattisella työväenliikkeellä .la ammattiliitoilla on hyvin suuri vastuu. kuten aikaisemminkin. .Multa nyi ydinasekaudella ja työväenliikkeen yleisen vaikutusvallan .Kasvun kaudella on vastuu erityi sen suuri. Kaikki työväen ja rauhan voimat on yhdistettävä ja mobilisoitava toimintaan Euroopan ja j e n , nettomäärä on v i i n ^ aikoina pysynyt ennallaan. • Suurimpana tehtävänä on nyt saada hallitukset ja kansat vakuuttuneiksi siitä, että köyhyys voidaäh torjua.: ."Vakavimpana asiana .on, että juuri köyhimpien maiden taloi^- dellinen kasvu on kaikkein hitaini^,. Mutta nyt ei ole aikaa masenritdt-seen. Vaikkakin teollisuusmaita ja kehitysmaita erottava -kuilu näyttää joskus ylipääsemättömältä, on kehitysmaiden itse osoitettava, eittä ne voivat ylittää tämän kuilun." Selonteossaan pääiäihteeri sanoi edelleen, että maailman poliittinen ilmapiiri ei ole toistaiseksi suoranaisesti vaikuttanut Y K : n k e h i t y s o l i j e l - miin, mutta se on "heikentänyt hyvää tahtoa ja luottamusta". "Totuus on kuitenkin, että Y K : n kehityöstyöllä on mitä tärkein merkitys poliittisen hajanaisuuden vähentämisessä", hän sanoi. Selonteossaan U Thant suositteli mm. pitkäaikaisten sijoitusten l i säämistä, syntyvyyden säännöstele-mistä ja kasvatus- ja opetustyön tehostamista. Hitler-upseeri Bonnista braeliin Bonn. -r- Israelin hallitus on suostunut siihen, että entinen toisen maailmansodan upseeri t r i Rolf Pauls nimitetään Länsi-Saksan suurlähettilääksi Israeliin, ilmoitettiin myöhään keskiviikkoiltana Bonnissa Samalla ilmoitettiin liittopresidentti Heinrich Lubken hyvältsy-neen Israelin puolustusministeriön entisen päällikön Ashar Ben-Natha-nin nimitettäväksi Israelin edustuston päälliköksi Bonniin. Tiedot, joiden mukaan t r i Paul-sista tulee Länsi-Saksan ensimmäinen suurlähettiläs Israeliin, ovat aiheuttaneet erimielisyylcsiä Israelissa.'. Opposition perustana on hänen toimintansa armeijan upseerina Hitlerin aikana. — Jos länsisaksalainen on ollut sotilas ja tehnyt velvollisuutensa, ei se ole syy syrjiä häntä, sanoi liittokansleri Ludwig Erhard. T r i Pauls on 50-vuotias. Hän on Länsi-Saksan ulkoministeriössä kehitysmaiden kauppaa hoitavan alaosaston päällikkö. Bonn päätti solmia viime maaliskuussa diplomaattiset, suhteet Israel i i n , ja tämä aiheutti kriisin Länsi- Saksan ja arabimaailman välille. 5), Pohjoism,a i-d en ju,.l istautumin,en. .Pon, j.o l,a n rau,h an ,t urvaami. sek, si. . Mi - puolueettomnksi. ydina.seettomak.si;... .. , , .,_ ... ja sotilaa'llise.«li Kcvennelyk.si vyö hykkeeksi. Joka tapauk-sessa on rauhan tur vaamisen kannalla välttämätöntä-, että Euroopan valtiot ja ni.don vastuunalaiset poliitikot ryhtyvät tekoihin Euroopan kansojen turvallisuuden lisäämiseksi ja varinistami seksi. Jotta tämä olisi niaiidoUista, on välttäniätönlii, että työväenliike kokonaisuudessaan kalkLssa Euroopan maissa ryhtyy aktiivisiin J a yhdensuuntaisiin toimenpiteisiin pääniääräu saavuttamiseksi. Sosialidemokraattisilla puolueilla ja ammattiliitoilla on Länsi-Eu-kali nain tehdään, ei ole epälystä kaän, etteikö voida luoda uusi rauhanomainen ja turvallinen Eurooppa, Pohjoismaat käsittävät suhteelli .sen laajan ja sotilaallisesti tärkeän alueen. jossa"asuu noin 20 miljoonaa ihmistä. Jusnämä maat yhteisin sopimuksin julistautuvat puolueettnmiksi ja ydinaseettomiksi rauhan ja mahdollisen sodan tilanteissa sekä ryhtyisivät yksipuolisiin tolmenpi-tvisiin aseistuksensa vähentämiseen ja hankkisivat näille toimenpiteille kaikkien suurvaltojen tun- (Jatkuu seuraavalla sivulla) Lämmitysöljyyn väriä Quebec. — Valtionvarainministeri Eric Kierans ilmoitti tällä viikolla, että Quebecin hallitus suunnittelee .$400,000 menoerän käyttämistä maakunnassa käytettävän lämmitysöljyn värittämiseksi: Hän sanoi, että jos tämä lämmitysöljy väritettäisiin, niin siitä voisi koitua maakuntahallitukselle niinkin paljon kuin $5,000,000 vuodessa lisää verotuloja. Mr Kierans selosti, että lämmitykseen kä.ytetystä öljystä ei peritä mitään veroa j a hallitus jää vaille $4—$5 miljoonan tuloja siitä syystä, että tätä verottamatoi^a öljyä käytetään myös dieselautojen polttoaineena sen sijaan, että niissä käytettäisifn verotuksen alaista dieselöljyä. Hän sanoi, että lämmitysöljyn.värittäminen voisi pakoittaa dieselöljyä tai-vitsevat henkilöt ja firmat käyttämään verotuksen alaisena olevaa dieselöljyä. PÄIVÄN PAKINA SÄNKARIFILMIN AIHE ILMAISEKSI Suomalaisessa Kansan Ääni lehdessä sanoi nimimerkki "Vihtorin-poika" pakinapalstallaan, että hän on hiljakseltaan odotellut, milloin täältä rapakon takaa alkaa Suomeen virrata Vietnamin sodasta samantapaisia snnkarifilmejä kuin aikoinaan Korean kriisin aikoihin. "Tarmokkaat amerikkalaiset liikemiehet tietävät, että taistelu vapauden puolesta vaatii paitsi melkoisesti dollareita myös mainontaa, jota ilman ei mikään tunnu nykymaailmassa onnistuvan," hän kirjoitti. Rohkenemme kuitenkin epäillä, että Suomessa ei ole aavistustakaan siitä, miten perusteellisesti amerikkalaiset asevoimat Koreassa kunnostautuivat. Täällä Cana-dassa jatkuvasti esitettävien T V - filmien — "puolueettoman taiteen" mallimerkkien — kuvausten mukaan nähdään ainakin kerran viikossa, ja toisinaan joka iltakin miten kourallinen amerikkalaissotilaita voitti omin voimin koko Korean 50dan. Niin-paljon ja perusteellisia "voittoja" on näissä Korean sodan filmeissä täällä amerikkalaisille saatu j a hankittu, että tuskin kukaan enää muistaa sitä suurhäviötfi, kun edesmennyt kenraali McAitiiur — rauha hänenkin tomulleen — T joutui räkä uusilla liiveillä pötkimään pakoon Kiinan rajalle tekemällään hyökkäys-matkalta. Mikäli "Vihtorinpoika" kuitenkin sellaisia "jenkkien voittofilme-jä Vietnamista kaipaa, niin me puolestamme o-sitämme. että nykyisenä "tee-se-ilse'' aikakautena voisivat suomalaiset ystävämme valmistaa etukäteen jonkinlaisia "korvikefilmejä" amerikkalaisten Vietnam-sodan voitoista ja sankariteoista yleensä. Kun niitä "voit-tofilinejä" on kuitenkin valmistettava tuhansien mailien pää.ssä varsinaisista tapahtumapaikoista. Vietnamista, niin sama kai se on loppujen lopuk.si kyhatäankd niitä IIolly\voodissa tai llel.sinf;i.ssä? Ja siltä varalta, jos ''Vihtorinpo: jalla'- tai muilla asiaan kiintyneillä, ei satu olemaan sopivaa ainehistoa 'Vietnam-sodan sankariiilmin tekoa varten, me puolestamme luovutamme aivan ilmaiseksi siihen joitakin tyyppimallejn. Syy avokätisyyteeinme on siinä, että mekin olemme saaneet ne i l maiseksi, suomentamalla osan New York Times Servicen kirjeenvaihtajan Jack Langguth:in Saigonin kirjeestä, mikä julkaistiin täällä Canadassa heinäkuun 7 päivänä herran vuonna 1963. v Puhuen siitä kuinka "Järjetön . tappaminen ja raakuus lisääntyy Vietnamin sodassa", kuten eräs lehti mainitun uutiskirjeen otsikoi. mr.Langguth sanoo: " . . . Phubonin taistelun aikana viime viikolla ammuttiin ainakin 5 kommunistista vankia siksi, kun (Saigonin) hallituksen sotilaista"" tuntui, että he eivät voi vahtia vankcjaan asianmukaisella iavallar- Toiselta paikkakunnalta eräs länsimainen kirjeenvaihtaja i l moitti seuraavana päivänä nähneensä miten (Saigonin) hallituksen vartija astui varoittamatta^ eteenpäin ja hakkasi (beat) 15- vuotiaan nuorukaisen jota- syytettiin Vietkongin avustamisesta. "Yhdysvaltain erään helikopterin miehistön yksi mies palasi kes-ki- ylängöllä sijaitsevalle tukiasemalle viime viikolla ilman hänen huostaansa jätettyä kiihkeätä nuorta vankia (fierce young pri-soner.) "Hänen kerrotaan sanoneen ystävilleen, että nuorukainen raivostutti hänet ja sen vuoksi hän oli puskenut vangin ulos helkop-tcrista noin 1000 jalan korkeudes- , ta. • • • - ' "Kun hänen ylcmpänsä väitetään varoittaneen mahdollisesta sotaoikeuden vaarasta, niin hell-koptorimios muutti juttunsa selittäen, että vanki . o l i hyökännyt hänen kimppuunsa ja pudonnut v"ährngos8a alas. "Joitakin yhdysvaltalaiskomen-t!> jia huolestuttaa kuitenkin enenv-män kuin tällaiset erilliset tapäfi?' tumat viimeksikuluneen kuuden kuukauden aikana tehdyt päätök-^ set Etelä-Vietnamin alueiden kovasta pommituksesta. " 'Minä en tykkää iskeä kyttä' sanoi eräs kaksissakymmenissä o-leva lentäjä, joka on suorittanut toistasataa pommitusmatkaa. Tie- ^dän iskeväni samalla naisia ja lapsia. Mutta __tällaisessa tilan-- teessa on päätettävä, että tavoite on ylevä,'ja että työ on tehtävä.'" Siinä sitä on materiaalia "san-karinäytöksiä" varten kerraksi. Ja kuten sanottu^ samantekevää on, missä . niitä sankarikuvauksia valmistellaan, kun niitä ei kuitenkaan tehdä sen paremmin Vietnamissa kuin Koreassakaan. Tosiasia nimittäin on, että Etelä-Koreassakaan ei ole jenkkien voittofil-mejä tehty — ne on kaikki rustattu Yhdysvalloissa. Vastakohtana viimeksimainitulle: Canadassa ei ole tehty yhtään sankarifilmiä t r i Bethunen'in elämäntyöstä — mutta Kiinassa on sellainen tehty. Ero on ilmeinen, ja ero on siinä, että kiinalaiset tuntevat ja tunnustavat, että tri Bethunen teki todella suuria uhrauksia Kiinan hyväksi — mutta niin ei ilmeisesti aiattele Etelä-Korean väestö eikä liioin Vietnamin kansa USAsta.—- Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 13, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-07-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650713 |
Description
Title | 1965-07-13-02 |
OCR text |
Sivii 2 Tiistaina, heinäk. 13 p. — Tuesday,, July 13, 1965
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
r o r FINNISH C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6, 1917
. MANAaER; C SUKSI
VAPAUS
( L I B E R T Y )
TELEPHONE- qrF4C> A^O EpiTfJRIAt 674.)42f 4
IhibUäied thrlce wee^Iy: Tuesdays,' Thuredays bnd säturda^s by Vapaus
Pilbllahbig Ck>. Limited, 100-1(9 Elm St. West,'Sudbury, Ontario, Canada.
aili^ai4p «diflres^ 1|BA.6»,^
Advertl8iag ratcs: tipoit «^];^|(^tloW tiämslaU^ of chatso.
Autborized as second class mailbyttaiöI*ost Office Department, Ottawa,
and ft>r paymjtntijOit 9^q>»|ls^,ia
eiMusa: l vk. «9.00, e kk. «4.TS ' mk:ss& l vk. «10.00, 6 kk. «5.25
3 kk. ^19 •BäaHttäa»: 1 vk; 10.50, 6 kk. 5.76
Leipävarran koh#a yhä
Viime viiköUa ticdoitettii!!*, '^ttä M i o ^
vae jatkuva nousu teki huiman hyi^kesäkuim aii^
ten nousu toukokuun indeksiin verraten yksi kokonainen piste,
eli suurin kuukausinousuviuneksikuluneeni kahden ja
|>uolen vuoden aikana. '.
Toisin sanoen tämä tarkqittaa, että leipävarras kohoaa
jat^vasti entistä korkeammalle — ja tämä Qlinkustannusten
noumi tapahtui kesäkuun aikana pääasiassa r^iökatavam koh-daJta,
mikä koskee kaikkein kipeämmin maan vähävaraisinta
väestönosaa, sillä köyhien varat menevät valtaosalta ruokaan,
jota vastoin varakkaiden tuloista menee suhteellisesti
. paljon pienempi osa ruokatarpeisiin,
tilastotoimiston keskiviikkona
: julkaisemien tietojen mukaan elinkustannusindeksi kohosi kesäkuussa
139 pisteeseen, vMtaavanluviöi ollessa toukokuussa
: 138 pistettä. Verrattuna kesäfctnm tilastoihin vuosi sitten,
elinkustannusindeksimme on täinän vuoden aikana kohonnut
2.7-prosenttisesti. Onko sitten ihme, että vähävaraisten tulot
eivät tahdo^ mitenkään riittää välttämättömämpientarvik-keittensa
ostamiseen? Onko ihme että alipalkatut työläiset
ja köyhyystilassa elävät pikfcufarmarit valittavat entistä
kuuluvammin nyt vallitsevaa taloustiljmisetta?
. Tilastotoimiston tiedonannon mukaan elinkustannusin-deksimme
— jonka perustana on 100 vuonna 1949 — kohosi
"pääasiassa yhdysvaltalaisten hinnannousujen" johdosta.
Kasviksien hinnat kohosivat peräti 12-prosenttisesti ja tämän
sanotaan johtuvan miltei kokonaan yhdysvaltalaisista vaikutteista
näin alkukesän aikana, jolloin ei ole vielä saatu
* canadalaisia vihanneksia ja kasviksia markkinoille.
Lihan hinta nousi 3.5-prosenttisesti, mutta ei siitä syystä,
että tänne olisi tuotu yhdysvaltalaista lihaa, vaan siksi kun
eanadalaisilla lihatuotteilla sanotaan olleen hyvän kysynnän
rajan eteläpuolella, mikä on aiheuttanut hintakilvoittelun
ja hintojen nousun täällä!
Me olemme siis kansakuntana siinä asemassa, että kulutustavarain
hinnat nousevat täällä,'jos joudumme niitä tuot-^
tamaan rajan takaa, ja ne nousevat silloinkin jos saamme
kulutustavaroitamme hyvin myydyksi Yhdysvaltoihin! Siis
suo siellä ja vetelä täällä, mikäli näihin meriselityksiin voidaan
täydellisesti luottaa.
Epäilemättä edellämainituilla seik |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-07-13-02