Vapaus, January 10, 1967

              iElduar4 Matusevildi kim
Biäletillä 1500 m:ä 2 M ^
Canada voitti
. 'Oslo. — Eduard Matusevitsh kii­t
i Bisletm hyväkuntoisella jäällä
.^^dlihVuoQisVkXrMP^lui^a uuteen
ratadnältykJ^^Pj iSOO mBtrillä. Ma-tus<
rvitslunidj]p^,>?;05,6 puuttuu vain
k<01mä ' seKuftniöa ,^mmenystä Hoi-laimitt
Ar(V^ir^9?^ nimissä ole­vasta
m^^tk^llij^ailmanennStylcses-
18: 10 OOO^nrctriuä Matusevitsh tyy^
tyi dikaan 16.29 ja jäi yhteispls-
Suomi jöh^fxm
.;KottyvU|i^5U^i)M— Suomen pika-luistelpät:
Otjijf^tjfllättäväh vakuut­tavan
.jö^dqB^^jvjIi^äl^ maa­ottelussa
^ly^l^jgrad^^^ vastaan. Suo­men
pisteflo^^yÄnsimmäisen pSi-
|vSn jälkeen dn 857,153 Leningra-
I din 066,460 vastaan. Lajivoittoihin
lyieraat yltivät ainoastaan miesten
500 metrillä ja nuorten 3 000 met­rillä.
• Mieslien 500 imetrillä Vasnjetsov
pisteli, ajan Jte,), jolla kukisti nel­jällä
kymmenyksellä Suomen eri-koismiehen
Sepffo HännisSft Puo­lella
peninkulmalla Jouko Launo­nen
hätyytteli tiukasti 8 minuutin
rajaa, mutta"'sai lopulta tyytyä ai­kaan
8.00,1. 'Myös kolme seuraavaa
sijaa tuli Suomelle: Raimo Hieta­la
8.14,4. Kalfervo Hietala 8.17,6 ja
Rauli Helen ».17,7.
Naisten lajeissa sai entinen suu­ruus
-Tamara Ryiova tunnustaa suo-malaistyttäret-
paremmakseen, Arja
Kantola ja Kaija Mustonen jakoi­vat
500 metrin Voiton ajalla 49,2.
Kaija-Liisa.Keskivitikka puolestaan
huolehti voitosta 1.500 metrillä
2.33,0.
Nuorten pikamatkalla Kimmo
j Koskinen liukui 43,3, joka jäikin
I parhaaksi. 3.OÖ0 metrillä Leningra­din
Makarov sen sijaan osoittau­tui
voimakkaimmaksi korjaten en­si
sijan ajalla 4.48,8. Seuraavat kol­me
tilaa oU jälleen suomalaisten
heiniä Pekka Hälisen, Matti Syvä­sen
ja Kimmo Koskisen ansiosta.
teissä maaHmiähensS; 'Valeri lOff-lanin
jSlkelenJA kympin Voitti Sta­nislav:
.Söi j a i i i n l t ä l o t s e l l a 1550,8;
NeuvostOUmötpiset hallitsivat Bis-letin
kilpailija yMvOimiiäella taval­la.
He väiVät; thatkaVoitot 500 met-rillSi
' 150Q -BtetriliK ja ikympiUä.
5000 j n i t r i l l t NiH^Mi Xana mite
]^red'Änfon.7tIaier oH k S r j ^ S ja
Hollannin > K«es ^ Verkerkin onnis­tui
sijoittua. kolmanneksi yhteis­pisteissä'
K a p l a n i n j i Matusevitshin
jälkeiEfn ennen Neuvostoliiton Va­leri
l^haginiS, Täloks^t:
ISOOm: D f i d t o r d Matusevitsh
N-ltittö 2,0S,«, (uusi ^Bisletin tata-lennätys),
2) Y.aleri. TsUagih K.liit-b
2.07,3,^^) Valeri'Kapian N-)iitto
2.07,4.
Y^it*i8pisteet: 1) Käplan m22T,
2) Mat(u>evitsii 179,982, 3) V«ri(erk
180,160.
Kaikicien aikojen kymmenen par­haan
1500 metrin pikaluistelijan
ennätystaulukkd on seuraava:
1) 2.05,3 ArdSchenk,HoUanti
30. 1. 1966, Inzel,
2) 2.05,6 Eduani MatusevHsh,
NeuvostoUilto 2. 1. 1867,
Oslo,
3) 2;06,3 Juhani Järvinen, Suomi
L 3; 1959, Squäw>VfiUey
ja Lev Zaitsev, Neuvos­toliitto
16.1.1964, Medeo.
5) 2.06,6 Nikolai Kaidälov^ Neu­vostoliitto
16.1.1964, Me­deo
jä 'Rudi Liöbrechts.
Hollanti 30.1.1966, Inzel,
7) 2.06,9 Per Ivar Moe, Korja
27.. L 1966, Davos,
8) 2.07,0 Sven Erik Stiansen,
Norja 27. L 1966, Davos,
9) 2.07,2 Magne Thomassen, Nor­ja
11. 12. 1986, Inzel.
10) 2.07.3 Jevgeni Grishinj Neu-vostoUitto
17.1.1965, Ma­donna
ja Valeri Tshagin,
Neuvostoliitto 2. 1. 1967,
Oslo. '
Mekkotiiiin^^
Winnipeg.-^ CanaArvk^kper-jantailUana
NetkvostotHtos
tyn joukkueen maalein
vdHtaen «tmalla ml)ib m a i n'
j«ätkueen- vStiscrn < ^
t»nnn4-)iiakieUt0ttitn)hilBien M-vföiASttä
^yh^&n «faiotKta oHehia.
I f n ^ m i i i s e s ^ erässä , johti
NeuvosttölUtto <ma«leln T b ^ l ja
/'t<dseit| eiräh ^assa 3^X' Martta
' seir: jälkeen, peli- meni caiihnfalai»-
mntleissä.^ .
'"Canadaläisjoukkue ansaitsee täy­den
tänndstttkseh Ja me otanittelem-line
s1tä^",saiioipelin päätyttyä N6a-yöstoUitdjn
joikkkueen yalSnentäja
Airkidy Cheri8hQew.
Neuvostoliiton ja Canadan maa-
.joukkueet ottavat vidä k^oin^esti
mittaa toisistaan ennen kuhi vie­raat"
palaavat takaisin kotiin. Mont-realissaMdi
ottelu .suitnnntBina,, To-r^
atossa on ottein täidlSti, tiistai­na
jdKitchenerissa. torstaina Mont-
.'realissa^^^unnuntaiiia 'pelattu -ottelu
päälttyi tasapeliin maalikin 3-^.
MaailmanmestamUskilpailut on
Wit«is8a maaliskuun 18^-^ pnä;
Ei saalis sanoilla saada, lohi loihul-la
ylene. "
Suomal. sananlasku
Nancy tSirtohe
voitti suur­pujottelun
Oberstaufen, Linsl-Saksa. — Ca­nadan
Nancy Green osoitti viikon
vaihteessa täällä pidetyissä kilpai­luissa
erinoniaista kuntoa - voitta­en
kansainvälisissä pujottelukilpai-luissa
Staunden Cubin.
Tämä Rosslandista B. C. kotoi­sin
oleva 23-vuotias. neitonen voitti
lauantaina erikoispujottelun ja sen
lisäksi suurpujottelun - sunnuntaina.
Sunnuntaisesta kilpailusta hän. sai
50 piät^tä toiseksi tulleen Sveitsit­t
ä r e t Femande Bochatayn saades-saa
35 pistettä: Kolmanneksi tuli
länM-saksMainen Burgl Farbinger,
Miss Greenen voittoajaksi suur­pujottelussa
merkattiin 1.18^58. Hä
nen aikansal,300 metrisellä pujot-
Uelumatkalta oli toista sekunttia
parempi kuin toiseksi tulleen miss.
Farbingerin, jonka aika oli 1.19,53.
Dan-haalin kalenteri
itörpoto. -•• Todm^n na^ten järjes
tämk'seurqpdi-! ja hahvitolaisaus faÖBr
täfin! sttrtmitttftiiia tanmjikmm K paii-väqä
kellp '4 iltapäiväUä.
v.'v'* : •S--':..'
' 'PHEnäifeptdn puhetJlaisuusonitftm-
«ftjkiiiUn niJaivahä, fteHoS illaflä :
.• •Sättii>(>''rfflin«n - uusjntdesitys on
sunnuntairta. laWmlkaun ;22. päivänä
kello iielja' jltepSivSllS.^
' Ftnfandia. kuoron ohjehnatilaisuus
surtiuhtalna knrtnifcuun. 79 lÄivänä
fcelte ndiä iftapfelvaiä. Kahvia tarjo­taan
yfäsälissa, pöydät kabarptti-mal-liin;'.
Paljon "hyvää ohjelmaa ku«iHo-iauiUtt
y.ni, 'TMfcaa ndattimaan.
Saidt Ste. Marien
kuulukiiisia
: Sfitiit Ste. Ttfsuie. — Osaston kuu­kausikokouksessa
kuulin,, että taas
aletaan seurapeli illanvietot j a en-sinimäiset'
pidetään tammikuun 12
päivänä illaUa kello 7:30. Ottakaa-pas
tämä 'huomioon ja saapukaa
taas ; suurella joukolla viettlmään
virkistävä, hetki ystävien seuras­sa.
"
Idällä on ollut ihmeellisen kau­nista
talvea, joka on houkutellut ih­mistä
tuonne järvien jäälle kaloja
narraaihaan. Jääkin on jo niin vah­vaa
että sinne uskaltaa mennä ja
kalat ovat olleet niin hyvällä syön-tipäällä
ettei siellä ole tärVinnut
turhaan vartioilla. Käväsin siellä
minäkin tässä muutama päiivä sitten
ja sain lyhyessä ajassa mitä halu­sin.
Jäällä oli miestä ihan musta­naan,
sillä tämän perukan • miehillä
on nykyään paljon aikaa, kun tuhan­sia
on pakkolomautuksella ja niin
oQcn -joutavat kalastelemaan ja
metsästelemään luonnon helmasta
koettaakseen saada ravinnon puol­ta
perheilleen. .;
ETELAPJIÄN KUULUMISIA
South Porcupine. — Aivan uuden
' tuliterä vuoden terveiset täältä ylä­maista.
Jouluajat on sivuutettu' ilka
mitään erikoista tapahtunutkaan. Kan
salaisemmekin voivat täällä kaikki
hyvin,-"ehka ovat vain liiaksi syöneet,
joka on tämän perukan väestön —
hyve tai pahe — kuinka sen katsoo.
Varsinkin näin joulun aikoihin ruo­kailtiin
reilosti. Myöskin kerättiin
useampia tuhansia dollareita joilla
varoilla- avustettiin tarpeessa olevia
peilieita, joiden lukumäärä tällä pe
rufcaHa nousee useampaan sataan hen­keen.
VaTakkaanimat ovat siis koetta­neet
hankkia varattomille sitä yhteis
ta jouluiloa, siitä huolimatta mitenkä
puutteellista heidän elämä lieneekään
muina vuoden aikoina. '
Autohurjastelijoitakaan ei ilmaan­tunut,
mutta kovia varoituksia antoi­vat,
poliisilaitokset ja armotta lupasi­vat
viedä "lavereille" jokaisen huma
luvuissa noin 30 miljoonaa totuita san
taa. •
Nyt kun tämä kaivos hapettaa toi­mintansa,
niin nain loppuvaiheessa tu­lee
Sannana jo halvemmaksi kuomia-autoilla,
koska juuri viime vuonna
valmistui' Texas Gulfin ' toiniinta-fila
celle johtava, valtion kifötantama
maantie, joka on ensiluokkainen ja
kulkee tuon santamaan laidasta, jos­ta
mainittu yhtiö on hankkinut täyte
maansa.
• . . •.. * • - . * • * .,
TäälJä ylämaassa tfhdään jatkuvas­ti
suuria kaui^oja. Timminsin kaiq>-
palan valtuusto on, ostanut. Hollinge-rin
kaivosyhtiöltä koko sen vesisys;
^teemin josta Timrains on ollut riip­puvainen
tähänkin saakka.
Tämä vesikysymys on ollut suurena
puheenaiheena viimeisten vuosikym
menien aikana, puheitten aina kiih-
Jycn kunnallisvaalien aikana, mutta
siitä huolimatta on asia levännyt sei
Tiistai, tammik. 10 p. Sivi» 3
laasen ajurin ja lisäksi uhattiin ottaa ! If''senaan vuottesla toiseen,
ajoluvat pois aivan määräämättömäk- I Nyt on valtuusto ostanut kaikki ye-,
Terrell Cassiuksen ensimmäinen haastaja
•s
Mexico. — Maailman nyrkkeily-neuvoston
(WBC) arvolista vuoden
vaihduttua on seuraava: .
Baskassarja:
'Mestari Cassius Clay. Haastajat:
1) Emie Terrell.
2) Zora Folley.
3) Karl Mildenberger.
4) Floyd Patterson.
5) Amos Lincoln.
6) Oscar Bonavena.
7) Eduardo Corletti.
8) - B i l l McMurray.
9) George Chuvalo.
10) Henry Cooper.
'Raskas keskisarja:
Mestari Dick'*figer: Haastajat:
1) Roger Äbuse.
2) Jose .Torres.
3) Johnny PersoL
4) Eddie (?dtton,
5) Bob Foster.
6) Piero del Papa.
7) Andres''SeIpa.
8) Wayne thornton.
9) Vittorio""lSraraudi.
10) Giovanni'fiiancardi.
Keskisarja: - "
Mestari Emile Griffith. Haastajat:
1) Jose Gonzales.
2) Joel Archer.
3) Carlos Riveco. - .
4) Don Fullmer.
5) Johnny Pritchelt.
6) Rafael Gutierrz.
7) Carlos Monzön.
8) Luis Folredö.
9) Fred Hernandez.
10) Art Fei-Käi^dk
Kevyt kesUaataj»..
Idestari: Kim^KifSoo. Haastajat:
1) Nino BenVenuti.
2) Jorge Fernandez.
3) Stan Han^ington.
4) Sandro-iMazainghi.
5) Jimmy Lester..
Ö) Eddie Pace." i -
7) -Fred Little. - .
8) Hurricanfe'Kid! *,
9) Willy S^ffti' _ - ,.
m) Peter Togo:
iVJUisarja: ;
Mestari: CMiti?Cokes. Haastajat:
1) Percy Manp/ng.
2) Willie Ludik'.'
3) Louis Rodriguez.
4) Jtan Josselin,
5) Brian Curvis.
6) Manuel Gonzalez.
7) Stan Hayward.
8) Ramon la Cruz.
9) Fel Pedraiiia.
10) Ted Whitfield.
Kevyt välisarja:
Mestari: Sandro Lopopolo. Haas­tajat:;
• " ••
1) Jose Na^JOles;
2) Niccoline Loche.
3) Willie Quatour.
4) Lonnox Beokles.
5) Paul Arthstead.
6) Paul Fujii.
7) Daniel Guanin.
8) L. C. Morgano.
9) Carlos Hernandez.
10) Vicente Rivas.
Kevytsarja:
Mestaruus avoin. Haastajat:
1) Carlos Ortiz.-
2) Maurice CuUen.
3) Ultiminio Ramos.
4) Ismael Laguna.
5) Hugo Rambaldi.
6) Frankie Narvaez.
7) Fujio Minajpi.
8) Bunny Grant.
9) Maurice Tavant.
10) Jung Kang,
Alempi kevytsarja:
Mestari: Flash Elorde, Haastajat:
1) Rene Barrienton.
2) Kang II Suh.
3) . Joshiflki Numata.
4) Jose Legra. >
5) Love Allotey.
6) Carlos Cruz.
7) Paul Rojas.
8) Vicente Derado.
9) Ju.stiniano Aguilar.
10) Ray Adigun.
Höyhensarja:
Mestäff:' VIcehfc"Saldivar"Haasta­jat:
1) Mitsunori Seki.
2) Carlos Canelc.
3) Howard Winstone.
4) Mario Diaz.
5) Freddy Rengifo.
6) Antonio Amaya.
7) Johnny Jamito.
8) Pedro Gomez.
9) Richard Siie.
100) Hiroshi Kobayshl.
Kääpiösorja:
Mestari: Figfating Harada: Haasta­jat:
1) Jose MedeL -
2) Jesus Pimentel.
3) Alan RiTdkin.
4) Bernando Caraballo.
5) Joshiö^akane.
6) Mimun Ben A l i .
7) Jesus .Castillo.
8) Valderairo Pinto.
9) Tomaso Galli.
10) Katsuo Saito.
Kärpässarja:
Mestari: Mestari Horacio Accavallo.
Haastajat:
1) Walter McGowan.
2) Higojuki Ebihara.
3) Kijosbi Tanabe.
4) Efren Torres.
5) Puntip Keofurigja.
6) Katsujoshi Takawama.
7) Chartchoi Chionoi.
») Rene Libcer, ;
9) Nelson Alarcon.
10) Rocky Gattellari.
Harada edieleen
maailmaiiniestari
Nagoya. — Japanilainen Masuhi-ko
"FIghting" Harada puolusti kol­mannen
kerran menestyksekkäästi
ämmattinyrkeilyn kääpiösarjan MM-arvoaan
voittaessaan pistein mek­sikolaisen
Jose Medelin 15-eräises-sä
rajussa mestaruusottehissa.
Hengästynyt mestari hymyili
tyytyväisesti^ kun yksimielinen tuo­mio
julistettiin,' vaikka kasVot oli­vat
pahasti turvoksissa ja vasem­masta
silmäkulmasta pursui verta.
Voitto oli Haradalle mieluisa kor­vaus
kolmen vuoden takaiselle
tyrmäystappiolle. •
23-vuotias Harada voitti mesta-taruuden
vuoden 1965 toukokuus­sa
brasialaiselta Eder Jofrelta. Täl­lä
kertaa hän ei antanut Medelille
mahdollisuutta iskeä vaarallista tyr-mäyslyöntiään,
vaan pakotti tämän
pysyttelemään -ulottuviltaan.
NL—Canada 7-4
Tukholmassa
TokholnuL — Neuvostoliitto voit­ti
Canadan 7—4 Tukholmassa kes­kiviikkona
pelatussa jääkiekkoilun
ystävyysottelussa. Erät olivat 3—0,
1_2, 3—2.
Ennen tottelua järjestäjät varoit­tivat
molempia joukkueita siitä,
että ottelu saatetaan keskeyttää,
jos se muuttuu liian kovaksi.
USAn väldliiku
Washington. — Yhdysvaltain
väkiluku oli vuoden vaihtuessa
197 967000 henkeä eU 2100000
enemmän kuin vuoden 1966 alus­sa.
Vuoden 1966 aikana Yhdysval­loissa
syntyi 3 650 000 lasta ja
kuoli 1879 000 henkeä. Yhteensä
365 000 ihmistä muutti kuluneena
vuonna Yhdysvaltoihin.
Muuten kun ajattelee tätä tä­män
päiväistä järjestötoimintaa,
niin tuntuu kuin olisi menty alas­päin,
vanhaan aikaan verraten,
vaikkapa vain noin 49 vuotta taak­sepäin.
Silloin oli meidän suoma­laisten
keskuudessa järjestötoimin­ta
hyvin viilusta. Silloin näyteltiin
suuria koko illan näytelmiä ym­päri
Canadaa, missä vain oli kansa­laisiamme
oli aina toimintaa ja saa­tiin
näyttämölle hyviä kappaleita
Katselin t a ^ juuri tuota vuoden
1918 maaliskuun yhdeksäntenä päi­vinä
ilmestynyttä Vapautta, niin
siinä oli tiedoituksia huomattavista
näytöskappaleista, kuten "Hega
lännin Sankarit", joka esitettiin
Gopper Cliffin osaston ''Torpalla'
maaliskuun 23:tena päivänä. Port
Arthurin Työn Temppelissä esitet
tiin samana päivänä "Valkoisen
Vuoren Poika," ja Fort Williamin
"Pirtillä" esitU Port Arthurin
S. S.^ osaston näytelmäseura saman,
kuun 21:sen. päivänä "Perintö" ni
misen näytelmän. Ja niin sitä sil
loin toimittiin joka puolella Cana
daa. vaikka kansalaisiamme oli täs
sä maassa silloin suhteellisesti vä­hempi
kuin mitä nykyään.
Mutta siihen aikaan olivat' ihmi­set
yksimlielisempiä jä sulautuivat
toisiinsa nopeammin Ja toimivat
yhdessä paremmin kuin mitä näinä
päivinä. Toivoisin, että vieläkin
pää.stäisiin niin paljon yhteisym
märrykseen, että voitaisiin alkaa
toimia -yhteisenä joukkona, yhteis
tä vihollistamme vastaan ja jätet
täisiin sivuun keskenäiset torailom
me josta johtuu joukkojemme haja
naisuus ja lopuksi kumminkin tu
lemme kaikki huomaamaan, että
hajanaisina ryhminä emme tule
suuria aikaan saamaan.
Mutta yhdistynein rivein, tämän
uuden kotimaan asukkaina, voisim
me näyttää olcvanune polveutu­neita
sivistyskaasasta ja taidamme
toimia ^ n mukaise.sti.
Ja nythän meiltä sitä ymmär­rystä
vaadittaisi! nkin, että voisim­me
osallistua tänä vuonna Cana­dan
sata-vuotis juhliin yhtenä kan­sallisena
ryhmänä.
Niin jätän nyt tämän-asian tois­tenkin
harkittavaksi ja toivon että,
tulisimme kaikin yhtcisymmäryk-seen
ja alkaisimme toimimaan yh-toLscnä
joukkona. —. Piirsi S-nen.
si ajaksi, kehoittivat vain jokaista
pysyttelemään kotikattojensa suojissa.
Yksi vakava autotapaturma tapah­tui
juuri joulun etupäivinä, kylässäm­me
pitkän aikaa asunut iäkäs kaivos­mies
,Enrico Favretto läksi vaimon.sa
kanssa hakemaan Foleyetin asemalta
jouluksi kotiin saapunutta tytärtään.
Takaisin tullessa nämä kolmo joutui­vat
vakavan autotapalurman koh­teeksi,
jossa isä Favretto sai hetikoh
täisen kuoleman, äiti ja tytär saatet­tiin
heikossa tilassa Timminsin ylei­seen
sairaalaan. Vrime tietojen mu­kaan
he ovat loipun^aan päin vakavis
ta vammoistaan.
sioikeudet ja puhdi.stuslaitokset Hollin
»or yhtiöitä $300,000 kauppahinnasta.
Monet asiantunti 'at ovat .sanoneet, et- i
tä sc: kauppa piti tehdä jo kymmenen
vuotta sitten. Lisäksi mainittakoon,
että kauppalan vedenkuljettajat ovat
n:aksaneet tästä oikeudesta $70,000
vuosittain. Joten näitä numeroita seu
raten-näyttää, että koko vesisysteemi
tulee maksettua muutamien vuosien
kuluessa ja näin ollen siitä tulee koi­tumaan
kunnallishallinnolle huomat­tavat
tulot ajanmittaan. — H.
Syntymäpäiväter^hdys
Järjestön kes(kuks€3ta
• Toronto. — T«ivottae8saaB fvk-'
nea ja m e n e s t y s t ä ^ . ^Uonitfn
60-vuotispälvän johdosta, CamAtiä
SuesBalalsen Järjestän rkansaUt:
nen iuiskus — Tpk läbeUl
asianomaiselle tämän merkkipäi­vänsä
johdosta seuraavan säh-keen:
— Tuntuu asianmukaiselta että
Sinun 69-vuetispäiväsi on uuden­vuodenpäivänä,
jolloin alkaa Ca­nadan
106-vuotisjuhla.
— Sinun vuosien varrella anta­masi
antaumuksellinen palvelu.
Canadalie Vapauden toimittaja­na,
sekä Canadan työväenliik­keen
ja myös asevoimien jäse­nenä,
osoittavat: meille mitä tar­koittaa
olla canadalainen.
— Me liitymme, ystäviisi ja ~
kumppancihisi heidän toivottaes-saan
Sinulle onnellista syntymä­päivää,
vaurasta elämää ja hyvin
onnellisia €cnt(;nnia[-vuotta.
Canadan Suomalaisen
Järjestön Tpk.
Nyt heti uudelta vuodelta alkoi
South Porcupinen jatkokoulun raken­taminen
tai oikeastaan entisen suuren­taminen.
Kyläämme rakennettiin jo
vuosia sitten melko mahtava koulu,
mutta tä.stä uudesta pitäisi tulla paik­kakuntamme
suurin ja monipuolisin
opinahjo, jossa voi kehittyä ylioppi
laaksi asti. Tilaakin tähän uuleen kou­luun
tulee 1,060 oppilaalle ja se tulee
olemaan johtava koulu monelle tie-teelliseHe
ja teknilliselle alalle. •
Rakennusurakan sai McDoiigall Gon
struction Ltd., Londonista. Yleinen
ku.stannusarvio on kolmemiljoonaa
dollaria, Josta kuntamme osuus tulee
olemaan $300,000. Rakennuksen pitäisi
valmistua syksyllä vuonna 1968, jolloin
alkaa syyslukukausi.
Tällä perukalla asuneet sekä täällä
vieratlleel kansalaisemme o-/at var­maan
nähnoet sen Hollingerin kaivan
non sannankuljetus sy.steemin, joka on
ollut harvinai^iuus tällä perukalla, et­tä
tuskin löytyy sellaisia laitoksia hyi
vinkään monta koko Canadan maassa.
Tämä.kolme ja puoli mailia pitkä
ilmarata lakkasi toimimasta joulun
edellisellä viikolla. Tämän ilmaradan
alitse kulkee Timminsiin johtava
maantie, sen teräspylväät ovat olleet
kuin kaupungin portti tuon maantien
molemmilla puolilla. Siinä on 37,600
jalkaa teräsvaijeria ja 230 nostokou-raa
(buckets). Se on toiminut 40 vuot­ta,
sen avulla on kuljetettu Hollinge­rin
maanalaisiin holveihin pyöreissä
— Yli miljoona minkinmhkaa
I tulee olemaan tarjolla tanskalais­ten
turki.skauppiaiden huutokau­passa,
joka pidetään Glostrupissa
18—2L tammikuuta. Huutokaupas­sa
on tarjolla 770 000 tanskalaista
ja noin 440 000 suomalaista minkin­nahkaa.
Piikkilanka ja
barrikadit
Bonn. — Amerikkalaiset asuvat
nykyään Saigonissa taloissaan ja
kortteleissaan kuin piiritetyssä lin­noituksessa,
kertoi tänään länsi-saksalainen
Sueddeutsche Zeitung-lebti.
Lehden Saigonin kirjeenvaih­taja
kuvailee, että jokainen talo,
jossa asuu amerikkalaisia, on yra-.
päröity barrikadein ja piikkilanka-aidoin.
Parvekkeet ja talojen ala­kerrokset
on teljetty ristikoiden
taa.
SYDÄMELUSET ONNITTELUMME SINULLE
PAAVO ISÄNNÄINEN
60-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄSI JOHDOSTA:
Parhainta onnea ja menestystä toivottavat
seuraavat sukulaiset ja ystävät:
Saimi ja Väinö Järvi
Edith Ja Stanley Reynolds
Lempi Ja Vili Sihlman
Martha ja Frank Enges
Martta ja Antti Oivlo
Selma Jaakkola
H^Uoa ja FeeUckMäki
Emma ja John Tuomi
Pansy, Kathy ja
Stanley Isännäinen
Laura ja John Lampi
Aino ja Henry Pitkänen
Elli ja Lauri Koski
Saimi Tamminen
Annie ja WUIiam Jakku
Lahja ja Fabian Mäki
K I I T O S
Vllpittcmät kijtök-ani teille, ystävä-t Ja tuttavat, siltä toäiyllätylc*
5?sta jonka olitte järjestäneet nUnun syntjonäpäivänl muisoksi, kun
tTili täytettyä eräitä vuosia.
Kiitokset ensmnakm asian alkuunpanijoille ja uuttenJIe lUan
"tytoilleV kahvipöydän tvyvistä antimista, Väinölle toivomuk?,?sta
etta osaisin oikein Lkäänl käyttää.
Kiitckscni myös osanottajill-e Jotka eivät olleet läsnä. HauÄna
oli.
Kiijekuoien siiaIlolla tulen ostamaan itseUeni muiston, joka
muisluttiia ystav-jydefctänne aina.
Kiitolllb-uudella,
PAAVO ISÄNNÄINEN
58A Lcbel Avenue Kirkland Lake, Ont.
4
H E L E N T A R V A I N EN
186711867 Canadan historiaa
.(Jatkoii)
Kauneiiiirimt
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen toverimme ja ystävämme
BILL HOLTIN
(Sointula. B. C.)
MUISTOLLE
Flora ja John Annala,
Ravelstoke, B. C.
Naimi ja Kusti
Lindström,
Salmon Ann; B. C.
Hilja Salo
Ida ja Albert
Hannuiksela,
Port Keila, B.C.
VANCOUVÄR
Sanni ja Yäinö
Luukkonen
BUeai ja Niilo Linden
Manda ja Antti Ranta
Maire ja John Jokela
Elsie L. Hurula
Minnie jaKarl
Vainio
BRITISH COLUMBIA^
KUUDESTOISTA OSA
Saman aikai.sesti kun ranskalaiset valloittivat
St. Lawrence joen laaksoa ja tästä lähtökohdasta
siirtyivät etelään ja länteen, englantilaiset turki.s^
ostajat valloittivat I'ohjoisCanadaa. Kuninkaallisella
lupakirjalla toimiva Hudson Bay Co rakennutti usei­ta
linnoituksialiudsonin lahden rantamille ja laiva­liikenne
kotimaan välillä oli vilkasta. Ensimmäinen
linnoitus rakennettiin Ruberl joen suuhun, toisia
Albany, Nelson, Hayes ja Severn joille. Nämä en­simmäiset
olivat vain puutaloja, puuaitauksien si­sällä.
Vasta V. 1733 rakennettiin ensimmäinen suuri
kivilinnoitus, Fort of l*rince of Wales, jonka rau­niot
ovat vieläkin Churchill joen rannalla. Tämä
linnoitus onkin vanhin ja huomattavin Canadan his­toriallisista
muistomerkeistä.
Alkuvuosina kaupankäynti oli tuottoisaa. Ympä­ristöllä
asuvat alkuasukkaat, niin eskimot kuin intiaa­nitkin,
toivat ostajille hienoja turkiksia, joista sai­vat
maksuksi kaikenlaista rihkamaa, mikä oli oikeas­taan
vain leikkikaluiksi kelpaavaa rihkamaa. Kerro­taankin
että $10, arvosta rihkamaa tuotti tuhannen-kin
dollarin voiton kauppiaille. Nähtyään valkoisen
miehen erinäiset tarvekalut ja talousesineet,_alku-asukkaät
piankin tulivat huomaamaan, että' ne oli­vat
heillekin paljon arvokkaampia.-'kun-*:rhitä oli
"kaikenlaiset koristeet, joilla he tuotteitaan myivät
ja niin he alkoivatkin vaatia parempia ctujar Mutta
useinkin pienestä kirveestä he joutuivat antamaan
kymmeniä nahkoja, sillä kauppiaiden tarkoitus oli
riistää alkuasukkaita kaikella tavalla, eikä nostaa
heidän elintasoaan.
Sisämaassa tiedettiin asuvan monia heimoja ja
liikkeen johto päätti aloittaa yrityksen lisätä kaup­pasuhteitaan.
Useita eränkulkijoita lähti tutkimus­matkalle
ja ensimmäinen niistä oli nuori - Henry
Kclsey. Hän oli ollut liikkeen palveluksessa useita
vuosia, osasi intiaanien ja eskimoiden kieliä ja oli
kykenevä kaupantekijä. Näi.ssä ominnisuuksisita hän
kulki ensin pohjoiseen, ylös Churchill jokea, ja
omisti kaikki ne maat Englannin kuninkaan nimiin
samalla kun hän avasi liikkeelle uusia kauppasuh­teita
alkuasukkaiden kanssa. Hän onnistuikin tässä
niin hyvin, että seuraavana keväänä hänet lähetet­tiin
pidemmälle inatkallc sisämaahan, mukanaan
joukko intiaanioppalta. Tämä matka vei hänet
Saskaldicvvaii laak.soon. ja viionn;! 1691. hän pääsi
preerioille, jossa onylandlaisct ensi kerran näkivät
valtavan s u i i r o l b i i l l a l o eli iiiihveliliiirkieii laumat.
He. viettivät talven intiaanien asunnoilla, paikas.sa
joka nyt tunnetaan Etcla-.AIborlana ja kun. Kclsey
palasi keväällä tiikai.siii nud.sonnr lahdelle, oli heillä
mukanaan paljon turkiksia ja monien heimojen nuo­ria
miehiä, jotka tulivat tutustumaan valkonaamojen
linnoitukseen.
Heitä lahjottiin kaikenlaisilla korisieilla ja lisää
luvattiin kun tuovat li.sää nahkoja ja näin Hudson
Bay Co saavuttikin sen tarkoituksen joka oli Kel-seyn
matkoilla, tutustuttaa eri heimot sisämaassa
liikkeen vaihtokauppaan. Lisää linnakkeita raken­nettiin
ympäri lahtea ja joka kevät, kun jäät läh­tivät,
alkuasukkaat tulivat kanootit täynnä arvok­kaita
turkiksia, ja tästä ajasta alkoi sen liikkeen
kukoistäskausi. Yhden pennyn arvoisella veitsellä
sai yhden piajavan nahan, pienestä kattilasta mtiaa-nit
maksoivat kymmenen nahkaa, ja Englannin kaup­piaat,
jotka olivat sijoittaneet rahoja tähän yritykr
seen, rikastuivat saaden rahoillaan jatkuvasti suuret
määrät Canadan tuotteita. Henry Kelsey korotettiin
liikkeen johtoon, ja hän perusti kotinsa Hudsonin
rannalle, jo.ssa vieläkin asustaa hänen jälkeläisiiian.
Ranskalaiset perustivat myöskin Trading Co,
the North-West Co of Montreal, ja la Verendryen
matkojen jälkeen he myöskin etsivät kauppasuhtei­ta
aavikkomaan heimojen kanssa ja -rakensivat joki­teiden
varsille iiseita keskuksia. Näin alkoi kova
kilpailu kahden suuren liikkeen välillä, kilpailu iok&
jatkui y l i puolivuosisataa ja vaati satoja ihmisuhreja.
Tätä taistelua vallasta ja rikkaudesta kSytiin
maalla ja merellä, vanhassa ja uudessa maassa.
Siihen yhtyi kirkot ja kauppiaat ja molempien mai­den
sotavoimat. Intiaaniheimoja lahjottiin ja ylly­tettiin
taisteluun toisiaan vastaan. Tänä verisettä
aikana useita heimoja hävitettiin sukupuuttoon.
Rauhalliset clskimot siirtyivät kauemmaksi poh­joiseen
ja englantilaiset menettivät yhteyden heihin
moniksi vuosiksi. Riistää rikkaudet alkuasukkailta,
laajentaa Englannin ja Ranskan kuningaskuntia, ri­kastuttaa
kirkkoa ja kauppiaita, se oli tämän valta­taistelun
tarkoitus, joka loppui vasta vuonna 1821
kun nämä kaksi turkisliikettä tekivät yhteisen sopi­muksen
ja yhtyiviit yhden johdon alle.
(Jafkuu)