Vapaus, May 11, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 11 p.---Tuesday, May 11; 1965
EDITO>J
VAPAUS
l LIBERTY)
vy^ EKUUND
INDEPENDENT> LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917
V MANAGER; E. SUKSI
TeUpfHOME^ QFFj.CE ANp EDIT0|^I A L,§7A-4?64
Publlshed th?jiee/wepkly; V9R»iW
PubUshlng Co. Limited, lQO-102 E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
^s^ilit^ A ^ r e s s : B^x 69
Advfertlsing lates; uppn^ppMtoUon, ti»p^^^^ fr^e of cb^rt;e.
Authorized as second class mail by the Post Olfice Department, Qttawa,
a
CÄN/VDIANeliANGUAGE-RRES5i
Canadassa: 1 vk; $8.00, 6-Kkri4.76 m^:ssa 1 vk. fIQ.QQ. 6 kk. $$.25
. V ^ ^ 3 kk. 2J7S ^lippa^a: I yjf. lÖÄ), 6 kk. $.75i
y
ija^QJq, jpid^a kalkk^^^^^ hyvin heikosti k^hUlynyt tai p
^ . ' k o k f t n ^ a n . ' • ^-^r-v.-:;
Samanlaisista^ heikkouden syistä pyöräytti Lqiitqossa viime vlljc-kolia
kokoustaan pitänyt SEÄTO lliittö ; nahkarauna-kommunikean,
jpsta el ilmenie jupri i?iiit^än^^^ kum se, että mainitun sotaliiton
jäsenmaat eiyät ypi sopia mistään muusta kuin- siitä, että niiden vä-lilläl
ei oie mihkäärilaista sopimusta hetken tärkeimmistä kysyihyk-
SEATO-liittoon kuuluu ^Jaikkiaap 8 maata, mutta ainqaätaan §
mistä^llekirjoitti "yhteisen kommuiiikean' ja osa näistä allekirjpitta-j?
iraaistakin, esitti käydyn keskusteiun yhteydessä meUco paljon ban^^
tämean. Yhdysvaltain, ohjelmasta iwikkeayia katsantokantoja.
Selittäeh etukäteen, että SEATOii Lontoon kohfei:ens§i, ei voi
päästä Kaäkkpis-Aasiati ongielmista yhtään sen parempiin tiiloksiin,
kuin iiääsi mainitun liiton kokonaan hedelmättömän Maniilankaai)
~ kQlJiöus vuohiict 1964, Hanska boikotti koko hommaa läh^tämäliä Lon.
tppn kokQukseen virallisen edustajan asemesta vain "seuraajan".
Pakistan esitti puolestaan komiDUfiikeqan oman kielteisen ya-rauksehsa
kohtiin, missä puhutaan sotatoimien jatkaqiisea tarpefslii-suudesta
Vietnamissa. ;
i J(okou|<:sen; avajaisistuni;tossa puhunut Britannian pääministeri
Harold Wilson, jonka edustaja kaikesta huolimatta allekirjoitti yh­teisen
kommunikean, esitti toivomuksen, että maailman rauhaa uh.
: kaavat Vietnamin j a Malesian ongelmat olisi pyrittävä ratkaisemaan
rauhallisin keinoin.
ICuten näkyy, noin 11 vuotta sitten perustettu SEATO-liilto on
sisarten erimielisyyksien j a eripuraisuuksien rikkirepimäsotaluttp
Lontoon konferenssi totesi, että vaikka sitä ei voidakaap vielä ver-rata
hautaamättomaan ruumiiseen, iiiin-SEATOnkuolinkamppailu on
kuitenkin jo alkanut.
SEATO-liittö e l i South East Asia Txeaty Organization — Kaak­kois-
Aasian sopimusliittö— on lupnnpllisesti ollut alusta pitäen
kovin horjuvalla pohjäliai mikä näkyy ehkä parhaiten siitä, että kol­me
sen johtavaa jäsenmaata. Ranska, Britannia ja Yhdysvallat kuu^
luu maäntietesiliseltä kahnalta katsoen Kaikkialle muualle, muttei
Kaakkois-Aasiaan. Juuri tämä seikkci paljastaakin sen tosiasian, että
SEÄTO perustettiin ennenkaikkea imperialistien etuja palvelemaan
Kaakkois-Aasian kansojen itseriäisyysliikettä vastaan.
Kuvaavaa tässä yhtieydessä on, ettäi tällaisen liiton perustamista
suositteli toisen maailmansodan päättyinisen jälkeen ensiksi Ranska,
jojika imperiialistiset edut plivat siilPin suuresti uhattuna Indo-Kii-nassa.
' Yhdysyaltein silloinien ulkominlsleri — sodan partaalla liikku­misestaan
tunnettu John FosterDulles — hylkäsi s i l l o in tämä Rans­kan
esityksen nimenomaan siksi, kun Yhdysvaltain inipeiialismilla ei
ollut siihen aikaan mitään erikoista menetettävää IndCnKiinassa. Mr
Dulleis splitti s i l l o in melko ulkokultäisesli, että Yhdysvallat ei halua
liittyä sellaiseen liittoon; kahden imperialistisen maan. Ranskan ja
Britannian kanssa. \ "r" ' ~y:''~^, V-;V
Mutta kun Ranska pii kohdaiiniit WaLterloQnsa Indo-Kiinassa ja
tullut sieltä ajetuksi pois, ja kun Yhdysyaltain rahainiiehet ja^
ristit näkivät uusia, mahdollisuuksia, kehittyvän siellä, ..silloin muiit-tu)
ääni kellossa. Mr Dulles. kutsui nopeasti Manilassa 195^ pidetyn
kdnförenssin, - missä muodostSttiin tämä SEATO-liitto, mutta toiset
jäsenmaat (US.A:ta lukuunottamatta eäittivät jo silloin vissejä va-rauksia
niistä velvoituksista, mitä tämän liiton jäsenyys niille mah-doliisesti
aiheuttaa.
Nyt on tämä muodollinehkin liittosopimus hajoamassa: Ranska
ja Pakistan Vastustavat sen ohjelniaa avoimesti; Britannian työyäen-halUtuksella
on — niin nöyräseikäisesti kuin se Washingtonin edessä
esiintyykin —: vissejä varauksia Yhdysvaltain sotatoimista. J a USA:1.
ia on vaikeuksia saada pidetyksi toisiakaan-jäsenmaita (Austraalia,
Uusi Seelanti, Filippiinit ja Taimaa) sotalinjansa mupdollisinäkaan
.tukijoina,;
SEAXOn hajoäniisprpsessr heijastaa osaltaan sitä eristettyä ase-maa,
niihin Yhdysvaltain hialiitus on joutunut hyökkäävän ulkopoli-tilkkansa
ansiosta Kaakkois-Aasiassa.
Siitä johtuu myös se minkä johdosta SEATO-konferenssi inuni
nyt kominiijnikean,. mikä kumisee tyhjyyttään.
mmm
Adlai Steven^im alennustfla
AdlaiStevensohiä, joka toimii nykyään Yhdysvaltain päävaltuu­tettuna
YK.ssä, pidettiin vielä, miiutarnia vuosia sitten liberaalina,
jonka, sanoilla oli yissi kantavuus ka-nsainyaltaisissa piireissä niin
Yhdysvalloissa kuin sen maan rajpjpn ulkopuolellakin.
Mutta he ajat ovat ilmeisesti olleet ja menneet, kuten ovat men­neet
viimetalviset lumetkin.
E i ole hauska seurata, tällaista alaspäin kasvua tai oikeammin po^
liittista kutistumista.
Y K : n turvallisuusneuvostbn^istunnosta täällä Canadassa viime
keskiviikkona annettu 'l|V-kuva oli tästä hätkähdyttävänä esitnPrk-kinä.
Siellä oli tämä eilinen "iliberaali" puolustamassa hallituksensa
julkeita hyökkäystotmenpiteitä Dominikaanista tasavaltaa vaaslaan;
J a ikäänkuin tämä taantumuksen rooli ei olisi ollut riittävän karvas
kalkki hänen nieltäväkseen, mr, Stevenson esiintyi kuin McCarlhyn
aikaisen ''epä-amerikkalaisen" komitean "syyttäjä" konsanaan pitäen
suurta melua joistakin "yksiiökommunisteista, j o t k a ovat kuulemma
osaUistuneet muiden patrioottien rinnalla taisteluun Dominikaanisen
t a i v a l l a n v i h a t p a triumyiraätti-junttaa vastaan.
., Mitä, se Adlai Stevenspnille kuuluu, osallistuvatko Dominikaani-sen
tasavallan konimunistit mielenosoituksiin tai eivätkö osallistu?
Pitääkö mr Stevenson itseään yleismaailmallisesti poliittisen toi-minnan
yleisenä syyttäjänä, ylimpänä tuomarina ja itseoikeutettuna
hirttäjäriär '
. Mitä nämä jenkkiviskaaiit oikeastaan luulevat ol^^^ He se-kaahtuvat
sotavoiniiUaan Kongon, Kuuban, Vietnanjin, Dominikaanjsen
tasavallan jä muiden, maiden sisäisiin asioihin, muka "demokraattisen
elämäntavan!'takaamiseksi, mutta ovat muka täysin kykenemättömiä
Mississippih.osavaltion neekerien kansalaisoikeuksien' puolustamisessa.
On perin kummallisen tuntpi«ta
istua katukäytävällä ]^ kats<» yjos
eolii^ifp joka vifopmaiseoa 5«»s9Sf;
edessäsi.
Mieleeni painuu kenkjpn Hpljq ja
läheisyys. Minua ei ole Huit^h)tJ}an
po)iisi liikutellut ja reaktioni s ii
hpn qn yifilalim kysceoalaiqqji. Jjliut.
ta jijjnMlla on ed^^^
Siitä että ypi^jnkp minä vain «paata
rauhaUisesti, yästustainätta tai l i i
pin äUttan)3tta BOis; yientiä^
Sen tiedän että vaatii herqioja
rohkeuttq ja melko paljon ymmär-qsVä
osallistuakseen niin sanottuun
1ei:väkivaltäiseen siviiH totlelem^t-tomuudeh
suoraan toimintaan"
(non viqlent Civil disohedient lUrect
iictipn).
"Ei-väkivaltaisuiis" «n canadalai
spUe väestölle uusi tapa esittää, yb-teiskiinnall.
sia yastaiauseita.
Tähia* ei ole uusi siinä mielessä
että se on ensimmäinen istuma
tyyppinen (sit-dowri) taistelu tai
ensimmäinen kerta kun lakia on r i ­kottu
tarkoituksella dramatisoida
jotakin vastalausetta, sillä bistori
amme on täynnä tämänlaista toi­mintaa
ja yritys löytää tämänlaisen
tqiininnan alkusynty piisi jättiläis
mainen, ehkäpä mahdotqnkin teh
tävä. ;
Siitä huolimatta tämänlaisessa
vastalauseen esittämismuodossa on
useita piu:tcitä jotka ovat uusia ja
antavat sille tärkeitä iuontecijomi
naisuuksia. >
Keskustellessaan eräästä istuma
vastalauseesta, joka toimeenpahtiin
Quebecin maakunnassa sijaitsevas
sä Bomarc-tukikohdassa, Studeht
Union (or Peace Actionjäi-jestöh
kansallisen neuvoston puheenjohta
j a J im Harding kuvasi anglikaani-kirkon
Scope-julkaisun eräässä ar
tikkelissa eiväkivaltaisen siviili-toittelemattomuuden
suoran toimin
nan seuraavasti:
"Suora toiminta tarkoittaa ihmis­ten
(mielenosPittajicn) asettumista
kasvoista kasvoihin vastatusten so^
takoneiston (sotilaallisten tukikohi
tien) karissa ilman, että välissä olisi
komiteoita tai poliittisia järjestöjä.
Siviilitottelcmattomuus tarkoittaa
sitä, että ihrhiset. tarkoituksellisesti,
likkovat niitä lakeja, jotka ovat
heidän harkintansa mukaan epäoi
kcudcninukaisia|, käs.ttäen täydclii
sesti mitä he tekevät ja ollen vÄi
miina kärsimään siitä kpituyat laki
tieteelliset seuraukset; Ei-vSkival
taisuus oh vastaus väkivaltaisuydel
le ilman väkivaltaista kostoa. Ticl,
tä pois raahatut mlelenosoiUaj^at e i
vät millään tavoin vastusta lä ä fyyr
siHisesti, mutta ovat toimettomina
antaen heidän ruumiinsa mennä
veltoksi." '
F R A A S A I L U E l i^UTA
Presidentti Lyndon JobiisOnin
"sota köyhyyttä vastaan on, kun
asiaan pai-emmih tutustutaan pelkää
ifraasaiiua. Tosiasia nimittäio^ että
niillä suurilla varoilla, mitä Yhdys­vallat
käyttää sotavarusteluun ja
sodankäyntiin, olisi voitu tphdä pal­jon
köyhyyden hävittämiseksi sekä
rakentaa esimerkiksi tarpeelliset i»^-
dot niiden tulvien väittämiseksi,
jotka nykyään tekevät hiin suurta
tuhoa Yhdysvalloissa.
Ön muuten surullista nähäS, et­tä
Amerikan ammatillisesti Jäqdt-tyneet
työläiset, eivät k i i n i^
enempää huomiota iMdan vasUi^^
miseen ja todelliseen so^änk&yhyy^
den hävittähiisekiii. Tässä yhtes^
dcssä voitaisiin hyyinklh hiiöqijkiii-da
Jeesuksen antama yertauä, e U ^
i^un näin tapaljituu ^ipreessa jpui^*
sä, niin mitä. sitt^h puivassa.
Jos aiotaan estää kplmas ma.ail-mansota,
jonka ääriviivat qvay J o
nähtävissä, n i in siinä taryi^a^h n^i&s
uhionistisen liikkeen toiminpa
rauhan hyyäksi. t u o n vaaran nlr,
kee jq. suuri ipäärä tij^nuehiä
pappejakin, mutta n^qnet työyäenf
järjestöt nukkuvat
Nyt on Amerikan kansa samassa
alemassa roiss^ qli Saksan kansa
Hitlerin nousuja aikana. Mutta k un
saksalaisia oh arvosteltu natsien
rikoksista ihmiskuntaa vaataan, n i in
he ovat yrittäneet puolustautua sil­lä,
että Hitler yksinään q l i syylli­nen.
. •
Vastuu sjlitä, mitä Yhdysyaltain
hallitus nykyään tekee; tai tekemät,
tä jättää lajfikeaa, qsal^an myö^
raerikan kansan kannettavaksi ja
erikoisesti järjestyneen työyäehliik-k^
een vastattavalfsi. Siksi pitäuii, teh­dä
työtä v a r s i n l i ^ upionistisen liik­keen
"herättämiseksi". — l . S.
Säälittävää on nähdä, että sellai-nehmies
kuin esiih. Adlai Steven­son
on ahtautunut näiden jenkki-imperialistien
veriruskeitteri sya
tien puhtäaksipesijäksi!
(Kir). Rae Murphy
TäBit vllmeinga ofl uusi.
Tämä. p i i r r e on se tpik^ tekee tä,;
raHol^ttti^pn Yii^tataus^. oiiir, v i i
kutiavaksi. Se sallii pidhilukuisen
ibipisryhmän- tuoda yhdyskunnan
h^pmioon päivau polttavia kysymyk
s .^ . ' i l ^ a i i ^ u u s s f toimeenpantu
isi^^|ar^^5^Ja^^se. forpnt^ssia syail
s^yan AmeiiKäh köhsuliviiästqn
e^jis,talia i i l ^ % ^ v^n
3^ henkilqw;<i§3Ui§tiiii^ sjiheh-p
a i k k a k i n täraänlaätuin^^^ toimin
ta vaatii jUtikka^ osal
listiivtlla, h i in ^ a^^^^^^ myös polii
sit; täi vartijat, jpÖBrin hiiohoon ti­lanteeseen
iyysilliseäti ja psykolo
gisesti. Kalkki väkivalta on hei­dän
aiheuttannansa; varsinkin k un
mielenosoittajat tiedqittavat edeltä
käsin iieidäh aikeistaan ja menette
lytavöistaan.
Erilaiset ihmiset tekevät .erilai
sia johtopäätöksiä tästä siviilitqtte
lomattomuus, toimiiinasta. Useat
tekevät johtopäätöksiä jotka perus
tuvat filosofisiin perusteisiin ja jot­ka
qieniukseltaan ilähentelpvät anar;
kjaa s^' on, painostavat erinäis-ten
institutioideh, poliittisten p u a
l i i t i d en sivuuttamista, yksilöiden
saattamista välittöinäsii vastatusten
vaitiovaUan (Establishineht) kans
sa ja selittävät, ett^',tämS oip ainoa
tehokas yhteiskunnaninen protesti
• ; . r a u q i o . ; - • •^
Tähiä katsäntoKahta näkee yh
(eiskuntamme kriiUllTsellä tayallä
bylitää kapitallsinin'c arvot, ja qn
kuitenkin epämääräinen vaihtoehto.
Monet puhuvat täydellisen yhteis­kunnallisen
valläiikumouksert tar­peellisuudesta;
mutta tässä ei olisi,
tavallaan alkiia eikä loppua. Se
tqllsi olemaan jatkuva luova liike
missä menettelymuodot olisivat si
nänsä myös tavoitteina.'
Esimerkkinä tästä ön seuraava
lainaus Scän-iiihiisen nuorisojulkai­sun
edustajan j a Yhdysvaltain kon-.
sulaatih luonä hiljattain pidettyyn
istumavastalausemielenoso^tukseen
osallistuneiden kcsl(.uste]u$ta.
Pierly: "Se sukupolvi nuka on iws^
vanut tämänlaisessa maailmassa,
meidäti sukupolvemn^e, kntspo. a.si-oita
täydellisesti toisellp tavalla;
kuin no ihiqiset, jotka ovat oyt mu
kana valtiovallassa. He eivat pubii,
n\cidän aaltopituudellamme. Tämä
on se ratkaiseva eroavaisuus. Koi
inckymmenta yuotta isitten «hcidäiii
vastauksensa olivat kaikki yääjd^^
Heidän vastauksensa ovat vieläkin
vääriä, paitsi nyt he eivät enää vas­taakaan
meidän kysymyksiimme
^illä he eivät tiedä mistä mc puhiu))^
m e ' . ; ; = * ''
" J a minä liskon että 30 c1T40 vuo
den sisällä tämä maailma tullaan
kääiitämääh ylösalaisin, -ja~me tu
lemme puhdistamaah taskut i ^ n
tyhjiksi. J l i o i e muuta keinoA , .
Judy: "Ihmeellisintä tässä ei-vd
kivaltaisuudessa, pn se että se.oii
luovaa- E i tarvitse aloittaa raist4äh
asemHkaavapiirustuksesta. Meidgp
ei. tarvitse sanoa, että tämä on pää:
mää):ämihe. Kokonaisuudessaan se
tapa millä esiinnymine kehittyy jo,
takin luovaksi. Luornnie joUkih
Vastalause ryhmissämme. Meillä, on
yhteisö istuiribssa Univei-'sJty-ave-nuen
katukäyläväilä." '
Pcrly: liskon että tärkeä asiaan
kuuluva seiicka tässä on se että nus>
tä puhumme ei ole vastaus pul­maan.
Puhumme tavasta millä voi
daan lähestyä pulmia yleisesti ja
tämä on se. kohta jossa meidän tie
dqnahtqyhtcytemme katkeaa. Meil
lä qn jonkinlainen cpämäaräincp
käsitys siitä maailniästa jota ha^u
ämmc—- sinä tiedät^ mi^sä ihmiset
elävät rauhassa, ja ovat tasavertai­sia
ja tulevat toimeen keskenään."
En halua esittää sellaista ajatus
ta että kaikilla niillä Jotka osallistu­vat
tähän liikkeeseen oKsi tämänlai­nen
maailmankatsonius. Mutta tä
niä on mielenkiintoineh ilmio tässä
liikkee.<;sä, ja hiikä oh vieläkin tär­keämpää,
se osoittaa sitä, että o-sanottajilla
on syvällisempi ymmär­rys
syistä osanottoon ja yhteiskun­nallisesta
vastalauseesta kuin mitä
on tullut esiin minkään erityisen
vastalausemiclehosoituksen tunnus
luksista tai tavoitteista.-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
i$i1k iiiflHl |«riova|
'"kiristäjäin silldsöS I^ckel©bj4ng'bag'-i9n kepponen,' mitä militaristien
tjrlunä ei näe.'5tellä on (viholUsta tiäyttSvM) 'syyttäjän sormi','^ihasmiehef
(vihollisten häyittäiiiiselUi),' 'jäAaiänkut) ;• (sqtayalmistelujen suunnittelemi-sclxslx
jp ;slnii;^i^ot;' (y^l^aJlisia ka^it^i^teja).
-Saattaa-:tuntua'qudoUa.ettli^-mtnä, omaksun sotilashenkilönä- tällaisia ver­tailuja.
Rehelll^ys pakoitiaa hiinut niin menettelemään. Minä olen ollut 33.
valotta ja t 4'||y^a^a .^ktl^ kaikkein Icu-m^
ijialom^s^^ meHjalkaväkiko^^sessa. Minä oleh ollut kaikissa
upseeriiuoki^i tois^ta-IUiilhaAtista kenraaliin saakka;-Ja suurimman osan
siitä ^ajasta minä ijeii; korkean luokan lihäsniiehen osaa suurpääomalle, Wall
kadulle ja pAnk^lU^.^T(ri9|n^nofen) minä olin kiristäjä (racke
Nyt minä olohdiitä.^v^rma/Kuten.muutkin ammattii^tilaat, minä en omaksu­nut
mitfiäh its^äiäiä,:aiiituksia ennen kuin jäin pois asepalveluksesta. Mmun
^i^t\^kykif^hei\ iyij^^^ Tämä on
tyypillistä kaikille, ^jPtka; ovat a^(Nmien palveluksessa.
''Siten minä autoin Meksikoa, erikoisesti Tampicoa niin, että se tuli vuonna
1914: turvalllseH;|i amerikkalaisille öljypiireille. Minä autoin Haitia ja Kuubaa
tvlemaan s^<^i*eksippi|iaksi, mistä National City-pankm pojat voivat kerätä
yoittpja. iy^{l^ut4(fV'%s^'TAmerikap viiden tai. kuuden maan raiskaamista
Wail Streetii^ hifväk^., ;^i-i?t35^^ pitkä. Minä autoin Ni-cjifa^
«h,riiuH9|t;^Mni«terkws^ Brpwn Bros. pankkihikkeen hyväksi.
Misä toin.Amediua sokeripjirien valoa Dominikaaniseen tasavaltaan vuonna
19l6;:Kiinas5a'ri»inä autoin vuonna 1927 sitä, että Standard Oilin tiellä ei ol­lut
mitään vastu^ia.
''Niid^p;Vu<i^ienaikana{ kuten t^kahijoneitten pojat sanoisivat, minulla oli
hicpo kinstys* dirrack^.-tohni. Minm^ palkittiin kunnianosoituksilla, medalleil-la
ja korohiksiilaj Katsellessani^niitä aii^oja taaksepäin minusta tuntuu, että
npinä olisii; vouiut antaa eräitä vihjeitä AI Caponellc; Paras mihin han pystyi
oli kiristystoiminnan o^ratio kolmen kai^pungin piirissä. Minä toimin kolmel­l
a mantexe^».'
• : >^ Butler, (eläkkeellä) USA:^
, : mcnjaljfaväUkorpuksen entinen k
lainaus otfi^uJeronte bavisin kirjasta "Peace, War and
. ^ / "SRta^rauha j a t e ".
MIKSt USA PMOLUSTAÄ
$0TliASm|CTATUUREJÄ
New York. 4- fi^t^, yoj^ l ^ es
jolkaffil vllh^fi jke^vllkkona ame>-
ri|(lfii|aia^^ tHisttat«i«i| Mttle,
Stnvtili «KPlsiea kfarj^a presi-
Ilo Oominika^siseen tasavaltaan.
K l c i e OB kirjoitettu mainokseksi
Guatemalan entisen presidentin
Juan Jlose Arevalon Idrjalle " A n ­tikommunismi
latinalaisessa Arne.
rikassa^'. Kirjassa kerrotaan, kuin­ka
sotilasjuntat monissa latinalai­sen
Amerikan maissa kumoavat
"antikommunismin'nimissäv laii.
lisiä hallituksia, saavat aikaan
laittomuuksia ja tosiasiallisesti
esilniyvät näiden inaideii vapaut­ta
j a riipiNmattomuutta^^^
Stuäii muistnttaa, että Yhdys­vallat-
öUaseidien ja iniljqonicn
dollareiden avulla tukenut j a puo.
l u i h u t TnijillonhaUitusta koi-
DienkKDa^nenkaduleh vmjiden a-j
a n ; isinä aikana, jolloin hän k i .
diiiti ja murhasi maanmiehlään,
ei Yhdysvallat pitänyt tarpeellise­na
lähettää hänen maahansa GS-A
: n mertjalkaväkeä.
Trujillon kuoleman jälkeen U SA
oli valmis mieluummin asettamaan
diktaattorin paikalle hänen poikansa
kuin ottamaan niskoilleen demokra­tian
palautumisen vaaran, joka oli-
Tii~lSgttahut uhanalaiseksi USA:n
omaisuutta koskevat edut tässä
naaassä. Kun presidentti Bosch
syöstiin vallasta, kaikki ymmärsivät'
että se saattoi tapahtua ainoastaan
l/SAin ulkoministeriön johdolla ja
suostumuksesta. Demokraattisesti
valitun hallituksen kumosi sotilas­juntta,
eikä Yhdysvallat nähnyt
mitään tai'vetta lähettää maahan
nierijalkaväekä, kirjoittaa Stuart
Äskeinen vallankumous Dominikaa­nisessa
tasavallassa on kansanval-lankumpiis,
hän jatkaa. Sitä tukep
armeijan enemmistö j a miltpi koko
porainikaaniseri tasavallan väestö,
pomiiiikaanisen täsaiyallan kansalla,
on oikeus tehdä vallankumous, ai
yan kuin Amerikan: kansalla aikoi­naan.
PÄIVÄN PAKINA
Vanha tunnettu tosiasia on^ että
"yellÄ. e i :mfitäne'\^^^^^ ,
'Tpita puliuen nylc^^ on ih-miiieh
y ^ l i iM 'tuUa toime.(^n ilman
Eriifi y^täyämmq, jqnka tapana
on i^i^tää; etukäteen ''tayalliset'^
osioksensa, joutui tässä päivänä
naiiutamana suqrasjta^.n kiusalli-seen
asemaan vain sen vuolusi k un
hänellii ei ollut mfhinkään mk-keMeen
velkaa, ettäj o l i s i saatu
tietä^ hä.nen "m^luu-luotettavai-suus'^
k u n miekkohenrijbutiii pyy-tänaääh
ostokselle muutainaksi
päiväisi maksuait^^
Mutta kun on vellcaa vähän jdka
talqqn; j a yrittää niitä Silloin täi-l
^ i h nta.ksaa, niin hätäkös on sil-
Iqineiää? Sen k u n tekee lisää
velkaa!^ •- V
Näin ainakin ipeille opetetaan
Tvrstä, radiosta ja xabamiesten
sianqnialehdi^tä. -
H e t i aajmuliav^^ naph.
nessä, kuii q4qtai)[U^^
ja efisiiAniäisiä sääHedoituk^ tu­lee
korviimme jotakin räminää,
jota musiikiksi haukutaan, ja sen
jälkeen jonkun '-ystäväUlsen l a i - '
nayhliön, 'Isiirappi^äninen juttu
että jos teillä on "velkaa" paljon
ja "monenlaisia laskuja" makset­tavana,
n i in antakaa herran tähden
tämän "ystäväUisenltuhayhtiÖn!'
auttaa. Ottakaa siltä uusi suurem­pi:
velka, kaikkien vanitoji^n velko.
jen; raaksänalseksi,^^^ sljjlä siisti
koko juttu.
Ja kun i.sia on näin helposti
järjestettäyissa; hiin sillqjn vqim-me
ilir^an miiuta hyväksyä toisen­kin
iskulauseen —- 'iqstakaa nyt
—ja maksakaa rnyöhen^min." E t
tarvita; kuulemma autqnlfäan os­tossa
enää muuta kuin kirjoittaa
nimensä pa^efiile. ininkä perus-teellä
ostaja saa ävainiet icouraan-sa,
rekisterilaatat ajokkiinsa ja
vielä lankin täyteen "häkää".
•jräjrkeätä on muistaa myös, että
nyk>'äikaiseh "hyvinvointimme"
yhtenä kulmakivenä on suuren
kuluttajayleisöh yhä suurempi
yeikaantuminen.
; Vaatteita kuluu luonnollisesti
paljon. Niinmuodoin o n itsestään
selvää, että vaatteita ja jalkineita
ostetaan velaksi.
Jä kvika olisi sellainen tyhmelii-ni.
että ei ostaisi uusia hienoja
huonekaluja^ kuten on naapurilla,
kin, koska niitäkin saa "osta J i y l,
maksa myöhemmin" kaupalla.
(^qlfteid^in;; jtjerrpjeni sanotaan
saayqh/huqn^l^l^jg natd^utta mo.
ni^n^ pitidien; kUukajf|s|^en. aj^^^
m u t ^ «e qjn^^ a^sia erikseen)
liihan muuta; oii ielyää, että i l -
nianv ojnak^Min kiin^^^alnä^ ei
tul^: kukaan toimeen^ Ja .jps liaijk-k
i r u ^ a ^ , ränsisty^ ennen
kiinnityslainan' iha^^ tuloa,
silloin' ei o l ^ l i i o i n mitään hätää,
siliä aina sitä jostakihbn saatava­na
''(pihifth klJ^n^y^aijBiij»; t/seln
kyUä s»n^.P ;«BR. Ä t « i « a t a lftii\:
nityslainastä tulee ylivoimainen
kuorina l^nBuet^yaicsJ^ n^utta s i l -
Ipin tulee avuksi se "ystävällinen
lainaylitiö". mikä tarjoaa niin avbi
kätlsestl yhtä suurta lainaa kaik­kien
pikkulalnojeh maksamista
•yarten,;,'.'- ';
Ovat ne ajat tässä suhteessa
.muuttuneet hirmuisesti.
Ennen muiriqin o l i veiallinen
seliäineh kepuli ukko», jota kat­sottiin
korkean raadinkin kannal­ta
hieman karsaasti.
Oli voimassia erikoinen yclka-vankeuskin,
niiden kurissapitämi­seksi,
jotka eivät taitaneet ai­kanaan
sitouniuksiaah.
J o l l a k in tavalla emme ole kos­kaan
ymihärtähyt sitä, miten voi­taisiin
edistää velan maksaihista
sillä, jos köyhä' Velallinen telje-tään
kalterien taakse niin ettei
hän voi mitään ansaita sen pai-eni-min
itselleen kuin koronkisku.
. I , . . , . , .. .. .... :
feiilekäan. Mutta käsittämättö'
niiähän ovat ne hen-ojen metkut
aina, Sen vain tiedämme, että esi­merkiksi
iSuomesta poistettiin, vel-kavankeiist
jq 70 vuotta sitten.
Nyt ei enää ole velallista uhkaa­massa
velkavankeus. Päinyastoin
meistä korviamme<a myöten vei-knahtuneista
ukoista ja emännistä
on- tuliut^ihyvinvoipaisuuden sym-booleja",
kuten meidän nykyinen
yhteiskuntanomekin on hyvinvoin­nin
symibqqli^ luultavasti siksi ka^ii
Tsenkin velkataakka kasvaa ja l i -
.sää,ntyy jatkuvasti!
Tosiasiassa meidän "hyvinvoin-tlyhteiskuntanime"
yhteenlaskettu
velkamäärä lähentelee jo tähtitie­teellisiä
dpUarilukuja.
Olkoon meistä kaukana keretti­läinen
ajatus sellaisesta mahdolli­suudesta,
että jonakin päivänä on
nämä Velat maksettava muutenkin,
eikä vain sillä suurella velalla pik-kuvelkojeri
maksamiseksi.
Mutta jos sattuisi jonakin päi;
yänä käymään niin, että velkojen
kokonaismäärää ei enää voida laa­jentaa,
niin haittaisikohan se mi­tenkään
lisääntyvälle 'velkaantu­miselle
perustuvan yhteiskunnan
kehitystä ja hyvinvointimahdolli-
.suutta? Me vain kysymme ja.
rhuödin mukaan lisäämme, osta­kaa
nyt maksakaa myöhemmin,
sillä velka ei mätäne.
Känsäkoura.