1965-05-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 11 p.---Tuesday, May 11; 1965 EDITO>J VAPAUS l LIBERTY) vy^ EKUUND INDEPENDENT> LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS EstabUshed Nov. 6, 1917 V MANAGER; E. SUKSI TeUpfHOME^ QFFj.CE ANp EDIT0|^I A L,§7A-4?64 Publlshed th?jiee/wepkly; V9R»iW PubUshlng Co. Limited, lQO-102 E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. ^s^ilit^ A ^ r e s s : B^x 69 Advfertlsing lates; uppn^ppMtoUon, ti»p^^^^ fr^e of cb^rt;e. Authorized as second class mail by the Post Olfice Department, Qttawa, a CÄN/VDIANeliANGUAGE-RRES5i Canadassa: 1 vk; $8.00, 6-Kkri4.76 m^:ssa 1 vk. fIQ.QQ. 6 kk. $$.25 . V ^ ^ 3 kk. 2J7S ^lippa^a: I yjf. lÖÄ), 6 kk. $.75i y ija^QJq, jpid^a kalkk^^^^^ hyvin heikosti k^hUlynyt tai p ^ . ' k o k f t n ^ a n . ' • ^-^r-v.-:; Samanlaisista^ heikkouden syistä pyöräytti Lqiitqossa viime vlljc-kolia kokoustaan pitänyt SEÄTO lliittö ; nahkarauna-kommunikean, jpsta el ilmenie jupri i?iiit^än^^^ kum se, että mainitun sotaliiton jäsenmaat eiyät ypi sopia mistään muusta kuin- siitä, että niiden vä-lilläl ei oie mihkäärilaista sopimusta hetken tärkeimmistä kysyihyk- SEATO-liittoon kuuluu ^Jaikkiaap 8 maata, mutta ainqaätaan § mistä^llekirjoitti "yhteisen kommuiiikean' ja osa näistä allekirjpitta-j? iraaistakin, esitti käydyn keskusteiun yhteydessä meUco paljon ban^^ tämean. Yhdysvaltain, ohjelmasta iwikkeayia katsantokantoja. Selittäeh etukäteen, että SEATOii Lontoon kohfei:ens§i, ei voi päästä Kaäkkpis-Aasiati ongielmista yhtään sen parempiin tiiloksiin, kuin iiääsi mainitun liiton kokonaan hedelmättömän Maniilankaai) ~ kQlJiöus vuohiict 1964, Hanska boikotti koko hommaa läh^tämäliä Lon. tppn kokQukseen virallisen edustajan asemesta vain "seuraajan". Pakistan esitti puolestaan komiDUfiikeqan oman kielteisen ya-rauksehsa kohtiin, missä puhutaan sotatoimien jatkaqiisea tarpefslii-suudesta Vietnamissa. ; i J(okou|<:sen; avajaisistuni;tossa puhunut Britannian pääministeri Harold Wilson, jonka edustaja kaikesta huolimatta allekirjoitti yhteisen kommunikean, esitti toivomuksen, että maailman rauhaa uh. : kaavat Vietnamin j a Malesian ongelmat olisi pyrittävä ratkaisemaan rauhallisin keinoin. ICuten näkyy, noin 11 vuotta sitten perustettu SEATO-liilto on sisarten erimielisyyksien j a eripuraisuuksien rikkirepimäsotaluttp Lontoon konferenssi totesi, että vaikka sitä ei voidakaap vielä ver-rata hautaamättomaan ruumiiseen, iiiin-SEATOnkuolinkamppailu on kuitenkin jo alkanut. SEATO-liittö e l i South East Asia Txeaty Organization — Kaakkois- Aasian sopimusliittö— on lupnnpllisesti ollut alusta pitäen kovin horjuvalla pohjäliai mikä näkyy ehkä parhaiten siitä, että kolme sen johtavaa jäsenmaata. Ranska, Britannia ja Yhdysvallat kuu^ luu maäntietesiliseltä kahnalta katsoen Kaikkialle muualle, muttei Kaakkois-Aasiaan. Juuri tämä seikkci paljastaakin sen tosiasian, että SEÄTO perustettiin ennenkaikkea imperialistien etuja palvelemaan Kaakkois-Aasian kansojen itseriäisyysliikettä vastaan. Kuvaavaa tässä yhtieydessä on, ettäi tällaisen liiton perustamista suositteli toisen maailmansodan päättyinisen jälkeen ensiksi Ranska, jojika imperiialistiset edut plivat siilPin suuresti uhattuna Indo-Kii-nassa. ' Yhdysyaltein silloinien ulkominlsleri — sodan partaalla liikkumisestaan tunnettu John FosterDulles — hylkäsi s i l l o in tämä Ranskan esityksen nimenomaan siksi, kun Yhdysvaltain inipeiialismilla ei ollut siihen aikaan mitään erikoista menetettävää IndCnKiinassa. Mr Dulleis splitti s i l l o in melko ulkokultäisesli, että Yhdysvallat ei halua liittyä sellaiseen liittoon; kahden imperialistisen maan. Ranskan ja Britannian kanssa. \ "r" ' ~y:''~^, V-;V Mutta kun Ranska pii kohdaiiniit WaLterloQnsa Indo-Kiinassa ja tullut sieltä ajetuksi pois, ja kun Yhdysyaltain rahainiiehet ja^ ristit näkivät uusia, mahdollisuuksia, kehittyvän siellä, ..silloin muiit-tu) ääni kellossa. Mr Dulles. kutsui nopeasti Manilassa 195^ pidetyn kdnförenssin, - missä muodostSttiin tämä SEATO-liitto, mutta toiset jäsenmaat (US.A:ta lukuunottamatta eäittivät jo silloin vissejä va-rauksia niistä velvoituksista, mitä tämän liiton jäsenyys niille mah-doliisesti aiheuttaa. Nyt on tämä muodollinehkin liittosopimus hajoamassa: Ranska ja Pakistan Vastustavat sen ohjelniaa avoimesti; Britannian työyäen-halUtuksella on — niin nöyräseikäisesti kuin se Washingtonin edessä esiintyykin —: vissejä varauksia Yhdysvaltain sotatoimista. J a USA:1. ia on vaikeuksia saada pidetyksi toisiakaan-jäsenmaita (Austraalia, Uusi Seelanti, Filippiinit ja Taimaa) sotalinjansa mupdollisinäkaan .tukijoina,; SEAXOn hajoäniisprpsessr heijastaa osaltaan sitä eristettyä ase-maa, niihin Yhdysvaltain hialiitus on joutunut hyökkäävän ulkopoli-tilkkansa ansiosta Kaakkois-Aasiassa. Siitä johtuu myös se minkä johdosta SEATO-konferenssi inuni nyt kominiijnikean,. mikä kumisee tyhjyyttään. mmm Adlai Steven^im alennustfla AdlaiStevensohiä, joka toimii nykyään Yhdysvaltain päävaltuutettuna YK.ssä, pidettiin vielä, miiutarnia vuosia sitten liberaalina, jonka, sanoilla oli yissi kantavuus ka-nsainyaltaisissa piireissä niin Yhdysvalloissa kuin sen maan rajpjpn ulkopuolellakin. Mutta he ajat ovat ilmeisesti olleet ja menneet, kuten ovat menneet viimetalviset lumetkin. E i ole hauska seurata, tällaista alaspäin kasvua tai oikeammin po^ liittista kutistumista. Y K : n turvallisuusneuvostbn^istunnosta täällä Canadassa viime keskiviikkona annettu 'l|V-kuva oli tästä hätkähdyttävänä esitnPrk-kinä. Siellä oli tämä eilinen "iliberaali" puolustamassa hallituksensa julkeita hyökkäystotmenpiteitä Dominikaanista tasavaltaa vaaslaan; J a ikäänkuin tämä taantumuksen rooli ei olisi ollut riittävän karvas kalkki hänen nieltäväkseen, mr, Stevenson esiintyi kuin McCarlhyn aikaisen ''epä-amerikkalaisen" komitean "syyttäjä" konsanaan pitäen suurta melua joistakin "yksiiökommunisteista, j o t k a ovat kuulemma osaUistuneet muiden patrioottien rinnalla taisteluun Dominikaanisen t a i v a l l a n v i h a t p a triumyiraätti-junttaa vastaan. ., Mitä, se Adlai Stevenspnille kuuluu, osallistuvatko Dominikaani-sen tasavallan konimunistit mielenosoituksiin tai eivätkö osallistu? Pitääkö mr Stevenson itseään yleismaailmallisesti poliittisen toi-minnan yleisenä syyttäjänä, ylimpänä tuomarina ja itseoikeutettuna hirttäjäriär ' . Mitä nämä jenkkiviskaaiit oikeastaan luulevat ol^^^ He se-kaahtuvat sotavoiniiUaan Kongon, Kuuban, Vietnanjin, Dominikaanjsen tasavallan jä muiden, maiden sisäisiin asioihin, muka "demokraattisen elämäntavan!'takaamiseksi, mutta ovat muka täysin kykenemättömiä Mississippih.osavaltion neekerien kansalaisoikeuksien' puolustamisessa. On perin kummallisen tuntpi«ta istua katukäytävällä ]^ kats<» yjos eolii^ifp joka vifopmaiseoa 5«»s9Sf; edessäsi. Mieleeni painuu kenkjpn Hpljq ja läheisyys. Minua ei ole Huit^h)tJ}an po)iisi liikutellut ja reaktioni s ii hpn qn yifilalim kysceoalaiqqji. Jjliut. ta jijjnMlla on ed^^^ Siitä että ypi^jnkp minä vain «paata rauhaUisesti, yästustainätta tai l i i pin äUttan)3tta BOis; yientiä^ Sen tiedän että vaatii herqioja rohkeuttq ja melko paljon ymmär-qsVä osallistuakseen niin sanottuun 1ei:väkivaltäiseen siviiH totlelem^t-tomuudeh suoraan toimintaan" (non viqlent Civil disohedient lUrect iictipn). "Ei-väkivaltaisuiis" «n canadalai spUe väestölle uusi tapa esittää, yb-teiskiinnall. sia yastaiauseita. Tähia* ei ole uusi siinä mielessä että se on ensimmäinen istuma tyyppinen (sit-dowri) taistelu tai ensimmäinen kerta kun lakia on r i kottu tarkoituksella dramatisoida jotakin vastalausetta, sillä bistori amme on täynnä tämänlaista toimintaa ja yritys löytää tämänlaisen tqiininnan alkusynty piisi jättiläis mainen, ehkäpä mahdotqnkin teh tävä. ; Siitä huolimatta tämänlaisessa vastalauseen esittämismuodossa on useita piu:tcitä jotka ovat uusia ja antavat sille tärkeitä iuontecijomi naisuuksia. > Keskustellessaan eräästä istuma vastalauseesta, joka toimeenpahtiin Quebecin maakunnassa sijaitsevas sä Bomarc-tukikohdassa, Studeht Union (or Peace Actionjäi-jestöh kansallisen neuvoston puheenjohta j a J im Harding kuvasi anglikaani-kirkon Scope-julkaisun eräässä ar tikkelissa eiväkivaltaisen siviili-toittelemattomuuden suoran toimin nan seuraavasti: "Suora toiminta tarkoittaa ihmisten (mielenosPittajicn) asettumista kasvoista kasvoihin vastatusten so^ takoneiston (sotilaallisten tukikohi tien) karissa ilman, että välissä olisi komiteoita tai poliittisia järjestöjä. Siviilitottelcmattomuus tarkoittaa sitä, että ihrhiset. tarkoituksellisesti, likkovat niitä lakeja, jotka ovat heidän harkintansa mukaan epäoi kcudcninukaisia|, käs.ttäen täydclii sesti mitä he tekevät ja ollen vÄi miina kärsimään siitä kpituyat laki tieteelliset seuraukset; Ei-vSkival taisuus oh vastaus väkivaltaisuydel le ilman väkivaltaista kostoa. Ticl, tä pois raahatut mlelenosoiUaj^at e i vät millään tavoin vastusta lä ä fyyr siHisesti, mutta ovat toimettomina antaen heidän ruumiinsa mennä veltoksi." ' F R A A S A I L U E l i^UTA Presidentti Lyndon JobiisOnin "sota köyhyyttä vastaan on, kun asiaan pai-emmih tutustutaan pelkää ifraasaiiua. Tosiasia nimittäio^ että niillä suurilla varoilla, mitä Yhdysvallat käyttää sotavarusteluun ja sodankäyntiin, olisi voitu tphdä paljon köyhyyden hävittämiseksi sekä rakentaa esimerkiksi tarpeelliset i»^- dot niiden tulvien väittämiseksi, jotka nykyään tekevät hiin suurta tuhoa Yhdysvalloissa. Ön muuten surullista nähäS, että Amerikan ammatillisesti Jäqdt-tyneet työläiset, eivät k i i n i^ enempää huomiota iMdan vasUi^^ miseen ja todelliseen so^änk&yhyy^ den hävittähiisekiii. Tässä yhtes^ dcssä voitaisiin hyyinklh hiiöqijkiii-da Jeesuksen antama yertauä, e U ^ i^un näin tapaljituu ^ipreessa jpui^* sä, niin mitä. sitt^h puivassa. Jos aiotaan estää kplmas ma.ail-mansota, jonka ääriviivat qvay J o nähtävissä, n i in siinä taryi^a^h n^i&s uhionistisen liikkeen toiminpa rauhan hyyäksi. t u o n vaaran nlr, kee jq. suuri ipäärä tij^nuehiä pappejakin, mutta n^qnet työyäenf järjestöt nukkuvat Nyt on Amerikan kansa samassa alemassa roiss^ qli Saksan kansa Hitlerin nousuja aikana. Mutta k un saksalaisia oh arvosteltu natsien rikoksista ihmiskuntaa vaataan, n i in he ovat yrittäneet puolustautua sillä, että Hitler yksinään q l i syyllinen. . • Vastuu sjlitä, mitä Yhdysyaltain hallitus nykyään tekee; tai tekemät, tä jättää lajfikeaa, qsal^an myö^ raerikan kansan kannettavaksi ja erikoisesti järjestyneen työyäehliik-k^ een vastattavalfsi. Siksi pitäuii, tehdä työtä v a r s i n l i ^ upionistisen liikkeen "herättämiseksi". — l . S. Säälittävää on nähdä, että sellai-nehmies kuin esiih. Adlai Stevenson on ahtautunut näiden jenkki-imperialistien veriruskeitteri sya tien puhtäaksipesijäksi! (Kir). Rae Murphy TäBit vllmeinga ofl uusi. Tämä. p i i r r e on se tpik^ tekee tä,; raHol^ttti^pn Yii^tataus^. oiiir, v i i kutiavaksi. Se sallii pidhilukuisen ibipisryhmän- tuoda yhdyskunnan h^pmioon päivau polttavia kysymyk s .^ . ' i l ^ a i i ^ u u s s f toimeenpantu isi^^|ar^^5^Ja^^se. forpnt^ssia syail s^yan AmeiiKäh köhsuliviiästqn e^jis,talia i i l ^ % ^ v^n 3^ henkilqw;<i§3Ui§tiiii^ sjiheh-p a i k k a k i n täraänlaätuin^^^ toimin ta vaatii jUtikka^ osal listiivtlla, h i in ^ a^^^^^^ myös polii sit; täi vartijat, jpÖBrin hiiohoon tilanteeseen iyysilliseäti ja psykolo gisesti. Kalkki väkivalta on heidän aiheuttannansa; varsinkin k un mielenosoittajat tiedqittavat edeltä käsin iieidäh aikeistaan ja menette lytavöistaan. Erilaiset ihmiset tekevät .erilai sia johtopäätöksiä tästä siviilitqtte lomattomuus, toimiiinasta. Useat tekevät johtopäätöksiä jotka perus tuvat filosofisiin perusteisiin ja jotka qieniukseltaan ilähentelpvät anar; kjaa s^' on, painostavat erinäis-ten institutioideh, poliittisten p u a l i i t i d en sivuuttamista, yksilöiden saattamista välittöinäsii vastatusten vaitiovaUan (Establishineht) kans sa ja selittävät, ett^',tämS oip ainoa tehokas yhteiskunnaninen protesti • ; . r a u q i o . ; - • •^ Tähiä katsäntoKahta näkee yh (eiskuntamme kriiUllTsellä tayallä bylitää kapitallsinin'c arvot, ja qn kuitenkin epämääräinen vaihtoehto. Monet puhuvat täydellisen yhteiskunnallisen valläiikumouksert tarpeellisuudesta; mutta tässä ei olisi, tavallaan alkiia eikä loppua. Se tqllsi olemaan jatkuva luova liike missä menettelymuodot olisivat si nänsä myös tavoitteina.' Esimerkkinä tästä ön seuraava lainaus Scän-iiihiisen nuorisojulkaisun edustajan j a Yhdysvaltain kon-. sulaatih luonä hiljattain pidettyyn istumavastalausemielenoso^tukseen osallistuneiden kcsl(.uste]u$ta. Pierly: "Se sukupolvi nuka on iws^ vanut tämänlaisessa maailmassa, meidäti sukupolvemn^e, kntspo. a.si-oita täydellisesti toisellp tavalla; kuin no ihiqiset, jotka ovat oyt mu kana valtiovallassa. He eivat pubii, n\cidän aaltopituudellamme. Tämä on se ratkaiseva eroavaisuus. Koi inckymmenta yuotta isitten «hcidäiii vastauksensa olivat kaikki yääjd^^ Heidän vastauksensa ovat vieläkin vääriä, paitsi nyt he eivät enää vastaakaan meidän kysymyksiimme ^illä he eivät tiedä mistä mc puhiu))^ m e ' . ; ; = * '' " J a minä liskon että 30 c1T40 vuo den sisällä tämä maailma tullaan kääiitämääh ylösalaisin, -ja~me tu lemme puhdistamaah taskut i ^ n tyhjiksi. J l i o i e muuta keinoA , . Judy: "Ihmeellisintä tässä ei-vd kivaltaisuudessa, pn se että se.oii luovaa- E i tarvitse aloittaa raist4äh asemHkaavapiirustuksesta. Meidgp ei. tarvitse sanoa, että tämä on pää: mää):ämihe. Kokonaisuudessaan se tapa millä esiinnymine kehittyy jo, takin luovaksi. Luornnie joUkih Vastalause ryhmissämme. Meillä, on yhteisö istuiribssa Univei-'sJty-ave-nuen katukäyläväilä." ' Pcrly: liskon että tärkeä asiaan kuuluva seiicka tässä on se että nus> tä puhumme ei ole vastaus pulmaan. Puhumme tavasta millä voi daan lähestyä pulmia yleisesti ja tämä on se. kohta jossa meidän tie dqnahtqyhtcytemme katkeaa. Meil lä qn jonkinlainen cpämäaräincp käsitys siitä maailniästa jota ha^u ämmc—- sinä tiedät^ mi^sä ihmiset elävät rauhassa, ja ovat tasavertaisia ja tulevat toimeen keskenään." En halua esittää sellaista ajatus ta että kaikilla niillä Jotka osallistuvat tähän liikkeeseen oKsi tämänlainen maailmankatsonius. Mutta tä niä on mielenkiintoineh ilmio tässä liikkee.<;sä, ja hiikä oh vieläkin tärkeämpää, se osoittaa sitä, että o-sanottajilla on syvällisempi ymmärrys syistä osanottoon ja yhteiskunnallisesta vastalauseesta kuin mitä on tullut esiin minkään erityisen vastalausemiclehosoituksen tunnus luksista tai tavoitteista.- (Jatkuu seuraavalla sivulla) i$i1k iiiflHl |«riova| '"kiristäjäin silldsöS I^ckel©bj4ng'bag'-i9n kepponen,' mitä militaristien tjrlunä ei näe.'5tellä on (viholUsta tiäyttSvM) 'syyttäjän sormi','^ihasmiehef (vihollisten häyittäiiiiselUi),' 'jäAaiänkut) ;• (sqtayalmistelujen suunnittelemi-sclxslx jp ;slnii;^i^ot;' (y^l^aJlisia ka^it^i^teja). -Saattaa-:tuntua'qudoUa.ettli^-mtnä, omaksun sotilashenkilönä- tällaisia vertailuja. Rehelll^ys pakoitiaa hiinut niin menettelemään. Minä olen ollut 33. valotta ja t 4'||y^a^a .^ktl^ kaikkein Icu-m^ ijialom^s^^ meHjalkaväkiko^^sessa. Minä oleh ollut kaikissa upseeriiuoki^i tois^ta-IUiilhaAtista kenraaliin saakka;-Ja suurimman osan siitä ^ajasta minä ijeii; korkean luokan lihäsniiehen osaa suurpääomalle, Wall kadulle ja pAnk^lU^.^T(ri9|n^nofen) minä olin kiristäjä (racke Nyt minä olohdiitä.^v^rma/Kuten.muutkin ammattii^tilaat, minä en omaksunut mitfiäh its^äiäiä,:aiiituksia ennen kuin jäin pois asepalveluksesta. Mmun ^i^t\^kykif^hei\ iyij^^^ Tämä on tyypillistä kaikille, ^jPtka; ovat a^(Nmien palveluksessa. ''Siten minä autoin Meksikoa, erikoisesti Tampicoa niin, että se tuli vuonna 1914: turvalllseH;|i amerikkalaisille öljypiireille. Minä autoin Haitia ja Kuubaa tvlemaan s^<^i*eksippi|iaksi, mistä National City-pankm pojat voivat kerätä yoittpja. iy^{l^ut4(fV'%s^'TAmerikap viiden tai. kuuden maan raiskaamista Wail Streetii^ hifväk^., ;^i-i?t35^^ pitkä. Minä autoin Ni-cjifa^ «h,riiuH9|t;^Mni«terkws^ Brpwn Bros. pankkihikkeen hyväksi. Misä toin.Amediua sokeripjirien valoa Dominikaaniseen tasavaltaan vuonna 19l6;:Kiinas5a'ri»inä autoin vuonna 1927 sitä, että Standard Oilin tiellä ei ollut mitään vastu^ia. ''Niid^p;Vu<i^ienaikana{ kuten t^kahijoneitten pojat sanoisivat, minulla oli hicpo kinstys* dirrack^.-tohni. Minm^ palkittiin kunnianosoituksilla, medalleil-la ja korohiksiilaj Katsellessani^niitä aii^oja taaksepäin minusta tuntuu, että npinä olisii; vouiut antaa eräitä vihjeitä AI Caponellc; Paras mihin han pystyi oli kiristystoiminnan o^ratio kolmen kai^pungin piirissä. Minä toimin kolmell a mantexe^».' • : >^ Butler, (eläkkeellä) USA:^ , : mcnjaljfaväUkorpuksen entinen k lainaus otfi^uJeronte bavisin kirjasta "Peace, War and . ^ / "SRta^rauha j a t e ". MIKSt USA PMOLUSTAÄ $0TliASm|CTATUUREJÄ New York. 4- fi^t^, yoj^ l ^ es jolkaffil vllh^fi jke^vllkkona ame>- ri|(lfii|aia^^ tHisttat«i«i| Mttle, Stnvtili «KPlsiea kfarj^a presi- Ilo Oominika^siseen tasavaltaan. K l c i e OB kirjoitettu mainokseksi Guatemalan entisen presidentin Juan Jlose Arevalon Idrjalle " A n tikommunismi latinalaisessa Arne. rikassa^'. Kirjassa kerrotaan, kuinka sotilasjuntat monissa latinalaisen Amerikan maissa kumoavat "antikommunismin'nimissäv laii. lisiä hallituksia, saavat aikaan laittomuuksia ja tosiasiallisesti esilniyvät näiden inaideii vapautta j a riipiNmattomuutta^^^ Stuäii muistnttaa, että Yhdysvallat- öUaseidien ja iniljqonicn dollareiden avulla tukenut j a puo. l u i h u t TnijillonhaUitusta koi- DienkKDa^nenkaduleh vmjiden a-j a n ; isinä aikana, jolloin hän k i . diiiti ja murhasi maanmiehlään, ei Yhdysvallat pitänyt tarpeellisena lähettää hänen maahansa GS-A : n mertjalkaväkeä. Trujillon kuoleman jälkeen U SA oli valmis mieluummin asettamaan diktaattorin paikalle hänen poikansa kuin ottamaan niskoilleen demokratian palautumisen vaaran, joka oli- Tii~lSgttahut uhanalaiseksi USA:n omaisuutta koskevat edut tässä naaassä. Kun presidentti Bosch syöstiin vallasta, kaikki ymmärsivät' että se saattoi tapahtua ainoastaan l/SAin ulkoministeriön johdolla ja suostumuksesta. Demokraattisesti valitun hallituksen kumosi sotilasjuntta, eikä Yhdysvallat nähnyt mitään tai'vetta lähettää maahan nierijalkaväekä, kirjoittaa Stuart Äskeinen vallankumous Dominikaanisessa tasavallassa on kansanval-lankumpiis, hän jatkaa. Sitä tukep armeijan enemmistö j a miltpi koko porainikaaniseri tasavallan väestö, pomiiiikaanisen täsaiyallan kansalla, on oikeus tehdä vallankumous, ai yan kuin Amerikan: kansalla aikoinaan. PÄIVÄN PAKINA Vanha tunnettu tosiasia on^ että "yellÄ. e i :mfitäne'\^^^^^ , 'Tpita puliuen nylc^^ on ih-miiieh y ^ l i iM 'tuUa toime.(^n ilman Eriifi y^täyämmq, jqnka tapana on i^i^tää; etukäteen ''tayalliset'^ osioksensa, joutui tässä päivänä naiiutamana suqrasjta^.n kiusalli-seen asemaan vain sen vuolusi k un hänellii ei ollut mfhinkään mk-keMeen velkaa, ettäj o l i s i saatu tietä^ hä.nen "m^luu-luotettavai-suus'^ k u n miekkohenrijbutiii pyy-tänaääh ostokselle muutainaksi päiväisi maksuait^^ Mutta kun on vellcaa vähän jdka talqqn; j a yrittää niitä Silloin täi-l ^ i h nta.ksaa, niin hätäkös on sil- Iqineiää? Sen k u n tekee lisää velkaa!^ •- V Näin ainakin ipeille opetetaan Tvrstä, radiosta ja xabamiesten sianqnialehdi^tä. - H e t i aajmuliav^^ naph. nessä, kuii q4qtai)[U^^ ja efisiiAniäisiä sääHedoituk^ tulee korviimme jotakin räminää, jota musiikiksi haukutaan, ja sen jälkeen jonkun '-ystäväUlsen l a i - ' nayhliön, 'Isiirappi^äninen juttu että jos teillä on "velkaa" paljon ja "monenlaisia laskuja" maksettavana, n i in antakaa herran tähden tämän "ystäväUisenltuhayhtiÖn!' auttaa. Ottakaa siltä uusi suurempi: velka, kaikkien vanitoji^n velko. jen; raaksänalseksi,^^^ sljjlä siisti koko juttu. Ja kun i.sia on näin helposti järjestettäyissa; hiin sillqjn vqim-me ilir^an miiuta hyväksyä toisenkin iskulauseen —- 'iqstakaa nyt —ja maksakaa rnyöhen^min." E t tarvita; kuulemma autqnlfäan ostossa enää muuta kuin kirjoittaa nimensä pa^efiile. ininkä perus-teellä ostaja saa ävainiet icouraan-sa, rekisterilaatat ajokkiinsa ja vielä lankin täyteen "häkää". •jräjrkeätä on muistaa myös, että nyk>'äikaiseh "hyvinvointimme" yhtenä kulmakivenä on suuren kuluttajayleisöh yhä suurempi yeikaantuminen. ; Vaatteita kuluu luonnollisesti paljon. Niinmuodoin o n itsestään selvää, että vaatteita ja jalkineita ostetaan velaksi. Jä kvika olisi sellainen tyhmelii-ni. että ei ostaisi uusia hienoja huonekaluja^ kuten on naapurilla, kin, koska niitäkin saa "osta J i y l, maksa myöhemmin" kaupalla. (^qlfteid^in;; jtjerrpjeni sanotaan saayqh/huqn^l^l^jg natd^utta mo. ni^n^ pitidien; kUukajf|s|^en. aj^^^ m u t ^ «e qjn^^ a^sia erikseen) liihan muuta; oii ielyää, että i l - nianv ojnak^Min kiin^^^alnä^ ei tul^: kukaan toimeen^ Ja .jps liaijk-k i r u ^ a ^ , ränsisty^ ennen kiinnityslainan' iha^^ tuloa, silloin' ei o l ^ l i i o i n mitään hätää, siliä aina sitä jostakihbn saatavana ''(pihifth klJ^n^y^aijBiij»; t/seln kyUä s»n^.P ;«BR. Ä t « i « a t a lftii\: nityslainastä tulee ylivoimainen kuorina l^nBuet^yaicsJ^ n^utta s i l - Ipin tulee avuksi se "ystävällinen lainaylitiö". mikä tarjoaa niin avbi kätlsestl yhtä suurta lainaa kaikkien pikkulalnojeh maksamista •yarten,;,'.'- '; Ovat ne ajat tässä suhteessa .muuttuneet hirmuisesti. Ennen muiriqin o l i veiallinen seliäineh kepuli ukko», jota katsottiin korkean raadinkin kannalta hieman karsaasti. Oli voimassia erikoinen yclka-vankeuskin, niiden kurissapitämiseksi, jotka eivät taitaneet aikanaan sitouniuksiaah. J o l l a k in tavalla emme ole koskaan ymihärtähyt sitä, miten voitaisiin edistää velan maksaihista sillä, jos köyhä' Velallinen telje-tään kalterien taakse niin ettei hän voi mitään ansaita sen pai-eni-min itselleen kuin koronkisku. . I , . . , . , .. .. .... : feiilekäan. Mutta käsittämättö' niiähän ovat ne hen-ojen metkut aina, Sen vain tiedämme, että esimerkiksi iSuomesta poistettiin, vel-kavankeiist jq 70 vuotta sitten. Nyt ei enää ole velallista uhkaamassa velkavankeus. Päinyastoin meistä korviamme<a myöten vei-knahtuneista ukoista ja emännistä on- tuliut^ihyvinvoipaisuuden sym-booleja", kuten meidän nykyinen yhteiskuntanomekin on hyvinvoinnin symibqqli^ luultavasti siksi ka^ii Tsenkin velkataakka kasvaa ja l i - .sää,ntyy jatkuvasti! Tosiasiassa meidän "hyvinvoin-tlyhteiskuntanime" yhteenlaskettu velkamäärä lähentelee jo tähtitieteellisiä dpUarilukuja. Olkoon meistä kaukana kerettiläinen ajatus sellaisesta mahdollisuudesta, että jonakin päivänä on nämä Velat maksettava muutenkin, eikä vain sillä suurella velalla pik-kuvelkojeri maksamiseksi. Mutta jos sattuisi jonakin päi; yänä käymään niin, että velkojen kokonaismäärää ei enää voida laajentaa, niin haittaisikohan se mitenkään lisääntyvälle 'velkaantumiselle perustuvan yhteiskunnan kehitystä ja hyvinvointimahdolli- .suutta? Me vain kysymme ja. rhuödin mukaan lisäämme, ostakaa nyt maksakaa myöhemmin, sillä velka ei mätäne. Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 11, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-05-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650511 |
Description
Title | 1965-05-11-02 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina, toukok. 11 p.---Tuesday, May 11; 1965 EDITO>J VAPAUS l LIBERTY) vy^ EKUUND INDEPENDENT> LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS EstabUshed Nov. 6, 1917 V MANAGER; E. SUKSI TeUpfHOME^ QFFj.CE ANp EDIT0|^I A L,§7A-4?64 Publlshed th?jiee/wepkly; V9R»iW PubUshlng Co. Limited, lQO-102 E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. ^s^ilit^ A ^ r e s s : B^x 69 Advfertlsing lates; uppn^ppMtoUon, ti»p^^^^ fr^e of cb^rt;e. Authorized as second class mail by the Post Olfice Department, Qttawa, a CÄN/VDIANeliANGUAGE-RRES5i Canadassa: 1 vk; $8.00, 6-Kkri4.76 m^:ssa 1 vk. fIQ.QQ. 6 kk. $$.25 . V ^ ^ 3 kk. 2J7S ^lippa^a: I yjf. lÖÄ), 6 kk. $.75i y ija^QJq, jpid^a kalkk^^^^^ hyvin heikosti k^hUlynyt tai p ^ . ' k o k f t n ^ a n . ' • ^-^r-v.-:; Samanlaisista^ heikkouden syistä pyöräytti Lqiitqossa viime vlljc-kolia kokoustaan pitänyt SEÄTO lliittö ; nahkarauna-kommunikean, jpsta el ilmenie jupri i?iiit^än^^^ kum se, että mainitun sotaliiton jäsenmaat eiyät ypi sopia mistään muusta kuin- siitä, että niiden vä-lilläl ei oie mihkäärilaista sopimusta hetken tärkeimmistä kysyihyk- SEATO-liittoon kuuluu ^Jaikkiaap 8 maata, mutta ainqaätaan § mistä^llekirjoitti "yhteisen kommuiiikean' ja osa näistä allekirjpitta-j? iraaistakin, esitti käydyn keskusteiun yhteydessä meUco paljon ban^^ tämean. Yhdysvaltain, ohjelmasta iwikkeayia katsantokantoja. Selittäeh etukäteen, että SEATOii Lontoon kohfei:ens§i, ei voi päästä Kaäkkpis-Aasiati ongielmista yhtään sen parempiin tiiloksiin, kuin iiääsi mainitun liiton kokonaan hedelmättömän Maniilankaai) ~ kQlJiöus vuohiict 1964, Hanska boikotti koko hommaa läh^tämäliä Lon. tppn kokQukseen virallisen edustajan asemesta vain "seuraajan". Pakistan esitti puolestaan komiDUfiikeqan oman kielteisen ya-rauksehsa kohtiin, missä puhutaan sotatoimien jatkaqiisea tarpefslii-suudesta Vietnamissa. ; i J(okou|<:sen; avajaisistuni;tossa puhunut Britannian pääministeri Harold Wilson, jonka edustaja kaikesta huolimatta allekirjoitti yhteisen kommunikean, esitti toivomuksen, että maailman rauhaa uh. : kaavat Vietnamin j a Malesian ongelmat olisi pyrittävä ratkaisemaan rauhallisin keinoin. ICuten näkyy, noin 11 vuotta sitten perustettu SEATO-liilto on sisarten erimielisyyksien j a eripuraisuuksien rikkirepimäsotaluttp Lontoon konferenssi totesi, että vaikka sitä ei voidakaap vielä ver-rata hautaamättomaan ruumiiseen, iiiin-SEATOnkuolinkamppailu on kuitenkin jo alkanut. SEATO-liittö e l i South East Asia Txeaty Organization — Kaakkois- Aasian sopimusliittö— on lupnnpllisesti ollut alusta pitäen kovin horjuvalla pohjäliai mikä näkyy ehkä parhaiten siitä, että kolme sen johtavaa jäsenmaata. Ranska, Britannia ja Yhdysvallat kuu^ luu maäntietesiliseltä kahnalta katsoen Kaikkialle muualle, muttei Kaakkois-Aasiaan. Juuri tämä seikkci paljastaakin sen tosiasian, että SEÄTO perustettiin ennenkaikkea imperialistien etuja palvelemaan Kaakkois-Aasian kansojen itseriäisyysliikettä vastaan. Kuvaavaa tässä yhtieydessä on, ettäi tällaisen liiton perustamista suositteli toisen maailmansodan päättyinisen jälkeen ensiksi Ranska, jojika imperiialistiset edut plivat siilPin suuresti uhattuna Indo-Kii-nassa. ' Yhdysyaltein silloinien ulkominlsleri — sodan partaalla liikkumisestaan tunnettu John FosterDulles — hylkäsi s i l l o in tämä Ranskan esityksen nimenomaan siksi, kun Yhdysvaltain inipeiialismilla ei ollut siihen aikaan mitään erikoista menetettävää IndCnKiinassa. Mr Dulleis splitti s i l l o in melko ulkokultäisesli, että Yhdysvallat ei halua liittyä sellaiseen liittoon; kahden imperialistisen maan. Ranskan ja Britannian kanssa. \ "r" ' ~y:''~^, V-;V Mutta kun Ranska pii kohdaiiniit WaLterloQnsa Indo-Kiinassa ja tullut sieltä ajetuksi pois, ja kun Yhdysyaltain rahainiiehet ja^ ristit näkivät uusia, mahdollisuuksia, kehittyvän siellä, ..silloin muiit-tu) ääni kellossa. Mr Dulles. kutsui nopeasti Manilassa 195^ pidetyn kdnförenssin, - missä muodostSttiin tämä SEATO-liitto, mutta toiset jäsenmaat (US.A:ta lukuunottamatta eäittivät jo silloin vissejä va-rauksia niistä velvoituksista, mitä tämän liiton jäsenyys niille mah-doliisesti aiheuttaa. Nyt on tämä muodollinehkin liittosopimus hajoamassa: Ranska ja Pakistan Vastustavat sen ohjelniaa avoimesti; Britannian työyäen-halUtuksella on — niin nöyräseikäisesti kuin se Washingtonin edessä esiintyykin —: vissejä varauksia Yhdysvaltain sotatoimista. J a USA:1. ia on vaikeuksia saada pidetyksi toisiakaan-jäsenmaita (Austraalia, Uusi Seelanti, Filippiinit ja Taimaa) sotalinjansa mupdollisinäkaan .tukijoina,; SEAXOn hajoäniisprpsessr heijastaa osaltaan sitä eristettyä ase-maa, niihin Yhdysvaltain hialiitus on joutunut hyökkäävän ulkopoli-tilkkansa ansiosta Kaakkois-Aasiassa. Siitä johtuu myös se minkä johdosta SEATO-konferenssi inuni nyt kominiijnikean,. mikä kumisee tyhjyyttään. mmm Adlai Steven^im alennustfla AdlaiStevensohiä, joka toimii nykyään Yhdysvaltain päävaltuutettuna YK.ssä, pidettiin vielä, miiutarnia vuosia sitten liberaalina, jonka, sanoilla oli yissi kantavuus ka-nsainyaltaisissa piireissä niin Yhdysvalloissa kuin sen maan rajpjpn ulkopuolellakin. Mutta he ajat ovat ilmeisesti olleet ja menneet, kuten ovat menneet viimetalviset lumetkin. E i ole hauska seurata, tällaista alaspäin kasvua tai oikeammin po^ liittista kutistumista. Y K : n turvallisuusneuvostbn^istunnosta täällä Canadassa viime keskiviikkona annettu 'l|V-kuva oli tästä hätkähdyttävänä esitnPrk-kinä. Siellä oli tämä eilinen "iliberaali" puolustamassa hallituksensa julkeita hyökkäystotmenpiteitä Dominikaanista tasavaltaa vaaslaan; J a ikäänkuin tämä taantumuksen rooli ei olisi ollut riittävän karvas kalkki hänen nieltäväkseen, mr, Stevenson esiintyi kuin McCarlhyn aikaisen ''epä-amerikkalaisen" komitean "syyttäjä" konsanaan pitäen suurta melua joistakin "yksiiökommunisteista, j o t k a ovat kuulemma osaUistuneet muiden patrioottien rinnalla taisteluun Dominikaanisen t a i v a l l a n v i h a t p a triumyiraätti-junttaa vastaan. ., Mitä, se Adlai Stevenspnille kuuluu, osallistuvatko Dominikaani-sen tasavallan konimunistit mielenosoituksiin tai eivätkö osallistu? Pitääkö mr Stevenson itseään yleismaailmallisesti poliittisen toi-minnan yleisenä syyttäjänä, ylimpänä tuomarina ja itseoikeutettuna hirttäjäriär ' . Mitä nämä jenkkiviskaaiit oikeastaan luulevat ol^^^ He se-kaahtuvat sotavoiniiUaan Kongon, Kuuban, Vietnanjin, Dominikaanjsen tasavallan jä muiden, maiden sisäisiin asioihin, muka "demokraattisen elämäntavan!'takaamiseksi, mutta ovat muka täysin kykenemättömiä Mississippih.osavaltion neekerien kansalaisoikeuksien' puolustamisessa. On perin kummallisen tuntpi«ta istua katukäytävällä ]^ kats<» yjos eolii^ifp joka vifopmaiseoa 5«»s9Sf; edessäsi. Mieleeni painuu kenkjpn Hpljq ja läheisyys. Minua ei ole Huit^h)tJ}an po)iisi liikutellut ja reaktioni s ii hpn qn yifilalim kysceoalaiqqji. Jjliut. ta jijjnMlla on ed^^^ Siitä että ypi^jnkp minä vain «paata rauhaUisesti, yästustainätta tai l i i pin äUttan)3tta BOis; yientiä^ Sen tiedän että vaatii herqioja rohkeuttq ja melko paljon ymmär-qsVä osallistuakseen niin sanottuun 1ei:väkivaltäiseen siviiH totlelem^t-tomuudeh suoraan toimintaan" (non viqlent Civil disohedient lUrect iictipn). "Ei-väkivaltaisuiis" «n canadalai spUe väestölle uusi tapa esittää, yb-teiskiinnall. sia yastaiauseita. Tähia* ei ole uusi siinä mielessä että se on ensimmäinen istuma tyyppinen (sit-dowri) taistelu tai ensimmäinen kerta kun lakia on r i kottu tarkoituksella dramatisoida jotakin vastalausetta, sillä bistori amme on täynnä tämänlaista toimintaa ja yritys löytää tämänlaisen tqiininnan alkusynty piisi jättiläis mainen, ehkäpä mahdotqnkin teh tävä. ; Siitä huolimatta tämänlaisessa vastalauseen esittämismuodossa on useita piu:tcitä jotka ovat uusia ja antavat sille tärkeitä iuontecijomi naisuuksia. > Keskustellessaan eräästä istuma vastalauseesta, joka toimeenpahtiin Quebecin maakunnassa sijaitsevas sä Bomarc-tukikohdassa, Studeht Union (or Peace Actionjäi-jestöh kansallisen neuvoston puheenjohta j a J im Harding kuvasi anglikaani-kirkon Scope-julkaisun eräässä ar tikkelissa eiväkivaltaisen siviili-toittelemattomuuden suoran toimin nan seuraavasti: "Suora toiminta tarkoittaa ihmisten (mielenosPittajicn) asettumista kasvoista kasvoihin vastatusten so^ takoneiston (sotilaallisten tukikohi tien) karissa ilman, että välissä olisi komiteoita tai poliittisia järjestöjä. Siviilitottelcmattomuus tarkoittaa sitä, että ihrhiset. tarkoituksellisesti, likkovat niitä lakeja, jotka ovat heidän harkintansa mukaan epäoi kcudcninukaisia|, käs.ttäen täydclii sesti mitä he tekevät ja ollen vÄi miina kärsimään siitä kpituyat laki tieteelliset seuraukset; Ei-vSkival taisuus oh vastaus väkivaltaisuydel le ilman väkivaltaista kostoa. Ticl, tä pois raahatut mlelenosoiUaj^at e i vät millään tavoin vastusta lä ä fyyr siHisesti, mutta ovat toimettomina antaen heidän ruumiinsa mennä veltoksi." ' F R A A S A I L U E l i^UTA Presidentti Lyndon JobiisOnin "sota köyhyyttä vastaan on, kun asiaan pai-emmih tutustutaan pelkää ifraasaiiua. Tosiasia nimittäio^ että niillä suurilla varoilla, mitä Yhdysvallat käyttää sotavarusteluun ja sodankäyntiin, olisi voitu tphdä paljon köyhyyden hävittämiseksi sekä rakentaa esimerkiksi tarpeelliset i»^- dot niiden tulvien väittämiseksi, jotka nykyään tekevät hiin suurta tuhoa Yhdysvalloissa. Ön muuten surullista nähäS, että Amerikan ammatillisesti Jäqdt-tyneet työläiset, eivät k i i n i^ enempää huomiota iMdan vasUi^^ miseen ja todelliseen so^änk&yhyy^ den hävittähiisekiii. Tässä yhtes^ dcssä voitaisiin hyyinklh hiiöqijkiii-da Jeesuksen antama yertauä, e U ^ i^un näin tapaljituu ^ipreessa jpui^* sä, niin mitä. sitt^h puivassa. Jos aiotaan estää kplmas ma.ail-mansota, jonka ääriviivat qvay J o nähtävissä, n i in siinä taryi^a^h n^i&s uhionistisen liikkeen toiminpa rauhan hyyäksi. t u o n vaaran nlr, kee jq. suuri ipäärä tij^nuehiä pappejakin, mutta n^qnet työyäenf järjestöt nukkuvat Nyt on Amerikan kansa samassa alemassa roiss^ qli Saksan kansa Hitlerin nousuja aikana. Mutta k un saksalaisia oh arvosteltu natsien rikoksista ihmiskuntaa vaataan, n i in he ovat yrittäneet puolustautua sillä, että Hitler yksinään q l i syyllinen. . • Vastuu sjlitä, mitä Yhdysyaltain hallitus nykyään tekee; tai tekemät, tä jättää lajfikeaa, qsal^an myö^ raerikan kansan kannettavaksi ja erikoisesti järjestyneen työyäehliik-k^ een vastattavalfsi. Siksi pitäuii, tehdä työtä v a r s i n l i ^ upionistisen liikkeen "herättämiseksi". — l . S. Säälittävää on nähdä, että sellai-nehmies kuin esiih. Adlai Stevenson on ahtautunut näiden jenkki-imperialistien veriruskeitteri sya tien puhtäaksipesijäksi! (Kir). Rae Murphy TäBit vllmeinga ofl uusi. Tämä. p i i r r e on se tpik^ tekee tä,; raHol^ttti^pn Yii^tataus^. oiiir, v i i kutiavaksi. Se sallii pidhilukuisen ibipisryhmän- tuoda yhdyskunnan h^pmioon päivau polttavia kysymyk s .^ . ' i l ^ a i i ^ u u s s f toimeenpantu isi^^|ar^^5^Ja^^se. forpnt^ssia syail s^yan AmeiiKäh köhsuliviiästqn e^jis,talia i i l ^ % ^ v^n 3^ henkilqw; tä puhumme ei ole vastaus pulmaan. Puhumme tavasta millä voi daan lähestyä pulmia yleisesti ja tämä on se. kohta jossa meidän tie dqnahtqyhtcytemme katkeaa. Meil lä qn jonkinlainen cpämäaräincp käsitys siitä maailniästa jota ha^u ämmc—- sinä tiedät^ mi^sä ihmiset elävät rauhassa, ja ovat tasavertaisia ja tulevat toimeen keskenään." En halua esittää sellaista ajatus ta että kaikilla niillä Jotka osallistuvat tähän liikkeeseen oKsi tämänlainen maailmankatsonius. Mutta tä niä on mielenkiintoineh ilmio tässä liikkee.<;sä, ja hiikä oh vieläkin tärkeämpää, se osoittaa sitä, että o-sanottajilla on syvällisempi ymmärrys syistä osanottoon ja yhteiskunnallisesta vastalauseesta kuin mitä on tullut esiin minkään erityisen vastalausemiclehosoituksen tunnus luksista tai tavoitteista.- (Jatkuu seuraavalla sivulla) i$i1k iiiflHl |«riova| '"kiristäjäin silldsöS I^ckel©bj4ng'bag'-i9n kepponen,' mitä militaristien tjrlunä ei näe.'5tellä on (viholUsta tiäyttSvM) 'syyttäjän sormi','^ihasmiehef (vihollisten häyittäiiiiselUi),' 'jäAaiänkut) ;• (sqtayalmistelujen suunnittelemi-sclxslx jp ;slnii;^i^ot;' (y^l^aJlisia ka^it^i^teja). -Saattaa-:tuntua'qudoUa.ettli^-mtnä, omaksun sotilashenkilönä- tällaisia vertailuja. Rehelll^ys pakoitiaa hiinut niin menettelemään. Minä olen ollut 33. valotta ja t 4'||y^a^a .^ktl^ kaikkein Icu-m^ ijialom^s^^ meHjalkaväkiko^^sessa. Minä oleh ollut kaikissa upseeriiuoki^i tois^ta-IUiilhaAtista kenraaliin saakka;-Ja suurimman osan siitä ^ajasta minä ijeii; korkean luokan lihäsniiehen osaa suurpääomalle, Wall kadulle ja pAnk^lU^.^T(ri9|n^nofen) minä olin kiristäjä (racke Nyt minä olohdiitä.^v^rma/Kuten.muutkin ammattii^tilaat, minä en omaksunut mitfiäh its^äiäiä,:aiiituksia ennen kuin jäin pois asepalveluksesta. Mmun ^i^t\^kykif^hei\ iyij^^^ Tämä on tyypillistä kaikille, ^jPtka; ovat a^(Nmien palveluksessa. ''Siten minä autoin Meksikoa, erikoisesti Tampicoa niin, että se tuli vuonna 1914: turvalllseH;|i amerikkalaisille öljypiireille. Minä autoin Haitia ja Kuubaa tvlemaan s^<^i*eksippi|iaksi, mistä National City-pankm pojat voivat kerätä yoittpja. iy^{l^ut4(fV'%s^'TAmerikap viiden tai. kuuden maan raiskaamista Wail Streetii^ hifväk^., ;^i-i?t35^^ pitkä. Minä autoin Ni-cjifa^ «h,riiuH9|t;^Mni«terkws^ Brpwn Bros. pankkihikkeen hyväksi. Misä toin.Amediua sokeripjirien valoa Dominikaaniseen tasavaltaan vuonna 19l6;:Kiinas5a'ri»inä autoin vuonna 1927 sitä, että Standard Oilin tiellä ei ollut mitään vastu^ia. ''Niid^p;Vu^ Butler, (eläkkeellä) USA:^ , : mcnjaljfaväUkorpuksen entinen k lainaus otfi^uJeronte bavisin kirjasta "Peace, War and . ^ / "SRta^rauha j a t e ". MIKSt USA PMOLUSTAÄ $0TliASm|CTATUUREJÄ New York. 4- fi^t^, yoj^ l ^ es jolkaffil vllh^fi jke^vllkkona ame>- ri|(lfii|aia^^ tHisttat«i«i| Mttle, Stnvtili «KPlsiea kfarj^a presi- Ilo Oominika^siseen tasavaltaan. K l c i e OB kirjoitettu mainokseksi Guatemalan entisen presidentin Juan Jlose Arevalon Idrjalle " A n tikommunismi latinalaisessa Arne. rikassa^'. Kirjassa kerrotaan, kuinka sotilasjuntat monissa latinalaisen Amerikan maissa kumoavat "antikommunismin'nimissäv laii. lisiä hallituksia, saavat aikaan laittomuuksia ja tosiasiallisesti esilniyvät näiden inaideii vapautta j a riipiNmattomuutta^^^ Stuäii muistnttaa, että Yhdysvallat- öUaseidien ja iniljqonicn dollareiden avulla tukenut j a puo. l u i h u t TnijillonhaUitusta koi- DienkKDa^nenkaduleh vmjiden a-j a n ; isinä aikana, jolloin hän k i . diiiti ja murhasi maanmiehlään, ei Yhdysvallat pitänyt tarpeellisena lähettää hänen maahansa GS-A : n mertjalkaväkeä. Trujillon kuoleman jälkeen U SA oli valmis mieluummin asettamaan diktaattorin paikalle hänen poikansa kuin ottamaan niskoilleen demokratian palautumisen vaaran, joka oli- Tii~lSgttahut uhanalaiseksi USA:n omaisuutta koskevat edut tässä naaassä. Kun presidentti Bosch syöstiin vallasta, kaikki ymmärsivät' että se saattoi tapahtua ainoastaan l/SAin ulkoministeriön johdolla ja suostumuksesta. Demokraattisesti valitun hallituksen kumosi sotilasjuntta, eikä Yhdysvallat nähnyt mitään tai'vetta lähettää maahan nierijalkaväekä, kirjoittaa Stuart Äskeinen vallankumous Dominikaanisessa tasavallassa on kansanval-lankumpiis, hän jatkaa. Sitä tukep armeijan enemmistö j a miltpi koko porainikaaniseri tasavallan väestö, pomiiiikaanisen täsaiyallan kansalla, on oikeus tehdä vallankumous, ai yan kuin Amerikan: kansalla aikoinaan. PÄIVÄN PAKINA Vanha tunnettu tosiasia on^ että "yellÄ. e i :mfitäne'\^^^^^ , 'Tpita puliuen nylc^^ on ih-miiieh y ^ l i iM 'tuUa toime.(^n ilman Eriifi y^täyämmq, jqnka tapana on i^i^tää; etukäteen ''tayalliset'^ osioksensa, joutui tässä päivänä naiiutamana suqrasjta^.n kiusalli-seen asemaan vain sen vuolusi k un hänellii ei ollut mfhinkään mk-keMeen velkaa, ettäj o l i s i saatu tietä^ hä.nen "m^luu-luotettavai-suus'^ k u n miekkohenrijbutiii pyy-tänaääh ostokselle muutainaksi päiväisi maksuait^^ Mutta kun on vellcaa vähän jdka talqqn; j a yrittää niitä Silloin täi-l ^ i h nta.ksaa, niin hätäkös on sil- Iqineiää? Sen k u n tekee lisää velkaa!^ •- V Näin ainakin ipeille opetetaan Tvrstä, radiosta ja xabamiesten sianqnialehdi^tä. - H e t i aajmuliav^^ naph. nessä, kuii q4qtai)[U^^ ja efisiiAniäisiä sääHedoituk^ tulee korviimme jotakin räminää, jota musiikiksi haukutaan, ja sen jälkeen jonkun '-ystäväUlsen l a i - ' nayhliön, 'Isiirappi^äninen juttu että jos teillä on "velkaa" paljon ja "monenlaisia laskuja" maksettavana, n i in antakaa herran tähden tämän "ystäväUisenltuhayhtiÖn!' auttaa. Ottakaa siltä uusi suurempi: velka, kaikkien vanitoji^n velko. jen; raaksänalseksi,^^^ sljjlä siisti koko juttu. Ja kun i.sia on näin helposti järjestettäyissa; hiin sillqjn vqim-me ilir^an miiuta hyväksyä toisenkin iskulauseen —- 'iqstakaa nyt —ja maksakaa rnyöhen^min." E t tarvita; kuulemma autqnlfäan ostossa enää muuta kuin kirjoittaa nimensä pa^efiile. ininkä perus-teellä ostaja saa ävainiet icouraan-sa, rekisterilaatat ajokkiinsa ja vielä lankin täyteen "häkää". •jräjrkeätä on muistaa myös, että nyk>'äikaiseh "hyvinvointimme" yhtenä kulmakivenä on suuren kuluttajayleisöh yhä suurempi yeikaantuminen. ; Vaatteita kuluu luonnollisesti paljon. Niinmuodoin o n itsestään selvää, että vaatteita ja jalkineita ostetaan velaksi. Jä kvika olisi sellainen tyhmelii-ni. että ei ostaisi uusia hienoja huonekaluja^ kuten on naapurilla, kin, koska niitäkin saa "osta J i y l, maksa myöhemmin" kaupalla. (^qlfteid^in;; jtjerrpjeni sanotaan saayqh/huqn^l^l^jg natd^utta mo. ni^n^ pitidien; kUukajf|s|^en. aj^^^ m u t ^ «e qjn^^ a^sia erikseen) liihan muuta; oii ielyää, että i l - nianv ojnak^Min kiin^^^alnä^ ei tul^: kukaan toimeen^ Ja .jps liaijk-k i r u ^ a ^ , ränsisty^ ennen kiinnityslainan' iha^^ tuloa, silloin' ei o l ^ l i i o i n mitään hätää, siliä aina sitä jostakihbn saatavana ''(pihifth klJ^n^y^aijBiij»; t/seln kyUä s»n^.P ;«BR. Ä t « i « a t a lftii\: nityslainastä tulee ylivoimainen kuorina l^nBuet^yaicsJ^ n^utta s i l - Ipin tulee avuksi se "ystävällinen lainaylitiö". mikä tarjoaa niin avbi kätlsestl yhtä suurta lainaa kaikkien pikkulalnojeh maksamista •yarten,;,'.'- '; Ovat ne ajat tässä suhteessa .muuttuneet hirmuisesti. Ennen muiriqin o l i veiallinen seliäineh kepuli ukko», jota katsottiin korkean raadinkin kannalta hieman karsaasti. Oli voimassia erikoinen yclka-vankeuskin, niiden kurissapitämiseksi, jotka eivät taitaneet aikanaan sitouniuksiaah. J o l l a k in tavalla emme ole koskaan ymihärtähyt sitä, miten voitaisiin edistää velan maksaihista sillä, jos köyhä' Velallinen telje-tään kalterien taakse niin ettei hän voi mitään ansaita sen pai-eni-min itselleen kuin koronkisku. . I , . . , . , .. .. .... : feiilekäan. Mutta käsittämättö' niiähän ovat ne hen-ojen metkut aina, Sen vain tiedämme, että esimerkiksi iSuomesta poistettiin, vel-kavankeiist jq 70 vuotta sitten. Nyt ei enää ole velallista uhkaamassa velkavankeus. Päinyastoin meistä korviamme |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-05-11-02