Vapaus, November 5, 1925

              VER, ONT.
npäristön
ia<»^a5tontaJ«J
Iloin; turee jpn^
ikäissa
osipSvaa.
« _ - • - .. .
ES, pNT. ^
.Toilci»'^*
li
I
I
Joata^t OS.
^ voi saa.:
^ ci.;
^ Käia .
1^ ysate. -
täUälda ta. ' A -
sellensä vtt.,
't. joita yli. i
tiehensi,' ja "
. joita. inyy.; f'
voidaan.
imitysiaitost^
set joutuvat
»^tä, vaikka'
'ossa, Eg£2^
'tavaraa'
näitä liikoja'
suoraan . työ.'
iniiUeednj.'
toksia heidän'
^ hoitavat
pakko. avBs-työläisiä"'
pj.
oettakaa taisi
elmän loppu-ia
järjestetty:
ällein edellä-ninta
loppuu!
ta jo ennen:
iantaina;näyt.
päivä. Jok^
nempää täsU
ouijaUaa tul'
8 p^vänä OI
naa tulee.ole»
en ja mahdöU
llä. Jokainen
uhla, jota sil.
iUle työläisille
. silloin voim-työntasavallan
a on pnbnttn,
Dvat nyt oM.
inta' oli' tällä
arampia. nötä
en ollut, niin
englanninkieli-'
a. Paljon nh-puolueiden
ta-voittaminen
keä. Samaten
ivien ehdokas
m ja kuiten-
1, vaikka tosm
iärän. Tyoyä-_
i ^ Huomattava
nimittäin ta­atojen
;mukaan
lellisiin kertoi-ri
ja vielä e-t
ä ehdokkaam-nestään
kovin-joukoille
tas-sn
voimme pi-
. saavutuksena.
vaalien aikana
ikkiaan p(^'an
in työväenliik-luren
huomion
oka paikassa,
ja juuri sen»
itsemme voit-meiseksi
tässä
vaalien. aik?»»
I, 81 Hffl Stf
i matkalla far-mailin
matkan
taupungista"äa*
L takaisin, nm^
lut,' joten, aleti
Poliisi ja pai:
on ollut häntä
lä.ilman tnjos-
I ollut 8e,,«tt8
;SSä ollut :UBti-vangitsemisesta
tta Lukkarista.
L, sillä tyttö,
Mary Nifitab
, jotka ovat s-xin
ottavat, %
antavat «SJ**^
nista.
nmottaa että he ovat valinneet Mr. Eugen W. Elfvengren, Mont^
realissa, linjan yleiseksi asiamieheksi Canadaa varten. Edelleen
Omottaa linjan pääkonttori että linja alkaa nyt kerran kuukau­dessa
kulettainaan suurilla Atlanti höyrylaivoillaan matkustajia
Canadasta. Ensimälsen tällaisen matkäi^ tekee heidän laivansa
jo tämän-marrask.- 29^ p., ollen se jouluhuvimatka seilaus. Myö­hemmin
jatkuvat seiling^t kerran jokaisena kuukautena.
Frettejä Scandinavian American Linjan laivoihm myydään
Vapauden konttorissa.
J. V. KANNASTO.
a la pi 0
_0r
LXHETYSKULyT:
40c dähetykfiiste alle
$30.00 50c, laltetyk.
sistä ^SO-iJSS-Sg as­ti,
75c lähetyksistä
160-^99.99 ja ^51.00
IcaiMlta $100.00 taik­ka
sitä suuremmilta
lähetyksUtS..
Sähkölsanoimalahel^k-siHe
on kalut $3.5p.
Torontossa ottaa ra­ha
välitykäi^vs^taffn A .
Hautamäki, t957 Broad-view
ATO.
SadbutjtssB' .ja jTmpä-ristöllä
asuvat voivat
käydä Via^paradeEi kont­torissa
öedufifcamassa
erikoisfeurrssia.
Vapaiis ei kiihota ketään
lähettämään rahaa Suomeen,
mutta j«s sitä kerran lähe­tetään,
niin onhan johdon­mukaista
tehdä lähe^kset
oman liikkeensä VälitykseHä.
KURSSI ON NYT
Canadan Dollarista
K A I K M SÄKKÖLÄHETYKSET tehdään suoraan Sud-boiTSta
Ifelsinkiin samana v päivänä kinin saapuvat
Vejiauden konttoriin.
LÄIVAMLETTEJÄ MYYBÄÄN.
TIEIÄSf AfeM PILEpHÄSIOn^
, TEHEäLä. LÄHETYKSET OSCffflilELLA
P,0-te 69 Saictoy, Ontario
vuodelle 1926 on nyt valmis. — Tilaukset täytetään viipymättä sitä mukaa kuin ne
saapuvat Vapauden konttoriin. Hinta 30c. Kiirehtikää, että saadaan tämä Kalenteri
pois toisten joulukjulkaisujen tieltä. _
16 p. 17 V. Tc. ja puhua pau­kutteli
ensämäiBCT» iiitana vanhem­malle
väelle ja toisena iltana etu­päässä
ira<orisolle, jajfcyllä häh säikih
toimelisi ja innoiättislä joukkoon.
^nanpojat -nuoreh 'oppäainme ympäril­lä
ja rfini 'siinä liattiin kauppaa ja
yhfakkiä 'stiriS perustettiin nuorf-söliitoh
osasto. IS ole vielä suuri
sen jäserfuku, mtfttä alku hyvältä
näyttää.
Olkaais vaiti, niihunhM^^ täytyi
näes ihnottaä se -suuri asia, «tta
tämä meidän uusi «euramme on niin
touhua täynnä, e t t ä 'nyt 7 päiv^, -siis
ensi lauantaina,, ne .antavat meille
vanhemmille jo litainÄt) kiiialuu ole­van
ohjelmaa jos' mitäkin. Sillä­lailla,
nyt e i saa Itulcaan olla pois
tästä yllätyksestä. Sie on niin siiiir-ta
Bnicen" histdriflssa, että meidän
työnnne iei ole mennyt hukkaan ja
sen tiedämme, etta tulevaisuus ön
heidän/: Siispä kalkScl mukaan li-,
kehä ja Iciaukaa nanffhnaair 7 päi­vän
illasta, joka alkaa kello,8 illalla.
Ainoastaan • pikkanen sisäänpääsy­maksu.'—
K. * -
Sca on •seuraavanlainen:
, SoOTaBötit kieltäytyvät kanuatta-masta
hjallitusta, eflei. se hymfcsy
heidän . .ohjelmaansa. Senjälieen
i u i n uftrei ministeristo on v ahtamrt
Kaikki lapsuTcaiseft olivat kuin ka-., jolistufeensa, tulevat sosialistit Tieu-
- VHITE FISH, OfJT-Lasten
oaaato on alkanut talisen
väiiäh näyttää iloisampia~^iBerkkejä,
oltuaan unen horroksissa kesän
ajan.' '\ - •• •• •• •• . ,
Nimpä päätettiin pitäl- iltama
»arraskuun -7- päivä; siis erisi lau
antaina,- kouluijuönieella;- - SieBä 4U'
lee olemaan .> pieni^. nay^dEappale,
^öoja, j>-lauluja, y.m. ^ohjelmaa.-
Tanssia pn rmyos : IqlihksL Sfeään-:
pääsy on Viiri k sfeiittiS;, Tervctö-:
loa läheltä j a kaukaa> > . -
• . ;.' ToiTO>Aho.
(Jatkopa litSJsi^^
taan juKstaisi K ä r i ^ silla jtsensä
toisen luokan vaiUKffl,'jos-se luo-
Pofei' Sjyrfasta ifanan muuta.
Painleveti EaHUi^ttB^-i^Kiastiu :
^ Valassa pjqrälcs©en»jUppuÄ?m^^^
»evea Ji^tns.edqslömnan.-jäsenten
j antama jJcarinafeiäästa, .jo.-
Tottelemaan Painleven kanssa ja
päättäm'ään tulevatko he kannatta­maan
hatitä vaiko ei. Ilman Boaia^
Tlsteja täytyy Painleven saada Tcaik-kien
sellaisten hajanaisten ryhmäin
kannatuTföeni jotka tukivat edellistä
hallitusta. .Mutta nyt sellaiset .ai­nekset
jo vostustavat uutta halEtris-t
a siksi, %un se muodostettiin radi-kaalisfcen
-sosialistieh johdon alaise­na.
' Painleyellä on edu^unnassa
kaksisataa Varmaa kannattajaa, mut­ta
saadalcseen. enemmistön täytyy
hänen saada joko sosialisteilta tai
muilta ryhmiltä sata ääntä Hrää-
Rahastoministerinä . esiintyessään
on Painieve myöntänyt haastatteli-j(
Hl!e, e t t ä Imn kannattaa erikoisfen
rahaston kokoamista kansallisvelan
kuolettamiseksi; toisin sanoen pyrkS
samaan kuin <Caillauxkin. Tähän
mennessä on Painleve vielä jättänyt
selittämättä.sen tärkeän puolen,asi­asta,
mistä j a nnten saadaan erikoi
seen rahastoon tarvittavat varat.
Kuten muistetaan, syrjäytettiin Cail-läux
juuri s ^ i , ettei hän ryhtynyt
sellaista rahastoa kokoamaan pää
oman pakkorerptuksella.
Päinleye koettaa välttyä ratkaise­vasta
lausunnosta aäiirtämällä ra-
Jiastamisohjelmiansa laatimisen viik­koa
kauemmal^» Mutta enneriiriiin
tai myöhemmin on hänen siihen käy­tävä
käsiksi.'' Syyrian asiain lopul­linen
laatiminen käynee ylivoimai­seksi
hallitnksetie, jolla ei ole taka­naan
ehdotonta ^riemmistöä.
S;0ÖO samatta Damxukosuva
Haifa, Palestiina, — Damaskosin
kaupungista, jossa' on lähes 200,-
000 asukasta, on r a h ^ l a i s t e n pom­mituksen
töhde*^ yksi kahd^sa
iuhoutnnut. Ponamitos alkoi varor
4ufeitt3/joten* sdänf
^naära lasketaan nousevan 5,000!.
BifiÄilaiMa ei surmauiMäeiden 'jon-kössa^
tiedetä «olleen. ^ 2.
• Tuhansia' ärarieenlalaisia j a da-nJa^
köslaisia' ön lähtenyt pois faävite-
^Hrta aiaeelfc»; Diamaskosin ja Pal-iöy*
att-^välillä' sijaitsevista kylistä
oTi useita antautunut rosvojen, val-
Tilanne LSyyriässa"-' on
Bans^aiset sotajoukot •• ovat' kezxas-saan
liian heikot, Beirutin sata­massa
on poltettu laiva, jossa oli
kaksi lentokonetta ja huomattava
määrää gasoliinia. -
Beirutissa olevat armeenialiiset
pakolaiset ja kristitjrt ovat huolis­saan,
mutta ulkomaalaiset ovat vie­lä
hyvässä turvassa. Beirut on
täydellisesti ranskalaisten kontrollin
alaisena, jotka ovat luvanneet an­taa
varotuksen, jos kapinan puhkea­misen
tähden täytyy alkaa kaupun­kia
pommittamaan.
Sarreil ollut vihiltä joutua satimeen
Kairo, Egypti. — Dämaskosista
tulleet pakolaiset ovat kertoneet, et­t
ä kenraali Sarreil oli^vähältä joutua
syyrialaisten käsiin, ennenkun Da­maskosin
pommittaminen alkoi, mut­ta
ehti hän juuri viimeisellä mi­nuutilla
pakenemaan hyvän vartios­ton
kanssa, Beirutiin.
Väkijoukko oli hyökännyt hänen
asuntopaikkaansa, vienyi sieltä kaik­ki
ai-voesineet muhamettilaisten
temppeliin ja lopuksä polttaneet ko­ko
asunnon.
Täkäläisessä lehdessä on julkais­tu
haastattelu erään arabialaisen
upseerien kanssa, joka on vasfikään
saapunut Bagdadista, kulkien Da­maskosin
kautta, ijpseeri kertoi,
e t t ä Damaskosissa olivat kaikki ra­vintolat
suljettuna ja ettei ainutta-kaaTi
ranskalaista sotilasta näkynyt
kaduilla, vaan kaikki asustivat' lei­ripaikalla,
josta ne eivät uskaltaneet
yksin mihinkään lähteä. Edelleen
kertoi upseeri, että ranskalaisten
hallussa 07» ainoastaan suureihmat
kaupungit, kylien ollessa^ niiden
asukkaiden kontrolloitavana. Ti­lanne
ou perin ivaarällinen, uhaten
köfcö Syyriaa. Ylioppilaat kertoi-
Tvat minulle, sanoi upseeri, e t t ä syy­rialaisten
päättäväisyys yhä lisään­tyy,
joten he pysyvät entistään .tiu­kemmin
vaatimuksissaan.
sä 22,000,000 dollarin arvosta. Lo­kakuun
erisimäisen 27 päivän kulues­sa
lähetettiin Britanniasta 'Yhdys­valtoihin
32,000,000 dollarin arvos­ta
ja Japanista" •Yhdysvaltoihin 4,-
000,000 arvosta kultaa. Sitten tou-kok.
1924, ei Yhdysvaltoihin ole tul­lut
kultaa niin paljoa kuukaudessa,
kuin viime kuulla.
Senaattori Lougheed
kuollut
Ottavra. — Senaatissa olevan kon­servatiivien
johtomies, senaattori
Sir James Lougheed kuoli täkäläi­sessä
sairaalassa keuhkokuumeeseen
maanantaina.
Lougheed on ollut senaattorina
\'uodesta 1889 alkaen.
Preussin hallitus luo­vuttanee
Hohenzol-
JerniUe 3OOMO0O
"dollarin omai­suuden
Berliini.' — Neuvottelut Preussin
haffitiiksen ja entisen keisari Wil-hehaiin
edustajain välillä, koskien
Hohenzollernien omaisuutta, tulevat
tällä viikolla loppuunsuoritetoiksL
Ertt. 'keisarin omaisuuden arvo nou­see
keskimäärin 300,000,000 dolla-rnn.
Maatilastaan ja metsistään
tulee hän saamaan \'uosituloja lähes
2,W0,'0t)0 dollaria. Näin ollen tulee
hän olemaan Saksan rikkain, miesj
j a -myös yksi Eurppan rikkaimndsta.
^ ' h u t kertovat, e t t ä jo olisi saa­tu
sikaan sopimus, jonka mukaan
Hohenzollernille palautetaan^ yksi
entisistä keisarillisista palatseista,
vaikkakaan ei hänelle anneta oikeut­ta
asua siellä. Omaisuudestaan on
ent. keisari käräjofhyt jPreussin hal­lituksen
kanssa vuosikausia. Hä­nen
omaisuutensa takavarikoimisen
edelleen yoimassapitämistä ei ole
koetettukaan tosissaan puolustaa.
Ent kruununprinssi saa tyytyä
Oels tilaan, josta hänellä on 100,-
000 doHarin vuositulot,
Siinä OS nähtävänämme sievä tU'
los siitä, mihin sosialidemokraatit
ovat päässeet, kun alkoivat vallan­kumouksen
aikana ja jälkeen vel-jeilemään
porvarien kanssa. R i t.
keisari, valtaa "askel askeleelta" ta­kasin
entisen ryöstösaaliinsa, ja lo­puksi-
kai, kruununsa.
Radio kommunistien
palveluksessa
Ne\v York. — Kommunistien po­liittiset
mielipiteet kuultiin radiol­la
ensimäisen kerirkn Amerikassa
viime torstaina, joilloin tVorkörs-puolueen
. rekistraattorinehdokas
Manhattanin piirissä, Hose Pastor
Stokes, sekä William W. Weinsto-ne,
puhuivat WNJ lähetysasemalta.
Rose Pastor Stokesin puheen ai­heena
oli "Nainen, kapitalismin val­litessa"
ja Weinstone puhui siitä,
"Mitä Workers (Communist) Party
vipatit" '
Lauan^i-iltana - oli "^orkers Par-tyn
xnajurinehdpjckaan, B^njaipia
Gitlovrin,' määrä - puhua myös .sa­malta
lähetysasemalta. Gitlow pu­huu
t ä r a ^ vaxHii^Li^telun .tärlo^inb-mistä
\ kj^symyksnsi^ |. - komipunt^tien
näkökannalta.
EN^t^^NTI KOKEILEE UUTTA
' MURHAVÄLINETTÄ
Lontoo. :— Uusi torpeedoja kul­jettava
ilmalaiva 2ipli kokeiltaviana
torstaina -lähellä jHullia. .: Uudella
11etd:okonee11a voidaan kulkea kaksi
mailia minuutissa >ja se xm. lähet­tää
tuhoa tuottanran panoksensa
ikaukaim^; merellä t olevaami viholli­seen.;/
Kokeilua seuraamassa oli u-seita-
ilmailueksperttejä ja- useimpi­en
ulkomaiden lähetystö|en sotilas­edustajat.
. :,
ILentokoneen erikoinen .merkitys
(DU Siiriä, että se voi mennä kauak­si
merelle j a taistella , sinillä vihol­lista
vastaan, kun „fjensijaan tähän­astisten
lentokoneiden oji pitänyt
olla läheisessä kosketuksessa ran­nalla
olevien lentoasemien kanssa
j a ^ y t y ä menemään vain lyhyitä
matkoja merelle päin. ITusi lento­kone
voi olla välittömästi yhteydes^
s ä laivaston kanssa.
i ^ k e i l t u vesitaso voi lentää suun­nattoman
pitkiä matkoja ja mat­kansa
«suoritettua paHata takaisin
jollekin sotalaivalle, joka toimii sen
asemapaikkana kaukana rannasta.
Turkin joukot marssi­vat
kohti Mosulia
L o n t o o . D a i l y Mail lehdelle
Beirutista, S y ^ a s t a tulleessa tiedo-tuksessal
kerrotaan, etta turkkilaisia
suuria sotajoukkoja on tulossa Tur­kista
Mosuliin.
Samaa kertoo Daily Express sa­noen
turkkilaisten joukkojen luvun
nousevan 5,000, j a olettaa ranska^
laisten antaneen-niille. Juvan., kulkea
Syyrian poikki. Britannian kerro­taan
sen johdosta lähettäneen : pro­testin
Ranskan hallitukselle.
IHiä ytrtaa kidtaä
Gaimdaaii V
Kcw Yprfc —.Federal ^cserv?'
pankin antamaip i(etpjen mokaasi
^a^^liShetettiin viime, koon
taa YhdrWanoista.Cansdfla«[ yhteen-
Vimieinen päätös luvat-vattomiin
maaliantuli-joihin
^nähden
Duluth, Minn, — Kolmisenkym­mentä
miestä j a naiste maailman eri
maista, joista osa on pidätettynä Öt.
Louis-kauntin vankilassa Duluthissa
j a osa vapaana takuulla, tullaan nyt
kaikesta päättäen karkoittamaan ta­kaisin
kotimaahani» sensijaan, etta
tuomittaisiin ensin suorittamaan
vankilarangaistus liittohallituksen
ojennusalitoksesSa LeaVenworthi8sa,
Kansasin valtiossa, luvattomasta
maahantulosta. '
Tämä muutos näihin l u v a t t o m ia
maahantulosta syytettyihin ulkomaa-laisiin
nähden näyttä^ mahdolliselta
sen päätöksen nojalla, jonka Yhdys­valtain
vetoomusoikeus Sil Louisis­sa,
Mo., on äskettäin.antanut erään
Stefan Flora-nimisen caiiadalaisjen
jutussa. Tällä päätöksellään mainitr
tn tupraioisuin oli julistanut,, e t tä
se kohta Yhdysvaltain siirtolaislais­sa,
joka säätää vankilarangäistukr
sen maahantulosta tai maasta pois­tumisesta
ilman asianmukaista pas­sia,
kuului sodanaikaisiin tilapäisiin
asetuksiin j a niin ollen ei ole enaän
voimassa,
.^t,.Lpnisin vetoomusoikenden paa-tds
kni^oaa^sen^ ' vankilatuomion,
jorikäStdran'Flora sai liittohaliituk-een
oikeudessa Fex!^ Fanissa,
Mfna.,jEevaälifi v.,lS2i^«en,yookri,
että oli saapunut Yhdysvaltoihin i l - ^
man passia. Vetoomusoikeus, jonka
ratkaistavaksi Floran juttu vedot­tiin,
julistaa päätöksessään, että
Fergus Fallsin oikeuden tuomari te­ki
erehdyksen kun kielisi^ Floralta
mahdollisuuden saada juttunsa pi­kaisesti
tutkittavaksi n. k. habeas
corpus-lain nojalla. Oikea menet-tel3?
tapa olisi ollut, selitetään ve­toomusoikeuden
päätöksessä, että
Flora olisi haastettu oikeuteen pe­rustelemaan
miksi häntä ei karkotet­taisi
takaisin kotimaahansa.
Duluthissa tai ympäristöllä pidä­tettynä
olevat ulkomaalaiset, joiden
juttuihin St. Louisin vetoomusoi­keuden
päätös vaikuttaa, ovat siirto-laisvirkailijain
julkisuuten antaman
luettelon mukaan seuraavat:
Janko Leskosek, kroatsialainen,
vapaana '$2,000 takuulla.
Janne Nellson, ruotsalainen, suo­rittamassa
S kuukauden ja 25 vuo­rokauden
tuomiota.
Frans Sanvick, suomalainen, suo­rittamassa
5 kuukauden ja 25 vuo­rokauden
vankilatuomiota.
Sanfrid Finne, suomalainen, va­paana
>$2,000 takuuila.
Joso Vrban, jugoslavialainen,' va­paana
$2,000 takuulla.
Mile Zupan, jugoslavialainen, va­paana
$2,000 takuulla.
Nicolas Radoman ja hänen vai­monsa
Mache, jugoslavialaisia, va­paana,
kukin i$2,Ö00 takuulla.
Senö Ziykovich, jugoslavialainen,
vapaana $2,000 takuulla.\
Nick JHiducovich (eli Johan Mrsa),
jugoslavialainen, vapaana $2,000 ta-;
kuulla.
Jure Anton Lasan, jugoslavioJai-nen,
vapaana $2,000 takuulla.
Walter Sponge, englantilainen,
vankilassa odottamassa tuomiota. -
Lennart Hannus, suomalainen^
vapaana ^2,000 takuulla.
Jerry Haycock, englantilainen,
vankilassa odottamassa tuomiota.
Peter Krolik, venäläinen, vanki­lassa
odottamassa suurlautakunhan
tutkintoa asiassaan.
Charles J. Panas, canadalainen,
vahkilaBsa samoin kuin edellinen-kEn..
•
lOeorge Kezele, jugoslavialainen,
vankilassa samiori kuin edellinenkin.
Fred Kurcharek, puolalainen, van­kilassa
< samoin kuin edellihenkin.
•firik Blbmkvist, ruotsalainen, van­kilassa
sanioiri kuin edellinenkin.
Anna Josephine Haglund, canada­lainen,
vankilassa samoin kuin edel­lisetkin.
Nikolai Bogmaryk, puolalainen,
tuomittu yhdeksi vuodeksi j a vuoro­kaudeksi
vankeuteen, mutta tuomi­on
täytäntöönpano siirretty ja asi­asta
vedottu, joten on kauntin van­kilassa
odottamassa v^toomu84!keU'
den p p t ö s t ä . ^
Sanna Kannasto, suomalainen, va­paana
$2,000 takuulla. / ,
Hugo Ekroos, suomalainen, van­kilassa
odottamassa siiurlautakuh-nan
- toimenpidettä asiassaan.
Walter Cochrane, canadalainen,
vankilassa samoin kuin edellinenkin.
Andres Nyblom, suomalainen, van­kilassa
samoin kuin edellihenkin.
John Krzywiecki, cana4alainen,
suorittamassa kuuden kuukauden
varikilatyomiota.
Mike Kokotovich, jugoslavialainen,
vankilansa odottamassa suurlauta-kunnan
toimenpidettä.
' Jury Vryanic, jugoslavialainen,
vankilassa samoin kuiri edellinenkin.
S. Kannastoa koskeva kohta yllä-olevassa
luettelossa on erheellinen,
takuusummaan nähden, sillä hänen
takuunsa on $10,000, johon sum­maan
se asetettiin silloin kun hänet
vaalettiin. Se ön kohtuuton kuin
myös poikkeuksellinen. tämänltion-toisissa
tapauksissa, mutta viran­omaiset
eivät ole suostuneet sitä
vielä tähän mennessä alentamaan,
vaikka sen kohtuuttoniuus ja poik­keuksellisuus
on heille selvästi osoi­tettu.
Attila, historiallinen romaani, kirj. Felix Dahn, nid. .SO
Saarelaiskuvia, romaani, khrj. Emil Elenius, sld. „ ,.$1.00
Halikon Hakoniskat, kuvaus HeQikon murteella, khrj. N .
Kallio, sid.
Silkkilaiva, kertomus, kirj Emil Elenius, nid *a* * » a a a * a a » .80
Hypatia, suurten kerto jäin teoksia, khrj. Chaides Kingsley,
sid. »••••••aaaaaaaaaaaaaaiaaasa* .78
Meren urh?ja, kertomus suurilta matalikoilta, kirj. J . Rudyard
Kipling, nid. ;.. •aa* a a « * * a a « * a a » « « a a * « a a « « a a a * a a a « a a a » « a * a * » » a a a a « » a a » « » .50
Unelmiensa uhri, roriiaani, kirj. Marja Salmela, nid ............ .40
Herra Byronio am'm8tti^kirj. Bernard Shaw, nid. :4o
Villiruusu, kehitlysromaani, kirj. Kate Douglas Wiggin, nid. .60
Garibaldi, kirj. Cecilia BääthtHolmbIrg, nid. ........................ .60
Majutaloudellisten kotieläinten ruokinta, khrj. l m Pojärvi,8id. $1.00
Zendan Vankia romani, kirj; Anthoney Hope, nid. ; ^30
Neuvosto-'Vehäjä,\EngIannm ammattiyhdistyskunnan viralli­nen
raportti,/nid. • • • • • * a « * a i a * a « * a a a * t « a « » « a * « a s * a * * a t a « a a a a v a a » a « a » a a a » a a a a B a a « « $1.50
Tuhatvuotinen valtakunta, kertomus vuodelta 2000, khrj.
Upton Sincjfair .85
Kaikki yllämainitut kirjat ovat juuri saapuneet Suomesta ja
saadaan tilaamaäila osotteella
VAPAUS
' B « 69, SUDBURY, ONTARIO
Vapauden jouSunnmero ilmestyy taafl tänä vuotena hiukan ennön
jouflua. Siihen otetaan llikemieBten ilmotukslen oheUa myöskin onnen­toivotuksin.
Onnentoivotuksien hinta on tänä vuotena yksityisen hen-kflSn
nimeltä j a osotteelta 15c ja, perheiltä 25c huolimatta siitä miten
monta nimeä perheen toivotuksessa on. ,
OnnentoivotusUmotuksien pitää oUa Vapauden konttorissa viimeis­tään
marraskuun 30 p. mennessä. Tietysti on alta parempi, mitä aika-seramin
ne ovat. i - AsiamfehUle myönnetään tavoUinen alertnus. Lä­hettäkää
onnitfoäut, osotteello, ^ •
Box 69, 0I3TARI0
II I • I I i -n
j a taiahtava herra, niin suuri, etten
ole elära||ssäni niin suurta mji^stä
kohdannut! Silmät sillä" oli aivan
kuin "tuohi kerät'*^ j a mulkoili niil,
lä kiehtovasti. Vatsa taas oli vai
lan ihmeellineti. Se oli kuin maa­pallon
puoliko, mutta kintut oli
vat kokoon verriten hyvin ohuet,
joten sillä oli ryysyisistä ihmisistä
muodostetut tuet. Ja nojasi se
raskaasti työläisten hartioihin ja Ol
kapäiliin. Hännystakki oli ^'herran"
päällä. Ja oli takin vuori koristet­tu
monen maan l i p u i l l a — ainoas­taan
yhtä lippua puuttui vuorista.
Minä kysyin kuka olet sinä iso her­ra?
— ei vastausta. Ja minä tplsr
tin kysymyksen niin lujalla ää-neliä,
että se jo kallisti isOn kor­vansa
riiiriulle' ja kysyi: Mitä ha­luat
"hyttyseni"? sanoi tiSSt "hyt-tyseksi"
lähes kuuden jalan mit-taista
naisimmeistä. Minä vain ha­luan
tietää mitä berra on,"syönyt"
kun vatsa .on eeminoinen, ettei
mahdu piiloon, Isonkaan "esiliinan"
taakse., — Sepä kysymys»; vastasi
"hciTa Putellus" ivallisesti. Mutta
^ h t o i olla sentään kohtelias i a
näyttää, millä se nijn iso maha täy-tetääri.
—- —. — »
Jutustelua
Tunteekö kukaan "herra Prite-liasta"?
"Kyllä, kyllä sen kaikki
hyvin tuntevat? Tässä eräänä päi»
vän satuin, sen kohtaamaan^ Ja'
oli /'herra Putelius" uskotussa tyäs-sään;
vardoitsi nimittäin suurta
oluttehdasta.. ' M i n ä en ole hänen
ystävänsä ön edes tuttava, mutta
silta huolimatta rupesin häntä "pu^
hnttelemaont*.
. TSmä "herra Potelius^*. on suuri
J a hyvainen aika, tpiten paljon,
sieltä tuli esille r a h ^ l Tuli näet
niin paljon, etten elämässäni ole
rahaa hiin paljoa^ uneksinut ole­vankaan
I Ja minun ^uteliaisuuteni
heräsi yhä suuremmaksi j a kysyin:
Mistä olet noin paljon rahaa .saa­nut?
Ja mjhin ne sijoitat lopulta,
ettei tuo mahasi halkea? ; Rna,
sejö kysymys. uMtitta jos sen' ha-luat
tietää, niin olkoon menneeksiV
Nämä rahat ovat otetut näiltä täm­möisiltä
r y y ^ ä l s i l t ä , joita näet täs­sä
ympärilläni, osottaen ihmisiä,
joiden varasin raskaasti nojasi. —
Ja edelleen kulkevat näniä rahat
kapakkain j ä koir^torpparieri y.mt
kassaholveihin, joilla taas vuoros-taan
pidetään hauskaa., —- Kulke­vaa.
;tavaraa tämä rahat.; Eikö oiQ-y
'Hyi JöinaigsiB' heräÄi halu; nykälg-t
ä :^'hcrrh Putellus^V niticäUleiiijyi'Ja
aloin riuhtoa kurjan näköisiä ihmi­siä,
jotka iuklvat herraa, pöis'hä­nen
. altaan. Turha y r i t y s . , , E i ­vät
he h i e v a h t a n e e t k a a n.
J a "herra Putellus" päästi, röhonau-run
sanoen: "Loma enkelini! ^ SUi
nä työssä t a r v i t a a n / J ä r k ^ ' . . s a n oi
hän keskeyttäen. TarkotM sa;-
noa järkeä, oikasin minä. -—.Niin,
en olisi halnnut,päästäs sitä -sanaa,.
vaan tuli erehdys, virkkoi hertra.
Mutta näin meidän kesken sanot­tuna:
järki se on, joto tarvitaan
kukistamaan minunloläenL' Järjöt^
tömyys on samaa kuin olla typerS^
J a typerä on kalkkien nenästä ve­dettävä^
eikö totta? kysäal "herra!\
Ja jatkoi! Sinun laisia''OiytJtysIä"
on paljon, jotka haluaisi ottaa jalat
aitani. Mutta voimat pettävät yk­silöinä.
Vaan jos kaikki kertyisitte
yhtfalkaa ympärilleni j a sitten ny-:
käsette, niin näette piinut drpalelf
na maassa. Ja. minun' ole^nuksenl
häviää aivan näkymättömiin. N^i>'
ryysyläiset | j a laihat olennot saiöl-vat
silloin vaatetta j a ruokaa, sen-;
sijaan että ovat rahansa minun ma­haani
.sijoittaneet. — ;
Kova tuuli kävi idästil, Ja "her­ra
Putellus" alkoi huojua arvelutta-vasti.
Ja minä lähdin ''herra P u -
teliukaen". luota^. paljoa viisiaampa-na
kuin olin. s^n luo mennessäni.
J a tein. sen johtopäätöksen, että
yhteisvoimin taisteluun "herra Pu-tellusta"
vastaan, voitamme sen eh­dottomasti.
Toisjn eanoen: Tals*
teluun juoppoutta vastaSan, miehlsöä
jo naisissa, niin näemme miten
sUIe "pimeyden ruhtinaalle" käy.
A. Bl
SUOJELUSICUNNASTA El UUiDB
LEIPÄÄ
Suomen kIrjatySntekijäIn liiton'
edustajakokouksessa v. 1923 tehtiin
päätäs, e t t ä liiton alaisiin osastoihin
ei saa. kuulua auöjelueknntal^sia^
Tämä päätös aiheutti sen, e t t ä m-tpn
Haminan osasto pU pakotettu lo­pettamaan
toimintansa, koska palk-^
kakunnalla ei ollut niin paljoa'suo­jeluskuntaan
kuulumattomia kirja-työläisiä
(!) että nämä oUsivat voi­neet
osastoa pystyssä pitää> Asiat
olivat siis Haminassa aivon hullustu
MyShemmin ovat Haminankin kiri^
jatyölälsöt ~— suojeluskuntaan knn-luneetkln
— tulleet kuitenkin kä­sittämään,
etteivät he voi asemaan*
sa parantaa «uojeluskuntien avuBa.
N i l h i S ovatkin. Jie jo pitemmän oi*
kaa olleet erossa snojelnakonnafita.
Nyttemmin ovat Haminan kiijatydn-tekijätHaas
päättäneet perustaa i t ­selleen
amritättiosastpn. Eirjatyon-tekijäin
liiton luottamusmies^ o n <
matkustannt -sitä^ varten paikka-kunnelle.
V V
: i i
V