Vapaus, October 27, 1925

              KAKKIEN MAnrof TTdNBAATAJAT YHTEISRINTAMAAN! TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KISIIN HALLlTUSVÄLTAf
mm
piletti
Uinldia
^06.58
?106.50
5106.50
^06.50
5106.50
$106.50
$108.58
$106.50
$106.50
?106.50
$106.50
$106.50
$103.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50 •
$106.50
$103.50
nce, Mont-ijan
laivat
Halifaxista.
n on mak-vuotiailta
ilje siirto-
American,
matkustajia
laivapilettiä
maisuudesta,
linjoille.
)0, $120.00
i tai halli-:
i
V1»WUVW«FUWWU
suonialaitien
Prop.
iftfHfimniftoaaat<|
^^^'^'^tim J
istajat nauttivat
, WaIko Tähden
i Linjan kpntto-
Canadaan. Me
ipassa, mikä on
matkustajaluvan
imatkoilla, ^;alh•
. heidän matkan-iäksi.
,
paan, niin osta-r.
Se on halpa,
lamainitun kont-r,
Oni, tai
KELLOSEPPÄ
9 Durbao S*-
Sudbury, Ont
KAHVIA
.unch
äudbary.Ont.
,ssi paikassa.
J . Rcip»»!
;^8. K o t i ko
SudboJf. 0»r
lina ta^ag;
Työ%^äen vapautus tapahtuu)
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestynjsenä jbulckona
voi työväenluokka voittaa!
No. 125 — 1925 Federated Pressk^ jäisen. Tilstama lokak. 27 p. — Tues;, Oct 27th, 1925 IX Vuosik.—Yo!
MRS. PELLIKAN TODISTUS
Kuten .x?leiame-9y^ ker­tonut,
al(>tetil^n' pastori tillbackan
Eteenpam-ietteä 'vitBtktcä nöfitämah
oikeusjutun • kiittlusteleminen tämän
kuun 12 päivänä. - 'Kuulusteltavana
oli ensiksi syyttäjän todistajat.
Niiden kuulustelun loputtua on kuu-
P: Hän löi kovasti.
T: Aukasiko Lillback oven?
P: , Kyllä, näin hänen aukasevan
oven. ' . X
T: Mitä Lillback teki teille, kun
hän tuli huoneeseenne? •
P: Hän pani kätensä minun pääl-lusteltavana-
ollut syytetyn, E^en- leni. Hän veti minua ja sanoi* et-päin-
lehden puolesta hankittuja to- tä jos tulen vuoteelle, niin hän se-distuksia,
joista useat ovat oUeet j ka vihidi että kastaa yhtä aikaa
t ^ v j i.-.i. . se kestää vain viisi minuuttia.
Tällöin putosi lapsi minun sylis­täni.
\
- T: Tuliko Mrs. Mustonen" huo-neeseen
?
P: Tuli, ja hän hoiti minua.
T: Mitä Lillback teki, kun teil­lä
oli lapsi sylissänne?
P: Hän koetti panna, vuoteelle
ja silloin lapsi putosi. /
T: Te seisoitte silloin?
P: Kyllä. ,
T: Lakkasiko Lillback silloin,
kun ovelle^ koputettiin?
, P: Kyllä.
T: Oliko huoneessa sänky?
P: Oli.
T: Koettiko hän vetää teitä sän­kyyn?
P: Kyllä, ja silloin lapsi puto­sikin.
T: Kun 'Mrs. Mustonen tuli si­sälle,
kutsuitteko lääkärin?
P: Kutsuttiin ensin sairaanhoi­taja.
Mieheni kutsui lääkärin il­lalla,
kun lapsi itki.
T: Kuinka kauan lapsi eli?
P: Lapsi oli kuollessaan 3 kuu­kautta
23 päivää vanha.
T: Oliko lapsi ollut tex've en­nen
putoamista?
P: Oli.
T: Oliko ^htä terve sen jälkeen?
. . P..\ Ei,..lääkiai}?ä5^ kä^^^^ päi­vässä
siihen' asti .-ku^n!es flapsi kuoli.
" T: Hoitiko lääkäri teiiä vai las­ta?
. - •., " -•• '
P: Norssi hoiti minua ja, lääkä­ri
lasta.
\T: Söikö lapsi putoamisen jäl­keen?
P: Söi, mutta itki.
T: Nukkuiko?
P: Ei nukkunut hyvin.
T: Tiedättekö oliko Lillback
Minneapolisissa tämän' jälkeen.
'P: En.
T: Tiedättekö- saarnasiko hän
Minneapolisissa täniän jälkeen.
P: En tiedä.
T: Kun tapaus oli sattunut, pu­huivatko
ketkään, että asiasta ei
pitäisi tehdä julkista?
P: Kyllä.
P: Mrs. Ylinen, Mr. Lillbackan
sisko. -"^ '
Teittekö mitään asettaaksen-ne
Lillbackan syytteeseen?
P: En.'
Taylorin lopetettua kuulustelun,
naisia. Eteenpäin-Iehdessä on kaik­kien
todistajain- selostukset esitet­ty
perinpohjaisesti. Useat niistä
ovat olleet hyvin mielenkiintoisia,
kuten esim. Anna Rasilan, Josephi-ne
Salmisen, Judith Hakasen, Ma
thilda Korveii, Eva Tuomen y.m. to­distukset,
joita /enune kuitenkaan
tilanahtauden" tähd^ voi julkaista.
Mutta Icaikkein mielenkiintoisin on
oUut
Mrs. PelHkan todistu,
jonka esitämme Eteenpäin-Jehden
mukaan:/
Lokak. 20 pnä mielenkiintoisim­man
todistuksen esitti Mrs. Ida Pel­likka.
, vfoka teki hämmästyttäviä
paljastuksia Minneapolisista, Minn.,
jossa pastorf Lillback aikaisemmas­sa
,kuulustelussa oili kieltänyt mil­loinkaan
I:äyneensä. Mrs. Pellikka
seisoi todistajan paikalla vakavana
ja harkitsevana selittäen vakuutta­valla
tavalla asioita, jotka saivat
koko oikeussalin kauhusta sähsähtä-mään.
Suurella tarkkaavaisuudella
ja hiljaisuudella tapahtunut kuulus­telu
kävi seuraavalla tavalla.
'Taylor: Missä asutte
Pellikka: Suraiuse, N. Y.
T: Olette nainiisissa?
^r>i^:;:',Neljä. • / ••'
. T: Äsuitteko ennen Minneapo­lisissa,,
Minn.
P: Asuin. Vuodesta 1904 läh­tien
14 vuotta.
T: Naimisiin mentyänne synny­titte
lapsen.
P: Vuoden kuluttua.
T: Olitteko .silloin palvelukses­sa
Henry.. Mustosella,
P: Ehj me asuimme samassa ta­lossa,
silloin kun lapsi syntyi.
T: Tapasitteko silloin Lillbackan?
P: Kyllä Mtfstosen asunnolla.
T: MenitteköHe Mustosen asun-nodle?
• P: Menin Mrs.' Mustosen kut-siista.
' .
T: Oliko se ensi kerta, jolloin
tapasitte Lillbackan?
P: Oli. •
T: Silloin oli lapsi 13 päivän
vanha?
• P:' Niin. '
T: Milloin lapsi syntyi?
P: Lokak,: 7 p:Tiä 1906.,
T: Ketkä odivat läsnä Mrs. • Mus-kysymyksessä
olevana päivänä?
P: Mrs. Mustopen ja hän esitti
minulle Lillbacka^.
T: Kun hän esitti Lillbackan,
sanoiko Lillbacka iniksi hän oli tul­lut
Minneapolisiin?
P: En tiedä, mutta kun hän- oli
3aarnamatkiaUa> halusi hän kastaa
lapsen, koska meidät oli vain rau-hantuomari
vihkinyt eikä Mrs. Mus­tonen
pitäiiyt dtä hyvänä.
T: Minkälaisella asialla Lill­back
oli?
P: Mustonen kertoi hänen ole­van
s^rnamatkalla.
T: Ännoittekö kastaa lapsenije?
P-: En» minä menin huoneeseeni.
T: Mitä \-astasitte Mrs. Musto­sen
kehotukseen lapsen kastamises­ta?
•, .., ' ,
P: Selitin, että mieheni ei anna
rahaa siihen tarkbtukseen. ,
T: Menittelcö sitten huoneeseen?
P: Menin,
T: Tuliko Eiffback perässä.
P: TiflL Kun olin mujuttamassa
l ä ^ n vaatteita, tuli Lillbaick taak­seni
ja otti minusta kiinni.
.T: Soittiko tai kopistiko LiD-
•back? •. :
^- P: Ei. "Hän pani oven lukkoon
jä avaimen tabunsa.
t: Panitteko te oven lukkoon?
P:. En. Kun Mrs. Muston^en
myöhemmin tuli-, ovelle - oli se lu­kossa,.
.
T: Koputtiko Mrs. Mustonen p-vdle?
tXo se„lla ,j.u odj essanne si-e1llä, - k1 „ai„hr;„v iJa)tt,ii f s,y,y.t.t äjän , la,k im^i e,^s A,n d. ers.o n • ^ Mrs. Peli kan kuulusteltavaksi. An­derson
kyseli onko Mrs; Pellikka
varma, että mies, jonka hän silMin
oli tavannut oli Lillback? Pellikka
selitti miehen, olleen sama Lillback,
joka nyi istuu oikeudessa, oli sil­loin
vain laihempi:' Anderson kyse­li
tunteeko todistaja erään Liljevi-sin,
joka oli pappina keskivaltiois-sa.
Todistaja ei sanonut, kuulleen­sa
sellaisesta. Tämän jälkeen ha­lusi
Anderson saada selkoa niistä
vaikuttimista, mitkä johtivat todis­tajan
paljastamaan nyt tämän sa­laisuuden.
Todistaja sanoi näh­neensä
Työmiehestä ensin, että
Lillback on alottanut- jutun Eteen­päin
lehteä vastaan ja katsoi vel­vollisuudekseen
kertoa mitä hän tie­tää
Lillbackasta- Hän sanoi tun­tevansa
olevan rikos jumalan edes­sä
pitää asiaa sdassa. -Anderson
edelleen tiedusti oliko miehellä, jo­ka
häntä oli hätyyttänyt ollut la­sit
ja hiuksia. Todistaja ei sano­nut
voivansa muistaa, mutta sanoi
olleen kookkaan miehen. Edelleen
kertoi todistaja, että Mr. ja Mrs.
Mustonen ovat nyt jo kuolleet. An­derson
esitti todistajaUe Liljevisin
ja Liljebergin nimen, koettaen oli­siko
nimessä erehdystä, matta to­distaja
ei sanonut sellaisia nimiä
kuulleensa. .
Mrs. Penikan kuulustelu jäi. kes­ken.
Hänen kuulnsteluaan jatke­taan.
Lautakunta, joka tulee jutusta
Farmarit hyötyneet
miljoonia viljan-myyntirenkaasta
Saskatoon, Sask. — Että osuus­toiminnasta
on farmareille hyötyä,,^
sitä todistaa se seikka, että viijan-myyntirenkaaseen
kuuluvat Saskatc-hewanin
farmarit, luvultaan 50,000,
ovat viime vuoden sadosta saaneei'
lisämaksua kolmetoista miljoonaa
dollaria.
Äskettäin maksettiin farmareille
viimeinen maksu viime vuoden sar '
dösta, yksitoista senttiä bushelia •
kohden, joten he tulivat saamaan
bushelift keskimääräiseksi hinnaksi
\'iime vuodelta 1.66 dollaria. Ellei
farmareilla olisi ollut myyntiosuus-kuntaa,
olisivat he joutuneet myy­mään
viljansa 1.45 dollarilla bushe-lin,
ja Winnipegin ja Chicagon vil-jakein
ottelijat olisivat saneet hy­väkseen
hinnan eroavaisuuden.
Viljanmyyntirengas perustettiin
kaksi vuotta sitten. Sen jäsenluku
on kasvanut niin nopeaan, että mil­tei
jokainen tämän maakunnan far­mari
on siinä jäsenenä. Tänä vuon­na
tulee renkaan välityksellä myy­mään
satonsa noih kuusikymmentä
viisituhatta farmaria.
Saskatoonin kaupungin
töihin ei oteta kom­munisteja
Saskatoon, Sask. — Kun Saska­toonin
ammatti- ja sekatyöläisten
neuvoston lähettämä lähetystö saa­pui
kaupunginvaltuuston luo tiedus­telemaan
minkätähden muuan Kobs-ki-
niminen mies oli erotettu kaupun-gintöistä,
vastasi lähetystölle komis-sioneri
Leslie: . "Saskatoonin kau­punki
ei tule pitämään palvelukses­saan
ainuttakaan Canadan Kommu­nistipuolueen
jäsentä."
Tuota törkeää lausuntoaan koetti
icomissioneri Leslie myöhemmin pai-'
kata, selittämällä ettei miestä olisi'
yVoitii idissään tapauksessa pitää kau­pungin
palveluksessa seuraavan
vuoden aikana, koska hän ei ollut
hankkinut itselleen Brittein valta­kunnan
alamaisen oikeuksia.
sanomaan painavan sanansa, muo­dostuu
seuraavista henkilöistä:
Thomas White, Alanzo A, Harvey,
Bobert Jackson, John H, Kane,
Arthur C. Merrill, George Orr,
Andrew M. Hanson, Cleson C. Ste­vens,
Fred B. Emarson, Herbert
R. Borroughs, Evan W. Flint, Otto
Smith, Clarence E. Brown.
^mttkt%m.ii^m.m,'m.Mkt».t^ii^m.m.m»jmm.0t.mm.m.m^t».
•
Valtaisa vaaliko­kous
Fort Ar­thurissa
- (Sähkö^npma omalta kir­jeenvaihtajalta.)
Port Artl^r, Ont. — Cana-
I dan-iJCxaS^p^paolticeD lan&n-
I tai-iltaisestd - vaaUkokonktesta |
I oli kaksitut^attaviisisataa kuu- |
i lijpA, jotka'innostuneesU hnr« i
\ rasivai tyo^enehdokas E. A. ]
I Smithjo pniieelle, jossa han |
» tvomitci vaipat puoliieet. Wil- <
1^ liam Hill, Briaidpnista, Man., \
* teki henkilökohtaisesti selvää |
> Smithin toiminnasta^ tyoTaea» <
» liikkeessä. : Kuulijat meni^t i
I kotiaan vaknutettuina aiita, et- J
* ta Smith o i | heidän lipankan- |
» tajansa. tl i
wwiii>«fiirwwuii>M.u>w<»wwwwwwvwiaiwi»^
Ennustavat konserva­tiivien
voittavan
vaaleissa
Unioitten( jäsenluku li-
' sääntynyt Mosko-
Moskova. —^5 Moskovassa ja Mos;-
kovan kuverneAientissa oli unioitten
jäsenluku tammikuun ensimäisenä
päivänä tänä vftionna yhteensä 931,-
105, verrattui;a 910,098 jäseneen
edellisenä vuo|;^na. Lisäys t^kee
siis 2.3 pros. >
Moskovan j|uvernementtiin ovat
uniot perustaiieet 436 klubia, jär­jestäneet
2,58d luentotilaisuutta ja
440 huvimatkaa. Urheiluyhdistyksiä
on kaikkiaan 451, joissa on jäseniä
yhteensä 35,25i3.
Yhdysvaltain sotalaivo­ja
druseja vastaan
Toronto. — Vaikkapa naisten, he-voskilpailujen
ja vaalien ennakko-arvaaminen
on kaikkein epävarmin-ta
hommaa, ovat vaalitoimint^ lä­hemmin
seuraavat henkilöt kuta­kuinkin
varmoja siitä, miten 170
j edustajapaikkaa tulee jakautumaan.
75 paikasta ollaan vielä epävarmo­ja.
Heidän laskelmainsa mukaan
tulevat konservatiivit saamaan Nova
Scotiassa 8 paikkaa ja liberaalit 3;
New ^runswicki8sa konservatiivit 6
ja liberaalit 2; I^ince Edward Is-landissa
konservatiivit 1 ja liberaalit
3; Quebecissa konservatiivit 9, libe­raalit
24 ja itsenäiset 1; Ontariossa:
konservatiivit 53, liberaalit 13 ja it­senäiset
2; Manitobassa konserva­tiivit
7, liberaalit 1 ja itsenäiset 4;
Sackatchewanis8a konservatiivit 2,
liberaalit 3 ja itsenäiset 6; Alber-tassa
konservatiivit 3, liberaalit 2
ja itsenäiset 5; British Columbiassa
konservatiivit 8, liberaalit 2 ja' itse­näiset
1; Yukonissa konservatiivit 1.
Laskelman mukaan tulisivat kon­servatiivit
saamaan siis yhteensä 98
edustajapaikkaa, liberaalit 53 ja it­senäiset,
joihin kuuluu myös työ­läisten
ehdokkaat, 19, 75 maaseu­dulla
sijaitsevaa paikkaa ovat vielä
epävarmoja.
Vasta hajotetuissa parlanientiss oli
konservatiiveilla yhteensä 50 edus­tajaa,
liberaaleilla 117, itsenäisillä
65 ja työläisillä 3.
Edustajakokelaita oa kaikkiaan
581, joista konservatiiveilla 239, li­beraaleilla
216, edistysmielisillä 69,
työläisillä 21 ja itsenäisillä 36. -
Työläisille on aivan toisarvoinen
asia kumpiko noista kapitalistisista
valtapuolueista on vallanistuimella,
sillä ' kumpikin niistä joutuu tans­simaan
saman finanssiryhmän soi­ton-
mukaan.
Washington, D. C. —- Gibraltarin
vesistöillä oUeei^ kak«l >aiö§£Uj.alaista
sotalaivaa on määrätty kiireellisesti
menemään Alexandriaan, Egyptiin.
Alexandria on lyhyen merimatkan
päässä syyrialaisesta Damaskus ni­misestä
kaupungista, jonka ilmote-taan
joutuneen kapinoivien drusien
haltuun.
Damaskus kaupungissa ja sen ym­päristöllä
on noin 150 amerikalais-ta,
joita suojelemaan amerikälaiset
sotalaivat on viety Läheisen idän
vesille, kerrotaan sotalaivastoa de­partementista.
Kreivitär Karolyiltä
kielletty pääsy Yh-dysvaltoihii^
Wa8hington, ©.rC — Unkarin ta­savallan
entisen presidentin, kreivi
Michael Karolyin puolisolta on kiel'
letty pääsy Yhdysvaltoihin, jossa
hän aikoi'.tehdä luentomatkan. Pa­riisissa
oleva Yhdysvaltain yleiskon^
suli kieltäytyi vahvistamasta ' hänen
passejaan ja valtiovirasto on myö­hemmin
hyväksynyt yleiskonsulin
toimenpiteet. Kielto perustuu sii­hen
lakisäädökseen, joka kieltää
maahanpääsyn henkilöiltä, joiden
tiedetään omaavan vallankumouk­sellisia
mielipiteitä.
viisi
SODAN TODELLINEN SYY
Pariisi. — Balkanin sodan eh­käisemiseksi
pantiin Kansainliiton
koneisto käyntiin torstaina. Kan­sainliiton'
neuvoston puheenjohtaja­na
kutsui Briand neuvoston kokouk­sen
seuraavaksi maanantaiksi, ' jol­loin
tullaan tutkimaan sitä, mikä ön
ollut syynä siihen, että Bulgarian
ja Kreikan välillä syntyi riita niin
odottamatta. Kummallekin maalle
on annettu varotus, että niiden on
lopetettava taistelut siksi aikaa,
kuin neuvotteluja käydään. .
Vienistä tulleessa tiedotuksessa
kerrotaan kreikkalaisteYi etenevän
Struma-joen vasempaa rantaa Bul­garian
alueelle kymmenentuhannen
miehen ja kolmen tykistöpatterin
kanssa, ' Bulgarialaiset ,^ivät ole
lainkaan ryhtyneet vastustamaan
Kreikan joukkoja, sillä bulgarialai­set
luottavat Kansainliiton apuun,
ja vasta pakon tullen ryhtyvät puo­lustamaan
itseään.
Balkanin kahakkain todellioen syy
Siodan puhjettua ilmiliekkiin, syyt­tävät
kreikkalaiset bulgarialaisia
sen alottajiksi, ja bulgarialaiset taa­sen
puolestaan kreikkalaisia. To­dellinen
syy lienee kuitenkin eiinä,
että kummankin maan ppUittistalou-dellinen
tilanne on ollut niin huo-iioUa
""kannalla, että ainoastaan so­dan
avulla, voidaan .väliaikaisesti
ehkäistä ne erinäiset porvarisdikta-tuurin
hallitusmuodot^ jotka ovat
seuranneet toinen toistaan liikkuva-kuva
filmin nopeudella. Kreikassa
esim. on sitten maailmansodan ollut
puolisen tusinaa eri hallitusta, jois­ta
jokainen on pyrkinyt iskemään
kyntensä syvemmälle työväenluokan
niskaan, kuin edeltäjänsä. _ ^
Mutta huolimatta Bulgariassa toi-nieenpannuista
- joukkoteurastuksis­ta,
ja Kreikan hallituksen toimeen­panemista
kommunistien maanpa­koon
ajamisista ja tyrmään telkeä-misistä,
tuntevat he kontrollivaltan­sa
työläisten ylitse höltyvän.
Noitten maitten kansat ovat ol­leet
paksunahkäisimpia patriootteja
menneisyydessä, joten heidät on
tarpeen tullen saatu hyvin helposti
tappelemaan toisiaan vastaan. Mut­ta
ajat ovat muuttuneet. Yhden
vuoden kuluessa on sota saatu kaksi
kertaa ehkäistyksi. Siitä kUtos Krei­kan
Kommunistipuolueelle. Yk^i
niistä oli tähdätty Turkkia vastaan
ja toinen Bulgariaa vastaan; yhden
syynä oli se, että kreikkalainen piis­pa
oH karkotettu Turkista, ja toisen
se^ että muuan kreikkalainen kaup­pias
oli tapettu Bulgariassa.' •
Kreikan Kommunistipuolueen jä­senet
ovatkin joutuneet vainotta­vaksi
juuri^ siksi, että he ovat vas­tustaneet
sotaan ryhtymistä. "Useir
ta tovereita odottaa ..telotus, useita
tullaan telkeämään tyrmään niitten
lisäicsi, jotka siellä jo ovat; toisia ^
taasen pn karkotettu, piemllci au­tioille
saarille.
Mutta sota on saatava syntymään.
Sillä ci ole kuka voittaa. Kumman­kin
maan hallitus tietää, että se .tu­lee
siitä hyötymään. AinoSstaan so­dan
avulla voidaan kummankin
maan työläisten huomio kääntää
pois heidän omista asioistaan, ja
kiinnittää se "isänmaan {>uplustaml-seen."
Siten voidaan väliaikaiseati
välttää se tuho, joka odottaa kum­mankin
maan hallitusta.
hiiläitt
tähden Persian­lahdella
Karachi, Intia. — Bahrainista tie­dotetaan,
että Persianlahdella on
raivonnut sellainen hirmuniyrsky,
ettei moista ole tapahtunut mies­muistiin.
, ,
Myrskyn tähden on neljäkymmen­tä
laivaa uponnut ja yli tuhannen
ihmistä hukkunut.
Palkkataso korkea
Ottawassa
Torontossa ilmestyvä canadalais-ten
liikemiesten äänenkannattaja,
"The Financial Post" kertoo, että
Canadan kaikkien ejri tuotannon-haarain
yhteisen tuotannon arvo ^
nousee tänä vuonaa 300,000,000
dollaria korkeammalle viimevuotisen
tuotannon arvoa, kokonaistuotannon
nousten yli viiden ja puolen biljoo­nan
dollarin. Tuo huikea summa
on täsmälleen kaksi kertaa niin suu­ri,
kuin maan kansallisvelka, eikä,
maan tuotannon arvo ole ollut suu­rempi
yhtenäkään vuonna, lukuun­ottamatta
sodanjälkeistä epänormaa­lista
aikaa.
Huolimatta maataloustuotannon
nopeasta kasvamisesta, muodostavat
erinäiset -ffehdastuotteet suurimman
osan tuotannon kokonaisarvosta. Jos
tuotanto pysjry nykyisessä vauhdis­saan
vuoden loppuun saakka, tulee
tehdastaotteiden kokonaisarvo .nou­semaan
yU 2,700,009,000 doUarin
tämän vuoden aikana. Summa on
kutakuinkin yhtä suuri viimevuoti­sen
kanssa ja suurempi kuin yhte­näkään
muuna edellisenä vuotena.
rKaikilla tuotannon aloilla on li­säystä
ollut huomattavissa. Metsä-ja
karvostuotanto sekä kalastus ovat
edistyneet. Turkistv-n pyydystämi­nen
ja sähkövoiman kehittäminen
ovat pysyneet kutakuinkin entisel­lään,
kun sitävastoin rakennusteolli-suus
on kokonaisuudessaan edisty­nyt
Eri tuotannonhaaroista ovat maa­taloudesta
saadut yhteistnlot rahal­liseen
arvoonsa nähden toisella ti­lalla,
ja juuri sUlä alalla on tuo­tanto
lisääntynyt kaikkein enim­män.
Erinäisten maataloustuottei­den
yhteinen arvo tänä vuonna nou­see
dollareissa laskettuna 1,688,-
333,000. Viime vuonna, jolloin vil­jan
hinta yhfäkkiä tavattomasti las­ki,
nousi niiden kokonaisarvo ainoas­taan
1,453,368,000 dollariin. Tä­män
vuoden tuotannon yhteisarvo
on ainoastaan 400,000,000 dollaria
pienempi kuin vuoden 1919 tuotan­non
kokonaisarvo, jolloin saavutet­tiin
ennätys tuotannon arvossa dol­lareiksi
laskettuna ja joka johtui
tavattomasta kysynnystä, ennenkuu­lumattomista
hinnoista ja alhaisesta'
rahankurssista..
Maatuotannon tavattomaan kohoa­miseen
on tietenkin etupääss^ vai­kuttanut
viljasadon lisääntyminen.
Mikäli nykyisistä hinnoista voi
päättää, tulee sen tämänvuotinen
arvo nousemaan yhteensä 1,200,-
500,000 dollariin. Viime vuonna oli
sen * arvo ainoastaan 995,236,000
dollaria, joten lisäys tekpe 205,264,-
000 dollaria eli noin kaksikymmen­tä
prosenttia. ' '
"The Financial Post-lehden mu­kaan
nousee eri tuotannonhaarain
arvo tänä vuonna seuraavaan mää­rään:
Maanviljelyksen .
Metsätuotannon . - •
Kälaatuksen . . . . . ..
Turkispyydystyksen y
Kaivostuotannon . ..
Sähkovoimatuotmmon
KakenntisteoUisnuden
Tehdastuotannon .
$1,686,580.000
. 456,000,000
50,500,000
. 15,000,000
232,550,000
\ 95,000,000
330,700,000
.2,700,000,000
Yhteensä . . - / . ?5,5i66,330,000
• . • • •
Ylläolevat liikemiesten äänenkan­nattajasta
otetut laskelmat puhuvat
selvää kieltä. !Se toteavat,-että Ca­nadan
taloudellinen tilanne on tyk­känään
toisenlainen, kuin länsieuro-palaisten
maitten. Niissä tuotannon
arvo pienenee. Täällä se kohoaa.
Mutta siitä huolimatta vähennetään
täällä sitä osuutta, joka työläisille
annetaa^ tuosta-tuotannosta. Niiden
elintasoa poljetaan alas. Viittaam­me
vain palkkain alennuksiin viime
,ja tämän vuoden aikana hiilituotan-nosga
Albertas^ Ja Nova Scotiassa,
Metsä- jä maataloustyöläisten pal­kat
ovat jo aikaisemmin poljettu
niin alas, että ne lähentelevät kuli-tasoa.
Ja kuitenkin nuo numerot
osottavat, että maan tuotanto on
vaurastumaan päin.
Mistä siis .johtuu työläisten elin­tason
polkemihen? Ensikädessä lii-kevoittojärjestelraästä,
kapitalismin
diktatuurista. Todistaaksemme sen,
viittaamme Neuvosto-VenÄjään, maa­han,
jossa on vallalla työläisten dik­tatuuri.
Siellä on tuotannon arvo
myös tämän vuoden aikana kohon­nut.
Mutta siellä ei pyritä työläis­ten
palkkoja polkemaan. Päinvas­toin.
/ Siellä tuotannon kohotessa
ylennetään palkkoja ja lyhennetään
työaikaa. Sellaista tekee proletari­aatin
diktatuuri.
Toisena i^ryna canadalaisteh työ­läisten
elintason polkemiseen o^ se
seikka, että heistä on suurin osa
järjestjnmattdnaiä, ja järjestyneiden
keskuudessa on vallalla hajaannus.
Albertassa: ja British Columbian
itäisissä osissa kävivät hiilenkaiva­jat
lakkotaistelua viime vuonna
omiin nimiinsä. Jalhävisivät taiste­lussa.
Samaten Nova Scotlan hil-lenkaivajat^
tänä vuonna. Eantatie-laiset,.
jotka ovat miltei satapro-
Ottawa. — Genevessä sijaitsevan
Kansainliiton työviraston julkaise-main
tilastotietojen mukaan ovat to­delliset
palkat, ottaen huomioon nii­den
ostokyky, korkeammat Phila­delphiansa,
kuin yhdessäkään' toises­sa
suurkaupungissa kahdeksassatois­ta
eri maassa, joista tilastot on saa­tu.
Toisella tilalla on Ottavran kau­punki.
Laskelmissa on otettu huomioon
ammatti- ja sekatyöläisten palkat,
vuokrat ja ruuan hinnat heinäkuun
1 pnä 1925. Siten on Philaidelphian
indeksinumeroksi saatu 183 ja Ot­tawan
165. Lontoon indeksinumero
on sata, joten siis Lontoota on pi­detty
indeksin pohjalaskuna. Las-kelmain
mukaan Philadelphiassa saa­duilla
palkoilla voidaan ostaa enem­män
hyödykkeitä, kuin yhdessäkään
toisessa paikassa saaduilla palkoilla.
Ottawa ollen toisella tilalla/
*' ' • . 1 1 -^
senttisesti järjestyneitä, katselivat
sivusta hiilenkaivajain kamppailuja.
Jotkut mahdollisesti ajattelevat, et­teivät
ammattijärjestöt ole enää pit.
kiin aikoihin kyenneet turvaamaan
työläisten elintasoa. Mutta kyllä,
ne silti ovat. Esinu Britanniassa
viime kesän aikana. Kun kaivos­miesten
palkkoja aiottiin laskea 10
prosentilla, uhkasivat Britannian
kaikki ammatillisesti järjestyneet
työläiset lakkontua^ ellei vaatimus­ta
peruuteta. Ja alennusvaatimus
peruutettiin. Se oli tulosta työläis­ten
yhteisestä rintamasta.
J O S C A N ; U > A N TYdLXlSET E I .
VXT AIO V A I P U A fCUUTASOLLE
K A I K E N Ä V E R I Ä I S V Y D E N ; K E S -
K E L L X , O N HEIDÄN M Y 0 S ; M U O .
DOSTETTAVA YlftEINBM/« i n4
TAMA, JOLLA y^mM^mmS'
T A J A rVHOTA''{^iWm0IPl^
OMAN J A m U V A N H Y Ö ^ A Y K .
SEN ELINTASOANSA VASTAAN.
tJponneeii. v©deiialaisbi!t
S-51 miehi^tösti^ii
jo kuiidenrPl^mls
/ j löydetty
New London, Conn. —• Block Is-landln
lähelle ut>on}iecn: vedenalai-.
sen S-51 miehistöstä löydettiin tors­taina
kuudes ruumis. Sen löysivät
sukeltajat laivan peräpuolen ^Ita.
Ruumis vietiin Newportiin. Onnet­tomuuteen
joutuneen vedenalaisen
miehistöstä on 27 ruumiit vielä/ka­doksissa.
'
Ratsupoliisit surBhän-neet
54 ihmistä
Egyptissä
Lontoo. — Exchange ' Tclegra]()h
Co:lle on tiedotettu Kairosta, Egyp­tistä,
että Tantassa i)|dety|s3ä us­konnollisissa
juhlissa on saanut sur­mansa
viisikymmentä) neljä ihmistä
ja neljäkymmentä'kolme loukkaan­tunut.
Juhliin otti osaa nom mil­joona
ihmistä. ^
Onnettomuus johtui siitä, kun
ratsuppliiiit koettiv/at kuohuvan ih-
-nnsmeren lävitse raivata tietä erääl­le
papille.
Tanta sijaitsee noin viidenkymme­nen
viiden mailin päässä Kairosta,
melkeinpä keskellä Niilin suisto­maata.
Siellä pidetään ^uskonnol­lisia
juhlia kolme kertaa vuodessa,
muhamejttilaiseh pyhimyksen Seyyid-
El-Bedawin kunniaksi.
I ,
Lentäjäupseeri saanut
surmansa jlmailu-onnettomuudessa
Ottawa. -— Borden harjptusleiril-lä'
torstaina tapahtuneessa, ilmailu-onn;
ettom6udessa. menetti henkensä
ilmailuluotsin koulussa ollut upseeri
T. G. C. Matthews. Matthews oli
ollut lentokoneessa, i-yksinään, ko­keillen
maahan laskentuinisella. Si­tä
tehdessään pjr hänen lenipkoneen-sa
koneisto lakannut I^Vmimasta, ja
lentokonieen ollessa iäheilä maata,
ei ohjaaja ehtinyt * 'telcQsaääo sällej
mitään, ennenkun se ay5ksyi päätä
j^suoraa maahan, upseeri ^tthews
saaden surtnansa ' silmäniapäykses-sä.
' , ' V.'' '[ •
^iJpseeri MattheW «li ''SS-vuotia^
ollen erinomaisen' etevä 'ä|jd!aan. jv-ten
mllitaristiseBe Canäd^te oli hä­nen
menettämisensä'' korvaamaton /;
vahinko.