Vapaus, November 1, 1956

              SivttJ?^ Torstaina, marrasäc. l p . — - Thursday, Nov;~1,1956
VAPAUS CUBSBTV) ^ Ib^pendent IiSbor
Oisan of Fbonlsb Caxai^m. Es«
as second chus mall bjr lOie Post
OfSceDoTartment, Ottava; ,Fub-^
liibed thrice veoay: Tuesdays,
Ibnndajv and Saturdays by Vapaus
PoblislilnsXSanipanjr L t d . at 100-102
Ebn S t W , Sudbuty, Ont, Canada,
Tdephones: Sus. Office Oä/;4-4aM;
Editorlar Office 06. ««tsesMfaittftcr
E. Sttkfii, Editor W, EUund. mSiiit
zdOreai Box C9. Budbtuy, Ontaxip, AdvertisitiK rat» upon ^pplicatim.
/mtulation free of charge,.
TILAUSHINNAT J
Sanada58a; 1 Tk: 7i)0«ltk.8,75
3 Uc 225
ThdsrsvaEoIssa: 1 vk. 8J00 e kk. «J30
Suomessa: i vk.-8^ 6 kk. 4.75
kiri ovat vaatimalla vaatineet itselleen jo ennen Israelin
hyökkäystä! .Asiallisesti tämä tarkoittaa ultimaatumia'feyök-kääjäniaan
hyväksi. Ne uhkaavat lähettää sotajou^pja:an
SueaMesittörtkinvädkkä niiden u l t^
Ja vaikka Britannia ja Ranska ovat takavuosina pitäneet
suiu^tä ääntä siitä, 6ttä ne'haluavat poistaa YK:n TW^Wi-suusneuvoston
säädöksistä veto- eli eittoamisoikeud[e^/käy­tön,
niin Britannia riensi nyt Turvallisuusneuvoston istun­nossa
Israelin hyökkäyksen tueksi käyttämällä vetOfOikeut-taatt-
Yhdysvalfain esittämää jä Neuvostoliiton sekä niuiden
jäsenvaltojen kannattamaa ehdotusta vaostaan, joibka mukaan
TurvalHsuusneuvosto olisi vaatinut, että Israel lopettaa heti
sotaioiniens^ pgyptia vastaan ja, vetää sotajoukkonsa pois
Egyptin alueteitä. ^ ^
^' kaiken lisäksi on .osoittautunut; että Britannia ja Ranska
eivät ole etukäteen iiedoittaneet sen paremmin Yhdysvalloille
kuin Canadallekaän siitä, *ttä ne aikovat käyttää Israelin
aloittamaa hyökkäystä hyväkseen Öuezin kanava-alueen
kaaj^l^aamiseksi. ' / , , ' < ,~ ^
' ll^Hyesii sanoen, Britannia ja Ranska ovat joutumassa,
ontieh toimeripiteidensä, ja nyt jo tunnettujen tosiasiaini pe-fiisteeila^
i", väin-Israelin hyökkäyksen' kannatta jäin, vaan
myösihyökkääjämaanitaustamiesten ja varsinainen hyökkää­jän'äsemäartr^
Mutta vlölä selvempää kieltä puhuvat tämän-aamuiset
"sotauutiset".' Vaikka me tavalliset 'kadun miehet
ja naiset emme sitä asiaa,yksityiskohtaisemmin tunnekaan,
niin!'yleisesrti kuitenkin tie.äetään, e*ttä hyökkäysvoimien jär­jestölliseen
tarvitaan nykyoloissa melko-paljon aikaa: On
koottava sopivaari lähtökohtaan suuret ^määrät ^ekanisoituja
voimia; on järjestettävä niille laivalastittain. kaikenlaista
sotakoneistoa; on varattava valtavia määriä jkaikenlaisiaam-muKkeita
, ja ruokatavaroita; on, tehtävä yksityiskohtaiset
suuffiUtelmat maihinnousua ja sotatoimenpiteitä varten.
K a i i ^ tällaiset alkuvalmistelut vaativat viikko- ja kuukausi­kaupalla
aikaa. Mutta vaikka Britaifnia ja Ranska esittivät
ultimaatuminsa vasta tiistaina, niin keskiviikkoaaihuria jo
tiedettiin'"uutistiedoissä l^ertoa, että "brittiläiset ja ranska­laiset^
suuret' laivastoyoimat oVat menossa Egyptiä j kohti",
"la^)|varjbjoukot ovat lähtövalmiina", "Britannian Kairon
lähetystössä on poltettu kovalla kiireellä asiakirjoja", jne.
Kaikki tämä osoittaa kumoamattomalla tavalla, että^^itan-nia
Ja- Ranska olivat lievehimin sanoen "hyvin valmislfSft^fet"
Isrjfeitn hyökkäystoimenpiteitä tukemaan! , .
{^'Xaiken tämän perusteella kaikki canadalaiset lunsiyat
varmaani!suurta;tyydy?tystä kun ulkoministeri Pearson, esitti
tiistäi^iltana; maamme virallisen valittelun Britannian ja
Ranskan toimenpiteiden johdosta ja ilmaisi maamme'publesta
töivölnuksen, että Britannia ja Ranska suostuisivat lopultakin
toirttimaan YK:n puitteissa ja siinä mielessä hyväsyisivät
neuvotteluratkaisun. .Tämä on ainoa mahdollinen ratkaisu —
sllla^^sptatoimenpiteet pahentavat entisestään tilahijetTd ja
ujhk^avät koko ihmiskuntaa tuholla. i "-'
Israelin hyökkäyksestä
'Maanantaina saapui ^laailmaa'sähköistäen tiedoitus, että
jo pitemmän aikaa reservejä palvelukseen kutsunut Israelin
hallitus on aloittanut ilman mitään muodollisuuksia hyök­käyksen
Egyptiä vastaan.
Tätä (kirjoittaessa (tiistaina) ei ole käytettävissämme lä­heskään
riittävästi tietoja siitä, mihin ulkopuolisiin voimiin
Israelin hallitus vluoittaa; Mutta itsestään selvänä voidaan
pitää,; ettei Israelin "hallitus ole tähän seikkailuun lähtenyt
aivan-yksin.;P3invastoin tuntuu, että Israelin porvarillinen
hallitus on antautunut niiden välikappaleeksi, jdtka haluavat
kalastella sameassa vedessä. Tähän viittaa se tosiasia kun
Suezin Icanavaa Egyptiltä havitteleva Ranskan hallitus on
siihtautunut -niin suurella myötätunnolla ja ymmärryksellä
sek4;tlsraelin sotavalmisteluihin että varsinaiseen hyökkäyk­seen^
jotta* se on katsonut karsaalla silmällä jopa sitäikin kun
Yhdysvaltain presidentti Eisenhower varoitti Israelia sota-seikkailigen
vaaroista!
" Selvä|i tietenkin on, että pikkumaatkin, kuten ^ a e l , voi­vat
.sodan aloittaa, mutta vielä varmempaa m s^^^
'kään^pikkumaa voi on^n voimin sotaa lo^ttaa. Tosiasia on­kin;-
että hyökkäillessään naapurimaitaan vastaan Israelin
haiUtus leikkii tulella — se leikkii koko Israelin olemassa­ololla^
sillä jos väkiri'kikaat arabimaat kokoavat miljoonansa
yhteepi'niini ne voivat miltei puhaltaen hävittää Israelini-vaik&
a viimeksimainittu onkin teknillisesti ja sotilaallisesti
suhteellisen voimakas arabimaihin verraten. , ,
Lähtiessään avointien hyökkäysten tielle Israelin hallitus
voi^'^äada vastaansa koko arabimaaöman. Nyt jo voidaan
tbde^; että Israelin hallitus on hyökkäyksellään saanut vasi
taansa miltei koko maailman yleisen mielipiteen,
Räindcan ja Britannian hyoldcäy^
^^tä*'Idrjoittaessa (kesfcviikkoaamuna) vallitsee kriitilli­nen
jt9änn%'"^nikä uiikaa kehittyä suureksi onnettomuudeksi,
ellei sitä saada nopeasti korjatuksi.
-©ien! ilmoitettiin, että Britannia ja Ranska ovat käyttä-
• neel"Israeiin'hyökkäystä hyväkseen sekaantuakseen Egyptin
si3S(|Mn asioihin- Tosiasiassa näyttää nyt siltä, että Israelin
haliitlis orikin' hyökkäyksensä avulla tekemässä karkeistyötä
Suezin entisen kafnayayhtiön hyväksi.
7 'Kuten on uutistiedoissä «kerrottu aloitti Israelin hallitus
viime; mahantaina mitään tekosyitäkään esittämättä sotilaal-liseii^
j&yökkäykseri Egyptiä vastaan tunkeutuen syvälle Egyp­tin
.^llieelle harvaan asutulla ja ilmeisesti heikosti varuste-tuUaC'rajaseudulla.
' ^
;;Kuten odottaa sopiikin tämä, asia alistettiin heti YK:n
TiiiV^llisuusheuvoston' käsiteltäväksi. Mutta vaikka maail-niar^-
raUfiaa uhkaavat kysymykset kuuluvat jäsenmaiden,
yhteisön sppimuksen jä juhlallisesti annettujen .lupausten '
mukaan IfKm Turvallisuusneuvoston tehtäviin, niin tiistai-iltaiiäf
saatiin kuitenkin, yllättäen nähdä, että Britannia ja
Ranäkä' möiivät Turvallisuusneuvoston ohi ja antoixS^at' juuri
' Turyallisuusneuvoston kokouksen aikana ultimaatunhiii sdkä
hya^äjärtiaalle (Israelille) että hyökkäyksen, uhriksi joutu-riefettfi'(
Egyptille), että hiiden'täytyy molempien laskea lietin
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Senja Ssksf, Sodinixy. Ont., täyttää
t&nääD, marraskuun 1 päivänä 50
vuotta,
HtK.lrau TMmen, Seaver Lake.
OnU (BIt. 1. Worttiington) täyttää
periäntama, marraskuun 2 päivänä
7d vuotta.
OIca Lievonen, Lodcerby. Ont..
täyttää lauantaina, marraskuun 3
päivänä 73 vuotta.
Ileifckf n»fa3^ New LIskeard. Ont..
täyttää sunnuntaina, marraskuun 4
päivänä 70 vuotta.
frkkf M H Toronto, Ont.. täyttää
maanantaina, niatnt^uun' 5 'päivänä
71 vuotta.
Ylidymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.'
Yafufäula
roinfrkasaän?
Unl< arin
tausta ja
Helsinki. Vnkarln kansaa on
koJidannot valtava onnettomiitis,
kfijöittt SKOL:n ääaenkannattaja
Vapaa Sana mmnantaTna, lokaknim
28 päivänä Jnlluisemassaan erikois­artikkelissa
Ja selitti: Sodista kaik*
k(Mn hirvittävin, veljessota sanan
traasillisenunassa. merkitylaessä>
murhenäytelmä, sen
tuievaisuudl^hkiiva
fielina Jo kaudetta päivää vaatien
Jatkuvasti snnnnattomia niin aineei-lisfa-
kuin iliniisheiiluen menetyksiä
Moskova. (SIB) — Valurauta on
yleisin metalli koneosien valmistuk*
sessa:' Neuvostoliittolaiset insinöo
rit ovat kokeilleet erilaisia yhdistel:
miä; joka koi^raisi valuraudan. Tät;
lainen onnistunut korvike on fono^
lista Ja orgaanisista kuituaineista
valmistettu plastikmassa. Esineiden;
valmistus tästä aineesta on hyvin
yksinkertaista, sillä se tapahtuu^ pu­ristamalla.
Aine on'huomattavani kevyempää
kilin valurauta. Kun valuraudasta
.valmistettu osa 'painaa' 1,7 kg, niin''
samanlainen : kai>pale painaa / vaih
450 gn Täm^^ aine on yhtä kestävää
kuin valurauta, ei kulu eikä uumi
yhtään sen helpömmfn.
Riikalainen Jääkaappeja ja jääh­dytyslaitteita
: valmistava tehdas
"Kompressor!' on Jo kahden vuoden
ajan. kokeillut valuraudan korvik­keilla.
Se on valmistanut esim.
plastlkmassasta:; sähkömoottorien
osia, Jotka V ovat osoittautuneet hy­vin
:i käyttökelpoisiksi. Tehdas on
nyttemmin alkanut valmistaa myös
keinoaineesta multa jSähdyttäjien
osia.
Laivat yhteen
Lontoo. — Lloydsille saapuneltten
radiotietojen mukaan hollantilainen
340 itonnin moöttorialus Tinaa Ja
tanskalainen 200 tonnin höyrylaiva
Birte törmäsivätV toisiinsa lauantai­aamuna
ilokak. 27 pnä: Skoönen ete^
lärannikoUä Ja Tinda upposi. Yksi
miehistöön kuul^va on kateissa.
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedosi
sa/ miten pitkälle on tilanne Jo racf|
hoittnmassa Ja initä teitä noudat-!
taen saadaan Järjestys palantomaan^
mutta : nykyfsen onnetibmunden
tausta antaa Jo osaltaan kysymyk
seen vastauksen.
Vapaa Sana on pyytätoyt erästä;
Unkarista kuukausi sitten palannut^
ta toveria, Joka maassa on o l l i il
useita vuosia, kertomaan henälo-kohtaisen
käsityksensä veljeskan
samme murhenäytelmästä ja taiste­lusta
— «ikä mitään muuta. Bän
Jatkaa:
Taistelua ei käydä, niinkuin eräis-'
tä väärintulkitulsta uutisista voitai
siin päätellä, vain • vastavallanku^
mouksellisten, kapitalismin palau
tumista haluavien voimien ja kan;^
sandemokratlalle uskollisten, sen
saavutuksia puolustavien Ja sitä ,ke;
hittamään pyrkivien voimien välil-:
lä. Ei siitäkään huolimatta, vaikka
syntyneessä tilanteessa, joka ön
vyyhteytynyt ja sekasortoinerf, yrit^!
tävät varmasti tietyt ainekset paluu­ta
vanhaan, sodanedelllseen järjes"^
telmään. Siihen viittaavat ulkomail-^
ta levitetyt tiedot, että kapinaa oli;
Jo.pitkän alkaa huolellisesti valmis-;
teltu, samoinkuin eräitten kapinal;
lisjoukkojen nykyaikainen aseistus
Ja määrätietoinen johto. Näitten
rinnalla lukuisat provokaattorit ja
kriminaalit yrittävät sotkea tilan-'
netta Ja hyötyä siitä omalla tavalj
laan.
Ei ole kysymys siltäkään, että tvin^
netusti hajanaisessa, suuntataiste­luista
kärsineessä Unkarin työfät^
keyien puolueessa olisi leimahtanut
avoin aseellinen taistelu kahden
johtavan ryhmittymän, ns. rakosi-laisten
ja nagylaisten kesked. Eli,
hallitus ja puolueen keskuskomitea
edustavat tälläkin hetkellä kumpaa­kin
näistä suuntauksista, nykyisella'
liallitukselle Ja sen johdossa olevalr:
Ie pääministeri Imre Nagylle anta­vat
tukensa: luultavasti kalkki t^o^
KIINNOSTUSTA SUOMEN
VALtldELÄMÄÄN NL:$SA
> H e l s i n k i— Muutaää päivä sit­ten
jpalasiprot. Göran von Bons­dorff
kymmenen päivää kestäneel­tä
luentomatkaltaan; Neuvostoliit­toon,
Jossa. hän piti kaksi esitel- '
mää Moskovassa Ja ii^ningradissä
Suomen puolue-elämän.Ja parla­mentarismin
kehityksestä. Maika
tapahtui VOKSin kutsumana yh^
teistyössäSN-Seuran kanssa erää­nä
osana näiden järjestöjen kes­keiseltä'
tiedemiesten Ja luennoit­sijoiden
vaihdosta.- Prof; V. Bons­dorff
esitelmöi Moskovan :Tieder
akatemian oikeustieteen iilstifuu-tissa
Ja äskettäin perustetussa
maailmantalouden Ja kansainväli­sten
suhteiden instituutissa sekä
Leningradissa "oppineiden klu-;
hissa". Jonka Jäsenistön muodosta-*
vat kaupungin eri korkeakoulujen
tiedemiehet.
Esitelmätilaisuuksissa oli läsnä
runsaasti kuulijoita, kertoo prof.
Bondsdorff. Esitelmien jälkeen
syntyi osin varsin vilkas keslcustelu
joka osbittii että Neuvostoiiito^
seurataan suurella kiinnostuksella
yhteiskuntaelämän kehitystä Suo-
. messa. v: Erikoista. > mielenkiintoa
kohdistettiihv hallitusten vailidosten
yhteydessä ilmeneviin pyrkimyk­siin.
Useat puhujat pitivät vakiihtu-misen
puutteena sitä, että Suomes­sa
37 vtioden aikana on ollut 37 hal­litusta.
Vähemmistöhallitusten kat­sottiin
ilmaisevan epädemokraatti­sia
piirteitä valtioelämässä samoin­kuin
ammattiministerien suhteelli­sen
suuren lukumäärän. Samassa yh­teydessä
todettiin kuitenkin, «ttä
kehitys viimeisten vuosikyihmenien
aikana oli käynyt vakaamman halli-tusperustan
suuntaan j a vähenevään
amniattiministerien ;määrSän. JTyö-läisi^
ja talonpoikaispuolueiden yh­teistyön
merkityksen kasvua, sa­maan
tapaan kuin esim. Ruotsissa
pidettiin mielenkiintoa herättävänä
seikkana tapahtuneessa keKitykses
sä.
Paitsi varsinaista keskustelua esi­telmien
jälkeen tehtiin prof. V;
Bonsdorffille joukko Suomen pöllit
tista elämää koskevia kysymyksiä.
Varsin suuri osa näistä kysymyksis
tä koski sosialidemokraattisen puo
lueen asemaa^ sen asennetta Suo
men ja Neuvostoliiton suhteisiin, —
erimielisyyksiä-— kysymyksessä yh
teistydstä kansandemokraattien
kanssa ja mielipide-eroja taloudelU
sissa kysymyksissä puolueen slsä^ä.
Toinen pääkysymys, joka kiinnos
ti kuli joita oli Suomen ulkopolitiik­ka.
Kysyttiin Yhdysvaltain ja Sak^
san vaikutuksen merkitystä Suomes'
sa nykyisin pohjoismaiden neuvos
ton merkitystä Suomelle, ratihan
työn kehitystä ja sitä, olisiko Suo­messa
vielä joltakin pulmakysymyk-siä,
jotka vaikeuttaisivat Suomen ja
Neuvostoliiton rauhanomaista yh­teistyötä.
Muut kysymykset koski­vat
. syitä miksi eri puolueet asetti­vat
omia ehdokkaitaan presidentin
vaaleissa sekä mitä konkreettista
eri hallitukset luomessa, olivat ai­kaansaaneet
maan kehityksen hy­väksi.
Neuvostoliiton lakimiehet talous
miehet ja historiantutldjat esittivät
toivomuksen saada lisätyn kanssa
käymisen avulla laajentaa tietoaan
Suomen yhteiskunnallisista oloista.
Joiden^ selvittelyltä ovat haitanneet
mm. kielivaikeudet. Erityisesti lau
suttiin julki tyytyväisyys sen johdos­ta
että on saatu tilaisuus avoimesti
keskustella molempia maita kiin­nostavista
ajankohtaisista kysymyk
sistä, jotka edelleenkin kaikista
edistysaskeleista huolimatta kaipaa­vat
moleitamin puolin lisävalaisua.
Yoimalkeinoilla ei Israel voi tilannettaan vakiinnuttaa.
Päinvastoin voidaan sanoai että siten se pahentaa omaa ase^
maansa naapurimaittensa rinnalla ja samalla myös kaikkien
juutalaisten asemaa, sfllä Juutalaisvastaiset voimat, jotka ei­vät
osaa, eivätkä haluakaan erottaa n.s:Juutalaiäkysymystä
siitä, mitä Israelin porvarillinen hallitus ahneuksissaan tekee;
tulevat epäilemättä käyttämään tätä tuomittavaa hyökkäystä
juutalaisia vastaan yleensä — sen sijaan että tuomittaisiin
Israelin hallituksen sotaseikkailut.
Toivottavasti YK:n Turvallisuusneuviosto tarttuu lujin
ottein kiinni Israeliin - - sillä hyökätessään naapurimaataan
vastaan, Israelin "hallitus on vaarantanut maailman: raUhää
ja rikkonut YKin perussäädöksiä. Israelin haUitus on saa­tava
YKm Turvallisuusneuvoston toimesta järjestykseen
•ennen Icuin tilanne tulee niin pahaksi, 6tta rauhoitettaviksi
tulee myös hyökkäyksen kohteeksi nyt joutuneet arabimU-
' Joonat.
lueen ryhn^ttymät Tilanteen traä^
gillisuus on vielä syvempL Kysy­mys
01^ vastakohdasta puolueen. Ja
sen oiijaiiiilan^valtiovallan elinten
ja. xeformien'iodottelijiitt tyytymät­tömien
kansaiijotdUcoJenyäliUä. Ky­symys:
on siitä, että rauhallisen
mielenosoituksen puhjetessa ^ l u u l ­tavasti
provokaattorien toimesta
avoimeksi ^tulitaisteluksi hallitus
menetti tilanteena hallinnan/käsS-tään
eikä ^ole sitä pystynyt toistair
seksi {»lauttamaan^-
, Miksi hallitus menetti otteensa?
Vastaus .siihen on eräs vaikeimpia
luku ja työväenliikkeen historiassa.
Hallitus j a puolueen Johto olivat
menett^eet - arvovaltansa j a oliyzit
kyvyttömiä 'ratkaisemaan esiinnonsi^
seita, ratkaisuaan vaativia ongelmia^
Tämä havaittiin V Uian myöhään
Liian; myöhään vaihdettiin johto^
enää ei; pystytty hillitsemään liik­keelle
lähtevää: tyytymättömyydeii
purkausta,-hallitusta ei uskottu, seii
el uskottu toteuttavan kauan luva-tuja
uudistuksia.
Kaikkea sitä, mistä jännitys Unka­rissa
latautui räjähdyspisteeseen, ei
voida tyhjentävästi arvioida: .Uudeii;
sosialistisen yhteiskunnan rakeritä-nainen
on vaikea asia. Unkarinkin
muuttuminen sodanjälkeisessä ly­hyessä
ajassa takapajuisesta sodäni
iuuresti hävittämästä maatalouä-maasta
pitkälle kehittyneeksi teolli--
$uusniaaksi ön vaatinut -tavattomia
ponnistuksia.. - / >Vaikeudet alkoivat
näkyä erikoisesti viime vuosina, joi^
oin sosialistinen teollisuus vaati
yhä nopeammin myös maatalouden
saattamista sosialistisille: raiteillOv
Ja tässä tilanteessa alkoivat kehräy;
tyä nykyisen ponnettomuuden langat^
Yhtynyt/ työväenpuolue ei kyennyt
säilyttämään kosketustaan työväeti-uokkaan,
se ei kyennyt, vakuutta-:
maan uhrausten välttämättömyyttä,
TyQväenluokka alkoi kadottaa^ Joli^'
tonsa j a rakennustyön näkymiä. L i - ,
saksi tullvät^^suuret kansairiväliser
.virheet, joita oli tehty, yksildnpai-voniian,
Jugoslavian aiheettoman'
^syrjimisen -jne. aloilla. .Samat yaF
keudet, jotka olivat aikoinaan jän­nittämässä
Neuyostbliitoti ja Jugo­slavian;^
:suhtei£a',' ilmenivät .myös
Unkarin Jia^ Neuvostoliiton välillä.
Neuvostoliiton veljellinen apu ja
Neuvo'stoliiton' veljespuolueen ar­vokkaat
kokemukset olivat suureksi
^iviiisi-^ söda"njälke:s&5S»' räkiennCis-
; työssä, mutta samalla jouduttiin
(kamppailemaan kysymysten kanssa;
missäs määrin Neuvostoliiton esl-^
merkkiron sinänsä kelpaava, missä
määrin on' otettava huomioon mutit-'
tunutvkänsBlnvälinen tilanne ja' o
mat kotoiset mahdollisuudet ja edel-
'ytykset. - : Tästä epätietoisuudesta,
uuden tfeh ^ etsiifaiseh ejiävarmuu-desta
» kärsi demokratia, kärsivät
puolueeti ja työväenluokan; kärsi-;
vät työväenluokan j a yhteiskuhiian
imuiden väestökerrosten väliset suh.
teet. ' Määräyksiä annettiin siellä,
missä olisi pitänyt vakuuttaa, valis
taa ja kysyä joukkojen neuvoa.
Myös työväenpuolueen sisällä muo­dostui
tilanne, joka johti hajaan­nukseen
: puolueen jotito ei riittSväs-;
ti perusteUut toimenpiteitään jäiS
nistölle; se ei edes ilmoittanut mo­nista
tärkeistä rakaisuista,vinuodcs-tui
molemminpuolisen epäluotta­muksen
suhde.
V Njrkyisen' tilanteen laukeamisesta
ei ote selvää tietoa. .Edellä esitet­tyä
taustaa vaataan nähdään, että-^e
on'luottamuskysymys. ; Jos onnis
tutaan luomaan hallitus, joka saa
kansanjoukkojen kannatuksen^ ja
luottamuksen, jos puolueen joKclon
onnistuu voittaa takaisin jäsenistön­sä
puolueessa on'2 miljoonaa Jä­sentä
— niin sitä tietä työväenpuo­lue
saa taakseen koko työvaenluo-;
kab nuljoonajoiikot j a rauha palau­tuu
maahan. JUferkkeJä tästä onkin
J o ' olemassa. LSaapuneiden tietojen
mukaan ovat työläiset työpaikoillaan
j a sotilaat monin paikoin keskuudes­saan
valinneet työlä&ten Ja sotilai"
den neuvostoja, jotka ovat ottaneet
paikallisen vallan käsiinsä. Toi­saalta
taas hallitus on antanut tu­kensa
tälle toimenpiteelle ja ryhty­nyt
etsimääni yhtymäkohtia näidea
kahden v^lanelimen välille. Työ-läisneuvostojen
-ohjelmasta, jossa
korostetaan, että tehtaat ja' tuotan­tolaitokset
ovat työläisten, käy sel­västi
ilmi, että paluuta Horthyn
feodaaliseen Unkariin ei ole. Ne,
jotka ovat .elätelleet toiveajattelua
kapitalismin palauttamisesta, saavat
kokea karvaan pettymyksen. Kan­sandemokratia
on työväenluokan
lujassa suojelussa; kapinallisten­kaan
varsinaiset: jpukot eivät halua
tilanherrojen, pankkiirien j a mui-deen:
kapitalistien takaisinpaluuta.
Tämä tekee taistelun juuri niin k i ­peäksi.-
' ^
Unkarin ja samalla kansainväli­nen
työväenluokka on saanut jäl­leen
erään opetuksen. Se on saatu
SiTA
TÄT
vinnut vuotaa. Työväenluokka on
tottunut siihen; että taistelun tie on
mutkilu^että se sisältää sekä voit­toja
ett3^nieiiet)^siä^ Bfutta erään
opetuksen se painaa lujasti^mieleen-sä:
Taistelu voitetaan vain! jos työ­väenluokka
on yhtenäinen. Jos sil-,
lä on yksimielinen Johto Ja jos val­litsee
keskinäinen luottamus alhaal­ta
ylös astL.Unkarin esimerkki o-soittaa,
m i ^ 1 yoi tapahtqa päinvas-:
täisessä tapauksessa sielläkin; nussä
työväenluokka: on vallassa Ja .raken­taa
sosiaiismia. Työläiset puolusta­vat
sitä silloinkin, kun he eivät enää
jaksa kestää: tehtyjen virheiden pai­noa,
kun virhefden purosista' ky-
•melbi-paisunut^ virta saattaa; maan
sekasortoqn. Vaikka yeljesveri- vuo­taa^
vaikka työväenluokan vannoutu­neet
viholliset iloitsevatkin tilapäi­sesti
suuren onnettomuuden johdos­ta,
nousee taistelukentiltä kuiteukin
eteen näky, joka ei jää pustan kan­gastukseksi,
Jqka antaa kansain väli­selle
työväenluokalle aiheen;. luet­taa
itseensä: Unkarin työväenluokka
ei tule luopumaan kansandemokra­tian
tieltä. Se ei luovu siinäkään
tapauksessa; että uuden yhteiskun-
_PALBKIO
JUti Istmijoka JUä pikku-Mai
vuoteen ääresi j a lukee bänell
tuja.
— Joka ilta sinä istui^Hnä si
Mauno erääibä iltana, mnttaf kosi
sinä et lupaa minulle mitään
hyvästä.: ettäminä kuuntelet! ;
kärsivällisestL , J:
Puoiätufcee^
neuvosttnioiottiii
kalliilla työläisveren hinnalla, ve^
reh^ jonka ei vattäinättä olisi tar-' nan luomistuskat ovat näin
NAGYN UUSI HALLITUS
Budapest —' Unkarin uuden
hialUtuksen kokoonpano saatettiin
julkisuuteen lauantaina; lokakuun
27 pnä puolen päivän aikaan Bu-pestih
radiossa Ja tieto toistettiin
: useampaan kertaan. Hallitus on
vannonut valansa Ja sej on aloit­tanut
.toimintansa heti.
Ministerilistalla ovat mm. seuraa­vat
nimet: pääministeri Imre Nagy,
varapääministerit Antal Apro, Joz-sefBognar
j a Ferenc Erdei,-ulkomi­nisteri
Imre HÖrvath,puolustusmi-!
Ulsteri Karoly Janza, sisäministeri
Ferenc Munnich, maatalousministe­ri
Bela Kovacs, valtiomihisteri Zot
tan Tildy valtiovarainministeri Is­tvan
Kossa; oikeusministeri Erik\
Molnar, " kansansivistysministeri,
professori György :Lukacs, sulatti-mo-
ja koneteollisuuden i ministeri:^
Janos ^sergö.terveydenhbitomini^
leri Antoi Bäbits, kaivosteollisuuden
ja energiatuotannon ministeri :San'^
' 'dor Zottner^ ulkoniaartkaVibali-niinlSr^
s teri Janos Tausz, keyyenteoUisuu-
. den ministeri rouva Nagy Josefnds,
iuovuttusministeri Antoi Gyenes ja
ralcennusteollisuuden mitiisteri An-tal
Arpo.. . j . . - * — -
: Radiossa annettiin myös henkilö­tietoja
uusista ministereistä.:
Valtioministeri,, Zoltan Tildy.
3ynt. 1880. Osallistunut poliittiseen
elämään vuodesta 1906. V . 1930 hän
oh perustamassa talonpoikaispuolu-stta;'.
Osallistui sodan aikana vasta-riritaliikkeeseeii
ollen eräs sen joh­tajista.
Sodan jälkeen hän oli en­sin
pääministeVinä, , vuoqna 1946
kun .Unkari julistettiin tasavallak­si
hänestä tuli ensimmäinen tasaval-
•an presidentti. Vuonna 1948 hä-net^
pakolettiin eroamaan ja Rako­sin
klikki —- kuten radiossa sanot
tiin — piti häntä kotiarestissa vuo­sikausia.
Kansansivistysi][iinisteri : György
Lukacs. Synt. i885. Vuonna 1919
.*iän oli Unkarin neuvostotasavallan
aikana sen opetusministerinä. Sen
jälkeen hän o l i maanpaossa Itä^fal
Iassa;Saksaäsa: ja 'Neuvostoliitossa.
Vapautuksen j aikeen hänestä tuli
Budapestin yliopiston pj;ofessori ja
tiedeakatemian jäsen. Hyvin mo­nia
hänen' teoksian on käännetty
monille kielille:; d948> hänelle myön­nettiin
Kossutlr-palkinto. , Viime
Varsova.-7 (DLP),Jfeuvosto|]
tuksenr- muutama päivä sitten ]
si-Saksan hallitukselle osoittam
nootista sanomalehti TribunaL
kirjoitti lauantaina .sen- osoitta
jälleen vkerran, > niiten liudell
aseistamis-: ja : kansalalsvapauk
.rajoittamispolitiikka on. johtanui
lien, ettei Saksassa ole tällä het
lä edellytyksiä toimeenpanna; y
saksalaisia vaaleja.
Tribune Ludu huomauttaa,
neuvostohallituksen nootin, vi:
kohta koskee.: Saksan Liittotasa
lan': hallitul{sen. valmiutta kieltä:
voiman vkäytöstä suhteissaan E
Euroopan, valtioita vastaan, j(
eivät kuulu 'Pobjois-Atlantin ]
toon -tai.. Länsi-Euroopan Liitti
• Tuo kysymj^s on tärkeä Puolalle,
iä epime voi sulkea silmiämme si
että Elben takana enenevät kosi
Janoiset voimat ja jotka suhtai
vat . hyökkäyshenklsesti meU
Maamme yleinen mielipide odot
kin selitystä Saksan Lilttotasaval
hallitukselta.
IMRE NAGY
Vuosina hänet on yritetty sivuuttaa
tehtävistään dogmaattisten ainesten
toimesta.: Lukacs^pn hyvin:suosittu
Unkarin sivistyneistön -keskuudessa.
Maataloa^ministeri Bela- Kovacs
osallistuiitalonpoikaisliikkeeseenjo
ennen sotaa-Ja oli eräs :Unkarin ta-lonpoikaiston
tunnetuimpia johtajia.
Vapautumisen jaikeen hänestä tuli
riippumattoman pienviljelijäpuolu-een
pääsihteeri ja sisäasiainministe­riön
valtiosihteeri. 'Hänen: ollessa
noissa tehtävissää Rakosin ryhmä
kärjisti: taistelua : häntä vastaan ja
aiheettomasti salaliitosta syyttäen
piti häntä .vuosikausia vankilassa.
Luovutosasioiden (maataloustuot­teiden)
ministeri An tai, Gyenes.
Synt. 1921. Liittyi jo nuorukaisena
työväenliikkeeseen, v Vapautumisen
jälkeen.,:toimi kansai^kollegiuraien-liiton:
puheenjohtajana. Sittemmin
vallassa olleen ryhmän taholta^ häntä
vainottiin jä hän joutui työskentele­mään
aputyöläisenä,. kunnes Imre
Nagy otti. hänet maataloustieteelli--
seen yliopistoon.
Puolustu^inisteri Karoly Janza.
Synt. 1914 työläisperheessä. Liittyi
nuorena työväenliikkeeseen ja ollut
vuodesta^l949 armeijassa;:- Ollut jo
, ennen nykyistä virkaansa puolustus-ministerjnsijaisena.
Kaasulrammiooii
äitinsä murhasta
Denver. — 24-vuotiaä John i
bert Graham tuomittiin ; maan
taina kuolemaan väitinsä: kuolia:
räjäyttämisestä eräässä -matku
-jalentokoneessa;.. Kuolemantuoi
pannaan täytäntöön Coloradon' i
sukammiossa tammikuun 12 ]
päättyvän viikon aikana. '.
44 ihmistä, mukaanlukien n
Alma Windsor, St. Johnista N
foundlandista, menetti henke
lentokoneessa, mihin nuori Grah
sijoitti 25 dynamiittipuikkoa n
.että lentokone räjähti pian sen
keen kiin se nousi ilmaan Der
rissa, maaliskuun 1 pnä 1955. •
Murhamies — kahden pikkui
Sen isä — on> ilmoittanut ettei-1
vetoa'' tuomiosta,^ sillä hän ^ hali
kuolla.
, Grahamin Jcerrotaan ottaneen
dilleen kyseistä lentomatkaa v
ten kuusi henkivakuutusta, joi
yksi — $37,500 — piti tulla häne
siinä tapauksessa jos'hänen äiti]
kuollee lentomatkalla.
'Vallcöinen br fakauppa
on laajaa Euroopassa.
Frankfurt. — Valkoinen orjaka
pa saa Euroopassa yhä pelottavt
mat mittasuhteet, sanoi prostltu»:
hävittämiseksi toimivan kansain
lisen liiton pääsihteeri liitoa ko
uksessa; joka alkoi Frankurt
Mainissa Viime viikolla. Liiton p
sidentti,vSicard de Plauzoles, ilm(
ti, että yksistääji Ranskassa kat<
joka vuosi lo,000 naista: ja nuo
tyttöä. -'Monet heistä ryöstets
tanssiaisten jälkeen.
Kokoukseen' ottaa osaa vältuul
tuja viidestätoista maasta.
Valtiovarainministeri Istvan K
sa. Hän. oli: jo muutama vuosi sitt
valtiovaValnministerinä..' Sitä enn
ammattiyhdistysliikkeen pääsiht(
rl.
Sisäministeri: Ferenc Munnich
aikoinaan; Unkarin kansantasavall
lähettiläänä Helsingissä.
:^:•.K^::.^;:;:?;^':^^:•«::>.:;•i•v^^
Ja pyssyf paakkuvaf!
Pyssyt puhuvat kohta Canadan
»lomailla peuranmetsästyksen air
kaessa.
Tosiasiaa' sunnuntaimetsästäjien
haulikot ja pienoiskiväärit olleet
toiminnassa Jo useita viikkoja. Ovat"
pa muuänipetsästäjät saaneet jo t i ­laisuuden
käyttää "raskasta tykis-töäänkin"
j a mikäU voidaan uutis-kin
pari viilckoa. On tehty kaiken­laisia:
s u i ^ ^
mets&tys j d u k ^ tutkittu H kait-'
toja, 1 tehty ina^tötarkastuksia Ja
valmistettu väMeitä^^^^^ tämä odo­tus
Jäyalmistautumiiien, se on tär­keätä
sillä kiitm^ryärshikin: me' isuo-^
malaiset- tied bn^ aiiiä
juhlaa parempi."' ^
•-Onnen potkuna-voidaan kuitenkin
pitää sitä, että meitä siinnuntaimet-sästajaä(&
päsen ipuremasta huf-masmtimeita
on: yäheinmisto kiansa
Inmnaista. Jos ta ] kaiisäläiset
olisivat yhtä : iimq^tu^ .
meistä ^ smmuntaimetsästäjistä pa­himmat,
niin koko tämä kansakunta
metsään. Koulut ts^enisivät kai­kista
sJaäpasvarttä_~ pitem
henaluista, tehtaiden portit ja kaup^
pojen ovet jöudiittaisilii'sulkemaan,
j a ^ f ö & B f c ^ ^ i « ^
^tiedöitu^
kuten tavalläiä-— peurasesonkm
päätytti.". ' ''\^
Vaikka varsinaiset pyssyt pauk-[ ' Väik]ui*taUadiiett olotila vaikuttaja
kuvat vaka tofstäi-aamuäta^'alkaen^ si ehkä fäcreliByttavasG leoko kän-
'nliä ' puheissa• ovat peurapyssyt :^ol-1 sakunnatt Äennttstoelifiiiin,'^ niin' sit-leet
kovassa'kuumuudessa'-jo: sdtt^
tiedoista päätellä,' Jie ovat käyttä­neet
niitä "vaihtelevalla onneUa
kuten sotauutisissahjsanxitaan. On
ollut paljon onttenpdikia;^ jotka rovat
kaataneet toistatuhatta,; paunaa pai­navia
metsiemme jättUäisiä. Mutta
epäilemättä on ollut niitäkin. Joita
erole tuurannut Viimeksimainittu-ja'taitaa
olla ensiinmainittuja enem-aiän,
mutta'he puhuvat vähenunäii
Ja lidinoUen^^huomatuksi^^
ontien myyrät, jotka ovat tuoneet
kudtiäa-autolla lihaa' kotiin. - ' <'
Mutta nyt alkaa s y k ^ viimeinen
viUitys, mikä ön kaikkia mmU ^•
lityksiä huUumpt Tarkoitamme tie-teakin
peuranmetsästystä.
sia; j a niinmuodoin -voidaan tyydy­tyksellä
todeta, ettei koko kansakun­ta
ole ^sentään saanut samanlaista
villitystä-kuin me sunnuntaimetsäs-täjät.
. "
Muuten voidaan etukäteen ennus-
: taa, että peurasesonkin alkaessa on
suuren maamme suurissa metsissä
enemmän "metsästäjiä" kuin- peu­roja.
Jaljon enemmän!', r
Ja kaikiUa "metsästäjUla" on
luonnolisesti ^suuret 'toiveet.: i He
tuntevat itsensä todellisiksi 'luoma-'
kunnan idniUnuiksi", jotka tekevät
mitä tahtovat, tietysti lain ja sää­dösten
sekä^hyvien tapojen puitteis­sa.
, .
Mutta samalla; voidaan, turvalli­sesti
ennustaa,:: että metsästyskau-de^
kuluessa "laimenee'' innostus:
Monet pojat'(Ja tyttäretkin) tunte-:
vat alkuinnostuksen'mentyä ensin
väsymystä ja sitten Jopa pettymystä­kin.
Suuret, unelmat komeasta sar-
Vipäästä kan jäävät vain unelmiksi ^
niin silloin tuntuu siltä, että "hyvät
humalat ovat menneet"kukkaan".i-:;^^
tarkoitamme'tietysti sitä sielullista
humalaa^^ mitä eräänkulkijah kärpä
sen pureman saanut mieä ja nainen:
tuntee p^rasesonkin edellä metsäs^^
tysvälinettä kunnostaessaan Ja mui
ta tarpeellisia.siiuimitelmiätehdes
sään. • ' ^
.Mutta meicfan sunnuntaimetsästä­jien
. suuressa luomakunnassa qn
myös selläiisia "paatuneita" veija:-
reita. Joita eivät vaikeudet-Ja-vas­toinkäymisen
lannista. "Saarijärv
Paavon" lailla he yrittävät otl
"opiksi" tappioistaan ja valmistua
entistäi huolellisemmin seuraav
sesonkia varten.
Tähän "parantumattomien' rj
mään kuuluvat allekirjoittane
lailla /myös kaikki / ne, jotka o>
kovin mielissään Tapiolan karj
saaliikseen saatuaan, mutta eivät
oin ole pettyneitä siitäkään, vaik
"onni ei aina potkikaan".
Oikeastaan pn suuri vahinko,
tel suuremmat canadalaisjoukot pi
se tässä viimeksimainitussamieles
•muutamaksi päiväksi imetsiäsam
lemaan. Sunnuntaimetsästäjän o
ei ole aina helpoin.'^ Huononlaise;
varustettunapa usein ulkoilman I
vuuteen'tottumaftommia, tällain
"eränkävijä" saa luoniiOn kovuudi
td' toisinaan vähän: eneinmän.ini
on näyttänyt, j Mutta jos on metsi
tysmatkallä:L suotuinen; sää ja so]
va seiirue- siinä mielessä; ettei k
kaan rasitu liikaa tai ettei kuka.
ole toisten "painolastina", niin v.
kea on parempaa. lomahetkeä t(
Varovaisuus on kuitenkin tarpee
Toivottavasti ei yhdenkään maa
miehemme tarvitse oman tai to
teii: värömattoteuuden' takia kati
milläSn tavalla sitä, että tuli H M
sään lähdetyksL
Niin, että' tässä mtefessä ^iä v(
daan "korvessa" tavata,-Ja'jos f
vataan nun ^fiyinyiUään. vaikka
onnea olisikaan; 1 - ^ : 0